Lapset alkoivat nauraa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapset alkoivat nauraa"

Transkriptio

1 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta Helena Niemi Ensi- ja turvakotien liitto ry Helsinki 2008

2 Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 Taitto: Timo Jaakola Paino: Pekan Offset Oy 2008 ISBN ISSN

3 Sisällys Lukijalle Alvari-perhetyön historia Lastensuojeluperheet ja Alvari-perhetyö Raha-automaattiyhdistyksen linjaus Alvari-perhetyön kustannukset Alvari-perheen muotokuva Lomakekysely Perheiden huoltajat Vanhempien ikä Asiakassuhteen kesto kyselyä tehtäessä Aikuisten toiminta Toimeentulo ja ammatit Lapset: ikä, hoitopaikka tai koulu Perheiden koko Asiakkuus alkaa Kuka lähettää perheen Tulosyyt Väkivalta ja lasten laiminlyönti Väkivallan yleisyys, tekijät ja kokijat Tytöt ja pojat tekijöinä ja kokijoina Miten lasten laiminlyönti ilmenee Vauvat Sijoitus Perheestä tunnettu huoli, sen kokijat ja muuttuminen Verkostot Viranomaiset Sukulaiset ja ystävät Perheiden stressitekijät ja perheitä suojaavat tekijät Muutokset perheissä Työskentelyä tukevat menetelmät ja keinot Asiakkaiden palaute Asiakaspalautelomake Ryhmähaastattelut Alvari-perhetyöntekijä Työntekijät numeroina Terapeuttisuus Alvari-perhetyössä Päätelmät Tiivistelmä Summary Liitteet

4

5 Lukijalle Tässä raportissa kerrotaan niistä tuloksista, joita pitkäaikaisella ja tiiviillä, kotona tehtävällä perhetyöllä voidaan saavuttaa. Raportti pyrkii vastaamaan kysymyksiin kuinka paljon ja mitä? Tarkastelun kohteena on määrällinen kehitys, eli kuinka paljon aikuisia, lapsia, muita tukimuotoja, tulosyitä, verkostoja ja viranomaisia perhetyön perheillä on. Kysytään myös, mitä tapahtuu: kuinka usein väkivaltaa ja lasten laiminlyöntiä tapahtuu ja millaista väkivalta on. Katse suuntautuu myös perheitä suojaaviin tekijöihin sekä muutoksiin perheiden elämässä. Asiakkaita kuullaan asiakaspalautteiden kautta. Raportin aineistona ovat 190 perheestä tehdyt lomakekyselyt ja asiakaspalautteet. Vastausten valossa näyttää siltä, että Ensi- ja turvakotien liitossa kehitetyn Alvari-perhetyön avulla on onnistuttu hyvin tavoittamaan haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä. Järjestön ei-viranomaisluonteesta on ollut erityistä hyötyä perheille, jotka ovat kokeneet kunnan lastensuojelun kontrollina ja pakkona. Toisaalta asiakkaina on ollut paljon perheitä, joiden elämäntilanne on niin heikko, että he eivät itse ole jaksaneet hakea apua monimutkaiselta auttamisjärjestelmältä. Kotiin tuleva apu on tällöin tuonut suuren helpotuksen perheiden elämään. Ne perheet, jotka ovat ottaneet Alvari-perhetyön omaksi tukimuodokseen, ovat kertoneet Alvarin auttaneen arjessa jaksamisessa, elämänilon saamisessa, lasten päivärytmin selkiintymisessä ja luottamuksessa omiin voimavaroihin. Ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet käden käänteessä. Kun vaikeudet ovat vuosien varrella kasaantuneet, tarvitaan niiden selvittämiseenkin aikaa vähintään 1 2 vuotta. Alvari-perhetyö on murroksessa, koska Raha-automaattiyhdistys on päättänyt lakkauttaa tukensa vuoden 2010 jälkeen. Työn tulokset puhuvat kuitenkin omaa kieltään. Varmaa on, että pitkäaikaiselle, kotona tehtävälle perhetyölle on kysyntää tulevaisuudessakin. Helena Niemi kehittämispäällikkö

6 1. Alvari-perhetyön historia Suomessa alkoi reilut kaksi vuosikymmentä sitten laitoksien purkaminen ja avohuollon kehittäminen monella sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueella. Vuonna 1987 sosiaalihallitus perusti työryhmän, joka pohti kotipalvelujen tilannetta ja järjestöjen mahdollisuutta tarjota palveluja. Myös Raha-automaattiyhdistys oli valmis tukemaan mahdollisia kotipalveluhankkeita. Järjestöjen kotipalvelua koordinoiva neuvottelukunta perustettiin vuonna Mukana olivat lastensuojelu-, vammais- ja vanhusjärjestöt. Palvelut, joita lapsiperheiden oli mahdollista saada kotiin, olivat 1980-luvun loppuun mennessä vähentyneet huomattavasti suhteessa vanhusten saamiin palveluihin. Monet kunnat olivat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelut kokonaan. Ensi- ja turvakotien liitto aloitti vuonna 1989 Alvari-projektin, jonka tunnus oli Alvariinsa apunanne. Nimi viittasi ensi- ja turvakotien jatkuvaan päivystykseen. Projekti päättyi vuonna Tuloksena oli Alvari-malli, jossa yhdistyivät kotipalvelun tehostettu perhetyö, lastensuojelun psykososiaalinen työ ja sosiaalinen kuntoutus. Toiminta on jatkunut Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja laajentunut vuosi vuodelta. Laman jälkeen 1990-luvun lopulla eri puolille Suomea syntyi projekteja, joissa kehitettiin perhetyötä. Selvittäessään perhetyön eri muotoja vuonna 2000 tutkijat (Heino & Berg & Hurtig) löysivät lähes parikymmentä erilaista kuntien ja järjestöjen orientaatiota. Perhetyölle ei ollut valtakunnallisesti olemassa yhtä tiettyä määritelmää tai toimintamuotoa. Tutkimuksessa perhetyöhön kuuluvaksi laskettiin keskustelullista ja toiminnallista perhetyötä, avotyötä, perhetukityötä, perheen yhdistettyä hoitoa, perheneuvontaa, ryhmiä, leirejä, perhekuntoutusta ja niin edelleen. Johanna Hurtig (2003) toteaakin, että perhetyö voidaan nähdä ajallisesti ja sisällöllisesti rajattuna lastensuojelun interventiona, eräänlaisena täsmälääkkeenä, jonka koostumus voi vaihdella. Alvarikin on muuttunut kotipalvelusta perhetyöksi. Se on määritelmän mukaan kohdennettua lastensuojelun erityispalvelua. Työlle on laadittu laatukriteerit, ja se on valtakunnallisesti koordinoitua. Raha-automaattiyhdistys edellytti vuodesta 1989 vuoteen 2005 saakka, että Alvari-perhetyöstä tehdään ostopalvelusopimus kunnan kanssa. Raha-automaattiavustus kattoi kustannuksista 45 %. Vuonna 2002 Alvari-perhetyön mallia kehitettiin edelleen ja alettiin puhua terapeuttisesta, hoidollisesta auttamisesta, joka tapahtuu toimimalla yhdessä perheiden kanssa. Samalla puhuttiin lastensuojelun tuotteesta, jonka laatu perustuu vahvistettuihin ja valvottuihin kriteereihin (liite 1). Laatukriteerien ensisijainen tehtävä on kuitenkin työn sujuvuuden perheen ja työntekijän välisen vuorovaikutussuhteen takaaminen. Tuotekriteereinä ja markkinoinnin välineenä toimiminen on niille tehtävänä vasta toissijainen. Alvari-perhetyön määritelmä: Alvari-perhetyö on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotona tehtävän työn malli, jossa terapeuttinen auttaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja toimimalla yhdessä perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Työ perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun ja perheen kanssa ja siihen kuuluvat kotona tehtävä työ, eri menetelmät, sosiaalinen kuntoutus sekä arviointi. Asiakassuhteet kestävät 1 2 vuotta. Alvari-perhetyö on Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteishanke, jolla on valtakunnalliset laatukriteerit. Liitto koordinoi toimintaa: seuraa, tiedottaa, kouluttaa ja valvoo. 6 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

7 2. Lastensuojeluperheet ja Alvari-perhetyö Lastensuojelujärjestöinä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat olleet huolissaan oman paikkakuntansa kyvystä vastata lisääntyvään lastensuojelutarpeeseen. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet siten, että vuonna 2006 avohuollossa oli lähes lasta. Alvari-perhetyön avulla on onnistuttu tavoittamaan hyvin haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä. Järjestön ei-viranomaisluonteesta on ollut erityistä hyötyä perheille, jotka ovat kokeneet kunnan lastensuojelun kontrollina ja pakkona. Näissä perheissä on usein ollut rikollisuutta ja päihteiden väärinkäyttöä. Tyypillistä juuri tämänkaltaisille syrjäytymisuhan alla eläville ja integroitumattomille perheille on, että tarjottua apua ei haluta ottaa vastaan. Alvari-perhetyöhön kuuluvan harkinta-ajan jälkeen kontakti perheen ja työntekijän välille on kuitenkin usein syntynyt ja asiakkuus on voinut alkaa. Toisaalta asiakkaina on ollut paljon perheitä, joiden elämäntilanne on niin heikko, että he eivät itse ole jaksaneet hakea apua monimutkaiselta auttamisjärjestelmältä. Kotiin tuleva apu on tällöin tuonut suuren helpotuksen perheiden elämään. Edellä kuvatut, vaikeuksissa olevat perheet on tunnistettu sosiaalitoimessa, neuvolassa tai koulussa ja heidät on ohjattu Alvari-perhetyöhön. Työssä keskeistä on ollut luoda toimiva ja turvallinen suhde perheen ja työntekijän välille. Työ on kohdennetusti ennaltaehkäisevää (sekundaaripreventio) kuntouttavaa perhetyötä, joka osittain pyrkii myös vähentämään (tertiääripreventio) ongelmia. Primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio eli ennaltaehkäisy ovat lääketieteestä lainattuja termejä. Primaaripreventiolla tarkoitetaan yleistä valistusta muun muassa terveistä elämäntavoista, alkoholin tai huumeiden vaaroista. Tähän kuuluvat myös erilaiset valistuskampanjat. Silloin, kun toimenpiteet ovat sekundaaripreventiviisia, tauti on jo havaittu tai siihen johtavat riskitekijät ovat suuria. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat tupakointi, verenpaine, ylipaino ja diabetes. Riskissä oleville potilaille kohdennetaan erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä. Sydänpotilailla kuntoutusohjaus on lähiyhteisön tukemista, palveluista tiedottamista, työ- ja toimintakyvyn arviointia, erilaisia terapioita, tutkimuksia ja sopeutumisvalmennusta. Lastensuojelussa toiminta ei ole yhtä systemaattisesti suunniteltua kuin lääketieteessä. Toimintaa ohjaa pitkälti epämääräinen huoli, jota perheestä tunnetaan. Lastensuojelun ja Alvariperheistä tunnetusta huolesta kerrotaan enemmän luvussa 8. Seuraavassa esimerkkejä seikoista, jotka ovat tyypillisiä järjestön tekemälle Alvari-perhetyölle ja jotka erottavat sen muusta perhetyöstä: Työ on sekundaaripreventiivistä: se tavoittaa ne perheet, joissa lapsi tai lapset ovat vaarassa tulla laiminlyödyiksi. Asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia, koska pysyvät muutokset moniongelmaisissa perheissä syntyvät hitaasti. Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Perheet voivat rauhassa identifioitua työntekijäänsä; muutos ja integroituminen yhteiskuntaan tulee mahdolliseksi. Työajat joustavat perheiden tarpeiden mukaisesti, työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 7

