Numero 9 (1/2015) Liitto kokous vaalit

Transkriptio

1 Numero 9 (1/2015) Liitto kokous vaalit

2 Hannu Siltala Muutos on mahdollinen Sinun ammattiliitossasi TEAMissa käydään sen historian ensimmäiset liittovaalit. Nyt on äänestämällä aidosti mahdollisuus vaikuttaa liiton suuntaan. Toivon, että punnitset äänestyspäätöstä tehdessäsi, haluatko kannattaa TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien tavoitteita ja linjaa sekä vaaliliittoa edustavien ehdokkaiden konkreettisia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan tätä liittoa ja sen edunvalvontaa tulisi kehittää. Tutustu tarkasti ja kaikessa rauhassa, mitä meillä on kerrottavaa ja millaisia ehdokkaita meillä on tarjolla. Vaaliasetelma on ennakkoon suosinut lähes ehdotonta yksinvaltaa edustavia demareita. Tilastoja sopivasti pyörittelemällä ja tulkitsemalla on vähemmistöryhmä saatu näyttämään pelinsä menettäneiltä reppanoilta. Tilasto on unohtanut kertoa, liiton vaalityöhön irrotettujen toimistoja toimitsijaresurssein epäsuhdan. Liiton lehdessä, jonka pitäisi olla puolueeton ja journalistisia periaatteita noudattava, on vakavista liittovaaleista tehty kuin urheilukilpailun selostus, jossa toimittajalla on oma suosikkijoukkue. Vaikka Intiimin makaaberia otsikointia en hyväksy, täytyy muistaa, että lätkässäkään ei matsia voiteta ensimmäisen erän perusteella. Ehdokashaastattelujen epäsuhta ei edes yritä noudattaa minkäänlaista tasapuolisuutta lehdessä, joka ilmestyi juuri vaalien alla. Tällaista yksipuolista vallankäytön menoa ei saa loppumaan kuin äänestämällä sellaiset vallanpitäjät liittoon, jotka lupaavat muuttaa menon toisenlaiseksi. Siihen vasemmistoryhmä sitoutuu kaikissa olosuhteissa. Kuva: Reijo Korhonen Päätoimittajalta TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat peräänkuuluttaa näissä vaaleissa avoimuutta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Viimeisen liittofuusion jälkeen on liittoon syntynyt kummallinen asioiden valmistelukulttuuri, jossa asioita on tuotu päätöksentekoon kuin puun takaa. Pahimpana esimerkkinä työnantajien kanssa salassa valmisteltu kirjatyöntekijöiden ns. kevyt-tes, joka vasemmistoryhmän valppauden ansioista vedettiin vähin äänin pois valmistelusta. Korkeaa arvosanaa avoimuudesta yhteisestä valmistelusta ei voi antaa myöskään kaatuneesta TEAMin, Paperin ja Metallin liittofuusiovalmisteluista. Sitoudumme avoimeen päätöksen tekoon kaikessa toiminnassamme liitossa. Palkansaajan näkökulmasta suomalaisessa yhteiskunnassa eletään murrosaikaa. Teolliset työpaikat ovat viime vuosina vähentyneet huimaa vauhtia eikä kehitys ole saavuttanut läheskään tiensä päätä. Samaan aikaan oikeistolaistuminen yhteiskunnassa on lisääntynyt ja porvareille Käytä ääntäsi. ennustetaan entistä suurempaa vaikutusvaltaa kevään eduskuntavaaleissa. Oikeisto- ja työnantajapiireissä puheet työelämän pelisäännöistä ovat samaan tahtiin koventuneet. Työläiset halutaan nuijia historian hämäriin. Oikeistohaukkojen tärkeimpinä tavoitteina ovat yleissitovien työehtosopimusten romuttaminen, lakkosakkojen korottaminen ja luottamusmiesten aseman heikentäminen. Työnantajat pyrkivät siihen, että palkansaajat saadaan hajalle vailla kollektiivista joukkovoimaa ja suojaa. Jotta työväestön ei tarvitsisi aloittaa kaikkea alusta, niin nyt jos koskaan tarvitaan entistä vahvempia ammattiliittoja ja edunvalvontaa. Lupaamme tehdä kaikkemme entistä vahvemman TEAMin synnyttämiseksi ja entistä terävämmän edunvalvonnan edistämiseksi. Ryhmämme vaalitavoitteet on esitelty lehdessä sivuilla Takasivulla on tiivistetty yhteenveto ryhmän linjasta ja keskeisimmistä tavoitteista. Löydät nämä myös ryhmämme kotisivuilta. Meillä on myös Facebook-sivut, käy tutustumassa ehdokkaidemme ajatuksiin. Muutos ei tapahdu ilman äänioikeuden käyttämistä. Äänestäminen on tehty helpoksi järjestetään sähköiset ja postivaalit ja uurnavaalit niissä osastoissa, joissa siitä päätettiin ammattiosastojen syyskokouksissa. Käytä ääntäsi, muutos on mahdollinen. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.

3 Verkostoitunut luottamusmies Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Vianorin ykkösalueen luottamusmies Jan Hirvonen kirjaa vasemmiston liittovaalitavoitteista ykköseksi työssä jaksamisen. Alamme työ on fyysisesti hyvin raskasta. Tiedän vain yhden, joka on jäänyt rengasasennustöistä eläkkeelle 63-vuotiaana. Kaksi rengassesonkia vuodessa ovat aika hektisiä. Käymme kerran vuodessa lääkärintarkastuksessa, jolloin kukin Töissä ne, jotka tienaisivat vähiten. työntekijä tietää, missä mennään. Itse vierittäisin työssä jaksamisen vastuuta päälliköille. Kun he näkevät, ettei kaveri enää oikein jaksa, annetaan nuorempien tehdä raskaimmat hommat. Meillä tämä on toiminut, että työnantaja on joustanut ja huomioinut työtehtävien jaksamisessa. Vianorin ykkösalueeseen kuuluu Malmin, Lauttasaaren, Olarin, Juvanmalmin, Sörnäisten, Kallion, Konalan, Porvoon, Hyrylän ja Herttoniemen rengasliikkeet, joissa työskentelee 50 henkeä. Yleissitova TES takaa laadun Rengasasennuspuolen tuntipalkka liikkuu euron välimaastossa. Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, johtaisi se Janin mielestä rajuun eriarvoistumiseen työpaikalla. Luulen, että se menisi pitkälle pärstäkertoimen mukaan. Tai sitten olisi töissä ne, jotka tienaisivat vähiten, ja loppupeleissä sitten mikään ei toimisi. Homma kaatuisi siihen, että tyytymättömät asiakkaat äänestäisivät jaloillaan. Vianor on Nokian renkaiden tytäryhtiö, jolla on toimintaa 27:ssä maassa, Suomessa noin 500 työntekijää. Nokian renkaat rakensi tehtaan Venäjälle. Janin mukaan rengasasennusöitä on vaikea siirtää Viroon. Autonrengasala Sieltä kyllä tulee alallemme työntekijöitä. Kolme vuotta sitten tuli Vantaalle Virossa rengashommia tehnyt mies. Virossa hän oli saanut 3 euroa tunnilta ja täällä meillä hän sai 12 euroa tunnilta. Aktiivisuus kannattaa Jan tunnustaa olleensa vielä edellisissä liittovaaleissa passiivinen. Vähitellen olen tässä aktivoitunut. Luottamusmiesaikanani olen kierrellyt Salon Paavon kanssa työpaikoilla ja saanut tuntumaa liiton jäseniin. Kiljavalla olen koulutuksessa tutustunut eri paikkakuntien luottamusmiehiin ja sitä kautta verkostoitunut. Tämä aktiivisuus liitossa on auttanut minua ymmärtämään paremmin omaakin asemaani työelämässä ja yhteiskunnassa. Jan Hirvosen mukaan rengasasennusöitä on vaikea siirtää Viroon. Työnantajalta olen saanut luvan kiertää työpaikoilla kaksi kertaa vuodessa. Viimekierroksella meni kolme päivää. Kaikki ovat suhtautuneet kierroksiini myönteisesti. Janin mielestä TEAMin liittovaaleissa korkealla äänestysprosentilla on merkitystä. Silloin työnantajakin näkee, että liittomme jäsenistö on tavoiteasettelussaan ja vaatimuksissaan yhtenäinen. Helsingin Vianorilla rengasasentajana työskentelevä Jan Hirvonen (s.1973) on kolmatta vuotta Vianorin ykkösalueen alueluottamusmies. Hän kuuluu Ammattiosasto 207:ään, jonka119 jäsenestä viisi on naisia. Jan aloitti Toyotalla varastomiehenä 1990, ja Helsingin Vianorilla Tein 15 vuotta ravintolahommia baarimestarina ja tarjoilijana. Nyt kun on lapsia, ei ilta- ja viikonlopputyöt oikein sovellu elämän kuvioihin Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

4 Syyllistäminen lopetettava Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Varastopäällikkö Jari Hongisto (s. 1961) on työskennellyt 34 työntekijän Scason Oy:llä Turussa 34 vuotta. Työsuojeluvaltuutettuna hän on ollut yli 20 vuotta, ja on työpaikkansa varaluottamusmies. Osasto on Turun Seudun Kumikorjaajain ammattiosasto 225. Scason on yksi Suomen suurimmista rengasnastatehtaista. Jari lähti mukaan liittovaaleihin sitoutumattomana, koska hän on huolissaan koko vasemmiston tilasta. Hänen teemanaan on vasemmisto 2010-luvulle. SDP on mielestäni hallituskausillaan ajautunut liikaa oikealle, ja vasemmistoliitto