Lapset alkoivat nauraa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapset alkoivat nauraa"

Transkriptio

1 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta Helena Niemi Ensi- ja turvakotien liitto ry Helsinki 2008

2 Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 Taitto: Timo Jaakola Paino: Pekan Offset Oy 2008 ISBN ISSN

3 Sisällys Lukijalle Alvari-perhetyön historia Lastensuojeluperheet ja Alvari-perhetyö Raha-automaattiyhdistyksen linjaus Alvari-perhetyön kustannukset Alvari-perheen muotokuva Lomakekysely Perheiden huoltajat Vanhempien ikä Asiakassuhteen kesto kyselyä tehtäessä Aikuisten toiminta Toimeentulo ja ammatit Lapset: ikä, hoitopaikka tai koulu Perheiden koko Asiakkuus alkaa Kuka lähettää perheen Tulosyyt Väkivalta ja lasten laiminlyönti Väkivallan yleisyys, tekijät ja kokijat Tytöt ja pojat tekijöinä ja kokijoina Miten lasten laiminlyönti ilmenee Vauvat Sijoitus Perheestä tunnettu huoli, sen kokijat ja muuttuminen Verkostot Viranomaiset Sukulaiset ja ystävät Perheiden stressitekijät ja perheitä suojaavat tekijät Muutokset perheissä Työskentelyä tukevat menetelmät ja keinot Asiakkaiden palaute Asiakaspalautelomake Ryhmähaastattelut Alvari-perhetyöntekijä Työntekijät numeroina Terapeuttisuus Alvari-perhetyössä Päätelmät Tiivistelmä Summary Liitteet

4

5 Lukijalle Tässä raportissa kerrotaan niistä tuloksista, joita pitkäaikaisella ja tiiviillä, kotona tehtävällä perhetyöllä voidaan saavuttaa. Raportti pyrkii vastaamaan kysymyksiin kuinka paljon ja mitä? Tarkastelun kohteena on määrällinen kehitys, eli kuinka paljon aikuisia, lapsia, muita tukimuotoja, tulosyitä, verkostoja ja viranomaisia perhetyön perheillä on. Kysytään myös, mitä tapahtuu: kuinka usein väkivaltaa ja lasten laiminlyöntiä tapahtuu ja millaista väkivalta on. Katse suuntautuu myös perheitä suojaaviin tekijöihin sekä muutoksiin perheiden elämässä. Asiakkaita kuullaan asiakaspalautteiden kautta. Raportin aineistona ovat 190 perheestä tehdyt lomakekyselyt ja asiakaspalautteet. Vastausten valossa näyttää siltä, että Ensi- ja turvakotien liitossa kehitetyn Alvari-perhetyön avulla on onnistuttu hyvin tavoittamaan haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä. Järjestön ei-viranomaisluonteesta on ollut erityistä hyötyä perheille, jotka ovat kokeneet kunnan lastensuojelun kontrollina ja pakkona. Toisaalta asiakkaina on ollut paljon perheitä, joiden elämäntilanne on niin heikko, että he eivät itse ole jaksaneet hakea apua monimutkaiselta auttamisjärjestelmältä. Kotiin tuleva apu on tällöin tuonut suuren helpotuksen perheiden elämään. Ne perheet, jotka ovat ottaneet Alvari-perhetyön omaksi tukimuodokseen, ovat kertoneet Alvarin auttaneen arjessa jaksamisessa, elämänilon saamisessa, lasten päivärytmin selkiintymisessä ja luottamuksessa omiin voimavaroihin. Ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet käden käänteessä. Kun vaikeudet ovat vuosien varrella kasaantuneet, tarvitaan niiden selvittämiseenkin aikaa vähintään 1 2 vuotta. Alvari-perhetyö on murroksessa, koska Raha-automaattiyhdistys on päättänyt lakkauttaa tukensa vuoden 2010 jälkeen. Työn tulokset puhuvat kuitenkin omaa kieltään. Varmaa on, että pitkäaikaiselle, kotona tehtävälle perhetyölle on kysyntää tulevaisuudessakin. Helena Niemi kehittämispäällikkö