8 Perheet ovat valinneet tämän työmuodon omakseen. Lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle on vain noin 2 % vuodessa. Asiakaspalautteissa toistuvat kiitokset työntekijöille, jotka ovat omina persooninaan onnistuneet luomaan kannattelevan suhteen perheeseen. Perheet ovat voineet olla asiakkaina myös muissa yhdistyksen palveluissa: ensikodissa, turvakodissa, tapaamispaikassa ja päiväryhmissä. Alvari-perhetyö on tällöin jatkoa laitosjaksolle. Laitoksessa alkanut prosessi jatkuu suotuisasti. Perhe on voinut olla perhekuntoutuksessa intensiivijaksolla Sopukassa. Työtä tehdään perheen eri verkostojen ja monen sukupolven kanssa. Lisäksi on selvää, että vaikeuksissa olevissa lastensuojeluperheissä on varsin vähän voimia tai kykyä lähteä itse asioitaan ajamaan ja toimimaan kansalaisjärjestöissä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat voineet Alvariperhetyön avulla vuodesta 1989 lähtien auttaa arviolta 5000 perhettä saamaan voimansa takaisin ja integroitumaan yhteiskuntaan. 3. Raha-automaattiyhdistyksen linjaus Raha-automaattiyhdistys teki marraskuussa 2006 linjauspäätöksen, että se luopuu Alvari-perhetyön avustamisesta kokonaan vuoden 2010 jälkeen. Perusteluina todettiin, että Alvari-perhetyön asiakkaat tulevat kunnan muista palveluista ja heidän palvelunsa järjestäminen on katsottava lastensuojelulain mukaan kunnalle kuuluvaksi. Raha-automaattiyhdistyksessä katsottiin, että tilanne, jossa kunta ostaa palvelun, mutta maksaa siitä vain puolet ja jossa RAY-avustuksella subventoidaan toinen puoli, ei ole sopusoinnussa niiden tavoitteiden kanssa, joita SVOL-lainsäädäntöön ja julkisia hankintoja ohjaaviin säännöksiin on liitetty. RAY-avustusten käyttö julkisten hankintojen subventiona on ongelmallista koko nykymuotoisen avustusjärjestelmän perusteiden kannalta. Syksyllä 2006 RAY sitten katsoi, että avustuksia ei enää voida myöntää palveluihin, joita kunnat järjestävät ostamalla niitä järjestöiltä. Alvari-perhetyö on toisaalta lastensuojelun erityispalvelu tuote. Toisaalta se on järjestössä kehitetty, kohdennetusti ennaltaehkäisevä palvelu, jonka olennainen elementti on ei-viranomaisluonne. Lisäksi asiakasperheet ovat muita lapsiperheitä huomattavasti heikommassa asemassa niin tulojensa kuin lastensuojelun riskien suhteen. Työ täyttää ne järjestön palvelun yleishyödyllisyydelle asetetut kriteerit, jotka on esitetty oikeusministeriön työryhmämietinnössä 2006:14 Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. 8 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

9 Taulukko Järjestön yleishyödyllinen palvelutoiminta ja Ensi- ja turvakotien liiton Alvari-perhetyö Järjestön yleishyödyllinen palvelutoiminta Alvari-perhetyö Järjestön sääntöjen ja tarkoituspykälän mukaista aatteellista ja yleishyödyllistä yleiseksi hyväksi tarkoitettua toimintaa. Liitto tukee vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. Alvari-lapset elävät turvattomissa oloissa. Perheissä on mielenterveys-, päihde- ja toimeentuloongelmia sekä kasvatuskyvyttömyyttä. Jäsenyhdistykset olleet huolissaan paikka- kuntansa lastensuojelun tilasta. Ylisukupolvi- sesti syrjäytyneille perheille ei ole ollut apua riittävästi. Alvarin valtti on sen ei-viranomaisluonne. Syntynyt jäsenten tai toiminnan kohteena olevan ihmisryhmän erityisistä tarpeista tai syrjäytymisuhasta. Taloudellista etua tavoittelematon luonne. Luo sosiaalista pääomaa. Ei tavoittele taloudellista etua. Sosiaalista pääomaa syntynyt tutkimusten, raporttien ja kehittämisen kautta. Kuluja ei aina voida ehkä kattaa palvelutai käyttömaksuilla. Toiminnan mahdollistajana silloin voi olla julkinen tuki Ei palvelumaksuja. Koko tuki ollut julkista tukea. Ei tavoitteena synnyttää ylijäämää. Ei tavoitteena synnyttää ylijäämää. Palvelun tuottajina on usein palkatun Vertaistuki toteutuu monissa ryhmä- toiminnoissa, joita Alvari-perhetyössä järjestetään. Näitä ovat mm. lasten ryhmät (jalkapalloklubi), väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmät, äiti- ja isäryhmät. henkilöstön lisäksi myös vapaaehtoisia ja vertaistuen merkitys voi olla suuri. Kolmasosa Alvari-perhetyöstä tehdään harvaan asutuilla seuduilla Lapissa, Savossa ja Hämeessä, jossa ei ole avopalveluja lasten suojeluperheille. Kaupungeissa lastensuojelu- perheitä on runsaasti suhteessa resursseihin. Alvarilla ei ole liiketoiminnan edellytyksiä. Toimii joko maantieteellisillä tai sisältöalueilla, joilla liiketoiminnan edellytyksiä ei juurikaan ole, eikä julkisia palveluja ole syntynyt tarvetta vastaavasti. Palvelu voi olla vaikeasti tuotteistavissa, usein on kyse palvelukokonaisuuksista tai toimintakykyä tukevista prosesseita. Alvari-perhetyö on 1 2 vuotta kestävä prosessi. Päätöksenteosta vastaavat yhdistyksen kokous tai sen valitsemat luottamuselimet. Yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille tietyt ehdot täyttäville kansalaisille Alvari-perhetyötä tehdään liiton jäsenyhdistyksessä. Päätöksenteosta vastaavat yhdistysten kokoukset. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 9

10 4. Alvari-perhetyön kustannukset Alvari-perhetyön vuosittainen kokonaiskustannus on noin 2,8 miljoonaa euroa (RAY avustus 45 % eli 1,3 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitus 55 % eli 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2007). Työtä tehtiin vuonna 2007 Ensi- ja turvakotien liiton 17 jäsenyhdistyksessä, perhetyöntekijöitä oli noin 70. Asiakasperheitä on vuosittain hieman yli 400 ja lapsia yli 800. Yhden perheen kokonaiskustannus on noin 7000 euroa ja yhden lapsen 3500 euroa. Kuten tässä raportissa osoitetaan, Alvari-perhetyötä tehdään asiakasperheissä, joissa esiintyy runsaasti lasten laiminlyöntiä. Vuosien kokemuksen myötä riskiperheet tunnistetaan, työ voidaan aloittaa ja sijoituksilta vältytään. Yhden lapsen huostaanoton vuosittainen kustannus on vähintään euroa. Voidaankin tehdä teoreettinen vertailu ja todeta, että yhden lapsen huostaanoton hinnalla on Alvari-perhetyön keinoin voitu auttaa 16 lasta kotona. 5. Alvari-perheen muotokuva Alvari-perhetyön perheitä on tutkittu vuosina 1994, 1999 ja 2002 ilmestyneissä raporteissa. Asiakasperheen kuva on kerta toisensa jälkeen ollut samankaltainen: väsynyt, masentunut yksinhuoltajaäiti, joka ei lapsineen selviä arjesta. Taustalla on ollut ero, väkivaltaa tai päihteitä. Lastensuojelu on ollut huolissaan, huostaanotostakin on puhuttu. Perhe itse on ollut haluton tai liian väsynyt ottamaan apua vastaan tai selvittämään oikeuttaan eri tukimuotoihin. Alvari-perhetyö on kuitenkin asiakassuhteen päästyä alkuun tuottanut tulosta. Perheiden elämä on kohentunut, äidin voimavarat ovat palanneet ja lasten elämä tullut turvallisemmaksi Lomakekysely Raha-automaattiyhdistyksen linjauksen mukaan Alvari-perhetyötä ei enää rahoiteta vuoden 2010 jälkeen. Alvari-perhetyön tarpeellisuutta ja tuloksellisuutta ei kukaan ole kiistänyt, mutta rahoituksen muuttuessa Ensi- ja turvakotien liiton Kotona tehtävän perhetyön toimikunta halusi saattaa työn tulokset ajan tasalle. Alvari-perhetyön tuloksena on aina pidetty niitä pysyviä muutoksia, joita perheissä pitkäaikaisen työskentelyn myötä tapahtuu. Myös perheiden sosioekonomista taustaa haluttiin tarkentaa. Katsottiin, että perhetyöntekijöille suunnatulla lomakekyselyllä saataisiin mahdollisimman kattava kuva perheistä ja muutoksista. Toukokuussa 2007 Alvari-perhetyötä tarjoaville yhdistyksille lähetettiin kyselylomakkeet. Jokaisesta perheestä, jonka kanssa oli tuolloin työskennelty yli 4 kuukautta, oli tavoitteena selvittää Taustatietoja: huoltajuus, ikä, toiminta, toimeentulo, lasten lukumäärä. Kuka ohjaa perheet Alvari-perhetyön piiriin: perheiden ongelmat työskentelyn alkaessa, viranomaisverkostot. 10 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

11 Miten lasten laiminlyönti ja väkivalta ilmenee. Lastensuojelun huoli ja sen kokijat: miten huoli muuttuu työskentelyn myötä. Perheiden stressitekijät ja perheitä suojaavat tekijät. Työskentelyn kuluessa tapahtuneet muutokset: lasten sijoitukset, työn tukena olevat menetelmät ja keinot. Asiakaspalaute. Työntekijöiden erityislaatu. Perhetyöntekijät palauttivat kaikkiaan 190 lomaketta. Tunnistamisen välttämiseksi lomakkeissa ei kysytty, missä yhdistyksessä tai kuka lomakkeen oli täyttänyt. Aineisto muunnettiin numeeriseen muotoon, tiedostoja oli 18 ja muuttujia 273. Koko aineisto koostuu matriisista, jossa on yksittäistä numeerista tietoa. Asiakasperheiden omat äänet tulevat kuuluviin kahdessa nauhoitetussa ryhmähaastattelussa, jotka tehtiin vuosina 2006 ja Perheet ovat myös palauttaneet asiakaspalautelomakkeita vuosina Niitä on kertynyt kaikkiaan 97 kappaletta, ne on analysoitu luvussa Perheiden huoltajat Kyselyn 190 perheestä yksinhuoltajien perheitä oli kaikkiaan 117 eli 62 %. Niistä 100:ssa (53 %) oli huoltajana äiti ja 17:ssä (9 %) isä. Kahden huoltajan perheitä oli 73 eli 38 %. Jakauma vastaa melko tarkkaan valtakunnallista tilastoa, johon on kirjattu vuosittain kaikki Alvari-perhetyön perheet. Tilastoa on kerätty vuodesta 2002 lähtien, ja myös se on pysynyt vuodesta toiseen melko samankaltaisena (ks. liite 2, kuvio 1) Alvari-perheiden lukumäärä on vuosittain yli 400. Perheissä naisia on noin 400, miehiä 200 ja lapsia yli 800 (liite 2, kuvio 2 ja 3) Vanhempien ikä Alvari-perhetyön äideistä yli 35-vuotiaita oli 45 % ja isistä 56 %. Ikäjakaumat vastaavat vuodesta 2002 lähtien kerättyjä valtakunnallisia tilastoja, jotka ovat liitteessä 2, kuvioissa 4 ja 5. Taulukko Vanhempien ikäjakauma kyselyn perheissä Äitien ikä Isien ikä ikä % % (168) (88) Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 11

12 5.4. Asiakassuhteen kesto kyselyä tehtäessä Alvari-perhetyöhön ohjautuu joka vuosi perheitä, joiden kanssa työskentelysuhde jää alle kolmen kuukauden pituiseksi. Syynä voi olla, että työmuoto ei sillä kertaa sovellu perheelle. Perhe voi myös tulla autetuksi jonkin muun työmuodon avulla tai sitoutuminen pitkään työotteeseen on hankalaa. Esteitä ovat myös olleet muutot ja työntekijän vaihdokset. Työskentelyyn sitoutuneilla perheillä jonkinlainen raja on tullut vastaan. Perheen ongelmat eivät ole vähentyneet, vaikka monia apulähteitä on kokeiltu. On saattanut tulla ymmärrys siitä, että ongelmat eivät poistu itsestään tai muutamalla käynnillä esimerkiksi A-klinikalla. Tarvitaan aikaa ja omaa panosta kovaa työskentelyä ongelmien poistamiseksi. Näin myös ikä on tullut vastaan, mikä näkyy ikäjakaumassa siten, että noin puolet äideistä ja isistä on yli 35-vuotiaita. Kaikki perheet olivat olleet asiakkaina vuoden 2007 alusta lähtien eli vähintään 4 kuukautta. Kaikkien Alvari-perhetyön perheiden asiakkuussuhteiden kestot vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvio 8. Taulukko Asiakassuhteen kesto kyselyn perheissä aika kuukautta % (190) 5.5. Aikuisten toiminta Kyselyn äideistä 60 % on kotona äitiys- tai vanhempainlomalla, pitkällä sairaslomalla, eläkkeellä tai työttömänä, 40 % on työssä tai opiskelemassa. Isien tilanne on päinvastainen: yli 60 % isistä on työssä. Tilanne on pysynyt samankaltaisena koko 2000-luvun: äidit ovat kotona ja isät työssä (liite 2, kuviot 6 ja 7). Tosin äitien työssäkäynnin osuus on kasvanut muutaman prosenttiyksikön viime vuosina. Tämän puolestaan voi selittää pitkään Suomessa vallinnut suotuisa talouskehitys ja työttömyyden väheneminen. Taulukko Äitien ja isien toiminta kyselyn perheissä Äitien toiminta Isien toiminta % % kotona 31 5 pitkällä sairaslomalla 7 2 työtön eläkkeellä 5 7 työssä opiskelemassa (170) (88) Lisäksi muutama isä ja äiti on vuosittain ollut vankilassa. 12 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

13 5.6. Toimeentulo ja ammatit Perheiden tulojen muodostumista kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa Alvari-perheiden olosuhteita selvitettäessä. Perheet ovat varsin pienituloisia ja monella lailla yhteiskunnasta riippuvaisia. Perheistä vain 18 % (35) tulot muodostuivat pelkästään työtuloista. Kaikkiaan työtuloista oli maininta 51 %:ssa (97) kyselylomakkeista. Usein tulot muodostuivatkin työtulon, toimeentulotuen ja eri etuuksien yhdistelmästä. Noin puolessa perheistä (93) tulolähteinä oli mainittu pelkästään erilaiset yhteiskunnan etuudet. Lapsilisä on kaikkien perheiden etuus ja sitä saivat kaikki kyselyn perheet. Samoin asumistuen voisi olettaa kuuluvan lähes jokaisen perheen tukipakettiin, vaikka siitä oli maininta vain 60 perheen kohdalla. Työttömyysrahaa tai -korvausta sai 47 % (90), äitiys- tai sairauspäivärahaa 17 % (33), kotihoidon tukea 11 % (21) ja eläkettä 10 % (20) kyselyn perheistä. Elatustuki on tärkeä osa yksinhuoltajaperheen tuloja. Siitä oli maininta lähes puolessa vastauksista (80). Toimeentulotuesta oli puolestaan maininta 40 %:lla (76) perheistä. Opintoraha oli mainittu perheistä 8 % (16) kohdalla. Samoin kuntoutustuesta 6 % (12) sekä omaishoidon (10) tai erityishoidon (22) tuesta olivat maininnat 17 %:ssa vastauksista. Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki tulo- ja tukimuodot, jotka on vastauksissa mainittu. Taulukko Perheiden tulolähteet ja niiden yleisyys kyselyn perheissä tulolähde mainintoja % kaikista kyselyn perheistä lapsilisä asumistuki 60 ~100 työtulo työttömyysraha tai -korvaus elatustuki toimeentulotuki äitiyspäiväraha erityishoitotuki kotihoidon tuki eläke opintoraha 16 8 kuntoutustuki 12 6 omaishoidon tuki 10 5 sairauspäiväraha 9 5 koulutustuki 6 3 potilasvahinkokorvaus Kyselyn vastauksissa perhetyöntekijät olivat nimenneet kaikkiaan 54 perheen ammatin tai työtehtävän. Luku on hieman suurempi kuin niiden perheiden osuus, joiden tulot muodostuivat pelkästään työtuloista. Kuten sivulla olevassa taulukossa todetaan, isät käyvät töissä selvästi äitejä yleisemmin. Kun vielä todetaan, että perheiden huoltajista suurin osa oli yksinhuoltajaäitejä, voidaan tehdä se johtopäätös, että perheiden tulot alittavat varsin usein köyhyysrajan. Onkin todettu, että yksinhuoltajien köyhyysriski on kasvanut siten, että vuonna 1990 riski oli 10 % ja vuonna 2004 riski oli noussut jo yli 25 %:iin. Ennen 1990-luvun lamaa yksinhuoltajanaiset kävivät töissä, jopa useammin Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 13

14 kuin avioliitossa eläneet naiset. Nykyinen työelämä sen sijaan vaatii usein työntekijältä sellaista joustavuutta, johon etenkin pienten lasten yksinhuoltaja ei voi venyä. Yksinhuoltaja voi joutua kokemaan niin sanotun kolmoisepäonnistumisen eli hänet pettävät työmarkkinat, perhe ja sosiaaliturva. Toisin sanoen työmarkkinat vaativat kohtuutonta joustamista eikä solidaarisuutta pienten lasten vanhempia kohtaan tunneta. Kahden huoltajan perheessä puolisot voivat korvata toisiaan elättäjinä ja hoivaajina. Lapsiperheiden sosiaaliturvassa on tapahtunut muutoksia, muun muassa lapsilisien ostovoima on heikentynyt selvästi. Lisäksi nykyään yksinhuoltajista saa toimeentulotukea lähes 30 %, kun muiden lapsiperheiden osuus toimeentulotuen saajista on laskenut 23 %:sta 8 %:aan. Valtaosaa Alvari-perhetyön perheistä voidaan pitää köyhinä, mutta köyhyydestä nousemiseen tarvitaan muutakin kuin rahaa. Varsinaisessa kierteessä olevia voidaan auttaa räätälöidysti. Kotona tehtävällä pitkäaikaisella perhetyöllä on saatu aikaan jos nyt ei suoranaisia ihmeitä niin ainakin olennaista helpotusta elämään. On käyty yhdessä kirpputoreilla, sosiaalitoimistossa ja suunniteltu taloutta. On yritetty etsiä yhdessä arjen pieniä ilonhetkiä ja etsiä lapsille sellaisia harrastuksia, jotka eivät vie rahaa. Kuten luvussa 11. todetaan, tuloksia on myös syntynyt. Masennus on väistynyt, on menty työllisyyskurssille ja töihin. Seuraavassa on lueteltu Alvari-perheiden vanhempien eri ammattinimikkeitä: myyjä, rekkakuski, linja-autonkuljettaja, parturi-kampaaja, musiikinopettaja, latomotyöntekijä, autokoulunopettaja, huoltomies, yrittäjä, siistijä, laitosapulainen, kouluttaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, verhoilija, yliopistonopettaja, henkilöstöjohtaja, ATK-tallentaja, tehdastyöntekijä, maanviljelijä, maatalousyrittäjä, autonasentaja, ravintolapäällikkö, lähihoitaja, kodinhoitaja, kirvesmies, sähkömies, puheterapeutti, insinööri Lapset: ikä, hoitopaikka tai koulu Tässä aineistossa on tietoja kaikkiaan 417 lapsesta, joista 45 % (190) on tyttöjä ja 55 % (227) poikia. Vauvaikäisiä eli alle vuoden vanhoja on 30 eli 5 %, taaperoikäisiä (1 3-vuotiaat) 85 eli 20 %, 4 6-vuotiaita oli kaikkiaan 72 eli 17 %. Alle kouluikäisiä tyttöjä ja poikia oli aineistossa 177 lasta eli 42 %. Suurimman ikäryhmän ovat vuosittain valtakunnan kokonaistilastoissa muodostaneet 7 11-vuotiaat pojat. Kaikkien Alvarilasten ikäjakaumat vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvioissa 9 ja 10. Taulukko Tyttöjen ja poikien iät kyselyn perheissä tytöt pojat ikä % % (190) (227) 14 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

15 Alvari-perhetyön perheiden alle kouluikäisistä lapsista poikien osuus päiväkodissa oli selvästi suurempi kuin tyttöjen. Pojat olivat edelleen enemmistönä myös mukautetussa tai erityisopetuksessa, vaikka viime vuosina tyttöjen osuus on tässä ryhmässä kasvanut. Tytöt olivat puolestaan enemmistönä peruskoulun jälkeisessä opetuksessa eli tyttöjä oli lukiossa tai ammattioppilaitoksessa 15 ja poikia 5. Taulukko Lasten hoitopaikka tai koulu kyselyn perheissä paikka pojat tytöt % % koti päiväkoti peruskoulu erityisluokka, mukautettu opetus 11 8 lukio, ammattioppilaitos 2 8 sijoitettuna (231) (190) Kaikkien Alvari-lasten hoitopaikat tai koulut vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvioissa 11 ja 12. Kyselyssä oli pyydetty kertomaan, mikäli päivähoitoon tai kouluun liittyi lapsen kohdalla jotakin erityistä. Vastauksissa viidesosassa oli (43) maininta erityisyydestä. Näitä olivat sijoitus (13), ADHD (7), dysfasia (4), mukautettu kieli (3), asperger (3), avustaja päiväkodissa (3), autismi (2), huonokuuloisuus (2), kehitysvammaisuus (2), kehitysviivästymä (2), sairaalakoulu (1) ja masennus (1). Pojilla oli enemmän erityisiä tarpeita kuin tytöillä. Toisin sanoen heidän osuutensa erityisluokalla tai mukautetussa opetuksessa on suhteellisesti ja lukumääräisesti suurempi kuin tyttöjen. Sairauteen tai vammaisuuteen on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja erityistarpeisiin on pyritty vastaamaan Perheiden koko Alvariperheiden lasten lukumäärä oli vuonna 2002 keskimäärin 2,4 lasta eikä perhekoko ollut muuttunut vuoteen 1999 verrattuna. Tämän kyselyn perheissä oli puolestaan 2,2 lasta. Taulukko Lasten lukumäärä kyselyn perheissä lapsia perheitä % 1 lapsi 37 2 lasta 28 3 lasta 19 4 lasta lasta (189) Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 15

16 6. Asiakkuus alkaa 6.1. Kuka lähettää perheen Perheet tulevat Alvari-perhetyön asiakkaiksi pääasiassa kunnan lastensuojelun kautta, mutta myös muut tahot ovat lähettäneet perheitä. Seuraavassa taulukossa luetellaan ne tahot, jotka ovat perheen Alvariin ohjanneet. Tahoja on joskus enemmän kuin yksi perhettä kohti. Huomattava vielä on se seikka, että perheet ovat myös itse ottaneet yhteyttä (6 %) ja näin hakeutuneet asiakkaaksi. Taulukko Asiakasperheen osoittaja osoittaja mainintoja % perheistä kunnan lastensuojelu perhe itse 11 6 neuvola tai TOSI-projekti 11 6 mielenterveystoimisto 8 4 lastenpsykiatria 8 4 maahanmuuttajatoimisto 5 3 perheneuvola 2 1 vammaispalvelu 1 0,5 työvoimatoimisto 1 0,5 sairaalan sosiaalityö 1 0,5 (190) (100) 6.2. Tulosyyt Seuraavassa tarkastellaan syitä, jotka ovat johtaneet Alvari-perhetyön asiakkuuden syntymiseen. Syyt arvioivat kyselyyn vastanneet perhetyöntekijät. Työntekijöiden näkemykset asiakkuuden syntymisen syistä voidaan jakaa karkeasti neljään osaan, joita ovat: 1) äidin väsymys ja masentuneisuus, 2) arjen kaoottisuus, 3) ero, väkivalta, päihteet ja 4) kasvatus- ja kouluongelmat. Syyt linkittyvät toisiinsa monella tavalla. Väkivallasta, erosta ja päihteistä väsynyt ja masentunut äiti ei jaksa pitää rajoja lapsille eikä tehdä kotitöitä. Arki ajautuu kaaokseen, lapset villiintyvät ja koulusta otetaan yhteyttä. Ongelmat nähdään edelleen paljolti äidin ja naisen väsymisen kautta. Edellisen kerran Alvari-perhetyöstä raportoitaessa (Niemi 2002) tulosyyt olivat lähes identtiset eli työntekijät olivat huolissaan äidin jaksamisesta tai päihdeongelmasta, lapsista, parisuhteen ongelmista ja perheväkivallasta. Tuolloin isät esiintyivät yhdessä äidin kanssa päihteiden käytössä, erotilanteissa, perheväkivallassa tai lähinnä statisteina. Lapset oireilivat psyykkisesti tai heillä oli vaikeuksia koulussa. Voidaan kyllä olettaa, että isät ja miehet kärsivät kaaoksesta, riitelystä, väkivallasta ja päihteistä, mutta isien väsyminen ja masentuminen ei työntekijöiden mukaan ollut syy avun hakemiselle, vaikka joukossa oli yksinhuoltajaisän ja lasten muodostamia perheitä ( 9 %). Katseen siirtäminen isään ja mieheen on vienyt pari vuosikymmentä eikä se vieläkään tahdo perhetyössä oikein onnistua. 16 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

17 Isien ja miesten ongelmia on tarkasteltu omina kysymyksinään muun muassa vuonna 2003 perustetussa Miesten kriisikeskuksen työssä. Leo Nyqvist (2006) kirjasi miesten kriisiapuun turvautumisen syyt asiakkaiden omasta näkökulmasta seuraavasti: 1) parisuhdeongelmat, joihin kuuluvat riitely, väkivalta, sukupuolielämään liittyvät ongelmat, ero ja huoli lapsista eron jälkeen; 2) päihdeongelmat; 3) työelämän ongelmat, joita ovat työstressi, loppuun palaminen, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ja 4) psyykkiset ongelmat: masennus, itsetuho, ahdistus ja unettomuus. Väsymiselle on siis naisilla ja miehillä eri syy: naiset väsyvät arkeen kotona ja miehet työelämän vaatimuksiin. Seuraavassa taulukossa on kirjattu Alvari-perhetyön aloittamisen syyt työntekijöiden näkökulmasta katsoen. Taulukko Alvari-perhetyön aloittamisen syyt Syy mainintoja mielenterveys väsynyt tai masentunut äiti, 45 muut mielenterveyden ongelmat 19 arki ja talous kotityöt 41 kaaos 1 raha-asiat 5 parisuhde ero 20 väkivalta ja turvakodin jatkotuki 34 vuorovaikutus 14 lasten tapaaminen 3 muut 5 päihteet 38 lasten kasvatus- ja kouluongelmat 73 vauva ensikodin jatkotuki 12 nuori äiti 6 vauvan syntymä 16 muut sijoituksen purku 7 lapsen tai vanhemman kuolema 10 seksuaalinen hyväksikäyttö 5 Vastauksissa kerrottiin avun hakemiseen yksittäisiä syitä, jotka liittyivät kasvatusongelmiin. Näitä olivat tottelemattomuus, lapsille sälytetty liika vastuu, lasten yksinolo koulun jälkeen, näpistely, koulupinnaus, heräämisen vaikeus kouluaamuina, liiallinen vetäytyvyys, lasten ylipaino, liiallinen riippuvuus äidistä, paikkojen rikkominen, riitely, uhkaileva kielenkäyttö sekä isän ja äidin erilaiset kasvatusperiaatteet. Parisuhteen ongelmat eroineen ja väkivaltakäyttäytymisineen, lasten kasvatus- ja kouluvaikeudet sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat muodostavat kukin noin viidesosan tulosyistä. Seuraavana tulevat arkeen ja talouteen, päihteisiin tai vauvan syntymään liittyvät ongelmat noin 10 % osuudella. Lisäksi oli joukko muita syitä, jotka olivat hyvin vakavia. Näitä syitä olivat muun muassa sijoituksen purkaminen, kuolemantapaukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 17

18 A B C D E F G Taulukko Avun hakemisen syyt syy % parisuhde, ero ja väkivalta 22 kasvatus- ja kouluvaikeudet 21 mielenterveyden ongelmat, väsyminen 18 arki ja talous 13 päihteet 11 vauvan hoito 9 muuta G (354) F A E D B C 7. Väkivalta ja lasten laiminlyönti Pitkäaikaisen, kotona tehtävän perhetyön avulla voidaan saada näkyviin niitä lasten laiminlyönnin ja väkivallan muotoja, joita perheessä esiintyy. Mikko Oranen (2001) toteaakin, että lasten ja nuorten altistumista väkivallalle ei voi pitää poikkeuksena, joka koskisi pientä erityistä ryhmää. Kaikki lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset kohtaavat lapsia, joiden kotona on käytetty tai käytetään väkivaltaa jossakin muodossa. Tässä kyselyssä lasten laiminlyöntiä ja väkivaltaa on lähestytty konkreettisesti eli työntekijät ovat listanneet kyselylomakkeeseen havaitsemansa väkivallan muodot. Väkivallan muotojen erottelu perustuu tanskalaisen Else Christensenin (1996) raporttiin, jossa selvitettiin laiminlyönnin käsitteitä ja mitattiin sen esiintyvyyttä perheissä, joissa oli alle vuoden ikäinen lapsi. Tutkimuksen kohteena olivat kaikkien tiettynä vuonna syntyneiden tanskalaislasten perheet. Laiminlyönti oli jaettu neljään kategoriaan eli aktiiviseen ja passiiviseen fyysiseen ja psyykkiseen laiminlyöntiin. 18 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

19 Aktiivinen fyysinen väkivalta on lyömistä, tukistamista, puremista ja piiskaamista. Aktiivinen henkinen väkivalta on puolestaan huutamista, haukkumista, riitelyä, uhkailua, halventamista ja nimittelyä. Passiivinen fyysinen laiminlyönti liittyy puutteisiin muun muassa ravinnossa, puhtaudessa ja päivärytmissä. Passiivinen henkinen laiminlyönti on muun muassa sitä, että perheen elämä on ennustamatonta tai että lapsi on todistamassa aikuisten päihteidenkäyttöä tai väkivaltaa. Huomattava on, että tämän kyselyn vastauksissa löytyi merkintä laiminlyönnistä tai väkivallasta lähes jokaisesta lomakkeesta Väkivallan yleisyys, tekijät ja kokijat Kyselyn vastauksissa oli mainintoja fyysisestä (475) ja psyykkisestä (438) väkivallasta yhteensä 913 eli jokaista kyselyn perhettä kohti mainintoja oli 5. Seuraavat taulukot havainnollistavat väkivallan ilmenemismuotoja tekijöiden ja kokijoiden mukaan. Taulukko Havainnot aikuisten välisestä aktiivisesta fyysisestä väkivallasta sukupuolen, tekijöiden ja kokijoiden mukaan väkivallan muoto nainen mies tekijä kokija tekijä kokija tukistaminen lyöminen pureminen 4 4 kuristaminen 9 9 viiltely runsas päihteidenkäyttö tavaroiden rikkominen vaatteiden repiminen 3 3 seksuaalinen hyväksikäyttö havaintoja yhteensä Kuten taulukosta havaitaan, eniten fyysistä väkivaltaa käyttävät miehet. Mainintoja naisten käyttämästä väkivallasta oli hieman alle puolet miesten käyttämästä. Havaintoja miehistä tekijänä oli keskimäärin 1,2 havaintoa miestä kohti ja naisesta tekijänä keskimäärin 0,3 havaintoa naista kohti. Kokijoina naisten osuus oli 0,3 havaintoa naista kohti ja miesten osuus oli 0,05 havaintoa miestä kohti. Miehet käyttivät fyysistä väkivaltaa naisia paljon yleisemmin, mutta kokivat eli olivat uhreina hyvin harvoin. Yleisin aktiivisen väkivallan ja laiminlyönnin muoto oli runsas päihteidenkäyttö, jota esiintyi niin naisilla kuin miehillä. Kuva naisista ja miehistä hieman muuttuu, kun tarkastellaan henkistä väkivaltaa. Tällöin naisten osuus tekijöinä kasvaa, mutta miesten henkinen väkivalta on yhtä yleistä kuin fyysinen väkivalta. Naiset ja miehet huutavat ja rähjäävät yhtä yleisesti, mutta miehet alistavat ja uhkailevat väkivallalla tai itsemurhalla kolme kertaa yleisemmin. Havaintoja tekijöistä oli keskimäärin 1,3 havaintoa miestä kohti ja 0,46 naista kohti. Myös henkinen väkivalta kohdistuu pääasiassa naisiin. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 19

20 Taulukko Henkinen väkivalta sukupuolen, tekijän ja kokijan mukaan väkivallan muoto nainen mies tekijä kokija tekijä kokija nimittely, huutaminen, haukkuminen, julkinen halventaminen alistaminen väkivallalla tai itsemurhalla uhkailu havaintojen lukumäärä Päinvastaiseksi kuva naisista ja miehistä kääntyy, kun tarkastellaan passiivista fyysistä väkivaltaa. Naiset ovat pääasialliset tekijät kodin kaaoksessa ja säännöllisen elämänrytmin puuttumisessa. Vaikka miesten osuus tekijöinä on noin neljäsosa naisten osuudesta, he havaintojen mukaan tuskin lainkaan kokevat passiivista fyysistä laiminlyöntiä. Taulukko Passiivisen fyysisen laiminlyönnin esiintyvyys sukupuolen, tekijän ja kokijan mukaan laiminlyönti nainen mies tekijä kokija tekijä kokija liikaa ruokaa liian vähän ruokaa epäasiallinen vaatetus valvottaminen sairauksien hoidon laiminlyönti likaisuus altistuminen tupakansavulle kaaos ja säännöllisen elämänrytmin puuttuminen havaintojen lukumäärä Tytöt ja pojat tekijöinä ja kokijoina Lapset, tytöt ja pojat, ovat harvoin aktiivisen tai passiivisen fyysisen tai psyykkisen väkivallan tekijöitä. Muutamia yksittäisiä mainintoja vastauksissa oli lyömisestä, puremisesta, tavaroiden rikkomisesta, nimittelystä, huutamisesta ja haukkumisesta. Sen sijaan kokijoista lapset ovat enemmistö. Lapset kärsivät vanhempien runsaasta päihteiden käytöstä ja kaaoksesta, huutamisesta, haukkumisesta ja epäsäännöllisestä elämänrytmistä. Erityinen huomio kiinnittyi poikien asemaan. Poikia lyödään lähes kaksi kertaa useammin kuin tyttöjä. Pojat ovat epäasiallisesti vaatetettuja tai likaisia. Myös poikien sairauksien hoito laiminlyötiin tyttöjen sairauksien hoitoa yleisemmin. Kaikkiaan mainintoja väkivallasta ja laiminlyönnistä oli kyselyssä poikia kohti 123 ja tyttöjä kohti 59 eli kohteena oli keskimäärin 0,54 poikaa ja 0,31 tyttöä. 20 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot