xaudit/äiti,isä isä H 22 xtarv. Audit/ isä jos paikalla käynnille Epds mukaan Voimav.lomake

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "xaudit/äiti,isä isä H 22 xtarv. Audit/ isä jos paikalla käynnille Epds mukaan Voimav.lomake"

Transkriptio

1

2 Hyvinvointineuvola Liite 1 Äitiysneuvola Päivitetty MJ/EL Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana H H 6-8 H H 18 H H H H H H 38,39,40 yli H 40 Kotik. Jälkitark. Terveydenhoitaja (min.) 90 min 20 min 60 min 90 min 20 min 30/60 min 30/60 min 20 min 30 min 30 min min20 min Ks. resurssimitoitus laaja terv.t Lääkäri (min.) 20 min 20 min 20 min 20 min Vanh.ryhmä/ 1. krt 2. krt 3. krt perhevalmennus 120 min / krt H18-22 H H Tutkimukset RR x x x x x x x x x x x Paino x x x x x x x x x x x Virtsa: u-gluk, u-prot ja u-bakt ohjeen mukaanx x x x x x x x x x Hb x x x x x x Verinäyte H6-8 Rh,va,kard.,HBsAg, Hiv, tarv.hepc xrh tarv. xrh tarv. Sf-mitta x x x x x x x Riskiraskauden seuranta Koks:n ohjeen mukaan Gestaatio DM (ohj. mukaan) x2 t soker.r x2 t soker.r Terveysneuvonta jatkuva Ravitsemus jatkuva xruokatavat kyselyl. Hampaiden hoito ohj.hammashoitolaan Perheen hyvinvointi anna voimavaralomake xaudit/äiti,isä isä H 22 xtarv. Audit/ isä jos paikalla käynnille Epds mukaan Voimav.lomake

3 Päiv /TT Hyvinvointineuvola Lastenneuvola Liite 2 Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksien runko-ohjelma PÄIV./ /TM,SV,JV,PM 2 vk 1 kk 2 kk 3kk L4kk 5kk 6kk 8kk 10 kk 12kk L18kk 2v 3v L/4v 5v 6v Gest.D GestDM Terveydenhoitaja (min). Ks. resurssimitoitus M äidit äidit Lääkäri (min) Vanh.ryhmä / ryhmäneuvola (x) Neurolog. kehitysarvio x/l x/l x/l x/l x/lene x/lene+l x/th Paino x x x x x x x x x x x x x x x Pituus ja päänymärys x x x x x x x x x x x x x x x Näkökyky x x/l x/l x/l x/l X X Kuulo x/l an. x/l x x/l x x x X Verenpaine x/rr Puheen kehitys jatkuva seuranta x x x x Psykososiaal. tilanne jatkuva seuranta ja tuki x/l Somaatt. status xl xl xl xl x/l Terveysneuvonta jatkuva Huomio psykosos. ja kasvatusasiohin jatkuva Ravitsemuksesta x x x x x x x x x x x x Hampaiden hoito x x/hh Rokotusohjelma syks ROTA1 DTaP- IPV-hib ROTA Pneum. DTaP- IPV-hib ROTA Pneum. DTaP- IPV-Hib Pneum. MPR DtaP-Polio MPR2 Perheen hyvinvointi x/tl x/tl Perheen hyvinvointimen. EPDS Voimavarat Audit Voimav Voimavarat TH2PER- Päivähoidon lomakkeen palaute täyttö

4

5

6 KOTKAN MONITOIMIJAISEN PERHEVALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE (raskausviikot 18-22) tutustuminen toisiin ryhmäläisiin raskaudenaikaiset muutokset vanhempien parisuhde ja seksuaalisuus mielikuvavauva ja imetys raskaudenaikainen suun hoito 2. VANHEMMUUS (raskausviikot 24-28) varhainen vuorovaikutus ja vauvatus, imetys vauvaperhevierailu ja lastenhoito äitiys ja isyys, pariskunnasta vanhemmiksi 3. UUSI ELÄMÄ (raskausviikot 30-34) synnytyksen lähestymisen merkit ja sairaalaan lähtö synnytyksen eri vaiheet, poikkeavat synnytykset ja kivunlievitys vauva ja lapsivuodeaika neuvolatoiminta ja perhevalmennus lapsen syntymän jälkeen 4. KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAAN TUTUSTUMINEN JA SYNNYTYS 5. ELÄMÄÄ VAUVAPERHEENÄ (vauva 1-2kk) synnytyskokemusten jako äiti- ja isäryhmissä keskustelua imetyksestä vauvaperheen arki ja parisuhteen vaaliminen vauvaperheessä varhainen vuorovaikutus ja vauvatus lapsiperheen tuki- ja palveluverkosto ( lapsiperheen verkostokartta hki) perhevalmennuksen arviointi sekä osallisuus jatkoryhmään 6. YHDESSÄ LAPSEN KANSSA (vauva 3-4kk) varhainen vuorovaikutus (lorutukset) vanhemmuuden tukeminen ja roolit (vanhemmuuden roolikartta) lapsiperheen päivärytmi lapsen hammashoito 7. MUUTTUVA PARISUHDE, ARJEN VOIMAVARAT (vauva 5-6kk) parisuhde ja vanhemmuus kommunikointi parisuhteessa perheen ajankäyttö mitä perhe tarvitsee voidakseen hyvin 8. ELÄMÄ JATKUU (vauva 7-8kk) rakkautta ja rajoja (vanhemmuuden roolikartta) varhainen vuorovaikutus

7 jhh LIITE 5 Neuvolan perhetyö PERHE NEUVOLA - ennaltaehkäisevää - vanhemmat - voimavaraistavaa - terveydenhoitaja - lapset - luottamuksellista - perhetyöntekijä, vanhemmuuden tukija - perheen tarpeista lähtevää + kotikäynnit - lyhytkestoista + vertaisryhmät + vertaisryhmät - nopeasti saastavilla + palveluohjaus - suunnitelmallista + konsultointi Toiminta-ajatus: varhaisen tuen tarjoaminen kriisiytymistä ennaltaehkäisevästi Tavoite: Perheen voimavarojen vahvistuminen arjen haasteissa - TH ohjaa perhetyöhön - perhetyö ottaa yhteyttä - keskussairaalan synnytysos. - asiakkaat itse sovitaan tapaaminen ALKUKARTOITUS -perhetyön suunnitelma näytetään th:lle nyt perhetyöntekijä yksin, työpari olisi ideaali Perhetyön toteutus -kotikäyntejä 1 viikossa -kesto 5-10 käyntiä ( sisältäen seurantakäynnin ) -käynti kestää 2-3 tuntia kerrallaan 4-9 käyntiä PERHETYÖ EI ETENE / KESKEYTYY - palaveri yhdessä perheen, perhetyöntekijän ja oman terveydenhoitajan kanssa, tarvittaessa moniammatillisesti - tarpeen mukaan joko kotikäynti tai tapaaminen neuvolassa - tehdään uusi suunnitelma, perhetyö jatkuu - perhetyö ei palvele, lisätukitoimet SEURANTAKÄYNTI JA ARVIO 3 vkon kuluttua perheet lisätukitoimet voimavaraistuvat - perheneuvola - perhetyö päättyy - sosiaalitoimi - AA-kerho - mtk

8 Neuvolan perhetyön etuja: nopea apu vapaaehtoisuus maksuttomuus apu kotiin konkreettinen ohjaus, neuvonta ja havainnointi perheen kotitilanteissa KOTKAN NEUVOLATOIMINTA Kotkansaaren neuvola Perhetyöntekijänä toimii Puh Neuvolan perhetyö on: ennaltaehkäisevää voimavaraistavaa osallistavaa nopeasti saatavilla perheen tarpeista lähtevää luottamuksellista lyhytkestoista suunnitelmallista Länsi-Kotkan neuvola Perhetyöntekijänä toimii Puh Toivelinnan neuvola Perhetyöntekijänä toimii Kotkan hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö Puh

9 Neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyön toiminta-ajatus on varhaisen tuen tarjoaminen asiakasperheen tarpeista ja tavoitteista käsin. Varhainen tuki varmistaa, että perhe saa tukea riittävän ajoissa ja oikeaaikaisesti perheen omassa ympäristössä. Tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistuminen arjen haasteissa! Perhetyössä tärkeää on perheen omien vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen! Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö auttaa, kun arki käy haasteelliseksi raskaana oleva äiti tarvitsee tukea koet synnytyksen jälkeen alakuloa tarvitset tukea varhaiseen vuorovaikutukseen olet epävarma lapsen hoidossa tarvitset apua yli puolivuotiaan lapsen yönukkumiseen sinulla on pulmia kasvatuksessa parisuhde mietityttää Perhetyön prosessi yhteys perhetyöntekijään yhdessä perheen kanssa tehtävä tarpeiden kartoitus yhdessä tehtävä perhetyön suunnitelma perhetyön toteutus: Käyntikertoja 5-10 kpl seurantakäynti ja arvio Työmuodot kotikäynnit aktiivinen kuunteleminen, havainnointi ja keskustelu ratkaisujen etsiminen pulmatilanteisiin yhdessä perheen kanssa mallin antaminen arjen pyörittämiseen auttaa verkostojen rakentamisessa saattaa palveluiden piiriin (avoin päiväkoti ym.) avustaminen tarvittavien etuuksien hakemisessa terveysneuvonta (lapsen kehitys, ruokailu, päivärytmi ym.) apuvälineinä erilaisia lomakkeita ja kortteja (esim. Vanhemmuuden roolikartta, Pesäpuun kortit jne.) erilaisten vertaisryhmien ohjaaminen

10 Hyvinvvointineuvola Kouluterveydenhuolto koulutu lokas 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Terveydenhoitaja (min) Lääkäri (min) Th+lääkäri ryhti x L x x x L x x L x Paino x th x x x x x x th x Pituus x th x x x x x x th x Näkökyky x th Kuulo x th Verenpaine x th th Puberteetin kehitys L x x x L x x L x Liite7 Psykososiaalinen tilanne x th+l th + L x th+l Terveysneuvonta x th+l th +L x th+l tarv Erityishuomiota psykosos. ja kasvatusasiohin x th+l th + L x th+l koulunkäynti x th+l x th+l x Hb tarv tarv tarv tarv. tarv. Värinäkö x Audit huoltajalle/huoltajille x x x Adsume tarv th tarv R-bdi tarv th tarv Rokotuskortti x Terveyskysyly oppillaalle x x Terveyskysyly huoltajille x x x Vanh.roolikartta x Yhteistyölupa huoltajajilt x x x Kutsukirje x x x x x Nuorison terveystodistus x Tupakointi x x x Ammatinvalinta x x x

11 Hyvinvointineuvola Opiskeluterveydenhuolto 1.vuoden tarkastus 2.vuoden tarkastus meritark. /alkutark. meritark. /uusintatar Terveydenhoitaja (min) Lääkäri (min) Merimieslääkäri Terveyskysely x x Paino x x x Pituus tarv tarv x BMI x x x Vyötärönympärys tarv tarv tarv Näkökyky tarv x x Värinäkö x tarv Kuulo tarv x x Hb x x tarv Verenpaine x tarv x x Rokotukset/tet-d, MPR tarv tarv tarv Psykososiaalinen tilanne x x x x Terveysneuvonta x x x x Opiskelukyky x x x x Audit > 18 v x x x Adsume < 18 v x x x R-BDI / BDI x x x U-stix (prot,gluc) x x Huumeseula tarv tarv Thorax-rtg x tarv

12 Kotkan ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut 1/11 Kaikille kotkalaisille ja yli 2kk Kotkassa opiskeleville. TERVEYDENHOITAJA Terveydenhoitaja Kirsi Sinisalon vastaanotto keskitetysti Kotkansaaren neuvolassa Keskuskatu 30, KOTKA. Terveydenhoitajan raskaudenehkäisyyn liittyvää puhelinneuvontaa ma, ke ja pe klo puh Terveydenhoitajan pyytämät reseptit: Asiakas hakee reseptin oman terveysaseman neuvonnasta viikon kuluttua pyynnöstä Kesäaikana toimitaan erillisten ohjeiden mukaisesti esim. tarvittaessa terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tilapäisen reseptin (ettei asiakkaalle tule katkosta ehkäisyyn). Kesällä ei ole perhesuunnittelulääkärin vastaanottoa.

13 Ajanvaraus Käyntityyppi Ajanvarausaika Paikka 1.1Ensimmäinen käynti terveydenhoitajalle Hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai asiakkaalla ei aikaisempaa käyntiä psneuvolassa. Varataan yksi tunti vastaanottoaikaa Kirsi Sinisalon ajanvarauskirjaan FNEKO (ma, ke, pe) Vastaanotto Kotkansaaren neuvolassa. Keskuskatu 30, Kotka. Neuvola sijaitsee Kotkansaaren terveysaseman alapuolella. Ei tarvitse erikseen ilmoittautua neuvolassa (odotus odotustilassa) 2. Lääkärin vastaanotto N. vuosi th:n ensikäynnin jälkeen Lääkärien ajanvarauskirjalla Kotkansaarella ja Länsi- Kotkassa ps-lääkärin vastaanotto terveysasemalla (ei Kotkansaaren neuvolan tiloissa) Karhulassa ps-lääkärin vastaanotto Toivelinnan neuvolassa Lääkärin vastaanottoon ei kuuluu terveydenhoitajan luona käyntiä. Seurantakäynti Käynnit vuorotellen terveydenhoitajan ja lääkärin vo:lla ja lääkärin vo:lle aina kun tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Terveydenhoitajalle varataan puoli tuntia vastaanottoaikaa ajanvarauskirjaan FNEKO (ma, ke, perj.) Lääkärien ajat ajanvarauskirjalla Terveydenhoitajan vastaanotto Kotkansaaren neuvolassa. Ei tarvitse erikseen ilmoittautua neuvolassa (odotus odotustilassa) Lääkärin vastaanotto kts yllä

14 Tarkastusaikataulu RISKILUOKITUS 0 alle 8-vuotiaan H:\Tyot\SOTE\TERV\Suun_terveydenhuolto\TARKASTUSAIKATAULU,RISKILK2010 HRiskE Ryhmätilaisuudet ei riskiä Od.perheen tilaisuus puhtaat hampaat Vauvaryhmä 4-18 kk ei plakkia ienrajoissa ravintotottumukset ok, ei napostelua harjaus 2 x pv:ssä vanhempien avulla Ikä Suorittaja st.mutans testin tulos 0 eli negatiivinen RISKILUOKITUS 1 1 v th todennäköinen riski plakkia hampaissa 2 v hh ientulehdusta ravintotottumukset epäedullisia 4 v hh o pitkään kestänyt(yli 1,5v) imetys/tuttipullon käyttö ja jos st.mutans-tartunta tai/ja sokeripitoinen dietti o HRisL1 makeisten syönti alkanut, mehut käytössä/napostelua 6 v shg hampaiden harjauksessa puutteita (ei säännöllistä, vanhemmat eivät auta) st.mutans testin tulos positiivinen 1 eli jonkin verran bakteerilöydöstä 8 v hml sairaudet (esim. astma, diabetes) toistuva lääkitys (esim. ab-kuurit) 9 v oik.seul. lapsella keskittymishäiriöitä/motorisia ongelmia perheen elämänhallinnassa/arjessa puutteita 10 v shg RISKILUOKITUS 2 HRisL2 todettu riski tai sairaus 12 v hml plakkia hampaissa ientulehdusta 13 v shg ravintotottumukset epäedullisia 15 v hml o makeisia ja/tai mehuja käytetään/napostelua o pitkään kestänyt (yli 1,5v) imetys/tuttipullon käyttö ja st.mutans-tartunta ja/tai sokeripit. dietti puutteellinen hampaiden harjaus (ei säännöllistä, vanhemmat eivät auta) 17 v shg st.mutans testin tulos positiivinen 2 tai 3 paljon bakteerilöydöstä alkavaa/aktiivista kariesta krooniset sairaudet (esim. astma, diabetes) toistuva sairastelu ja lääkitys (esim. ab-kuurit) lapsella keskittymishäiriöitä/motorisia ongelmia perheen elämänhallinnassa/arjessa puutteita

15 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmaan liittyvät yksiköiden omat toimintaohjelmat /Hannele Pajanen LINKIT 1. Normaalin raskauden seuranta 2. Terveystarkastukset lastenneuvolassa 3. Lääkärin tekemät terveystarkastukset lastenneuvolassa 4. Suun terveyden seuranta 6 kk-1vuotias 5. Suun terveyden seuranta 2-6 vuotias 6. Esite: Kouluterveydenhuoto 1-6 lk 7. Terveyskysely koulutulokkaan huoltajalle 8. Terveyskysely 5. lk:n oppilaalle 9. Terveystarkastukset (terveydenhoitaja) alakoulussa 10. Terveyskysely 7 lk:n oppilaalle 11. Terveyskysely 5 lk:n huoltajalle 12. Terveyskysely 7 lk:n huoltajalle 13. Terveystarkastukset (terveydenhoitaja) 7-9 lk 14. Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa 15. Terveyskysely/toinen aste 16. Terveyskysely/AMK 17. Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa (terveydenhoitaja) 18. Lääkärintarkastukset opiskeluterveydenhuollossa 19. Perhesuunnittelukäynnit

16 Hyvinvointineuvola Äitiysneuvola Päivitetty 10/2010/EL/ES/PK NORMAALIN RASKAUDEN SEURANTA I. NEUVOLAKÄYNTI: 6-8 raskausviikolla aikaa varatessa selvitetään neuvolapiiri viimeiset kuukautiset/raskauden vaihe yhteystiedot ikä, monesko raskaus, milloin edellinen synnytys ja missä neuvolassa käynyt isä voi osallistua neuvolakäynneille Terveydenhoitajan seurantakäynti/aikaa varataan 90 min. ensimmäinen tarkastus tehdään mahdollisimman pian raskauden alettua kerrotaan neuvolatoiminnasta äidin ja perheen toiveet neuvolakäynneiltä Esitiedot täytetään Effica -lomakkeet: Asiakastiedot, RSEUR, RSEURJ: fraasit > ensikäynti äitiyskortti kartoitetaan äidin kokonaistilanne; perhe- ja työolosuhteet, aikaisemmat raskaudet, sairaudet, terveysriskit, nykyraskaus äiti ja isä (mikäli on mukana) täyttävät Audit- ja Ruokatavat ja tottumukset - lomakkeen Erityisesti huomioitavaa tarvittavat tiedot myös isältä ikä BMI allergiat krooniset sairaudet jos äidillä on kilpirauhasen vajaatoimintaa:tri Susanna Varilon ohje : Alkuraskauden lievä hypotyreoosi voi haitata sikiön kehitystä, joten alkuraskaudessa suositellaan riittävää Thyroxin-hoitoa. Tyroksiinin tarve kasvaa µg päivässä. Annosta lisätään heti raskauden alettua 25 µg päivässä, sitten S-TSH:n perusteella niin, että se pidetään alle 2 mu/l. Thyroxin tablettivahvuudet ovat: Thyroxin 0,1 mg, Thyroxin 25 µg (eli neljä 25 µg:n vahvuutta vastaa yhtä 0,1 mg:n tablettia) Jos potilaalla on esim. lääkityksenä Thyroxin 0,1 mg 1 x 1 nostetaan annosta joko ¼ tabl. päivässä tai ½ tabl. joka toinen päivä.

17 Annosmuutoksen jälkeen TSH-kontrolli kahdeksan viikon kohdalla, TSHmuutokset näkyvät hitaasti. jatkuva lääkitys leikkaukset, verensiirrot virtsatietulehdukset rokot; vesirokko steriliteettihoito onko todettu B- tai C-hepatiittia, HIV:iä, genitaaliherpestä edelliset synnytykset tunteita niistä, pelkoja alkuraskauden vointi kehitysvammaiset selvitetään Kymenlaakson keskussairaalan äitiyspoliklinikalle lähettämisen tarve kts. erillinen ohje Efficasta annetaan tiedote seulontaultraäänitutkimuksesta kirjallinen ja suullinen tehdään tarvittaessa työolojen selvitys (huom. erityisäitiyspäiväraha) RSEUR lehteen merkitään, milloin H 11 on täynnä tehdään BCG-haastattelu, onko rokotukseen tarvetta annetaan etukäteisinfo tulevasta perhevalmennuksesta, joka alkaa ensisynnyttäjille H Tutkimukset selvitetään miksi otetaan verenpaine paino virtsan valkuainen, sokeri,bakteerit (Nitur-testi):Tri Liisa Taskisen ohje : PLV-näyte kannattaa ottaa herkästi, mikäli yhtään epäilys herää VTI:stä. Raskaana olevilta pitäisi ohjeistuksen mukaan hoitaa myös oireettomat bakteeriuriat herkästi. o mikäli virtsassa on leukosyyttejä + nitraatteja -> PLV o mikäli virtsassa on pelkkiä leukosyyttejä alkuraskaudessa toistetusti -> PLV + kannattaa huomioida, tarvitseeko esim. myös klamydia tutkia o loppuraskaudessa pelkillä leukosyyteillä ei ole niin suurta merkitystä Lisäksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää äiteihin, joilla VTI-taustaa. Heiltä on hyvä tutkia virtsa pitkällä stix-tikulla joka kerta. Mikäli äidillä on ennenaikaisia supistuksia tai epämääräisiä alavatsa- /virtsaoireiluja -> herkästi PLV-kontrolli piilevän VTI:n poissulkemiseksi. B-Hb RH verinäytteet, S-HbsAg,,kardiolipiini HIV-va tutkitaan 8-12 raskausviikolla (S-HCVAB tarvittaessa) tutkimuksiin erilliset lähetteet Terveysneuvonta ensisynnyttäjille tarkemmin tupakointi ja sen haitat, myös passiivinen altistuminen alkoholin käyttö pyydetään vanhempia täyttämään Audit, kts. Effica-mittarit huumeet lääkkeiden käytön ohjanta - särkylääkkeinä parasetamolipitoiset lääkkeet

18 muut perheen terveystottumukset pääkohdittain, täydennetään seuraavilla kerroilla ruokavalio, liikunta, lepo, vanhempien keskinäinen suhde, muut sosiaaliset suhteet suun terveydenhoidon ohjeistus D-vitamiinin suositusohjeet ajalle Foolihappo-ohjanta tarvittaessa - kts. erillinen KOKSin ohje Kalsiumin lisätarve hormonaaliset muutokset - kohdun kasvu, -kivut tarvittaessa tietoa toksoplasmasta Gestaatio diabetes kts. erillinen ohje Efficasta Imetysohjanta - kts. erillinen ohje (tarkemmin) raskauden ajan muutokset äidin asenteiden tunnustelu uudelleen synnyttäjän kanssa keskustelu imetyksen onnistumisesta ja kokemuksesta Masennuksen ennaltaehkäisy ja tunnistaminen onko raskaus toivottu miehen suhtautuminen edellisten raskauksien ja synnytysten läpikäyminen synnytyspelkojen tai vaikeiden kokemusten läpikäyminen Jaettava materiaali: MEILLE TULEE VAUVA RASKAUSAJAN RAVITSEMUS JA LIIKUNTA VAUVAN ODOTUS; ÄIDILLE, ISÄLLE tarvittaessa lehtisiä tupakasta ja alkoholista II. NEUVOLAKÄYNTI: n. 14 raskausviikolla / aikaa varataan terveydenhoitajalle 20 min + lääkärille 20 min Terveydenhoitaja tutkimukset: RR, paino, virtsa, verivastausten kirjaaminen äitiysneuvolakorttiin. tarvittaessa kirjataan uusi laskettu aika Efficaan ensi synnyttäjille annetaan kutsukortti tulevaan perhevalmennukseen kts. erillinen ohjelmarunko Efficasta Lääkäri sisätutkimus

19 sydänäänten kuuntelu III. NEUVOLAKÄYNTI: 18 raskausviikolla / aikaa varataan 60 min Terveydenhoitajan seurantakäynti yleinen terveydentila tutkimukset: paino, RR, virtsa Sf-mitta sydänäänet Muuta jos BMI>25 annetaan tarvittaessa Neuvokas perhe-kortti ja Hyks:n ruokavalio-ohje sekä UKK-instituutin terveysliikunnan suositus liikuntapiirakka annetaan vanhemmille kotiin yhdessä täytettäväksi Raskaudenaikainen voimavaralomake, kts. Effica. Lomake otetaan H 22 käynnillä neuvolaan mukaan. Seuraavalla käynnillä käydään kaavake läpi yhdessä molempien vanhempien kanssa. isä kutsutaan H 22 käynnille mukaan. ohjeistetaan gestaatio diabetes riskiäidit laboratorioon 2 t sokerirasitukseen IV. NEUVOLAKÄYNTI: raskausviikolla/ aikaa varataan 90min (lääkäri raskausviikolla) laaja koko perheen hyvinvointia kartoittava terveystarkastus. tarkastuksessa selvitetään molempien vanhempien kanssa perheen voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Terveydenhoitajan seurantakäynti yleinen terveydentila paino, RR, virtsan valkuainen+ sokeri+ bakteerit, B-Hb, tarvittaessa aloitetaan Obsidan lääkitys (ensimmäinen annetaan neuvolasta) kohdunpohjan mittaus sydänäänten kuuntelu Doppler- laitteella, lapsen liikkeet tarvittaessa lähete sokerirasitukseen H RSEURJ-lehteen: fraasit H 22

20 Neuvonta Jatketaan yksilöllistä terveysneuvontaa tarpeen mukaan ruokavalio, närästys, ummetus tupakan-, alkoholin- ja huumeiden käytön seuranta ihon hoito, raskausarvet selkäkivut, jalat (tukisukat, tukiliivit) ohjeet ennakoivista supistuksista lepo, liikunta raskauden tuomat ongelmat työssä, työasennot Muuta Annetaan äitiysavustus- ja äitiyspäiväraha-anomuskaavakkeet sekä terveyskeskuksen todistus, kun raskaus on kestänyt 154vrk (H22) ohjataan perhettä toimittamaan hakemus työnantajalle tai suoraan KELA:an annetaan KELA:n ohjelehtinen tarvittaessa Rh- verinäytteiden otto noin viikolla Rh negatiivisilta äideiltä isä täyttää audit-lomakkeen, jos ei ole aiemmin täyttänyt raskaudenaikainen voimavaralomake käydään läpi yhdessä äidin ja isän kanssa keskustelua käydään molempien vanhempien kanssa, koko perheen ja molempien näkökulmat huomioiden keskustelun aiheita: ennakointia vauvan syntymän tuomiin muutoksiin ja sen vaikutusta parisuhteeseen ja kaikkien perheenjäsenten elämään, toimivan vuorovaikutuksen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille, muuttuvan perhetilanteen herättämät odotukset ja mahdolliset pelot, perheen sosiaaliset suhteet ja voimavarat EPDS -mieliala kaavakkeen täyttö (katso liitteet ja täyttöohjeet) täyttö noin 22 viikolla äiti täyttää neuvolassa, yksin ja rauhassa, täytön jälkeen keskustellaan tuloksista pisteet merkitään H 22 fraaseihin mahdolliset jatkotoimenpiteet kirjataan ylös EPDS -kaavakkeen tulokset, 13 pistettä, raja lievälle masennukselle Keskustelu äidin kanssa mahdollisista jatkotoimenpiteistä tarv. aika neuvolalääkärille tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vanhempien mielenterveyttä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perheisiin, joissa on psykososiaalisia ongelmia (huom. neuvolan perhetyö) Masennuksen ennaltaehkäiseminen suhde omaan äitiin/äidin synnytykset kartoitetaan perheen tukiverkostot, esim. isovanhemmilta keskustellaan vanhemmuudesta, herkkyydestä keskustellaan synnytyspeloista, tarv. lähete Sypeen

21 V. NEUVOLAKÄYNTI: raskausviikolla/ aikaa varataan terveydenhoitajalle 20 min + lääkärille 20 min Terveydenhoitajan seurantakäynti perustutkimukset kirjataan 2 t sokerirasituksen tulos (mikäli tulos on patologinen, annetaan ylimääräinen 30 min. aika th:lle) Neuvonta jos liiallista painonnousua, selvitellään syitä. Tarvittaessa ravitsemusasiain kertausta, erityisesti suolan ja sokerin käyttö liikunnan merkitys lepo työssä jaksaminen mahd. närästys, ummetus, suonikohju- ja selkäkipuohjanta Lääkärintarkastus neuvolassa gynekologinen tutkimus kohdun koko ja mittaus sydänäänten kuuntelu työssä jaksaminen supistukset

22 VI VII NEUVOLAKÄYNNIT: 31-32, raskausviikolla/ aikaa varataan 30min/60 min Terveydenhoitajan seurantakäynti yleinen terveydentila B-Hb, paino, RR, virtsan valkuainen+ sokeri+ bakteerit toksemian seuranta (tarv. tiheämmin) supistukset valkovuoto ja tulehdusoireet ulkotutkimus; sikiön tarjonta ja kasvu sikiön liikkeet kohdun pohjan mittaus H34, jos aiemmassa raskaudessa ollut kolestaasi, tutkitaan ALAT ja sappihapot Neuvonta painonnousu, turvotukset erityishuomio ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuuteen Masennuksen ennaltaehkäiseminen Keskustelunaiheina: vanhemmuus ja jaksaminen parisuhde, hellyys, rakastelu raskauden aikana miten mies mukana raskauden ajassa synnytyspeloista keskustelu Muuta KOKS:n ohjeiden mukaisesti E-lähetteen teko ja ajanvaraus äitiyspoliklinikalta äitiyspoliklinikalle lähettämisen syitä esim.: ensisynnyttäjä-äidin pituus alle 155 cm edellinen synnytys sektio, imukuppi tai muuten epäsäännöllinen synnytyspelot (myös kätilölle voi lähettää keskustelemaan synnytyspeloista) perätilaepäily lähetetään äitiyspoliklinikalle gestaatio DM, kts erillinen ohje Imetys/rinnat ja masennuksen ennaltaehkäisy tarvittaessa tarkennuksia

23 VIII. NEUVOLAKÄYNTI: raskausviikolla/ aikaa varataan terveydenhoitajalle 20 min + lääkärille 20 min Terveydenhoitajan seurantakäynti perustutkimukset Rh-verinäyte Rh-negatiiviset äidit ja verensiirron saaneet Lääkärin tarkastus gynekologinen tutkimus kohdun koko ja mittaus sydänäänten kuuntelu lantion tilavuus/sikiö lähete KOKS tarvittaessa täytetään tarvittaessa sterilisaatiokaavake ja lähetetään KOKS IX XII. NEUVOLAKÄYNNIT: 38, 39 ja 40 raskausviikot/ aikaa varataan 30 min Terveydenhoitajan seurantakäynti yleinen terveydentila paino, turvotukset, RR, virtsan valkuainen ja sokeri ulkotutkimus: kohdun koko ja tarjonta sikiön kasvu sydänäänet ja sikiön liikkeet Neuvonta tarpeen mukaan keskustelua synnytyksestä, unentarpeesta, liikkumisesta kerrataan sairaalaan lähtö (supistukset, lapsiveden meno, verenvuoto) äitiyskortti tulee neuvolaan, äiti soittaa neuvolaan kotiuduttuaan jolloin sovitaan kotikäyntiaika jatkoehkäisy synnytyksen jälkeen MASENNUKSEN ENNALTAEHKÄISEMINEN vauvan terveys unet, pelot synnytyspelot tukiverkostot uudelleen synnyttäjän kanssa keskustellaan vanhemman lapsen mahdollisesta mustasukkaisuudesta sekä miten rakkaus riittää molemmille lapsille ym. JAETTAVA MATERIAALI ÄIDINMAITO EHKÄISYOPAS

24 XIII YLIAIKAINEN RASKAUS: 1-2 kertaa viikossa/ aikaa varataan 30 min Terveydenhoitajan seurantakäynti perustutkimukset terveydenhoitaja soittaa äitiyspkl:lle äidille yliaikaisnäyttöajan, H40+10 KOTIKÄYNTI SYNNYTYKSEN JÄLKEENI/ aikaa varataan min Terveydenhoitajan kotikäynti mahdollisimman pian (huom. vanhempien toivomus), kun äitiyskortti on saapunut sairaalasta tai äiti ilmoittanut kotiin pääsystä. Kotikäynnillä terveydenhoitaja huomioi koko perheen äidin vointi isä perheen muut lapset/ mustasukkaisuus sukulaiset/vierailut ÄITI Äidin mieliala äidin ja isän kokemukset synnytyksestä, sairaalassaolosta jne. imetyksen sujuminen/ kokeminen nukkuminen, väsyminen/lepo ruokahalu, juominen Äidin tutkiminen imetysohjaus rintojen hoito/ tulehdukset/ ohjaus kohdun pohjan tunnustelu, jälkivuoto tarvittaessa episiotomiahaavan tarkistus + hoito-ohjeet tarvittaessa sektiohaavan hakasten poisto, tarkistus + hoito-ohjeet, lantionpohjan jumppaohjeet muistutus D-vitamiinin käytöstä, tarv. rautalisästä

25 LAPSI Lapsen tutkiminen vauvan jäntevyys, vireys paino tarvittaessa ihon, suun, silmien kunto keltaisuus navan tarkistus ja hoito-ohjeet heijasteet vauvan syöminen/ imeminen käsittelyohjeita kylvetys tarvittaessa kesä-/ talvivauvan ulkoiluohjeet D-vitamiinitipat kotiin ÄITI/ VAUVA vuorovaikutuksen havaitseminen juttelu vauvalle käsittely sylissä pito itkuun reagointi POSITIIVISEN PALAUTTEEN ANTO AINA VANHEMMILLE Seuraava aika annetaan lastenneuvolaan, yleensä lapsen ollessa n. 2 vko. huomioidaan erityisesti äidin mieliala ja kokemukset synnytyksestä KOTIKÄYNNIN YHTEYDESSÄ SOVITAAN JÄLKITARKASTUSAJAT JA YHTEYSTIEDOT LASTENNEUVOLAAN keskustellaan tulevasta ehkäisystä

26 JÄLKITARKASTUS n. 8 (6-12) viikkoa synnytyksestä, terveydenhoitaja 20 min + lääkäri 20 min Terveydenhoitaja: Huomioidaan näytteet: Hb, virtsan valkuainen, glukoosi ja niturtest tutkimukset: RR paino lantionpohjan lihasten jumppa/- ohjeet jälkivuoto kuukautiset ÄIDIN JAKSAMINEN imetyskokemukset vauvan hoito äidin liikunta, ulkoilu, uni, ruokailut keskustelu tulevasta ehkäisymenetelmästä PARISUHDE Lääkäri äidin toipuminen synnytyksestä gynekologinen tutkimus/ lantionpohjan lihakset ehkäisy jälkitarkastustodistus KELA:lle viimeistään 12 viikkoa synnytyksestä tarvittaessa PAPA-lähete äitiysneuvolakortti äidille Perhesuunnitteluasioissa äiti siirtyy perhesuunnitteluneuvolaan tai yksityislääkärille.

27 Hyvinvointineuvola Lastenneuvola /sv/tm/mj (imetysohjaus/ ruokalu)/hh / sv/tm (rokotukset,gest.dm ohjaus 1v,4v) /sv/tm/pm/jv ( 2v,3v,4v,5v,6v tark) /TT LASTENNEUVOLAN TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA

28 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntynyt, n. 2-viikkoinen Terveystarkastus 3 1 kk Terveystarkastus (lääkäri+ th)..5 2 kk Terveystarkastus kk Terveystarkastus 9 4 kk Laaja terveystarkastus kk Terveystarkastus 13 6 kk Terveystarkastus 15 8 kk Terveystarkastus (lääkäri ja th) kk ryhmäneuvola (tulossa) kk Terveystarkastus kk Laaja terveystarkastus (lääkäri ja th) v Terveystarkastus 23 3 v Terveystarkastus 25 4 v Laaja terveystarkastus (lääkäri ja th) v Terveystarkastus 30 6 v Terveystarkastus.. 31

29 VASTASYNTYNYT, N. 2-VIIKKOINEN TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu paino, pituus Yleisvaikutelma vireys, jäntevyys Pää muoto, aukileet, päänympärys Aistit näkö: valolle reagointi, silmien ulkonäkö Suu Iho, napa Tuki- ja liikuntaelimet Kehitysheijasteet, liite suulaki, sammas väri, kunto, kimmoisuus, tulehdukset solisluut, jalkaterien asento etsimisheijaste +, imemisheijaste +, tarttumisheijaste käsissä ja jaloissa +, tukemis- ja kävelyheijaste +, Moro + B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA Pää Vatsallaan maatessa kääntää päätään sivulle vapauttaen nenänsä. Istumaan nostettaessa pää retkahtaa taaksepäin. Kädet Yleensä nyrkissä Alaraajat Vatsallaan maatessa alaraajat koukistettuna, reidet vatsan alla, peppu pystyssä. Vatsan alta nostettaessa pää roikkuu, jalat koukussa. C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - perheen sosiaalis-taloudellinen tilanne - perheen terveystavat - isän tai muun aikuisen osuus (isyysloma) - kodin ilmapiiri (mm. onko lapsesta iloa, vuorovaikutuksen sävy ystävällinen, jännittynyt, ristiriitainen, valoisa, välinpitämätön, masentava) Raskauden jälkeisenä aikana on todettu usein äidin väsymystä ja masentuneisuutta.

30 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat. 1. Hoito Imetysohjaus - Imetystarkkailu - Eri imetysasennot tarpeen mukaan - Mistä tietää, että maito riittää? - Imemistiheys, tiheän imun kaudet, vauvan vuorokausirytmi, normaali käytös - Imetystukiryhmä - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa Vauvan hoito - kanto- ja tyynnyttelyasentoja - syöttöasento, syöttötiheys, makuuasento, hieronta - D-vitamiinin käytön aloittaminen - ihon ja navanhoito-ohjeet - informaatio calmette-reaktiosta(mikäli rokotettu), hormoninäppylöistä - kylvetys - ulkoilu Kotiympäristö - hoitotila, sängyn paikka (valo) - huoneilman raikkaudesta huolehtiminen - allergia riskiperheissä huomioidaan haitalliset tekijät - tupakointi ja päihteet (äiti+isä) Tapaturmien ehkäisy - vuode, hoitopöytä, lastenvaunut, makuuasento, lapsen kuljettaminen autossa 2. Kehityksen tukeminen - vanhempia kannustetaan keskustelemaan keskenään lapsesta, kodin ja perheen yhteisistä asioista - lapsen hyvä ja hellä hoito on turvallisuuden tunteen perusta, lapsen arvostaminen on itseluottamuksen perusta - lapsen itkujen tunnistaminen, vanhempien rohkaiseminen luottamaan vaistoonsa - mahdolliset mustasukkaisuustilanteet 3. Jaettava materiaali - MLL ikäkausi 0 6 kk ensisynnyttäjille, muille tarv. - D-vitamiiniohje - tarv. MLL:n Vauvanhoito-opas - Bona-kasvot, Käsiteltävä varoen julkaisu

31 1 kk (4 6 viikkoa) TERVEYSTARKASTUS (lääkärineuvolan yhteydessä: terveydenhoitaja 30 min. ja lääkäri 30 min.) A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää Napa pituus, paino vireys päänympärys kunto B. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS (sekä terveydenhoitaja että lääkäri) - miten vanhempi kykenee katsekontaktiin ja ääntelyvuorovaikutukseen lapsen kanssa - vanhemman rooliin kasvaminen ja mieliala - vanhempien suhtautuminen lapsen itkuun, lapsen viestien vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen - isän osallistuminen lapsen hoitoon, perheen tukiverkosto - äidin fyysinen ja psyykkinen vointi TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Suu - Tarvittaessa sammaksen hoito - tarvittaessa tutin käyttö Imetysohjaus/ ruokailu - Imemistiheys, tiheän imun kaudet, vauvan vuorokausirytmi ja normaali käytös - Maidonerityksen tasaantuminen - Imetystukiryhmä - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - D-vitamiinin käytön/annoksen varmistaminen Ihon hoito - ihon- ja navanhoito-ohjeet Ulkoilu Käsittely - Kantotapa, makuuasennon vaihtelu, pidetään myös vatsallaan ja lattialla - vanhempien opastamin käsittelemään lasta luontevasti, pelkäämättä - kantorepun ja kantoliinojen käyttö Tapaturmien ehkäisy - kuten vastasyntynyt 2. Kehityksen tukeminen

32 - äidin päivälepo, rentoutuminen - kotitöiden jakaminen/vuorottelu, tilapäisavun saaminen tarvittaessa - lapsen itkujen tulkinta tyynnyttämiskeinot (näytetään tarvittaessa) - hoitotilanteiden yhteydessä: * vauvahieronta * rauhallista juttelua, laulelua (kehtolaulut), hyväilyä * voimisteluleikkejä * katseluleikkejä 3. Jaettava materiaali - tarvittaessa Vauvahierontaohje 4. Tietoa rokotusohjelmasta - MLL:n Neuvolan rokotusopas lainaksi / 1 kk TERVEYSTARKASTUS LÄÄKÄRI lääkärintarkastuksen sisältö liitteenä

33 2 kk TERVEYSTARKASTUS (30 60 min.) A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää Iho, napa Rokotukset pituus, paino vireys, jäntevyys, vastavuoroisuus päänympärys, muoto, aukile kunto ROTA1 mahd. BCG-reaktio B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS HAVAINTO- TOIMINNAT KIELELLINEN KEHITYS SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Kädet enimmäkseen nyrkissä Jokeltelu Vastaa hymyyn hymyllä Kannattaa päätään pystyssä ja vatsallaan C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - perheen vointi - äidin ja vauvan vuorovaikutus - EPDS seulan täyttö TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat. 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Imemistiheys, tiheän imun kaudet, vauvan vuorokausirytmi ja normaali käytös - Maidonerityksen tasaantuminen - Imetystukiryhmä - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - D-vitamiinin käytön/annoksen varmistaminen Nukkuminen - vuorokausirytmien säännöllistyminen - päivittäisen ulkoilun merkitys 2. Kehityksen tukeminen - vauvan kanssa seurustelu 3. Jaettava materiaali - kuumeen hoito-ohje

34 3 kk TERVEYSTARKASTUS A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu pituus, paino Yleisvaikutelma vireys, jäntevyys, vastavuoroisuus Pää päänympärys, muoto, aukile Aistit näkö; seuraa lelua Iho kunto Rokotukset DtaP-IPV-Hib, ROTA2, Pneumokokki1 Kehitysheijasteet asymmetrinen tooninen niskaheijaste harvoin +, tarttumisheijaste käsissä heikkenee ja häviää, Moro tai heikko + B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS HAVAINTO- TOIMINNAT KIELELLINEN KEHITYS SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Kannattaa päätään käsistä kohotettaessa Seuraa katseellaan liikkuvaa lelua Jokeltaa Valikoiva hymy, esim. äidille Vatsallaan ojentaa lantiotaan Löytänyt kätensä Kädet auki D. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - äidin fyysinen ja psyykkinen vointi - seurustelu lapsen kanssa - sylissä hoitaminen - lapsi mukaan perheen arkipuuhiin - sisarusten huomioiminen - paikkakunnan tapaamispaikat/kerhot/yms. - annetaan vanhemmille kotiin täytettäväksi Arjen voimavarat -lomake - kutsutaan vielä erityisesti molemmat vanhemmat 4kk käynnille Tervetuloa äiti ja isä TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Muutokset imetyksessä vauvan kasvaessa: Imetysten harveneminen ja lyheneminen, levottomuus rinnalla, ympäristön tarkkailu - Yöimetykset - Täysimetyksen jatkaminen - Imetystarkkailu tarvittaessa

35 - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - Kiinteän ruuan aloittamiseen ohjaaminen 4 6 kk iässä tarvittaessa - D-vitamiinin annostuksen/käytön varmistaminen Nukkuminen - uni-valverytmi säännöllistyy - päivittäisen ulkoilun merkitys Tapaturmien ehkäisy - putoamisvaara - lelujen turvallisuus 2. Kehityksen tukeminen - päiväohjelman säännöllisyys ja toistuvuus osa lapsen kokemaa turvallisuuden tunnetta auttaa lapsen muistin kehittymistä - seurustelu ja leikkiminen vauvan kanssa 3. Jaettava materiaali - tarvittaessa ruokavalio-ohjeita

36 4 kk LAAJA TERVEYSTARKASTUS (terveydenhoitaja 30 min ja lääkäri 30 min.) A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää Iho pituus ja paino jäntevyys, vireys päänympärys, muoto, aukileet kunto B.LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - tasavertainen keskustelu vanhempien kanssa Vauvaperheen arjen voimavarat - lomakkeen pohjalta (lomake on annettu 3kk-käynnillä) uusi elämän tilanne vanhemmuus ja vauvanhoito parisuhde tukiverkosto perheen terveys ja elämäntavat perheen tulevaisuuden näkymät mahdolliset kuormittavat tekijät/muut voimia antavat tekijät i. YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITELMA: Th merkitsee huomioitavat asiat TH1/TH1JAT-lehdelle Vauvaperheen arjen voimavarat fraaseja käyttäen Lääkäri kirjaa jatkosuunnitelman TH1/TH1JAT -lehdelle, jos erityistä huomioitavaa ja/tai tarvetta tukikäynnille

37 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Muutokset imetyksessä vauvan kasvaessa: Imetysten harveneminen ja lyheneminen, levottomuus rinnalla, ympäristön tarkkailu - Yöimetykset - Täysimetyksen jatkaminen - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - Kiinteän ruuan aloittamiseen ohjaaminen 4 6 kk iässä tarvittaessa - D-vitamiinin annostuksen/käytön varmistaminen Nukkuminen - totuttaminen säännölliseen päivärytmiin - päivittäinen ulkoilu/ulkona nukuttaminen 4kk TERVEYSTARKASTUS LÄÄKÄRI tarkastuksen sisältö liitteenä

38 5 kk TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää Aistit Iho Rokotukset (Kehitysheijasteet pituus, paino jäntevyys, vireys päänympärys, muoto, aukileet tarv. näkö; lelun seuraaminen kunto DTaP-IPV-Hib, ROTA3, Pneumokokki2 jäljellä olevat neonataaliheijasteet > viimeistään häv. 6kk) B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS HAVAINTO- TOIMINNAT KIELELLINEN KEHITYS SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Vie kädet yhteen ja käyttää molempia käsiä tarttuessaan Tunnistaa tutut äänet ja ympäristön Kuuntelee ja tuottaa erilaisia ääniä Huomaa eron tuttujen ja vieraiden välillä Kääntyy/yrittää kääntyä selältä vatsalleen Nauraa äänekkäästi C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - normaali elämä ja tavalliset päivärutiinit parasta ohjelmaa vauvalle - seurustelu vauvan kanssa; nauttiiko vanhempi lapsesta/nauttiiko lapsi vuorovaikutuksesta - vanhempien välisen vuorovaikutuksen ja parisuhteen huomioiminen - perheen sosiaalisen vuorovaikutuksen huomioiminen

39 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Kiinteiden aloittamisen oikea ajankohta - Imetys kiinteiden aloittamisen jälkeen - Täysimetyksen jatkaminen - Yöimetykset - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - D-vitamiinien käytön varmistaminen 2. Kehityksen tukeminen 3. Muuta - puheenkehityksen tukeminen; laulut, lorut, rytmi - liikunnallisen kehityksen tukeminen; lattialla oloa, sylissä hoito - päivähoitoon hakemisesta ja Kotkalisästä tiedottaminen

40 6 kk (30-60 min) TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää Iho Kehitysheijasteet pituus, paino jäntevyys, vireys, vastavuoroisuus päänympärys, muoto, aukile kunto alkavat suojeluheijasteet eteen/sivulle neonataaliheijasteiden esiintyminen patologista, jaloissa voi tarttuminen olla + B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS HAVAINTO- TOIMINNAT KIELELLINEN KEHITYS SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Tarttuu kummallakin kädellä nyrkkiotteella Katsoo ja tavoittelee Kuuntelee ja tuottaa erilaisia ääniä Hakee katsekontaktia, nauraa ääneen Kohottaa päätä ja vartaloa kämmennojassa Leikkii varpaillaan Vierastaa Ottaa jaloilleen koko painollaan (ei saksiasentoa, varaaminen symmetristä) Ilmaisee pettymyksen ja suuttumuksen tunteita Pyörii/yrittää pyöriä akselinsa ympäri, istumaasennossa selkä suorana C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - yleisvaikutelma lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta * välinpitämättömyys/pahoinpitelyriski/ahdistuneisuus * vanhemman aktiivinen kuuntelu ja keskustelu vanhempien esiin tuomista asioista - vanhempien välisen vuorovaikutuksen ja parisuhteen huomioiminen (Parisuhdeväkivallan seulontalomake viimeistään nyt? käytännöstä sovit. myöh.)

41 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Kiinteiden aloittaminen ja imetys - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa Nukkuminen - säännöllinen iltarytmi Tapaturmien ehkäisy - putoamisvaara - turvaistuin - lelujen turvallisuus - keskustelua kodinvaaroista Ulkoilu - päivittäinen ulkoilu Hammashoito - ohjaus hampaiden harjaamiseen 2. Kehityksen tukeminen - keskustelua ääneen vauvan kanssa - laulaminen, leikkiminen, lorujen lausuminen, käsien taputtelu - sylissä hoitaminen 3. Jaettava materiaali - MLL 6 12 kk, ensisynnyttäjille, muille tarv.

42 8 kk TERVEYSTARKASTUS (lääkärineuvolan yhteydessä: terveydenhoitaja 30 min. ja lääkäri 30 min.) A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Pää pituus, paino päänympärys B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA Esikielellisten taitojen huomioiminen (th. ja lääk.) C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - lapsen suhtautuminen aikuiseen - lapsen kiinnostus ympäristöön - lapsen vastavuoroisuus leikeissä TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu tarvittaessa - Imetyksen jatkaminen vai vieroitus - Yöimetykset - Töihin paluu ja imetys - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - Kiinteän ruoan karkeajakoisuuden lisääminen - Hapanmaitotuotteiden käytön aloittamisen ohjeistaminen 10kk iässä - D-vitamiinin annoksen/käytön varmistaminen Nukkuminen - ikään liittyvää yölevottomuutta ja nukahtamisvaikeutta 2. Jaettava materiaali - tarvittaessa MLL:n Vauvaperhe valvoo TERVEYSTARKASTUS LÄÄKÄRI tarkastuksen sisältö liitteenä

43 10 kk Ryhmäneuvola (esikoisille) - myöhemmin Suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin Alustava sisältö: ravitsemusohjaus, lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus, kasvatuskysymykset, päivähoitoon siirtyminen, lapsiperhepalvelut 12 kk TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu paino, pituus Yleisvaikutelma liikkuminen, leikkiminen, uteliaisuus Pää päänympärys Iho kunto Rokotukset DTaP-IPV-Hib, Pneumokokki, MPR ( asti) Aistit kuulo; ymmärtää yksinkertaisia ohjeita Hampaat tarkastus, jos plak B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS HAVAINTO- TOIMINNAT KIELELLINEN KEHITYS SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Kävelee tukien, tuetta Laittaa esineitä sisäkkäin Tuottaa yksinkertaisia sanoja, sanan osia Leikki ota-anna leikkejä Heittää esineitä Ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja kieltoja C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - perheen sos.taloudellisen tilanteen huomioiminen (työhönmeno) - mahdollinen päivähoito - perheen yhdessäoloaika - Audit lomake täytetään neuvolassa (mukana oleva vanhempi) D. GESTAATIODIABEETIKKO ÄITIEN OHJANTA Äidin sokerirasitusarvoja ja veren lipidejä seurataan nla:ssa 1-3 vuoden välein. Jos sokerirasitus on normaali, seurantaväli on kolme vuotta. Jos paastoarvo kohonnut tai glukoosin sieto on heikentynyt

44 (suurentuneet arvot), seurantaväli on vuosi. Seurantaan osallistuvat silloin omalääkäri ja terveysaseman diabeteshoitajat ja sairaanhoitajat. Lapsen siirryttyä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan huolehtii äitiysneuvolan terveydenhoitaja tai avustaja raskausdiabeteksen merkinnästä lapsen tietoihin. Lapsen KEH97 lomakkeen etusivulla Huomioitavaa kohdassa merkintä: - äidillä gestaatiodiabetes/omaseuranta - äidillä gestaatiodiabetes/insuliinihoitoinen -Lapsen 1v tarkastuksen yhteydessä (Kirjataan äidin DIA lehdelle) o Äidin paino o vyötärönympärys( lääkitys-kohtaan vy+luku) o BMI o RR * kohtaan lääkitys lapsen 1v.tarkastus -Perheen elämäntapaneuvontaa: Neuvokas perhe kortti ( annettu ÄN:ssa) o ravinto o liikunta o tupakka o alkoholi -Äidille lähete 2h gluk rasitukseen ja veren lipidiarvojen (kok. kol, HDL, LDL, triglyseridit)mittaukseen: o sokerirasituslähetteestä poistetaan 1h:n täppä, koska eiraskaana olevilla on vain 0 ja 2h:n vertailuarvot, ylärajat ovat: 12 tunnin paaston jälkeen 6,0 mmol/ ja 7,8, mmol/l kahden tunnin kuluttua o äiti tilaa ajan laboratoriosta ja tiedustelee vastauksen diabeteshoitajalta o annetaan diabeteshoitajan käyntikortti Jos sokerirasituksen tulokset poikkeavat, jää äiti omalääkärin ja diabeteshoitajien seurantaan. Jos tulokset ovat normaalit, on seuraava seuranta lasten 4-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä.

45 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Imetysohjaus/ruokailu - Taaperoimetys/ vieroitus - Imetystarkkailu tarvittaessa - Ohjaus mahdollisissa imetysongelmissa - Suositellaan tuttipullon käytön lopettamista - Keskustellaan suolan käytöstä ja rasvojen laadusta - Ohjataan tavallisten maitotuotteiden käyttöön - D-vitamiiniannostuksen ja käytön varmistaminen - Niin kauan kuin imetys jatkuu, positiivinen palaute imetyksen jatkumisesta Hampaiden hoito - katso alla oleva ohje 2. Kehityksen tukeminen - lapsen itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen (syöminen, mahd. potalla istuminen) - lapsi oppii parhaiten seurailemalla arkipäivän töitä - yhteiset päivittäiset leikit; musiikki, laulut, lorut - touhuilu ja liikkuminen ulkona - nyt on viimeistään aika tutustuttaa lapsi kirjojen maailmaan - huomion kiinnittäminen käsien pesuun - neuvolakorttiin kirjaus Tervetuloa ja äiti ja isä 18kk neuvolaan 3. Jaettava materiaali - MLL; 1 2 vuotias, ensisynnyttäjille, muille tarv. - Hammashoitolan terveiset 1-vuotiaalle

46 6 KK-/1-VUOTIAAN SUUN TERVEYDENHOIDON NEUVONTA TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA 1. Kliininen tarkastus 2. Neuvonta 3. Ruokailu 4. Puhdistus 5. Fluori 6. Imeminen 7. Mutansstreptokokki-tartunta puhjenneet hampaat plakki karies ikenet limakalvot hampaiden mahdolliset kehityshäiriöt Vanhemmilla on vastuu lapsen hampaiden hoidosta ja terveellisten valintojen juurruttamisesta jo varhaislapsuudessa. Hampaiden reikiintymisen kannalta 0,5-2 vuotta on kriittinen ikäkausi maitohampaiden puhkeamisen ja mahdollisen mutansstreptokokkien kolonisoitumisen takia ruokailurytmi, ateriointikertojen lukumäärä korkeintaan 5-6/vrk janojuomana vesi mukin käyttöä harjoitellaan ja siirrytään kokonaan jos tuttipullo käytössä, luovutaan viimeistään, kun ensimmäiset maitoposkihampaat puhkeavat jos vastikkeet käytössä, suositellaan nestemäisiä vastikkeita yösyötöistä luovutaan jos tuttipullo käytössä, tarjotaan siitä vettä tai maitoa (ei mehuja) siirrytään karkeajakoisempaan ravintoon lapsen hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisten hampaiden puhjettua harjaus tehdään aamuin illoin puhdas hammas ei reikiinny fluorihammastahnaa ei käytetä vesijohtovedessä riittävästi fluoria (1,45 mg/l) jauhemaisia veteen sekoitettavia vastikkeita ei suositella liiallisen fluorin saannin takia (erillinen ohje) jos kaivovesi käytössä, selvitetään fluorin määrä vedessä (erillinen ohje) rintaruokinta tukee leukojen ja suun lihasten kehittymistä pitkään jatkuva, lapsentahtinen imetys saattaa lisätä lapsen hampaiden reikiintymistä jos lapsi nauttii usein sokeripitoisia juomia tai ruokia jos mutansstreptokokit ovat kolonisoituneet varhain hampaiden pinnoille anatominen huvitutti suositeltavampi kuin sormi tutin käyttö vain nukahtamis- ja lohdutustilanteessa pitkään jatkunut huvitutin käyttö saattaa lisätä hampaiden reikiintymistä bakteeri voi tarttua lapsen hampaiden puhjettua syljen välityksellä tartunnan ehkäisemiseksi lapsella tulee olla oma lusikka ja tutti, joka puhdistetaan juoksevan veden alla

47 8. Riskitekijöitä sokeripitoisten välipalojen toistuva antaminen edesauttaa bakteerien tarttumista tartunnan vaara pienenee, kun vanhempien hampaat ovat terveet ja puhtaat vanhempien säännöllinen ksylitolin käyttö 4-5 kertaa päivässä ehkäisee bakteerin tartuntaa (väh. 5g ksylitolia/vrk, 1 g ksylitolia=1 pala täysksylitolipurukumia) perheestä nousevat suun terveyteen liittyvät ongelmat esim. pelot ja kokemukset sekä puutteellinen hoitomyöntyvyys lapsilla, joiden perheillä sosioekonominen asema huono, hampaat reikiintyvät keskimäärin enemmän kuin muilla lapsilla. maahanmuuttajaperheissä hampaiden reikiintyminen on yleisempää kuin perusväestössä. näkyvä plakki lapsen yläetuhampaiden huulen puoleisella pinnalla OHJATAAN LAPSI/PERHE HAMMASHOITOLAAN, JOS RISKITEKIJÖITÄ HAVAITAAN.

48 18 kk LAAJA TERVEYSTARKASTUS ((Terveydenhoitaja 30 min ja lääkäri 30 min) A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Pää Rokotukset pituus, paino päänympärys (MPR I, siirretty 1 vuoden ikään asti) B. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS Perheen hyvinvointihaastattelu: käytetään apuna 4 kk iässä täytettyä Arjen voimavarat lomaketta (lomake on arkistoituna lapsen papereissa ja annetaan tämän käynnin jälkeen vanhemmille). Niillä lapsilla, joilla lomaketta ei vielä ole käydään keskustelu Arjen voimavarat lomakkeen pohjalta. Huomiotavat asiat kirjataan TH1JAT-lehdelle (fraasit) - vanhempien suhtautuminen lapsen omantahdon ilmaisuihin ja omatoimisuuteen - lapsen suhtautuminen aikuisen rajoituksiin ja pettymyksiin 18 kk TERVEYSTARKASTUS LÄÄKÄRI tarkastuksen sisältö liitteenä

49 2 v. ( 60min.) TERVEYSTARKASTUS A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Aistit paino, pituus, päänympärys miten liikkuu ja toimii, suhtautuminen ympäristöön ja ihmisiin kuulo; ikätasoinen puhe B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS Juoksee Potkaisee palloa Rakentaa usean palikan tornin HAVAINTOTOIMINNAT JA KIELELLINEN KEHITYS Noudattaa yksinkertaisia ohjeita Nimeää kuvasta tuttuja esineitä Puhuu lauseita (2 3 pientä sanaa) SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Reagoi kieltoihin pysähtymällä toimistaan Hakee lohdutusta, pystyy lohduttamaan Leikkii omia leikkejä toisten rinnalla Ilmaisee oman tahtonsa, käyttää sanaa EI Syö itse C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - vanhempien suhtautuminen lapsen omaan tahtoon ja omatoimisuuteen - lapsen suhtautuminen rajoituksiin ja pettymyksiin - vastaavatko vanhempien odotukset lapsen kehitystasoa - perheen tukiverkosto, vanhempien yhteinen aika - päivähoidon sujuminen - alueen lapsiperheiden palveluista tiedottaminen Ohjataan/ muistutetaan hammashoitajan tarkastuskäynnistä hammashoitolaan, (SUUN TERVEYDENHUOLLON AJANVARAUSOHJEET 2-VUOTIAALLE)

50 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Ruokailu, pukeminen, peseytyminen - tuetaan lapsen omatoimisuutta - säännöllisyys, rituaalit tärkeitä - D-vitamiinien käyttöä suositellaan 3-vuotiaaksi asti Siisteyskasvatus - Herkkyyskausi (helppo oppia n. 2 3 v) - lapsen tahdissa eteneminen Nukkuminen - säännöllinen rytmi - omat rituaalit tärkeitä - tutista vieroitus, mikäli vielä käytössä - päiväunet usein vielä tarpeelliset - siirtyminen pinnasängystä lastensänkyyn 2. Kehityksen tukeminen - lapsen itseluottamuksen tukeminen - puheenkehityksen tukeminen (kyselykausi) - vanhempien johdonmukaisuus, suhtautuminen lapsen tunteenpurkauksiin - muiden lasten seura - leikit, pelit 3. Jaettava materiaali - MLL 2 3 vuotias, ensisynnyttäjille, muilla tarv. - Suun terveydenhuollon ajanvarausohje 2-vuotiaalle

51 3 v. ( 60 min ) + (30min, jos äidillä gest.dm) TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Aistit Tuki- ja liikuntaelimet pituus, paino, päänympärys näkö; lähinäkö, yhteisnäkö/vasen/oikea LH- taululla (O 0.5,V 0.5,mol. 0.5 ) tarv. kuulo; ikätasoinen puhe ryhti, alaraajojen asento B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS Hyppää tasajalkaa Kävelee varpailla Riisuu/pukee (nukkea) HAVAINTO- TOIMINNAT Jäljentää ympyrän Ymmärtää kokoja Ymmärtää käsitteitä KIELELLINEN KEHITYS Puhuu lauseita Kyselee mitä, missä Noudattaa 2-os. ohjeita, fysiol. änkytys* SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Pystyy hetken odottamaan vuoroaan Kestää äidin/hoitajan lyhyen poissaolon B.1. Puheseula 2 1/2v-3v. LENE:N ohjeen mukaan B.2. Hieno- ja kokonaismotoriikan seulat 2 1/2v-3vLENE:N ohjeen mukaan C. LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS - päivähoidon sujuminen - SRK-kerhoista sekä muista leikki-ikäiselle suunnatuista palveluista kertominen/ohjaaminen tarvittaessa - perheen vointi/jaksaminen - lapsen kiinnostus leikeistä ja muista lapsista (mielikuvitusolento) - vanhempien suhtautuminen lapsen itsenäistymispyrkimyksiin ja omatoimisuuteen - vanhempien suhtautuminen lapsen sukupuoli-identiteetin kehittymiseen - vanhempien keinot ristiriitatilanteissa lapsen kanssa, esim. kiroilu, tottelemattomuus, ruokailu, pesut

52 TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat 1. Hoito Lapsi on melko itsenäinen, vanhempien tulisi tukea lasta omatoimisuuteen arkielämän taidoissa lapsen kehitystaso huomioiden Ruokailu - säännölliset ruokailuajat - ruokahalu vaihtelee - perheen ruokailutavat Pukeutuminen, peseytyminen ja hampaidenhoito - lähes itsenäinen pukeutumisessa - harjoitellaan peseytymistä - tutista luopuminen VIIMEISTÄÄN NYT Siisteyskasvatus - omatoimisuuteen tukeminen WC-käynneissä - yökastelua esiintyy vielä Nukkuminen - säännöllinen rytmi - satunnaisia unihäiriöitä, painajaisia - päiväunet usein vielä tarpeen Tapaturmien ehkäisy - kotitapaturmien ehkäisy - ulkoleikit 2. Kehityksen tukeminen - itsenäistyminen - sos.suhteiden harjoittelua, leikkikaverit jo tärkeitä - kielellisen kehityksen tukeminen - perheen yhteinen aika, kotiaskareisiin mukaan 3. Jaettava materiaali - MLL 3 4 vuotias, ensisynnyttäjille, muilla tarv. D.GESTAATIODIABEETIKKO ÄITIEN OHJANTA Lapsen KEH97 lomakkeen etusivulla Huomioitavaa kohdassa merkintä: - äidillä gestaatiodiabetes/ omaseuranta - äidillä gestaatiodiabetes /insuliinihoitoinen Lapsen 3-vuotistarkastus Lapsen 3v tarkastuksen yhteydessä (Kirjataan äidin DIA lehdelle)

53 o Äidin paino o vyötärönympärys( lääkitys-kohtaan vy+luku) o BMI o RR * kohtaan lääkitys:lapsen 3v tarkastus -Perheen elämäntapaneuvontaa: Neuvokas perhe-kortti ( annettu ÄN:ssa) o ravinto o liikunta o tupakka o alkoholi -Äidille lähete 2h gluk rasitukseen ja veren lipidiarvojen (kok.kol,hdl,ldl, triglyseridit)mittaukseen: o sokerirasituslähetteestä poistetaan 1h:n täppä, koska eiraskaana olevilla on vain 0 ja 2h:n vertailuarvot, vlärajat ovat: 12 tunnin paaston jälkeen 6,0 mmol/ ja 7,8, mmol/l kahden tunnin kuluttua o äiti tilaa ajan laboratoriosta ja tiedustelee vastauksen diabeteshoitajalta. Jatkoseurannat omalääkärillä ja omalla ta:lla sekä mahdollisesti työterveydessä. HOITO-lehdelle merkintä: Äidillä ollut raskausdiabetes ja seuranta jatkuu työterveydessä tai terveysasemilla, diabeteshoitajien ohjeen mukaan (sokerirasitustulosten tultua).

54 4 v LAAJA TERVEYSTARKASTUS. (60min)+ (30min lääkärin tarkastuksen yhteydessä) (Varataan molemmat ajat samalla kertaa, mikäli mahdollista) A.FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu pituus, paino Yleisvaikutelma Pää päänympärys Aistit kuulo tarv; audiometri 20 db 0,25 4 khz. (esim.korvatulehduskierre tai epäily,että lapsi ei kuule) näkö.; LH-taulu, lähi- ja kaukonäkö Rokotukset DTaP-IPV B. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA MOTORINEN KEHITYS Viivaa pitkin kävely Pallon heitto Pallon kiinniotto HAVAINTO- TOIMINNAT Jäljentää ristin Leikkaa saksilla viivaa pitkin Mallirakentelu Helmien pujottelu Ihmispiirros KIELELLINEN KEHITYS Puhe ymmärrettävää Äännevirheitä voi esiintyä Kertoo kuvasta yksityiskohtia Kyselee miksi, milloin SOSIOEMOTIO- NAALINEN KEHITYS Leikki vastavuoroisesti toisten lasten kanssa Jäljittelee vanhempaansa Pysyy siistinä ja kuivana päivisin B.1. Puheseula 4v. LENE:n ohjeen mukaan (Terveydenhoitaja tekee tarvittavan lähetteen puheterapiaan) B.2. Hieno- ja kokonaismotoriikan seulat 4v. LENE:n ohjeen mukaan. (Terveydenhoitaja tekee tarvittavan lähetteen toiminta -tai fysioterapiaan)

55 C.LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiintuomat ajankohtaiset asiat esim. - päivähoidon sujuminen - perheen vointi ja jaksaminen - lapsen omatoimisuus syömisessä ja pukeutumisessa - vanhempien suhtautuminen lapsen tunteenpurkauksiin - kasvatuksen johdonmukaisuus ja rajat - sylissä olo, vapaa-aika, perheen yhdessä olo Vanhemmat tuovat mukanaan Päivähoidon terveiset 4-vuotisneuvolaan -lomakkeen. Terveydenhoitaja kirjaa oman tarkastuksensa tulokset lomakkeeseen. Tämä annetaan lääkärille vo:n yhteydessä ja lääkäri kirjaa omat havaintonsa. Sen jälkeen vanhemmat palauttavat lomakkeen päiväkotiin. Vanhemmille annetaan Pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomake kotiin täytettäväksi ohjeistettuna ja toivotetaan tervetulleeksi neuvolaan molemmat vanhemmat/huoltajat/koko perhe. Jaettava materiaali - MLL Terveys ja huolenpito 4 6- v. Arki on lapselle arvokasta tarv. - MLL 4 5 -vuotias, ensisynnyttäjille, muilla tarv. 4 v. (30min ) TERVEYSTARKASTUS (30min.) (lääkärin tarkastuksen yhteydessä) LAPSEN/PERHEEN PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTUS Vanhemmat palauttavat voimavara-lomakkeen ja terveydenhoitaja keskustelee heidän kanssaan esille nousevista asioista. Terveydenhoitaja esittää oman kysymyksensä vanhempien huolesta. TH1JAT-lomakkeelle fraaseihin Päivähoidon palaute ja Perheen arjen voimavarat kirjataan esille tulleet asiat. Lääkärin tarkastuksen sisältö erillisellä ohjeella efficapuussa : Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset lastenneuvolassa. Lääkäri kirjaa omat terveisensä päivähoitoon ja antaa Päivähoidon terveiset 4-vuotisneuvolaan lomakkeen vanhemmille palautettavaksi päivähoitoon. Lääkäri jatkaa vanhempien kanssa keskustelua voimavara-lomakkeen herättämistä asioista ja antaa lomakkeen vanhemmille. Lääkäri kirjaa jatkosuunnitelman TH1JAT-lomakkeelle, jos erityistä huomioitavaa ja/tai tarvetta tukikäynneille.

56 - 5 v. ( 60min) TERVEYSTARKASTUS A. LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA Kasvu Yleisvaikutelma Sairaudet Aistit Tuki- ja liikuntaelimet pituus, paino, päänympärys kuulo; audiometri näkö tarvittaessa; yhteisnäkö/oikea/vasen LH-taululla (O 0.8,V 0.8,mol. 0.8 ) ryhti RR (viitearvot < 115 / 75) Yö- tai / ja päiväkastelu A.1. Kokonais- ja hienomotoriikka toimintaterapeuttien ohjeen mukaan A.2. Puheseula Lumiukko testillä B. TERVEYSNEUVONTA Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esille tuomat asiat ja tehtävien suorituksessa ilmenneet seikat. Päivittäistoiminnot / omatoimisuus Ruokailu - Perheen yhteiset ateriat, pöytätavat - Säännöllisyys ja monipuolisuus Uni, lepo Liikunta/ulkoilu/ media - kannustus uintiin, hiihtoon, luisteluun ja pyöräilyyn - perheen yhteinen aika Jaettava materiaali - MLL 5 6 -vuotias ensisynnyttäjille, muille tarv. - Kulkunen

57 6 v. ( 30min) TERVEYSTARKASTUS A. FYYSINEN TERVEYDENTILA Kasvu Yleisvaikutelma Rokotukset pituus, paino, päänympärys MPR B. NEUVOLA-AJAN YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITELMA - kouluun ilmoittautumiseen informointi ja siirtyminen kouluterveydenhuoltoon - TH2PER-lomakkeen täyttö yhdessä vanhempien/ vanhemman kanssa: perhetiedot ja yhteenveto imeväis-ja leikki-iästä - Jatkosuunnitelmat mahd. puhe- tai toimintaterapioihin yms. hoitaviin tahoihin 2. Jaettava materiaali - MLL 6 7 -vuotias, ensisynnyttäjille, muilla tarv.

58 Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset lastenneuvolassa -Ohjeet pohjautuvat Terveysportin artikkeliin Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset neuvolassa, viitteet ohjaavat terveysportin aihetta käsitteleviin tarkentaviin artikkeleihin. -Lääkäri tekee kirjaukset th1 tai th1jat-lomakkeille ja keh97-lomakkeelle. Lääkäri huomioi merkinnät perhelomakkeelta ja kasvukäyrästöltä. -Selvän jatkosuunnitelman teko jatkossa tärkeää: esim: normaalit neuvolaseurannat / tai testes saltans -kontrolli 1v. -4v tarkastusosiossa mainittu Vahvuudet ja vaikeudet -kysely sekä LAPS-lomake ei ole vielä rutiininomaisessa käytössä. 4 6-viikkoistarkastus Tavoitteet Varmistetaan, että lapsi on ylittänyt syntymäpainonsa. Lonkkaluksaatio on todettava viimeistään tässä tarkastuksessa. Synnynnäinen kaihi on todettava. Vaikea kuulo- ja näkö-, kehitys- ja CP-vamma sekä vakava sydänsairaus voidaan todeta. Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ongelmat ja äidin masennus tulee havaita. Tukea järjestetään tarvittaessa (esim. terveydenhoitajan tihennetyt käynnit, perhetyöntekijän kotikäynnit, vauvaperhetyö, perheneuvola, muut sosiaalitoimen ja/tai lastensuojelun tukitoimet, vanhemman hoitoonohjaus). Jos arvioinnin perusteella jää epävarma tunne siitä, olisiko lapsen kehityksessä poikkeavaa, on syytä tehdä uusi arviointi lyhyen ajan kuluttua (tässä iässä 2 viikon kuluessa). Tarkastuksen kulku Aluksi tutustutaan terveydenhoitajan merkintöihin (perhetiedot perhelehdellä, yleishavainnot,th1- lehdellä ) ja synnytyssairaalan lastenlääkärin merkintöihin, joista käyvät ilmi raskauden kesto, syntymän jälkeen havaitut poikkeavuudet ja lapsen mahdollinen sijoittuminen riskiryhmään (paperilomake ja keh97-lehti). Tarkistetaan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys kasvukäyriltä. Vanhemmilta kysytään lapsen hoidon sujumisesta, imetyksestä/syötöistä, nukkumisesta, vanhempien ja perheenjäsenten voinnista sekä huolenaiheista. Synnytyksen jälkeinen masennus on tavallista, ja siihen tulee puuttua myös lapsen takia; vuorovaikutusongelmilla on kauaskantoisia seurauksia. Tarvittaessa sovitaan uusi keskusteluaika 1 2. Vuorovaikutusta ja vointia havainnoidaan jo riisumisen aikana. Tutkimuksen kulku tutkimuspöydällä tai vanhemman sylissä: 1. Yleisvaikutelma, jäntevyys, vireys. Lähete jatkotutkimuksiin on aiheellinen, jos lapsen yleisvoinnissa on poikkeavuutta (päivystyslähete). Väsyminen syödessä, poikkeava kalpeus ja hikisyys sekä suuri hengitystaajuus (yli 40/min) saattavat imeväisellä olla sydänvian oireita. 2. Vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa. Vanhempi suhtautuu myötäelävästi ja lämpimästi lapseensa 1. Lapsi viihtyy sylissä. 3. Tarkkaillaan ja kysytään suun alueen motoriikka ja ääntely: imee vaikeuksitta, ääntelee lyhyitä vokaalisarjoja. 4. Seurataan, fiksoiko lapsi katseella valoon. Lapsi kykenee kohdistamaan katseensa hetkeksi silmiin, seuraamaan katseellaan vähintään 90 ja ylittämään keskilinjan. Puuttuva fiksaatio tai nystagmus voi olla näkövamman merkki. 5. Tutkitaan pupillien koko ja reagointi valolle sekä punaheijaste oftalmoskoopilla Tarkastetaan kallon muoto, aukileen koko ja tonus, palpoidaan kallon saumat. 7. Sydän ja keuhkot auskultoidaan ja femoralispulssit tunnustellaan. Puuttuvat femoralispulssit edellyttävät alaraajapaineen mittausta; ks Vatsa palpoidaan (maksa, perna ja mahdolliset resistenssit). 9. Tutkitaan kivekset tai vulva. Mahdollisesta kivesretentiosta kerrotaan vanhemmille, mutta tilannetta jäädään seuraamaan Tarkastetaan iho (synnynnäiset luomet, hemangioomat, tuliluomet jne).

59 11. Tarkkaillaan lapsen asentoa (muista asymmetrinen tooninen niskaheijaste, joka on normaali ilmiö) ja spontaania liikehtimistä vatsallaan ja selällään; liikkeiden tulisi olla symmetrisiä, vuorotahtisia ja vaihtelevia. Tutkitaan vartalon ja niska-hartiaseudun tonus käsittelemällä ja tarkkailemalla lasta eri asennoissa. Samalla arvioidaan raajojen lihasjäntevyyttä. Raajojen jäntevyyttä tutkitaan myös taivuttelemalla niveliä. Tarkistetaan, että nilkat ovat kevyesti fleksoitavissa alaraajojen ollessa suorina ja että lonkat ovat passiivisesti helposti vietävissä täyteen fleksioon. Samalla tutkitaan jalat rakenteellisten asentovirheiden toteamiseksi Lasta kannatetaan kainaloiden alta ja tutkitaan jalkoihin varaaminen sekä kävelyreaktio. Koko painon kannattaminen ei aina ole merkki liiallisesta tonuksesta. 13. Tutkitaan, pystyykö lapsi vapauttamaan nenänsä vatsalla makuutettaessa. 14. Tarkkaillaan nyrkkien availua, jota tulisi esiintyä ajoittain. 15. Tehdään Ortolanin koe ja provokaatiokoe. Samalla todetaan mahdollinen alaraajojen erimittaisuus ja poimujen epäsymmetrisyys. Jos jompaakumpaa epäillään, mutta Ortolanin koe on negatiivinen, tehdään kantapää-pakarakoe. Lonkkaluksaation epäilykin on aina aihe jatkotutkimuksiin Kysytään anamnestisesti säpsähtely ääniärsykkeisiin kevyessä unessa. Tarvittaessa tutkitaan kuuloreaktio tiu ulle (imemisen loppuminen, silmien räpäytys tms). Matalaäänistä torvea ei enää käytetä:, vaikeasti kuulovikainenkin voi reagoida siihen. Jos jää epäily kuulovammasta tai jos vanhemmat epäilevät kuulovammaa, tutkitaan lapsi uudelleen 1 2 viikon kuluttua ja lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 17. Tutkitaan varhaisheijasteet: Moro, kävelyheijaste, tarttuminen, ATN. 4-kuukautistarkastus, laaja tarkastus Tavoitteet Liiallinen tonus, poikkeavat asento- ja liikemallit sekä puoliero on tunnistettava neurologisen varhaiskuntoutuksen järjestämiseksi. Infantiilispasmiin viittaavat sarjamaiset säpsähdykset (usein valveilla vireystilan muutoksen yhteydessä, esim. heräämisen jälkeen) on tunnistettava ja lapsi lähetettävä jatkotutkimuksiin. Poika, jonka kives ei ole laskeutunut, lähetetään lastenkirurgille 6. Pulmat varhaisessa vuorovaikutuksessa, äidin uupumus tai muu lisätuen tarve tulisi havaita ja psykososiaalista tukea järjestää (esim. tihennetyt terveydenhoitajan käynnit, perhetyöntekijän kotikäynnit, yhteistyö lastensuojelun kanssa, vanhemman hoitoonohjaus) Jos arvioinnin perusteella jää epävarma tunne siitä, onko lapsen kehityksessä poikkeavaa, tehdään uusi arviointi kuukauden kuluessa. Tarkastuksen kulku Kysytään arjen sujumisesta, vanhempien jaksamisesta ja mahdollisista huolenaiheista. Millainen vauva on, kuinka syö ja nukkuu? Tarkistetaan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys ja terveydenhoitajan asiapapereihin tekemät muut merkinnät (rokotukset, yleishavainnot). Tutkimuksen kulku tutkimuspöydällä: 1. Yleistilan ja vireyden arviointi 2. Vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa. Lapsi hymyilee, kun hänelle jutellaan ja hymyillään. Lapsi osaa jokellella, hihkua ja nauraa ääneen. Vastaa jutteluun ääntelemällä Lapsi asetetaan riisuttuna selinmakuulle. Lääkäri tarkastaa katseella seuraamisen kuljettamalla joko punaisen esineen, selkeän kuvan tai tai omat kasvonsa lapsen pään yli sivulta toiselle. Ellei lapsi seuraa, kysellään äidin havaintoja katsekontaktista, ja mikäli epäillään poikkeavuutta, lähetetään erikoislääkärille. Seuraamisen puuttuminen tutkittaessa ja anamnestisesti on merkki jatkotutkimuksia edellyttävästä poikkeavuudesta Tutkitaan valoheijaste (Hirschbergin koe) ja punaheijaste. Karsastus ja punaheijasteen puuttuminen ovat aihe lähetteeseen. 5. Kysytään vanhemmalta lapsen reagoinnista kuuloärsykkeille. Lapsen kuuloon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jos jokeltelu on niukkaa, vanhemmat epäilevät kuulon poikkeavuutta tai suku-

60 ja raskausanamneesi (keskosuus, asfyksia, infektiot) antaa viitteitä kuulovammariskeistä. Tarvittaessa helisytetään tiukua n. 20 cm:n päässä korvasta (vuorotellen). Jääkö lapsi kuuntelemaan (liikehdintä ja ääntely loppuu)? Suuntakuulovasteen (lapsi kääntää päänsä äänen suuntaan) puuttuminen ei vielä tässä iässä ole merkittävä löydös. 6. Sydän ja keuhkot auskultoidaan ja femoralispulssit tunnustellaan; ks Tutkitaan iho. Jatkuvan, laaja-alaisen tai pahenevan atooppisen ihottuman taustalta tulee poissulkea ruoka-allergia (maito). Muuten iho- ja suolivaivojen osalta on ensin arvioitava, onko kyseessä lisäselvittelyjä vaativa oire vai normaali vauvaiän ilmiö. Ks Vatsa palpoidaan: maksa, perna ja mahdolliset resistenssit. 9. Tutkitaan kivekset. Jos kives ei tunnu kivespussissa, tunnustellaan nivuskanavaa ja pyritään vetämään kives alas. Jos kiveksen saa hetkeksikään lypsettyä kivespussiin, tilannetta voi seurata, mutta jos kivestä ei löydy tai se tuntuu vain ylhäällä, tehdään lähete lastenkirurgille Tutkitaan varhaisheijasteet (Moron heijaste, tarttuminen, asymmetrinen tooninen niskaheijaste [ATN], kävelyheijaste). Moron heijaste, tarttuminen sormilla sekä kävelyheijaste yleensä tässä vaiheessa sammumassa. 11. Tarkastellaan vauvan spontaania liikehdintää. Poikkeava kehitys näkyy selkeimmin poikkeavina tai asymmetrisinä liikemalleina. Normaalisti liikkeet ovat vuorotahtisia ja vaihtelevasti aktivoituvia. Liikeradat ovat luontevia ja sujuvia. Lihasjäntevyyttä ja pystyasennon kehitystä arvioidaan eri asennoissa (selällään, mahallaan, pysty- ja tuetussa istuma-asennossa) sekä arvioimalla lihasvastusta tutkimalla nivelten passiiviset liikeradat. 12. Käsien käyttöä tutkitaan ojentamalla lapselle helposti tartuttava esine. Normaalisti lapsi tuo kädet keskilinjaan, kykenee avaamaan kämmenensä ja tarttumaan esineeseen symmetrisesti. 13. Tutkitaan pään kannatus, kun lasta kohotetaan käsistä vaakatasosta n. 45 :n istumakulmaan. Pään tulisi seurata mukana vartalon linjassa tai jäädä enintään jälkeen. Lapsi hallitsee pään ja ylävartalon hyvin tuetussa istuma-asennossa. 14. Lapsi asetetaan vatsalleen ja tarkastellaan yläraajoihin varaamista. Normaalitilanteessa lapsi pystyy tukeutumaan kyynärvarsiinsa siten, että myös ylärintakehä nousee alustalta. Mikäli pään kannatuksessa on epäsuhtaa, se viittaa lihastonuksen ongelmiin. Mahdollinen harjaantumattomuus (ei ole pidetty vatsallaan) on huomioitava ja vanhempia ohjattava (tarvittaessa fysioterapeutti). 15. Lonkkien abduktiot testataan ja tehdään Ortolanin koe 8. Jos lonkat ovat jäykät (polvia ei saada abduktiossa lähelle alustaa), abduktio on selvästi epäsymmetrinen, raajat vaikuttavat eripituisilta tai Ortolanin kokeessa havaitaan napsahdus, lähetetään lapsi lastenkirurgille. 8-kuukautistarkastus Tavoitteet Laskeutumaton kives on todettava viimeistään tässä iässä. Motorisen poikkeavuuden toteaminen on tarpeellista varhaiskuntoutuksen aloittamiseksi. Puoliero tulisi todeta jo aiemmin! Karsastus sekä näön ja kuulon vajavuudet on todettava. Esikielellisten taitojen ongelmat on havaittava: lapsen tulisi osata syödä melko karkeaa ruokaa, jäljitellä ääntelyä, jokellella monitavuisesti. Jos kuulo on normaali, lähete tehdään tarvittaessa puheterapeutille. Viivästynyt henkinen kehitys voidaan todeta. Selvä kontaktihäiriö on todettava. Jos lapsi ei hakeudu vanhemman läheisyyteen (syliin ja katsekontaktiin), taustalla saattaa olla poikkeava vuorovaikutus tai psykososiaalinen deprivaatio. Todetaan äidin mahdollinen uupumus. Perheen mahdollinen lisätuen tarve tunnistetaan ja tarvittaessa järjestetään apua. Jos arvioinnin perusteella jää epävarma tunne siitä, olisiko lapsen kehityksessä kuitenkin poikkeavaa, on usein viisasta konsultoida terveyskeskuksen erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeuttia). Nämä osaavat usein antaa vanhemmille lapsen kehitystä tukevia ohjeita. Uusi arviointi kannattaa tehdä lyhyen ajan kuluttua (kuukauden kuluessa). Yksittäinen löydös on harvoin merkittävä. Tarkastuksen kulku Tarkastus aloitetaan perheen elämäntilanteen ja vanhempien mahdollisten huolenaiheiden haastattelulla 1.

61 Tarkistetaan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys ja terveydenhoitajan asiapapereihin tekemät muut merkinnät (rokotukset, yleishavainnot). Tässä iässä lapsen tutkiminen onnistuu usein parhaiten vanhemman sylissä. Liikkumista tutkitaan lattialla esim. jumppamaton päällä. 1. Yleistilan ja vireyden arviointi 2. Tarkkaillaan kykyä vuorovaikutukselliseen kontaktiin: syliin hakeutuminen, katsekontaktin ottaminen, vuorovaikutteinen ääntely, kyky erottaa vieraat läheisimmistä hoitajista Tarkkaillaan ja kysytään suun alueen motoriikka ja ääntely: syö lusikasta, pureskelee, nielee. Osaa jokeltaa vastavuoroisesti ja monitavuisesti Tutkitaan silmillä seuraaminen liikutettaessa esinettä ylös, alas ja sivuille. Lapsen tulisi huomata 8 mm läpimittainen pallo 30 cm:n etäisyydeltä. Usein lapsi tavoittelee helmeä alkavalla pinsettiotteella. Hirschbergin testi, punaheijaste. 3.Huomioidaan mahdolliset kyyneltieongelmat ja silmäperäinen torticollis, tarvittaessa tehdään lähete silmälääkärin tutkimukseen. 5. Tutkitaan paikantamisvaste pienoisaudiometrilla, uikulla (45 db, taajuus 3 4 khz, esim. KP10). Lapsen tulee paikantaa ääni oikein molempien korvien puolelle. Mikäli käytössä on kalibroitu tiuku (45 db, 3 khz), sitä voidaan myös käyttää paikantamisvasteen tutkimiseen. Ääniärsyke annetaan korvan sivulta (ei ylä- eikä alaviistosta niin, että tutkijan käsi jää lapsen näkökentän taakse). Mikäli paikantamisvaste puuttuu, tutkitaan korvat. Jos todetaan tulehdus, kuulonseulontatutkimus toistetaan 2 3 viikon kuluttua. Jos löydös on kontrollissa edelleen poikkeava, eikä tärykalvon takana ole nestettä, lapsi lähetetään korvalääkärin jatkotutkimuksiin. Kaikki lapset eivät reagoi pienoisaudiometrille, koska eivät koe ääntä mielekkääksi, mutta reagoivat puheääneen (esim. lapsen oma nimi). 6. Kallon muoto inspektoidaan, palpoidaan saumat ja aukile. 7. Sydän ja keuhkot auskultoidaan 4 ja femoralispulssit palpoidaan. 8. Vatsa palpoidaan. 9. Kivekset tutkitaan. Jos todetaan korkea skrotaalinen kives tai piilokiveksisyys lähetetään lapsi heti jatkotutkimuksiin Ihon tutkiminen 11. Kysytään ja tutkitaan tarttuminen esineisiin varmalla otteella kummallakin kädellä. Vaihto kädestä toiseen ja suuhun vieminen. Epäsymmetria käsien käytössä on tässä iässä niin harvinaista, että lapsi on lähetettävä jatkotutkimuksiin 12. Tarkistetaan, että nilkat dorsifleksoituvat spontaanisti symmetrisesti alaraajojen ollessa suorina (tutkittaessa saadaan usein esiin vain passiivinen dorsifleksio, spontaania on kysyttävä anamnestisesti). Dorsifleksion puuttuminen tai epäsymmetria on aihe jatkotutkimuksiin Varaaminen suoriin käsiin vatsallaan ollessa ja painon siirtyminen toisen käden varaan, kun lapsi tavoittelee toisella kädellä esinettä (pystyy tarttumaan leluun menettämättä tasapainoaan). Ellei tämä onnistu, ovat jatkotutkimukset aiheellisia. (Jos lapsi konttaa, ei esineen tavoittelua tarvitse testata). 14. Liikkuminen: kääntyily, vatsamakuulla viisarina navan ympäri liikkuminen, ryömiminen tai konttaaminen. Päämäärähakuinen liikkuminen sekä uuden esineen suosiminen viittaavat myös normaaliin henkiseen kehitykseen. 15. Pään suojaheijaste sekä suojaheijasteet eteen ja sivuille tutkitaan. Pään suojaheijasteen täydellinen puuttuminen on aihe kontrolliin kuukauden kuluttua ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Jos lapsi istuu tukevasti lattialla ilman tukea suoristaen selkänsä ja päänsä, tämä riittää eikä muuta tutkimista tarvita. Suojeluheijaste taaksepäin voi olla vielä puutteellinen tässä iässä. 16. Varaaminen suoristetuille jaloille. Tarkkaillaan symmetriaa ja sitä, varaako jalkapohjille vai ainoastaan varpaille ja menevätkö alaraajat saksiasentoon. Varvastusta esiintyy tässä iässä noin 10 %:lla normaaleistakin lapsista, saksiasento ja adduktiospasmi ovat aina poikkeavia. Jos lapsi ei varaa normaalisti, ovat statuksen kontrollointi ja sen jälkeen jatkotutkimukset aiheellisia.

62 18-kuukautistarkastus, laaja tarkastus Tavoitteet Karsastus on todettava. Henkisen kehityksen selvä vajavuus on todettava. Pulmat varhaisessa vuorovaikutuksessa ja äidin uupumus tulisi todeta. Psyykkisen kehityksen häiriöt voivat ilmetä syömis- ja/tai unihäiriöinä. Puheen kehityksen ongelmat tulee tunnistaa ja niihin tulee herkästi puuttua. Allergisen lapsen mahdollisten ruokavaliorajoitusten tarkistaminen. Tästä iästä lähtien monia ruokavaliorajoituksia voidaan alkaa purkaa. Perheen mahdollinen lisätuen tarve tunnistetaan ja tarvittaessa järjestetään apua. Tarkastuksen kulku Tarkastus aloitetaan perheen elämäntilanteen ja vanhempien mahdollisten huolen aiheiden haastattelulla 1. Tarkistetaan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys ja terveydenhoitajan asiapapereihin tekemät muut merkinnät (rokotukset, yleishavainnot). 1. Yleisvaikutelman ja vireyden arviointi. 2. Tarkkaillaan kykyä vuorovaikutukselliseen kontaktiin: syliin hakeutuminen, katsekontaktin ottaminen, vierastaminen viimeistään nyt Puheen tuotto: yleensä lapsella on muutamia mielekkäästi käytettyjä sanoja. Sanojen puuttuminen ei välttämättä viittaa viivästyneeseen kehitykseen, jos lapsi selvästi ymmärtää joidenkin sanojen ja esineiden yhteyksiä. 4. Lusikan käyttö syömiseen ja ruoan pureskelu (anamnestisesti) 5. Pinsettiote 6. Kahden palikan pinoaminen (ongelmat voivat liittyä lihastonukseen, silmien ja käden yhteistyön vaikeuksiin tai jäljittelytaitojen vajavuuksiin) 7. Esineiden mielekäs käsittely 8. Kiinnostuminen uudesta lelusta (kuvaa epäspesifisesti visuaalista havainto- ja prosessointikykyä) 9. Kyky vastavuoroiseen (pallo- tai ota anna -) leikkiin 10. Silmillä seuraaminen ja karsastus: liikutetaan esinettä ylös, alas ja sivuille. Hirschbergin testi. Suora peittokoe, ainakin niille lapsille, joiden lähisuvussa on esiintynyt toiminnallista heikkonäköisyyttä tai karsastusta. Punaheijasteet. 11. Kuulon tutkimus, jos ongelmia puheentuotossa: paikannusvaste kuten 8 kk:n iässä (pienoisaudiometri tai oman nimen kuiskaaminen, otoskopia/tympanometria liimakorvan toteamiseksi) 12. Kävelykyky ilman tukea 13. Seisomaan nouseminen ilman tukea, kun lapsi esim. nostaa palloa lattialta 14. Spontaani liikehdintä, istuma-asento, lihastonus: huomaa erityisesti asymmetriat, näön käytön ongelmista johtuva tortikollis 15. Ihon tutkiminen 16. Suun tutkiminen, yläetuhampaiden puhtaus 17. Sydämen ja keuhkojen auskultaatio 4, ja femoralispulssien palpaatio 18. Vatsan palpaatio 19. Kivesten tutkiminen 4 vuotistarkastus, laaja tarkastus Tavoitteet Myöhemmin kouluvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat tulevat tässä iässä jo esiin, ja niitä voidaan alkaa kuntouttaa. Oppimishäiriöt: ks. 12.

63 Psyykkisen kehityksen häiriöt voivat näkyä pelko-oireina, alakuloisuutena, takertuvuutena vanhempiin, tottelemattomuutena, ryhmässä toimimisen vaikeuksina tai muina vuorovaikutusongelmina. Tällöin perheneuvolan arvio ja tuki voi olla tarpeen. Perheen mahdollinen lisätuen tarve tunnistetaan ja tarvittaessa järjestetään apua. Lääkärin tärkein tehtävä on tehdä yhteenvetoa epäillyistä poikkeavuuksista, riskitekijöistä, voimavaroista ja lapsen kokonaistilanteesta, selittää ne lapselle ja perheelle ja yhdessä perheen kanssa suunnitella jatkotoimenpiteet Tarkastuksen kulku Pääpaino on terveydenhoitajan tutkimuksessa, joka on suurimmaksi osaksi tehty omalla käynnillään jo aiemmin. Yleensä lääkärin tutkittaviksi jäävät somaattinen tutkimus ja karkea neurologinen status. Kohdat sisältyvät terveydenhoitajan tarkastukseen, lääkäri voi tarv. tarkentaa. Tarkastus aloitetaan perheen elämäntilanteen ja vanhempien mahdollisten huolen aiheiden haastattelulla. Tarkistetaan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys ja terveydenhoitajan asiapapereihin tekemät muut merkinnät (terveydenhoitajan tekemän LENE-tutkimuksen osa-alueiden sujuminen: hieno- ja kokonaismotoriikan seula, puheseula. ) Tutustutaan päivähoidon palautteeseen (sisältää psykososiaalista kehitystä kartoittavan Vahvuudet ja vaikeudet-lomakkeen) Tutustutaan vanhempien täyttämään Vahvuudet ja vaikeudet-lomakkeeseen. 1. Yleisvaikutelma 2. Karkea motoriikka: kävely, kävely viivaa pitkin, yhdellä jalalla seisominen ja hyppiminen, haara-perushyppy. Pallon heiton ja kiinnioton tulisi onnistua parin metrin päästä. 3. Vuorovaikutustaidot: kykenee vastavuoroisuuteen; yhteistyöstä kieltäytymisen taustalla on varsin usein psyykkisen, neurologisen tai vuorovaikutustaitojen kehityksen ongelmaa. 4. Tarkkaavaisuus ja motivoituminen: pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 10 minuutiksi yhtäjaksoisesti. 5. Puheen ja käsitteiden ymmärtäminen: noudattaa 2-osaisia ohjeita, vastaa asianmukaisesti kysymyksiin, nimeää värejä, laskee ainakin kolmeen 6. Puheen tuottaminen: vähintään 3 4 sanan lauseet, helposti ymmärrettävää puhetta 7. Kuullun hahmotus: erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa. 8. Silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (ristin ja neliön), pujottaa 1 cm:n läpimittaisia helmiä muovilankaan. 9. Muotolaatikkoa voidaan käyttää avaruudellisen hahmottamisen kartoittamiseksi. Nelivuotias selvittää 3 helpointa palikkaa laatikkoon. Kaksi vaikeinta (kolmio ja monikulmio) hän osaa laittaa laatikkoon joko heti tai oppii ensimmäisen näyttämisen jälkeen ja taito pysyy. 10. Silmien tutkiminen: mustuaisten symmetria, valoreaktiot, Hirschbergin testi, suora peittokoe. Tutustutaan näköseulonnan tulokseen (tehty 3-v iässä): (lähi- ja ) kaukonäöntarkkuus esim LH-tauluilla, Näön tutkimus uusitaan jos se ei ole onnistunut 3- vuotiaana, tai on epäily karsastuksesta tai näön heikkoudesta. Lähete silmälääkärille, jos silmien välillä on 2 tai usemman rivin ero tai yhteisnäön tarkkuus huonompi kuin Korvat otoskopoidaan. Kuulo tutkitaan audiometrillä (seulonta), jos lapsella on anamneesissa useita korvatulehduksia, puheenkehityksen ongelmaa tai epäilyä kuulon heikkoudesta. Normaali kuulo on 20 db taajuusalueella khz. Jos lapsi keskittyy tutkimukseen huonosti, se kannattaa uusia 5 vuoden iässä. 12. Kasvojen symmetria inspektoidaan 13. Suu tutkitaan, yläetuhampaiden puhtaus. 14. Sydämen ja keuhkojen auskultaatio, reisivaltimopulssien palpaatio 15. Vatsan palpaatio 16. Kivesten tutkiminen 17. Iho (cafe au lait-läiskät, luomet, atopia jne). 18. Tarvittaessa karkea neurologinen status ainakin jos motoriikan ja hienomotoriikan kehityksessä, lihastonuksessa tms pulmaa: jännerefleksit, Babinski, Romberg, SNK, DDK.

64 19. Yhdessä terveydenhoitajan ja perheen kanssa yhteenveto epäillyistä poikkeavuuksista, riskitekijöistä, voimavaroista ja lapsen kokonaistilanteesta. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä perheen kanssa.

65 6 KK-/1-VUOTIAAN SUUN TERVEYDEN NEUVONTA TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA KLIININEN TARKASTUS puhjenneet hampaat plakki karies ikenet limakalvot hampaiden mahdolliset kehityshäiriöt NEUVONTA Ruokailu Puhdistus Fluori Vanhemmilla on vastuu lapsen hampaiden hoidosta ja terveellisten valintojen juurruttamisesta jo varhaislapsuudessa. Hampaiden reikiintymisen kannalta 0,5-2 vuotta on kriittinen ikäkausi maitohampaiden puhkeamisen ja mahdollisen mutansstreptokokkien kolonisoitumisen takia ruokailurytmi, ateriointikertojen lukumäärä korkeintaan 5-6/vrk janojuomana vesi mukin käyttöä harjoitellaan ja siirrytään kokonaan jos tuttipullo käytössä, luovutaan viimeistään, kun ensimmäiset maitoposkihampaat puhkeavat jos vastikkeet käytössä, suositellaan nestemäisiä vastikkeita yösyötöistä luovutaan jos tuttipullo käytössä, tarjotaan siitä vettä tai maitoa (ei mehuja) siirrytään karkeajakoisempaan ravintoon lapsen hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisten hampaiden puhjettua harjaus tehdään aamuin illoin puhdas hammas ei reikiinny fluorihammastahnaa ei käytetä vesijohtovedessä riittävästi fluoria (1,45 mg/l) jauhemaisia veteen sekoitettavia vastikkeita ei suositella liiallisen fluorin saannin takia (erillinen ohje) jos kaivovesi käytössä, selvitetään fluorin määrä vedessä (erillinen ohje) Imeminen rintaruokinta tukee leukojen ja suun lihasten kehittymistä pitkään jatkuva, lapsentahtinen imetys saattaa lisätä lapsen hampaiden reikiintymistä jos lapsi nauttii usein sokeripitoisia juomia tai ruokia

66 jos mutansstreptokokit ovat kolonisoituneet varhain hampaiden pinnoille anatominen huvitutti suositeltavampi kuin sormi tutin käyttö vain nukahtamis- ja lohdutustilanteessa pitkään jatkunut huvitutin käyttö saattaa lisätä hampaiden reikiintymistä Mutansstreptokokki-tartunta Riskitekijöitä bakteeri voi tarttua lapsen hampaiden puhjettua syljen välityksellä tartunnan ehkäisemiseksi lapsella tulee olla oma lusikka ja tutti, joka puhdistetaan juoksevan veden alla sokeripitoisten välipalojen toistuva antaminen edesauttaa bakteerien tarttumista tartunnan vaara pienenee, kun vanhempien hampaat ovat terveet ja puhtaat vanhempien säännöllinen ksylitolin käyttö 4-5 kertaa päivässä ehkäisee bakteerin tartuntaa (väh. 5g ksylitolia/vrk, 1 g ksylitolia=1 pala täysksylitolipurukumia) perheestä nousevat suun terveyteen liittyvät ongelmat esim. pelot ja kokemukset sekä puutteellinen hoitomyöntyvyys lapsilla, joiden perheillä sosioekonominen asema huono, hampaat reikiintyvät keskimäärin enemmän kuin muilla lapsilla. maahanmuuttajaperheissä hampaiden reikiintyminen on yleisempää kuin perusväestössä. näkyvä plakki lapsen yläetuhampaiden huulen puoleisella pinnalla OHJATAAN LAPSI/PERHE HAMMASHOITOLAAN, JOS RISKITEKIJÖITÄ HAVAITAAN. ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN TERVEYSNEUVONTA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA 2-vuotiaan neuvonta Lähtökohtana vanhempien aktiivinen kuunteleminen ja keskustelu vanhempien esiin tuomista asioista. Positiivisen suhtautumisen vahvistaminen. Perheen voimaannuttaminen. Ravinto Tottumusten havainnointi, aterioiden säännöllisyys ja määrä Lapsi voi määrätä annoksen suuruuden, mutta vanhempien vastuulla on ruokailuajat ja ruoan laatu Janojuomaksi vesi

67 Jos makeisia käytössä, mahdollisimman harvoin ja aterian jälkeen Ksylitolineuvonta Hampaiden puhdistaminen Plakin/biofilmin poistaminen hampaiden pinnalta näytetään vanhemmille konkreettisesti, missä plakkia Harjaus, näytetään lapsen suussa oikea tekniikka, jos mahdollista Vanhemmat vastaavat hampaiden harjauksesta Annetaan hammasharja Fluorineuvonta Informoidaan vanhempia juomaveden fluoripitoisuudesta Ohjataan hammastahnan käyttö; määrä ja milloin otetaan käyttöön Onko vielä kaivovesiä käytössä? Purennan kehitys Viitoset puhkeamassa, uusi hammas reikiintyy herkemmin Pysyvien hampaiden kehitys (mallit) tuttipullo, tutti, sormi jne. vierotus purennan kontrolli Karies on infektiotauti St.mutans tartunta Sylkikontaktien välttäminen Runsas sakkaroosi edistää mutansin tarttumista ja lisääntymistä St.mutans-näytteen ottaminen, vanhempien informoiminen Riskiluokitus ja merkitseminen HAM2-sivulle, erityistä huomioitavaa, harkitse hoitorytmi Merkitse seuraava JÄT, mutans tuloksen jälkeen HRisL1 ja HRisL2 sovi kaksi käyntiä 6kk:n aikana, jolloin varmistat, että biofilmiä ei ole hampaissa ja tavat tottumukset ovat edulliset hampaiston kannalta Kliininen tarkastus Puhjenneet hampaat, plakki, karies, kehityshäiriöt, purenta Perheestä nousevat suun terveyteen liittyvät ongelmat (esim. pelot, kokemukset). Motivoi vanhempia hammashoitoon, jos eivät ole käyneet. 4-vuotiaan neuvonta

68 Lähtökohtana vanhempien aktiivinen kuunteleminen ja keskustelu vanhempien esiin tuomista asioista. Positiivisen suhtautumisen vahvistaminen ja voimaannuttaminen. Ravinto Tottumusten havainnointi, aterioiden säännöllisyys ja määrä Lapsi voi määrätä annoksen suuruuden, mutta vanhempien vastuulla on ruokailuajat ja ruoan laatu Janojuomaksi vesi Makeisten käyttö ja ajoitus hallittua Hoitopaikan ja isovanhempien kanssa sovitut käytännöt Ksylitolineuvonta Hampaiden puhdistaminen Plakin/biofilmin poistaminen hampaiden pinnalta näytetään vanhemmille konkreettisesti, missä plakkia (vanhempi hoitotuolin viereen) Harjaus, näytetään lapsen suussa oikea tekniikka, jos mahdollista. Harjaus 2 kertaa pv:ssä. Vanhemmat vastaavat hampaiden harjauksesta edelleen Hammasharja mukaan hoitolaan Fluorineuvonta Purennan kehitys Informoidaan vanhempia juomaveden fluoripitoisuudesta Ohjataan hammastahnan käyttö; määrä ja milloin otetaan käyttöön Pysyvien hampaiden kehitys, ensimm. pysyvien hampaiden puhkeaminen, uusi hammas reikiintyy herkemmin, vaikea puhdistaa (6:t) Imeskelytottumukset Purennan kontrolli Tapaturmat? Karies on infektiotauti Kerrataan karieksen syntyminen Lapsen st.mutans taso kerrotaan vielä vanhemmille Riskiluokitus, onko pysynyt samana? Laita seuraava JÄT, harkitse hoitorytmi Suun terveystarkastus purenta Puhjenneet hampaat, plakki, karies, kehityshäiriöt, Perheestä nousevat suun terveyteen liittyvät ongelmat esim. pelot, kokemukset, lapsen vaikea keskittyä, motoriset ongelmat

69 6-vuotiaan neuvonta Lähtökohtana vanhempien aktiivinen kuunteleminen ja keskustelu vanhempien esiin tuomista asioista. Kuuntele ja neuvo myös lasta. Positiivisen suhtautumisen vahvistaminen ja voimaannuttaminen Ravinto Tottumusten havainnointi, aterioiden säännöllisyys ja määrä Lapsi voi määrätä annoksen suuruuden, mutta vanhempien vastuulla on ruokailuajat ja ruoan laatu Janojuomaksi vesi Makeisten käyttö ja ajoitus hallittua Hoitopaikan ja isovanhempien kanssa sovitut yhteiset käytännöt Ksylitolineuvonta Hampaiden puhdistaminen Plakin/biofilmin poistaminen hampaiden pinnalta näytetään vanhemmille konkreettisesti, missä plakkia (vanhempi hoitotuolin viereen) Harjaus, näytetään lapsen suussa oikea tekniikka, jos mahdollista Vanhemmat vastaavat hampaiden harjauksesta edelleen Hammasharja mukaan hoitolaan Fluorineuvonta Purennan kehitys Muistutetaan vanhempia juomaveden fluoripitoisuudesta Ohjataan hammastahnan käyttö ja määrä Pysyvien hampaiden kehitys, ensimm. pysyvien hampaiden puhkeaminen, uusi hammas reikiintyy herkemmin, vaikea puhdistaa (6:t) RisL2 lapsilta kuutosten pinnoittaminen? Purennan kontrolli Tapaturmat? Suun terveystarkastus purenta Puhjenneet hampaat, plakki, karies, kehityshäiriöt, JÄT Laita seuraava JÄT, itsellesi, jos riskilapsi tai hl:lle 8- vuotiaana. Arvioi riski! Perheestä nousevat suun terveyteen liittyvät ongelmat esim. pelot, aikaisemmat kokemukset, lapsen keskittymisvaikeudet, motoriset ongelmat

70 Hyvinvointineuvola/ Kouluterveydenhuolto KOULUTERVEYDENHUOLTO LK 1-6 Kouluterveydenhuolto on osa lasten perusterveyden-huoltoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, muun oppilashuollon ja koulun henkilökunnan kanssa edistää koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä ja luoda perustaa terveelle nuoruudelle ja aikuisuudelle. Ala- koulu Terveydenhoitaja Olen tavattavissa koululla puhelin sähköposti:

71 Terveystarkastukset - Henkilökohtaisissa terveystarkastuksissa terveydenhoitaja kartoittaa lapsen terveydentilan, arvioi mahdolliset terveysriskit ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. - Terveydenhoitaja antaa tarvittaessa rokotusohjelman mukaiset rokotukset. - Kouluterveydenhuolto tukee pitkäaikaissairaiden oppilaiden hoidon toteutusta ja seurantaa. - Terveydenhoitaja antaa ensiapua koulutapaturmissa ja sairaustapauksissa. - Terveydenhoitaja tapaa oppilaat kouluuntulotarkastuksessa ja joka luokka-asteella. - Laaja-alaiset terveystarkastukset tehdään 1.lk:n ja 5. lk:n oppilaille. Terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksen oppilaalle sekä koko perheen hyvinvoinnin kartoituksen. Vanhemmat/huoltajat kutsutaan mukaan. - Luokkakohtaisen ja yksilökohtaisen terveydenhoitosuunnitelman mukaan seurataan oppilaan koulussa viihtymistä, hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. KOULULAISEN VANHEMMILLE pidä huoli koululaisen terveyttä edistävistä elämäntavoista: - riittävä lepo, uni (10 11 h yössä) ja liikuntaa joka päivä (vähintään 2 h/pv) - säännöllinen ja terveellinen ruokailu (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) - päivittäinen henkilökohtainen puhtaus ohjaa, rajoita ja valvo koululaisen television katselua sekä tietokonepelien pelaamista (ruudun ääressä enintään 2h/vrk) sovi selvät turvalliset rajat käyttäytymiselle. Sovi kotiintuloajoista ole myönteisesti mukana kouluun liittyvissä asioissa turvaa koululaisen iltapäivä ole lähellä ja läsnä ota syliin! Terveydenedistäminen Oppilaskohtaisella terveyskasvatuksella pyritään vahvistamaan oppilaan tietojen, asenteiden ja käyttäytymisen muotoutumista terveelliseen suuntaan. Terveyskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin, henkilökohtaisen hygienian hoitoon, kouluviihtyvyyteen, murrosiän muutoksiin, tupakoimattomuuteen ja päihteettömyyteen. Kodin ja kouluterveydenhuollon välinen yhteistyö Huoltajien on hyvä kertoa terveydenhoitajalle perheen elämän -

72 muutoksista, oppilaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä, pitkäaikaissairauksista, erikoisruokavalioista, tartuntataudeista (mm. rokot, kihomadot, täit), pitkäaikaisista poissaoloista sekä oppilaan turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Uusista erityisruokavalioista tai niiden muutoksista on ilmoitettava koulun vastaavalle ravitsemustyöntekijälle. Erityisruokavalio- lomakkeita saa koulun keittiöltä tai

73 / HH, SK, LR, ST, SV Hyvinvointineuvola/Kouluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY KOULUTULOKKAAN HUOLTAJILLE 1. PERHETIEDOT Lapsen nimi henkilötunnus Lapsen vanhempien tai muun/muiden huoltajan/jien nimet, synt.ajat ja sukulaisuussuhteet äidinkieli Puh. päivisin äidinkieli Puh. päivisin Huoltajuus yhteishuoltajuus yksinhuoltajuus muu, mikä Lapsen sisarukset (nimi ja syntymävuosi) Lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt Yhteydenpito ja tapaamisjärjestelyt muualla asuvaan biologiseen vanhempaan/sisaruksiin 2. KOULUN ALKUA EDELTÄVÄNÄ VUONNA LAPSI ON OLLUT Esikoulussa Ei Kyllä Esikoulun nimi 3. SUUNNITELTU ILTAPÄIVÄHOITO ENSIMMÄISENÄ KOULUVUONNA 4. TERVEYDENTILA Millaiseksi arvioitte lapsenne terveydentilan tällä hetkellä? Hyvä Keskinkertainen Huono En osaa sanoa Onko lapsellanne jokin pitkäaikainen sairaus tai vaiva? Ei Kyllä, mikä? Missä hoidetaan? Lääkehoito? Onko lapsenne ollut sairaalahoidossa? Missä, milloin? (esim. leikkaukset,tapaturmat, tutkimukset) Todetut allergiat Onko lapsenne käynyt perheneuvolassa, lastenneurologian tai -psykiatrian yksikössä? Ei Kyllä, missä? Esiintyykö lapsellanne toistuvasti seuraavia oireita? Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä/Ei Päänsärkyä Vatsavaivoja Allergisia oireita Silmävaivoja Korvakipua tai kuulovika Kyllä Ei Kyllä Ei Pitkittynyttä yskää (2kk) Pitkittynyttä nuhaa (2kk) Ihottumaa Virtsavaivaa, yö- tai päiväkastelua Jokin muu, mikä Mitä sairauksia perheessänne (vanhemmat/sisarukset) on? (esim. diabetes, sydän-tai verisuonisairaudet, mielenterveysongelmat)

74 5. LAPSENNE HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA ASIOITA. Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä/Ei Osaako lapsenne Kyllä Ei Onko lapsellanne Kyllä Ei Puhua selvästi, ääntää kirjaimet Ystäviä/kavereita oikein Ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä Arkuutta Hiihtää ja luistella Pelkoja Kestää häviämistilanteita Aggressiivista käyttäytymistä Pitää puoliaan toisten lasten joukossa Kiusaamista/kiusatuksi tulemista Istua tarvittaessa rauhallisesti paikoillaan Ulkoilua/liikuntaa TV:n katselua, tietokonepelejä tms. Väsymystä/unettomuutta Säännöllinen ateriarytmi Tuntia/pvä: Tuntia/pvä: Nukkumaanme noaika: 6. PERHEEN HYVINVOINTI. Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä/Ei Perheessämme on Kyllä Ei Kyllä Ei Riittävästi yhteistä aikaa Yhteiset säännöt Tapana kehua perheenjäseniä Tapana kertoa päivän tapahtumista Pitkäaikaissairautta Mielenterveyden häiriöitä Tupakointia Liiallista päihteidenkäyttöä Väkivaltaa Taloudellisia huolia Muita perheen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Mistä iloitsette lapsessanne? 7. ONKO JOKIN MUU ASIA MISTÄ HALUAISITTE KESKUSTELLA? 8. SALLITTEKO, ETTÄ LAPSELLENNE ANNETAAN KOULUIÄSSÄ TARPEELLISET PERUS- JA TEHOSTEROKOTUKSET? Kyllä Ei 9. SAAKO TERVEYDENHOITAJA KESKUSTELLA LUOKANOPETTAJAN KANSSA LAPSENNE KOULUNKÄYNNISTÄ ENNEN 1. LUOKAN LAAJAA TERVEYSTARKASTUSTA? Kyllä Ei Päiväys / 20 Huoltajan/huoltajien allekirjoitus LIITE

75 Vanhemmuus on elämän pituinen rooli. Alla on kuvattu vanhemmuuden roolikartta, jonka avulla voidaan jäsentää vanhemmuuden sisältöä. Siinä vanhemmuuden rooleiksi on määritelty huoltaja, rakkauden antaja, elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja ja rajojen asettaja. Lapsi tarvitsee eri ikäkausina erilaista vanhemmuutta. Pyydämme teitä nyt hetkeksi pysähtymään asian äärelle ja pohtimaan seuraavia kysymyksiä voimme keskustella asiasta lapsenne terveystarkastuksessa - Pohdi, millä vanhemmuuden osa-alueella tunnet olevasi vahvoilla. - Pohdi, missä vanhemmuuden roolissa haluaisit kehittyä.

76 /SK,HL,SJ,TS Hyvinvointineuvola / Kouluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY 5. LUOKAN OPPILAALLE Ole ystävällinen ja ota tämä kysely mukaan kouluun täytettynä Terveydenhoitaja tulee keräämään kyselyt luokasta. Kutsun sinut lähiaikoina terveystarkastukseen ja sen jälkeen lääkärintarkastukseen yhdessä vanhempiesi kanssa. Aika lääkärintarkastuksesta ilmoitetaan myöhemmin. Nimi Koulu Luokka Päivämäärä Tämä kysely on tarkoitettu helpottamaan yhteistyötä sinun, vanhempiesi ja kouluterveydenhoitajan välillä. Vastaa rastittamalla mielestäsi oikea vaihtoehto ja /tai kirjoittamalla vastaus sille varatulle paikalle. Täytä itse kysymykset Pyydä vanhempiasi täyttämään kanssasi yhdessä kysymys 19 ja allekirjoittakaa lomake. 1. Oletko mielestäsi terve tällä hetkellä? kyllä en 2. Onko sinusta mukava käydä koulua? kyllä ei 3. Miten koulunkäyntisi sujuu? selviydyn hyvin jotkut aineet tuottavat minulle vaikeuksia koulunkäynti on mielestäni todella vaikeaa 4. Onko sinua kiusattu /sinulle tehty pahaa ei kyllä, missä milloin 5. Laske, kuinka paljon aikaa käytät päivässä tv:n /dvd:n /tietokoneen /pelikoneen ääressä alle 1 tunti 1 2 tuntia yli 2 tuntia 6. Mihin aikaan menet nukkumaan? 7. Syötkö: aamiaisen lounaan välipalan päivällisen iltapalan 8. Voiko mielestäsi sinun ikäisesi tupakoida? ei kyllä kokeilumielessä voi 9. Voiko mielestäsi sinun ikäisesi juoda siideriä, olutta tai muuta alkoholia? ei

77 kyllä kokeilumielessä voi 10. Minkälaiset asiat tekevät sinut iloiseksi? 11. Kerro kolme asiaa, missä omasta mielestäsi olet hyvä? 12. Onko elämässäsi tällä hetkellä joitakin ikäviä, sinua huolestuttavia asioita? ei kyllä, mitä 13. Onko sinulla ollut viime aikoina paha mieli pelkoja jännittämistä väsymystä univaikeuksia surullinen olo yksinäinen olo 14. Keitä kuuluu perheeseesi? 15. Miten perheesi viettää aikaa yhdessä? 16. Onko sinulla kavereita kotona /koulussa? 17. Harrastatko liikuntaa jossain muodossa? joka päivä mitä liikuntaa? 2-3 kertaa viikossa kerran viikossa en liiku juuri ollenkaan 18. Mitä muuta teet vapaa-aikanasi? TÄYTÄ ALLA OLEVA KYSYMYS YHDESSÄ VANHEMPIESI KANSSA 19. Saako terveydenhoitaja keskustella luokanopettajan kanssa lapsenne koulunkäynnistä ennen viidennen luokan laajaa terveystarkastusta? Kyllä Ei Päivämäärä. 20 Oma allekirjoituksesi Vanhemman /vanhempien allekirjoitus

78 Puhelin numero, josta vanhemmat tavoittaa Hyvinvointipalvelut/Lasten- ja nuortenpalvelut/ Hyvinvointineuvola/Kouluterveydenhuolto /HH,SK,LR,ST,SV / SK,HL,SJ,TS TERVEYSTARKASTUKSET KOULUTULOKKAASTA KUUDESLUOKKALAISEKSI

79 LUOKKIEN 1 6 TERVEYSTARKASTUKSET annetun Valtioneuvoston asetuksen mukaan kouluterveydenhuollossa on tarkoituksena, että terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Kotkan kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle yhdessä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Kouluterveydenhuolto on mukana vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja psykososiaalisista tukea tarvitsevien oppilaiden kuntoutuksen ja seurantaohjelmien toteuttamisessa. Kouluterveydenhuolto pyrkii edistämään myös kouluyhteisön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Terveydenhoitaja tapaa vuosittain luokka-asteiden kaikki oppilaat. Terveystarkastusten tavoitteena on oppilaan terveydentilan kartoittaminen, varhaisen tuen tarpeen arvioiminen ja näistä esiin nousseiden tarpeiden mukainen terveysneuvonta. Lääkäri tapaa perheen ja lapsen 1. luokan ja 5. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Tarpeen mukaan terveystarkastukset järjestetään moniammatillisesti. Terveystarkastusten pohjalta laaditaan oppilaalle terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Terveystarkastus ja sen perusteella suunniteltu terveysneuvonta muodostaa suunnitelmallisen ja kehitysympäristön huomioivan palvelukokonaisuuden. Terveystarkastuksessa selvitetään oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Terveystarkastuksissa ja neuvonnassa saatuja seurantatietoja terveydestä ja hyvinvoinnista käytetään palvelujen suunnittelussa. Terveysneuvonta tukee lapsen ja hänen perheensä terveyttä, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1. Kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys 2. Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaalisuus 3. Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy 4. Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy 5. Soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut

80 KOULUTULOKKAAN TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: kevät/kesä ennen koulun alkua tai heti syyslukukauden alkaessa noin 60 min. Suorittaja: terveydenhoitaja Lomakkeet: - Terveyskysely koulutulokkaan huoltajille ja vanhemmuuden roolikartta. Lupa kansallisen rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin alakoulussa ja lupa keskustella luokanopettajan kanssa lapsen koulunkäynnistä ennen 1.lk laajaa terveystarkastusta Audit lomake mukana olevalle vanhemmalle/huoltajalle erityisruokavaliolomake tarvittaessa (www.makunne.fi) Tavoitteena: perehtyä perheen hyvinvointiin sekä lapsen kehitykseen ja terveydentilaan niiden tietojen perusteella, joita saadaan vanhemmilta, lapsen neuvolatiedoista ja muista käytettävissä olevista asiakirjoista luoda toimiva ja luottamuksellinen suhde kouluterveydenhuollon ja oppilaan sekä hänen perheensä välille yhteistyö päivähoidon henkilökunnan kanssa tarvittaessa ja nivelpalavereihin osallistuminen A. ESITIEDOT 1. Perhetilanteen ja terveystottumuksien kartoitus perherakenne, sosiaalinen tausta, terveystottumukset, perheen terveydentila (pitkäaikaissairaudet), lähisuvun sairaudet, lapsen aiempi päivähoitomuoto 2. Psykososiaalinen tausta toverit, sopeutuminen ryhmään / esikouluun, käyttäytyminen, mieliala, harrastukset, ruutuaika (TV:n katselu, pelikoneet, kännykät), perheen arjen sujuminen (vrk-rytmi, nukkuminen, syöminen, pukeutuminen jne.). 3. Fyysinen tausta seulontatutkimuksien tulokset lastenneuvolasta, sairaudet ja niiden hoidot. 4. Kouluvalmiudet Päivähoidon ja neuvolan esitietojen pohjalta keskustelu vanhempien/huoltajan kanssa B. OPPILAAN TERVEYDENTILA Vanhemman tai vanhempien läsnä ollessa haastatellaan oppilasta ja tutkitaan oppilaan terveydentilaa huomioiden seuraavia asioita: 1. Psykososiaalinen kehitys käyttäytyminen, kontaktikyky, keskittymiskyky, suhde vanhempiin, alakuloisuus, arkuus, kiusaaminen, levottomuus jne. 2. Fyysinen kehitys pituus, paino, ryhti, RR, näkö (karsastus), kuulo, puhe, iho, motoriikka, tasapaino

81 3. Kouluvalmiudet Ohjeenmukainen toimiminen, tehtävään keskittyminen, kirjainten tunnistaminen, lukumäärien ymmärtäminen C. PERHEEN HYVINVOINTI Perheen terveydentila ja terveystottumukset, toimeentulo ja asuminen, sosiaaliset verkostot, muutokset perhetilanteessa, vanhemmuus D. ARVIO OPPILAAN TERVEYDESTÄ JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLLISISTA TOIMENPITEISTÄ Tavoitteena on vahvistaa hyviä terveystottumuksia ja löytää tukea tarvitsevat oppilaat. Huomioidaan sairauksien tai vammojen vaikutus koulutyöhön ja mietitään tarvittavia tukitoimia. Huomiota kiinnitetään koululiikuntaan, erityisruokavalioon, koulukuljetukseen, erityisopetukseen ja muihin tukitoimiin. Tarvittaessa konsultoidaan koululääkäriä. E. TERVEYSNEUVONTA 1. Mukana olevalle vanhemmalle Audit testi ja tarvittaessa mini-interventio sekä kartoitetaan koko perheen tupakointitiedot (mittareihin kirjataan vain paikalla olevan vanhemman tiedot) 2. Terveysneuvonnan tavoitteena on motivoida ja kannustaa oppilasta ja hänen perhettään omatoimiseen terveydenhoitamiseen. Huomiota kiinnitetään erityisesti koululaisen tarvitsemaan ravintoon, ulkoiluun, liikuntaan, uneen, turvalliseen koulumatkaan, iltapäivähoitoon jne. F. TERVEYS- JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN SELVITTÄMINEN OPPILAALLE JA PERHEELLE Tavoitteena on luoda hyvä pohja kodin ja kouluterveydenhuollon yhteistyölle. Neuvonnan ja ohjauksen tukena käytetään tarvittaessa kirjallista materiaalia. Erityisruokavalion tarpeesta ilmoitus Kymijoen ruokapalvelun ravitsemussuunnittelijalle Erityisruokavaliot lomakkeella. Terveys- ja hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan oppilaan erityisen tuen tarpeet ja moniammatillisen yhteistyön tarve. Perheen toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Sovitaan seuraava seuranta- tai tapaamisajankohta. G. JAETTAVA MATERIAALI Esikoululaisesta koululaiseksi (MLL) Uni-haitariesite (TEY:n oma esite) tarvittaessa Kouluterveydenhuollon esite

82 1. LUOKAN LAAJA TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: Ensimmäisen kouluvuoden aikana 30 min Suorittaja: terveydenhoitaja ja lääkäri Lomake: Päivitetään terveyskysely koulutulokkaan huoltajille - lomake Tavoitteena: Selvittää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä keskustellen ja haastatellen lasta ja vanhempia terveyskyselylomakkeen pohjalta huomioiden koko perheen hyvinvointi. Arvioidaan oppilaan selviytymistä koulussa, jota varten on pyydetty opettajalta arvio huoltajan suostumuksella Toteutus: Terveystarkastus lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä th/lääkäri: pituus, paino, ryhti, lääkärin osuus: ks. liite lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa Koulutulokkaan tarkastuksessa tehdyn suunnitelman toteuttaminen ja arviointi sekä muutoksien huomiointi yhdessä perheen kanssa. Aikaa lääkärintarkastukseen varataan enemmän erityisen tuen tarpeen vuoksi esim. lähete erikoissairaanhoitoon 2. LUOKAN TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: syys-/kevätlukukaudella 20 min Suorittaja: terveydenhoitaja Lomake: Kotiin ilmoitus tulevasta terveystarkastuksesta A. ESITIEDOT Tutustutaan oppilaan kouluterveydenhuollon asiakirjoihin sekä terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaan B. OPPILAAN TERVEYDENTILA 1. Fyysinen kehitys (pituus ja paino), ryhti, puberteettikehityksen arvio ja yksilökohtaiset seurannat 2. Psykososiaalinen hyvinvointi Perhe, toverit, harrastukset, koulu. Oppilaan voinnin kysyminen: mieliala, yksinäisyys, kouluviihtyvyys, koulukiusaaminen jne. C. TERVEYSNEUVONTA Oppilaan tarpeen mukaan D. ARVIO OPPILAAN TERVEYDESTÄ JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLLISISTA TOIMENPITEISTÄ Oppilaan vanhemmille/kotiin palautelomake terveystarkastuksesta. Tarvittaessa terveydenhuollollisista toimenpiteistä keskustellaan vanhempien kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan koululääkäriä

83 E. TERVEYS- JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN SELVITTÄMINEN OPPILAALLE Suunnitelma selvitetään oppilaalle hänen kehitystasonsa mukaisesti F. JAETTAVA MATERIAALI Syökää porkkanaa (Kotimaiset Kasvikset ry) 3. LUOKAN TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: syys-/ kevätlukukaudella 20 min Suorittaja: terveydenhoitaja Lomake: Kotiin ilmoitus tulevasta terveystarkastuksesta A. ESITIEDOT Tutustutaan oppilaan kouluterveydenhuollon asiakirjoihin sekä terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaan B. OPPILAAN TERVEYDENTILA 1. Fyysinen kehitys (pituus ja paino), ryhti, puberteettikehityksen arvio ja yksilökohtaiset seurannat 2. Psykososiaalinen hyvinvointi Perhe, toverit, harrastukset, koulu. Oppilaan voinnin kysyminen: mieliala, yksinäisyys, kouluviihtyvyys, koulukiusaaminen jne. C. TERVEYSNEUVONTA oppilaan tarpeen mukaan D. ARVIO OPPILAAN TERVEYDESTÄ JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLLISISTA TOIMENPITEISTÄ Oppilaan vanhemmille/kotiin palautelomake terveystarkastuksesta. Tarvittaessa terveydenhuollollisista toimenpiteistä keskustellaan vanhempien kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan koululääkäriä E. TERVEYS- JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN SELVITTÄMINEN OPPILAALLE Suunnitelma selvitetään oppilaalle hänen kehitystasonsa mukaisesti F. JAETTAVA MATERIAALI

84 /SK, HL, SJ, TS TERVEYSTARKASTUKSET LUOKILLA LUOKAN TERVEYSTARKASTUS Toteuttaja: terveydenhoitaja Aika: 20min Vanhemmille tiedotetaan tulevasta terveystarkastuksesta. ESITIEDOT - Tutustutaan oppilaan kouluterveydenhuollon asiakirjoihin sekä terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaan OPPILAAN TERVEYDENTILA Psykososiaalinen kehitys - Ajankohtaiset kuulumiset Fyysinen kehitys - paino, pituus, ryhti, puberteettikehitys ja lisäksi henkilökohtaisen terveyssuunnitelman mukaiset seurannat ARVIO OPPILAAN TERVEYDESTÄ JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLLISISTA TOIMENPITEISTÄ - Tarkastuksessa esiin tulleet asiat selvitetään oppilaalle. Oppilasta itseään askarruttava kysymykset pyritään selvittämään - Tiedotetaan oppilaan vanhemmille terveystarkastuksesta ja tarvittaessa terveydenhuollollisista toimenpiteistä keskustellaan vanhempien kanssa - Tarvittaessa konsultoidaan koululääkäriä - Sovitaan seuraava seuranta- tai tapaamisajankohta. Opettajalle kerrotaan niistä esille tulleista asioista, jotka opettajan tulisi tietää ja ottaa huomioon oppilaitten kanssa työskennellessään. Vanhemmilta on tarvittaessa pyydettävä lupa näiden tietojen antamiseen. - Terveysneuvonta on oppilaan tarpeista lähtevää 5. LUOKAN LAAJA TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: syyslukukausi /(kevätlukukausi) Aika ja toteuttajat: terveydenhoitaja 20 min sekä terveydenhoitaja ja lääkäri 30 min Vanhemmat kutsutaan mukaan terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemään terveystarkastukseen Luvat opettajan arvioon ja tarvittavien rokotusten antamiseen pyydetään terveyskysely 5. luokan oppilaalle- lomakkeen lopussa

85 Lomakkeet: - Terveyskysely 5. luokan oppilaalle - Terveyskysely 5.luokan oppilaan huoltajille - Audit lomake mukana olevalle vanhemmalle/huoltajalle Tavoitteena: - Vahvistaa hyviä terveystottumuksia ja löytää tukea tarvitsevat oppilaat - Keskustella oppilaan kanssa murrosiän aiheuttamista muutoksista myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä - Tukea oppilaan myönteisen itsetunnon kehittymistä ESITIEDOT - Tutustutaan oppilaan terveydenhuollon asiakirjoihin ja terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaan sekä oppilaan että vanhempien täyttämiin kyselylomakkeisiin - Kuullaan opettajaa ennen luokan tarkastusta (huomioitavat oppilaat) OPPILAAN TERVEYDENTILA Psykososiaalinen kehitys - Keskustelu terveyskyselyn pohjalta Fyysinen kehitys - pituus, paino, ryhti, verenpaine, puberteettikehitys - tarvittaessa kuulo, näkö, Hb ja tehosterokotukset Koulunkäynti - Koulunkäynti ja motivaatio - Kouluviihtyvyys Perheen hyvinvointi - Perheen yhteinen aika - Perheen jäsenten väliset suhteet - Perheen sosiaaliset verkostot - Perheen terveydentila ARVIO OPPILAAN TERVEYDENTILASTA JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLISISTA TOIMENPITEISTÄ TERVEYSNEUVONTA - Mukana olevalle vanhemmalle Audit testi ja tarvittaessa mini-interventio - Kartoitetaan koko perheen tupakointitiedot - Terveysneuvonnassa kiinnitetään huomiota murrosiän tuomiin muutoksiin, henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen, ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin, lepoon sekä päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn sekä muihin esiin tuleviin asioihin TERVEYS- JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN SELVITTÄMINEN OPPILAALLE JA VANHEMMILLE JAETTAVA MATERIAALI Täältä tullaan nuoruus (MLL) Viinatta viisaammaksi Tarvittaessa: Pärjäämisopas nuorten vanhemmille Uni-haitariesite Lääkärin osuus: ks. liit

86 6. LUOKAN TARKASTUS Toteuttaja: terveydenhoitaja Aika: 20min Vanhemmille tiedotetaan tulevasta terveystarkastuksesta Tavoitteena: - Vahvistaa hyviä terveystottumuksia ja löytää tukea tarvitsevat oppilaat - Keskustella yläkouluun siirtymisestä ESITIEDOT - Tutustutaan oppilaan kouluterveydenhuollon asiakirjoihin ja suunnitelmaan. OPPILAAN TERVEYDENTILA Psykososiaalinen kehitys Fyysinen kehitys - pituus, paino, ryhti, murrosiän kehitys, tarvittavat tehosterokotukset ja terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset seurannat Oppiminen ja edistyminen koulussa ARVIO OPPILAAN TERVEYDENTILASTA JA TARVITTAVISTA TERVEYDENHUOLLOLLISISTA TOIMENPITEISTÄ TERVEYSNEUVONTA - Terveysneuvonnassa kiinnitetään huomiota murrosiän tuomiin muutoksiin, henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen, ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin, lepoon sekä päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn sekä muihin esiin tuleviin asioihin TERVEYS- JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN SELVITTÄMINEN OPPILAALLE

87 Päivitetty /AL,RK,HA Hyvinvointineuvola/ Kouluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY 7. LUOKAN OPPILAALLE Oppilaan nimi Luokka A.PERHE 1. Minun perheeseeni kuuluvat 2. Suhteeni vanhempiini ovat erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot 3. Millaisissa asioissa vanhempasi ovat mukavia ja ymmärtäväisiä? 4. Mistä asioista sinun ja vanhempiesi välille syntyy riitoja? Miten teillä riidellään? 5. Voin kertoa asioistani vanhemmille ystäville en kenellekään sisaruksille jollekin muulle 6. Elämässäni on tapahtunut viime aikoina: muutto vanhempien ero vanhempien uusi avio-/avoliitto oma sairaus läheisen sairaus ei mainittavaa muutosta veljen/siskon syntymä läheisen kuolema muu, mikä Merkitse jokaisen väittämän kohdalle rasti kyllä/ei sarakkeeseen arviosi mukaan 7. Perheessämme on kyllä ei kyllä ei riittävästi yhteistä aikaa sairautta yhteiset säännöt masennusta tapana kehua perheenjäseniä alkoholin ongelmakäyttöä enimmäkseen sopuisa väkivaltaisuutta ilmapiiri tapaan kertoa päivän taloudellisia huolia tapahtumista yhteinen ruokahetki päivittäin B.KOULU 8. Koulunkäynti tuntuu minusta yleensä mukavalta kyllä ei en osaa sanoa 9. Oppiminen on minulle helppoa kyllä ei en osaa sanoa 10. Minulla on ystäviä koulussa ja vapaa-aikana kyllä ei 11. Minua kiusataan tai syrjitään kyllä ei 12. Minua jännittävät seuraavat asiat: kokeet kotiasioiden paljastuminen tunnilla esiintyminen tunnilla vastaaminen toiset oppilaat en jännitä muuta. mitä? 13. Olen kohdannut väkivaltaa koulussa tai vapaa-ajalla kyllä en C. TERVEYDENTILA

88 14. Terveydentilani on hyvä tyydyttävä huono 15. Onko sinulla jokin pitkäaikaissairaus tai vaiva? ei kyllä, mikä? 16. Onko sinulla allergioita? ei kyllä, mitä? D. TERVEYSTOTTUMUKSET 17. Syön päivittäin aamupalan kouluruuan päivällisen välipaloja iltapalan 18. Mitä maitotaloustuotteita käytät päivittäin? 19. Nukkumaanmenoaikani on koulupäivinä klo ja viikonloppuisin klo 20. Miten huolehdit päivittäisestä puhtaudestasi? 21. Mitä teet vapaa-aikanasi? 22. Liikun vähintään 30 min päivittäin 2-3- kertaa viikossa harvoin 23. Ruutuaika: tietokone/pelikone/tv tuntia päivässä 24. Kotiintuloaikani on koulupäivinä klo ja viikonloppuina klo 25. Tupakoin en olen kokeillut kyllä 26. Käytän alkoholia en olen kokeillut kyllä 27. Ystäväpiiriini kuuluu nuoria, jotka ovat kokeilleet tupakkaa, alkoholia, huumeita ei kyllä E. KYSYMYKSIÄ TYTÖILLE JA POJILLE 28. Kysymyksiä tytöille kyllä ei 29. Kysymyksiä pojille kyllä ei Ovatko kuukautisesi alkaneet? Vaikuttaako esinahkasi ahtaalta? Minkä ikäinen silloin olit? v Onko kuukautiskiertosi Ovatko siemensyöksyt alkaneet? säännöllinen? Onko sinulla kuukautiskipuja? 30. Onko sinulla kysymyksiä tai huolia sukupuoliseen kypsymiseen tai ehkäisyyn liittyvissä asioissa? kyllä ei 31. Seurusteluun liittyvät asiat ovat minulle ajankohtaisia kyllä ei 32. Mistä muusta haluaisit vielä keskustella? Päiväys / 20 allekirjoitus Ota täytetty lomake mukaan terveystarkastukseen!

89 / SK, HL, SJ, TS Hyvinvointineuvola/Kouluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY 5. LUOKAN OPPILAAN HUOLTAJILLE 1. PERHETIEDOT Lapsen nimi henkilötunnus Osoite Lapsen vanhempien tai muun/muiden huoltajan /jien nimet, syntymä ajat ja sukulaisuussuhteet äidinkieli Puh. päivisin äidinkieli Puh. päivisin Huoltajuus yhteishuoltajuus yksinhuoltajuus muu, mikä Lapsen sisarukset (nimi ja syntymävuosi) Lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt Yhteydenpito ja tapaamisjärjestelyt muualla asuvaan biologiseen vanhempaan/sisaruksiin 2. TERVEYDENTILA Millaiseksi arvioitte lapsenne terveydentilan tällä hetkellä? Hyvä Keskinkertainen Huono En osaa sanoa Onko lapsellanne jokin pitkäaikainen sairaus tai vaiva? Ei Kyllä, mikä? Missä hoidetaan? Lääkehoito? Onko lapsenne ollut sairaalahoidossa? Missä, milloin? (esim. leikkaukset, tapaturmat, tutkimukset) Todetut allergiat Onko lapsenne käynyt perheneuvolassa, lasten neurologian tai -psykiatrian yksikössä? Ei Kyllä, missä? Esiintyykö lapsellanne toistuvasti seuraavia oireita? Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä /Ei Päänsärkyä Vatsavaivoja Allergisia oireita Silmävaivoja Korvakipua tai kuulovika Kyllä Ei Kyllä Ei Pitkittynyttä yskää (2kk) Pitkittynyttä nuha (2kk) Ihottumaa Virtsavaivaa, yö- tai päiväkastelua Jotakin muu oire, mitä? Mitä sairauksia perheessänne (vanhemmat /sisarukset) on? (esim. diabetes, sydän- tai verisuonisairaudet, mielenterveysongelmat) 3. LAPSEN HYVINVOINTI Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä /Ei

90 Onko lapsellanne Kyllä Ei Onko lapsellanne Kyllä Ei Kiusaamista /kiusatuksi Ystäviä /kavereita tulemista Arkuutta tai jännittyneisyyttä Harrastuksia Pelkoja Ulkoilua /liikuntaa Tuntia/pvä: kouluhaluttomuutta Aggressiivista käyttäytymistä Tupakkakokeiluja Alkoholikokeiluja TV:n katselua, tietokonepelejä tms. Säännöllinen ateriarytmi Väsymystä /unettomuutta Tuntia/pvä: Nukkumaanm enoaika: 4. PERHEEN HYVINVOINTI. Merkitse jokaiseen kohtaan rasti Kyllä /Ei Perheessämme on Kyllä Ei Kyllä Ei Riittävästi yhteistä aikaa Yhteiset säännöt Tapana kehua perheenjäseniä Tapana kertoa päivän tapahtumista Yhteinen ruokahetki Väkivaltaa Taloudellisia huolia Muita perheen tilanteeseen vaikuttavia ajankohtaisia asioita 5. LAPSEN KEHITYSVAIHE Oletteko huomanneet lapsessanne murrosiän merkkejä? Oletteko keskustelleet lapsenne kanssa murrosikään liittyvistä asioista? Kyllä En Lapseni myönteisiä puolia ovat Päiväys. 20 Huoltajan allekirjoitus Päivitetty /AL,RK,HA

91 Hyvinvointineuvola/ Kouluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY 7.LUOKAN OPPILAAN HUOLTAJALLE A. PERHE 1. Nuoren nimi 2. Nuoren vanhemmat tai muu(t) huoltaja(t) puh. päivisin puh. päivisin 3. Sisarukset (nimi ja synt.vuosi) 4. Nuoren kanssa samassa taloudessa asuu 5. Yhteydenpito ja tapaamisjärjestelyt muualla asuvaan biologiseen vanhempaan/sisaruksiin 6. Merkitse jokaisen väittämän kohdalle rasti kyllä/ei sarakkeeseen arviosi mukaan Perheessämme on kyllä ei kyllä ei riittävästi yhteistä aikaa sairautta yhteiset säännöt masennusta tapana kehua perheenjäseniä alkoholin ongelmakäyttöä enimmäkseen sopuisa väkivaltaisuutta ilmapiiri tapana kertoa päivän taloudellisia huolia tapahtumista yhteinen ruokahetki päivittäin B. KOULU 7. Koulunkäynti tuntuu nuoresta yleensä mukavalta kyllä ei en osaa sanoa 8. Nuoren oppimisessa on meitä vanhempia huolestuttavia asioita kyllä ei en osaa sanoa 9. Nuori on saanut erityisopetusta, tukiopetusta kyllä ei en osaa sanoa 10. Nuorella on kouluhaluttomuutta ja/tai arkuutta kyllä ei en osaa sanoa 11. Nuorella on ystäviä luokassa ja vapaa-ajalla kyllä ei en osaa sanoa 12. Nuorta kiusataan tai syrjitään kyllä ei en osaa sanoa C. TERVEYDENTILA 13. Millainen on nuoren terveydentila tällä hetkellä? hyvä tyydyttävä huono 14. Onko teillä huolta nuoren mielialasta? ei kyllä 15. Onko nuorella jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vaiva? ei kyllä, mikä? 16. Onko nuorelle määrätty lääkehoito? hoitopaikka

92 ei kyllä, mikä (lääkkeen nimi ja annostusohje) 17. Onko nuori ollut sairaalahoidossa ( esim. tutkimukset )? Jos on, niin missä ja milloin 18. Onko nuorella allergioita? ei kyllä, mitä? D. TERVEYSTOTTUMUKSET 19. Mitkä ateriat nuori syö päivittäin aamupala kouluruoka päivällinen iltapala välipalat 20. Käyttääkö nuori maitotaloustuotteita ja d-vitamiinilisää päivittäin? 21. Nuoren nukkumaanmenoaika on koulupäivinä klo ja viikonloppuisin klo 22. Miten nuori viettää vapaa-aikaansa? 23. Kuinka paljon nuorelta menee päivässä aikaa ruudun (tietokone, pelikone, tv) ääressä? h 24. Nuoren kotiintuloaika on arkisin klo ja viikonloppuisin klo 25. Tupakoiko nuori? ei kyllä en tiedä 26. Onko nuorella alkoholikokeiluja? ei kyllä en tiedä E. NUOREN KEHITYSVAIHE 27. Miten murrosiän muutokset näkyvät nuoressa? 28. Oletteko keskustelleet nuoren kanssa murrosikään liittyvistä asioista? kyllä ei 29. Onko nuorelle seurusteluun liittyvät asiat ajankohtaisia? kyllä ei 30. Mihin asioihin haluaisitte erityisesti kiinnitettävän huomiota tässä terveystarkastuksessa? Sallitteko, että nuorelle annetaan tarpeelliset perus-ja tehosterokotteet? kyllä en Saako terveydenhoitaja keskustella luokanopettajan kanssa nuoren koulunkäynnistä ennen 8.luokan laajaa terveystarkastusta? kyllä ei Päiväys / 20 huoltajan/huoltajien allekirjoitus

93 Hyvinvointipalvelut/Lasten- ja nuortenpalvelut/ Hyvinvointineuvola/Kouluterveydenhuolto TERVEYSTARKASTUKSET YLÄKOULUSSA

94 LUOKKIEN 7-9 TERVEYSTARKASTUKSET annetun Valtioneuvoston asetuksen mukaan kouluterveydenhuollossa on tarkoituksena, että terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Kotkan kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle yhdessä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Kouluterveydenhuolto on mukana vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja psykososiaalista tukea tarvitsevien oppilaiden kuntoutuksen ja seurantaohjelmien toteuttamisessa. Kouluterveydenhuolto pyrkii edistämään myös kouluyhteisön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Terveydenhoitaja tapaa vuosittain luokka-asteiden kaikki oppilaat. Terveystarkastusten tavoitteena on oppilaan terveydentilan kartoittaminen, varhaisen tuen tarpeen arvioiminen ja niistä esiin nousseiden tarpeiden mukainen terveysneuvonta. Lääkäri tapaa oppilaan 8. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Tarpeen mukaan terveystarkastukset järjestetään moniammatillisesti. Terveystarkastusten pohjalta laaditaan oppilaalle terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Terveystarkastus ja sen perusteella suunniteltu terveysneuvonta muodostaa suunnitelmallisen ja kehitysympäristön huomioivan palvelukokonaisuuden. Terveystarkastuksessa selvitetään oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Terveystarkastuksissa ja neuvonnassa saatuja seurantatietoja terveydestä ja hyvinvoinnista käytetään palvelujen suunnittelussa. Terveysneuvonta tukee yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1. Kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys 2. Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaalisuus 3. Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy 4. Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy 5. Soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut VII LUOKAN TERVEYSTARKASTUS

95 Ajankohta: kesä-syksy-kevät Suorittaja: terveydenhoitaja, aika min. Vanhemmat kutsutaan mukaan. Kotiin lähetetään täytettäväksi kyselylomakkeet oppilaalle ja huoltajalle Tavoite: Terveydenhoitaja pyrkii perehtymään nuoren perheoloihin, terveydentilaan ja kehitykseen - oppilaan terveyskertomuksen - oppilaan itseltään saadun kyselylomakkeen ja - vanhemmilta saatujen tietojen perusteella Kouluterveydenhoitajan työn onnistumisen edellytyksenä on luottamuksellinen vuorovaikutus. A. Esitiedot - mahdolliset muutokset perheessä - lähiomaisten sairaudet - nuoren fyysinen tausta, sairastamiset, pitkäaikaissairaudet - erityisruokavalio, allergiat - koulunkäynnin sujuminen B. Nuoren terveydentila - fyysinen kehitys: murrosiän kehitysvaihe (menstruaatio, siemensyöksyt, karvoitus) pituus, paino, ryhti, iho näkö, värinäkö hemoglobiini tarvittaessa ravitsemus, uni, liikunta - psykososiaalinen kehitys: mieliala, toverit, kiusaaminen, sopeutuminen ryhmään, vapaa-aika, harrastukset, suhde vanhempiin ja muihin perheenjäseniin, päihteet ja väkivalta - tarvittaessa mielialakysely R-BDI - tarvittaessa Adsume- lomake, tupakointi tiedot kysytään - Fyysisen kunnon arviointi, haastattelu C. Yhteenveto nuoren terveydentilasta ja tarvittavista terveydenhuollollisista toimenpiteistä - Laaditaan nuoren ja perheen kanssa yhdessä terveys- ja hyvinvointisuunnitelma minkä tavoitteena on luoda pohja hyvän yhteistyön jatkumiselle - Tarvittaessa konsultoidaan koululääkäriä. D. Terveysneuvonta

96 Terveysneuvonnan keskeisiä aihealueita ovat lapsen ja nuoren kasvun ja psykososiaalisen ja fyysisen kehityksen tukeminen, suun terveyden edistäminen, ihmissuhteiden, levon ja vapaa-ajan merkitys, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, painonhallinta, liikunta, seksuaaliterveyden edistäminen mukaan lukien raskauden ehkäisy, lähi- ja parisuhdeväkivallan ehkäisy, tapaturmien ehkäisy, tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy, yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy. Terveysneuvonnan tulee tukea tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuu ottamista omasta terveydestä. Sisältö: - kavereiden merkitys (sekä tytöt että pojat), harrastukset - kouluviihtyvyys, oppimisvaikeudet - vanhemmat, perheen yhteinen aika, sisarukset ja muut sukulaiset - alkoholi ja tupakka - kuukautiskierto, siemensyöksyt - Seksuaaliterveys: seksuaali-identiteetti, seurustelu E. Terveystarkastuksen yhteenveto Tarkastuksessa esiin tulleet asiat selvitetään nuorelle ja mukana olevalla vanhemmalle. Erityisesti nuorta itseään askarruttavat kysymykset pyritään selvittämään F. Suunnitelma Selvitetään seuraava seuranta- tai terveystarkastuksen ajankohta. Jos ilmenee asioita, mitä opettajien tulisi tietää ja ottaa huomioon nuoren kanssa koulutyössä, niin niistä tarvittaessa kerrotaan luokanvalvojalle/ opettajille. Vanhemmilta pyydetään lupa näiden tietojen antamiseen. VIII LUOKAN TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: syksy/kevät Suorittaja: terveydenhoitaja ja lääkäri, täytetään nuorison terveystodistus yhteistyössä Terveydenhoitaja 30 min (ennen lääkärintarkastusta) lääkäri min Tiedotetaan kotiin tarkastuksista terveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen jaettavalla lomakkeella: palaute huoltajille oppilaan 8.lk terveystarkastuksesta, huoltajalla on mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Terveydenhoitaja perehtyy nuoren elämäntilanteeseen (koti, ystävät, koulu), terveydentilaan ja kehitykseen o oppilaan terveyskertomuksen, o oppilaan täyttämän kyselylomakkeen ja o vanhemmilta saatujen tietojen perusteella. ( 7. luokan lomakkeet) Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta yhteistyössä

97 oppilaan ja hänen huoltajansa ja (tarvittaessa opettajan) kanssa terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. A. Esitiedot - mahdolliset muutokset perheessä - nuoren fyysinen tausta, sairastamiset, pitkäaikaissairaudet - erityisruokavalio, allergiat B. Nuoren terveydentila - fyysinen kehitys: murrosiän kehitysvaihe pituus, paino, iho, ryhti kuulo, näkö, RR hemoglobiini tarvittaessa ravitsemus, uni, terveystottumukset - psykososiaalinen kehitys: mieliala, toverit, kiusaaminen, sopeutuminen ryhmään, vapaa-aika, harrastukset, suhde vanhempiin ja muihin perheenjäseniin, päihteet - Nuorten päihdemittari Adsume ja mielialaseula R-BDI C. Lääkärin osuus: ks. liite lääkärintarkastukset IX LUOKAN TERVEYSTARKASTUS Ajankohta: Kevät 20 min Suorittaja: terveydenhoitaja Tavataan kaikki yhdeksäsluokkalaiset, jolloin tarkennetaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaa. Keskustellaan peruskoulun päättymiseen liittyvistä asioista: nuorta tuetaan, ohjataan, neuvotaan ja autetaan ammatillisissa valinnoissa. Annetaan rokotuskortti ja kerrotaan terveyspalveluista. A. Nuoren terveydentila - fyysinen kehitys: paino, pituus, ryhti, RR tarv., näkö tarv., kuulo tarv. - vuoden 1996 jälkeen syntyneille dtap-rokote. - päihteidenkäyttö: Adsume -nuorten päihdemittari tarvittaessa - psyykkinen terveys: mieliala, R- BDI- mielialakysely tarvittaessa - psykososiaalinen kehitys: kaverit, seurustelu, vapaa-aika, harrastukset, koulumenestys ja jatkosuunnitelmat B. Terveysneuvonta yksilöllisesti tapaamisen yhteydessä

98 Hyvinvointipalvelut/Lasten- ja nuortenpalvelut/ Hyvinvointineuvola/Kouluterveydenhuolto 2011 LÄÄKÄRINTARKASTUKET KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 1. LUOKAN TERVEYSTARKASTUS - Huomioidaan aikaisemmat tiedot oppilaasta (th2per-, th1- ja th1jatlomakkeet, yle-lomake, mahdolliset esh:n tiedot) sekä muut käytettävissä olevat esitiedot (terveydenhoitajalta, vanhemmilta, opettajalta, oppilashuollon työntekijöiltä) ja tutustutaan terveyskyselyiden vastauksiin. - Haastatellaan yhdessä terveydenhoitajan kanssa oppilasta ja hänen vanhempiaan tarvittavalta osin aiemmista sairauksista/perussairauksista, lääkityksistä, mielialasta, mahd. oireista, suvun (perinnöllisistä) sairauksista, terveystottumuksista, perheen tilanteesta, kaverisuhteista, kouluun sopeutumisesta ja oppimisen sujumisesta. - Kysytään aina lapsen ja perheen mahdollisista huolenaiheista - Arvioidaan onko mahdollisten perussairauksien hoito hallinnassa - Tutustutaan seulontatutkimusten tuloksiin (näkö, kuulo, RR) - Arvioidaan kasvu kasvukäyrästöltä (pituuden ja painon kehitys) - Tehdään somaattinen status suu ja nielu iho (luomet, cafe au lait-läiskät, ihosairaudet, allergiset ihottumat) sydämen ja keuhkojen auskultaatio vatsan palpaatio femoralispulssit puberteettistatus (huom seulontasäännöt) pojilta kivesten ja esinahan tarkastus ryhti ja rakenne tarvittaessa tutkitaan silmät, korvat. imusolmukealueet jne. - Havainnoidaan käyttäytymistä, keskittymiskykyä, motoriikkaa, liikkeiden koordinaatiota, tasapainoa ja puheen sujuvuutta Laajan terveystarkastuksen päätteeksi tehdään yhdessä terveydenhoitajan ja perheen kanssa yhteenveto oppilaan terveydentilasta ja mahdollisista riskeistä sekä jatkosuunnitelma. Lääkäri kirjaa edellä mainitut th2-lomakkeelle. 5. LUOKAN TERVEYSTARKASTUS

99 - Huomioidaan aikaisemmat tiedot oppilaasta (th2per-, th2-, yle-lomakkeet, mahdolliset esh:n tiedot) sekä muut käytettävissä olevat esitiedot (terveydenhoitajalta, vanhemmilta, opettajalta, oppilashuollon työntekijöiltä) ja tutustutaan terveyskyselyiden vastauksiin. - Haastatellaan yhdessä terveydenhoitajan kanssa oppilasta ja hänen vanhempiaan tarvittavalta osin aiemmista sairauksista/perussairauksista, lääkityksistä, oireista, mielialasta, suvun (perinnöllisistä) sairauksista, terveystottumuksista, perheen tilanteesta, kaverisuhteista, koulukäynnin ja oppimisen sujumisesta. - Kysytään aina lapsen ja perheen mahdollisista huolenaiheista - Arvioidaan onko perussairauksien hoito hallinnassa - Tutustutaan seulontatutkimusten tuloksiin (RR, näkö ja kuulo, jos otettu) - Arvioidaan kasvu kasvukäyrästöltä (pituuden ja painon kehitys) - Tehdään somaattinen status suu ja nielu iho (luomet, cafe au lait-läiskät, ihosairaudet, allergiset ihottumat) sydämen ja keuhkojen auskultaatio vatsan palpaatio femoralispulssit puberteettistatus (huom seulontasäännöt) pojilta kivesten ja esinahan tarkastus ryhti, tarv. muut tuki- ja liikuntaelimet tarvittaessa tutkitaan korvat, silmät, imusolmukealueet jne. - Havainnoidaan käyttäytymistä ja mielialaa Laajan terveystarkastuksen päätteeksi tehdään yhdessä terveydenhoitajan ja perheen kanssa yhteenveto oppilaan terveydentilasta ja mahdollisista riskeistä sekä jatkosuunnitelma. Lääkäri kirjaa th2-lomakkeelle. 8. LUOKAN TERVEYSTARKASTUS - Huomioidaan aikaisemmat tiedot oppilaasta (th2per-, th2-, th2jat-, ylelomakkeet, mahdolliset esh:n tiedot) sekä muut käytettävissä olevat esitiedot (terveydenhoitajalta, vanhemmilta, opettajalta, oppilashuollon työntekijöiltä) - Tutustutaan seulontatutkimusten tuloksiin (näkö, värinäkö, kuulo, RR, ADSUME, R-BDI) - Keskustellaan oppilaan kanssa esitietojen ja seulontatutkimusten perusteella tarvittavalta osin mahdollisista sairauksista, oireista, mielialasta, elämäntavoista, harrastuksista, kaveri-, seurustelu- ja perhesuhteista, ehkäisystä, koulun sujumisesta, ammatinvalinnasta. - Arvioidaan onko perussairauksien hoito hallinnassa - Arvioidaan mahdollisten perussairauksien ja terveydellisten rajoituksien vaikutus ammatinvalintaan ja ajokykyyn

100 - Huomioidaan puberteettikehityksen vaihe: Tytöiltä kysytään kuukautisten alkamisikä ja kierron säännöllisyys, pojilta siemensyöksyt. - Arvioidaan kasvu kasvukäyrästöltä (pituuden ja painon kehitys) ja sen suhde puberteettikehityksen vaiheeseen. - Tehdään somaattinen status suu ja nielu iho (luomet, cafe au lait- läiskät, ihosairaudet, allergiset ihottumat) näkökentät sormiperimetriatutkimuksella sydämen ja keuhkojen auskultaatio vatsan palpaatio femoralispulssit kivekset ja esinahka puberteettistatus (jos siemensyöksyt/kuukautiset eivät ole alkaneet tai kasvussa on poikkeavaa) ryhti, tarv. muut tuki- ja liikuntaelimet tarvittaessa tutkitaan korvat, silmät, imusolmukealueet jne. - Havainnoidaan oppilaan käyttäytymistä ja mielialaa Laajan terveystarkastuksen päätteeksi täytetään Nuorison terveystodistus (annetaan oppilaalle 3kpl, 1 kpl jää terveyskertomuksen liitteeksi) ja tehdään yhteenveto oppilaan terveydentilasta ja mahdollisista riskeistä sekä jatkosuunnitelma. Lääkäri kirjaa th2jat-lomakkeelle. Hyvinvointineuvola/Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY /II-aste Päivitetty /opisk.th Lomake tulee terveydenhoitajan käyttöön. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja käytön jälkeen kysely hävitetään. Oppilaitos/koulutusohjelma/ryhmätunnus HENKILÖTIEDOT Nimi henkilötunnus Osoite opiskelupaikkakunnalla Osoite kotipaikkakunnalla Kotikunta Puhelin Lähin omainen Sukulaisuussuhde Osoite ja puhelin Aikaisempi koulutus Aikaisempi työkokemus

101 TERVEYDENTILA JA OPISKELUHYVINVOINTI Millaiseksi arvioit terveydentilasi? hyvä kohtalainen huono Onko sinulla jokin pitkäaikaissairaus? Käytätkö reseptilääkkeitä, mitä? Onko sinulla allergioita? Onko sinulla erityisruokavalio? Lähisuvussa esiintyviä sairauksia? (esim.sydän- tai verisuonisair., diabetes,mielenterveysongelmat) Rokotukset, viimeiseksi saatu Tetanus- d (jäykkäkouristus- kurkkumätä) vuosi Käytkö säännöllisesti hammashoidossa? Onko sinulla seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä? Oletko sinulla ollut suojaamattomia yhdyntöjä? Ehkäisymenetelmäsi? Kysymyksiä naisille : Kuukautiskiertosi päivää, kesto: päivää. Kuukautisten alkamisikä: Osaatko tutkia /tutkitko rintasi? Koetko jonkun seuraavista asioista hankaloittavan elämääsi? oppimisvaikeudet päihteet otteen saaminen opiskelusta masentuneisuus tai haluttomuus esiintyminen yksinäisyyden tunne tutustuminen opiskelutovereihin ahdistus tai pelot jännittyneisyys väsymys keskittymisvaikeudet univaikeudet seurusteluun liittyvät asiat väkivalta perhe/parisuhde/koulukiusaaminen suhde vanhempiin/puolisoon fyysinen sairaus tai oire, mikä ELÄMÄNTAVAT Pitäisikö sinun mielestäsi muuttaa ruokailutottumuksiasi? jos, niin miten?

102 Oletko tyytyväinen painoosi? Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut yössä? Minkälaiseksi arvioit fyysisen kuntosi? hyvä kohtalainen huono Minkälaista liikuntaa harrastat? Tupakoitko? en kyllä Nuuskaatko? en kyllä Oletko käyttänyt huumeita? Jos olet, niin mitä? en kyllä, Oletko käyttänyt lääkkeitä tai liuottimia päihdyttävässä tarkoituksessa? en kyllä Miten rentoudut / mitä harrastat vapaa-ajalla? Onko sinulla asioita, joista haluat kysyä tai keskustella terveystarkastuksen yhteydessä? Kiitos vastauksista!.. 20 allekirjoitus TERVEYSKYSELY /AMK Päivitetty /opisk.th Hyvinvointineuvola/Opiskeluterveydenhuolto (Lomake tulee terveydenhoitajan käyttöön. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja käytön jälkeen kysely hävitetään. Kyselyn perusteella terveydenhoitaja arvioi opiskeluterveydenhuollon tarpeen ja osa opiskelijoista kutsutaan terveystarkastukseen.) Oppilaitos/koulutusohjelma/ryhmätunnus HENKILÖTIEDOT Nimi henkilötunnus Osoite opiskelupaikkakunnalla Osoite kotipaikkakunnalla Kotikunta Puhelin Sähköposti Siviilisääty naimaton naimisissa avoliitossa muu, mikä? Lähiomainen Sukulaisuussuhde Osoite ja puhelin Asevelvollisuus/siviilipalvelu suoritettu vuonna / vapautus Aikaisempi koulutus Aikaisempi työkokemus

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla

Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla LIITE 4 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Terveystarkastukset lastenneuvola terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla Laatija: Lastenneuvolan tiimi Ylläpitäjä: Lastenneuvolan tiimi Voimassa: Päivitetty:

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA PÖYTYÄN KUNNISSA 2012 2015 Pöytyä 13.11.2012 Versio 1 Päivitetty

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ

ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA PYHTÄÄLLÄ TH = terveydenhoitaja, L= lääkäri, PTT= perhetyöntekijä, = laaja terveystarkastus, E= ensisynnyttäjä, U= uudelleensynnyttäjä Tekijä Ajankohta Määräaikainen terveystarkastus

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö. Johanna Gynther 6.5.2010

Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö. Johanna Gynther 6.5.2010 Terveydenhoitajan tehtävät ja neuvolassa tehtävä yhteistyö Johanna Gynther 6.5.2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET OULUN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI AVOTERVEYDENHUOLTO päivitetty 31.3.2011 ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET TERVEYDENHOITAJALLA RASKAUSVIIKOILLA 8-11 120min SIKIÖSEULONTATUTKIMUKSET, kts. erillinen

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8

1 Taustaa 2. 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille 2015-2018 SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti

Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti Neuvola-asetuksen sisällön juurruttaminen paikallisesti -PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tarja Kaplas 08.11.2010 Kolarin kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kolarin kunnan terveyden

Lisätiedot

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 9 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Laatija: Ylläpitäjä: Kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa: Päivitetty: 8.4.2013

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Ranua varhaiskasvatus 1 LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Nimi Syntymäaika Hoitopaikka Päiväys Mahdollinen varahoitopaikka Ranua varhaiskasvatus 2 YHTEYSTIEDOT Lapsen yhteystiedot Nimi henkilötunnus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Äitiysneuvolan tarkastukset terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla

Äitiysneuvolan tarkastukset terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla Sosiaali- ja terveystoimi Terveysasemat LIITE 2 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Äitiysneuvolan tarkastukset terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla Laatija: äitiysneuvolatiimi Ylläpitäjä: äitiysneuvolatiimi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PH PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA EHKÄISYPILLERIT PERUSPILLERIT:,6 kk maksutta terveyskeskuksesta EHKÄISYRENGAS

Lisätiedot