6 1. Alvari-perhetyön historia Suomessa alkoi reilut kaksi vuosikymmentä sitten laitoksien purkaminen ja avohuollon kehittäminen monella sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueella. Vuonna 1987 sosiaalihallitus perusti työryhmän, joka pohti kotipalvelujen tilannetta ja järjestöjen mahdollisuutta tarjota palveluja. Myös Raha-automaattiyhdistys oli valmis tukemaan mahdollisia kotipalveluhankkeita. Järjestöjen kotipalvelua koordinoiva neuvottelukunta perustettiin vuonna Mukana olivat lastensuojelu-, vammais- ja vanhusjärjestöt. Palvelut, joita lapsiperheiden oli mahdollista saada kotiin, olivat 1980-luvun loppuun mennessä vähentyneet huomattavasti suhteessa vanhusten saamiin palveluihin. Monet kunnat olivat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelut kokonaan. Ensi- ja turvakotien liitto aloitti vuonna 1989 Alvari-projektin, jonka tunnus oli Alvariinsa apunanne. Nimi viittasi ensi- ja turvakotien jatkuvaan päivystykseen. Projekti päättyi vuonna Tuloksena oli Alvari-malli, jossa yhdistyivät kotipalvelun tehostettu perhetyö, lastensuojelun psykososiaalinen työ ja sosiaalinen kuntoutus. Toiminta on jatkunut Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja laajentunut vuosi vuodelta. Laman jälkeen 1990-luvun lopulla eri puolille Suomea syntyi projekteja, joissa kehitettiin perhetyötä. Selvittäessään perhetyön eri muotoja vuonna 2000 tutkijat (Heino & Berg & Hurtig) löysivät lähes parikymmentä erilaista kuntien ja järjestöjen orientaatiota. Perhetyölle ei ollut valtakunnallisesti olemassa yhtä tiettyä määritelmää tai toimintamuotoa. Tutkimuksessa perhetyöhön kuuluvaksi laskettiin keskustelullista ja toiminnallista perhetyötä, avotyötä, perhetukityötä, perheen yhdistettyä hoitoa, perheneuvontaa, ryhmiä, leirejä, perhekuntoutusta ja niin edelleen. Johanna Hurtig (2003) toteaakin, että perhetyö voidaan nähdä ajallisesti ja sisällöllisesti rajattuna lastensuojelun interventiona, eräänlaisena täsmälääkkeenä, jonka koostumus voi vaihdella. Alvarikin on muuttunut kotipalvelusta perhetyöksi. Se on määritelmän mukaan kohdennettua lastensuojelun erityispalvelua. Työlle on laadittu laatukriteerit, ja se on valtakunnallisesti koordinoitua. Raha-automaattiyhdistys edellytti vuodesta 1989 vuoteen 2005 saakka, että Alvari-perhetyöstä tehdään ostopalvelusopimus kunnan kanssa. Raha-automaattiavustus kattoi kustannuksista 45 %. Vuonna 2002 Alvari-perhetyön mallia kehitettiin edelleen ja alettiin puhua terapeuttisesta, hoidollisesta auttamisesta, joka tapahtuu toimimalla yhdessä perheiden kanssa. Samalla puhuttiin lastensuojelun tuotteesta, jonka laatu perustuu vahvistettuihin ja valvottuihin kriteereihin (liite 1). Laatukriteerien ensisijainen tehtävä on kuitenkin työn sujuvuuden perheen ja työntekijän välisen vuorovaikutussuhteen takaaminen. Tuotekriteereinä ja markkinoinnin välineenä toimiminen on niille tehtävänä vasta toissijainen. Alvari-perhetyön määritelmä: Alvari-perhetyö on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotona tehtävän työn malli, jossa terapeuttinen auttaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja toimimalla yhdessä perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Työ perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun ja perheen kanssa ja siihen kuuluvat kotona tehtävä työ, eri menetelmät, sosiaalinen kuntoutus sekä arviointi. Asiakassuhteet kestävät 1 2 vuotta. Alvari-perhetyö on Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteishanke, jolla on valtakunnalliset laatukriteerit. Liitto koordinoi toimintaa: seuraa, tiedottaa, kouluttaa ja valvoo. 6 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

7 2. Lastensuojeluperheet ja Alvari-perhetyö Lastensuojelujärjestöinä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat olleet huolissaan oman paikkakuntansa kyvystä vastata lisääntyvään lastensuojelutarpeeseen. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet siten, että vuonna 2006 avohuollossa oli lähes lasta. Alvari-perhetyön avulla on onnistuttu tavoittamaan hyvin haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä. Järjestön ei-viranomaisluonteesta on ollut erityistä hyötyä perheille, jotka ovat kokeneet kunnan lastensuojelun kontrollina ja pakkona. Näissä perheissä on usein ollut rikollisuutta ja päihteiden väärinkäyttöä. Tyypillistä juuri tämänkaltaisille syrjäytymisuhan alla eläville ja integroitumattomille perheille on, että tarjottua apua ei haluta ottaa vastaan. Alvari-perhetyöhön kuuluvan harkinta-ajan jälkeen kontakti perheen ja työntekijän välille on kuitenkin usein syntynyt ja asiakkuus on voinut alkaa. Toisaalta asiakkaina on ollut paljon perheitä, joiden elämäntilanne on niin heikko, että he eivät itse ole jaksaneet hakea apua monimutkaiselta auttamisjärjestelmältä. Kotiin tuleva apu on tällöin tuonut suuren helpotuksen perheiden elämään. Edellä kuvatut, vaikeuksissa olevat perheet on tunnistettu sosiaalitoimessa, neuvolassa tai koulussa ja heidät on ohjattu Alvari-perhetyöhön. Työssä keskeistä on ollut luoda toimiva ja turvallinen suhde perheen ja työntekijän välille. Työ on kohdennetusti ennaltaehkäisevää (sekundaaripreventio) kuntouttavaa perhetyötä, joka osittain pyrkii myös vähentämään (tertiääripreventio) ongelmia. Primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventio eli ennaltaehkäisy ovat lääketieteestä lainattuja termejä. Primaaripreventiolla tarkoitetaan yleistä valistusta muun muassa terveistä elämäntavoista, alkoholin tai huumeiden vaaroista. Tähän kuuluvat myös erilaiset valistuskampanjat. Silloin, kun toimenpiteet ovat sekundaaripreventiviisia, tauti on jo havaittu tai siihen johtavat riskitekijät ovat suuria. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat tupakointi, verenpaine, ylipaino ja diabetes. Riskissä oleville potilaille kohdennetaan erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä. Sydänpotilailla kuntoutusohjaus on lähiyhteisön tukemista, palveluista tiedottamista, työ- ja toimintakyvyn arviointia, erilaisia terapioita, tutkimuksia ja sopeutumisvalmennusta. Lastensuojelussa toiminta ei ole yhtä systemaattisesti suunniteltua kuin lääketieteessä. Toimintaa ohjaa pitkälti epämääräinen huoli, jota perheestä tunnetaan. Lastensuojelun ja Alvariperheistä tunnetusta huolesta kerrotaan enemmän luvussa 8. Seuraavassa esimerkkejä seikoista, jotka ovat tyypillisiä järjestön tekemälle Alvari-perhetyölle ja jotka erottavat sen muusta perhetyöstä: Työ on sekundaaripreventiivistä: se tavoittaa ne perheet, joissa lapsi tai lapset ovat vaarassa tulla laiminlyödyiksi. Asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia, koska pysyvät muutokset moniongelmaisissa perheissä syntyvät hitaasti. Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Perheet voivat rauhassa identifioitua työntekijäänsä; muutos ja integroituminen yhteiskuntaan tulee mahdolliseksi. Työajat joustavat perheiden tarpeiden mukaisesti, työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 7

8 Perheet ovat valinneet tämän työmuodon omakseen. Lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle on vain noin 2 % vuodessa. Asiakaspalautteissa toistuvat kiitokset työntekijöille, jotka ovat omina persooninaan onnistuneet luomaan kannattelevan suhteen perheeseen. Perheet ovat voineet olla asiakkaina myös muissa yhdistyksen palveluissa: ensikodissa, turvakodissa, tapaamispaikassa ja päiväryhmissä. Alvari-perhetyö on tällöin jatkoa laitosjaksolle. Laitoksessa alkanut prosessi jatkuu suotuisasti. Perhe on voinut olla perhekuntoutuksessa intensiivijaksolla Sopukassa. Työtä tehdään perheen eri verkostojen ja monen sukupolven kanssa. Lisäksi on selvää, että vaikeuksissa olevissa lastensuojeluperheissä on varsin vähän voimia tai kykyä lähteä itse asioitaan ajamaan ja toimimaan kansalaisjärjestöissä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat voineet Alvariperhetyön avulla vuodesta 1989 lähtien auttaa arviolta 5000 perhettä saamaan voimansa takaisin ja integroitumaan yhteiskuntaan. 3. Raha-automaattiyhdistyksen linjaus Raha-automaattiyhdistys teki marraskuussa 2006 linjauspäätöksen, että se luopuu Alvari-perhetyön avustamisesta kokonaan vuoden 2010 jälkeen. Perusteluina todettiin, että Alvari-perhetyön asiakkaat tulevat kunnan muista palveluista ja heidän palvelunsa järjestäminen on katsottava lastensuojelulain mukaan kunnalle kuuluvaksi. Raha-automaattiyhdistyksessä katsottiin, että tilanne, jossa kunta ostaa palvelun, mutta maksaa siitä vain puolet ja jossa RAY-avustuksella subventoidaan toinen puoli, ei ole sopusoinnussa niiden tavoitteiden kanssa, joita SVOL-lainsäädäntöön ja julkisia hankintoja ohjaaviin säännöksiin on liitetty. RAY-avustusten käyttö julkisten hankintojen subventiona on ongelmallista koko nykymuotoisen avustusjärjestelmän perusteiden kannalta. Syksyllä 2006 RAY sitten katsoi, että avustuksia ei enää voida myöntää palveluihin, joita kunnat järjestävät ostamalla niitä järjestöiltä. Alvari-perhetyö on toisaalta lastensuojelun erityispalvelu tuote. Toisaalta se on järjestössä kehitetty, kohdennetusti ennaltaehkäisevä palvelu, jonka olennainen elementti on ei-viranomaisluonne. Lisäksi asiakasperheet ovat muita lapsiperheitä huomattavasti heikommassa asemassa niin tulojensa kuin lastensuojelun riskien suhteen. Työ täyttää ne järjestön palvelun yleishyödyllisyydelle asetetut kriteerit, jotka on esitetty oikeusministeriön työryhmämietinnössä 2006:14 Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. 8 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

9 Taulukko Järjestön yleishyödyllinen palvelutoiminta ja Ensi- ja turvakotien liiton Alvari-perhetyö Järjestön yleishyödyllinen palvelutoiminta Alvari-perhetyö Järjestön sääntöjen ja tarkoituspykälän mukaista aatteellista ja yleishyödyllistä yleiseksi hyväksi tarkoitettua toimintaa. Liitto tukee vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. Alvari-lapset elävät turvattomissa oloissa. Perheissä on mielenterveys-, päihde- ja toimeentuloongelmia sekä kasvatuskyvyttömyyttä. Jäsenyhdistykset olleet huolissaan paikka- kuntansa lastensuojelun tilasta. Ylisukupolvi- sesti syrjäytyneille perheille ei ole ollut apua riittävästi. Alvarin valtti on sen ei-viranomaisluonne. Syntynyt jäsenten tai toiminnan kohteena olevan ihmisryhmän erityisistä tarpeista tai syrjäytymisuhasta. Taloudellista etua tavoittelematon luonne. Luo sosiaalista pääomaa. Ei tavoittele taloudellista etua. Sosiaalista pääomaa syntynyt tutkimusten, raporttien ja kehittämisen kautta. Kuluja ei aina voida ehkä kattaa palvelutai käyttömaksuilla. Toiminnan mahdollistajana silloin voi olla julkinen tuki Ei palvelumaksuja. Koko tuki ollut julkista tukea. Ei tavoitteena synnyttää ylijäämää. Ei tavoitteena synnyttää ylijäämää. Palvelun tuottajina on usein palkatun Vertaistuki toteutuu monissa ryhmä- toiminnoissa, joita Alvari-perhetyössä järjestetään. Näitä ovat mm. lasten ryhmät (jalkapalloklubi), väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmät, äiti- ja isäryhmät. henkilöstön lisäksi myös vapaaehtoisia ja vertaistuen merkitys voi olla suuri. Kolmasosa Alvari-perhetyöstä tehdään harvaan asutuilla seuduilla Lapissa, Savossa ja Hämeessä, jossa ei ole avopalveluja lasten suojeluperheille. Kaupungeissa lastensuojelu- perheitä on runsaasti suhteessa resursseihin. Alvarilla ei ole liiketoiminnan edellytyksiä. Toimii joko maantieteellisillä tai sisältöalueilla, joilla liiketoiminnan edellytyksiä ei juurikaan ole, eikä julkisia palveluja ole syntynyt tarvetta vastaavasti. Palvelu voi olla vaikeasti tuotteistavissa, usein on kyse palvelukokonaisuuksista tai toimintakykyä tukevista prosesseita. Alvari-perhetyö on 1 2 vuotta kestävä prosessi. Päätöksenteosta vastaavat yhdistyksen kokous tai sen valitsemat luottamuselimet. Yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille tietyt ehdot täyttäville kansalaisille Alvari-perhetyötä tehdään liiton jäsenyhdistyksessä. Päätöksenteosta vastaavat yhdistysten kokoukset. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 9

10 4. Alvari-perhetyön kustannukset Alvari-perhetyön vuosittainen kokonaiskustannus on noin 2,8 miljoonaa euroa (RAY avustus 45 % eli 1,3 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitus 55 % eli 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2007). Työtä tehtiin vuonna 2007 Ensi- ja turvakotien liiton 17 jäsenyhdistyksessä, perhetyöntekijöitä oli noin 70. Asiakasperheitä on vuosittain hieman yli 400 ja lapsia yli 800. Yhden perheen kokonaiskustannus on noin 7000 euroa ja yhden lapsen 3500 euroa. Kuten tässä raportissa osoitetaan, Alvari-perhetyötä tehdään asiakasperheissä, joissa esiintyy runsaasti lasten laiminlyöntiä. Vuosien kokemuksen myötä riskiperheet tunnistetaan, työ voidaan aloittaa ja sijoituksilta vältytään. Yhden lapsen huostaanoton vuosittainen kustannus on vähintään euroa. Voidaankin tehdä teoreettinen vertailu ja todeta, että yhden lapsen huostaanoton hinnalla on Alvari-perhetyön keinoin voitu auttaa 16 lasta kotona. 5. Alvari-perheen muotokuva Alvari-perhetyön perheitä on tutkittu vuosina 1994, 1999 ja 2002 ilmestyneissä raporteissa. Asiakasperheen kuva on kerta toisensa jälkeen ollut samankaltainen: väsynyt, masentunut yksinhuoltajaäiti, joka ei lapsineen selviä arjesta. Taustalla on ollut ero, väkivaltaa tai päihteitä. Lastensuojelu on ollut huolissaan, huostaanotostakin on puhuttu. Perhe itse on ollut haluton tai liian väsynyt ottamaan apua vastaan tai selvittämään oikeuttaan eri tukimuotoihin. Alvari-perhetyö on kuitenkin asiakassuhteen päästyä alkuun tuottanut tulosta. Perheiden elämä on kohentunut, äidin voimavarat ovat palanneet ja lasten elämä tullut turvallisemmaksi Lomakekysely Raha-automaattiyhdistyksen linjauksen mukaan Alvari-perhetyötä ei enää rahoiteta vuoden 2010 jälkeen. Alvari-perhetyön tarpeellisuutta ja tuloksellisuutta ei kukaan ole kiistänyt, mutta rahoituksen muuttuessa Ensi- ja turvakotien liiton Kotona tehtävän perhetyön toimikunta halusi saattaa työn tulokset ajan tasalle. Alvari-perhetyön tuloksena on aina pidetty niitä pysyviä muutoksia, joita perheissä pitkäaikaisen työskentelyn myötä tapahtuu. Myös perheiden sosioekonomista taustaa haluttiin tarkentaa. Katsottiin, että perhetyöntekijöille suunnatulla lomakekyselyllä saataisiin mahdollisimman kattava kuva perheistä ja muutoksista. Toukokuussa 2007 Alvari-perhetyötä tarjoaville yhdistyksille lähetettiin kyselylomakkeet. Jokaisesta perheestä, jonka kanssa oli tuolloin työskennelty yli 4 kuukautta, oli tavoitteena selvittää Taustatietoja: huoltajuus, ikä, toiminta, toimeentulo, lasten lukumäärä. Kuka ohjaa perheet Alvari-perhetyön piiriin: perheiden ongelmat työskentelyn alkaessa, viranomaisverkostot. 10 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

11 Miten lasten laiminlyönti ja väkivalta ilmenee. Lastensuojelun huoli ja sen kokijat: miten huoli muuttuu työskentelyn myötä. Perheiden stressitekijät ja perheitä suojaavat tekijät. Työskentelyn kuluessa tapahtuneet muutokset: lasten sijoitukset, työn tukena olevat menetelmät ja keinot. Asiakaspalaute. Työntekijöiden erityislaatu. Perhetyöntekijät palauttivat kaikkiaan 190 lomaketta. Tunnistamisen välttämiseksi lomakkeissa ei kysytty, missä yhdistyksessä tai kuka lomakkeen oli täyttänyt. Aineisto muunnettiin numeeriseen muotoon, tiedostoja oli 18 ja muuttujia 273. Koko aineisto koostuu matriisista, jossa on yksittäistä numeerista tietoa. Asiakasperheiden omat äänet tulevat kuuluviin kahdessa nauhoitetussa ryhmähaastattelussa, jotka tehtiin vuosina 2006 ja Perheet ovat myös palauttaneet asiakaspalautelomakkeita vuosina Niitä on kertynyt kaikkiaan 97 kappaletta, ne on analysoitu luvussa Perheiden huoltajat Kyselyn 190 perheestä yksinhuoltajien perheitä oli kaikkiaan 117 eli 62 %. Niistä 100:ssa (53 %) oli huoltajana äiti ja 17:ssä (9 %) isä. Kahden huoltajan perheitä oli 73 eli 38 %. Jakauma vastaa melko tarkkaan valtakunnallista tilastoa, johon on kirjattu vuosittain kaikki Alvari-perhetyön perheet. Tilastoa on kerätty vuodesta 2002 lähtien, ja myös se on pysynyt vuodesta toiseen melko samankaltaisena (ks. liite 2, kuvio 1) Alvari-perheiden lukumäärä on vuosittain yli 400. Perheissä naisia on noin 400, miehiä 200 ja lapsia yli 800 (liite 2, kuvio 2 ja 3) Vanhempien ikä Alvari-perhetyön äideistä yli 35-vuotiaita oli 45 % ja isistä 56 %. Ikäjakaumat vastaavat vuodesta 2002 lähtien kerättyjä valtakunnallisia tilastoja, jotka ovat liitteessä 2, kuvioissa 4 ja 5. Taulukko Vanhempien ikäjakauma kyselyn perheissä Äitien ikä Isien ikä ikä % % (168) (88) Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 11

12 5.4. Asiakassuhteen kesto kyselyä tehtäessä Alvari-perhetyöhön ohjautuu joka vuosi perheitä, joiden kanssa työskentelysuhde jää alle kolmen kuukauden pituiseksi. Syynä voi olla, että työmuoto ei sillä kertaa sovellu perheelle. Perhe voi myös tulla autetuksi jonkin muun työmuodon avulla tai sitoutuminen pitkään työotteeseen on hankalaa. Esteitä ovat myös olleet muutot ja työntekijän vaihdokset. Työskentelyyn sitoutuneilla perheillä jonkinlainen raja on tullut vastaan. Perheen ongelmat eivät ole vähentyneet, vaikka monia apulähteitä on kokeiltu. On saattanut tulla ymmärrys siitä, että ongelmat eivät poistu itsestään tai muutamalla käynnillä esimerkiksi A-klinikalla. Tarvitaan aikaa ja omaa panosta kovaa työskentelyä ongelmien poistamiseksi. Näin myös ikä on tullut vastaan, mikä näkyy ikäjakaumassa siten, että noin puolet äideistä ja isistä on yli 35-vuotiaita. Kaikki perheet olivat olleet asiakkaina vuoden 2007 alusta lähtien eli vähintään 4 kuukautta. Kaikkien Alvari-perhetyön perheiden asiakkuussuhteiden kestot vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvio 8. Taulukko Asiakassuhteen kesto kyselyn perheissä aika kuukautta % (190) 5.5. Aikuisten toiminta Kyselyn äideistä 60 % on kotona äitiys- tai vanhempainlomalla, pitkällä sairaslomalla, eläkkeellä tai työttömänä, 40 % on työssä tai opiskelemassa. Isien tilanne on päinvastainen: yli 60 % isistä on työssä. Tilanne on pysynyt samankaltaisena koko 2000-luvun: äidit ovat kotona ja isät työssä (liite 2, kuviot 6 ja 7). Tosin äitien työssäkäynnin osuus on kasvanut muutaman prosenttiyksikön viime vuosina. Tämän puolestaan voi selittää pitkään Suomessa vallinnut suotuisa talouskehitys ja työttömyyden väheneminen. Taulukko Äitien ja isien toiminta kyselyn perheissä Äitien toiminta Isien toiminta % % kotona 31 5 pitkällä sairaslomalla 7 2 työtön eläkkeellä 5 7 työssä opiskelemassa (170) (88) Lisäksi muutama isä ja äiti on vuosittain ollut vankilassa. 12 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

13 5.6. Toimeentulo ja ammatit Perheiden tulojen muodostumista kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa Alvari-perheiden olosuhteita selvitettäessä. Perheet ovat varsin pienituloisia ja monella lailla yhteiskunnasta riippuvaisia. Perheistä vain 18 % (35) tulot muodostuivat pelkästään työtuloista. Kaikkiaan työtuloista oli maininta 51 %:ssa (97) kyselylomakkeista. Usein tulot muodostuivatkin työtulon, toimeentulotuen ja eri etuuksien yhdistelmästä. Noin puolessa perheistä (93) tulolähteinä oli mainittu pelkästään erilaiset yhteiskunnan etuudet. Lapsilisä on kaikkien perheiden etuus ja sitä saivat kaikki kyselyn perheet. Samoin asumistuen voisi olettaa kuuluvan lähes jokaisen perheen tukipakettiin, vaikka siitä oli maininta vain 60 perheen kohdalla. Työttömyysrahaa tai -korvausta sai 47 % (90), äitiys- tai sairauspäivärahaa 17 % (33), kotihoidon tukea 11 % (21) ja eläkettä 10 % (20) kyselyn perheistä. Elatustuki on tärkeä osa yksinhuoltajaperheen tuloja. Siitä oli maininta lähes puolessa vastauksista (80). Toimeentulotuesta oli puolestaan maininta 40 %:lla (76) perheistä. Opintoraha oli mainittu perheistä 8 % (16) kohdalla. Samoin kuntoutustuesta 6 % (12) sekä omaishoidon (10) tai erityishoidon (22) tuesta olivat maininnat 17 %:ssa vastauksista. Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki tulo- ja tukimuodot, jotka on vastauksissa mainittu. Taulukko Perheiden tulolähteet ja niiden yleisyys kyselyn perheissä tulolähde mainintoja % kaikista kyselyn perheistä lapsilisä asumistuki 60 ~100 työtulo työttömyysraha tai -korvaus elatustuki toimeentulotuki äitiyspäiväraha erityishoitotuki kotihoidon tuki eläke opintoraha 16 8 kuntoutustuki 12 6 omaishoidon tuki 10 5 sairauspäiväraha 9 5 koulutustuki 6 3 potilasvahinkokorvaus Kyselyn vastauksissa perhetyöntekijät olivat nimenneet kaikkiaan 54 perheen ammatin tai työtehtävän. Luku on hieman suurempi kuin niiden perheiden osuus, joiden tulot muodostuivat pelkästään työtuloista. Kuten sivulla olevassa taulukossa todetaan, isät käyvät töissä selvästi äitejä yleisemmin. Kun vielä todetaan, että perheiden huoltajista suurin osa oli yksinhuoltajaäitejä, voidaan tehdä se johtopäätös, että perheiden tulot alittavat varsin usein köyhyysrajan. Onkin todettu, että yksinhuoltajien köyhyysriski on kasvanut siten, että vuonna 1990 riski oli 10 % ja vuonna 2004 riski oli noussut jo yli 25 %:iin. Ennen 1990-luvun lamaa yksinhuoltajanaiset kävivät töissä, jopa useammin Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 13

14 kuin avioliitossa eläneet naiset. Nykyinen työelämä sen sijaan vaatii usein työntekijältä sellaista joustavuutta, johon etenkin pienten lasten yksinhuoltaja ei voi venyä. Yksinhuoltaja voi joutua kokemaan niin sanotun kolmoisepäonnistumisen eli hänet pettävät työmarkkinat, perhe ja sosiaaliturva. Toisin sanoen työmarkkinat vaativat kohtuutonta joustamista eikä solidaarisuutta pienten lasten vanhempia kohtaan tunneta. Kahden huoltajan perheessä puolisot voivat korvata toisiaan elättäjinä ja hoivaajina. Lapsiperheiden sosiaaliturvassa on tapahtunut muutoksia, muun muassa lapsilisien ostovoima on heikentynyt selvästi. Lisäksi nykyään yksinhuoltajista saa toimeentulotukea lähes 30 %, kun muiden lapsiperheiden osuus toimeentulotuen saajista on laskenut 23 %:sta 8 %:aan. Valtaosaa Alvari-perhetyön perheistä voidaan pitää köyhinä, mutta köyhyydestä nousemiseen tarvitaan muutakin kuin rahaa. Varsinaisessa kierteessä olevia voidaan auttaa räätälöidysti. Kotona tehtävällä pitkäaikaisella perhetyöllä on saatu aikaan jos nyt ei suoranaisia ihmeitä niin ainakin olennaista helpotusta elämään. On käyty yhdessä kirpputoreilla, sosiaalitoimistossa ja suunniteltu taloutta. On yritetty etsiä yhdessä arjen pieniä ilonhetkiä ja etsiä lapsille sellaisia harrastuksia, jotka eivät vie rahaa. Kuten luvussa 11. todetaan, tuloksia on myös syntynyt. Masennus on väistynyt, on menty työllisyyskurssille ja töihin. Seuraavassa on lueteltu Alvari-perheiden vanhempien eri ammattinimikkeitä: myyjä, rekkakuski, linja-autonkuljettaja, parturi-kampaaja, musiikinopettaja, latomotyöntekijä, autokoulunopettaja, huoltomies, yrittäjä, siistijä, laitosapulainen, kouluttaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, verhoilija, yliopistonopettaja, henkilöstöjohtaja, ATK-tallentaja, tehdastyöntekijä, maanviljelijä, maatalousyrittäjä, autonasentaja, ravintolapäällikkö, lähihoitaja, kodinhoitaja, kirvesmies, sähkömies, puheterapeutti, insinööri Lapset: ikä, hoitopaikka tai koulu Tässä aineistossa on tietoja kaikkiaan 417 lapsesta, joista 45 % (190) on tyttöjä ja 55 % (227) poikia. Vauvaikäisiä eli alle vuoden vanhoja on 30 eli 5 %, taaperoikäisiä (1 3-vuotiaat) 85 eli 20 %, 4 6-vuotiaita oli kaikkiaan 72 eli 17 %. Alle kouluikäisiä tyttöjä ja poikia oli aineistossa 177 lasta eli 42 %. Suurimman ikäryhmän ovat vuosittain valtakunnan kokonaistilastoissa muodostaneet 7 11-vuotiaat pojat. Kaikkien Alvarilasten ikäjakaumat vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvioissa 9 ja 10. Taulukko Tyttöjen ja poikien iät kyselyn perheissä tytöt pojat ikä % % (190) (227) 14 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

15 Alvari-perhetyön perheiden alle kouluikäisistä lapsista poikien osuus päiväkodissa oli selvästi suurempi kuin tyttöjen. Pojat olivat edelleen enemmistönä myös mukautetussa tai erityisopetuksessa, vaikka viime vuosina tyttöjen osuus on tässä ryhmässä kasvanut. Tytöt olivat puolestaan enemmistönä peruskoulun jälkeisessä opetuksessa eli tyttöjä oli lukiossa tai ammattioppilaitoksessa 15 ja poikia 5. Taulukko Lasten hoitopaikka tai koulu kyselyn perheissä paikka pojat tytöt % % koti päiväkoti peruskoulu erityisluokka, mukautettu opetus 11 8 lukio, ammattioppilaitos 2 8 sijoitettuna (231) (190) Kaikkien Alvari-lasten hoitopaikat tai koulut vuodesta 2002 ovat liitteessä 2, kuvioissa 11 ja 12. Kyselyssä oli pyydetty kertomaan, mikäli päivähoitoon tai kouluun liittyi lapsen kohdalla jotakin erityistä. Vastauksissa viidesosassa oli (43) maininta erityisyydestä. Näitä olivat sijoitus (13), ADHD (7), dysfasia (4), mukautettu kieli (3), asperger (3), avustaja päiväkodissa (3), autismi (2), huonokuuloisuus (2), kehitysvammaisuus (2), kehitysviivästymä (2), sairaalakoulu (1) ja masennus (1). Pojilla oli enemmän erityisiä tarpeita kuin tytöillä. Toisin sanoen heidän osuutensa erityisluokalla tai mukautetussa opetuksessa on suhteellisesti ja lukumääräisesti suurempi kuin tyttöjen. Sairauteen tai vammaisuuteen on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja erityistarpeisiin on pyritty vastaamaan Perheiden koko Alvariperheiden lasten lukumäärä oli vuonna 2002 keskimäärin 2,4 lasta eikä perhekoko ollut muuttunut vuoteen 1999 verrattuna. Tämän kyselyn perheissä oli puolestaan 2,2 lasta. Taulukko Lasten lukumäärä kyselyn perheissä lapsia perheitä % 1 lapsi 37 2 lasta 28 3 lasta 19 4 lasta lasta (189) Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 15

16 6. Asiakkuus alkaa 6.1. Kuka lähettää perheen Perheet tulevat Alvari-perhetyön asiakkaiksi pääasiassa kunnan lastensuojelun kautta, mutta myös muut tahot ovat lähettäneet perheitä. Seuraavassa taulukossa luetellaan ne tahot, jotka ovat perheen Alvariin ohjanneet. Tahoja on joskus enemmän kuin yksi perhettä kohti. Huomattava vielä on se seikka, että perheet ovat myös itse ottaneet yhteyttä (6 %) ja näin hakeutuneet asiakkaaksi. Taulukko Asiakasperheen osoittaja osoittaja mainintoja % perheistä kunnan lastensuojelu perhe itse 11 6 neuvola tai TOSI-projekti 11 6 mielenterveystoimisto 8 4 lastenpsykiatria 8 4 maahanmuuttajatoimisto 5 3 perheneuvola 2 1 vammaispalvelu 1 0,5 työvoimatoimisto 1 0,5 sairaalan sosiaalityö 1 0,5 (190) (100) 6.2. Tulosyyt Seuraavassa tarkastellaan syitä, jotka ovat johtaneet Alvari-perhetyön asiakkuuden syntymiseen. Syyt arvioivat kyselyyn vastanneet perhetyöntekijät. Työntekijöiden näkemykset asiakkuuden syntymisen syistä voidaan jakaa karkeasti neljään osaan, joita ovat: 1) äidin väsymys ja masentuneisuus, 2) arjen kaoottisuus, 3) ero, väkivalta, päihteet ja 4) kasvatus- ja kouluongelmat. Syyt linkittyvät toisiinsa monella tavalla. Väkivallasta, erosta ja päihteistä väsynyt ja masentunut äiti ei jaksa pitää rajoja lapsille eikä tehdä kotitöitä. Arki ajautuu kaaokseen, lapset villiintyvät ja koulusta otetaan yhteyttä. Ongelmat nähdään edelleen paljolti äidin ja naisen väsymisen kautta. Edellisen kerran Alvari-perhetyöstä raportoitaessa (Niemi 2002) tulosyyt olivat lähes identtiset eli työntekijät olivat huolissaan äidin jaksamisesta tai päihdeongelmasta, lapsista, parisuhteen ongelmista ja perheväkivallasta. Tuolloin isät esiintyivät yhdessä äidin kanssa päihteiden käytössä, erotilanteissa, perheväkivallassa tai lähinnä statisteina. Lapset oireilivat psyykkisesti tai heillä oli vaikeuksia koulussa. Voidaan kyllä olettaa, että isät ja miehet kärsivät kaaoksesta, riitelystä, väkivallasta ja päihteistä, mutta isien väsyminen ja masentuminen ei työntekijöiden mukaan ollut syy avun hakemiselle, vaikka joukossa oli yksinhuoltajaisän ja lasten muodostamia perheitä ( 9 %). Katseen siirtäminen isään ja mieheen on vienyt pari vuosikymmentä eikä se vieläkään tahdo perhetyössä oikein onnistua. 16 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

17 Isien ja miesten ongelmia on tarkasteltu omina kysymyksinään muun muassa vuonna 2003 perustetussa Miesten kriisikeskuksen työssä. Leo Nyqvist (2006) kirjasi miesten kriisiapuun turvautumisen syyt asiakkaiden omasta näkökulmasta seuraavasti: 1) parisuhdeongelmat, joihin kuuluvat riitely, väkivalta, sukupuolielämään liittyvät ongelmat, ero ja huoli lapsista eron jälkeen; 2) päihdeongelmat; 3) työelämän ongelmat, joita ovat työstressi, loppuun palaminen, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ja 4) psyykkiset ongelmat: masennus, itsetuho, ahdistus ja unettomuus. Väsymiselle on siis naisilla ja miehillä eri syy: naiset väsyvät arkeen kotona ja miehet työelämän vaatimuksiin. Seuraavassa taulukossa on kirjattu Alvari-perhetyön aloittamisen syyt työntekijöiden näkökulmasta katsoen. Taulukko Alvari-perhetyön aloittamisen syyt Syy mainintoja mielenterveys väsynyt tai masentunut äiti, 45 muut mielenterveyden ongelmat 19 arki ja talous kotityöt 41 kaaos 1 raha-asiat 5 parisuhde ero 20 väkivalta ja turvakodin jatkotuki 34 vuorovaikutus 14 lasten tapaaminen 3 muut 5 päihteet 38 lasten kasvatus- ja kouluongelmat 73 vauva ensikodin jatkotuki 12 nuori äiti 6 vauvan syntymä 16 muut sijoituksen purku 7 lapsen tai vanhemman kuolema 10 seksuaalinen hyväksikäyttö 5 Vastauksissa kerrottiin avun hakemiseen yksittäisiä syitä, jotka liittyivät kasvatusongelmiin. Näitä olivat tottelemattomuus, lapsille sälytetty liika vastuu, lasten yksinolo koulun jälkeen, näpistely, koulupinnaus, heräämisen vaikeus kouluaamuina, liiallinen vetäytyvyys, lasten ylipaino, liiallinen riippuvuus äidistä, paikkojen rikkominen, riitely, uhkaileva kielenkäyttö sekä isän ja äidin erilaiset kasvatusperiaatteet. Parisuhteen ongelmat eroineen ja väkivaltakäyttäytymisineen, lasten kasvatus- ja kouluvaikeudet sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat muodostavat kukin noin viidesosan tulosyistä. Seuraavana tulevat arkeen ja talouteen, päihteisiin tai vauvan syntymään liittyvät ongelmat noin 10 % osuudella. Lisäksi oli joukko muita syitä, jotka olivat hyvin vakavia. Näitä syitä olivat muun muassa sijoituksen purkaminen, kuolemantapaukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 17

18 A B C D E F G Taulukko Avun hakemisen syyt syy % parisuhde, ero ja väkivalta 22 kasvatus- ja kouluvaikeudet 21 mielenterveyden ongelmat, väsyminen 18 arki ja talous 13 päihteet 11 vauvan hoito 9 muuta G (354) F A E D B C 7. Väkivalta ja lasten laiminlyönti Pitkäaikaisen, kotona tehtävän perhetyön avulla voidaan saada näkyviin niitä lasten laiminlyönnin ja väkivallan muotoja, joita perheessä esiintyy. Mikko Oranen (2001) toteaakin, että lasten ja nuorten altistumista väkivallalle ei voi pitää poikkeuksena, joka koskisi pientä erityistä ryhmää. Kaikki lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset kohtaavat lapsia, joiden kotona on käytetty tai käytetään väkivaltaa jossakin muodossa. Tässä kyselyssä lasten laiminlyöntiä ja väkivaltaa on lähestytty konkreettisesti eli työntekijät ovat listanneet kyselylomakkeeseen havaitsemansa väkivallan muodot. Väkivallan muotojen erottelu perustuu tanskalaisen Else Christensenin (1996) raporttiin, jossa selvitettiin laiminlyönnin käsitteitä ja mitattiin sen esiintyvyyttä perheissä, joissa oli alle vuoden ikäinen lapsi. Tutkimuksen kohteena olivat kaikkien tiettynä vuonna syntyneiden tanskalaislasten perheet. Laiminlyönti oli jaettu neljään kategoriaan eli aktiiviseen ja passiiviseen fyysiseen ja psyykkiseen laiminlyöntiin. 18 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

19 Aktiivinen fyysinen väkivalta on lyömistä, tukistamista, puremista ja piiskaamista. Aktiivinen henkinen väkivalta on puolestaan huutamista, haukkumista, riitelyä, uhkailua, halventamista ja nimittelyä. Passiivinen fyysinen laiminlyönti liittyy puutteisiin muun muassa ravinnossa, puhtaudessa ja päivärytmissä. Passiivinen henkinen laiminlyönti on muun muassa sitä, että perheen elämä on ennustamatonta tai että lapsi on todistamassa aikuisten päihteidenkäyttöä tai väkivaltaa. Huomattava on, että tämän kyselyn vastauksissa löytyi merkintä laiminlyönnistä tai väkivallasta lähes jokaisesta lomakkeesta Väkivallan yleisyys, tekijät ja kokijat Kyselyn vastauksissa oli mainintoja fyysisestä (475) ja psyykkisestä (438) väkivallasta yhteensä 913 eli jokaista kyselyn perhettä kohti mainintoja oli 5. Seuraavat taulukot havainnollistavat väkivallan ilmenemismuotoja tekijöiden ja kokijoiden mukaan. Taulukko Havainnot aikuisten välisestä aktiivisesta fyysisestä väkivallasta sukupuolen, tekijöiden ja kokijoiden mukaan väkivallan muoto nainen mies tekijä kokija tekijä kokija tukistaminen lyöminen pureminen 4 4 kuristaminen 9 9 viiltely runsas päihteidenkäyttö tavaroiden rikkominen vaatteiden repiminen 3 3 seksuaalinen hyväksikäyttö havaintoja yhteensä Kuten taulukosta havaitaan, eniten fyysistä väkivaltaa käyttävät miehet. Mainintoja naisten käyttämästä väkivallasta oli hieman alle puolet miesten käyttämästä. Havaintoja miehistä tekijänä oli keskimäärin 1,2 havaintoa miestä kohti ja naisesta tekijänä keskimäärin 0,3 havaintoa naista kohti. Kokijoina naisten osuus oli 0,3 havaintoa naista kohti ja miesten osuus oli 0,05 havaintoa miestä kohti. Miehet käyttivät fyysistä väkivaltaa naisia paljon yleisemmin, mutta kokivat eli olivat uhreina hyvin harvoin. Yleisin aktiivisen väkivallan ja laiminlyönnin muoto oli runsas päihteidenkäyttö, jota esiintyi niin naisilla kuin miehillä. Kuva naisista ja miehistä hieman muuttuu, kun tarkastellaan henkistä väkivaltaa. Tällöin naisten osuus tekijöinä kasvaa, mutta miesten henkinen väkivalta on yhtä yleistä kuin fyysinen väkivalta. Naiset ja miehet huutavat ja rähjäävät yhtä yleisesti, mutta miehet alistavat ja uhkailevat väkivallalla tai itsemurhalla kolme kertaa yleisemmin. Havaintoja tekijöistä oli keskimäärin 1,3 havaintoa miestä kohti ja 0,46 naista kohti. Myös henkinen väkivalta kohdistuu pääasiassa naisiin. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 9 19

20 Taulukko Henkinen väkivalta sukupuolen, tekijän ja kokijan mukaan väkivallan muoto nainen mies tekijä kokija tekijä kokija nimittely, huutaminen, haukkuminen, julkinen halventaminen alistaminen väkivallalla tai itsemurhalla uhkailu havaintojen lukumäärä Päinvastaiseksi kuva naisista ja miehistä kääntyy, kun tarkastellaan passiivista fyysistä väkivaltaa. Naiset ovat pääasialliset tekijät kodin kaaoksessa ja säännöllisen elämänrytmin puuttumisessa. Vaikka miesten osuus tekijöinä on noin neljäsosa naisten osuudesta, he havaintojen mukaan tuskin lainkaan kokevat passiivista fyysistä laiminlyöntiä. Taulukko Passiivisen fyysisen laiminlyönnin esiintyvyys sukupuolen, tekijän ja kokijan mukaan laiminlyönti nainen mies tekijä kokija tekijä kokija liikaa ruokaa liian vähän ruokaa epäasiallinen vaatetus valvottaminen sairauksien hoidon laiminlyönti likaisuus altistuminen tupakansavulle kaaos ja säännöllisen elämänrytmin puuttuminen havaintojen lukumäärä Tytöt ja pojat tekijöinä ja kokijoina Lapset, tytöt ja pojat, ovat harvoin aktiivisen tai passiivisen fyysisen tai psyykkisen väkivallan tekijöitä. Muutamia yksittäisiä mainintoja vastauksissa oli lyömisestä, puremisesta, tavaroiden rikkomisesta, nimittelystä, huutamisesta ja haukkumisesta. Sen sijaan kokijoista lapset ovat enemmistö. Lapset kärsivät vanhempien runsaasta päihteiden käytöstä ja kaaoksesta, huutamisesta, haukkumisesta ja epäsäännöllisestä elämänrytmistä. Erityinen huomio kiinnittyi poikien asemaan. Poikia lyödään lähes kaksi kertaa useammin kuin tyttöjä. Pojat ovat epäasiallisesti vaatetettuja tai likaisia. Myös poikien sairauksien hoito laiminlyötiin tyttöjen sairauksien hoitoa yleisemmin. Kaikkiaan mainintoja väkivallasta ja laiminlyönnistä oli kyselyssä poikia kohti 123 ja tyttöjä kohti 59 eli kohteena oli keskimäärin 0,54 poikaa ja 0,31 tyttöä. 20 Lapset alkoivat nauraa Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot