Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM KO Kerola Hannele Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM KO Kerola Hannele Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Eurooppalainen ohjausjakso; maakohtaiset suositukset; E-kirje U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä maakohtaisista suosituksista. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen LIITTEET

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU2020-strategia UM, VNEUS ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM

3 Eduskunta Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Eurooppalainen ohjausjakso; maakohtaiset suositukset; E-kirje 1. Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe Komissio julkisti jäsenvaltioiden maakohtaiset suositukset, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Suosituksia käsiteltiin talous- ja rahoituskomitean sijaisjäsenten kokouksessa sekä talouspoliittisessa komiteassa osittain yhdessä työllisyyskomitean kanssa. Työllisyyskomitea käsitteli suosituksia Komiteoissa komission lähtökohtana oli, että suosituksia ei muuteta. Talous- ja rahoituskomitea käsitteli suosituksia Talouspolitiikkaa koskevat suositukset hyväksytään talous- ja rahoitusasiain neuvostossa ja työllisyyssuositukset työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajaneuvostossa. Suositukset ovat yleisten asioiden neuvostossa, minkä jälkeen ne menevät Eurooppaneuvoston vahvistettaviksi. EU:n maakohtaisten suositusten painoarvo nousi merkittävästi vuoden 2012 alussa. Suositukset annetaan nyt perussopimuksen 121 ja 148 artiklojen lisäksi talouden hallintaa ja ohjausta vahvistavien, sitovien EU-asetusten, ns. Six Pack nojalla. Asetusten mukaan jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä ja jäsenvaltiolle voidaan tarvittaessa antaa ensin lisäsuosituksia ja viimeisessä vaiheessa määrätä sakkorangaistus. Komission esitystä maakohtaisiksi suosituksiksi voidaan muuttaa neuvostossa vain, jos muutoksen taakse saadaan kahden kolmasosan enemmistö. Six Pack lainsäädäntöön liittyi myös makrotalouden epätasapainoa koskeva asetus. Sen nojalla komissio julkisti alkuvuodesta raportin, jonka mukaan Suomen ja 11 muun jäsenvaltion talouteen saattaa liittyä kokonaistaloudellista tasapainoa koskevia uhkia, jotka vaativat syvällisempää tarkastelua. Suomen osalta uhkatekijöiksi nostettiin viennin maailmanmarkkinaosuuden supistuminen, yksikkötyökustannusten kasvu sekä asuntojen hintojen nousu ja siihen liittyvä kotitalouksien velkaantuminen. Komission tekemässä syvällisessä tarkastelussa osoittautui, että yhdessäkään tutkitussa maassa ei ollut liiallista epätasapainoa, mikä olisi käynnistänyt uuden liiallisen makroepätasapainonprosessin. Osa suosituksista annettiin kuitenkin makrotalouden epätasapainon perusteella.

4 Tässä eduskunnalle laaditussa E-kirjelmässä EU-ministerivaliokunta ottaa kantaa komission suosituksiin. Esitettyjä linjauksia käytetään pohjana kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksen valmisteluissa ja neuvotteluissa. Käsittelijät: VM/Neuvotteleva virkamies Hannele Kerola p VM/ Finanssineuvos Ilkka Kajaste p VM/Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo, p TEM/ Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth p TEM/ Työmarkkinaneuvos Antti Joensuu, p STM/Hallitusneuvos Carin Lindqvist-Virtanen, p VNEUS/ EU-erityisasiantuntija Mika Kukkonen p SUOMEN KANTA Suomi pitää hyvänä, että maakohtaisten suositusten painoarvo on noussut, koska kansalliset rakennetoimet ovat välttämättömiä työllisyyden ja kestävän talouskasvun luomiseksi. Suomi on pitänyt esillä tarvetta lisätä vertaispainetta neuvostossa jäsenmaiden kesken. Komission Suomelle antamat suositukset ovat pääosin oikeansuuntaisia. Alla käsitellään yksitellen ne komission esittämät suositukset, joihin Suomi on komiteatasolla esittänyt muutoksia. Kaikki Suomen saamat suositukset on käyty läpi muistion kohdassa Pääasiallinen sisältö. Suositus 1 Komissio esitti suositusta, jonka mukaan kuntasektori pitää yhdistää paremmin monivuotisten menokattojen järjestelmään. Suomessa ollaan uudistamassa kuntien koko valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmää. Tässä vaiheessa ei ole perusteita sitoutua yksinomaan menokattoihin, vaikka tavoite menojen kasvun hillitsemisestä on perusteltu. Suomen esittämiin huomioihin on suhtauduttu alustavan myönteisesti. Komissio on esittänyt uutta muotoilua, jossa viitataan Suomen esittämien kommenttien mukaisesti monivuotiseen finanssipolitiikan kehikkoon, johon sisältyy myös menojen hillintää koskevia toimenpiteitä. Komission uusi muotoilu voidaan hyväksyä. Suositus 2 Komissio esittää suosituksen toteuttaa tehokkuutta lisääviä alueellisia (territorial) hallintouudistuksia. Komissio tarkoittaa kuntauudistusta, minkä vuoksi sanamuoto voitaisiin selventää paikallistasoksi. Suositus 3 Komissio esitti suositusta nostaa lakisääteistä eläkeikää kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti.

5 Suomessa on käytössä elinaikakerroin, jolla eläke-etuuksien taso on kytketty elinajanodotteeseen. Talous- ja rahoitusasianneuvosto on kaksissa päätelmissään vahvistanut, että elinajanodotteen kasvuun voidaan kytkeä joko lakisääteinen eläkeikä tai, kuten Suomessa, eläke-etuudet. Suomi on esittänyt, että suosituksessa viitattaisiin tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen, jossa huomioidaan kasvanut elinajanodote. Talous- ja rahoituskomiteassa sekä työllisyyskomiteassa Suomen ehdotus sai riittävästi tukea ja komissio on valmis muuttamaan suosituksen muotoon Toteuttakaa toimenpiteitä tosiasiallisen eläkeiän korottamiseksi ottaen huomioon kasvanut elinajanodote. Komission uusi muotoilu voidaan hyväksyä. Suositus 4 Komissio esitti suositusta avata kuntien palveluhankintoja tarjouskilpailuille. Suomessa kunnat voivat tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelut kilpailutuksen perusteella. Kilpailuttamista koskevassa lainsäädännössä ei ole rakenteellisia ongelmia. Suomi on esittänyt suositusta muutettavaksi siten, että kuntien palvelutuotannon tehokkuutta voidaan parantaa myös palveluja kilpailuttamalla, jos se on perusteltua. Talous- ja rahoituskomiteassa Suomen ehdotus sai riittävästi tukea ja komissio on valmis muuttamaan suosituksen muotoon Jatkaa toimenpiteitä, joilla parannetaan kuntien palvelutuotannon tehokkuutta, myös lisäämällä, jos se on perusteltua, kilpailutettavien palvelujen osuutta. Komission uusi muotoilu voidaan hyväksyä. Suositus 5 Komissio esittää suosituksen palkkojen kytkemistä tuottavuuskehitykseen. Palkanmuodostus on Suomessa, kuten monissa muissa EU-maissa, työmarkkinaosapuolten vastuulla. Suomi katsoo, että palkkaneuvotteluissa tulee täysin kunnioittaa työmarkkinajärjestöjen roolia kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Talous- ja rahoituskomiteassa ja työllisyyskomiteassa Suomen ehdotus sai riittävästi tukea ja komissio on valmis muuttamaan suosituksen muotoon täysin kunnioittaen työmarkkinaosapuolten roolia kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Komission uusi muotoilu voidaan hyväksyä. 3. PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Komission Suomelle ehdottamat suositukset vuosille 2012 ja 2013 (virkamiestasolla muutetut tekstit alleviivattu): 1. säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina korjaamalla mahdolliset poikkeamat keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys; vahvistaa vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt toimenpiteet tukevat, ja toteuttaa strategian tinkimättä sekä saavuttaa menojen kasvulle asetetun viitearvon; jatkaa väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruuden vuotuisten arviointien tekemistä ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkäaikaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti; yhdistää kuntasektorin paremmin monivuotisten menokattojen järjestelmään; 2. toteuttaa lisätoimenpiteitä, myös rakenteita koskevia muutoksia ja tehokkuutta lisääviä alueellisia hallintouudistuksia, joilla parannetaan tuottavuutta ja saadaan aikaan kustannussäästöjä julkisten palvelujen tarjonnassa ja joilla voidaan myös vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin;

6 3. toteuttaa käynnissä olevat toimenpiteet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamiseksi keskittyen erityisesti osaamisen kehittämiseen; toteuttaa lisätoimia ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi, myös vähentämällä kanavia, joiden kautta voi siirtyä varhain pois työelämästä; toteuttaa toimenpiteitä lakisääteisen eläkeiän korottamiseksi kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti; 4. jatkaa kilpailun lisäämistä tuote- ja palvelumarkkinoilla ja erityisesti vähittäiskaupan alalla varmistamalla uuden kilpailulain ja uuden tervettä kilpailua edistävän ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon; jatkaa kuntien palveluhankintojen avaamista tarjouskilpailuille ja varmistaa (uusi muotoilu: varmistaen) kilpailuneutraliteetin yksityisten ja julkisten yritysten välillä; toteuttaa lisätoimia, joilla varmistetaan, että kilpailuoikeudellisilla sakoilla on riittävä pelotevaikutus; 5. jatkaa toimia yritysrakenteen monipuolistamiseksi erityisesti nopeuttamalla suunniteltujen, innovaatioperustaa laajentavien toimenpiteiden käyttöönottoa, jotta tuottavuuden kasvua ja ulkoista kilpailukykyä voidaan vahvistaa, ja samalla jatkaa palkkakehityksen saattamista tuottavuuden kehitystä vastaavaksi (lisäys). Neuvoston Suomelle vuonna 2011 antamat suositukset Julkisen talouden vakauttamista on jatkettava käyttäen kaikki ennakoimattomat tulot alijäämän supistamiseen. Julkisen talouden rahoitusasema on saatava keskipitkän aikavälin tavoitteen (0,5 % / BKT) yläpuolelle; Julkisten palvelujen tuottavuutta on parannettava ja saavutettava kustannussäästöjä, jotta väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin vastata; Työmarkkinatoimenpiteet on kohdistettava paremmin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin; Iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyttä ja osallistumista elinikäiseen oppimiseen on parannettava sekä vähennettävä varhaista poistumista työmarkkinoilta. Harkittava lainsäädäntöön perustuvien eläkeikien ja elinajanodotteen välistä yhteyttä; Palvelusektoria on avattava kilpailulle uudistamalla sääntelyä ja poistamalla rajoituksia erityisesti vähittäiskaupan alalla. Kansallisessa ja EU-käsittelyssä keskustelu keskittyi lakisääteistä eläkeikää koskevaan suositukseen (suositus 4:n loppuosa). Komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin yhteyden vahvistamista. Komitean käsittelyssä suositus saatiin muutettua muotoon harkittava. 4. KOMISSION TOIMIVALLAN RAJOISTA Komission mukaan sillä on laaja, jopa rajoittamaton toimivalta antaa jäsenvaltioille suosituksia. Komissio totesi talouspoliittisessa komiteassa Suomen eläkesuosituksen käsittelyn yhteydessä, että talous- ja rahoitusneuvoston päätelmät eivät rajoita komission toimivaltaa. Perussopimuksen artiklojen 121 ja 148 sekä Six Pack asetuksen mukaan maakohtaisten suositusten pitäisi perustua talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin tai työllisyys suuntaviivoihin taikka makrotalouden epätasapainoon. Six Pack asetusten mukaan komission esittämiä suosituksia voidaan muuttaa neuvostossa vain, jos muutoksen ja sen perustelujen taakse saadaan jäsenmaiden kahden kolmasosan enemmistö. Useat

7 jäsenmaiden muutosesitykset saivat jo komiteatasolla laajan tuen, mutta komissio ei katsonut sen velvoittavat muutosten tekemiseen vasta kuin talous- ja rahoituskomiteassa. Komissio antoi yksityiskohtiin meneviä toimenpidesuosituksia eikä esimerkiksi vaihtoehtoja keinoista tai hyvistä käytännöistä. Monet maat korostivat komiteassa hallituksen liikkumavaran tarvetta, koska useimmiten maa itse tietää parhaiten, millä keinoilla tavoite voidaan saavuttaa. Komission suositusten pitää olla hyödyllisiä ja relevantteja sekä lisätä ohjausjakson uskottavuutta. Suosituksilla pitää voida ratkaista ongelmia. Tärkeintä on tavoitteen saavuttaminen eikä se, millä keinoilla tavoite saavutetaan. 5. TAUSTATIETOA SUOSITUKSISTA Eläkesuositukset Suositus lakisääteisen eläkeiän kytkemisestä elinajanodotteeseen annettiin Suomen lisäksi Belgialle, Kyprokselle, Latvialle, Luxemburgille, Maltalle, Hollannille, Slovenialle ja Slovakialle. Sekä talousja rahoituskomitean sijaisjäsenten kokouksessa että talouspoliittisessa komiteassa oli epäselvää, syntyikö eläkesuosituksesta kompromissi komission kanssa. Eläkesuositus käsitellään sekä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajaneuvostossa että talous- ja rahoitusasianneuvostossa. Vaatimus lakisääteisen eläkeiän nostamisesta oli komissiolla tärkeä, mutta useat jäsenmaat vastustivat suositusta. Monille maille tärkeintä on nostaa tosiasiallista eläkeikää. Suomessa ikääntyneiden työllisyysaste vuotiaiden ikäryhmässä on hyvin korkea, vuonna 2011 se oli 72,7 prosenttia. Tosiasiallisen eläkeiän voi ennakoida nousevan lähivuosina tämän ikäryhmän saavuttaessa työeläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän. On tärkeää nostaa ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta. Lakisääteisen eläkeiän kytkeminen eliniänodotteeseen ei ole perusteltua, koska eliniän odote on Suomessa jo kytketty eläkkeiden tasoon, eikä kahden rinnakkaisen järjestelmän soveltaminen samanaikaisesti ole tarkoituksenmukaista. Nykyisen eläkejärjestelmän elinaikakerroin on rinnastettavissa komission suosittelemaan eläkeiän korottamiseen elinajanodotteen mukaisesti. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksessa on määritelty menettelytavat ja aikataulut, joilla eläkejärjestelmää uudistetaan kokonaisuutena työurien edelleen pidentämiseksi. Työurasopimuksen toimenpiteisiin sisältyy myös eliniänodotteen kasvun arviointi ja huomiointi eläkejärjestelmässä. Komission suositus lakisääteisen eläkeiän kytkemisestä elinajanodotteeseen ei perustu analyysiin. Suomen malli ei estä tekemästä pidempään töitä ja lopputulos, jota komissio tavoittelee, voidaan saavuttaa oikein suunnitellulla järjestelmällä. Suomi sai laajasti tukea näkemykselleen, että Suomessa on erilainen järjestelmä kuin muissa maissa. Palvelujen kilpailuttamista koskeva suositus Komission mukaan kilpailuttaminen parantaa tehokkuutta, mutta siitä huolimatta Suomessa vain pieni osa kuntien palveluista on päätetty kilpailuttaa ja muiden kuin julkisten palveluntuottajien osuus on EU:n keskiarvoa pienempi. Suomessa palveluja on laajasti kilpailutettu, jos se on perusteltua. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan ole eikä ole mahdollista luoda palvelumarkkinoita. Joissakin palveluissa kilpailuttaminen on jo nyt pääsääntö. Joillakin aloilla suuret kansainväliset yritykset ovat vallanneet markkinat, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa hintoja ja vähentää tehokkuutta. Kilpailun lisäämiseen voidaan edelleen kannustaa, jos se on perustelua. Komissio ei esittänyt mitään analyysiä suosituksensa tueksi. Komissio suositteli Itävallalle, Belgialle, Ranskalle, Saksalle Italialle, Latvialle ja Puolalle kilpailun lisäämistä. Suositus kohdennettiin kuitenkin puhelin-, liikenne-, rautatie-, posti-, energia- ja kaasupalveluihin. Suomen lisäksi vain Tanska sai kunnallisten palvelujen kilpailuttamista koskevan suosituksen. Tanskassa suositeltiin poistamaan kilpailun esteitä.

8 Työmarkkinajärjestöjen roolia koskeva suositus Belgia, Kypros. Ranska, Italia, Slovenia, Malta ja Luxemburg saivat palkkoja koskevan suosituksen muodossa konsultoiden työmarkkinajärjestöjä ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Suomi, Ruotsi ja Saksa saivat suosituksen ilman viittausta työmarkkinajärjestöjen rooliin. Suomen palkkaratkaisuissa palkkakehitys on perinteisesti sidottu tuottavuuden kasvuun. Komission tausta-asiakirjan mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen marraskuussa solmima raamisopimus luo perustaa kohtuullisille palkankorotuksille vuosina 2012 ja Komission mukaan yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet, joskaan eivät teollisuudessa. Komissio kuitenkin suosittaa Suomelle palkkakehityksen saattamista tuottavuuden kehitystä vastaavaksi. Linjaus on lähtökohtaisesti perusteltu työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta se edellyttää, että työmarkkinaosapuolten kansallisten käytäntöjen mukaista roolia palkanmuodostuksessa kunnioitetaan täysin. Saksan ehdotuksesta saatiin yhdenmukainen suositus kunnioittaen täysin työmarkkinajärjestöjen roolia kansallisten käytäntöjen mukaisesti, jonka ymmärrettiin tarkoittavan kaikkia jäsenmaita. Verotussuosituksia Useat maat saivat myös suosituksen siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta. Komission mukaan suositukset oli räätälöity maakohtaisesti. Yleisimmin suositus kohdistui kulutus- ja ympäristöverojen korottamiseen. Itävaltaa suositettiin nostamaan kiinteistöverotusta, Tsekkiä ja Liettuaa asumisen verotusta, Unkaria energian ja omaisuuden verotusta sekä Latviaa omaisuuden ja luonnonvarojen verottamista.