tarvitsisi nopeasti nuorennusta poliittisista termeistä alkaen. Nykynuoret karsastavat termeinä kommunismia ja proletariaattia. Tarvitaan oman aikamme retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua, vaikka arvot ja asiat ovatkin ihan samoja. Minusta duunari ei voi olla poliittisesti kuin vasemmalla. Silti puoluepolitiikka ei saa olla esteenä ay-liikkeen toiminnan kehittämisessä. Vasemmiston keskinäinen riitely iskee aina duunarin nilkkaan ja edistää oikeiston etenemistä. On tehtävä kompromisseja, eikä jämähdettävä riitelemään näkökantaeroista. Jarin mielestä vasemmistolle ja ay-liikkeelle on tuhoisaa, jos nykytilanteen annetaan jatkua. Kokoomus on lukioikäisten muotipuolue, jota on nuorten mielestä coolia äänestää. Nuorille pitäisi paremmin selittää, miten hyvinvointivaltio, työehdot ja muut edut on saatu aikaan, ja mitkä tahot ovat näiden etujen ajamista vaatineet. Autorengasalan ääni kuuluviin Jarin mielestä autorengasalan ääni on saatava liitossa paremmin kuuluville. Monien liittofuusioiden vuoksi olemme niin pieni osa suurta liittoa, että meidän on pidettävä kovempaa meteliä tullaksemme kuulluksi. Toisekseen työntekijöiden syyllistäminen on lopetettava. Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa. Puretaan ensin yhteiskunnan oudot kuplat. Saatetaan esimerkiksi virkamieskoneiston lomat duunarien lomien pituisiksi, niin säästöä tulee jo kaksi miljardia euroa. Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa, sanoo varastopäällikkö Jari Hongisto. Autonrengasala Osa-aikatyöstä Jarin työpaikalla ei ole kovinkaan paljon kokemusta, useimmat työntekijät ovat olleet firmassa töissä vähintään 15 vuotta. Kun pienen leivän voi vakaasti tienata, silloin työntekijöiden vaihtuvuus on Jäsenen velvollisuus äänestää. pieni. Syksyisin purkuhommissa tarvitsemme aputyövoimaa. Neuvottelemalla on tultu juttuun työnantajan kanssa. Minkä verran täältä renkaita ulos meiltä lähtee, se leivän meille tuo. Kun on hiljaista, otetaan rennommin, sesonkikaudella teemme kovemmin töitä. Parisensataa merikontillista renkaita puramme vuodessa. Koska vuodet eivät ole veljiä keskenään, eikä kristallipalloa ole, varastoinnin suunnittelu on haastavaa. Nyt on jo kesärumba menossa. Renkaiden valmistaja-toimittaja Kumho on toisella puolella maapalloa Etelä-Koreassa. Tilaussopimukset on tehtävä puoli vuotta aikaisemmin. Varastoomme mahtuu satatuhatta rengasta. Jarin mielestä liiton jäsenen velvollisuus muita liittonsa jäseniä kohtaan on äänestää. Silloin saamme sen todellisen otannan, mitä mieltä koko liiton kenttä on asioista. Pienten työpaikkojen asiat jäävät varjoon, jos jäsenistö ei äänestä. Olen lobannut liittomme eläkeläisjäseniä puhumaan nuoremmille jäsenille, miksi äänestäminen liiton vaaleissa on tärkeää. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

5 Autorengasala Halonen Jukka (sit.) Vianor Oy, Kajaani, Kajaanin kumikorjaajien ammattiosasto Hirvonen Jan Vianor Airport, Helsingin suutarien ja kumikorjaajien ammattiosasto ry Hongisto Jari (sit.) Varastopäällikkö, Scanson Oy, Turun Seudun Kumikorjaajain ammattiosasto ry 225 Hosiokangas Ismo Vianor Oy, Lahti, Lahden muovialan ammattiosasto ry Kokkonen Mikko Pinnoittaja, Vianor Oy, Kuopio, Kuopion Kemialaiset ry 138 luottamusmies Kupiainen Harri Suomen Euromaster Oy, Loviisa, Loviisan Kumikorjaajat ry Levonen Juha Vianor Oy, Tampere, Tampereen Jalkinetyöväen ammattiosasto ry Pikkarainen Jari Pohjolan Rengas Oy, Joensuu, Joensuun Kumi- ja Lasikorjaajien osasto 279 ry 22 Sammalniemi Jukka-Pekka Lapin kumi Oy, Rovaniemi, Rovaniemen Kumi- ja Nahkatyöväen ammattiosasto ry 23 Vienonen Mikko Rengasmaailma Oy, Lahden muovialan ammattiosasto Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! vaalit/autorengasala Sähköinen ja postivaali Muista äänestää!

6 Eveliina ja Arto ovat valmiita ajamaan jakajien asiaa myös liittokokouksessa. Lehdenjakajat ahkeria yönkulkijoita Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Tamperelainen Eveliina Koivisto on yksi näistä yönkulkijoista. Hän on töissä Alma Manu Oy:ssä, yritys painaa ja jakaa Aamulehteä. Eveliina on myös aktiivinen toimija ay-liikkeessä, hän on ammattiosastonsa Tampereen Lehdenjakajien sihteeri sekä työpaikallaan hän toimii jakajien varatyösuojeluvaltuutettuna. Toinen haastateltu yönkulkijamme on Lahden Ahtialassa asuva Arto Öfversti, hän toimii jakajana Esa Jakeluissa. Hän on myös työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Jakajat Jakajan työtä ei arvosteta Suomessa arvostetaan sitä, että sanomalehdet jaetaan yön tunteina lehden tilaajille kotiin ja lehti on luettavissa jo varhain aamulla. Jos tilattu lehti ei ole aamukahvi pöydässä, niin tuntuu siltä että koko päivä on pilalla. Sää ei ole koskaan esteenä sanomalehden jakelussa. Satoi tai paistoi on hellettä tai pakkasta 40 astetta, niin aina lehti tuodaan perille. Eveliina Koivisto sanoo, että suurin ongelma jakajan työssä on se, ettei siitä maksettavalla palkalla voi elää. Työnantaja on haluton lisäämään jakajien työtä ja jakopiirejä, vaikka se olisi helposti hoidettava asia. Jakajien vaihtuvuus on suurta, uusia ihmisiä tulee ja menee. Eikä työnantaja tarjoa lisätyötä vakituisille jakajille vaan hakee mieluummin uusia lehdenjakajia. Työsopimuslaki määrää, että töitä tulisi tarjota vakituisille osa-aikaisille jakajille, ennen kuin palkataan uusia jakajia. Näin toimien saataisi jakajille enemmän jaettavaa ja palkkaa, sekä motivaatiota lehtien jakeluun, sanoo Eveliina.

7 Arto on huolestunut jakajatyön turvallisuudesta yön pimeinä tunteina. Työvaatteet työehtosopimukseen. Luottamusmies Arto Öfversti muistuttaa, etteivät jakeluyhtiötkään arvosta omia lehdenjakajiaan. Sen osoittaa suuri vaihtuvuus. Jos palkka ja muut työehdot olisivat kohdallaan, niin eihän silloin vaihtuvuus olisi näin suurta mitä se nyt on. Nyt kun olemme osana suurta TEAM-liittoa, niin ensimmäiseksi tulee mieleen sopimusalojen solidaarisuus pieniä ja matalapalkkaisia sopimusaloja kohtaan, kaveria ei jätetä. Odotellaan jospa tavat muuttuisivat ja neuvotellaan vaikkapa ensimmäiseksi kaikille liiton sopimusaloille samansuuruinen yötyölisä, ehdottavat Eveliina ja Arto. Työsuojeluun panostettava Eveliina toimii Tampereen Lehdenjakajien ammattiosaston sihteerinä. Jakajan ammatissa on aina ja paljon vaaratilanteita. Liukkaat kelit, tuulta ja tuiskua, pimeitä kujia ja ravintolasta kotiutuvia juoppoja. Työ on yksintyötä, eikä siinä ole kaveri auttamassa jos sattuu jotain tai joutuu vaaratilanteeseen. Sanomalehteä painavalla painajalla on useita haalareita tai työvaatekertoja, mitkä työnantaja hankkii ja pesettää. Samaa tuotetta jakavalle jakajalle ei työnantajan tarvitse hommata työvaatteita eikä työkenkiä, vaikka olosuhteet ovat aika-ajoin todella raa at. Näppylähanskoja työnantajat ovat toki valmiita ostamaan, niitähän saa Tokmannilta kymmenen paria eurolla. Työsuojeluvaltuutettu Arto Öfverstin mielestä työvaatetuksen hankkiminen kuuluu työnantajalle. Kun niitä ei työnantaja vapaaehtoisesti halua hankkia niin se tulee saada määräykseksi työehtosopimukseen. Eveliina pitää myös tärkeänä työvaatetusta. Hän hankki askelmittarin ja mittasi kuinka monta askelta hän ottaa työvuoron aikana kun jakaa lehtiä. Askelmittari näytti askelta työvuoron aikana. Hyvät työkengät olisivat jakajan työssä ensiarvoisen tärkeät. Ja säästyttäisiin turhilta sairauslomilta. Parannettavaa jakajan työssä Eveliina Koivisto sanoo ettei kannata pelotella jakajia sillä, että jakelu tulee loppumaan, jakelua kyllä riittää. Lisäjakelusopimuksiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, eikä tule tehdä liian halpoja paikallisia