KOKKOLA.fi KESÄVIERASTA SOMMARGÄSTER NERISTANIN HENKI RATIAN AITA SUOJELEE ASUKASTA 2 / 2011

Transkriptio

1 KOKKOLA.fi 2 / KESÄVIERASTA SOMMARGÄSTER NERISTANIN HENKI RATIAN AITA SUOJELEE ASUKASTA

2 tässä numerossa. 1 Pääkirjoitus / Ledare 2 Kokkola vuoden kaupunki 4 KesäKokkolan kulttuuri 7 Puistojen Kokkola 8 Vanhansatamanlahti on elänyt muutosten keskiössä Från hamn till modernt bostadsområde kesävierasta sommargäster 13 Paikallinen yrittäjyys esittäytyy asuntomessuilla 14 Kokkolan asuntomessualueen kaavassa elää vahva Neristanin henki 17 Juhlat Knapen talossa Jukka Rintalan tapaan Allt väl med Knapes hus 18 Karavaanareille lisää tilaa Köykärinmäeltä 18 Kokkola tuplasi majoituskapasiteettinsa 19 Pitkä suhde Tankariin 20 Från egnahemshus i Mallot till våningshus på mässområdet 21 Ratian aita suojelee asukasta 22 Modernissa aitassa elää perinteisen pirtin henki 24 Kolme kokkolalaista suunnittelijaa 26 Kokkola kesän kohtauspaikka 27 Toivon, että kokkolalainen vieraanvaraisuus välittyy! 28 Kokkolan Kesä Karleby Sommar Kannessa: Kuvassa asuntomessualueen tulevia asukkaita. TOIMITUS Päätoimittaja Kaj Broman, Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin viestintätyöryhmä sähköposti: toimitus@kokkola.fi Seuraava kokkola.fi ilmestyy syksyllä JULKAISIJA Kokkolan kaupunki PL 43, Kokkola puh. (06) faksi (06) PAINOPAIKKA Art Print Oy ULKOASU Creamedia Hannele Ala-Hillilä KUVAT Kuvatiimi Aki Paavola, Tomi Hirvinen

3 PÄÄKIRJOITUS LEDARE PÄÄKIRJOITUS LEDARE Kaikki maat ja kaupungit ovat luoneet imagonsa omalla tavallaan. Esimerkiksi Pohjoismaita ihaillaan kaikkialla maailmalla todellisina hyvinvointimaina. Eri onnellisuutta ja hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa kaikki Pohjoismaat sijoittuvat yleensä kärkipäähän. Sanonnassa, että on lottovoitto syntyä ja asua Suomessa, on siis paljon perää. Hyvinvointi, jonka ansiosta suomalaisia pidetään yhtenä tyytyväisimpänä kansana, on maassamme tehdyn työn ja päätösten tulos. Myös Suomessa kuntia verrataan toisiinsa mitä erilaisimmissa asioissa. Tutkittaessa, missä kunnassa onnellisimmat ihmiset asuvat, Kokkola sijoittui naapurikuntiaan hieman huonommin. Lähimmät naapurimme, Luoto ja Kruunupyy, sen sijaan kuuluvat maamme onnellisimpiin. Voisi kai leikkisästi sanoa tämän johtuvan siitä, että heillä on Kokkola naapurina. Tämän päivän Kokkolan vetovoima on hyvä, mikä on johtanut kohtalaisen voimakkaaseen asukasluvun kasvuun. Tämä tosiasia luo samalla paineita investoida kunnallistekniikkaan, päiväkoteihin ja kouluihin. Pidämme erittäin tärkeänä kaupungin asukkaiden, mutta myös täällä vierailevien ihmisten viihtyvyyttä. Kaupungin päättäjät pitävät yleisten kunnallisten peruspalveluiden saatavuutta hyvin tärkeänä. Kaupunki on tehnyt suuria investointeja, jotta kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus kulttuuri-, liikunta- ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin. Aikojen saatossa kokkolalaiset ovat saavuttaneet suurta menestystä sekä musiikin että urheilun piirissä. Vuosittain kaupunki palkitsee melkoisen määrän urheilijoita heidän Suomen mestaruuksiensa ansiosta. Kaupungista on lähtöisin urheilijoita, jotka ovat rikkoneet maailmanennätyksiä ja saavuttaneet Euroopan- ja maailmanmestaruuksia. Perinteet velvoittavat päätöksentekijöitä luomaan edellytyksiä sille, että kaupunki myös tulevaisuudessa on tunnettu kulttuuri- ja urheiluystävällisenä kaupunkina. Kesän monet suuret tapahtumat ja erityisesti asuntomessut tulevat houkuttelemaan kaupunkiimme ennennäkemättömän määrän kävijöitä ja turisteja. Kävijöiden käsitys meistä kokkolalaisista ja kaupungista muodostuu hyvin pitkälti siitä, miten otamme vieraamme vastaan. Toivon, että käsitys kaupungistamme viihtyisänä ja palvelualttiina kaupunkina vahvistuu kesän tapahtumien aikana. Alla länder och städer har på olika sätt skapat sig en image, som är antingen mera positiv eller negativ. Exempelvis de nordiska länderna beundras runt om i världen som verkliga välfärdsländer. I olika mätningar, som gäller lycka och välstånd brukar samtliga nordiska länder ligga i toppen. Det fi nns följaktligen mycken sanning i uttrycket att det är en lottovinst att födas och bo i Finland. Det välstånd som gjort att fi nländarna anses vara ett av världens förnöjsammaste folk är resultatet av det arbete och de beslut som gjorts i detta land. Också i Finland görs det jämförelser mellan kommunerna i de mest olika frågor. I undersökningen om i vilken kommun de lyckligaste människorna bor, placerade sig Karleby något sämre än sina grannar. Våra närmaste grannar, larsmo- och kronobyborna, hör däremot till gruppen landets lyckligaste. Man kunde skämtsamt säga att detta beror på att de har Karleby som granne. Dagens Karleby har god dragningskraft, med en tämligen stark befolkningstillväxt som följd. Detta betyder samtidigt krav på investeringar i kommunalteknik, daghem och skolor. Stadsbornas men också tillfälliga besökares trivsel är något som vi lägger stor vikt vid. Tillgången på allmän kommunal grundservice av hög nivå har hög prioritet bland stadens beslutsfattare. Staden har gjort stora investeringar för att stadsborna skall kunna utöva kulturella, idrottsliga och andra fritidsintressen. Både inom musiken och idrotten har karlebyborna genom tiderna skördat stora framgångar. Årligen premierar staden ett ganska stort antal idrottsmän för de fi nländska mästerskap de vunnit. Från staden har utgått idrottsmän som slagit världsrekord, blivit europamästare och världsmästare. Traditionerna förpliktigar beslutsfattarna att skapa förutsättningar för att staden också i framtiden skall vara känd som en kultur- och idrottsvänlig stad. Sommarens många stora evenemang och speciellt bostadsmässan kommer att hämta ett större antal besökare och turister än någonsin tidigare till staden. Hur besökarna uppfattar oss karlebybor och staden är mycket långt beroende av hur vi tar hand om våra gäster. Jag hoppas att bilden av staden som en trivsam och servicevänlig stad förstärks under sommarens olika evenemang. Käännös: Carita Peuraharju Bjarne Kallis Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Stadsfullmäktiges ordförande 1

4 KOKKOLA VUODEN KAUPUNKI Kevään 2011 aikana Kokkolalle on ropissut tunnustusta monesta suunnasta. Ensimmäisenä ehti VR: helmikuun lopussa Kokkola valittiin vuosien rautatieasemaksi. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä valtakunnallinen Elävä Kaupunkikeskusta ry. julisti Kokkolan vuoden kaupunkikeskustaksi ja pari viikkoa myöhemmin Kokkola pokkasi Vuoden 2011 pyöräilykunta -tittelin. 2

5 solla. Pyöräily näkyy voimakkaasti Kokkolan katukuvassa, pyörätieverkostomme on pitkä ja hyväkuntoinen. Parhaina vuosina kesän aikana kaupungin sisäisen pyöräilykilpailun suorituslaatikoihin on kerätty yli suoritusta, Mämmi ja Laitala kuvailevat kokkolalaista pyöräilyaktiivisuutta. Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen Kokkola vuoden kaupunkikeskusta Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu toteaa, että valinta vuoden kaupunkikeskustaksi on palkinto pitkästä työstä. Keskustan kehittämistä on lähdetty miettimään jo yli 25 vuotta sitten. Tulin Jyväskylästä Kokkolaan 1983 ja sieltä keskustan yleiskaavan suunnittelusta hihaan tarttui ideoita. Lähtökohdat Jyväskylässä ja Kokkolassa olivat täysin erilaiset. Keski- Suomessa oli valtavat rakennuspaineet ja Kokkolan tilanne oli tuolloin päinvastainen. Kotimaisen vaateteollisuuden romahduksen jälkeen luvun lopulla Kokkola paini massatyöttömyyden kurimuksessa. Muuan 2000-luvulla Kokkolaan paluumuuttanut perheenisä totesikin, että hänen lähtiessään Kokkolasta opiskelemaan luvun lopulla, oli Kokkolassa aavekaupungin tunnelma. Saattoi miltei kuvitella risupallot pyörimässä kaupungin kaduilla. Tänään tilanne on tottavie toinen! Onneksi Kokkolasta löytyi näkemystä ja rohkeutta katsoa asioita eteenpäin pitkällä tähtäimellä. Perusasiat tehtiin jo , kun keskustan yleiskaava ja liikennesuunnitelma valmistui. Palkintoperusteissa kiiteltiin erityisesti kaupungin pitkäjänteistä suunnittelua ja laajaa yhteistyötä keskustan muiden toimijoiden kanssa. Palkintoraati kiitteli myös Kokkolan keskustan kesäistä kukkaloistoa, upeaa kirjastoa ja erinomaista maksuttomien parkkipaikkojen verkostoa. Kaiken kaikkiaan 54-kohtainen vertailutaulukko nosti Kokkolan täysin ylivoimaiseksi voittajaksi. Ikinä emme ole saaneet niin paljon kehuja kuin palkinnon luovutustilaisuudessa. Vuoden kaupunkikeskusta -palkinto on myös helpotus meille kehitystyötä tehneille, sillä erityisesti kävelykeskustan kehittäminen ja laajentuminen on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Työ jatkuu. Kauppatorin kehityssuunnitelmat ovat jo valmiina ja pitkällä tähtäimellä myös matkakeskuksen ja Rautatientorin kehittäminen kuuluvat suunnitelmiin. Kokkola vuoden pyöräilykaupunki Vuoden pyöräilykaupunki -tittelin Kokkolalle kävivät pokkaamassa koordinaattori Carita Laitala ja aktiivisena työmatkapyöräilijänä tunnettu kansliapäällikkö Timo Mämmi. Vuoden pyöräilykunta valitaan Pyöräilykuntien verkostoon kuuluvien kuntien joukosta. Kokkola liittyi verkostoon viime vuonna ja valinta osui kohdallemme heti ensimmäisellä kerralla. Valinnalle on vankat perusteet. Kokkolassa on suomalaisittain vahva ja monipuolinen pyöräilykulttuuri. Pyöräilyä sekä harrastetaan ahkerasti että kilpaillaan tosissaan sekä kansallisella että kansainvälisellä ta- Sopivan kokoinen Kokkola Carita Laitala toteaa, että Kokkola on pyöräilijälle sopivan kokoinen kaupunki. Meillä pyöräily on helppoa ja tasaista. Välimatkat ovat lyhyet ja verkosto toimiva. Pyöräilyaktiivit haluavat ennen kaikkea kehittää pyöräilyn puitteita tavallisten ihmisten mukavana kuntoilumuotona. Under våren 2011 har Karleby fått erkännande från många olika håll. Valinta vuoden pyöräilykunnaksi tuo tietysti tullessaan myös vähän paineita toisaalta myös intoa kehittää ja ideoida aktiivisella otteella yhä uusia pyöräilyjuttuja kokkolalaisille. Molemmat toivovat, että myös työnantajat tulisivat pyöräilijöitä vastaan ei autolla vaan olosuhteilla. Jos pitkän matkan työmatkapyöräily lisääntyy, se vaatii myös enemmän työpaikan suihku- ja sosiaalitiloilta. Mämmiltä ja Laitalalta löytyy myös heti takataskusta pari piikkiä ja kehitysideaa. Kokkolaan pitäisi saada enemmän pyöräparkkialueita, ja pyöräteitä ei saisi hiekoittaa terävällä sepelillä, se rikkoo renkaat! Osallistu kesällä 2011 ainakin seuraaviin: Pyöräile Kokkolassa Cycla i Karleby , Akkain Ajot 18.6., Arvon kuntoajo Kälviällä 2.7., 24 tunnin pyöräily ja pyöräilykauden päätös Kokkola vuoden rautatieasema VR valitsi Kokkolan aseman vuosien asemaksi. Valinnan perusteina mainittiin mm. aseman siisteys, myynnin hyvä kehitys ja hyvä asiakaspalvelu. Palveluesimies Margit Suominen on valinnasta otettu. Vuosien saatossa meidät on valittu Pohjois-Suomen parhaaksi kaksi kertaa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun meidät valittiin koko Suomen parhaaksi. Kokkolassa myynnin kehitys on ollut vahvaa, vaikka ratatyöt Pohjanmaan radalla ovat aiheuttaneet viime vuosina paljon poikkeusjärjestelyitä. Suominen toteaa, että tutut asiakkaat ovat kiinnittäneet valintaan paljon huomiota. Moni vanha asiakas on kevään aikana maininnut tunnustuksesta ja todennut sen olevan ansaittu. Meillä saa kuulemma Suomen parasta palvelua, Suominen hymyilee henkilökunnastaan ylpeänä. Ja sen voi toimittajakin todistaa. Vuosia sitten ripeä palvelu pelasti minut parkkisakoilta, kun minä juoksin junaan ja rivakka lipunmyyjä lähti juoksuttamaan kolikoita siskon vanhan ladan parkkimittariin. Kiitos! 3

6 KESÄKOKKOLAN KULTTUURI Anu Komsi, Sakari Oramo ja Piia Komsi. Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen Mozartin Taikahuilu sirkusteltassa keskellä Kokkolaa! Kokkolan Oopperakesän taiteellinen johtaja, sopraano ja Taikahuilun Yön Kuningatar Anu Komsi huokaa väsyneenä ja onnellisena pitkän harjoituspäivän jälkeen. Meillä on mieletön äänipankki. Olen onnellinen, että voimme tänä kesänä esitellä kokkolalaiselle oopperayleisölle sellaisia suomalaisia solisteja, joita täällä ei juuri tunneta. Saamme Kokkolaan joukon suomalaisia oopperataiteilijoita, jotka työskentelevät oopperataloissa eripuolilla Eurooppaa. Tulossa on maailmanluokan esitys ja orkesterimme on Suomen paras Mozart-orkesteri, Komsi iloitsee Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Pietarsaaren Sinfoniettan yhteistyöstä. Orkesteria vahvistaa lisäksi joukko Sibelius-Akatemian puhallinsoitinopiskelijoita. Ja olen onnellinen, että saimme ohjaajaksi Samuli Reunasen. Hän oivalsi heti idean ja kuljettaa monikielistä esitystämme loistavasti. Toiminnanjohtaja Annika Mylläri yhtyy hehkutukseen huokaisten samalla hivenen sitä, että täytyy olla pikkasen hullu ryhtyessään järjestämään oopperaesitystä sirkustelttaan. Haasteita riittää. 4

7 Olemme lisänneet esitykseen sirkuksen elementtejä, kuten akrobatiaa ja tulitaidetta. Ohjaajamme tavoitteena on esitys, jota lapsetkin pystyvät hyvin seuraamaan. Olemme myös sisällyttäneet Kokkolan oopperan lapsikuoron esitykseemme. Tässä esityksessä on taikaa koko perheelle. Kokkolan Oopperakesä hellii yleisöään reilun viikon juuri samaan aikaan asuntomessujen ensimmäisen viikon kanssa. Oopperasta voi nauttia koko päivän. Ensin klo 13 konsertti Raatihuoneella, välissä muutama tunti asuntomessuilla tai shoppailemassa, Taikahuilu Länsipuistossa klo 19 ja sen jälkeen kamarimusiikkiklubi Työnväentalolla pikkutunneille 02 saakka, Komsi ja Mylläri ohjelmoivat täyteläisen Kokkola-päivän. Mozartin Taikahuilu Kokkolan Oopperakesässä Kapellimestari Sakari Oramo johtaa joukkoaan. Museokauppa uudistui K.H. Renlundin museon museokauppa Roosin talossa uudistui toukokuun alussa. Myymälässä on entistä vahvempi valikoima kirjoja, design-tuotteita, koruja, persoonallisia lahjatavaroita. Museomyymälä tukee entistä paremmin museon toimintaa ja meillä on mm. aiempaa paremmat mahdollisuudet ottaa myyntiin esimerkiksi sellaisia Museokaupan hoitaja Petri Aspvik. tuotteita, jotka liittyvät kulloinkin esillä olevaan näyttelyyn, myymäläuudistuksesta vastannut muotoilija Johanna Hautamäki kertoo. Myymälä on avoinna museon aukioloaikoina. ARSI1 nykykansantaidetta Afrikasta Kokkolaan! ARS11 on kansainvälinen nykytaiteen suurtapahtuma, joka järjestetään jo kahdeksatta kertaa. Vuosi 2011 on myös ARSin juhlavuosi, sillä ensimmäisestä näyttelystä tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta. Juhlaan osallistuu myös K.H. Renlundin museo, sillä tänä kesänä ARS saapuu ensimmäistä kertaa Kokkolaan. Näyttely on avoinna Kokkolassa koko kesän, toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Museotoimenjohtaja Kristina Ahmas ja ITE-amanuenssi Elina Vuorimies puhkuvat ARS-intoa, joka on tarttunut vahvasti koko museon henkilökuntaan. Afrikka on ARS-teemana jotakin aivan uutta. Perinteisesti ARS on esitellyt korkeakulttuurista nykytaidetta eri puolilta maailmaa, mutta afrikkalainen näkökulma taiteeseen on erilainen, kuin mihin me olemme tottuneet. Siellä ei taidetta erotella korkeakulttuuriin ja kansankulttuuriin, vaan taiteen ajatellaan kuuluvan kaikille, Vuorimies kuvailee. Kokkolan ARS11-satelliittinäyttelyn pääpaino on maalauksissa. Roosin talon ja näyttelyhallin seinillä nähdään neljän afrikkalaisen maalarin töitä. Algerialainen Fatima Baya Haddad oli suurien, värikylläisten guassimaalausten luoja, maanmiehensä Serge Vollinin inspiraatio kumpuaa rankasta lapsuudesta, tunisialaissyntyinen Jaber Al Mahjoub on tunnettu Pariisin keskustan katutaiteilijana ja Beninissä asuva Julien Yémandjé ryhtyi eläkepäivinään tekemään hehkuvia applikaatiotöitä. Ahmas ja Vuorimies pitävät huolta siitä, että museolle erittäin merkittävä ARS-näyttely näkyy vahvasti Kokkolan kaupunkikuvassa. Olemme koko henkilökunnan voimin ideoineet valtavasti näyttelyä ja tuomme ARSia esiin monin tavoin museon lähiympäristössä ja kaupungin kaduilla. Keskustassa näkyy mm. voimakkailla ARS-teemaväreillä maalattuja peltitynnyreitä ja lyhtypylväitä, aitoja ja kädensijoja on peitetty iloisilla tilkuilla. Tuntuu, että ARS-innostus tarttuu kaikkiin, joille näyttelystä kerromme. Meillä puikot suihkivat kokouksissa ja kahvitunneilla, monet ovat ilmoittautuneet innokkaiksi tilkkujen kutojiksi. ARS11 K.H.Renlundin museossa (Roosin talo ja Näyttelyhalli) , Pitkänsillankatu 39, 5

8 Folkmusik temat på Kyrkomusikfesten i Lochteå I månadsskiftet juli-augusti, , hålls Kyrkomusikfesten i Lochteå redan för 33:e gången. Lasse Erkkilä, som lotsat festen sedan år 1995, fungerar i sommar sista gången som festens konstnärliga direktör. Sista sommaren som lots för Kyrkomusikfesten i Lochteå ledde tankarna till mina rötter. Jag fi ck en känsla av att min egen musikertalang åtminstone delvis anknyter till folkmusiken som lever stark i Mellersta Österbotten. Alla fyra direktörer med! I sommar tar alla de som under årens lopp fungerat och fungerar som festens konstnärliga direktör vid Kyrkomusikfesten, d.v.s. Eero Erkkilä, Hannu Niemelä, Lasse Erkkilä och Juhani Lamminmäki, exceptionellt aktivt del i veckans händelser. Jag deltar själv mera än vanligt i festveckan som skapare av musik och Hannu Niemelä har lovat göra mycket för festveckan nästa sommar. Eero Erkkilä fyllde nyss 70 år. Det minsta vi kan göra är att ge kyrkomusikfestens grundare en egen konsert. Alla vi fyra konstnärliga direktörerna deltar i söndagskvällens jubileumskonsert. Den nya konstnärliga direktören Juhani Lamminmäki lotsar avslutningskonserten i samband med vilken taktpinnen offi ciellt överräcks. Det är fi nt att alla vi fyra tillsammans kan vara med och förverkliga konserten. Med gott mod bland publiken Det är intressant att pröva på hur det känns att ha semester sommartid utan arbete innan jag går i pension. Jag lämnar festen med tacksamt sinne, men ändringen i mitt eget liv kommer att vara stor. Kyrkomusikfestens ekonomi är i sin ordning och det verkar fi nnas intresse att arrangera festen även i fortsättningen. Man måste känna sitt ansvar och kunna ge plats för nya idéer och yngre krafter. Jag tror att festen även i fortsättningen kommer att må bra. Det känns inspirerande att härefter kunna delta i festen som åhörare. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat Teemana kansanmusiikki kirkkomusiikissa Korpelan tyttö palasi Ullavaan Taide Vionoja, joka myös Korpelan pihapiirinä tunnetaan, sijaitsee Kokkolan Ullavan Haapalan kylässä. Ainutlaatuisessa miljöössä voi tutustua taiteilijaprofessori Veikko Vionojan ( ) tuotantoon aidossa ympäristössä. Näyttelyssä on esillä maalausten lisäksi grafi ikkaa sekä kolme Vionojan suunnittelemaa ryijyä. Taiteilijan tytär Eeva Maasilta kertoo, että monet vieraat kiittelevät erityisesti Korpelan pihapiirin ainutlaatuista, rauhallista tunnelmaa. Isä maalasi useita maalauksia Korpelan vanhasta tuvasta sen levollisen ilmapiirin inspiroimana. Viime kesänä Veikko Vionojan tauluja oli Ateneumin taidemuseossa Vionojan 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Esillä oli myös Korpelan tyttö, jossa valkopukuinen nainen kulkee Korpelan tuvan poikki. Maalaus vangitsi monet näyttelyyn tutustuneet. Korpelan tyttö on nyt palannut kotiin Ullavaan. Tervetuloa katsomaan tyttöä aidossa ympäristössä. Viides Kokkola Rock elokuuta Aiempina kesinä Suntisuulla järjestetty Kokkola Rock muuttaa himpun verran kohti keskustaa asuntomessujen vallatessa tutun rock-rannan, mutta veden äärellä pysytään edelleen. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävän tapahtuman ympäristönä on tällä kertaa Hollihaan koulun takana, Suntin rannalla sijaitseva nurmikenttä. 5-vuotisjuhlan kunniaksi Kokkola Rock on komeampi ja upeampi kuin ikinä. Ja aivan Kokkolan keskustan tuntumassa. Meillä on molempina päivinä todella monipuolinen ohjelma ja odotamme yli rockin ystävää paikalle. Kokkola Rockiin saapuu myös ensimmäistä kertaa ulkomaisia artisteja, vastaava tuottaja Arde Jokinen lupaa. kokkola 6

9 PUISTOJEN KOKKOLA Tulevaisuudessa puistotkin muuttuvat ajan mukana Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen Kokkolan kaupungin työpäällikkö Terho Lindberg kehuu Kokkolan puistoja ympäristöksi, missä kaupunkilaisten ja kesävieraiden kelpaa viettää aikaa ja viihtyä. Valtakunnallisesti verrattuna Kokkolassa puistot on hoidettu huomattavasti keskitasoa paremmin. Tilanne on aivan yhtä hyvä, kun puhutaan puistoissa sijaitsevien lasten leikkivälineiden turvallisuudesta ja siitä, kuinka hyvin ne täyttävät EUnormitukset. Kanta-Kokkolan lisäksi myös liitoskunnissa puistot leikkivälineineen ovat erittäin hyvässä kunnossa, Lindberg kertoo. Lapsiperheille riittää valinnanvaraa mistä valita, sillä koko Kokkolan alueella sijaitsee yli 80 leikkipuistoa. Kun mukaan lasketaan koulujen ja päiväkotien puistot, jotka nekin ovat käytettävissä esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin, leikkipuistojen määrä nousee noin 130:een. Nykyaikainen leikkipuisto on mahdollisimman monipuolinen. Luonnollisesti niissä rajoissa, mihin talous antaa myöten. Leikkipuistojen turvallisuutta valvotaan säännöllisesti ja vikoja korjataan heti, kun niitä ilmenee, Lindberg jatkaa. Elinkaarimallia sovelletaan puistojenkin kehittämiseen Kokkolan kaupungille valmistui äskettäin viheralueohjelma, joka ulottuu ensi vuosikymmenen vaihteeseen. Viheralueohjelmassa puistojen kehittämistä tarkastellaan elinkaarimallin pohjalta. Lindbergin mukaan elinkaarimallia soveltamalla halutaan varmistaa, että puistot palvelevat mahdollisimman laajasti eri ikäisiä kaupunkilaisia. Den moderna lekparken är så mångsidig som möjligt. Naturligtvis inom gränsen för vad ekonomin tillåter. Kun uudelle asuinalueelle rakennetaan lapsille leikkipuisto, se on aktiivikäytössä vuotta. Sen jälkeen jopa seuraavat parikymmentä vuotta käyttö on vähäisempää, kunnes puistoon mahdollisesti ilmaantuvat seuraavan sukupolven lapset. Elinkaarimalli lähtee siitä, että puistotkin elävät ja muuttuvat ajassa. Silloin ne palvelevat laajasti eri-ikäisiä ihmisiä, Lindberg sanoo. Jatkossa korttelipuistojen määrä ehkä vähenee. Rakennettavat uudet puistot olisivat vastaavasti entistä laajempia ja paremmin varusteltuja. Meillä on lisäksi ajattomia keskuspuistoja kuten Länsipuisto ja Meripuisto, joiden ei tarvitse muuttua. Messualueelle aikuisten leikkipuisto Elinkaarimallin perusajatusta sovelletaan asuntomessualueellakin. Suunnitteluvaiheesta lähtien on puhuttu toriaukiolle rakentuvasta aikuisten leikkipuistosta. Messujen senioriteemaan liittyen toriaukion merenpuoleiseen osaan tulee ryhmä kuntoilulaitteita, ja niiden lisäksi luonnollisesti istuinpenkkejä ja puistopeli. Lasten leikkipuisto puolestaan sijaitsee vain pienen kävelymatkan päässä toriaukiolta. 7

10 VANHANSATAMANLAHTI on elänyt muutosten keskiössä Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Aki Paavola Jos moderni, maailmanlaajuinen uutiskoneisto olisi ollut voimissaan Krimin sodan aikana 1854, Kokkolan Vanhansatamanlahti olisi todennäköisesti noussut pieneksi hetkeksi uutisotsikoihin eri puolilla maailmaa. Asuntomessualueen asukkaiden eteen nimittäin aukeaa näkymä Vanhansatamanlahden vesialueelle, missä käytiin kokkolalaisille historiallisesti tärkeä Halkokarin kahakka. Siinä kokkolalaiset vapaaehtoiset yhdessä venäläisjoukkojen kanssa torjuivat englantilaisten merisotilaiden hyökkäyksen, ottivat sotavangiksi kolme upseeria ja 31 merisotilasta sekä saivat sotasaaliiksi Englanninpuistossa esillä olevan barkassin. Kokkola hengitti sataman kautta Halkokarin kahakka on vain yksi osa Vanhansatamanlahden vaiherikasta historiaa, johon mahtuu niin nousu- kuin laskukausia. Vanhansatamanlahden vaiheita käsitellään myös piakkoin julkaistavassa kirjassa, joka tarkastelee Kokkolan ja meren suhdetta monesta eri näkökulmasta. Meri on ollut Kokkolalle ja sen asukkaille silta maailmalle luvun alussa Vanhansatamanlahdelle Halkokarin edustalle rakennettiin ajanmukainen satama. Purjelaivojen aikakaudella laivat tarvitsivat paljon huoltoa, ja se tapahtui sataman alueella. Sen lisäksi laivat varustettiin 8

11 K.H. Renlundin museon tutkimusamanuenssi Seija Johnson. siellä, ja Vanhansatamalahdella myös rakennettiin uusia laivoja myytäväksi, historiankirjan kirjoitustyöhön osallistuva tutkimusamanuenssi Seija Johnson K.H. Renlundin museolta kuvaa Vanhansatamanlahden keskeistä roolia tuon ajan Kokkolassa. Kokkola sai tapulikaupunkioikeudet Se vauhditti osaltaan kehitystä, jonka ansiosta maailmalta kulki Kokkolaan niin tavaroita ja taloudellista vaurautta, uutta ajattelua kuin vaikutteita rakennuskulttuuriin. Kokkolalla on ollut pitkään Kaupunki merelle -teema, ja Vanhansatamanlahti on ollut käytännössä ainoa paikka, missä sitä on voitu toteuttaa, Kokkolan kaupungin kaavasuunnittelija Mikko Hyyppä kertoo alueen myöhemmästä strategisesta merkityksestä. Ja ideoita on riittänyt. Hurjimmissa visioissa Vanhansatamalahdesta olisi tehty tekojärvi tai Trullevin niemelle olisi rakennettu syväsatama sinne johtavine rautateineen. Ensimmäisen vakavan asuntorakentamiseen tähdänneen tutkielman teki Suunnittelukeskus 1982, mutta silloin asiat tyssäsivät rahapulaan, Hyyppä selvittää luku sujui paljolti yleiskaavasuunnittelussa, ja viimein joulukuussa vuonna 2000 kaupunginvaltuusto hyväksyi Vanhansatamanlahden yleiskaavan. Tuossa vaiheessa EU-rahoitus nousi ratkaisevaan rooliin. Sieltä saimme rahaa suunnittelun lisäksi käytännön toteuttamiseen. Ensimmäisenä valmistui kansanpuistoksi suunniteltu saari, ja sen jälkeen ryhdyttiin täyttämään tulevan asuntomessualueen pohjaa. Pian sen jälkeen oltiinkin tilanteessa, jossa oli aika jättää sisään anomus asuntomessujen järjestämisestä, Hyyppä kertaa Vanhansatamanlahden viimeisiä vaiheita. Maa kohoaa, kaupunki muuttuu Kun puhutaan Kokkolasta ja nimenomaan Vanhansatamanlahdesta, on tiedostettava ilmiö nimeltään maan kohoaminen. Sen vaikutuksia voi kuvailla monella tavalla. Meri muuttuu ja se on muuttanut Kokkolaa, ja muuttaa vieläkin. Maan kohoamisen ansiosta kaupunki on saanut lisää rakennusmaata, mutta ilmiö on ollut myös taloudellinen rasite. Kerrotaan, että 1817 kaupunki joutui jopa lainaamaan rahaa köyhäinkassasta, jotta välttämättömät ruoppaukset saatiin tehtyä, Seija Johnson kertoo. Maanpinnan kohoaminen vaikutti siihen, että isot laivat eivät enää voineet käyttää Halkokarin edustalla sijainnutta satamaa, ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen Ykspihlajaan. Vuonna 1868 Kokkolan kauppiasyhdistys anoikin rakennuslupaa Ykspihlajaan rakennettavalle lastauslaiturille. Johnsonin mukaan satamatoimintojen loputtua Vanhansatamanlahdella käynnistyi uusi aikakausi. Kun satamaa ei enää ollut, tilaa jäi veneilylle, ja purjehdusharrastus yleistyi luvun lopulla ryhdyttiin lisäksi rakentamaan huviloita lahden molemmille puolille, hän kertoo. Mitä tehdä ranta-alueelle? Seuraava merkittävä muutos Vanhansatamanlahden ympäristössä tapahtui 1950-luvulla, jolloin pientalorakentaminen lähti selvään kasvuun Halkokarilla ja 70-lukujen vaihteessa ryhdyttiin ensimmäisen kerran ideoimaan ja suunnittelemaan, mitä tehdä Vanhansatamanlahden vesi- ja ranta-alueelle. FRÅN HAMN TILL MODERNT BOSTADSOMRÅDE i början på 1730-talet byggs en tidsenlig hamn utanför Halkokari 1817 lånar staden pengar ur fattigkassan för muddring av hamnområdet utanför Halkokari i mitten på 1800-talet övergår hamnverksamheten så småningom till Yxpila i slutet på 1800-talet breder villaboende och båtliv ut sig vid Gamlahamnsviken på 1950-talet livligt småhusbyggande i Halkokari på 1990-talet påskyndar Pro Vanhansatamanlahti områdets utveckling 2000 godkänner fullmäktige generalplanen för Gamlahamnsviken 2007 utser Finlands Bostadsmässa Karleby till värdstad för Bostadsmässan Gamlahamnsviken blir mässområde. 9

12 Aluevalvoja Mikko Hyyppä, projektipäällikkö Touko Rauma, kehitysjohtaja Jarmo Nissi ja kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu toivottavat kesävieraat tervetulleiksi Kokkolaan KESÄVIERASTA SOMMARGÄSTER Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola Kokkolan asuntomessuille odotetaan neljän viikon aikana ( ) jopa yli vierasta. Osuuskunta Suomen Asuntomessut ei kävijätavoitteita aseta, mutta Kokkolan asuntomessuhankkeen projektipäällikkö Touko Rauman henkilökohtainen kävijätavoite on selvä: Yksi enemmän kuin Vaasassa. Sen verran pitää rannikkokaupungeilla olla kisaa keskenään, Rauma virnistää ja lupaa olla rajapyykin ylittäjää kukkapuskan kanssa vastassa. Kun vierasta jakaa 31 messupäivällä, saadaan päiväkohtaiseksi keskiarvoksi lähes 5000 kävijää autoina laskettuna autoa. On sanomattakin selvää, että kokkolankokoisen kaupungin ihmisvilinässä näin tuntuva lisäys väki- ja automäärään näkyy katukuvassa vahvasti. Me kokkolalaiset olemme tottuneet siihen, että autolla pääsee yleensä portaanpäähän. Siitä ajatuksesta kannattaa tämän kesän osalta luopua ajoissa, kehitysjohtaja Jarmo Nissi toteaa realistisesti. Jotta liikenne vilkkaassa kesä-kokkolassa sujuisi mahdollisimman jouhevasti, on liikennejärjestelyihin panostettu merkittävästi. Meillä on yksi iso, 2200 autolle mitoitettu parkkialue Urheilutalon, jäähallin ja VesiVeijarin takana sijaitsevalla Keskuspuiston alueella. Parkkialueelle puhkaistaan väliaikainen sisäänkäynti Pohjoisväylältä, suurin piirtein Halkokarin ABC:tä vastapäätä. Liikenne pois alueelta purkautuu Urheilutalon ja VesiVeijarin liittymistä, Rauma kuvailee järjestelyitä. Bostadsmässan i Karleby, som pågår under fyra veckor ( ), väntas locka t.o.m. över besökare. Andelslaget Finlands Bostadsmässa har inte ställt upp detta mål men bostadsmässprojektets projektchef Touko Rauma har en klar personlig uppfattning om besökarmålet: En mera än i Vasa. Så pass mycket tävlingsanda måste det fi nnas mellan två kuststäder, fl inar Rauma och lovar ta emot den som når målet med en blombukett. Då gäster fördelas på 31 mässdagar blir det dagliga medeltalet nästan 5000 besökare räknat i bilar bilar. Det säger sig självt att i en stad av Karlebys storlek kommer en så stor ökning av människor och bilar att inverka starkt på gatubilden. Vi karlebybor är vana vid att man med bil i allmänhet kan köra ända fram till trappan. Det här är något man i god tid kan glömma i sommar, konstaterar utvecklingsdirektör Jarmo Nissi realistiskt. För att trafi ken i Karlebys livliga sommar ska fl yta så smidigt som möjligt har man satsat hårt på trafi karrangemangen. Vi har en stor parkeringsplats för bilar på Centralparkens område bakom Idrottsgården, ishallen och VesiVeijari. En tillfällig infart till parkeringsplatsen kommer att byggas från Norraleden, ungefär mittemot Halkokaris ABC. Utfarten från området sker via anslutningarna vid Idrottsgården och Vesi- Veijari, berättar Rauma om arrangemangen. 10

13 Asuntomessujen aukioloaikaan, päivittäin klo 10 18, kuljettavat linja-autot messuvieraita nonstop-kuljetuksina pysäköintialueelta asuntomessuille paluumatka kiertää keskustan ja Neristanin kautta. Pysäkkejä matkan varrella on kaikkiaan kahdeksan, kyytiin ja kyydistä voi nousta missä haluaa, ja nauttia esimerkiksi Kokkolan keskustan runsaista palveluista. Bussikyyti sisältyy pysäköintimaksun hintaan. Asuntomessualueen välittömään läheisyyteen on varattu pysäköintialuetta vain messuilla työskenteleville sekä median edustajille, Rauma muistuttaa. Kannattaa muistaa sekin, että Kokkola nimitettiin juuri keväällä vuoden pyöräilykaupungiksi. Verkosto on laaja ja Kokkola on juuri loistavan kokoinen kaupunki pyöräilyyn. Pyörällä pääsee tasaisella maalla, hyviä reittejä pitkin vikkelästi paikasta toiseen ilman parkkiongelmia asuntomessualueenkin portinpieleen! Bussar transporterar mässbesökare non-stop från parkeringsplatsen till bostadsmässområdet alla dagar mellan kl under den tid bostadsmässan pågår. Bussen tillbaka kör via centrum och Neristan. Det fi nns sammanlagt åtta hållplatser längs rutten och man kan stiga på och av var man vill och njuta t.ex. av det rikliga utbudet i Karleby centrum. Busstransporten ingår i parkeringsavgiften. I bostadsmässans omedelbara närhet har parkeringsplatser reserverats enbart för dem som arbetar på mässan samt för representanter för media, påminner Rauma. Det är också bra att komma ihåg att Karleby på våren utsågs till årets cykelstad. Det fi nns gott om cykelleder och Karleby är precis lämpligt stor för cykling. I den jämna terrängen längs bra leder tar man sig snabbt från en plats till en annan utan parkeringsproblem även till bostadsmässområdets port! 11

14 KOKKOLA-PAVILJONKI Heti messuporttien sisäpuolella on Kokkola-paviljonki, joka valaisee monipuolisesti kaupunkimme eri palveluita. Paviljongilla esittäytyy mm. Kulttuuritoimen ja Pohjanmaan taidetoimikunnan taidepaja, Kokkolan Matkailu sekä kaupungin elinkeinotoimi ja tekninen toimi. Tietoa saa mm. vapaana olevista tonteista. Kokkolalaisten koulutusorganisaatioiden yhteenliittymä valaisee monipuolista koulutustarjontaa. i-piste Kokkolan kaupungin ja Suomen Asuntomessujen yhteinen Infopiste sijaitsee asuntomessualueen keskusaukiolla. INFOTAULU Asuntomessujen keskusaukiolle tulee suuri, kosketusnäytöllinen infotaulu, joka kertoo kaiken Kokkolasta. Messuvieraita palvelevaan infotaulujärjestelmään syötetään valtava määrä tietoa Kokkolan liikkeistä ja palveluista. Muutamalla hipaisulla käyttäjä voi selvittää esimerkiksi kaupungin ravintolat ja niiden tarjonnan. Asuntomessujen jälkeen infotaulu siirtyy Kokkolan keskustaan. HAUKKULA Parkkialueen yhteydessä messuvieraita palvelee Haukkula, koirien hoitopaikka. Haukkula-palvelusta vastaa eläinhoitola Kotipesä. Haukkulassa on tilaa 20 koiralle, tarvittaessa lisää tilaa järjestyy Kotipesän tiloista. varaukset ja tiedustelut MUKSULA JA ENSIAPU Pian messuportin sisääntulon jälkeen on oikealla kaksi rivitaloa, joissa sijaitsee näyttelykohteena olevien asuntojen lisäksi myös lastenhoitopaikka MUKSULA sekä ENSIAPU. Muksulaa pyörittää 4H-yhdistys ja ensiaputoiminnasta vastaa SPR. Yli 2-vuotiaat lapset voi jättää maksulliseen, ammattilaisten hoitoon Muksulaan messukohteissa kiertelyn ajaksi. Muksulassa on myös rauhallinen nurkkaus vaipanvaihtoa ja ruokintahetkeä varten. KARLEBY-PAVILJONGEN Strax innanför mässporten har Karleby stad en paviljong som på ett mångsidigt sätt ger information om olika tjänster i vår stad. I paviljongen presenterar sig bl.a. Kulturräsendets och Österbottens konstkomissionens konstverkstad, Karleby Turism samt stadens näringsväsende och tekniska väsende. Man kan få uppgifter om bl.a. lediga tomter. Utbildningskoncernen i Karleby belyser det mångsidiga utbildningsutbudet. INFOPLATS Karleby stad och Finlands Bostadsmässa har en gemensam infoplats i centrum av bostadsmässområdet. INFOTAVLA I bostadsmässans centrum fi nns en stor infotavla med pekskärm. Den berättar allt om Karleby. En stor mängd information om Karlebys affärer och tjänster kommer att matas in i systemet med infotavlan till mässbesökarnas förfogande. Med några lätta tryck kan användaren få uppgifter om t.ex. stadens restauranger och vad de har att bjuda på. Efter bostadsmässan fl yttas infotavlan till Karleby stadskärna. HUNDPASSNING I samband med parkeringsplatsen har mässbesökare möjlighet att utnyttja servicen med hundpassning. Djurpensionatet Kotipesä svarar för denna service. De har plats för 20 hundar, vid behov kan mera plats ordnas i Kotipesäs egna utrymmen. fi, reserveringar och förfrågningar BARNPASSNING OCH FÖRSTA HJÄLPEN Strax innanför mässporten fi nns två radhus på höger sida. Här fi nns utöver bostäder som förevisas också barnpassning samt första hjälpen. Barnpassningen handhas av 4H-föreningen och FRK svarar för första hjälpen. Barn över 2 år kan mot betalning tas om hand av yrkeskunniga under den tid föräldrarna bekantar sig med bostadsmässan. Här fi nns också en lugn hörna för blöjbyte och matning. 12

15 PAIKALLINEN YRITTÄJYYS esittäytyy asuntomessuilla Kosekin Stefan Jungell, Piia Isosaari ja Päivi Korpisalo. Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen Siitä lähtien kun Kokkolan kaupunki päätti hakea asuntomessuja, Kokkolassa on tiedostettu, että asuntomessut ovat erinomainen mahdollisuus paikalliselle yrityselämälle. Kosek on ideoinut yritysten kanssa sitä, miten yrittäjät voisivat olla esillä myös varsinaisella messualueella. Syntyi ajatus yrittäjätorista, missä palveluitaan esittelevät pienet yritykset. Pienvenesatamassa messuvieraille puolestaan tehdään tutuksi veneilyharrastusta. Kokkolan kaupunki järjesti viime syksynä matkan Kuopion asuntomessuille, ja mukana oli myös muutamia palvelualan yrittäjiä keskustan alueelta. Siellä heräsi keskustelu siitä, mitä Kokkolassa voitaisiin tehdä, jotta alueen yrittäjät saisivat mahdollisuuden esitellä tuotteitaan varsinaisella messualueella, kertovat yritysasiamies Piia Isosaari ja aluemarkkinointivastaava Päivi Korpisalo Kosekista. Tuliaistuotteita yrittäjätorilta Vi är mycket nöjda med hur företag inom olika branscher visat intresse. Kun ajatus yrittäjätorista esiteltiin yrityksille, innostus syttyi saman tien. Mukaan ilmoittautui lähes 30 yritystä, joille on varattu 400 neliön kokoinen alue pienvenesataman kupeesta. Yrittäjätorilla on kaksi teemaa. Teemoista toinen on aluemarkkinointi. Haluamme esitellä kävijöille alueen osaamista, ja siihen liittyen mukana ovat myös muun muassa Kosek, KIP, GTK ja lentoasema. Sen lisäksi tavoitteena on järjestää pienille yrityksille mahdollisuus tehdä kauppaa suoraan messuvieraiden kanssa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miten monipuolisesti eri aloilla toimivat yritykset kiinnostuvat asiasta. Esimerkiksi tuliaistuotteet ja matkamuistot on helppo hankkia yrittäjätorilta. Osa yrittäjistä markkinoi myös kaupungissa olevia toimintojaan, Päivi Korpisalo kertoo. Pienten yritysten haaste on se, että messut kestävät peräti kuukauden. Ratkaisimme asian niin, että yrittäjät saivat valita joko kojupaikan tai myyntipöydän tavaratalosta. Kojulla yrittäjä on itse paikalla koko messujen ajan, kun taas tavaratalossa yrittäjillä on myyntiteline, ja Kosek järjestää sinne kassapisteen ja myyjän, joka hoitaa rahastuksen, Korpisalo ja Isosaari esittelevät. Veneenvalmistajat esittäytyvät teemaviikolla Yritysasiamies Stefan Jungellin mukaan messuaikaiset tapahtumat pienvenesatamassa huipentuvat viikolla 30 pidettävälle teemaviikolle. Silloin paikalliset veneenvalmistajat esittelevät messuvieraille Kokkolan alueen veneteollisuutta ja sitä korkealaatuista osaamista, mitä meiltä löytyy, Jungell kertoo. Kyseessä ei ole myyntinäyttely vaan tapahtuma, missä tuodaan esille veneenvalmistuksen lisäksi veneharrastusta laajemminkin. Yleisö pääsee tutustumaan muun muassa Lage Sundforsin tekemään perinneveneeseen. 13

16 Kokkolan asuntomessualueen kaavassa elää vahva NERISTANIN HENKI 14

17 Teksti: Johanna Rantanen Talokuvat: Arto Wiikari Asuntomessualuekuva: 3D-havainnekuva Henkilökuva: com.pic./markku Ojala Kokkolan asuntomessualueen korttelisuunnittelusta vastasi helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Turtiainen on tunnettu ja tunnustettu korttelisuunnitteluvelho, jonka piirustuspöydällä on syntynyt monta asuntomessualuetta ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Kokkolan asuntomessualueen asemakaava on poikkeuksellinen. Asemakaava oli formalistinen ja sen rakennusoikeus oli määritelty poikkeuksellisen väljästi jättäen toteutustavoille pelivaraa. Se muistutti 1800-luvun asemakaavoja. Kaavassa korostettiin tiiviin ja erityisesti tuulelta suojattujen kaupunkitilojen aikaansaamista. Tavoitteeksi oli asetettu vanhakaupunki Neristanin ominaisuudet ja henki. Turtiainen toteaa, että lähtökohta oli suunnittelijalle herkullinen. Olen usein pyrkinyt myymään idean juuri Kokkolan asuntomessualueen hengen mukaisesta tiiviistä ja suojaisten kaupunkitilojen korttelisuunnitelmasta, mutta Suomen kaupungeissa elää vielä sitkeänä ajatus siitä, että talot kuuluu rakentaa tontin keskelle ja kiertää tontin reunat kapeilla istutussuikaleilla. Kokkolassa henki ja ilmapiiri poikkesi täysin totutusta. Oli mieluisa tehtävä jatkaa Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli- Pekka Koivun asemakaavaa. Ideat ymmärrettiin heti puolin ja toisin, Turtiainen kiittelee. Hän kertoo, että suunnitelma lähti halusta luoda pienelle alueelle selkeää katu- ja pihatilojen kudelmaa eikä tyytyä laatikkomaiseen omakotitaloruutukaavaan. Kerrostalo- ja torialue, aukiot, puistot, rannat ja pienvenesatama ovat erillisiä, selkeitä elementtejä, pieniä kaupunginosia, joista muodostuu yhdessä monipuolinen asuinalue kaikenikäisille asukkaille. Olen erityisen iloinen siitä, että kerrostalot alueelle toteutuivat. Ensimmäinen reaktio kerrostaloihin Kokkolan kaupungin edustajilta oli vähän yllättynyt ja asuntojen menekkiä epäilevä. Seuraavassa kokouksessa talojen rakentajat olivat jo kuitenkin alustavasti tiedossa, Turtiainen myhäilee. Jo alkuvaiheessa piirsimme erityisesti senioriväestölle suunnitellun kerrostalon ja halusimme sen lähelle suojaisan torin, koska talon asukkaat ovat oletettavasti paljon kotona myös päiväsaikaan alueesta nauttimassa. Tasaista ja tuulista Pohjanlahdenrantaa Ylivieskasta kotoisin oleva Turtiainen uskaltaa puhua suoraan pohjalaisista maanmuodoista. Alue on pohjalainen, tuulinen lättänä merenrannalla, joten on turha kuvitella, että vaikka kerrostaloja ei olisi, niin takarivistä näkisi komeasti merelle. Meri on kuitenkin erittäin lähellä ja olennainen osa aluetta. Vaikka sitä ei omista ikkunoista näkisikään, meren voi aistia omalla pihalla, kotiin tullessa ja iltalenkillä. Suunnittelussa kantava ajatuksemme oli, että sijoittamalla alueelle kaikkia talotyyppejä, kuten kerros- ja rivitaloja omakotitalojen ohella, alueelle saadaan monipuolinen asukasrakenne, ja merimaisemaa sekä ranta-asumista pystytään tarjoamaan eri elämän- ja perhevaiheessa oleville. 15

18 Merenrannalla on tärkeää huomioida myös tuuli. Toki kokkolalaiset rakentajat tiesivät jo tontteja hakiessaan, että merenrannalla tuuli on tavallinen vieras, he osaavat sitä odottaa, varautua ja myös nauttia. Korttelisuunnitelmalla voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihenkin, millaiset tuuliolosuhteet pihoilla ja kaduilla vallitsevat. Jokaiselle tontille on suunniteltu aurinkoisia, suojaisia paikkoja. Alueelle suunnitellut aidat antavat suojaa ja vähentävät tuulisuutta, puistoalueiden rakentamisella on ehkäisty tuulitunneleiden syntymistä, mutta loppujen lopuksi todellisen onnistumisen näkee vasta vähintään 10 vuoden kuluttua, kun alueelle istutetut puut ja pensaat ovat kasvaneet suuremmiksi. Kerralla valmista Gamla stan i Karleby är stor och levande. Den har tydligt inverkat på stadens inställning. Perinteisiin omakotitaloalueisiin verrattuna Jukka Turtiainen pitää kiitollisena sitä, että asuntomessualueesta tulee kerralla valmis. Se antaa suunnittelijalle hyvän mahdollisuuden myös kehitellä uusia ideoita. Yleensä asuntomessualueet sijoittuvat komeille alueille, joten niille voidaan myös asettaa aika kovia vaatimuksia ja tontit käyvät edelleen hyvin kaupaksi. Jos Kokkolan pyöreälle merenrantaalueelle olisi lähdetty kaavoittamaan tavallisia ruututontteja ja rakennusten perinteistä sijoittelua tontille, se olisi kääntynyt itseään vastaan ajan kuluessa. Arkkitehti Turtiainen kehuu Kokkolaa joka käänteessä. Pyrkimys Neristanin hengen luomiseen lämmittää erityisesti, sillä iso osa Turtiaisen työstä on vanhojen talojen restaurointia ja saneerausta. Toukokuun alussa valmistui kolmevuotinen, mittava projekti, jonka aikana restauroitiin yksi Helsingin vanhimmista rakennuksista. Kokkolassa on laaja ja elävä vanhakaupunki. Se on selvästi vaikuttanut kaupungin asennemaailmaan ja asuntomessualueen asemakaava on peruseurooppalaista tyyliä, joka on Suomessa vielä hyvin nuorta. On hienoa, että Kokkolassa lähdettiin heti hakemaan kaupunkimaista korttelisuunnitelmaa. Suomalaisissa elää vielä vahvana metsäläishenki ja liian usein kaupunkienkin asuinalueilla tavoitellaan maaseutua. Tuloksena on usein kirjava sillisalaatti. Kokkolan asuntomessualueella Jukka Turtiainen on hankkeen edetessä vieraillut vain muutamia kertoja. Viimeksi talvipakkasilla kotikonnuilla käydessään. Avajaisiin hän on toki tulossa lopputulosta katsomaan. Jokainen rakentaja tuo tietysti oman panoksensa alueen toteutumiseen. On mielenkiintoista tulla katsomaan, missä laajuudessa alkuperäiset suunnitelmamme ja niillä hakemamme asiat ovat loppujen lopuksi toteutuneet. TERVETULOA NERISTANIIN! Kokkolan vanhakaupunki Neristan on idyllinen ja ikiihana paikka, jossa voi kaikessa rauhassa käyskennellä keskellä katua kesäisenä iltana, vanhojen katulyhtyjen loisteessa. Neristan on kulttuurihistoriallisesti korvaamaton kokonaisuus ja äärimmäisen tärkeä osa Kokkolaa. Sekä arvokkaana alueena että monen kokkolalaisen sielunmaisemana, osana identiteettiä ja syvää kokkolalaisuutta. Neristan on 12 korttelin kokoinen puutaloalue, joka oli vuosisatoja sitten Kokkolan merimiesten ja käsityöläisten kehto. Kunnioitettavasta iästään huolimatta Neristan on vireä ja täynnä elämää. Alueella toimii monia yrityksiä, lähes joka talossa on asukkaat ja taloista on vuosien saatossa pidetty hyvää huolta. Neristanissa on paljon viehättäviä putiikkeja, antiikkiliikkeitä, käsityöläisiä, pari kahvilaa ja yksi Kokkolan parhaista ravintoloista ihan Knapen talon naapurissa. Kokkolan ruutukaava-alue on valtakunnallisesti merkittävä, rakennettu kulttuuriympäristö ja yksi arvokkaimmista suomalaisista 1600-luvun loppupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaan rakentuneista puukaupunkialueista. Se muodostuu pääpiirteissään säilyneestä 1660-luvulta juontuvasta katuverkosta, monipuolisesta ja 1800-luvun asuin- ja talousrakennuskannasta sekä julkisista rakennuksista, maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä K.H. Renlundin museosta Keski-Pohjanmaan maakuntamuseosta kertoo. 16

19 JUHLAT KNAPEN TALOSSA JUKKA RINTALAN TAPAAN Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, Tomi Hirvinen Tänä vuonna 35-vuotista uraansa juhliva muotiguru Jukka Rintalalla on tiiviit yhteydet Kokkolaan. Rintala on toiminut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun taiteellisena johtajana jo toistakymmentä vuotta ja on puvustanut mm. Kokkolan Oopperakesän upean Lepakko-operetin muutama vuosi sitten. Kokkola-suhteet vahvistuvat entisestään, kun Rintala sisustaa asuntomessujen oheiskohteen, Knapen talon, Neristanin sydämessä. Neristanin laajuus oli minulle uutta. Tähän asti olen kävellyt vain Isokatua pitkin Vanhankaupunginravintolaan. Jukka Rintala on tunnettu ennen kaikkea upeista iltapuvuista, joita ihaillaan tv:n välityksellä linnanjuhlia seuratessaan. Rintala on kuitenkin paljon enemmän. Monipuolinen muotoilija, suunnittelija, taiteilija, jonka arkista työsarkaa on teollinen vaatesuunnittelu mm. Friitalalle, Marimekolle ja Suomen Höyhenelle. Viime vuosina Rintala on laajentanut repertuaariaan entisestään, on syntynyt upeita tapetteja, kankaita ja sisustustekstiilejä. Knapen talossa Ensivisiitti Knapen taloon antaa ideoita suunnitteluun ja mielikuvitus lähtee lentoon. Toki olen nähnyt talon pohjapiirustuksen jo aiemmin, mutta on mukava tutustua aitoon ympäristöön. Rintala kuuntelee kiinnostuneena talon historiaa ja vaikuttuu hirsiseinien rakojen päälle liimatuista Hercules-prikin tilikirjan sivuista. Ernst V. Knapen isä oli merikapteeni ja 1800-luvulla kaikki käytettiin tarkasti: vanhan tilikirjan sivut liimattiin hirsiseinien rakojen päälle pitämään rakoihin tungetut tiivisteet paikoillaan. Rintala ehdottaa, että hyvinsäilyneen sivunpalan voisi jättää seinälle näkyviin ja laittaa kehykset sen ympärille pala talon aitoa historiaa. Tahtoisin luoda tänne sellaisen hengen ja miljöön, että täällä todella asuu joku, Rintala pohtii tapettikirjansa äärellä. Talon saliin voisimme luoda juhlatunnelman ja ottaa iltapukuja osaksi sisustusta. Ja toki juhlissa täytyy myös herkutella. Naistenpäivänä ensimmäisen kerran maistettu Jukka Rintalan suunnittelema leivos on muotokieleltään yksinkertainen ja maultaan herkullisen raikas. Suklaapohjat, vadelmaa ja sitruunaa, päällä sitruunavaahtohyydyke, Rintala kuvailee ja katseesta näkee, että mielessä pyörii monta uutta ideaa! Lopputulos on nähtävissä lääkäri, runoilija Ernst V. Knapen kotitalossa Kokkolan vanhakaupunki Neristanissa Kokkolan asuntomessujen aikaan joka päivä klo osoitteessa Isokatu 36. Tervetuloa! Allt väl med Knapes hus Vi har inte råkat ut för stora överraskningar, konstaterar en nöjd Gert Nyström som håller på med reparationen av Knapes hus. Det omfattande reparationsprojektet har hållit tidtabellen och allt borde stå färdigt då bostadsmässan öppnas i mitten av juli. Av två skäl kommer bara husets nedre våning att vara öppen för mässbesökare. Jag kommer inte att hinna få övre våningen färdig till sommaren, och även om den skulle bli färdig, vågar vi inte låta stora människogrupper gå upp av säkerhetsskäl. Det fi nns mycket att se även på nedre våningen: den fi na mutterformade farstukvisten, salen, köket, sovrummet och bastun, allt som allt ca 140 kvadratmeter reparerade i Neristans anda. Som pricken över i:et en inredning designad av Jukka Rintala kryddad med festliga dräkter som är kända överallt i Finland. Ugnar från hemtrakterna Nyström presenterar stolt kakelugnarna som ska installeras i huset. Övre våningen får två och nedre våningen fyra ugnar med ett undantag kommer alla ugnarna från Neristan. 17

20 Kokkola tuplasi majoituskapasiteettinsa Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Kokkolan Matkailun toimitusjohtaja Kaija Jestoi säteilee kertoessaan, että yli 250 kokkolalaista on luvannut vuokrata asuntonsa messuvieraille. Innokkaiden vuokranantajien myötä Kokkola kaksinkertaistaa majoituskapasiteettinsa. Hotellivuoteita on kaupungissa vajaat tuhat ja vuokra-asuntojen keskimääräinen vuodeluku neljä eli yhteensä tuhatkunta. Vuokralle tarjotaan sekä omakotitaloja, kerrostalo- ja rivitaloasuntoja, kesämökkejä että yksittäisiä huoneita. Vuokra-ajat vaihtelevat muutamista päivistä jopa pariin kuukauteen. Jestoi rohkaisee vuokraajia ja vuokranantajia ottamaan yhteyttä suoraan Kokkolan Matkailuun, vuokraus hoidetaan keskitetysti sitä kautta. Lisää saa mielellään tulla. Erityisesti messuille töihin tulevat näytteilleasettajayritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita vuokraamaan asuntoja jopa pariksi kuukaudeksi. Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Karavaanareille lisää tilaa Köykärinmäeltä Kokkola-Campingin Erkki Ahtiainen kertoo tyytyväisenä, että asuntoautojen ja -vaunujen kanssa kesällä asuntomessuaikaan Kokkolaan saapuville on järjestetty lisää tilaa Köykärinmäen maastohiihtokeskuksesta. Köykärinmäen sijainti on mainio ja sinne on helppo osata. Siellä on valmiina hyvin toimintaan sopivat huoltorakennukset, ympäristö on kaunis ja matkaa keskustaan vain noin 4 kilometriä. Valmiit opasteet ohjaavat hyvin perille Jyväskyläntieltä. Kaiken kaikkiaan kanta-kokkolassa on asuntomessujen aikaan vähintään 100 asuntovaunupaikkaa. Noin 50 Kokkola- Campingin alueella aivan asuntomessualueen portinpielessä ja toiset 50 Köykärinmäellä. Kaikki paikat jaetaan Kokkola- Campingin keskusnumeron kautta. Ahtiainen pahoittelee, ettei karavaanaripaikoille voida ottaa ennakkovarauksia. Paikat ovat merkkaamattomia nurmikenttäpaikkoja ja tilanne vaihtelee päivittäin. Kokkola-Camping Köykärinmäen maastohiihtokeskus Meritie karavaanipaikkaa Kokkola Hiihtotie 7 (06) Kokkola Yhteys Kokkola-Campingin kautta Omat lomarahat vuokraamalla Asunnon vuokraaminen asuntomessuaikaan todella kannattaa. Eräskin ok-talonsa vuokraamista suunnitteleva herrasmies mietiskeli, että vetäytymällä kuukaudeksi kesämökille he voisivat vaimon kanssa tienata reilut matkarahat tyttären luokse Australiaan. Näin todella on! Asunnon vuokraamisesta saa hyvän korvauksen. Kysymme vuokraajilta samalla myös halukkuutta tarjota asuntoaan vuokralle myös tulevina kesinä, kun Kokkolassa järjestetään suuria tapahtumia. Teemme kotimajoituksesta Kokkolassa uuden tavan! Lisätietoja: Kokkolan Matkailu Oy, Mari Keiski, puh. (06) , mari.keiski@kokkola.fi. Kokkolan Matkailun toimitusjohtaja Kaija Jestoi. 18