KEMIA. FT-IR microscopy made easy. < Automated measurements in transmission, reflection and ATR
|
|
- Ismo Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KEMIA 7/2013 Kemi SYYRIAN sariiniase paljastettiin Suomessa BETONIN pimeä puoli NANO- SELLU yllättää jälleen VÄRIALAN värikkäät vaikuttajat LUMOS FT-IR microscopy made easy < Stand-alone FT-IR microscope with full automation < Simple easy-to-use interface < Motorized ATR crystal < Automated measurements in transmission, reflection and ATR < Comprehensive validation with 21 CFR part 11 < 10 year warranty on laser & interferometer < 5 year warranty on IR source Bruker s new LUMOS is a fully automated FT-IR microscope with an integrated FT-IR spectrometer. LUMOS is designed to combine highest quality in visible inspection and highest performance in infrared spectral analysis. With motorization and networking of all moveable components, the LUMOS provides an ease of use never before seen in FT-IR microscopy. Contact us for more details: Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE SOLNA Sweden Tel: Puh timo.saarela@bruker.se optics@bruker.se Innovation with Integrity FT-IR
2 Sveitsiläistä tarkkuutta ja saksalaista huippulaatua Täydellinen valikoima huippuluokan laitteita Analytik Jenalta Nyt saat ne Metrohmilta! Metrohm - ionianalytiikan asiantuntija Titraus Ionikromatografia Karl Fischer-titraus ph Elektrodit Nesteenkäsittely Analytik Jena - se ero on laadussa Atomiabsorptio UV/VIS-spektrofotometrit TOC ja TNb Alkuainenalysaattorit: C, N, S ja halogeenit Mikroaaltouuni Soita niin kerromme lisää Metrohm Nordic Oy, Koskelontie 19 B, Espoo. mail@metrohm.fi
3 Ei mitä tahansa pakettiratkaisuja Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia opiskelijoille, yrityksille sekä tutkimuslaitoksille. Koulutamme huippuasiantuntijoita kehittämään innovatiivisia ratkaisuja sekä uusiutuville että uusiutumattomille luonnonvaroille. Poikkitieteellisen Pack-Age-kurssin teemana oli kestävän kehityksen liittäminen pakkaussuunnitteluun. Lisätietoa Aalto-yliopistosta, sen mahdollisuuksista sekä Kemian tekniikan korkeakoulusta saat osoitteista: chem.aalto.fi ja aalto.fi/studies Tutustu myös muihin opiskelijaprojekteihin: aalto.fi/showroom
4 SISÄLLYS 6 Syyrian synkkä salaisuus Kemiallisen aseen käyttö varmistettiin Helsingissä Marja Saarikko 10 TÄTÄ MIELTÄ Kaupungistumisen ongelmat ratkeavat yhteistyöllä Lars Miikki 12 Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä puoli Katja Pulkkinen 18 AJANKOHTAISTA Biotaloudessa on positiivista pöhinää Maija Pohjakallio 20 UUTISIA 27 KESKUSTELUA 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 ULJAS UUSI BIOTALOUS Chempolis on biojalostuksen edelläkävijä Maija Pohjakallio 38 NÄKÖKULMA Mummon teurasjätteet Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NAISET JA KEMIA Maria de Telkes oli aurinkoenergian pioneeri Sisko Loikkanen 40 Solut kasvavat kudoksiksi nanosellussa Suomalaistutkimuksella on huimat näköalat Jari Koponen 43 Kanadalaisprofessori potkii vauhtia metsätutkimukseen Jari Koponen 44 Kuituinnovaatiot mullistavat tekstiiliteknologiaa Vaatteissa on uudet aatteet Arja-Leena Paavola 47 Alkon tutkimuksesta menestysbisnes Teollisuusentsyymit ovat maailmalla kysyttyä tavaraa Marja Saarikko 50 Väriteollisuusyhdistyksen seitsemän vuosikymmentä Sota-ajan sinnittelystä kansainväliseen menestykseen Leena Laitinen L-Fashion Group Oy Sariinia se oli. Professori Paula Vannisen johtama Verifin-instituutti analysoi Syyrian sisällissodassa käytetyn hermokaasun. (s. 6) vuotta maalinvalmistusta Osaajien tarinat värittävät Tikkurilan historiaa Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen Verifin Moderni betoni sisältää satoja kemikaaleja, joiden käyttöä ei rajoiteta eikä vaikutuksia tutkita. (s. 12) Scanstockphoto Kantasolut kiittävät. Professori Marjo Yliperttula on keksinyt aivan uutta käyttöä nanosellulle. (s. 40) 56 KOKOUKSIA Lääkekehitys murroksessa Pienmolekyyleistä peptideihin Erik Wallén ja Hannu Koistinen 57 KEEMIKKO Oikosulkija 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 LABORATORIOSTA TUTUT Pastöroinnin isä keksi myös pipetin Päivi Ikonen Uudet materiaalit ja kuidut varmistavat moottoripyöräilijälle entistä mukavamman ja turvallisemman matkanteon. (s. 44) Jari Koponen 4 KEMIA 7/2013
5 Pääkirjoitus 11. marraskuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Johtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Tuntematon betoni Moderni betoni on materiaalina jotain ihan muuta kuin mummolan vanha rengaskaivo. Kun betoni ennen tehtiin kivimurskasta, sementistä ja vedestä, tätä nykyä markkinoilla on lukemattomia eri käyttökohteisiin suunniteltuja seoksia, joiden ominaisuudet on jalostettu huippuunsa satojen lisäainekemikaalien avulla. Runkomateriaalina käytetään yleisesti teollisuuden sivuvirtoja, kuonia ja tuhkia. Lisäaineiden käyttöä puoltavat rakennustekniset hyödyt. Kierrätysmateriaalien käyttö puolestaan säästää resursseja ja on taloudellisesti järkevää. Ongelmana on, että asuinympäristöömme upotetaan betoniseosten muodossa volyymiltaan valtava ja koostumukseltaan monimutkainen kemikaalikimara, jonka käyttöä yksikään viranomainen ei valvo eikä rajoita. Kuten toimittaja Katja Pulkkinen kirjoittaa artikkelissaan, osa betonissa käytetyistä aineista tiedetään haitallisiksi. Lopputuotteiden käyttäytymistä rakennetussa ympäristössä ja mahdollisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan seurata. Haitta-aineita valvotaan vasta purkujätteestä, ei asumisen aikaisesta betonista. Betoni ei ole ainoa materiaali eikä rakennusala ainoa ala, jonka viranomaisvalvonnasta löytyy aukkoja. Betoni on kuitenkin veden jälkeen maailman käytetyin aine. Kun ottaa huomioon, että vietämme valtaosan ajastamme rakennetussa ympäristössä, aukko tulisi tiedostaa ja tukkia. Rakentamisen laatu on herättänyt syystäkin keskustelua, sillä yhä useamman asuin- ja työympäristöä turmelee huono sisäilma. Kyseessä on vakava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, joka pahenee jatkuvasti. Markkinoilla on erilaisia tuotteita jo todettujen vikojen paikkailuun. Tehokkaampaa olisi varmistaa rakentamisessa käytettävien materiaalien pitkäaikaisturvallisuus jo ennalta ja toteuttaa sen jälkeen rakentaminen niin, ettei tilojen käyttäjien käsiin jää huonon työn takia tikittäviä aikapommeja. Rakennusteollisuuden edustaja toteaa artikkelissa, että kuluttajat viime kädessä päättävät, mikä [betonin] kemikaalien käytössä on hyvää ja mikä huonoa. Kuinka vastuullista on jättää päätöksenteko kuluttajalle, kun parhaat asiantuntijatkaan eivät osaa vastata? 7/2013 KEMIA 5
6 Syyrian synkkä salaisuus Kemiallisen aseen käyttö varmistettiin Helsingissä 6 KEMIA 7/2013
7 Verifinin kemistit juhlivat lokakuussa instituutin 40-vuotista taivalta. Joukosta kaksi on lupautunut lähtemään Syyriaan tuhoamaan kemiallisia aseita, mikäli Suomi saa pyynnön osallistua operaatioon. Verifin Syyrian sisällissodan elokuisen verilöylyn uhrit tappoi hermokaasu sariini. Asian varmistavat analyysit, jotka tehtiin suomalaisen Verifinin laboratoriossa. Marja Saarikko Maailma kohahti, kun järkyttävät kuvat elokuun 21. päivän verilöylyn sadoista siviiliuhreista Syyrian Damaskoksessa levisivät julkisuuteen. Kaupungin liepeille tehdyssä hyökkäyksessä epäiltiin heti käytetyn kiellettyä kemiallista asetta. Pian epäilykset tarkentuivat hermokaasu sariiniin. YK on luokitellut äärimmäisen myrkyllisen yhdisteen joukkotuhoaseeksi. On täysin selvää, että iskussa käytettiin sariinia, sanoo professori Paula Vanninen, joka toimii kemiallisen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtajana. Jos joku, juuri Vanninen voi olla asiasta sataprosenttisen varma. Verifinin laboratorio on yksi ensimmäisistä, joille kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW myönsi pätevyyden kieltosopimuksessa mainittujen yhdisteiden määrittämiseen. Pätevyyden on kaikkiaan saanut vain 17 laboratoriota maailmassa. 7/2013 KEMIA 7
8 Kun OPCW:n asiantuntijat olivat ottaneet näytteet sota-alueelta ja uhreista, ne lähetettiin analysoitaviksi neljään järjestön hyväksymään laboratorioon. Kaksi laboratorioista analysoi alueelta kerätyt ympäristönäytteet, toiset kaksi hoitivat biolääketieteelliset näytteet. Tulokset varmistivat sariinin käytön. Paula Vannista ja laboratorion muutakin henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus, jonka mukaan he eivät saa kertoa yksityiskohtia kemiallisen aseen valvontatyöstään eivätkä esimerkiksi sitä, mitä näytteitä laboratorio milloinkin tutkii. Vanninen puhuukin asiasta vain yleisellä tasolla. Sen, että syyrialaisnäytteitä analysoidaan nimenomaan Helsingin Kumpulassa, paljasti YK:n edustaja, jonka mukaan näytteiden muina analysoijina toimivat ruotsalainen, sveitsiläinen ja saksalainen laboratorio. YK:n julkaiseman raportin mukaan merkkejä sariinista on löytynyt 85 prosentista verinäytteitä, jotka otettiin syyrialaisuhreista. Syyria allekirjoitti kansainvälisen painostuksen jälkeen kemiallisen aseen kieltosopimuksen 14. lokakuuta ja sitoutui samalla tuhoamaan kemiallisen aseen varastonsa. Sopimuksen on nyt allekirjoittanut 190 maata. Kompastuskivenä pienet pitoisuudet Sariinin analyysimenetelmä on Paula Vannisen mukaan kohtuullisen yksinkertainen. Ympäristönäytteestä sariini uutetaan ensin dikloorimetaaniin, josta se voidaan analysoida suoraan esimerkiksi kaasukromatografin ja massaspektrometrin yhdistelmällä. Ihmisen elimistöön kulkeutunut sariini sitoutuu muun muassa veren butyryylikoliiniesteraasiin. Sieltä sariini vapautetaan kaliumfluoridin avulla. Kun näyte on puhdistettu, se analysoidaan samalla tavoin kuin ympäristönäytteistä peräisin oleva sariini. Kemistejä odottaa rankka tehtävä Kaksi Verifinin kemistiä on lähdössä paikan päälle Syyriaan varmentamaan kemiallisten aseiden tuhoamisprosessia, mikäli Suomea pyydetään osallistumaan operaatioon. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan tuhoamista valvovien tarkkailijoiden tehtävä on ennennäkemättömän vaarallinen. Suomalaisinstituutti on valmistautunut siihen, että kutsu tulee, Paula Vanninen sanoo. Lähtöhalukkuutensa ilmoittaneet kaksi kemistiä ovat hänen mukaansa sekä taidoiltaan että henkisesti täysin valmiita tehtävään. Jokainen kemisteistämme voi halutessaan osallistua operaatioon, Vanninen tähdentää. Kenttätyöstä olisi ammatillista hyötyä paitsi lähtijöille itselleen myös koko laitokselle. Syyriasta saatava kokemus tuo arvokasta tietoa myös tulevaisuudessa odottavien uusien haasteiden varalle. Tärkeää tietenkin on, että tutkijoiden turvallisuus tehtävässä voidaan taata. Matkassa kenttälaboratorio Kemiallisten aseiden hävittäminen on monivaiheinen prosessi, joka käynnistyi, kun Syyria myönsi aseiden käytön ja esitteli arsenaalinsa. Todentaminen on aina toteuttava kahdella eri menetelmällä. Sariinin tapauksessa tämä tarkoittaa kahta eri massaspektrometristä detektointia. Niitä voivat olla esimerkiksi elektroni-ionisaatiolla (EI) ja kemiallisella ionisaatiolla (CI) saatava tieto. Lisäksi etsitään sariinin hajoamistuotteita joko virtsa- tai ympäristönäytteistä. Lokakuussa siirryttiin kohti seuraavaa vaihetta eli aseiden tuhoamista tai käyttökelvottomaksi tekemistä. Ennen sitä kemistien on analyysien avulla varmistettava, että tuhottava aine on sitä, mitä sen on ilmoitettu olevan. Kemisteillä on matkassaan näytteenottovälineitä ja analysaattorina kaasukromatografin ja massaspektrometrin yhdistelmä, jota käytetään yleisesti kenttälaboratorioissa, Vanninen kertoo. Analyysin toteuttaminen kenttäolosuhteissa ei juuri eroa laboratoriossa tehtävästä työstä, vaan periaate on kaikkialla sama. Näyte jaetaan uuttamalla eri osiin eli fraktioihin niiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Sen jälkeen määritetään, mitä myrkkyjä tai niiden lähtöaineita fraktioissa on. Tosin haihtumattomille yhdisteille, jotka voidaan kotona analysoida suoraan esimerkiksi nestekromatografiamassaspektrometrisesti, joudutaan kenttäolosuhteissa valmistamaan johdannainen, mikä pidentää analyysin kestoa. Aseen hävittäminen tapahtuu laimentamalla sariinin lähtöaine isopropanoli vedellä, minkä jälkeen sitä ei enää voida käyttää sariinin synteesissä. Itse sariini tuhotaan hypokloriitin avulla. Lopuksi kaikki neutraloidut tai hajotetut yhdisteet poltetaan. Verifin on koonnut sarjan sinisiä kirjoja, joissa kuvataan kemiallisten aseiden määrittämisessä käytettyjä menetelmiä. Kirjoja voi tilata Verifinistä. Natsien tappava keksintö Sariini on Hitlerin Saksassa kehitetty kemiallinen ase. Organofosfaatteihin kuuluva yhdiste on äärimmäisen myrkyllinen. Aineen kemiallinen kaava on C 4 H 10 FO 2 P. Hermokaasuna sariini lamauttaa ihmisen hermojärjestelmän. Sariinille altistunut ihminen tuntee ensin puristusta rinnassa eikä saa kunnolla hengitettyä. Sen jälkeen hän alkaa voida pahoin ja oksentaa, kunnes vajoaa koomaan ja tukehtuu kuoliaaksi. Sariini hajoaa ihmisessä ja ympäristössä mutta jättää jälkeensä hajoamistuotteita, joiden perusteella tappavan aineen käyttö voidaan todentaa. Natsit eivät käyttäneet sariinia toisessa maailmansodassa, koska pelkäsivät liittoutuneiden kostoiskua vastaavalla aineella. Sen sijaan myrkkyyn turvasi Irakin Saddam Hussein, joka vuonna 1988 tuhosi sen avulla tuhansien ihmisten kurdiasutuksen. Myös Tokion metron terrori-isku vuonna 1995 tehtiin sariinilla. Verifin 8 KEMIA 7/2013
9 Sariinin määritys on siinä suhteessa helppoa, että näytteenkäsittely ja analyysi ovat jo ennalta tiedossa. Vaikeaksi asian tekevät näytteiden alhaiset pitoisuudet. Moni laboratorio onkin epäonnistunut yrittäessään saada pätevyyttä kemiallisten taisteluaineiden määrittämiseen, Vanninen huomauttaa. Sariinin lisäksi Verifinin laboratoriolla on valmius seuloa ja analysoida lähes muuta kemiallisiin aseisiin liittyvää ainetta. Työssä käytetään paljon rikki-, typpi- ja fosforiselektiivisiä detektoreita sekä massaspektrometria. Myös NMR on ollut erinomainen työkalu meille kautta vuosien. Työtä kiireessä ja paineessa Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä toimivassa Verifinissä työskentelee kaikkiaan 11 tutkijaa, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kemistejä. Henkilökunnan vaihtuvuus on Paula Vannisen mukaan ollut pientä. Jotkut ovat olleet talossa jo yli 30 vuotta. Tietotaidon siirtyminen vanhemmalta polvelta nuoremmalle on erittäin tärkeää ja varmasti yksi syy siihen, että laboratoriomme ei ole vielä kertaakaan epäonnistunut OPCW:n pätevyystesteissä, joita järjestetään vuosittain. Kemiallisten aseiden valvonta edellyttää, että Verifin on täydessä valmiudessa lähes ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Kun analyysipyyntö tulee, instituutin on ilmoitettava vuorokauden kuluessa, kykeneekö se hoitamaan tehtävän. Jos vastaus on myönteinen, näytteet lähtevät kohti Helsinkiä. Kello alkaa tikittää samalla hetkellä, kun näytteet saapuvat perille. Analyysien tulos on ilmoitettava viimeistään kahden viikon kuluttua, joten laboratoriossa alkaa kuumeinen toiminta saman tien. Yleensä riippuu näytteestä itsestään, mitä sille tehdään. Ensin kuitenkin valitaan sopivat esikäsittelymenetelmät, sitten analyysimenetelmät, Paula Vanninen kertoo. Osaajien kokemus takaa sen, että työ sujuu myös kiireessä ja paineen alla. Kun analyysit on onnistuneesti tehty ja tulokset valmiina, niistä laaditaan vaatimusten mukainen raportti ja toimitetaan se OPCW:hen. Verifin Suomi vahvasti mukana Nobelilla palkitussa rauhantyössä Todella hienoa. En pysty edes sanoin kuvailemaan, miltä tämä tuntuu. Näin kommentoi Verifinin johtaja Paula Vanninen vuoden 2013 Nobelin rauhanpalkintoa, joka myönnettiin 11. lokakuuta kansainväliselle kemiallisen aseen kieltojärjestölle OPCW:lle. Palkitsemisen taustalla vaikuttaa vahvasti Suomessa jo neljän vuosikymmenen ajan tehty tutkimustyö kemiallisten aseiden aseriisunnan hyväksi. Työ alkoi vuonna 1973 kemiallisen aseen CW-tutkimusprojektissa, jonka jatkajaksi Verifin-instituutti vuonna 1994 perustettiin. Paula Vannisella on täysi syy iloita Nobelin rauhanpalkinnosta. Maailmassa on vain 17 laboratoriota, joilla on pätevyys analysoida kemiallisen aseen yhdisteitä. Yksi niistä on Verifin. Paula Vanninen on ollut kiinteästi mukana OPCW:n toiminnassa siitä lähtien, kun hänet vuonna 2005 valittiin instituutin johtajaksi. Suomalaisprofessori kuuluu OPCW:n 24-henkiseen tieteelliseen elimeen Scientific Advisory Boardiin, joka toimii järjestön pääjohtajan neuvonantajana tieteellis-teknisissä asioissa. Vannisen tuorein selvitys järjestölle koskee risiiniä, suurta koristekasvia, jonka siemenet ovat sisältämänsä glykoproteiinin takia erittäin myrkyllisiä. Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan OPCW:lle joulukuussa Oslossa. Menetelmät koottu sinisiin kirjoihin Vaikka kemiallisen aseen valvojien työ on salaista, tutkijoiden käyttämät analyysimenetelmät eivät sitä ole. Kun kemiallisen aseen analytiikkaa aikoinaan alettiin kehittää, Verifin oli alan laboratorioista ainoa, joka toimi yliopiston yhteydessä. Instituutilla oli siten mahdollisuus käyttämiensä menetelmien julkaisuun, ja alkunsa sai sinisiksi kirjoiksi kutsuttu kirjasarja. Ensimmäinen sininen kirja näki päivänvalon vuonna 1977, ja tähän mennessä niitä on julkaistu yhteensä 23. Viimeisin sininen kirja ilmestyi vuonna Sen tekemiseen osallistui reilut 40 kirjoittajaa 14 laboratoriosta ympäri maailmaa, mutta työtä koordinoi yhä Verifin. Marja Saarikko on kemisti ja vapaa toimittaja. 7/2013 KEMIA 9
10 TÄTÄ MIELTÄ Kaupungistumisen ongelmat ratkeavat yhteistyöllä EUROOPAN UNIONIN väestöstä 68 prosenttia asuu nykyään kaupungeissa. Niissä on EU:n komission mukaan parhaat edellytykset tehdä maanosasta entistä innovatiivisempi. Kaupungistuminen tuo mukanaan myös monenlaisia haasteita. Niihin vastataan parhaiten monialaisella, tieteidenvälisellä yhteistyöllä. Esimerkin yhteistyön voimasta Suomessa tarjoaa Urban Mill, Otaniemen sykkivässä pöhinäsydämessä koekäyttöön avattu innovaatioalusta. Sen taustalla ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto, jotka aloittivat kehitystyön EUE (Energizing Urban Ecosystems) -tutkimusohjelmassa vuonna Varsinainen toiminta pääsi vauhtiin keväällä 2013, kun EUE-ohjelman osatoteuttaja Järvelin Design Oy keräsi startup-hengessä kokoon laajan pioneeriyhteisön. ENTISESSÄ VTT:n laboratoriohallissa Design Factoryn ja Startup Saunan kyljessä sijaitseva Urban Millin neliön tila tuo yhteen urbaanin ympäristön, elämän, palveluiden ja kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan tutkijat, innovaattorit ja käyttäjät. Joukkoon mahtuu myös kaupunkien virkamiehiä, yritysten henkilöstöä, uusia yrittäjiä, opettajia, opiskelijoita ja alumneja sekä rakennetun kaupunkiympäristön asukkaita. Yhdessä tehtävän työn tulokset ovat näkyvillä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Paitsi tila Urban Mill on myös yhteisö ja palvelu. Monesta muusta kehitysalustasta Urban Mill poikkeaa siten, että se on itse aktiivinen toimija teema-alueellaan. Työparini Kari Mikkelän sanoja lainatakseni, tilassa tapahtuvien kohtaamisten kautta syntyy uusia kontakteja, vuorovaikutusta ja uusia merkityssuhteita. Jaetut merkitykset lisäävät ihmisten välistä luottamusta, mikä on edellytys aidolle yhteistyölle ja vaihdolle. Molemminpuoliseen hyötyyn perustuva vaihto synnyttää uusia innovaatioita. Urban Millin tavoitteena on auttaa luomaan käyttäjälähtöisiä, kilpailukykyisiä ratkaisukonsepteja, joita voidaan soveltaa niin olemassa oleville kuin uusille alueille. Esimerkiksi energiankäytön ja liikkumisen ratkaisuja integroidaan rakennetun ympäristön suunnitteluun, maankäyttöön ja palveluiden tuottamisen ekosysteemeihin. Valmistelussa on myös yhteishankkeita, jotka liittyvät muun muassa hyvinvointipalveluihin, ruokaekosysteemeihin, lähituotantoon ja älykkäisiin verkottuneisiin tiloihin. Eri alojen opiskelijoita on kytketty mukaan toimintaan monitieteisten kurssien kautta. HYVÄ ESIMERKKI innovaatioalustan tukemasta yrittäjyydestä on kemian opiskelijan ideasta alkunsa saanut startup-yritys Consair Oy. Yritys on kehittänyt Urban Millin tiloissa uutuuslaitettaan, joka poistaa rakennustyömaiden laastipölyn lähes täydellisesti. Nyt laite on jo leviämässä käyttöön eri puolilla maata. Kuluneet kahdeksan kuukautta ovat osoittaneet, että yhteistyöalustalle on selvä tarve. Urban Millin käyttäjäverkostossa on jo parisataa alan projektia ja organisaatiota. Urban Millissä järjestetyt noin 200 tapahtumaa ovat houkutelleet yhteensä osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Mukaan yhteistyöhön ovat tervetulleita myös kemian alan yritykset ja tutkijat, sillä kemia on läsnä kaikkialla rakennetussa ympäristössä. Yllättävillä kohtaamisilla voidaan luoda jotain aivan uutta. Mitäpä jos tekisimme elinympäristöämme parantavista ratkaisuista huikeita menestystarinoita. Jos suomalaisista pelifirmoista maksetaan maailmalla miljardeja, minkä arvoisia olisivatkaan uudet urbaanit innovaatiot? Lars Miikki lars.miikki@urbanmill.fi Lars Miikki on kemian tekniikan diplomi-insinööri, joka työskentelee vanhempana konsulttina Järvelin Design Oy:ssa ja urbaanina myllärinä Urban Mill -pilotissa. Tommi Hollström 10 KEMIA 7/2013
11 AMMATTITAPAHTUMA LOKAKUUTA 2014 MESSUKESKUS Helsinki Messukeskus lokakuuta 2014 Prosessiteknisen tuotannon ja analyysitekniikan ammattitapahtuma PROSESSITEOLLISUUDEN AMMATTILAISET KOKOONTUVAT JÄLLEEN ENSI VUONNA MESSUKESKUKSESSA! Prosessiteollisuuden vaikuttajat ja päättäjät kohtaavat jälleen ensi vuoden lokakuussa Prosessiteollisuus tapahtumassa. Tapahtuma on ammattilaisten kohtaamispaikka, jossa eri teollisuuden alojen päättäjät etsivät ratkaisuja prosessiensa tehostamiseen, analysointiin ja turvaamiseen. Prosessiteollisuus 2014 palvelee kävijöitä eri teollisuuden aloilta, kuitenkin keskittyen pääasiassa jalostusteollisuuden prosessitekniikkaan, automaatioon, testaus- ja mittaustekniikkaan sekä turvallisuuteen. Kohderyhmäämme ovat mm. kemianteollisuuden, sellu- ja paperiteollisuuden, petrokemian, kaivos- ja terästeollisuuden ja elintarviketeollisuuden alojen päälliköt, kehittäjät, suunnittelijat, ostajat ja johto. Tervetuloa Messukeskukseen vuoden suurimpaan prosessiteollisuuden kohtaamispaikkaan lokakuuta!
12 Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemuksessa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöömme materiaaleja, joiden valmistuksessa on hyödynnetty teollisuuden sivuvirtoja ja haitallisia kemikaaleja. Lopputuotteiden terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta eikä kosteuskäyttäytymistä osata ennakoida. Katja Pulkkinen Betoni on veden jälkeen maailman käytetyin materiaali. Professori Vesa Penttala Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksesta on laskenut, että maailman betonituotannolla voitaisiin rakentaa kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea silta maasta kuuhun joka vuosi. Rakennusteknisesti betoni on kehittynyt vuosien varrella huimasti. Samalla betonin koostumus on muuttunut radikaalisti. Betonin perusainesosa sementti tehdään pääosin kalkkikivestä. Runkoaineena käytettiin ennen luonnonainetta, soraa tai kalliomursketta. Nykyään betoniin lisätään seosaineiksi teollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi raudan ja teräksen tuotannossa syntyvää masuunikuonaa ja kivihiilen poltosta jäävää lentotuhkaa. Seosaineiden osuus betonista on kymmeniä prosentteja. Betonin ominaisuuksia, kuten työstettävyyttä, on muunneltu lisäaineiden avulla niin, että nykybetoni on materiaalina pitkälti toisenlainen kuin edeltäjänsä. Lisäaineiden käyttö on yleistynyt 1960-luvulta lähtien. Tätä nykyä lähes kaikki betoni sisältää lisäaineita. Nykybetonin vaikutukset sisäilmaan ja materiaalin elinkaaren loppupäässä myös ympäristöön saattavat olla suuret. Betonikemikaalien käyttöä ei ole rajoitettu mitenkään. Johtava tutkija Anna Kronlöf VTT:stä sanoo, että sadan vuoden kokemusperäisellä tiedolla betoni sopii vaikkapa kaivoveden säilyttämiseen. Kun nykyisten betonien koostumusta muutetaan esimerkiksi uusilla lisä- ja seosaineilla, terveys- ja ympäristövaikutukset tulee selvittää tapauskohtaisesti. Valmistajat eivät kerro, kemikaaliasetus ei rajoita Betonin lisäaineiden koostumukset ovat tuotesalaisuuksia, eivätkä ne ole edes viranomaisten tiedossa. Modernin kiven koko koostumuksesta, sen kosteusteknisestä käyttäytymisestä ja seosaineiden terveysvaikutuksista on hankala saada tietoa. Puutteellinen tietämys kävi ilmi, kun Kemia-lehti kysyi laajasti viranomaisilta, tutkijoilta ja teollisuuden edustajilta tietoja siitä, millaisia aineita betonissa tarkkaan ottaen on, miten ne reagoivat keskenään ja millaiset niiden terveysvaikutukset ovat. Euroopan kemikaaliviraston 12 KEMIA 7/2013
13 puoli Betoni on nykyään enemmän kemiaa kuin hiekkaa. Echan tiedossa ei ole yhdenkään betonin lisäaineen tarkkaa koostumusta, sillä kyseessä ovat seokset, joiden sääntely ei kuulu EU:n Reachkemikaaliasetuksen piiriin. Jos haluaa valmistaa tai maahantuoda betonin lisäaineen, joka sisältää vaikkapa metakrylaattihappoa, 1,4-dioksaania, etyleenioksidia, arseenia ja bisfenoli A:ta, tälle ei Echan mukaan ole estettä. Näistä kemikaaleista minkään käyttöä betonissa ei valvota tai ole rajoitettu. Ainoastaan arseeni, jos se esiintyy arseenihapon muodossa, on lisätty erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon, virastosta vastattiin lehden kyselyyn. Arseeniakin saa silti käyttää. Arseenia päätyy betoniin lähinnä sen seosaineesta lentotuhkasta. Muita aineita, jotka sisältyvät Echalle lähetettyyn tiedusteluun, käytetään betonin lisäaineiden valmistuksessa. 1,4-dioksaani on ihmiselle myrkyllinen, hajoaa hitaasti luonnossa, ja sen on todettu paikoin saastuttaneen pohjavesiä. Etyleenioksidi voi aiheuttaa astmaa, lyhytaikaisempi altistus hen- genahdistusta, huonoa oloa ja väsymystä. Se on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi ja mahdollisesti myös mutageeniseksi yhdisteeksi. Bisfenoli A on todettu karsinogeeniseksi, ja se käyttäytyy todennäköisesti elimistössä hormonin tavoin. Betonin valmistuksessa on jo luovuttu eräiden haitallisten aineiden käytöstä. Melamiini-formaldehydi-, naftaleeni- ja lignosulfonaattipohjaiset notkistimet ovat korvautuneet pääasiassa uudemmilla polykarboksylaattipohjaisilla kampamaisilla polymeereillä. Eihän näitä mitenkään mitata Moni asiantuntija arveli, että betonissa on lisäaineita niin pieniä määriä, ettei niillä ole merkitystä. He luottivat lisäksi siihen, että aineet pysyvät betonin sisässä eivätkä pääse sieltä sisäilmaan. Varmuutta ei kuitenkaan ole kenelläkään. Lisäaineita kehittävän kemianyhtiö BASF:n Jan Klügge kertoo, että kuutiometrissä betonia on tavallisesti 1 15 kilogrammaa lisäaineita. Eihän näitä aineita mitenkään mitata sisäilmasta, sanoo kosteusja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä ja harmittelee tutkitun tiedon puutetta. Hän ei usko lisäaineiden aukottomaan pysymiseen betonissa. Scanstockphoto
14 Maailman betonituotannolla voitaisiin rakentaa kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea silta maasta kuuhun joka vuosi. Argentiinalainen Puente de la mujer -silta on esimerkki nykyajan vaikuttavasta betoniarkkitehtuurista. 100-luvulla rakennetun roomalaisen Pantheonin temppelin kupoli on esimerkki antiikin ajan betoniosaamisesta. Temppeli on tehty hiekasta ja laavakivestä, jotka sidottiin yhteen kalkkikiven ja potsolaanin sekoituksella. Kuvat: Scanstockphoto Betonitermejä Betoni on ihmisen valmistama keinotekoinen kivi. Se tehdään sementistä, runkoaineesta sekä seosaineista, ja lisäksi sen ominaisuuksia säädellään lisäaineilla. Sementti on betonin perusainesosa. Sementin pääainesosa on kalkkikivi. Sementin klinkkerimineraalit muodostavat reagoidessaan kovan huokoisen kiven, joka sitoo betonin runkoaineet yhteen. Lisäaineet ovat kemikaaleja, joilla säädellään muun muassa betonin työstettävyyttä, pakkasenkestoa ja kovettumisnopeutta. Osuus yleensä enintään prosentteja betonin massasta. Seosaineet ovat betonin runkoaineen (soran tai kalliomurskeen) tilalla nykyisin käytettäviä teollisuuskuonia ja tuhkia. Osuus kymmeniä prosentteja betonin massasta. Totta kai ne [lisäaineet] lähtevät liikkeelle siinä vaiheessa, kun betoni kuivuu, ja liukenevat osittain veteen. Vesihöyrymolekyylien mukana ilmaan todennäköisesti tulee näitä komponentteja, mutta en tiedä, miten paljon. Pirinen alleviivaa useasti, että ei tiedä. Kukaan muukaan ei tunnu tietävän, miten seos- ja lisäaineista tehty materiaali käyttäytyy kosteassa, toimiiko se esimerkiksi toksisten mikrobien kasvualustana ja millaiset yhteisvaikutukset sadoilla uusilla aineilla on. Juhani Pirisen mukaan olennaista on se, osallistuvatko lisäaineet hydratoitumisreaktioon vai jäävätkö ne aineeseen kiinni, sekä se, ovatko aineet katalysaattorityyppisiä vai osallistuvatko ne sidoksen muodostamiseen. Betonin elinkaaren loppupäässä aineet joka tapauksessa alkavat liueta ympäristöön. Tähän asiaan luonnonsuojelijat eivät ole vielä heränneet. Purkubetonista mitataan haitta-aineita sen määrittämiseksi, voidaanko betonimurskaa käyttää maarakentamiseen vai onko se kaatopaikkatuote. Haitta-ainelistat eivät kata kaikkia betonissa käytettyjä ainesosia, ja uusimmat kemikaalit puuttuvat listoilta kokonaan. Loppujen lopuksi kuluttajat päättävät Rakennustuoteteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen painottaa rakennuskemikaalien tarkoituksenmukaisuutta. Euroopassa on maita, kuten Ruotsi, joissa tunnutaan pyrittävän kemikaalittomaan yhteiskuntaan. Se tuntuu vähintään oudolta, kun huomioidaan esimerkiksi rakennuskemikaalien monet pitkäaikaiskestävyyttä ja turvallisuutta parantavat ominaisuudet. Vuorinen toimii Suomen edustajana betonistandardien laadinnassa Euroopan standardointikomiteassa CEN:ssä. Hänen mielestään ei ymmärretä, että kemikaaleilla on tuotteissa toiminnallinen funktio. Joka tapauksessa niiden vaikutukset arvioidaan osana tuotteita, joissa niitä käytetään, Vuorinen uskoo ja kertoo tuotevalmistajien antavan yhteismitallis- 14 KEMIA 7/2013
Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä
Terveys- ja ympäristöriskejä ei tunneta Betonin pimeä Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemuksessa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöömme materiaaleja, joiden valmistuksessa
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotJätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita
Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotLABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotMerkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö
Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotTuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman
Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotBetonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.
Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotLUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa
LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotRakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt
Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotKotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen
Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotUutta erikoisterästä: Taloudellinen Viega Sanpress -putki 1.4521
Uutta erikoisterästä: Taloudellinen Viega Sanpress -putki 1.4521 Suunnittelu ja kustannuslaskenta taloudellisiksi: Viega Sanpress 1.4521 -putki Viegan vastaus epävakaisiin erikoisterästen hintoihin Erikoisteräksestä
LisätiedotA8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
10.1.2018 A8-0392/286 286 Johdanto-osan 63 a kappale (uusi) (63 a) Kehittyneillä biopolttoaineilla odotetaan olevan merkittävä rooli ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja siksi sisällyttämisvelvoitteen
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotUusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma
LisätiedotTie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT
Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotBetonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,
Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko, 11.8.2017 Jouni Punkki Professori Betonitekniikka Betonin kohonneet ilmamäärät Betoniasema: 6% - Siltatyömaa: 10% - Silta: 15%+ 1% ilmaa
LisätiedotBiodieselin (RME) pientuotanto
Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin
LisätiedotUUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013
UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö,
LisätiedotAvoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin
Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen
LisätiedotLiikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT
Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen
LisätiedotVarsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset
LisätiedotBiotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous
LisätiedotResurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM
Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä
LisätiedotUusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015
Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotAltistumisskenaarion laatimista koskeva ohje
TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotBoliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja
Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala
Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,
LisätiedotJulkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016
Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan
LisätiedotAktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille. Miika Ilonen - Miilahti Oy
Aktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille Miika Ilonen - Miilahti Oy Ratkaisun esittely Aktiivimenetelmään perustuva pienbioreaktori, joka voidaan toteuttaa joko kiinteänä tilalle tai toimia siirrettävänä
LisätiedotTyöturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari
Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin
LisätiedotKemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia
Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta
LisätiedotEntsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä
Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotKiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys
LisätiedotSPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014
SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotPasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy
Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdasprojekti
in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotKIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH
KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen
LisätiedotBioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen
BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut Circwaste-seminaari 16.4.2018 Sanna Kukkonen Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut (BioKas) Tavoitteena kehittää kierrätysmateriaaleista ja teollisuuden
LisätiedotSiltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019
Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen
LisätiedotNeste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen
Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotREACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals. ja VTT:n palvelut
REACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals ja VTT:n palvelut REACH:in kattavuus REACH Kemikaalit ennen v. 1981 = n. 100106 tuotetta joita REACH koskee, jos niitä tuotetaan tai tuodaan
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotProjekti: Koululaisenpolku. Kemi
Projekti: Koululaisenpolku Kemi Sisältö Yritysesittely Koululaisenpolku Projektina Uusiomateriaalit Mitä opittiin? Muita kohteita Veljekset Toivanen Oy on perustettu vuonna 1989. Maanrakennusalan palveluista
LisätiedotKokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013
Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
Lisätiedotssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää
Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotNÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotKeljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka
Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Lisätiedot