sopimuksia. Tulee muistaa että niistä sopivat luottamusmies ja työnantaja yhdessä, ei työnantaja yksin. Yölisää tulee saada huomattavasti paremmaksi, samalle tasolle kuin kirjatyöntekijöillä on. Työehtosopimusneuvottelijoiksi tulee saada parhaat voimat mitä työpaikoilta löytyy. Kellotusmahdollisuutta ei saa koskaan poistaa jakajien työehtosopimuksesta, Eveliina vaatii. Edellisten lisäksi Arto Öfversti haluaa korostaa jakajan tulotasoa kokonaisuudessaan. Jakotyön turvallisuusohjeet tulee saada käyttöön ja työpaikkakohtaisiksi. Hyvää turvallisuutta on asianmukainen työnantajan kustantama työvaatetus. Ilmestymättömien päivien korvaus tulee saada myös työehtosopimukseen. Eveliina ja Arto toivovat, että jakajat äänestävät aktiivisesti tulevassa liittokokousvaalissa ja osallistuvat muutenkin paikalliseen toimintaan ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

8 Jakajat Isomäki Niina (sit.) Alma Manu, Pori, Porin Seudun Sanomalehdenjakajat ry, tsv, ao:n pj Koivisto Eveliina (sit.) Alma Manu, Tampere, Tampereen Lehdenjakajat ry os 7215, ao:n sihteeri, tsv-vara Kouhia Päivi Ilves jakelu, Hämeenlinna, Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin Yhdistys, plm Laevuo Cristian Ilves jakelu, Riihimäki, Riihimäen Sanomalehdenjakajat ry Peippo Juha Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Salon Kirjatyöntekijät ry 7039, työsuojeluvaltuutettu Sillanpää Jani Savon Jakelu Oy, Kuopion seudun sanoma lehdenjakajat ry, ao:n pj, plm, tsv Tyystälä Marja-Leena Alma Manu, Kemi, Kemin Lehdenjakajain yhdistys ry, ltm, TES-jaoston jäsen Öfversti Arto Esa Jakelut Oy, Lahti, Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, tsv,luottamusmies TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Eveliina Koivisto TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Arto Öfversti Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! Kaikkien sopimusalojen ehdokkaat esillä myös ryhmän sivuilla:

9 Kolumni: Paavo Salo Liitossa töissä Päivää. Meillä alkoivat yt-neuvottelut. Tämä on ollut yksi yleisimmistä tervehdyksistä, mihin liiton edunvalvontaosastolla työskentelevät päivystäjät ovat joutuneet viime vuosina vastaamaan. Se alkoi kesän loppupuolella vuonna 2008 ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Kuusi ja puoli vuotta, eikä se ole ohi vieläkään. Pahimpina aikoina puhelin soi aivan taukoamatta ja soittajienkin oli varmasti vaikea päästä läpi. Fudut-niminen yt-opas on ollut suosittu tuote. Tänä aikana on meidänkin liiton sopimusaloilta hävinnyt lukuisa määrä teollisia työpaikkoja ja mikä pahinta, osa niistä lopullisesti. Liiton suurin ja varmasti merkittävin työosasto on edunvalvontaosasto. Työehtosihteerien tehtävänä on huolehtia jäsenistön edunvalvonnasta. Jokaisella liiton sopimusalalle on nimetty työehtosihteeri, joka on vastuutoimitsijana omalla sopimusalallaan. Joillakin työehtosihteerien vastuualueeseen saattaa kuulua useampiakin sopimusaloja. Lisäksi esimerkiksi sosiaalipolitiikalle ja tasa-arvoasioille on oma vastuullinen toimitsija kuin myös työturvallisuusasioille Työehtosihteerin toimenkuva on varsin monisäikeinen. Kahta samanlaista päivää ei ole ja kukaan ei koskaan ole kaikkitietävä. Aina tulee eteen kysymyksiä, joihin ei löydy valmiita vastauksia. Tästä on suurimmaksi osaksi kiittäminen työnantajapuolen kekseliäisyyttä. Täydellistä osaajaa ei ole, mutta onneksi voi aina kilauttaa kaverille tai pohtia muutoin yhdessä probleemeja. Yhteistyössä on voimaa, tässäkin työssä. Työehtosihteerien työtä helpottaa vahva ja osaava luottamusmiesverkosto. Ja päinvastoin. Työelämä on pirstoutunut, läheskään kaikilla työpaikoilla ei ole edunvalvonnasta vastaavaa luottamusmiestä ja tällöin jäsenistö ottaa ongelmissaan suoraan yhteyttä liittoon. Sanomattakin lienee selvää, että tällöin asioiden hoitaminen mutkistuu ja työkuorma liitossa kasvaa. Viime vuosien muotitauti on ollut myös ulkoistaminen. Tämä on koskenut myös työntekijöiden palkanlaskentaa, joka yhä useammin on annettu ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Näistä työntekijöiden palkanlaskentaa suorittavista toimistoista tulee vuosittain satoja kysymyksiä, jotka liittyvät jäsenistömme palkanlaskentaan. Sinällään hyvä, että kysymykset tulevat meidän liittoon, koska silloin osaamme antaa myös työntekijöiden lähtökohdista olevia vastauksia. Jotkut palkanlaskentaa harjoittavat toimistot pyrkivät myös tulkitsemaan työehtosopimusten määräyksiä. Siihen heillä ei ole oikeutta. Työehtosopimusten tulkintaan on oikeus vain sopijaosapuolilla eli työntekijöillä ja työnantajilla. Ay-liikkeessä toimiminen on elämäntapa. Työnantajilla on siihen vielä etuoikeus. Mutta tulkintaoikeutta työntekijöiden työehtosopimuksiin ei ole ulkopuolisilla tahoilla, kuten esimerkiksi tilitoimistoilla. Päivystykset kuuluvat työehtosihteerien tehtäviin ja päivystystä hoidetaan päivittäin kahden työehtosihteerin voimin. Tämä tarkoittaa noin yhden päivystysvuoron hoitamista viikossa kullekin työehtosihteerille. Vilkkainta päivystyksessä on yleensä maanantaisin ja perjantaisin, samoin kuin arkipyhien ja kesälomien läheisyydessä. Myös netin kautta tulleet yhteydenotot ja kysymykset ohjataan liiton päivystäjille ja niinkuin netin käyttö on lisääntymään päin, niin myös lisääntyneet sieltä kautta päivystykseen tulleet yhteydenotot. Riita-asioiden hoito muodostaa tehtäväkentän, johon suurin osa työehtosihteerien ajasta menee. Ja niitä riittää, olipa maan tilanne huono tai hyvä, olipa käynnissä työehtosopimusneuvottelut tai muutoin seesteisempi aika. Viime aikoina ovat lisääntyneet lomautuksiin ja työsuhteiden päättämisiin liittyvät erimielisyysasiat. Työehtosihteerien ajasta suurin osa menee tunkiolla käyskennellessä, jäsenistön kannalta ikävien asioiden hoitamisessa. Harvassa on ne puhelut, jossa todettaisiin, että nyt menee hyvin, kiitos sinulle, että olet ollut osallisena siinä. Riita-asioita hoidetaan joko työnantajaliiton kautta tai sitten olemalla suoraan yhteydessä työnantajiin. Riippuu siitä, onko työnantaja työnantajaliiton jäsen. Liiton toimisto on siis työehtosihteerin pääasiallinen työpaikka, mutta jos tuo roskakorin vahtiminen kyllästyttää, on välillä mahdollisuus pistäytyä tapaamassa jäsenistöä myös työpaikoilla. Monesti siellä käydään jotain erimielisyysasiaa hoitamassa, mutta myös muunkinlaista apua antamassa. Esimerkiksi erilaisten palkkausjärjestelmien, työaikajärjestelmien tai työsuojeluun liittyvien asioiden hoitaminen on osa toimenkuvaa. Valitettavasti tällaiset kehitystehtävät ja niiden hoitaminen ovat pitkäaikaisesta talouden taantumasta johtuen olleet viimeaikoina vähäisempiä. Enemmän on työpaikoilla kaivattu kaikenlaista kriisiapua. Kyllä meillä toimistolla on tiedossa, että jäsenistö toivoisi paljon useamminkin liiton edustajien vierailevan työpaikoilla. Liiton ja sen edustajien antama tuki on tärkeää työpaikkojen luottamustehtävissä toimiville, mutta jäsenistö on myös se taho, josta työehtosihteeri saa voimaa tehtäviensä hoitoon. Tosin palaute voi joskus olla aika kärjekästäkin, oikeutettua tai ei, miettiköön kukin kohdaltaan. Ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen on elämäntapa, elämän asenne. Jos joku kokee sen palkkatyöksi, on silloin väärässä paikassa. Tässä ollaan sielulla mukana. Näkyillään ja tapaillaan! Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

10 Niina Järvinen ja Juha Grönmark haluavat liittotyöskentelyyn avointa demokraattista keskustelua. Tehokkaana tehtaalla ja valtuustossa Teksti ja kuva: JOUKO HURU Kemian perusteollisuus Pääluottamusmies Juha Grönmark (synt. 1964) on varsinainen tehopakkaus. Hän tekee täystehoista työpäivää aina kun mahdollista Huntsman Pigmentsin Porin tehtaalla. Joka välissä hän hyppää Helsingissä TEAMin asioissa. Hän on ollut TEAM in valtuuston toinen varapuheenjohtaja vuodesta 2010 saakka ja istuu erilaisissa TEAMin johdon työryhmissä. Vielä haastattelupäivänä Grönmarkilla oli edustettavanaan Porin titaanioksiidia tuottavalla tehtaalla noin 350 TEAMilaista työntekijää. Juttua kirjoitettaessa Grönmark ilmoittaa kesken olevista yt-neuvotteluista, että Huntsmanin kansainvälinen kemianalan konsernilla on tarve vähentää Porin tehtaaltaan satakunta duunaria. Mutta jos tuosta luvusta vähennetään tänä vuonna muutenkin eläköityvät ja mahdollisissa liikkeen luovutuksis-

11 sa uusille työnantajille siirtyvät, sekä toimihenkilötehtäviin siirtyvät, on irtisanottavien määrä noin henkilöä. Tietenkin teemme kaikkemme myös neuvottelujen jälkeen, jotta luku vielä pienenisi. Porin tehdas on siirtynyt muutamassa vuodessa vilkkaasti omistajalta toiselle. Aikoinaan sen perusti valtionyhtiö Vuorikemia vuonna Pitkään tehdas oli Kemiran, kunnes se vuonna 2008 alkoi liukua ulkomaisiin käsiin, ensin amerikkalaisen Rockwood Holdingsin kautta osaksi sen omistamaa saksalaista Sachtleben Chemie -yritystä ja nyttemmin Hunstmanin pörssiyhtiön haltuun. Huntsmanilla on yli 75 tuotanto- ja tuotekehityslaitosta yli 30 maassa. Liikevaihto on yli 10 miljardia dollaria. Jäsenen pitää tuntea liitto omakseen TEAMin vaaleissa tärkeiksi esiin nostettaviksi asioiksi Grönmark kokee edunvalvonnasta huolehtimisen. Kyllähän se jäsenten edunvalvonta on se ykkösasia. Ja siinä tasapuolisuus ja reiluus. Liittofuusioita hän ei täysin tyrmää, mutta korostaa, että on tärkeää, millä ehdoilla fuusioidutaan. SAK:n ja STTK:n yhteen menokaan ei ole mikään mörkö. Liiton toiminnan pitää olla sellaista, että jokainen jäsen huomaa ja tuntee, että se on mun liittoni ja että ne ajaa mun asiaa. Pitää tehdä alojen ja duunarin kannalta järkeviä päätöksiä. Jos jollakin alalla on mitattavissa rahaa ulos, niin se sitten mitataan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vaikeimpia yt-neuvottelutilanteet Grönmark tuli Kemiralle vuonna 1982 ja aloitti siellä ay-liikkeen työsuojelutehtävissä Pääluottamusmies hänestä tuli juuri kun firmaa oltiin jo kovaa vauhtia myymässä vuonna TEAMin liittokokousvaaleissa hän edustaa edelleen vasemmistoliiton ja sitoutumattomien ryhmää. Luottamusmiehen töissä Grönmark sanoo eniten aikaa vievän jäsenten perusasioiden hoitaminen, palkka-, työaika- ja muut arkiset ongelmat. Kaikista vaikeimpia ovat yt-neuvottelutilanteet, koska silloin pelissä on yleensä monien duunareiden tulevaisuus. Neuvottelijoilla on todella kovat paineet kummastakin suunnasta, eikä niistä valitettavasti juuri koskaan selvitä voittajina. Normitilanteessa vaikeimpia asioita ovat mielestäni työyhteisöjen sisällä olevat henkilöiden väliset ristiriidat. Näissä tilanteissa tunteet käyvät ylikierroksilla eikä kukaan aina osaa sanoa mistä ongelmat ovat alkaneet. Tilanteita ei paranna se, että useinkaan työnantaja ei tee mitään ongelmien ratkaisemiseksi, päinvastoin, ja lopputuloksena on umpikuja. Vaikeimpia ovat työntekijöiden henkilökohtaiset asiat esimerkiksi silloin, kun Edunvalvonta on ykkösasia. ihminen on palaamassa pitkän sairausloman jälkeen takaisin töihin. Silloin mennään lähelle ihmisen herkkiä henkilökohtaisia asioita, kun kaveria yritetään saada takaisin työelämään hieman köykäisempiin tehtäviin uudelleen sijoittamalla tai muuten. Näissä tapauksissa on sitten semmoisia asioita, joista ei parane hirveästi huudella ja puhutaankin vain se, mitä kaveri on antanut luvan puhua. Niina Järvinen pitää tasa-arvoa tärkeänä. Nuorten ääni kuuluviin Teksti ja kuva: JOUKO HURU Liittovaaliehdokas varastonhoitaja Niina Järvisen (synt. 1986) mielestä TEAMissa pitäisi saada nuorten ääni enemmän kuuluviin. Järvinen haluaa ajaa TEAMissa edunvalvonnan päätehtävän lisäksi kaikkinaista tasa-arvoa. Siihen kuuluu niin sukupuolten palkkaukseen liittyvä, puoluepoliittinen kuin työntekijöiden ikään liittyvä tasa-arvo. Nuoret saattavat jäädä esimerkiksi palkkauksen suhteen joskus huonompaan asemaan. Meidän työpaikalla tosin nuoret pääsevät jo vuoden sisällä normaalipalkkauksen piiriin. Tehtaalla menee hyvin Järvinen työskentelee Yaran Siilinjärven tehtaalla, jonka päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tehdas on osa isoa kansainvälistä pörssiin kirjautunutta Yara-konsernia, jolla on tehtaita yhteensä 22 eri puolilla maailmaa. Suomessa Yaralla on tehtaita Siilinjärven lisäksi Kokkolassa, Harjavallassa ja Uudessakaupungissa. Kotkaniemessä on lisäksi tutkimusasema. Järvinen on työskennellyt Yaralla vakituisena vuodesta 2007 asti. Hän on TEA- Min paikallisen ammattiosaston puheenjohtaja ja nuorisovastaava. Lisäksi hän on SAK:n Siilinjärven paikallisosaston puheenjohtaja. Hän kertoo, että Yaran Siilinjärven tehdas on siitä erikoinen tämän päivän Suomessa, että sillä menee hyvin. Siksi siellä ei ole kovin paljon mitään suuria työsuhdeongelmiakaan, kun tehtaan menestys heijastuu henkilökuntaan hyvänä henkenä. Meillä menee hyvin ja väkeä tulee lisää. Minun aikana ei ole käyty yt-neuvotteluja. Tänä aikana on mennyt todella hyvin.

12 Kemian perusteollisuus Björkbacka Juha (sit.) Prosessimies, Kemira Chemicals Oy, Oulu, Typen Kemiantyöntekijät ry os.064 Grönmark Juha Sachtleben Pigments Oy, Porin Kemian Työntekijät ry os. 036, plm, valt. 2. varapj Hannula Toni (sit.) Prosessinhoitaja, Biovakka Oy, Turku, Turun Kemia ry Heikkinen Erno Kemiittipanostaja, Oy Forcit Ab, Talvivaara, Räjähdysainepalvelutyöntekijät ry Hiironen Seppo Talonmies, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ry, 2. tsv, TES-jaosto Joutsio Minna Prosessinhoitaja, Sachtleben Pigments Oy, Porin Kemian Työntekijät ry os. 036 Juntunen Tomi Typen Kemiantyöntekijät ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitusjäsen Järvinen Niina Varastonhoitaja, Yara Suomi, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry, ao:n pj, nuorisojaosto 91 Kervinen Vesa (sit.) Laitosmies,Kemira chemicals, Sastamala, Keikyän Kemianalan ammattiosasto 015 ry 92 Keski-Hirvi Kari (sit.) Vaihetyöntekijä,Remusa Oy, Valkeaksoki, Kemia 67 ry ao:n pj, varaplm Vassariryhmän blogit luettavissa osoitteessa: blogit Kirjoittajina mm. ehdokas Tomi Juntunen

13 Kemian perusteollisuus Laamanen Petri (sit.) Liuottaja, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ammattiosasto ry 101 Leinonen Janne (sit.) Eastman Oy, Typen Kemiantyöntekijät ry, ao:n varapj, plm Mustajärvi Erkki (sit.) Cabb Oy, Kokkola, Kokkolan Kemiantyöntekijät ry plm, valtuuston jäsen Paavilainen Martti (sit.) Aga Oy, Riihimäki, Oy AGA Ab:n Työntekijät ry, plm, ao:n pj, EWC-edustaja Perkola Tomi (sit.) Operaattori, Kemira, Harjavalta, Harjavallan Kemiantyöntekijät ry 005, plm Suomela Mikko Operator, Air Liquide Finland Oy, Raahe, Typen Kemiantyöntekijät ry, plm Valjus Veli-Matti (sit.) Vast.prosessinhoitaja, Tetra Chemicals Oy, Kokkolan Kemiantyöntekijät ry os 071 Weman Juhani Prosessinhoitaja/sähköasentaja, Yara Siilinjärvi, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry ao. 43 TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Juha Grönmark ja Seppo Hiironen TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Martti Paavilainen, Janne Leinonen, Juha Grönmark ja Niina Järvinen TEAMspirit 6 (2/2013): Tomi Juntusen kirjoitus teollisuuden kurjistumisesta TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Juha Grönmark TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Niina Järvinen TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Janne Leinonen TEAMspirit 1 (1/2011): Tomi Juntusen kirjoitus työelämän arvoista Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!