KEMIA. FT-IR microscopy made easy. < Automated measurements in transmission, reflection and ATR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. FT-IR microscopy made easy. < Automated measurements in transmission, reflection and ATR"

Transkriptio

1 KEMIA 7/2013 Kemi SYYRIAN sariiniase paljastettiin Suomessa BETONIN pimeä puoli NANO- SELLU yllättää jälleen VÄRIALAN värikkäät vaikuttajat LUMOS FT-IR microscopy made easy < Stand-alone FT-IR microscope with full automation < Simple easy-to-use interface < Motorized ATR crystal < Automated measurements in transmission, reflection and ATR < Comprehensive validation with 21 CFR part 11 < 10 year warranty on laser & interferometer < 5 year warranty on IR source Bruker s new LUMOS is a fully automated FT-IR microscope with an integrated FT-IR spectrometer. LUMOS is designed to combine highest quality in visible inspection and highest performance in infrared spectral analysis. With motorization and networking of all moveable components, the LUMOS provides an ease of use never before seen in FT-IR microscopy. Contact us for more details: Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE SOLNA Sweden Tel: Puh Innovation with Integrity FT-IR

2 Sveitsiläistä tarkkuutta ja saksalaista huippulaatua Täydellinen valikoima huippuluokan laitteita Analytik Jenalta Nyt saat ne Metrohmilta! Metrohm - ionianalytiikan asiantuntija Titraus Ionikromatografia Karl Fischer-titraus ph Elektrodit Nesteenkäsittely Analytik Jena - se ero on laadussa Atomiabsorptio UV/VIS-spektrofotometrit TOC ja TNb Alkuainenalysaattorit: C, N, S ja halogeenit Mikroaaltouuni Soita niin kerromme lisää Metrohm Nordic Oy, Koskelontie 19 B, Espoo.

3 Ei mitä tahansa pakettiratkaisuja Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia opiskelijoille, yrityksille sekä tutkimuslaitoksille. Koulutamme huippuasiantuntijoita kehittämään innovatiivisia ratkaisuja sekä uusiutuville että uusiutumattomille luonnonvaroille. Poikkitieteellisen Pack-Age-kurssin teemana oli kestävän kehityksen liittäminen pakkaussuunnitteluun. Lisätietoa Aalto-yliopistosta, sen mahdollisuuksista sekä Kemian tekniikan korkeakoulusta saat osoitteista: chem.aalto.fi ja aalto.fi/studies Tutustu myös muihin opiskelijaprojekteihin: aalto.fi/showroom

4 SISÄLLYS 6 Syyrian synkkä salaisuus Kemiallisen aseen käyttö varmistettiin Helsingissä Marja Saarikko 10 TÄTÄ MIELTÄ Kaupungistumisen ongelmat ratkeavat yhteistyöllä Lars Miikki 12 Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä puoli Katja Pulkkinen 18 AJANKOHTAISTA Biotaloudessa on positiivista pöhinää Maija Pohjakallio 20 UUTISIA 27 KESKUSTELUA 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 ULJAS UUSI BIOTALOUS Chempolis on biojalostuksen edelläkävijä Maija Pohjakallio 38 NÄKÖKULMA Mummon teurasjätteet Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NAISET JA KEMIA Maria de Telkes oli aurinkoenergian pioneeri Sisko Loikkanen 40 Solut kasvavat kudoksiksi nanosellussa Suomalaistutkimuksella on huimat näköalat Jari Koponen 43 Kanadalaisprofessori potkii vauhtia metsätutkimukseen Jari Koponen 44 Kuituinnovaatiot mullistavat tekstiiliteknologiaa Vaatteissa on uudet aatteet Arja-Leena Paavola 47 Alkon tutkimuksesta menestysbisnes Teollisuusentsyymit ovat maailmalla kysyttyä tavaraa Marja Saarikko 50 Väriteollisuusyhdistyksen seitsemän vuosikymmentä Sota-ajan sinnittelystä kansainväliseen menestykseen Leena Laitinen L-Fashion Group Oy Sariinia se oli. Professori Paula Vannisen johtama Verifin-instituutti analysoi Syyrian sisällissodassa käytetyn hermokaasun. (s. 6) vuotta maalinvalmistusta Osaajien tarinat värittävät Tikkurilan historiaa Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen Verifin Moderni betoni sisältää satoja kemikaaleja, joiden käyttöä ei rajoiteta eikä vaikutuksia tutkita. (s. 12) Scanstockphoto Kantasolut kiittävät. Professori Marjo Yliperttula on keksinyt aivan uutta käyttöä nanosellulle. (s. 40) 56 KOKOUKSIA Lääkekehitys murroksessa Pienmolekyyleistä peptideihin Erik Wallén ja Hannu Koistinen 57 KEEMIKKO Oikosulkija 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 LABORATORIOSTA TUTUT Pastöroinnin isä keksi myös pipetin Päivi Ikonen Uudet materiaalit ja kuidut varmistavat moottoripyöräilijälle entistä mukavamman ja turvallisemman matkanteon. (s. 44) Jari Koponen 4 KEMIA 7/2013

5 Pääkirjoitus 11. marraskuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Johtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Tuntematon betoni Moderni betoni on materiaalina jotain ihan muuta kuin mummolan vanha rengaskaivo. Kun betoni ennen tehtiin kivimurskasta, sementistä ja vedestä, tätä nykyä markkinoilla on lukemattomia eri käyttökohteisiin suunniteltuja seoksia, joiden ominaisuudet on jalostettu huippuunsa satojen lisäainekemikaalien avulla. Runkomateriaalina käytetään yleisesti teollisuuden sivuvirtoja, kuonia ja tuhkia. Lisäaineiden käyttöä puoltavat rakennustekniset hyödyt. Kierrätysmateriaalien käyttö puolestaan säästää resursseja ja on taloudellisesti järkevää. Ongelmana on, että asuinympäristöömme upotetaan betoniseosten muodossa volyymiltaan valtava ja koostumukseltaan monimutkainen kemikaalikimara, jonka käyttöä yksikään viranomainen ei valvo eikä rajoita. Kuten toimittaja Katja Pulkkinen kirjoittaa artikkelissaan, osa betonissa käytetyistä aineista tiedetään haitallisiksi. Lopputuotteiden käyttäytymistä rakennetussa ympäristössä ja mahdollisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan seurata. Haitta-aineita valvotaan vasta purkujätteestä, ei asumisen aikaisesta betonista. Betoni ei ole ainoa materiaali eikä rakennusala ainoa ala, jonka viranomaisvalvonnasta löytyy aukkoja. Betoni on kuitenkin veden jälkeen maailman käytetyin aine. Kun ottaa huomioon, että vietämme valtaosan ajastamme rakennetussa ympäristössä, aukko tulisi tiedostaa ja tukkia. Rakentamisen laatu on herättänyt syystäkin keskustelua, sillä yhä useamman asuin- ja työympäristöä turmelee huono sisäilma. Kyseessä on vakava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, joka pahenee jatkuvasti. Markkinoilla on erilaisia tuotteita jo todettujen vikojen paikkailuun. Tehokkaampaa olisi varmistaa rakentamisessa käytettävien materiaalien pitkäaikaisturvallisuus jo ennalta ja toteuttaa sen jälkeen rakentaminen niin, ettei tilojen käyttäjien käsiin jää huonon työn takia tikittäviä aikapommeja. Rakennusteollisuuden edustaja toteaa artikkelissa, että kuluttajat viime kädessä päättävät, mikä [betonin] kemikaalien käytössä on hyvää ja mikä huonoa. Kuinka vastuullista on jättää päätöksenteko kuluttajalle, kun parhaat asiantuntijatkaan eivät osaa vastata? 7/2013 KEMIA 5

6 Syyrian synkkä salaisuus Kemiallisen aseen käyttö varmistettiin Helsingissä 6 KEMIA 7/2013

7 Verifinin kemistit juhlivat lokakuussa instituutin 40-vuotista taivalta. Joukosta kaksi on lupautunut lähtemään Syyriaan tuhoamaan kemiallisia aseita, mikäli Suomi saa pyynnön osallistua operaatioon. Verifin Syyrian sisällissodan elokuisen verilöylyn uhrit tappoi hermokaasu sariini. Asian varmistavat analyysit, jotka tehtiin suomalaisen Verifinin laboratoriossa. Marja Saarikko Maailma kohahti, kun järkyttävät kuvat elokuun 21. päivän verilöylyn sadoista siviiliuhreista Syyrian Damaskoksessa levisivät julkisuuteen. Kaupungin liepeille tehdyssä hyökkäyksessä epäiltiin heti käytetyn kiellettyä kemiallista asetta. Pian epäilykset tarkentuivat hermokaasu sariiniin. YK on luokitellut äärimmäisen myrkyllisen yhdisteen joukkotuhoaseeksi. On täysin selvää, että iskussa käytettiin sariinia, sanoo professori Paula Vanninen, joka toimii kemiallisen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtajana. Jos joku, juuri Vanninen voi olla asiasta sataprosenttisen varma. Verifinin laboratorio on yksi ensimmäisistä, joille kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW myönsi pätevyyden kieltosopimuksessa mainittujen yhdisteiden määrittämiseen. Pätevyyden on kaikkiaan saanut vain 17 laboratoriota maailmassa. 7/2013 KEMIA 7

8 Kun OPCW:n asiantuntijat olivat ottaneet näytteet sota-alueelta ja uhreista, ne lähetettiin analysoitaviksi neljään järjestön hyväksymään laboratorioon. Kaksi laboratorioista analysoi alueelta kerätyt ympäristönäytteet, toiset kaksi hoitivat biolääketieteelliset näytteet. Tulokset varmistivat sariinin käytön. Paula Vannista ja laboratorion muutakin henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus, jonka mukaan he eivät saa kertoa yksityiskohtia kemiallisen aseen valvontatyöstään eivätkä esimerkiksi sitä, mitä näytteitä laboratorio milloinkin tutkii. Vanninen puhuukin asiasta vain yleisellä tasolla. Sen, että syyrialaisnäytteitä analysoidaan nimenomaan Helsingin Kumpulassa, paljasti YK:n edustaja, jonka mukaan näytteiden muina analysoijina toimivat ruotsalainen, sveitsiläinen ja saksalainen laboratorio. YK:n julkaiseman raportin mukaan merkkejä sariinista on löytynyt 85 prosentista verinäytteitä, jotka otettiin syyrialaisuhreista. Syyria allekirjoitti kansainvälisen painostuksen jälkeen kemiallisen aseen kieltosopimuksen 14. lokakuuta ja sitoutui samalla tuhoamaan kemiallisen aseen varastonsa. Sopimuksen on nyt allekirjoittanut 190 maata. Kompastuskivenä pienet pitoisuudet Sariinin analyysimenetelmä on Paula Vannisen mukaan kohtuullisen yksinkertainen. Ympäristönäytteestä sariini uutetaan ensin dikloorimetaaniin, josta se voidaan analysoida suoraan esimerkiksi kaasukromatografin ja massaspektrometrin yhdistelmällä. Ihmisen elimistöön kulkeutunut sariini sitoutuu muun muassa veren butyryylikoliiniesteraasiin. Sieltä sariini vapautetaan kaliumfluoridin avulla. Kun näyte on puhdistettu, se analysoidaan samalla tavoin kuin ympäristönäytteistä peräisin oleva sariini. Kemistejä odottaa rankka tehtävä Kaksi Verifinin kemistiä on lähdössä paikan päälle Syyriaan varmentamaan kemiallisten aseiden tuhoamisprosessia, mikäli Suomea pyydetään osallistumaan operaatioon. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan tuhoamista valvovien tarkkailijoiden tehtävä on ennennäkemättömän vaarallinen. Suomalaisinstituutti on valmistautunut siihen, että kutsu tulee, Paula Vanninen sanoo. Lähtöhalukkuutensa ilmoittaneet kaksi kemistiä ovat hänen mukaansa sekä taidoiltaan että henkisesti täysin valmiita tehtävään. Jokainen kemisteistämme voi halutessaan osallistua operaatioon, Vanninen tähdentää. Kenttätyöstä olisi ammatillista hyötyä paitsi lähtijöille itselleen myös koko laitokselle. Syyriasta saatava kokemus tuo arvokasta tietoa myös tulevaisuudessa odottavien uusien haasteiden varalle. Tärkeää tietenkin on, että tutkijoiden turvallisuus tehtävässä voidaan taata. Matkassa kenttälaboratorio Kemiallisten aseiden hävittäminen on monivaiheinen prosessi, joka käynnistyi, kun Syyria myönsi aseiden käytön ja esitteli arsenaalinsa. Todentaminen on aina toteuttava kahdella eri menetelmällä. Sariinin tapauksessa tämä tarkoittaa kahta eri massaspektrometristä detektointia. Niitä voivat olla esimerkiksi elektroni-ionisaatiolla (EI) ja kemiallisella ionisaatiolla (CI) saatava tieto. Lisäksi etsitään sariinin hajoamistuotteita joko virtsa- tai ympäristönäytteistä. Lokakuussa siirryttiin kohti seuraavaa vaihetta eli aseiden tuhoamista tai käyttökelvottomaksi tekemistä. Ennen sitä kemistien on analyysien avulla varmistettava, että tuhottava aine on sitä, mitä sen on ilmoitettu olevan. Kemisteillä on matkassaan näytteenottovälineitä ja analysaattorina kaasukromatografin ja massaspektrometrin yhdistelmä, jota käytetään yleisesti kenttälaboratorioissa, Vanninen kertoo. Analyysin toteuttaminen kenttäolosuhteissa ei juuri eroa laboratoriossa tehtävästä työstä, vaan periaate on kaikkialla sama. Näyte jaetaan uuttamalla eri osiin eli fraktioihin niiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Sen jälkeen määritetään, mitä myrkkyjä tai niiden lähtöaineita fraktioissa on. Tosin haihtumattomille yhdisteille, jotka voidaan kotona analysoida suoraan esimerkiksi nestekromatografiamassaspektrometrisesti, joudutaan kenttäolosuhteissa valmistamaan johdannainen, mikä pidentää analyysin kestoa. Aseen hävittäminen tapahtuu laimentamalla sariinin lähtöaine isopropanoli vedellä, minkä jälkeen sitä ei enää voida käyttää sariinin synteesissä. Itse sariini tuhotaan hypokloriitin avulla. Lopuksi kaikki neutraloidut tai hajotetut yhdisteet poltetaan. Verifin on koonnut sarjan sinisiä kirjoja, joissa kuvataan kemiallisten aseiden määrittämisessä käytettyjä menetelmiä. Kirjoja voi tilata Verifinistä. Natsien tappava keksintö Sariini on Hitlerin Saksassa kehitetty kemiallinen ase. Organofosfaatteihin kuuluva yhdiste on äärimmäisen myrkyllinen. Aineen kemiallinen kaava on C 4 H 10 FO 2 P. Hermokaasuna sariini lamauttaa ihmisen hermojärjestelmän. Sariinille altistunut ihminen tuntee ensin puristusta rinnassa eikä saa kunnolla hengitettyä. Sen jälkeen hän alkaa voida pahoin ja oksentaa, kunnes vajoaa koomaan ja tukehtuu kuoliaaksi. Sariini hajoaa ihmisessä ja ympäristössä mutta jättää jälkeensä hajoamistuotteita, joiden perusteella tappavan aineen käyttö voidaan todentaa. Natsit eivät käyttäneet sariinia toisessa maailmansodassa, koska pelkäsivät liittoutuneiden kostoiskua vastaavalla aineella. Sen sijaan myrkkyyn turvasi Irakin Saddam Hussein, joka vuonna 1988 tuhosi sen avulla tuhansien ihmisten kurdiasutuksen. Myös Tokion metron terrori-isku vuonna 1995 tehtiin sariinilla. Verifin 8 KEMIA 7/2013

9 Sariinin määritys on siinä suhteessa helppoa, että näytteenkäsittely ja analyysi ovat jo ennalta tiedossa. Vaikeaksi asian tekevät näytteiden alhaiset pitoisuudet. Moni laboratorio onkin epäonnistunut yrittäessään saada pätevyyttä kemiallisten taisteluaineiden määrittämiseen, Vanninen huomauttaa. Sariinin lisäksi Verifinin laboratoriolla on valmius seuloa ja analysoida lähes muuta kemiallisiin aseisiin liittyvää ainetta. Työssä käytetään paljon rikki-, typpi- ja fosforiselektiivisiä detektoreita sekä massaspektrometria. Myös NMR on ollut erinomainen työkalu meille kautta vuosien. Työtä kiireessä ja paineessa Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä toimivassa Verifinissä työskentelee kaikkiaan 11 tutkijaa, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kemistejä. Henkilökunnan vaihtuvuus on Paula Vannisen mukaan ollut pientä. Jotkut ovat olleet talossa jo yli 30 vuotta. Tietotaidon siirtyminen vanhemmalta polvelta nuoremmalle on erittäin tärkeää ja varmasti yksi syy siihen, että laboratoriomme ei ole vielä kertaakaan epäonnistunut OPCW:n pätevyystesteissä, joita järjestetään vuosittain. Kemiallisten aseiden valvonta edellyttää, että Verifin on täydessä valmiudessa lähes ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Kun analyysipyyntö tulee, instituutin on ilmoitettava vuorokauden kuluessa, kykeneekö se hoitamaan tehtävän. Jos vastaus on myönteinen, näytteet lähtevät kohti Helsinkiä. Kello alkaa tikittää samalla hetkellä, kun näytteet saapuvat perille. Analyysien tulos on ilmoitettava viimeistään kahden viikon kuluttua, joten laboratoriossa alkaa kuumeinen toiminta saman tien. Yleensä riippuu näytteestä itsestään, mitä sille tehdään. Ensin kuitenkin valitaan sopivat esikäsittelymenetelmät, sitten analyysimenetelmät, Paula Vanninen kertoo. Osaajien kokemus takaa sen, että työ sujuu myös kiireessä ja paineen alla. Kun analyysit on onnistuneesti tehty ja tulokset valmiina, niistä laaditaan vaatimusten mukainen raportti ja toimitetaan se OPCW:hen. Verifin Suomi vahvasti mukana Nobelilla palkitussa rauhantyössä Todella hienoa. En pysty edes sanoin kuvailemaan, miltä tämä tuntuu. Näin kommentoi Verifinin johtaja Paula Vanninen vuoden 2013 Nobelin rauhanpalkintoa, joka myönnettiin 11. lokakuuta kansainväliselle kemiallisen aseen kieltojärjestölle OPCW:lle. Palkitsemisen taustalla vaikuttaa vahvasti Suomessa jo neljän vuosikymmenen ajan tehty tutkimustyö kemiallisten aseiden aseriisunnan hyväksi. Työ alkoi vuonna 1973 kemiallisen aseen CW-tutkimusprojektissa, jonka jatkajaksi Verifin-instituutti vuonna 1994 perustettiin. Paula Vannisella on täysi syy iloita Nobelin rauhanpalkinnosta. Maailmassa on vain 17 laboratoriota, joilla on pätevyys analysoida kemiallisen aseen yhdisteitä. Yksi niistä on Verifin. Paula Vanninen on ollut kiinteästi mukana OPCW:n toiminnassa siitä lähtien, kun hänet vuonna 2005 valittiin instituutin johtajaksi. Suomalaisprofessori kuuluu OPCW:n 24-henkiseen tieteelliseen elimeen Scientific Advisory Boardiin, joka toimii järjestön pääjohtajan neuvonantajana tieteellis-teknisissä asioissa. Vannisen tuorein selvitys järjestölle koskee risiiniä, suurta koristekasvia, jonka siemenet ovat sisältämänsä glykoproteiinin takia erittäin myrkyllisiä. Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan OPCW:lle joulukuussa Oslossa. Menetelmät koottu sinisiin kirjoihin Vaikka kemiallisen aseen valvojien työ on salaista, tutkijoiden käyttämät analyysimenetelmät eivät sitä ole. Kun kemiallisen aseen analytiikkaa aikoinaan alettiin kehittää, Verifin oli alan laboratorioista ainoa, joka toimi yliopiston yhteydessä. Instituutilla oli siten mahdollisuus käyttämiensä menetelmien julkaisuun, ja alkunsa sai sinisiksi kirjoiksi kutsuttu kirjasarja. Ensimmäinen sininen kirja näki päivänvalon vuonna 1977, ja tähän mennessä niitä on julkaistu yhteensä 23. Viimeisin sininen kirja ilmestyi vuonna Sen tekemiseen osallistui reilut 40 kirjoittajaa 14 laboratoriosta ympäri maailmaa, mutta työtä koordinoi yhä Verifin. Marja Saarikko on kemisti ja vapaa toimittaja. 7/2013 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Kaupungistumisen ongelmat ratkeavat yhteistyöllä EUROOPAN UNIONIN väestöstä 68 prosenttia asuu nykyään kaupungeissa. Niissä on EU:n komission mukaan parhaat edellytykset tehdä maanosasta entistä innovatiivisempi. Kaupungistuminen tuo mukanaan myös monenlaisia haasteita. Niihin vastataan parhaiten monialaisella, tieteidenvälisellä yhteistyöllä. Esimerkin yhteistyön voimasta Suomessa tarjoaa Urban Mill, Otaniemen sykkivässä pöhinäsydämessä koekäyttöön avattu innovaatioalusta. Sen taustalla ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto, jotka aloittivat kehitystyön EUE (Energizing Urban Ecosystems) -tutkimusohjelmassa vuonna Varsinainen toiminta pääsi vauhtiin keväällä 2013, kun EUE-ohjelman osatoteuttaja Järvelin Design Oy keräsi startup-hengessä kokoon laajan pioneeriyhteisön. ENTISESSÄ VTT:n laboratoriohallissa Design Factoryn ja Startup Saunan kyljessä sijaitseva Urban Millin neliön tila tuo yhteen urbaanin ympäristön, elämän, palveluiden ja kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan tutkijat, innovaattorit ja käyttäjät. Joukkoon mahtuu myös kaupunkien virkamiehiä, yritysten henkilöstöä, uusia yrittäjiä, opettajia, opiskelijoita ja alumneja sekä rakennetun kaupunkiympäristön asukkaita. Yhdessä tehtävän työn tulokset ovat näkyvillä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Paitsi tila Urban Mill on myös yhteisö ja palvelu. Monesta muusta kehitysalustasta Urban Mill poikkeaa siten, että se on itse aktiivinen toimija teema-alueellaan. Työparini Kari Mikkelän sanoja lainatakseni, tilassa tapahtuvien kohtaamisten kautta syntyy uusia kontakteja, vuorovaikutusta ja uusia merkityssuhteita. Jaetut merkitykset lisäävät ihmisten välistä luottamusta, mikä on edellytys aidolle yhteistyölle ja vaihdolle. Molemminpuoliseen hyötyyn perustuva vaihto synnyttää uusia innovaatioita. Urban Millin tavoitteena on auttaa luomaan käyttäjälähtöisiä, kilpailukykyisiä ratkaisukonsepteja, joita voidaan soveltaa niin olemassa oleville kuin uusille alueille. Esimerkiksi energiankäytön ja liikkumisen ratkaisuja integroidaan rakennetun ympäristön suunnitteluun, maankäyttöön ja palveluiden tuottamisen ekosysteemeihin. Valmistelussa on myös yhteishankkeita, jotka liittyvät muun muassa hyvinvointipalveluihin, ruokaekosysteemeihin, lähituotantoon ja älykkäisiin verkottuneisiin tiloihin. Eri alojen opiskelijoita on kytketty mukaan toimintaan monitieteisten kurssien kautta. HYVÄ ESIMERKKI innovaatioalustan tukemasta yrittäjyydestä on kemian opiskelijan ideasta alkunsa saanut startup-yritys Consair Oy. Yritys on kehittänyt Urban Millin tiloissa uutuuslaitettaan, joka poistaa rakennustyömaiden laastipölyn lähes täydellisesti. Nyt laite on jo leviämässä käyttöön eri puolilla maata. Kuluneet kahdeksan kuukautta ovat osoittaneet, että yhteistyöalustalle on selvä tarve. Urban Millin käyttäjäverkostossa on jo parisataa alan projektia ja organisaatiota. Urban Millissä järjestetyt noin 200 tapahtumaa ovat houkutelleet yhteensä osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Mukaan yhteistyöhön ovat tervetulleita myös kemian alan yritykset ja tutkijat, sillä kemia on läsnä kaikkialla rakennetussa ympäristössä. Yllättävillä kohtaamisilla voidaan luoda jotain aivan uutta. Mitäpä jos tekisimme elinympäristöämme parantavista ratkaisuista huikeita menestystarinoita. Jos suomalaisista pelifirmoista maksetaan maailmalla miljardeja, minkä arvoisia olisivatkaan uudet urbaanit innovaatiot? Lars Miikki Lars Miikki on kemian tekniikan diplomi-insinööri, joka työskentelee vanhempana konsulttina Järvelin Design Oy:ssa ja urbaanina myllärinä Urban Mill -pilotissa. Tommi Hollström 10 KEMIA 7/2013

11 AMMATTITAPAHTUMA LOKAKUUTA 2014 MESSUKESKUS Helsinki Messukeskus lokakuuta 2014 Prosessiteknisen tuotannon ja analyysitekniikan ammattitapahtuma PROSESSITEOLLISUUDEN AMMATTILAISET KOKOONTUVAT JÄLLEEN ENSI VUONNA MESSUKESKUKSESSA! Prosessiteollisuuden vaikuttajat ja päättäjät kohtaavat jälleen ensi vuoden lokakuussa Prosessiteollisuus tapahtumassa. Tapahtuma on ammattilaisten kohtaamispaikka, jossa eri teollisuuden alojen päättäjät etsivät ratkaisuja prosessiensa tehostamiseen, analysointiin ja turvaamiseen. Prosessiteollisuus 2014 palvelee kävijöitä eri teollisuuden aloilta, kuitenkin keskittyen pääasiassa jalostusteollisuuden prosessitekniikkaan, automaatioon, testaus- ja mittaustekniikkaan sekä turvallisuuteen. Kohderyhmäämme ovat mm. kemianteollisuuden, sellu- ja paperiteollisuuden, petrokemian, kaivos- ja terästeollisuuden ja elintarviketeollisuuden alojen päälliköt, kehittäjät, suunnittelijat, ostajat ja johto. Tervetuloa Messukeskukseen vuoden suurimpaan prosessiteollisuuden kohtaamispaikkaan lokakuuta!

12 Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemuksessa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöömme materiaaleja, joiden valmistuksessa on hyödynnetty teollisuuden sivuvirtoja ja haitallisia kemikaaleja. Lopputuotteiden terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta eikä kosteuskäyttäytymistä osata ennakoida. Katja Pulkkinen Betoni on veden jälkeen maailman käytetyin materiaali. Professori Vesa Penttala Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksesta on laskenut, että maailman betonituotannolla voitaisiin rakentaa kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea silta maasta kuuhun joka vuosi. Rakennusteknisesti betoni on kehittynyt vuosien varrella huimasti. Samalla betonin koostumus on muuttunut radikaalisti. Betonin perusainesosa sementti tehdään pääosin kalkkikivestä. Runkoaineena käytettiin ennen luonnonainetta, soraa tai kalliomursketta. Nykyään betoniin lisätään seosaineiksi teollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi raudan ja teräksen tuotannossa syntyvää masuunikuonaa ja kivihiilen poltosta jäävää lentotuhkaa. Seosaineiden osuus betonista on kymmeniä prosentteja. Betonin ominaisuuksia, kuten työstettävyyttä, on muunneltu lisäaineiden avulla niin, että nykybetoni on materiaalina pitkälti toisenlainen kuin edeltäjänsä. Lisäaineiden käyttö on yleistynyt 1960-luvulta lähtien. Tätä nykyä lähes kaikki betoni sisältää lisäaineita. Nykybetonin vaikutukset sisäilmaan ja materiaalin elinkaaren loppupäässä myös ympäristöön saattavat olla suuret. Betonikemikaalien käyttöä ei ole rajoitettu mitenkään. Johtava tutkija Anna Kronlöf VTT:stä sanoo, että sadan vuoden kokemusperäisellä tiedolla betoni sopii vaikkapa kaivoveden säilyttämiseen. Kun nykyisten betonien koostumusta muutetaan esimerkiksi uusilla lisä- ja seosaineilla, terveys- ja ympäristövaikutukset tulee selvittää tapauskohtaisesti. Valmistajat eivät kerro, kemikaaliasetus ei rajoita Betonin lisäaineiden koostumukset ovat tuotesalaisuuksia, eivätkä ne ole edes viranomaisten tiedossa. Modernin kiven koko koostumuksesta, sen kosteusteknisestä käyttäytymisestä ja seosaineiden terveysvaikutuksista on hankala saada tietoa. Puutteellinen tietämys kävi ilmi, kun Kemia-lehti kysyi laajasti viranomaisilta, tutkijoilta ja teollisuuden edustajilta tietoja siitä, millaisia aineita betonissa tarkkaan ottaen on, miten ne reagoivat keskenään ja millaiset niiden terveysvaikutukset ovat. Euroopan kemikaaliviraston 12 KEMIA 7/2013

13 puoli Betoni on nykyään enemmän kemiaa kuin hiekkaa. Echan tiedossa ei ole yhdenkään betonin lisäaineen tarkkaa koostumusta, sillä kyseessä ovat seokset, joiden sääntely ei kuulu EU:n Reachkemikaaliasetuksen piiriin. Jos haluaa valmistaa tai maahantuoda betonin lisäaineen, joka sisältää vaikkapa metakrylaattihappoa, 1,4-dioksaania, etyleenioksidia, arseenia ja bisfenoli A:ta, tälle ei Echan mukaan ole estettä. Näistä kemikaaleista minkään käyttöä betonissa ei valvota tai ole rajoitettu. Ainoastaan arseeni, jos se esiintyy arseenihapon muodossa, on lisätty erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon, virastosta vastattiin lehden kyselyyn. Arseeniakin saa silti käyttää. Arseenia päätyy betoniin lähinnä sen seosaineesta lentotuhkasta. Muita aineita, jotka sisältyvät Echalle lähetettyyn tiedusteluun, käytetään betonin lisäaineiden valmistuksessa. 1,4-dioksaani on ihmiselle myrkyllinen, hajoaa hitaasti luonnossa, ja sen on todettu paikoin saastuttaneen pohjavesiä. Etyleenioksidi voi aiheuttaa astmaa, lyhytaikaisempi altistus hen- genahdistusta, huonoa oloa ja väsymystä. Se on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi ja mahdollisesti myös mutageeniseksi yhdisteeksi. Bisfenoli A on todettu karsinogeeniseksi, ja se käyttäytyy todennäköisesti elimistössä hormonin tavoin. Betonin valmistuksessa on jo luovuttu eräiden haitallisten aineiden käytöstä. Melamiini-formaldehydi-, naftaleeni- ja lignosulfonaattipohjaiset notkistimet ovat korvautuneet pääasiassa uudemmilla polykarboksylaattipohjaisilla kampamaisilla polymeereillä. Eihän näitä mitenkään mitata Moni asiantuntija arveli, että betonissa on lisäaineita niin pieniä määriä, ettei niillä ole merkitystä. He luottivat lisäksi siihen, että aineet pysyvät betonin sisässä eivätkä pääse sieltä sisäilmaan. Varmuutta ei kuitenkaan ole kenelläkään. Lisäaineita kehittävän kemianyhtiö BASF:n Jan Klügge kertoo, että kuutiometrissä betonia on tavallisesti 1 15 kilogrammaa lisäaineita. Eihän näitä aineita mitenkään mitata sisäilmasta, sanoo kosteusja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä ja harmittelee tutkitun tiedon puutetta. Hän ei usko lisäaineiden aukottomaan pysymiseen betonissa. Scanstockphoto

14 Maailman betonituotannolla voitaisiin rakentaa kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea silta maasta kuuhun joka vuosi. Argentiinalainen Puente de la mujer -silta on esimerkki nykyajan vaikuttavasta betoniarkkitehtuurista. 100-luvulla rakennetun roomalaisen Pantheonin temppelin kupoli on esimerkki antiikin ajan betoniosaamisesta. Temppeli on tehty hiekasta ja laavakivestä, jotka sidottiin yhteen kalkkikiven ja potsolaanin sekoituksella. Kuvat: Scanstockphoto Betonitermejä Betoni on ihmisen valmistama keinotekoinen kivi. Se tehdään sementistä, runkoaineesta sekä seosaineista, ja lisäksi sen ominaisuuksia säädellään lisäaineilla. Sementti on betonin perusainesosa. Sementin pääainesosa on kalkkikivi. Sementin klinkkerimineraalit muodostavat reagoidessaan kovan huokoisen kiven, joka sitoo betonin runkoaineet yhteen. Lisäaineet ovat kemikaaleja, joilla säädellään muun muassa betonin työstettävyyttä, pakkasenkestoa ja kovettumisnopeutta. Osuus yleensä enintään prosentteja betonin massasta. Seosaineet ovat betonin runkoaineen (soran tai kalliomurskeen) tilalla nykyisin käytettäviä teollisuuskuonia ja tuhkia. Osuus kymmeniä prosentteja betonin massasta. Totta kai ne [lisäaineet] lähtevät liikkeelle siinä vaiheessa, kun betoni kuivuu, ja liukenevat osittain veteen. Vesihöyrymolekyylien mukana ilmaan todennäköisesti tulee näitä komponentteja, mutta en tiedä, miten paljon. Pirinen alleviivaa useasti, että ei tiedä. Kukaan muukaan ei tunnu tietävän, miten seos- ja lisäaineista tehty materiaali käyttäytyy kosteassa, toimiiko se esimerkiksi toksisten mikrobien kasvualustana ja millaiset yhteisvaikutukset sadoilla uusilla aineilla on. Juhani Pirisen mukaan olennaista on se, osallistuvatko lisäaineet hydratoitumisreaktioon vai jäävätkö ne aineeseen kiinni, sekä se, ovatko aineet katalysaattorityyppisiä vai osallistuvatko ne sidoksen muodostamiseen. Betonin elinkaaren loppupäässä aineet joka tapauksessa alkavat liueta ympäristöön. Tähän asiaan luonnonsuojelijat eivät ole vielä heränneet. Purkubetonista mitataan haitta-aineita sen määrittämiseksi, voidaanko betonimurskaa käyttää maarakentamiseen vai onko se kaatopaikkatuote. Haitta-ainelistat eivät kata kaikkia betonissa käytettyjä ainesosia, ja uusimmat kemikaalit puuttuvat listoilta kokonaan. Loppujen lopuksi kuluttajat päättävät Rakennustuoteteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen painottaa rakennuskemikaalien tarkoituksenmukaisuutta. Euroopassa on maita, kuten Ruotsi, joissa tunnutaan pyrittävän kemikaalittomaan yhteiskuntaan. Se tuntuu vähintään oudolta, kun huomioidaan esimerkiksi rakennuskemikaalien monet pitkäaikaiskestävyyttä ja turvallisuutta parantavat ominaisuudet. Vuorinen toimii Suomen edustajana betonistandardien laadinnassa Euroopan standardointikomiteassa CEN:ssä. Hänen mielestään ei ymmärretä, että kemikaaleilla on tuotteissa toiminnallinen funktio. Joka tapauksessa niiden vaikutukset arvioidaan osana tuotteita, joissa niitä käytetään, Vuorinen uskoo ja kertoo tuotevalmistajien antavan yhteismitallis- 14 KEMIA 7/2013

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

REACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals. ja VTT:n palvelut

REACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals. ja VTT:n palvelut REACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals ja VTT:n palvelut REACH:in kattavuus REACH Kemikaalit ennen v. 1981 = n. 100106 tuotetta joita REACH koskee, jos niitä tuotetaan tai tuodaan

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi, Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys Betonipäivät Kari Herlevi, 3.11.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot