PALAUTERAPORTTI NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVA 1A MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN 8, 9 JA 10. Palauteraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALAUTERAPORTTI NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVA 1A 12.12.2006 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN 8, 9 JA 10. Palauteraportti 12.12.2006"

Transkriptio

1 Palauteraportti Ympa Ympa liite 1 NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVA 1A MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN 8, 9 JA 10 PALAUTERAPORTTI Toivomme viranhaltijoiden kasvuhuumassa ottavan huomioon luonnon lait ja ihmisten juuret maahansa!!. 1

2 Palauteraportti SISÄLLYSLUETTELO Osayleiskaavatyön eteneminen 3 Suunnittelun tavoitteet 4 Huhmarin työpaikka-alue 5 Kypärijärvi 8 Kivistöntie 9 Kukkulakuja 10 Etelä-Nummelan yrityspuisto ja energiahuollon alue (EN) 11 Viheralueet ja ulkoilureitit 12 Luonnonsuojelu 14 Vesilakikohteet ja pohjavesialueet 16 Meluntorjunta 16 Kevyt liikenne 18 Junarata, Palojärvi ja kaava-alueen itäosat 19 Tiedottaminen 20 Suunnittelun etiikka 20 Liitteet 22 Liite 1: Mielipiteet Liite 2: Lausunnot Raportin kokosi kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta Raporttia on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta Asemantie 30, Nummela Raportti tullaan myös julkaisemaan Vihdin kunnan internet-sivuilla 2

3 Palauteraportti NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVA 1A MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOISTA 8, 9 JA 10 SAATU PALAUTE Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A on jatkoa vuonna 2003 alkaneelle suunnittelutyölle. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi Vihdin kunnan kehityskuva suunnitelman Vihdin kunnan kehityskuva 2025 yhteydessä järjestettiin laaja osallistuminen. Kehityskuva 2025 tavoitteita tutkittiin tarkemmin Etelä-Nummelan rakennemallissa. Myös rakennemallityön yhteydessä järjestettiin asukasosallistuminen. Kunnanvaltuusto hyväksyi Etelä-Nummelan rakennemallin Nummelan eteläosien osayleiskaavan 1A aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kokouksessa käytiin läpi eri viranomaisten tavoitteita kaavalle. Osayleiskaavan maankäyttövaihtoehdot 8, 9 ja 10 esiteltiin Vihdin ympäristölautakunnalle Maankäyttövaihtoehtoja esiteltiin toimialojen edustajille ja kaikille osallisille avoimessa tiedotustilaisuudessa Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, perusselvitysraportti sekä maankäyttövaihtoehtojen kartat olivat esillä Vihdin kunnanvirastolla välisenä aikana. Tämän lisäksi maankäyttövaihtoehtoja esiteltiin lyhyesti Huhmarnummen koululla Huhmarin kyläkokouksessa. Kirjallista palautetta otettiin vastaan saakka. OSAYLEISKAAVATYÖN ETENEMINEN Maankäyttövaihtoehtojen myötä on tuotu julkisesti keskusteltavaksi ne periaatteet, joilla kunnanvaltuuston alueiden kehittämisen tavoitteet toteutetaan Etelä-Nummelassa. Kaavatyön tässä vaiheessa saatu palaute on osa vuorovaikutteista suunnittelua. Osallisten mielipiteet ja viranomaisten lausunnot on koottu tähän raporttiin. Raportissa on myös mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta koottu muutos- ja jatkotyöesitys. Palauteraportti esitellään ympäristölautakunnalle. Tämän jälkeen laaditaan osayleiskaavaehdotus, joka tuodaan ympäristölautakunnan käsittelyyn ja edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja asetettavaksi nähtäville MRL 65 :n mukaisesti. LAUSUNNOT Lausunnonantajia olivat kunnan omat hallintokunnat, valtion viranomaiset sekä naapurikunnista Kirkkonummi, Lohja ja Siuntio. Lausuntoja pyydettiin 24 ja saatiin 10. Ratahallintokeskus ei halunnut antaa lausuntoaan vielä tässä vaiheessa, koska ratalinjauksien suunnittelutyö on kesken. MIELIPITEET internet kirje sähköposti Erillisiä kirjallisia palautteita vastaanotettiin mennessä 66 kappaletta. Palautteista 16 toimitettiin paperisena kirjeenä, 11 sähköpostitse ja 39 internetin välityksellä kaavapalautesivun kautta. Paperisesta palautteesta vain yksi toimitettiin nimettömänä, sähköisestä palautteesta 27. Ympäristölautakunnan kokouspäivään mennessä otettiin vastaan vielä neljä palautetta. Palautteen jättötapajakauma Palautteiden aiheina olivat mm. rakennettavuus, liikenne, kevyt liikenne, työpaikka-alueet, asuntoalueet, pohjavesi ja hulevedet, melu, ulkoilureitit, virkistys, liito-orava, luonto ja suojelu, kaavasta tiedottaminen ja kaavoituksen etiikka. Eniten palautetta tuli Huhmarin aluetta koskien. Palautteeseen on vastattu asioittain. Asiaotsikon alla on lyhyt yhteenveto. Seuraavaksi on poimittuja otteita mielipiteistä (päällekkäisyyttä vältetty), sekä otteita lausunnoista, mikäli niissä on otsikon aihetta käsitelty. Lopuksi on vastaus ja ehdotus jatkosuunnittelulle. Ehdotukset kootaan Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n päätöksentekoa varten ympäristölautakunnan päätettäväksi. allekirjoitus nimetön Nimettömien palautteiden osuus 3

4 Palauteraportti SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan yleisistä tavoitteista tuli palautetta runsaasti. Millainen tulisi olla se tienäkymä, jonka perusteella Palojärven liittymästä tulija muodostaa mielikuvansa Vihdistä? Kaava-alueen koko? Rakennetaanko liian paljon vai liian vähän? Mikä on rakennuskelpoista aluetta? Sisääntulotien varteen vilkasta liiketoimintaa metsien ja peltojen sijaan. Merkityksetön ei ole myös se maisemallinen näkymä, joka osuu valtaväyliä liikkuvien ihmisten silmiin Vihtiin tultaessa. Nummelan kaupunkiin ajettaessa tulisi esikaupungissa olla vilkasta yritystoimintaa luomassa kuvaa vahvan kehityksen paikkakunnasta. Kaavaa ei tule laatia liian raskaaksi, vaan sen tulee säilyttää luonnon monimuotoisuus ja kauneusarvot. Valtateiden reunamista ei tule muodostaa raskasta teollisuusaluetta, uutta kehäkolmosta, joka karkottaa niin ihmiset kuin eläimetkin alueelta. Sen tyyppinen alue ei myöskään tukisi Vihdin kehittämistä kokonaisuutena, vaan muodostaisi teollisuusalueen taakse korpikylän, jonne ei hakeutuisi kunnan kasvustrategian mukaisia asukkaita ja yrittäjiä. Selvityksen mukaan suunnittelussa on otettu huomioon viihtyisyys, omaleimaisuus ja tulevan rakentamisen sopiminen maisemakuvaan. Tätä on hyvin vaikea ymmärtää kun tarkastelee annettuja osayleiskaavavaihtoehtoja. Niissä rikotaan hyvinkin ronskisti periaatteita, joille alueen omaleimaisuus rakentuu: toisaalta vanha, perinteitä kunnioittava ja suojeleva asumismuoto ja toisaalta uusien asukkaiden etsimä luonnonmukaisuus ja asumisväljyys. Kaavaluonnos kattaa alueen, joka on maastollisesti vaativaa ja maisemallisesti herkkää aluetta. Alue on nyt maatalous- ja metsävaltaista aluetta, missä asuu runsaasti peuroja, hirviä ym. luonnoneläimiä. Alueen ihmisasutus on joko vanhaa tai luonnonläheisyyttä arvostavia alueelle tarkoituksella hakeutuneita lapsiperheitä, lisäksi alueen läpi kulkee yhteydet merkittäville kesämökkialueille. Alueen läpi kulkee moottoritie, joka on Vihdin kunnan tärkein sisääntuloreitti ja myös läpikulku pääkaupunkiseudulta muualle läntiseen Suomeen. Siten alueen kaavalle tulee olemaan huomattava merkitys niin alueen nykyisille asukkaille ja mökkiläisille kuin Vihdin talouden ja yleisilmeen kehityksellekin. Kyllä työpaikka-alueille löytyy soveltuvampia kohteitakin jossa ei ole noin monipuolista luontoa tai hankalaa rakentaa tai savi- ja suopohjaa. Mites ne kunnan omat maat? Kaava-alueen länsiosassa työpaikkaalueita on ripoteltu hajalleen kuin haulikolla ampuen. Maasto on vaikeaa ja kunnallistekniikan rakentaminen olisi vaikeaa ja kallista. Rakennettavuudeltaan alue on erittäin huonoa peltojen rinnesavipohjan ja jyrkän kalliorakenteensa vuoksi. Merkittävä osa alueesta on suopohjaista. Kalliojyrkänteille tai yleensä kallioalueelle rakentaminen vaatisi suuret louhintatyöt. Rakennusteknisesti alue on erittäin vaikea. Yhdyskuntatekniikan vetäminen kalliojyrkänteille on mahdotonta. Ehdotettu vaihtoehto itä-länsisuunnassa yli kuuden kilometrin levyinen alue Turun väylän ja vanhan Turun maantien välissä on tarpeettoman laaja. Osayleiskaavaluonnos koskee laajuutensa vuoksi niin monia kansalasia, että vastustus näyttää muodostuvan kovin runsaaksi ja kaavaehdotus pääsee valmistumaan hitaasti ja tulossa olevien runsaitten valitusten käsittelyaika siirtää lopullisen valmistumisen pitkälle tulevaisuuteen. Esitetyn alueen ääripäät eivät ole kiinnostavia yritystoiminnan sijoituspaikkoja. Logistisesti laaja itä-länsisuuntainen vaihtoehto ei ole yritystoiminnan kannalta paras mahdollinen. Sen sijaan näemme sellaiseksi alueen, joka sijoittuu etelä-pohjoissuunnassa Turun moottoritieltä pohjoiseen yli Vanhan Tuntien Torholan tiehaaran kohdalle saakka. Ja vastaavasti itä-länsisuunnassa Porin valtatieltä länteen noin kilometrin levyisenä kaistana. Tämän osayleiskaava-alueen ydin tulisi sijoittua tälle noin kahden neliökilometrin suuruiselle alueelle. Tulevat yritystoimintatontit olisivat parhailla mahdollisilla näkyvyyspaikoilla ja siten parhaita mahdollisia saada myydyiksi. Lisäksi olen ihmetellyt, miksi yksi kylä, jota jo halkovat monet tiet ja uusia lienee suunnitteilla rautatietä myöten, pitää valjastaa teollisuusalueeksi. Ymmärrän, että liikenneyhteydet kylästämme joka suuntaan ovat hyvät, mikä on eduksi teollisuudelle. Jätetään hieman enemmän tilaa asutukselle! -vanhat haja-asuinalueet voitaisiin kaavoittaa tiheämmin asuttaviksi, jotta saataisiin asuntoja lähelle uusia työpaikkoja. Esim. nykyiset n m2 tontit voitaisiin jakaa 1000m2-1500m2 omakotitalo-tonteiksi. Näin säilytettäisiin kuitenkin puistomainen väljyys ja saataisiin arvostettu asuinalue muodostettua Huhmarin eteläosiin. Kaavassa asuntorakentaminen tulisi sijoittaa Huhmarnummen koulun läheisille alueille, jotta pitkiltä koulukuljetuksilta vältyttäisiin. (Kasvatus- ja koulutuslautakunta) VE 10 puolestaan sisältää myös ympäristöhäiriötä aiheuttavia työpaikka-alueita sekä maanalaisia tiloja, joita vastaisuudessa myöskin tarvitaan. (Rakennusvalvonta) 4

5 Palauteraportti VASTAUS: Vihdin kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä palasi vasta vuonna 1999 vuoden 1990 tasolle, kun esimerkiksi Espoossa työpaikkojen määrä oli kasvanut samana ajanjaksona 15000:lla ja Vantaallakin 10000:lla. Kun työttömyysprosentti ei kuitenkaan pysynyt Vihdissä korkealla, tapahtui merkittävää työpaikkojen siirtymistä pääkaupunkiseudulle juuri 1990-luvulla. Vihti ei siis pystynyt vastaamaan tarpeeksi hyvin työpaikkakysyntään. (Vihdin kehityskuva 2025) Tavoite, että kaikki asuisivat metsän keskellä (järven rannalla) ja kävisivät töissä pääkaupunkiseudulla, ei ole kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Vihdin kunnan tulee pystyä nostamaan työpaikkaomavaraisuuttaan ja palvelutasoa. Porintie (vt 2) on Vihdin eteläinen sisääntuloväylä Nummelaan. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:ssa ratkaistaan Porintien eteläpään maankäyttö. Porintien itäpuoli on jo pitkälle rakentunut ja siellä muutokset tulevat olemaan suhteellisen pieniä. Huhmarin työpaikka-alueen koko ja sijoittelu sekä sinne tulevat toiminnat ovat ratkaisevassa asemassa tienäkymien muodostumiselle. Kaupallisilla palveluilla on tarve näkyä tielle ja tuotannollista toimintaa yleensä sijoitetaan suojavyöhykkeen taakse. Nummelan eteläosien osayleiskaava oli alun perin noin 2400 hehtaarin laajuinen. Nyt työn alla oleva osa 1A on noin 550 hehtaarin laajuinen. Osayleiskaavatyötä ei ole mielekästä pilkkoa enää pienempiin osiin. Kaavan tulee voida tarkastella tehtäviä ratkaisuja myös seudullisella tasolla. Osayleiskaavaan merkityt kolme asuntoaluetta (Kiilamäki-Lehtimäki, Yöviläntie ja Palajärventie) on tarkasteltu rakennettavaksi kylämäisinä taaja-asutuksen alueina. Osayleiskaava ei suoraan anna rakennusoikeutta, vaan rakentaminen tiivistyy vasta asemakaavasuunnittelun myötä. Rakentamisalueita ei voi sijoittaa vain rakennettavuudeltaan ensiluokkaisille alueille. Rakentamisalueita sijoitettaessa tulee ottaa huomioon olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja toivottu kehitys. Kunnan valtuusto päättää halutun kehityssuunnan. Yleiskaavassa päätetään alueiden käyttö yleispiirteisesti. Tehtävät perusselvitykset, vaikutusselvitykset ja saatu palaute ohjaavat osaltaan suunnittelua. Kun rakentamiseen tarkoitetut alueet ovat selvillä, kunta voi hankkia maat omistukseensa. HUHMARIN TYÖPAIKKA-ALUE Työpaikka-aluetta vastustettiin ja puolustettiin. Osa palautteesta on käsitelty kohdassa Kypärijärvi. Palautteessa ollaan huolissaan työpaikka-alueen tuomista liikenneruuhkista, saasteista ja haitasta nykyisille asukkaille ja yrittäjille. Työpaikka-alue on uhka luonnolle, pohjavedelle ja pintavesille. Osa palautteesta piti työpaikka-alueen sijaintia hyvänä. VE 9 Kyseinen alue vanhan ja uuden Turuntien välissä on loistava alue sijaintinsa puolesta yrityksille. Puollan ehdottomasti kaavaa ja odotan positiivisella mielellä Nummelan kasvua ja kehittymistä. Nummelassa on krooninen pula työpaikkatonteista ja Nummelan eteläosien osayleiskaava 1a helpottaisi sitä huomattavasti. Alue on ihanteellinen työpaikkarakentamiseen optimaalisen sijaintinsa ansiosta. VE10 Kaava on kokonaisuudessaan teollisuuspainotteinen. On tarkoituksenmukaista hyödyntää liikenteen melualueet (Porintien länsipuoli, Tarvontien varsi) varaamalla ne teollisuustoiminnalle. 5

6 Palauteraportti Kannatamme työpaikka- ja liikerakentamisen keskittämistä Porintien liittymän välittömään läheisyyteen. Nykyisissä kaavaehdotuksissa on hyvin huomioitu maisemointi ja laakson viheralue joka näin rajoittaisi asuinalueen työpaikka alueesta Vaihtoehdossa VE 10 pidän haittana sitä, että TT-alue on hajotettu kahteen kohtaan. Nimenomaan se TT-alue, joka on Porintien reunasta länteenpäin alkavan T-alueen jatkona edelleen länteenpäin, on liian lähellä sekä V-aluetta että LO-aluetta. Tämä TT-alue pitäisi sijoittaa Tarvontien laidasta (vielä lännempänä) alkavan T-alueen paikalle liikenteen melualueelle, jolloin siitä olisi vähemmän haittaa ympäristölle. Mainitun siirrettävän TT-alueen paikalle pitäisi sijoittaa mieluummin TP-alue kuin T-alue. Älkää nyt herran jumala sössikö mitään teollisuusaluetta siihen porintien ja turuntien risteysalueelle!!!se huhmarinteollisuusalue ruuhkautais sen tulevan motarin liittymän ihan täydellisesti. Vihdoinkin ollaan saamassa motarille oma liittymä josta pääsee ilman 15 min aamuista jonottelua ja sitten se sössitään kaavoittamalla just siihen viereen joku rekkakeskus????haloo vähän käänteistä kehitystä!!!!!! VASTAUS: Kunta aikoo sallia sen, että Huhmarin moottoritien liittymä tukkiutuu lopullisesti.tämä toteutuu hyvin nopeasti jos kaavotetaan se Huhmarin teollisuusalue siihen alueelle. Alue on sinäänsä hyvä mutta millä helvetillä se kunta kuvittelee että se teollisuus ja ihmiset sinne kulkee? Lentäen vai? Alueen nykyiset yrittäjät kärsii eniten kun on pakko lähteä parempien kulkuyhteysten äärelle. Tieyhteyttä ei ainakaan voi laittaa suunniteltuun paikkaan tai yleensäkään moottoritien luiskan läheisyyteen. Peltomaa-alueelle rakentaminen on kallista koska alue on savipohjaista rinnemaata. Savirinteeseen rakentaminen vaatii raskaan luokan paalutusta. Suuressa osassa peltomaata rinnesarat ovat liian jyrkkiä minkäänlaiseen rakentamiseen edes paaluttamalla. Tasankoa ei alueella esiinny. Alueen metsäala on kalliota, josta suurin osa on erittäin jyrkkää kalliorinnettä. Kalliojyrkänteille tai yleensä kallioalueelle rakentaminen vaatisi suuret louhintatyöt. Rakennusteknisesti alue on erittäin vaikea. Yhdyskuntatekniikan vetäminen kalliojyrkänteille on mahdotonta. Teollisuustoimintojen keskittäminen Vihdissä Huhmariin on vähintääkin arveluttavaa. Tällä alueella on vielä arvokasta luontoympäristöä jäljellä. Muualla kunnassa ihmisasutus on levinnyt hurjalla vauhdilla tuhoten jäljellä olevan luonnonvaraisen ympäristön. Huhmari on ainoa paikka koko Vihdin alueella jossa liito-oravat elävät vielä laajempana yhtenäisenä populaationa. Nyt kaavoitettavana oleva alue on kauttaaltaan liito-orava-aluetta ja osa suurempaa kokonaisuutta. Alueella pesii liito-oravia ja muita eläimiä. Ja alue on luonnoltaan monimuotoista ja arvokasta elinympäristöä (metsälaki). Teollisuusrakentaminen tai muu alueen muuttaminen tuhoaa harvinaisten eläinten elinympäristöä (LSL 39 ja 49 ). Alue tulisi säilyttää ennallaan maatalouskäytössä. Alueella sijaitsee monia lähteitä ja suoalueita. Lähteet ja lähdealueet ovat suojeltuja (metsälaki). Ei Huhmarin teollisuusaluetta voi kaavoittaa ihan omakotitaloalueen viereen. Teollisuuslaitoksen jätevedet lorottelee suoraan kotipihoille kun rinteessä ollaan. Ja miten on meluhaitat. Rakennetaanko teollisuusalueen ympärille jonkilainen meluvalli vai tuleeko ne suoraan talon seinään kiinni? Jatkosuunnittelussa on syytä täsmentää työpaikka-alueiden määräyksiä siten, että niistä ilmenee myös aiottu myymälätilan määrä alueilla, koska se vaikuttaa seudullisesti E 18 väylän liikenteellisten solmukohtien maankäytön ja elinkeinopolitiikan selvityksen mukaisten alueiden profiloitumiseen. (Lohjan kaupunki) LIIKENNE Porintie (vt 2) parannetaan lähivuosien aikana. Parantamista varten tehdyssä tiesuunnitelmassa on huomioitu liikenteen kasvu. Liikenne-ennusteet on tehty Vihdin kunnan kehityskuva 2025 työn pohjalta. Kehityskuvassa kunnan asukasmäärä vuonna 2025 on asukasta ja työpaikkamäärä noin Kehityskuva 2025 on toiminut myös osayleiskaavatyön pohjana. Palojärven ja Nummelan välillä Porintie parannetaan nelikaistaiseksi tieksi, jossa ajoradat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Palojärven eritasoliittymän rampit valtatielle 1 parannetaan linjaukseltaan niin, että siirtyminen valtatieltä toiselle voidaan tehdä sujuvasti nopeutta oleellisesti alentamatta. Huhmarin eritasoliittymässä rakennetaan omat rampit kaikille ajosuunnille. Vanhan Turuntien (mt 110) nykyistä risteyssiltaa jatketaan itään, jolloin maantie jää entiselle paikalleen. Eritasoliittymän koillisneljänneksessä olevan rampin linjaus on sijoitettu siten, että viereinen urheilukenttä säilyy. Porintien liikenteen ennustetaan kasvavan suunnittelualueella vuoteen 2030 mennessä Palojärven ja Nummelan välillä noin ajoneuvoon vuorokaudessa (nyk autoa/vrk). Tämä kasvu on huomioitu tiesuunnitelmassa. 6

7 Palauteraportti Parannettu Porintie uusine ramppeineen palvelee hyvin kasvavaa liikennettä. Työpaikkarakentamisen sijoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle on kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Huhmarin työpaikka-alue hyödyntää olemassa olevia valtaväyliä. Myös yleisen liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että työpaikka-alueeseen liittyvä raskas liikenne ohjautuu mahdollisimman nopeasti pääväylille. Yksi tulevaisuuden ruuhkateitä tulee olemaan valtatie 1, jonka välityskyky täyttyy ruuhkasuuntaan nykyisellä kasvuvauhdilla 10 vuodessa. Myös siksi on tärkeää saada aikaisempaa suurempi osa työpaikkaliikenteestä suuntautumaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Huhmarin työpaikka-alue osaltaan parantaa Vihdin työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää liikennesuoritteita ruuhkasuuntiin. RAKENNETTAVUUS Huhmari kuuluu kokonaisuudessaan graniittivyöhykkeeseen. Huhmarin työpaikka-alueesta suurin osa sijoittuu kalliomaastoon ja moreenimaalle. Kallioselänteiden välissä on savea, hiesua ja hietaa. Alavin notko, missä savikerros on paksuin, on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuusankorven kallio on maisemallisesti merkittävä selänne, jonka profiilia ei tule muuttaa. Risteysalueiden kalliot ovat pienempiä ja rakennettavissa. Maastonmuodot tai maapohja eivät ole este alueen rakentamiselle. TYÖPAIKAT JA ASUMINEN Työpaikkojen luonteesta riippuu kuinka hyvin ne voivat sijoittua asumisen läheisyyteen. Palvelualan työpaikkojen tulisi sijaita lähellä asutuskeskittymiä. Myös tuotannollinen toimitilarakentaminen soveltuu asutuksen läheisyyteen, mikäli siitä ei aiheudu haju-, ääni- tai hiukkaspäästöjä. Kaikkien työpaikkojen eristäminen kauaksi asumisesta kasvattaa liikennetarvetta. Asumiseen varataan osayleiskaavassa ne alueet, joihin on jo muodostunut kylämäistä asutusta ja ympäristö on asumiseen soveltuvaa. Turunväylän ja Porintien varret ovat melualuetta, eikä sinne voi suunnitella uusia asuntoalueita. Huhmarin työpaikka-alueen ja Yöviläntien varteen suunnitellun asuntoalueen välissä on noin 170 metriä leveä viheralue. Kivistöntien varrella on asutusta jatkossakin, mutta asukaspalautteen perusteella asukasliikenteen siirtämisestä olisi enemmän haittaa kuin tien yhteiskäytöstä työpaikkaliikenteen kanssa. Työpaikkaliikennettä ei ohjata olemassa olevan asutuksen läpi. Ennen rakentamista alue asemakaavoitetaan ja sinne rakennetaan kunnallinen vesihuolto. Jätevedet johdetaan jätevesien käsittelylaitokseen. Pintavesiä varten laaditaan asemakaavan yhteydessä hulevesisuunnitelma, joka ohjaa pintavesiä. Mikäli alueelle tulee toimijoita, joiden tontilta valuvien pintavesien voi olettaa olevan epäpuhtaita, myös ne ohjataan jätevesien puhdistamolle. Lisää vesien käsittelystä kohdassa Kypärijärvi. Liito-oravat on käsitelty kohdassa Luonnonsuojelu Pohjavedet on käsitelty kohdassa Vesilakikohteet ja pohjavesialueet Kypärijärveen liittyvät palautteet on käsitelty kohdassa Kypärijärvi Kivistöntien linjausta käsitellään kohdassa Kivistöntie Ehdotus: Osayleiskaavaehdotuksessa Huhmarin työpaikka-alueena tarkastellaan maankäyttövaihtoehdoissa esitettyä aluevarausta. Ehdotusvaiheessa tulisi olla tarkemmin selvillä alueelle tulevan työpaikkarakentamisen luonne, jotta kaavamääräyksessä voidaan huomioida ympäristöasiat ja kaavan vaikutusten arviointi olisi työpaikkojen osalta selkeämpää. 7

8 Palauteraportti KYPÄRIJÄRVI Huhmarin työpaikka-alueen eteläpuolella (Turunväylän toisella puolella) on Kypärijärvi. Palautteessa vedotaan Kypärijärven vedenlaadun puolesta. Työpaikka-alue halutaan poistaa ja osa palautteesta ei hyväksy myöskään asuntorakentamisen lisäämistä. Porintien ja vanhan Turuntien kulmaan sijoitettu Huhmarin työpaikka-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Kypärijärven valuma-alueella. Kypärijärvi laskee Siuntionjokeen, jonka vesistö on Natura-aluetta. Koko Siuntionjoen vesistö kuuluu ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottamiin erityisesti suojeltaviin vesistöihin. Vesilaki kieltää suojelualueelle tai sitä sivuavalle vaikutusalueelle kohdistuvat veden laatua heikentävät toimenpiteet. Näin ollen tiivis yhdyskuntarakentaminen tai teollisuuden sijoittuminen alueelle on lailla rajattu pois. Nyt jos Huhmarin teollisuus-alue toteutuu niin Kypäri järvi on entinen.miten korvataan järven osakkaille järvioikeuden menetys?? Maksetaanko sitä niin kauan kunnes järvi saadaan taas entiseen virkistyskäyttöön, 50 vuotta korvauksia? Kyllä se on kunnan tehtävä sitten maksaa vahingonkorvauksia menetetystä oikeudesta ja järven kunnostuskulut päälle.ihmettelen vaan mitä järjen juoksua on tässäkin käytetty kun suunnitellaan teollisuusalueita järvialueille?? Miten voi olla mahdollista että meitä koskee järven alueella asuvina vaikka mitkä tiukentuneet jätelait mutta kuntaa ei näköjään sido mitkään pykälät? Rakennuslupia ei alueelle kyllä myönnetä mutta sitten ollaan kunnan omissa nimissä laittamassa vaikka mitä laitoksia. Perkele jos kunta luulekaan että me suostutaan moiseen niin turha luulo. Me ollaan sentään ostettu omilla rahoilla oikeus käyttää kypäri järveä. Kunta voi siirtää laitoksensa jonnekin vihdin takakorpeen jossa ei ympäristöasiat paina. Kypäri järven lähelle ei laitoksia laitella! Kypärijärvi Asuinalueiden tiivistäminen Nummelan malliin laatikkoalueiksi on sekin uhka Kypärin järvelle koska hajakuormitus laskee järveen lopulta.kokouksessa päädyttiin lisäksi siihen että jos Yöviläntien varren asutusta lähdetään tiivistämään entisestään sekin vaikuttaa Kypärin järveen koska alue laskee lopulta järveen. Yöviläntie ja Kivistöntie täytyy säilyttää hajaasutus alueena. Kypärin järvi kestää hajakuormitusta alueella jos kasvu on hyvin pientä.muussa tapauksessa kuormitus rehevöittää järven.alueelle laitettu virkistysalue on hyvä mutta se on liian kapea koska suo-alueet jää ulkopuolelle. Turunväylä Palojärvi VASTAUS: KYPÄRIJÄRVEN VALUMA-ALUE ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 207/2006 Kypärijärvi on kooltaan noin 51 ha. Järven 466 hehtaarin valuma-alueesta 35% kuuluu Nummelan eteläosien osayleiskaavan 1A kaava-alueeseen. Valuma-alueen poikki kulkevat vt 1, vt2 ja mt110. Rakennemallin mukainen rakentaminen peittäisi toteutuessaan yhteensä noin 53 hehtaaria läpäisemättömillä pinnoilla (asuntoalueet laskettu 45% peitolla ja työpaikat 55% peitolla; Choi ja Ball 2002). Tämä on noin 11% valuma-alueen pinnasta. Kun valuma-alueesta 10-20% on huonosti vettä läpäisevää pintaa, havaitaan muutoksia sekä valuma-alueen hydrologiassa ja geomorfologiassa että vesien biologisessa ympäristössä (Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa; Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2006). Valuma-alueet vedenjakajineen ja pintavesiuomineen on huomioitu rakentamisalueiden sijoittelussa. Alavimmat paikat, joihin vesi luontaisesti kerääntyy, on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Uudet rakentamisalueet on tarkoitus asemakaavoittaa ja asemakaavan yhteydessä alueille tehdään hulevesisuunnitelmat. Yleiskaavan mitoituksessa on varattu erittäin laajat alueet kerättyjen hulevesien imeyttämiseen ja tarvittavien saostusaltaiden tekemiseen. SIUNTIONJOEN VESISTÖ Koko osayleiskaava-alue kuuluu Siuntionjoen vesistöön, joka on erityssuojelua vaativa vesistö (YM, Työryhmän mietintö 63/1992). Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala on 483 neliökilometriä. Vesistön latvajärvi on Enäjärvi, joka laskee Hulttilanjokea pitkin Poikkipuoliaiseen. Sieltä vedet päätyvät Tervalampeen, Huhmariin ja Palojärveen. Palojärveen laskevat vetensä myös Valkjärvi ja Kypärijärvi. Seuraavaksi vedet virtaavat Palojokena Karhujärveen. Karhujärveen laskee myös Risubackaån vedet. Karhujärvestä vedet virtaavat Siuntionjokena Tjurträskiin. Jokeen yhtyvät Tjurträskin pohjoispuolella Kirkkojoen alueen lisävedet. Vedet päätyvät merelle Vikträskin kautta Pikkalanjokea pitkin. 8

9 Palauteraportti Siuntionjoen vesistön suojeluarvot ja merkitys on sen eläimistössä. Merkittäviä ovat mm. meritaimen, purotaimen, saukko ja koskikara. Erityissuojelun tavoitteena on uhanalaisten lajien ja kantojen säilyttäminen, erityisesti meritaimenkannan elinmahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen. Meritaimenkantaa ovat uhanneet Kirkkojokeen lasketut jätevedet. Muita uhkia ovat padot, istutetut kalakannat ja vesien säännöstelyt. Lähes koko Nummela kuuluu Siuntionjoen vesistöön. Taajamarakenteen kasvun aiheuttamat muutokset pintavesien valuntaan ja vedenlaatuun koskettavat ensisijaisesti lähijärviä ja siksi vaikutusten minimoimiseksi tehtävät ratkaisut on toteutettava lähialueella. Huhmarin työpaikka-alueen pinta-ala on vain 1 promille vesistön pinta-alasta, joten työpaikka-alueen vaikutus esim. meritaimenen elinoloihin ei vaadi ympäristövaikutusten selvittämistä yleiskaavatasolla. Sen sijaan tulee huolehtia siitä, että rakentaminen ei vaikuta heikentävästi Kypärijärven veden laatuun. Myös Enäjärvi, Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi ovat osa Siuntionjoen vesistöä ja myös niiden vedenlaatuun tulee kiinnittää huomiota. Yleiskaavan tarkoitus on kuitenkin rakentamisen ohjaaminen, joten kaavaan voidaan sisällyttää vain rakentamista ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä. Ehdotus: Osayleiskaavamääräyksiin sisällytetään suunnittelumääräys hulevesisuunnitelman tekemisestä kaikille asemakaavoitettavaksi tarkoitetuille rakentamisalueille. KIVISTÖNTIE Kaikissa maankäyttövaihtoehdoissa oli esitetty Kivistöntien linjauksen muuttamista siten, että yhteys etelään vt 1:n ylitse katkaistaan ja asukasliikenne siirtyisi Yöviläntielle. Tien katkaisua vastustettiin kaikissa siihen liittyvissä asukaspalautteissa, niin Yöviläntien varrelta kuin Kivistöntien varrelta. Uusi tielinjaus pidentäisi kaikkien alueella asuvien työ- ja asiointimatkoja, lisäisi koulukuljetusten tarvetta, käytännössä estäisi julkisen liikenteen palvelujen käytön sekä oleellisesti heikentäisi suunnitellun uuden tielinjauksen läheisyydessä olevien asukkaiden asuinolosuhteita lisäämällä melua ja pölyä alueella. Kaavaluonnokseen piirretty tielinjaus rikkoisi vanhan maalaistalon pihapiirin, myös suunniteltu liittymä Yöviläntiellä on liikenteellisesti erittäin vaarallisessa kohdassa (näkyvyyttä heikentävät mäki ja mutkat). On tarpeetonta siirtää Kivistöntietä alkavaksi Yöviläntieltä. Uusi linjaus vaikeuttaisi yrityksemme asiakas- ja tavarantoimitusliikennettä. Linjaus myös raiskaisi pahasti ainakin yhden kiinteistön maa-alueen. X Yöviläntien molemmin puolin on koko matkan asutusta ja talot ovat lähellä tietä. Jo nyt liikenne tällä tiellä on varsin vilkasta. Tietä ei mielestäni voi leventää, jolloin liikennemäärä tiellä lisääntyy aivan liikaa. Tien uusi linjaus lisää alueella asuvien koululaisten koulumatkan pituutta koulukuljetukseen oikeuttavaksi, vanhemman väestön asiointimatkoja kohtuuttoman pitkiksi, pirstoo maisemaa ja rasittaa jo entuudestaan vaaralliseksi koettua Yöviläntietä. Olemassa oleva tielinjaus tulee säilyttää entisellään vaikka sen varrella olevien alueiden käyttötarkoitus muuttuisikin. Käsitykseni mukaan asia olisi ratkaistavissa myös niin, että Kivistöntie säilytettäisiin nykyisellään peruslinjaltaan VE 8 ja liittymä Vanhaan Turuntiehen siirrettäisiin länteen siten, ettei se haittaisi eritasoliittymää. Kivistöntien liikenne määrään vaikuttaa sen 83 osakastilaa, joista noin 73 on moottoritien eteläpuolella. Ehdotettu linjaus saattaisi haitata Yöviläntien alkupään ja nykyisin Tuusankorventien asukkaita. Lautakunta pitää liikenneturvallisuuden kannalta hyvänä ratkaisua, jossa työpaikka-alueiden sisäinen liikenne ja asukasliikenne erotetaan toisistaan. (Kasvatus- ja koulutuslautakunta) Lisäksi lautakunta katsoo, että olisi vielä syytä tarkastella Kivistön yksityistien linjausta maiseman säilyttämisen kannalta. (Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta) Vielä olisi kuitenkin selvitettävä, onko parempi säilyttää nykyisen Kivistöntien linjaus muilta, paitsi liittymän osalta, ja siirtää liittymä Vanhalle Turuntielle kaavavaihtoehdoissa osoitettuun paikkaan. Etuna olisi sujuvampi katuyhteys ja mahdollisuus hyödyntää työpaikka- (TP) ja teollisuus- ja varasto (T) alueita vaiheittain. (Tekninen lautakunta) 9

10 Palauteraportti Kivistöntien katkaisun ainoa peruste oli järjestää asutuksen liikennetarve eri tien varaan kuin mahdollinen raskas työpaikkaliikenne. Totutun tieyhteyden siirtämisellä olisi palautteen perusteella selvästi elinympäristöä heikentävä vaikutus. Liikenneturvallisuus on hoidettavissa myös muilla tavoin kuin Kivistöntien katkaisemisella, joten alueen liikennejärjestelyt tulee kaavaehdotuksessa tutkia siltä pohjalta, että Kivistöntien yhteys etelään säilyy. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevyenliikenteen reitistöön ja liittymäjärjestelyihin. Ehdotus: Kivistöntie ja Yöviläntie säilyvät erillisinä teinä. Kivistöntien yhteyteen tulee kevyenliikenteen tie. Kivistöntie ja sen liittymä Turuntiehen mitoitetaan siten, että se palvelee niin työpaikka- kuin asukasliikennettä. KUKKULAKUJA Osayleiskaavaan merkityistä kolmesta asuntoalueesta yksi, Kiilamäki-Lehtimäki, kohtasi vastustusta. Suuri osa alueella nykyisin asuvista talouksista haluaa säilyttää ympäristön maa- ja metsätalouskäytössä. Eniten palautetta on tullut asuntoalueen poikki kulkevaksi ehdotetusta yhdystiestä ja sen linjauksesta. Toiveemme on, että es. Yhdystietä ja kevyen liikenteen reittiä ei rakenneta lainkaan ja että kaunis kallioinen lähimaastomme säilytetään maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kukkulakujan asujina kauhistuttaa ajatus, että Kukkulakujasta tulisi jonkinlainen läpiajotie. Alunalkaen liittymä on suunniteltu vain kahdelle taloudelle, koska liittymä on vaarallinen huonon näkyvyyden vuoksi. Tien jatkaminen ja leventäminen maaston huomioon ottaen on erittäin vaikeaa ja kallista. Vanhalta Turuntieltä tuleva tielinjaus ei kuitenkaan saa tulla liian lähelle pihapiiriä. Polttopuukenttä ja puuliiteri tulee säilyttää pihassamme, se ei saa jäädä tien alle. Tietä ja asuinaluettakin tulee siirtää alaspäin pellolla siten että pihapiiriin jää tarpeellinen alue tilan toimintaan. Jo rakennettua pihapiiriä ei saa rikkoa. Kaava-alueen länsiosaan (Kiilamäki- Lehtimäki-Kukkulakuja) on suunnitelmissa merkittynä pientalovaltainen asuntoalue. Alue tulisi kuitenkin säilyttää maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Alueelle on rakennettu tai rakenteilla yksittäisiä taloja (5000 m2 tontti) poikkeusluvin. Tämän vuoksi olemme alueelle muuttaneet. Näin on myös kunnan rakennusvalvonnastakin annettu ymmärtää ettei alueelle tule lisää asutusta. Suunnitelmaan on merkitty yhdystie, jota emme näe tarpeelliseksi. Kukkulakuja ja Kattilamäentie ovat riittävät tälle asutukselle. Suunniteltu yhdystie suunnitellussa muodossa on vaikea toteuttaa suurten korkeuserojen takia. Ihmettelemme, miksi yhdystie tulisi kulkea tämän jo valmiiksi muotoutuneen alueen halki, koska Kukkulakujan päässä olevan pystysuoran kalliojonon Vanhan Turuntien puoleiselle alueelle ei ole tilaa rakentaa. Jos kunta kaavailee tontteja Kalliojonon moottoritien puoleisille alueille, olisi tie vedettävä luonnollisesti Kattilamäentien vaiheilta. Kukkulakujaa on jatkettu mäeltä jyrkkää, osin lähes pystysuoraa rinnettä, Kiilamäen pellolle. Lisäksi Kukkulakujan alkupää on esitteessä piirretty nykyisestä poikkeavaan kohtaan. VASTAUS: RAKENNEMALLI VE 10 Vanhalta Turuntieltä (mt 110) on tarkoitus rakentaa suora tieyhteys Nummelan Asemantielle alkuosaltaan Pillistöntien reittiä. Yhteys tulee olemaan merkittävä uusi sisäänajotie Nummelaan radan alituksineen ja kevyen liikenteen teineen. Lehtimäki-Kiilamäen noin 20 ha suuruiseksi suunniteltu asuntoalue sijoittuu välittömästi tämän yhdystien risteysalueen eteläpuolelle. Alueelle tulee kohdistumaan rakentamispaineita. Kunnallinen vesihuolto sijaitsee jo nyt vain yhden kilometrin päässä. Alueen säilyminen maa- ja metsätalouskäytössä ei ole kovin todennäköistä. Rakentamisen ohjaus tällä alueella tulisi hoitaa asemakaavoituksella. Vanha Turuntie on maantie, eli seudullinen läpiajotie. Sille ei tulisi tehdä lisää tonttiliittymiä. Osayleiskaavassa on tarkoitus ohjata tulevaa rakentamista siten, että asutuksen tuoma lisäliikenne voitaisiin hoitaa yhden (tai korkeintaan kahden) katuliittymän kautta Vanhalle Turuntielle. Uusi katu ei välttämättä kulje Kukkulakujan kohdalla, vaan sen tarkempi sijainti tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Mikäli alue asemakaavoitetaan asumiskäyttöön, kevyen liikenteen tie toteutetaan samassa yhteydessä. Ehdotus: Osayleiskaavaehdotukseen merkitään Kiilamäki-Lehtimäki asuntoalueeksi. Alueen poikki merkitään kulkevaksi ohjeellinen katulinjaus. Katulinjauksen liittyminen Vanhaan Turuntiehen tarkastellaan jo osayleiskaavassa, jotta vaikutusten arviointi liikenneturvallisuuteen olisi mahdollista. 10

11 Palauteraportti ETELÄ-NUMMELAN YRITYSPUISTO JA ENERGIAHUOLLON ALUE (EN) Palautteessa kritisoitiin yrityspuiston sijaintia, sijoittelua, rakennettavuutta, ympäristöhaittoja, tieyhteyksiä, kustannuksia ja maanomistajalle aiheutuvaa haittaa. Sähköjohdoista ja energiahuollon alueesta tuli palautetta sijainnista ja suojavyöhykkeistä. Omalta osaltamme nykyinen suunnitelma on parempi kuin aikaisemmat, eli Nummelan yrityspuiston teollisuusalue sekä moottoritieltä tuleva pellot halkova sisääntulotie Nummelaan. Kaava-alueen länsiosassa työpaikkaalueita on ripoteltu hajalleen kuin haulikolla ampuen. Maasto on vaikeaa ja kunnallistekniikan rakentaminen olisi vaikeaa ja kallista. Vanhan Turuntien eteläpuolelle Ali-Rostin pellolle sijoitettu TP-alue katkaisisi tilan maat ja vaikeuttaisi olennaisesti nykyistä ja tulevaa elinkeinotoimintaa, johon on suunniteltu myös eläinten pitoa. Peltoalue tarvitaan viljelykäytössä. Maaperä alueella on osin suopohjaista. Alueen rakentaminen ja asfaltointi vaikuttaisi myös sadevesien kulkuun. Kun maasto ei enää toimisi hidasteena, valuisivat sadevedet nopeasti ojiin. Laskuuoma on ahtaassa kalliosolassa, jonka laajentaminen ja syventäminen on vaikeaa ja kallista. Ali-Rostin tilalta TP- ja EN-merkinnät tulee poistaa kaavasta. Vanhalta Turuntieltä moottoritien varteen piirretty tie silpoisi pahasti tilan metsäalueen. Vastoin kaavoittajan väitettä tie ei noudata tilalla olevan metsätien linjausta. Metsätie on rakennettu maastoa mukaellen ja se on tarkoitettu liikenteelle vain kuivina aikoina ja talvella jäätyneen maan aikana. Uusi tielinja kulkee vaikeassa maastossa ja se vaatisi mittavat louhinnat. Tien vaikutukset ulottuisivat näin huomattavasti laajemmalle alueelle mm. suurina kallioleikkauksina ja muuttuneina vesitalouden olosuhteina. Syrjämäen pellon pohjoispuolelle on suunniteltu TT- tai T-alue. Onko kaavoittaja huomioinut kaatopaikkaselvitysten yhteydessä alueelle suoritetut maaperäkairaukset? Alue on pehmeäpohjaista ja herkkää liukusiirtymille. Samoin ihmetyttää alueen levittäminen Pirkonmaa-tilan alueelle. TT- ja T-toiminto edellyttänee tasaisia alueita. Pirkonmaan tila on alueella jyrkkää rinnettä päivätyssä perusselvityksessä sanotaan, että alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi sähköasema. Tällainen energiahuollon alue onkin sijoitettu kaikkiin kaavaluonnoksiin. Ehkä kaavoittajalta on jäänyt huomaamatta, että alueen halkoo kaksi sähkölinjaa -110 kv ja 400 kv linjat. Kaavaluonnosten EN-alueet on kaikki merkitty 400 kv linjan viereen. 400 kv:n linja on kuitenkin valtakunnan kaukosiirtoverkon osa, johon ei sijoiteta muuntajia joka kylän kohdalle. Näitä varten on rakennettu 110 kv:n linja. Perusselvityksessä tämä oli huomioitu, miksi ei kaavaluonnoksissa? Luonnoksissa ei ole myöskään huomioitu 400 kv linjan varoetäisyyksiä. Työpaikka-alueita on osin piirretty jopa sähkölinjan alle. Ali-Rostin tilalle Vanhan Turuntien eteläpuolelle tulisi sallia omakotirakentaminen alueella, jossa VE9:ssä on EN merkintä. Kyseinen EN-toiminto ei sovellu olemassa olevan asutuksen kylkeen. Jo maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi muutosta, sillä kaava-alueelle naapuritilalle Ali-Rostin länsipuolelle on rakennettu neljä omakotitaloa ja kaksi paritalolupaa. Kaavoittaja selitti, että omakotitaloja voitaisiin rakentaa etelämmäksi M-alueelle. Tämä on kuitenkin vastoin Vihdin kunnassa muualla noudatettua käytäntöä, jonka mukaan yhtenäisille metsäalueille ei tule rakentaa asutusta. Moottoritien varteen nykyisen Kattilamäentien läheisyyteen sijoitetun T- tai TP-alueen rakennettavuus pohjarakennusolosuhteiden osalta tulee tarkistaa. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa TP- tai T-alueita on sijoitettu 400 kv:n voimalinjan alle. Alueiden rajaus tulisi tehdä niin, että linja suoja-alueineen ja suojaetäisyyksineen ei aiheuta haittaa maankäytölle. (Tekninen lautakunta) Mahdollisten vikavirtojen aiheuttamien vaarajännitteiden takia EN-alueet tulee sijoittaa 400 kv johtoalueen ulkopuolelle. Eri vaihtoehdoissa on esitetty teollisuus- ja varastoalueita ulottuvaksi 400 kv johdon johtoalueelle. Varastointiin liittyvää toimintaa ei saa kuitenkaan harjoittaa 400 kv johdon rakennuskieltorajan sisäpuolella. (Fingrid Oyj) Kaava-alueen lounaisosaan Lohjan kaupungin rajan läheisyyteen suunnitellut teollisuus- ja varastoalueet (T) ja työpaikka-alueet (TP) sijoittuvat maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Lounaisosan varasto- ja työpaikka-alueet kaipaavat perusteluja kaavaselostuksessa. (Uudenmaanliitto) VASTAUS: Tulevista rakentamisalueista tulee tehdä toteutuksen ajoitussuunnitelma ja kaavallinen kustannustarkastelu ennen osayleiskaavaehdotusta. Etelä-Nummelan yrityspuisto on jakautunut pohjoiseen (Vanha Turuntie) ja eteläiseen (Turunväylä) alueeseen. Alueiden sijaintia ovat ohjanneet voimakkaasti tehdyt luontoselvitykset ja maasto-olosuhteet. Keskellä on laaja maa- ja metsätalousvyöhyke, joka on merkittävä metsäyhteys läntisiltä liito-orava-alueilta Huhmarin suuntaan. Työpaikka-alueiden toteutuminen vaatii uuden katulinjauksen toteuttamista, sillä Kattilamäentie kulkee vanhan asutuksen keskellä. Mikäli Etelä-Nummelan yrityspuisto Turuntien eteläpuolella jää suunnitelmista pois, on mahdollista laajentaa Kiilamäki-Lehtimäki asuntoaluetta hieman itään. 11

12 Palauteraportti Energiahuollon aluetta (EN) ei merkitä 400 kv linjan läheisyyteen. Energiahuollon aluetarve on niin pieni, että sille ei tarvitse merkitä omaa aluevarausta. Energiahuollon alue merkitään osayleiskaavaan kohdesymbolilla. Ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta tulee vielä tutkia onko energiahuollon alueen sijaittava mahdollisesti Vanhan Turuntien pohjoispuolella (osayleiskaava 1B: alueella). Sähkölinjojen yhteyteen on piirretty katkoviivalla varoalueet. Varoalueiden leveydet tarkistetaan Fingrid Oyj:n lausunnon mukaisiksi ja tarvittavat muutokset tehdään myös yleiskaavaselostukseen. Rakentamisalueiden sijaintia on käsitelty raportin kohdassa Suunnittelun tavoitteet. Ehdotus: Energiahuollon alueen sijaintia tutkitaan 110 kv sähkölinjan läheisyyteen ja mahdollista vaihtoehtoista sijaintia myös kaava-alueen pohjoispuolelle. VIHERALUEET JA ULKOILUREITIT Viheralueita ei palautteen mukaan haluta oman tilan maille, eikä varsinkaan ulkoilureittiä. Suurin osa virkistysalueita koskevasta palautteesta tuli Huhmarjoen varrelta, missä ulkoilureitti kulkisi pihojen ja rannan välistä. HUHMARJOKI JA LUHTA Huhmarjoen virkistysalue tulee harkita uudelleen. Ranta-alueet vesioikeuksineen ovat usean perheen (vanhalta Turuntieltä moottoritielle n.10:n perheen omistuksessa) ja osa perheiden asuinympäristöä ja virkistystä mm. saunasta mennään uimaan, kalastetaan jne. Mielestäni Huhmarjoen ympäristö tulisi säilyttää mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan sen runsaan eläinja kasvikirjon vuoksi; jokea sinällään pitäisi kunnostaa edelleen, koska se on ekologisesti tärkeä linkki Huhmarjärven ja Palojärven välissä; kuten myös Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen väliset rehevöittyneet joet; kunnostusten myötä jokia voitaisiin käyttää erinomaisesti esim. melontareitteinä. Huhmarjoen kanootti-melonta reittiidea on erittäin tervetullut, koska alueella on erittäin vireä kanoottiseura jo olemassa, mitä voisi hyödyntää reittiideaa suunniteltaessa. Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Martti Palojärvi esitti kokouksessa että vesiosuuskunta puoltaa kanoottireittiä lämpimästi ja vesiosuuskunta on halukas tulemaan mukaan suunnitelmiin. Muunlaisten ulkoilureittien rakentelu jokivarsiin on myös kohtuullisen kallista puuhaa vesiperäisen maaperän ja tulvaajoista johtuvien veden korkeuserojen vuoksi. -siuntionjoen ja palajärventien väliin ajateltua viheryhteystietä ei sovi korvata ns. kanoottireitillä jokea pitkin -ao. jalankulkijoille tarkoitettu väylä palvelisi tehokkaasti virkistyskäyttöä, olisi turvallinen ja nopea reitti koululle ja Turuntielle bussipysäkeille ja mahdolliselle rautatieasemalle ajatellen myös tulevaa työpaikka-aluetta -lisäksi se antaisi myös mahdollisuuden muille kuntalaisille päästä tutustumaan harvinaiseen kulttuuri ympäristöön jokivarsineen... -idea kanoottireitistä sinällään on hyvä, joskin se rajoittaa reitin käyttämisen kohtalaisen pienelle ryhmälle Tullaanko vihreällä merkityt alueet lunastamaan virkistysalueeksi vai mitä sana virkistysalue pitää sisällään Palajärventien loppuosan varteen (vanha koulun luistinkentän alue) on merkitty myös virkistysalueeksi; onko tarkempaa käyttötarkoitusta pohdittu? Palajärventie 84:n männikkö ja sen vieressä oleva pieni urheilukenttä ovat suunnitelmassa merkitty viheralueeksi. Pyydän huomioimaan, että alueet ovat Palajärventie 84:n aluetta. Kentälle on tilattu Fortumilta sähköistys jonka kustannusarvio on saatu n euroa ja sähkömies tilattu. En ymmärrä kenen tarpeita viheralue palvelee kun alueen asukkailla olevat tontit ovat jo olemassa olevaa perheiden viheraluetta. Palakoskentie johtaa Palakoskelle luonnonkauniille koskelle mikä on turistinähtävyys ja mainittu myös Vihdin nettisivuilla. Sieltä riittää patikkareittiä vanhalle Turuntielle asti. Aluetta käyttävät myös innokkaat partiolaiset. Kenties tätä aluetta voisi suunnitella edelleen? Vihdissä on jo runsaasti virkistysalueita ja suuria metsiä, ja Nuuksion kansallispuisto on lähellä. Siksi on epätarkoituksenmukaista luoda virkistysalue Palajärvelle/Huhmariin kahden päätien väliin alueelle, jossa tieliikenteen melu haittaa virkistäytymistä. Myös maasto on hankalakulkuinen. Kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu olisi säilyttää virkistysalueeksi ehdotettu alue maa- ja metsätalouskäytössä (M). PALAJÄRVEN PELLOT Palajärven kohdalle merkitty TY pienteoll. alue pois -tilalle virkistysalue merkintä. ehdotus: kunnallinen golflyöntipaikka Perustelu: kylä vanhaa kulttuurimaisemaa, osa Kuninkaantiestä, uusi tieliittymä toisi lisäliikennettä, epäonnistunut logistiikka ajattelu, kupolihallit maiseman pilaajia Vanhan Turuntien ja Tarvontien rajoittama alue jokiuomasta itään päin on paikoin varsin kapea. Siksi se melu- ja saastesyistä soveltuu hyvin työpaikkaja teollisuuskäyttöön. Samoista syistä kyseinen alue ei sovellu virkistyskäyttöön. PORINTIEN LÄNSIPUOLI Vielä ihmetyttää uuden tien viereen piirretty ulkoilureitti. Kuka haluaa ulkoilemaan teollisuustien varrelle? Kyseinen tie tulee poistaa kaavasta. Alueelle laitettu virkistysalue on hyvä mutta se on liian kapea koska suo-alueet jää ulkopuolelle. 12

13 Palauteraportti VASTAUS: Kartasta saa sen käsityksen, että yllämainitun kiinteistön ( F) kohdalla suunniteltu virkistysalueen ulkoilureitti kulkisi pihapiirin tuntumassa tontin läpi. Ko. kiinteistön eteläpuolella on hehtaareittain virkistysaluetta jonne ulkoilureitin voi siirtää. Kaikista kartoista saa sen käsityksen, että yllämainitun kiinteistön eteläpuolelle kaavailtu virkistysalue on osittain kiinteistön tonttimaalla. Pyydän ottamaan tämän huomioon kaavoituksessa ja siirtämään virkistysaluetta etelämmäksi. Osayleiskaavan mittakaavassa ulkoilureittimerkintä OOOOO on maastossa kuusi metriä leveä. Yleispiirteisestä esitystavasta johtuen myös reitin sijainti on mahdotonta osoittaa tarkasti. Osayleiskaavassa esitetään reittiyhteystarve sitovana, linjaus ohjeellisena. Linjauksen tulee olla tarkoituksenmukainen, helppokulkuinen ja turvallinen. Myös ulkoilureitin käyttötarkoitus ohjaa linjausta (hiihtoreitti, ratsastuspolku, lastenvaunukelpoinen kävelytie, kuntopolku tms.). Osayleiskaavaan on pyritty linjaamaan mahdollisimman vähäisillä korkeusvaihteluilla kolme etelä-pohjoissuuntaista yhteyttä ja yksi länsi-itäsuuntainen yhteys. Virkistysalueet on pääsääntäisesti tarkoitus sisällyttää alueelle tehtäviin asemakaavoihin. Tällöin kunta pyrkii hankkimaan maa-alueet omistukseensa ennen kaavoittamisen aloittamista. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja virkistysalueiden kaavamääräykseen tulee ehdoton rakentamisrajoitus sekä puunkaatoa ja maastotöitä koskeva toimenpiderajoitus. Osayleiskaavan vahvistaminen ei aiheuta kunnalle lunastusvelvollisuutta. Vain jos maanomistaja ei voi käyttää hyväkseen maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla sen vuoksi, että alue on osayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi, kunta on velvollinen hankkimaan alueen omistukseensa tai suorittamaan haitasta korvauksen. Huhmarjoen rantojen ja luhtaniityn kohtalo ratkaistaan tällä osayleiskaavalla. Siksi tulisi ensin päättää millaiseksi Huhmarjoen halutaan kehittyvän ja sitten valita siihen sopiva maankäyttö. Luhta on erinomainen pintavesien kerääjä ja tulvavesivarasto. Huhmarjoesta puuttuu luontaiset rantapenkat suurimmalta osalta matkaa Vanhalta Turuntieltä Turunväylälle, joten joen ranta vaihtelee vesitilanteen mukaan. Nykyisellään joki ja luhta muodostavat yhdessä arvokkaan, monipuolisen ja erilaisen luontoympäristön. Luhdan erikoisuus ja monipuolisuus tekee siitä myös hyvän opetuskohteen. Yhdistettynä kaava-alueen eteläpuolella olevaan koskeen ja järven rantoihin alueesta saisi helposti vetovoimaisen virkistyskohteenkin. Ei pidä myöskään aliarvioida oman rannan merkitystä tiivistyvälle omakotirakentamiselle. VAIHTOEHTO 1: EHDOTON SUOJELU Luontoselvityksen (2005) suositus on, että joki ja luhta säilytetään kokonaan luonnontilaisena. Jokea ei ruopata eikä perata. Tervaleppä- ja tuhkapajuluhdassa ei tehdä minkäänlaisia hakkuita. Alueelle ei rakenneta uusi teitä tai polkuja. Osayleiskaavassa aluemerkintä SL (luonnonsuojelualue). Asemakaavoituksen yhteydessä pidetään huoli siitä, että Palojärventien tontit eivät ulotu rantaan saakka. Vaikutukset: Kunta joutuisi luultavasti lunastamaan useita tilanosia (entisiä vesijättömaita). Huhmarjoen rantaviivat muuttuvat entistä epämääräisemmäksi. Luhdasta kehittyy merkittävä luonnonalue. Kosteikkoalue saattaa jopa laajentua. Luhta, rannat ja itse joki ovat erittäin vaikeakulkuisia. Paikan arvo on luonnonsuojelussa, virkistyskäyttö erittäin vähäistä. Alueen asukkaille Huhmarinjoki olisi kulkukelvotonta pusikkoa, pikkulapsille loputon seikkailun kohde. VAIHTOEHTO 2: VIRKISTYSALUE Kunta ostaa luhdan ja joen rannat ja alueesta tehdään virkistysalue. Luhtametsän annetaan kehittyä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Joki pidetään perkaamalla auki. Yhdestä kohtaa Palajärventieltä tehdään polku rantaan ja pieni oleskelupaikka. Joen rantametsikköön ja luhtaan tehdään luontopolku opetuskäyttöä varten. Osayleiskaavassa aluemerkintä V (virkistysalue) ja luhdalle päällekkäismerkintä LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) ja joelle päällekkäismerkintä VLK (pienveden suoja-alue). Asemakaavoituksen yhteydessä pidetään huoli siitä, että Palojärventien tontit eivät ulotu rantaan saakka. Vaikutukset: Kunta joutuisi luultavasti lunastamaan useita tilanosia (entisiä vesijättömaita). Rannassa ja luhtametsässä on selviä kulutuksen jälkiä, mutta luontoympäristö säilyy melkein alkuperäisen kaltaisena. Suurimmat muutokset kohdistuvat jokiuomaan ja rantaan. Hallittu hoitaminen lisää alueen virkistysarvoa ja käyttöä. Alueen kaikilla asukkailla olisi virkistyskäyttömahdollisuus rantaan ja koululaisilla opetuskohde. 13

14 Palauteraportti Vaihtoehto 3: Oma käyttö Alue säilytetään maa- ja metsätalouskäytössä ja Palajärventien asuntoalue ulotutetaan joen rantaan saakka. Osayleiskaavassa aluemerkintä M (maa- ja metsätalousalue) ja luhdalle päällekkäismerkintä LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) ja joelle päällekkäismerkintä VLK (pienveden suoja-alue). Merkinnät LUO ja VLK eivät estä maa- ja metsätalousluontoista käyttöä, mutta edellyttävät hakkuu- ja muokkaustöiden lupaharkinnassa luonnonarvojen huomioimista. Vaikutukset: Vähiten kuluja kunnalle (ei maakauppoja eikä reittien rakennuskuluja tai metsän hoitokuluja). Osa rannan puolen asukkaista saa oman rannan. Vaikka asemakaavaan tulisi merkintä luonnonmukaisena hoidettava tontin osa, omakotirannat muuttuisivat todennäköisesti pihamaisiksi ja joen luonnonmukaisuus vähenisi. Luhta ei välttämättä muuttuisi radikaalisti, sillä se on ollut maa- ja metsätalouskäytössä tähänkin saakka. Rannalla olisi virkistysarvoa vain tontin omistajille. Ehdotus: Kaikkien ulkoilureittien kohdalla tarkastellaan linjauksia ja kaavaselostuksessa yksilöidään reittien käyttötarkoitus ja tavoitteellinen aikataulu. Lautakunta keskustelee Huhmarjoen alueen vaihtoehdoista ja valitsee yhden vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaavaselostuksessa esitetään ne kohdat, joissa virkistysalueeksi on tarkoitus merkitä osia tilasta, joka on nykyisellään asuinkäytössä ja alle 5000 m2 suuruinen. LUONNONSUOJELU Palautteissa ollaan huolissaan luonnon, ympäristön ja erityisesti liito-oravan kohtalosta rakentumisen lisääntyessä. Pohjavedet ja vesiensuojelu on käsitelty kohdassa Vesilakikohteet ja pohjavesialueet. Teollisuustoimintojen keskittäminen Vihdissä Huhmariin on vähintäänkin arveluttavaa. Tällä alueella on vielä arvokasta luontoympäristöä jäljellä. Muualla kunnassa ihmisasutus on levinnyt hurjalla vauhdilla tuhoten jäljellä olevan luonnonvaraisen ympäristön. Huhmari on ainoa paikka koko Vihdin alueella jossa liito-oravat elävät vielä laajempana yhtenäisenä populaationa. Nyt kaavoitettavana oleva alue on kauttaaltaan liito-orava-aluetta ja osa suurempaa kokonaisuutta Alueella pesii liito-oravia ja muita eläimiä. Ja alue on luonnoltaan monimuotoista ja arvokasta elinympäristöä (metsälaki). Teollisuusrakentaminen tai muu alueen muuttaminen tuhoaa harvinaisten eläinten elinympäristöä (LSL 39 ja 49 ). Alue tulisi säilyttää ennallaan maatalouskäytössä. Alueella on vilkas peuraliikenne ja harvinaisista linnuista alueella on tavattu mm. vihertikka. Alueella on lehto. Alhonpääntilan alueella kasvaa myös rauhoitettu Valkolehdokki. Monimuotoisesta kasvillisuudesta johtuen alueella lienee kasvavan myös muita rauhoitettuja kasveja mutta tämän kaavavalituksen laadinta-ajankohdasta johtuen ei kasvillisuusselvityksen tekeminen ollut enää tänä kasvukautena mahdollista. Liito-oravien reviirien yhteydet ympäristöön esim. tieylitykset tulisi turvata puita säästämällä. Kaavaluonnos kattaa alueen, joka on maastollisesti vaativaa ja maisemallisesti herkkää aluetta. Alue on nyt maatalous- ja metsävaltaista aluetta, missä asuu runsaasti peuroja, hirviä ym. luonnoneläimiä. Alueen ihmisasutus on joko vanhaa tai luonnonläheisyyttä arvostavia alueelle tarkoituksella hakeutuneita lapsiperheitä, lisäksi alueen läpi kulkee yhteydet merkittäville kesämökkialueille. Kaavaa ei tule laatia liian raskaaksi, vaan sen tulee säilyttää luonnon monimuotoisuus ja kauneusarvot. Moottoritien varteen suunniteltu teollisuusalue ei saa rikkoa kallion sivustalla olevaa hiidenkirnua, joka on samaa kokoa kuin Vanhan Turuntien toisella puolella oleva ja karttoihin merkitty hiidenkirnu on. VE-8:ssa on esitetty kaksi luonnonsuojelualuetta. Koska molemmat ovat suoalueita riittänee niiden säilymiseen LUO-merkintä, kuten VE-9 ja VE-10 esittävät. Tuskin Kauhumäkeäkään halutaan louhia sepeliksi. Muuta uhkaa komealla jyrkänteellä tuskin on! Kahden vilkkaasti liikennöidyn tien välisen alueen luonnonvaraisen eläimistön liikkuminen vaikeutuu. Onko tähän tilanteeseen mietitty ratkaisuja? 14

15 Palauteraportti VASTAUS: Osayleiskaava-alueelta on tehty erilaisia luontoselvityksiä vuosina 1971, 1991, 1994, 1998, 2004, 2005 ja Alueelta on selvitetty luonnonsuojelulaissa määritellyt suojeltavat luontotyypit, metsälaissa nimetyt erityisen arvokkaat elinympäristöt, vesilain mukaiset kohteet, geologiset kohteet sekä alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV lajit ja lintudirektiivin liitteen 1 lajit. Liito-oravien esiintymispaikkoja on selvitetty vuosina 2004, 2005 ja Selvitysten tarkoituksena oli paikallistaa liito-oravaesiintymät ja kulkureitit siten, että ne voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa. Selvityksen on laatinut luontokartoittaja Esko Vuorinen. Tuusankorven tai Alhonpää alueella ei ole liito-oravaesiintymiä. Osayleiskaavaan ei merkitä rakentamisalueita liito-oravien elinympäristöihin. Liito-oravaesiintymät (myös satunnaiset) merkitään kaavaan liito-oravan suoja-alueiksi. Varsinainen maankäyttö on maa- ja metsätaloutta, virkistystä tai suojaviheraluetta, mutta tämän lisäksi alueelle tulee suojamerkinnän mukanaan tuomia rajoituksia puuston ja maaston käsittelyyn. Uusien teiden ja rakentamisalueiden sijoittelussa on koko kaava-alueella pyritty välttämään liito-oraville sopivien metsäyhteyksien katkaisemista. Käytössä on ollut myös Lohjan ja Siuntion liito-oravatiedot. Suurimmat esteet liito-oravien liikkumiselle tulevat valtateistä ja pääsähkölinjasta. Liito-oravien liikkumista tutkittaessa on tullut huomioitua alueen sisäiset ekologiset yhteydet myös muiden eläinten tarpeisiin. Suurin haaste on hirvieläinten liikkumisen ohjaaminen Turunväylän poikki. On erittäin todennäköistä, että Turunväylän eteläpuolelle toteutetaan hirviaita Kirkkonummen rajalta Lohjalle saakka. Maankäyttövaihtoehdoissa suojaviheralueeksi esitetty kaistale on mielekkäämpää käyttää melusuojauksen, hulevesien keräämisen ja kevyen liikenteen tarpeisiin kuin vaikeasti (ja kalliisti) toteuttavaksi eläinten reitiksi. Maakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve Palajärven itäpuolelta Tervalammen suuntaan kohdassa, jossa hirvet perinteisesti liikkuvat tielinjojen ylitse. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä, joka ohjaa yleiskaavoja, edellytetään yhteyden toteutuvan tavalla, joka mm. turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet. Alueella esiintyvät suojeltavat linnut jäävät pesimäalueineen rakentamisen ulkopuolelle. Lintujen pesärauhan suojelemiseksi kaavatyön yhteydessä ei julkaista lintukarttoja. Arvokkaimmat vesi-, metsä-, ja luonnonsuojelulain mukaiset kohteet merkitään kaavakartalle. Kohteiden ominaispiirteiden säilymiselle riittää jättäminen rakentamisalueiden ulkopuolelle ja maastoa tai puustoa muokkaavien töiden luvanvaraisuus. Erillisten luonnonsuojelualueiden perustamiselle ei näytä olevan tarvetta. Mahdollisen suojelupäätöksen tekee joka tapauksessa alueellinen ympäristökeskus (Uudenmaan ympäristökeskus) eikä kunta. Hiidenkirnu paikallistetaan kartalle ja merkitään osayleiskaavaan luonnon muistomerkiksi. Ehdotus: Luontokohteet merkitään osayleiskaavaan alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevalla päällekkäismerkinnällä: liito-oravien suoja-alueet 2006 päivitetyn liito-oravaselvityksen mukaan ja muut lakikohteet Luontoselvitys 2005 mukaisilla rajauksilla. Hiidenkirnu merkitään osayleiskaavaan luonnon muistomerkiksi. Tunnettu liito-oravan elinpaikka Potentiaalinen liito-oravan elinpaikka Tärkeä metsäyhteys Mahdollinen tien tai linjan ylityspaikka Kaavan katkaisema mahd. ylityspaikka Avoin maasto 15

16 Palauteraportti VESILAKIKOHTEET JA POHJAVESIALUEET Palautteessa tuotiin esille alueella sijaitsevat pohjavesivarat ja niiden suojaustarve. (Alhonpää) Alueella sijaitsee monia lähteitä ja suo-alueita. Lähteet ja lähdealueet ovat suojeltuja (metsälaki). Alue tulisi säilyttää ennallaan maatalouskäytössä. Huhmarin työpaikka-alue on paikallisten asukkaiden kaivoveden muodostumisaluetta (pohjavesialuetta). Pohjavettä kohtaan on olemassa laki pohjaveden pilaamiskiellosta (Ympäristönsuojelulaki 8 1). Onko meidän pohjavedet vähempi arvoisia kuin muiden alueiden Vihdin alueella. Sekä vanhempieni että minun kaivossa vettä on ollut läpi kesän vaikka kyseinen kesä on ollut kuivin miesmuistiin ja meillä olevat kaivot EIVÄT ole porakaivoja. VASTAUS: Alueen mahdolliset metsä-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset suojelukohteet on inventoitu erilaisissa luontoselvityksissä. Selvitykset on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Metsäkeskukseen. Metsäkeskus päättää, onko kyseessä metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnonsuojelulain mukaisista suojelutoimista vastaa alueellinen ympäristökeskus (Uudenmaan ympäristökeskus). Jos lähteen välitön lähiympäristö ei täytä metsälainerityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, mutta on silti alueellisesti tai paikallisesti arvokas elinympäristö, metsänomistaja päättää sen ominaispiirteiden säilyttämisestä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Metsälaki ei ole voimassa asemakaava-alueilla tai vahvistetun yleiskaavan rakentamiseen tarkoitetuilla alueilla. Vesilain mukaan jos lähde on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja koskee kaikkea toimintaa. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on ympäristöhallinnon (Uudenmaan ympäristökeskus) vastuulla. Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kahteen luokkaan. Vihdissä on pidetty pohjavesialueiden päivityspalaveri Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Lohjalla ja Kirkkonummella. Lähimmät Vihdin merkittävistä pohjavesialueista ovat Nummelanharjun ja Tervalammen pohjavesialueet. Luontoselvityksen (2005) perusteella on maakäyttövaihtoehtoihin rajattu yksi lähteikkö pienveden suoja-alue merkinnällä (VLK). MELUNTORJUNTA Melu ja erityisesti meluntorjunta oli se yksi asia, josta kaikki asiasta annettu palaute oli samaa mieltä: melusuojausta tarvitaan. Jo nykyinen melu koetaan haitalliseksi ja tulevaisuuden nousevat melutasot huolestuttavat. Liikennettä kehitettäessä tuntuu meluntorjunta jostain syystä tällä alueella olevan pienoinen pulma. Alueelle suunnitellaan uusia teitä yms. mikä on mainio asia, mutta meluntorjunnalle toivoisi lisää panostusta isojen valtateiden reunamille (Turun- ja Porin moottoritiet) Meluaita tai valli tms. tulisi rakentaa Veikkolasta Lohjan liittymään. Alue on erittäin hirvi- ja peura altista aluetta. Nopeasti kasvavat liikennemäärät puoltavat meluvallien rakentamista varsinkin moottoritien ja Porintien liittymässä mistä liikenne jakaantuu useille eri kaistoille eri suuntiin. Rakennettavaksi tulevan Porintien liittymään meluvallit ovat jo varmaankin suunnitelmissa? Huhmarjoen sillan kohdalla jonkinlaiset suojat olisivat paikallaan kun tiellä kävelee ja aurat kulkee, lentää kiviä ja moskaa Palajärventielle. Esim. liikenne isoilla valtateillä aiheuttaa sen, että esim. keskustelu ulkona tontilla on vaikeaa melun takia. Melusuojauksille tulee varata kaavassa tilaa mieluiten koko moottoritien osuudelle, mutta vähintään niille kohdin, joissa on asutusta. Jostain syystä näitä ei kaavaluonnokseen ole merkitty lainkaan, vaikka alueen todetaan olevan meluisa. Kunnan tulee myös kaikin keinoin edistää meluesteiden rakentamista mahdollisimman nopeasti, vaikka vastuu niiden rakentamisesta kuuluisikin Tielaitokselle tms. Maantien 110 eteläpuolelle on osoitettu liikenteen melualue. Kun alueelle kaavoitetaan pientaloaluetta, on tämä otettava jo kaavoitusvaiheessa huomioon ja pyrittävä suojaamaan asutus jo kaavan avulla. Uuden kaavoitettavan alueen meluntorjunta on kunnan vastuulla. Mahdollinen meluhaitta on hyvä tiedostaa myös alueen länsiosan pientaloaluetta kaavoja laadittaessa. Vanhan Turuntien raskas liikenne saattaa lisääntyä uusien työpaikka-alueiden toteutuessa ja liikenteen melu lisääntyä myös länteen päin maantiellä 110. (Tiehallinto) 16

17 Palauteraportti Koska suuri osa suunnittelualueesta on nyt tai tulevaisuudessa melualuetta, tulee erityistä huomiota kiinnittää asuinalueiden sijoittamiseen siten, että ohjearvot pystytään alittamaan joko ilman melusuojauksia tai ainakin niiden avulla. Tältä osin VE 9 vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. (Rakennusvalvonta) Päiväajan meluvyöhykkeiden ennustetilanne v (Tielaitos 1998) VASTAUS: Kaava-alueelle on tehty meluntorjuntasuunnitelma jo vuonna 1999 (Vihdin tieliikenteen meluntorjunnan yleissuunnitelma). Valtatie 2 parantamisen tiesuunnitelmassa on huomioitu meluntorjunta vt 2 varrella. Huhmarnummen koulun kohdalle rakennetaan meluvalli, jonka harjan korkeus on viisi metriä tien pinnan yläpuolella. Osayleiskaava-alueella 1A suurin melun lähde on valtatie 1. Vihdin tieliikenteen meluntorjunnan yleissuunnitelmassa on esitetty meluntorjuntakohteiksi Palojärven eritasoliittymä ja Kuusela (Kivistöntien mutka). Palojärven eritasoliittymään on esitetty tien pohjoispuolelle tien penkereelle sijoitettavaksi 1,1 metrin korkuinen melukaide. Porintien ylittävälle sillalle on esitetty sijoitettavaksi 1,1 metrin korkuinen melukaide sekä rampille neljän metrin korkuinen valli+aita yhdistelmä sekä kahden metrin korkuinen aita. Kuuselassa on esitetty sijoitettavaksi neljän metrin korkuinen meluaita sekä valleja leikkauksen molemmin puolin. Meluntorjunnan yleissuunnitelmassa ei esitetä meluntorjuntatoimenpiteitä kaava-alueen itäosaan. Palojärven tila sijaitsee tiehen nähden korkealla, joten sen suojaaminen vaatisi massiivisia rakennelmia. Meluntorjunnalla aiheutettava maisemahaitta olisi suurempi kuin saavutettava hyöty. Vanhan Turuntien (mt110) ylikulkusillan länsipuolella vt1 eteläpuolella tie kulkee aivan järven vieressä, eikä pelkkä melukaide riitä suojaamaan asukkaita, vaan vaadittava suojaus olisi erittäin massiivinen. Tässäkin maisemahaitta olisi suurempi kuin saavutettava hyöty. Osayleiskaavassa melun hallinta painottuu ennalta ehkäisyyn, eli melualueille ei saa sijoittaa uusia melusta häiriintyviä toimintoja, kuten asumista tai virkistyskäyttöä. Lisäksi kaavamääräyksillä voidaan asettaa suunnittelurajoituksia melua tuottavalle toiminnalle. Varsinainen meluntorjunta suunnitellaan yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tai asemakaavassa. Ehdotus: Asuntoalueiden lähettyville sijoittuvien työpaikka-alueiden kaavamääräykseen lisätään melua rajoittava suunnittelumääräys asemakaavoitukselle. 17

18 Palauteraportti KEVYT LIIKENNE Kevyen liikenteen teitä toivottiin toteutettavaksi nopeasti. Tielinjauksista oli erimielisyyttä, mutta itse tarpeesta lähes kaikki olivat samaa mieltä. Alueella on lapsia ja tulee jatkossakin kulkemaan pieniä taapertajia. Onko siis tarkoitus että taaperot laitetaan kulkemaan tarhamatkansa ja koulumatkansa teollisuusalueelle suunnitellulla rekkatiellä??? Kivistöntiellä on paljon lapsia jotka kulkee kouluun tulevan työpaikka-alueen läpi. Kun alueella alkaa autoralli kulkemaan päivisin muuttuu Kivistöntiestä vaarallinen tie ja vaaditaan koulukuljetus jo pienemmän tienkin varren koululaisille. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan myös työpaikka-alueille! Kevyenliikenteen väylät ovat tärkeitä esim. koulu- ja työmatkojen pyöräilyä varten. Niiden toteuttaminen on tärkeää kunnallistekniikan rakentamisessa. Miksi sen pitäisi kulkea kahden puolen Turuntietä, eikä se voisi mennä n. piirtämäni mukaan Yöviläntielle, jonka varressa on tällä hetkellä enemmän asutusta kuin Kuralantiellä. VASTAUS: Palojärven koulu on lopettanut toimintansa kylätien varrella. Kevyen liikenteen väylän tarve on oleellisesti vähentynyt ja siirtynyt uuden koulun ympäristöön. Vuoden 1989 osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kevyen liikenteen väylää Huhmarista Palojärven koululle. Maastosta johtuen tämä edellyttänee tien siirtämistä itään päin. Lainaus ja kunnan kokouksista. Silloin varattiin ennen tien itäpuolelle rakennettavien talojen poikkeuslupien myöntämistä kevyen liikenteen väylä tien itäpuolelle. Kevyen liikenteen väylä Vanhan Turuntien varrella on erittäin toivottu ja odotettu. Sen rakentamisessa tulisi edetä nopeasti. Kaavaehdotuksessa kevyen liikenteen väylää ei kuitenkaan ole piirretty Porin tien länsi puolelle. Se tulisikin ehdottomasti jatkaa Porin tien länsipuolelle vähintään Yöviläntien risteykseen saakka, mielellään koko kaava-alueelle ottaen huomioon kaavaan sisältyvät asuntoalueet. Kevyen liikenteen väylä tulisi sijoittua kokonaisuudessaan Vanhan Turuntien eteläpuolelle. Käytännön elämä on osoittanut, että mikäli kevyenliikenteen väylä loppuu kokonaan tai vaihtuu laajalla risteysalueella ison tien puolelta toiselle, lisää tämä väistämättä vaarallisia tienylityksiä luvattomista paikoista. Ottaen huomioon lähistöllä sijaitsevan koulun ja kehittyvät joukkoliikenneratkaisut, tulee kevyen liikenteen väylä suunnitella jo alun alkaen mahdollisimman hyvin toimivaksi ja turvalliseksi kulkureitiksi. Eri keskusteluissa esille tullut vaihtoehto rakentaa kevyen liikenteen väylä myös suojaviheraluetta pitkin Kivistöntielle koululle ja tulevalle juna-asemalle on myös hyvin kannatettava. Se palvelisi paitsi alueen asukkaita myös työpaikka-alueella työskenteleviä työmatkaliikenteessä. Tulevaisuudessa lisääntyvät asukas- ja liikennemäärät vaativat huomion kiinnittämistä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Siksi lautakunta pitää tärkeänä kevyen liikenteen väylien rakentamista mm. Palajärventien ja Vanhan Turuntien varteen. (Kasvatus- ja koulutuslautakunta) Kevyen liikenteen reittien tulee muodostaa yhtenäinen ja turvallinen verkko. Yhteyksien tulee olla myös lyhyitä ja käyttökelpoisia. Kustannussyistä Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisten kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen ei ole toteutunut taajamien reuna-alueilla. Porintien (vt2) parantamisen yhteydessä tullaan rakentamaan useita liikenneturvallisuutta parantavia yhteyksiä. Huhmarin eritasoliittymän risteysalueelle rakennetaan kevyenliikenteen tie Vanhan Turuntien (mt 110) eteläpuolelle (Palajärventien risteyksestä sillan ylitse länteen linja-autopysäkille saakka). Lisäksi rakennetaan yhteydet Vanhalta Turuntieltä Porintien uusille linja-autopysäkeille. Torholan ja Nummelan välille rakennetaan uusi yksityistieyhteys, jota kevyen liikenteen on turvallisempaa käyttää kuin nykyisen Porintien reunaa. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty kevyen liikenteen reitti Vanhan Turuntien varrelle Kirkkonummen rajalta Lohjan rajalle saakka. Ensimmäisenä toteutuu Porintien risteyksen ympäristö. Osayleiskaavaan 1A on merkitty tästä reitistä se osuus, joka kulkee Vanhan Turuntien eteläpuolella (Porintien itäpuoli). Porintien risteyksen jälkeen kevyen liikenteen reitti siirtyy Vanhan Turuntien pohjoispuolelle ja se määritellään Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B:ssä. Vanhan Turuntien ja Nummelan keskuksen väliin tulee huomattavan paljon uusia asuntoalueita, joten kevyen liikenteen yhteyden on oltava tässä kohden juuri Vanhan Turuntien pohjoispuolella. Ehdotus: Huhmarin työpaikka-alueen kaavamääräykseen tehdään lisäys, joka edellyttää kevyen liikenteen reitin rakentamista vt 1:n ylittävältä Kivistön yksityistien sillalta Porintien risteykseen, ennen kuin alueen asemakaavan mukainen rakentaminen aloitetaan. Osayleiskaavaehdotuksessa tutkitaan vaihtoehtoisena myös kevyen liikenteen yhteys Porintien alitse Palojärventielle. Asuntoalueiden kautta esitetyt kevyen liikenteen yhteydet ovat yhteystarpeen osalta sitovia, mutta linjauksen osalta ohjeellisia. Linjaukset suunnitellaan tarkemmin vasta asemakaavoituksen yhteydessä. 18

19 Palauteraportti JUNARATA, PALOJÄRVI JA KAAVA-ALUEEN ITÄOSAT Rakennemallivaiheeseen verrattuna junaradan linjaus ei enää herättänyt laajaa keskustelua. Kaava-alueen itäreunaan halutaan suuntaisliittymä, riistasilta ja lisää rakentamista. Moottoritie aiheuttaa tänään paljon melua. Siksi pitäisi keskittää myös tuleva melu suunnitellusta rautatiestä nykyisen moottoritien varteen. Vanhan turuntien liikenteen aiheuttama melu nykyisin on pientä. Jos rata kulkee vanhaa turuntietä pitkin sen aiheuttama melu piirittäisi koko suunnittelualueen. Turuntien linjauksen muuttaminen tarpeetonta. Ratahallintokeskus ELSAesiselvityksen loppuraportissaan päätyi nopeuttamaan nykyistä ratalinjausta, jolloin mahdollisen Huhmarin rautatieaseman tilavaraus tarpeetonta. Myös huoltoasemavaraus tarpeeton. Huoltoasemayrittäjä valinnee sopivan paikan. Palajärventien ympäristö sopii hyvin asuntorakentamiselle. Alueella on jo olemassa olevaa asutusta, ja asuntorakentaminen on erityisen sopivaa ympäristöolosuhteet ja kulkuyhteydet huomioon ottaen. Korissuon mäen päällinen metsäalue sopiva esim. konttorialueeksi. -mahtavat näkymät järvelle, -melu ei kuulu ylös! - Veikkolan tuleva juna-asema lähellä, - ed viitaten se olisi myös oiva rivitalon paikka Riistalle kulkuväylä moottoritien yli Korissuonmäen jälkeen, lukuisten hirvikolarien paikka. Liikenne on ongelma kun työpaikat lisääntyy. Olisi saatava suuntaisliittymä Veikkolan suuntaan VT1-110 risteykseen. Espoo-Vihti-Lohja rautatielinjauksen tarkentaminen ja mahdollinen Helsinki-Turku ratayhteyden erkaneminen tältä linjaukselta Nummenkylän kohdalla tulee tutkia yhteistyössä naapurikuntien, mm. Lohjan kaupungin ja ratahallintokeskuksen kanssa esim. käynnissä olevan Turunväylän, maantien 110 ja Espoon keskus-lohja radan liikennekäytävän toimenpideselvityksen (ELVI) yhteydessä. Ratalinjaus vaikuttaa merkittävästi Nummenkylän alueen maankäytön kehittämiseen. (Lohjan kaupunki) Alueen itäpäässä oleva vaarallinen Palojärventien liittymä Vanhalle Turuntielle on mahdollista poistaa, kun ja jos lännemmäksi osoitettu katuyhteys toteutetaan. (Tekninen lautakunta) VASTAUS: Ratalinjausta on tutkittu jo Etelä-Nummelan rakennemallityön yhteydessä. Parhaillaan on tekeillä Turunväylän (Vt 1) ja Maantien 110 sekä Espoon keskus Lohja radan liikennekäytävän toimenpidesuunnitelma, jossa radan linjausta tarkennetaan. Kirkkonummella Veikkolassa radan on pakko kulkea kahden järven välistä ja Nummelassa aseman on oltava taajamarakenteen sisällä. Radan linjaus ei voi tehdä jyrkkiä mutkia, joten se ei taivu maastoon yhtä hyvin kuin moottoritie. Kaava-alueen itäisin nurkka on selvästi erillään Nummelan taajamasta. Ratalinjaus kulkee erittäin todennäköisesti Korissuon mäen poikki, joten alueelle ei tule suunnitella pysyväluonteista rakentamista. Samasta syystä suuntaisliittymän rakentaminen tähän kohtaan vaikeuttaisi ratasuunnittelua. Palojärven liittymään on matkaa vain pari kilometriä. Riistasillan voi rakentaa, vaikka sitä ei olisikaan merkitty osayleiskaavaan, kunhan se ei vaikeuta kaavan muuta toteuttamista. Riistasillan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään ratasuunnittelun yhteydessä. Ratalinjaus tulee kulkemaan Huhmarin kohdalla lähempänä Vanhaa Turuntietä kuin Turunväylää. Huhmariin ei olla suunnittelemassa omaa juna-asemaa, joten radan on mahdollista kulkea osittain tunnelissa Huhmarin kohdalla. Tarkemmin tutkitut tasauskuvat ja tunneleiden sijainnit saadaan vuoden 2007 kuluessa. Ratalinja tunneleineen saattaa aiheuttaa Vanhan Turuntien siirtämisen, mikä tulee huomioida alueen kaavoituksessa. Huoltoasemavarauksen tarpeellisuus arvioidaan työn edetessä. Aluevarauksen sijoittaminen paikalleen (mikäli tuleva hanke on tiedossa) helpottaa kaavan ympäristövaikutusarvioinnin tekemistä. Palajärventien varsi on kaikissa maankäyttövaihtoehdoissa merkitty eteläosiltaan asuntoalueeksi. Vanhan Turuntien varteen on tutkittu erikokoisia työpaikka-alueita. Vanhan Turuntien lisääntyvä liikenne ja junarata laajentavat melualuetta, joka rajoittaa asuntoalueen laajentamista aivan Vanhaan Turuntiehen kiinni. Tässä vanhassa kyläympäristössä työpaikkojen on joka tapauksessa oltava ympäristöön soveltuvia häiriötä aiheuttamattomia toimintoja. Työpaikkojen ja asumisen välinen raja tutkitaan yleiskaavatasolla työn edetessä. Joka tapauksessa yleiskaava osoittaa vain alueen pääkäyttötarkoituksen. Asuntoalueellekin voi sijoittua asemakaavavaiheessa työpaikkoja ja palvelurakentamista, joskin asuntoalueeseen sopivassa mittakaavassa (esim. pieneläinlääkärin vastaanotto, päiväkoti, kioski). 19

20 Palauteraportti TIEDOTTAMINEN Kaavatyön alkaminen ja siinä esitettävät maankäyttöratkaisut eivät ole tavoittaneet kaikkia osallisia. Asian käsittelyssä ei ole mielestäni noudatettu hyvien hallintotapojen ja demokratian mukaisia menettelyjä. Suurin osa alueella asuvista on täysin tietämättömiä suunnitelmista, jotka koskettavat hyvinkin rajusti ja konkreettisesti heidän omaa asuinympäristöään. Huhmarnummen koululla pidetyssä tilaisuudessa tuli ilmi, että tiedonsaanti on ollut mielivaltaista ja paljolti omasta valppaudesta kiinni. Kaikkia maanomistajia ei ole lähestytty henkilökohtaisesti, vaikka menettely sitä edellyttäisi. Kaavaehdotuksen valmistelun eri vaiheissa on hyvä ottaa huomioon, että merkittävä osa alueen nykyisistä käyttäjistä ja kaavan välittömässä vaikutuspiirissä olevista on ulkopaikkakuntalaisia. Alueen maanomistajille on saamiemme tietojen mukaan järjestetty erillinen tilaisuus, johon kuitenkaan ainakaan me tai kumpikaan naapurimme emme ole saaneet kutsua (lehdestäkään emme ole ilmoitusta havainneet). Lisäksi esimerkiksi Kivistöntien käyttäjille, joista suuri osa asuu välittömän kaava-alueen ulkopuolella, mutta joiden kulkuyhteyksiin kaava oleellisesti vaikuttaa, ei ilmeisesti kutsua ole lähetetty sen paremmin kuin Kivistöntien tietoimikunnallekaan. Kaavaehdotuksesta tuleekin pyytää lausunnot viranomaisten lisäksi alueen yksityisteiden tietoimikunnilta sekä kylätoimikunnalta. VASTAUS: Alueen suunnittelu alkoi Etelä-Nummelan rakennemallilla. Työn alkaminen kuulutettiin Työn aikana järjestettiin kaksi asukastilaisuutta. Rakennemallissa esitettiin ne rakentamisalueet, joihin Nummelan osayleiskaava 1A ottaa kantaa. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin ja uudestaan Vihdin kunnan kuulutukset näkyvät kunnan ilmoitustaululla, kunnan internet-sivuilla, Vihdin uutiset lehdessä (ilmaisjakelulehti) sekä Luoteis-Uusimaa lehdessä (tilauslehti). Lisäksi ulkopaikkakunnalla asuville, suunnittelualueella maata omistaville, lähetettiin kirjeitse tieto kaavoittamisen aloittamisesta. Aivan kaikkia omistajatietoja ei kunnalla ollut saatavilla ja osa kirjeistä palautui (kuolinpesiä, muuttaneita tms.). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on merkitty ne yhdistykset ja yhteisöt, joille lähetettiin oma tiedotekirje. Alueen suurimpien maanomistajien kanssa on käyty yksittäisiä keskusteluja, mutta maanomistajille ei ole järjestetty omaa erillistä tilaisuutta. Kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Vihdin kunnanvirastolla Tämän lisäksi maankäyttövaihtoehtoja esiteltiin Huhmarin kyläkokouksessa Kunnan tiedottaminen on kuulutusten ja kunnan internet-sivujen varassa. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa esitellään kaikki vireillä olevat kaavat sekä lähitulevaisuudessa vireille tulevat kaavat. Valitettavasti kaavoituskatsausta ei ole ollut kustannussyistä mahdollista jakaa jokaiseen vihtiläiseen talouteen. Myös yleiskaava-alueen laajuinen jakelu olisi merkittävä kustannuserä, sillä maanomistajien määrä yleiskaavatasolla on yleensä noin Koska kuulutukset eivät selvästikään tavoita ihmisiä riittävän tehokkaasti, tulee miettiä rinnakkaisia tapoja tiedottamisen tehostamiseksi. SUUNNITTELUN ETIIKKA Mielipiteitä kirvoitti kunnan kaavoitusmonopoli, maanhankinta, maan arvo ja arvostaminen, lupamenettelyt, korvaukset ja suunnittelutavat. Kun ostimme kiinteistömme vuonna 1995, meille kerrottiin kunnasta, että alueelle ei saa kaavoitettaa ja rakentaa uusia asuntoja. Tämä tieto vaikutti ratkaisevasti ostopäätökseemme. Lisäx on eettisesti väärin, suunnitella toisten maille kaavoituksia, luulis omantunnonkin kolkuttavan, varsinkin kun kunnalla on omia maita tarpeeksi. Ei sentään mennä neuvostoliittomeininkiin ( jotkut maanomistajat luulevat että he saavat päättää omista maistaan...kukas sitten ellei he?). Jos alueelle tulee teollisuutta, asuntojen arvo laskee kun lehmän häntä. Maksaako kunta erotuken???????????????? Miten korvataan järven osakkaille järvioikeuden menetys?? Maksetaanko sitä niin kauan kunnes järvi saadaan taas entiseen virkistyskäyttöön, 50 vuotta korvauksia? Kyllä se on kunnan tehtävä sitten maksaa vahingonkorvauksia menetetystä oikeudesta ja järven kunnostuskulut päälle. Kaavoituksen perusselvitystyö Alhonpään alueen maasto-olosuhteista on ilmeisen puutteellinen. Kaavaluonnos perustuu puutteellisten tutkimusten perusteella tehtyyn rakenneselvitykseen. Onko Alhonpääntilalle suunnitellusta Huhmarin teollisuusalueesta tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely? Kokonaisuudessaan hanke on niin massiivinen ja ympäristövaikutuksiltaan vaarallinen, että kuuluu arviointimenettelyä vaativien hankkeiden piiriin. 20

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO / SUNNANVIK ASEMAKAAVA ABC PIKKALA Päiväys 10.6.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013. sivu 1 (6)

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013. sivu 1 (6) sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, LÄHTEENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta.

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta. 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 12.6.2015 Valmistelumateriaalin nähtävilläoloaikana (29.1 27.2.2015) saatujen lausuntojen (4 kpl) ja mielipiteiden (6

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaava nro 1065 YHDYSTIEN JA MOOTTORITIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Asemakaava ja tonttijako OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasan kaupungin kaavoitus 9.9.2015 Suunnittelun kohde Moottoritien ja Yhdystien

Lisätiedot