1/2013 AMMATTI - SOTILAS

Transkriptio

1 1/2013 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 1/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Mainetutkimus: Jäsenet kiittävät, työnantaja ei... 4 Kaukainen sota -näyttely Tanskan sotamuseossa... 9 Selonteko ei luvannut lisää rahaa Vaihtoehdot jalostavat henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn 13 Pääluottamusmiehen kynästä Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen Kuljetusalan ammattilaiseksi puolustusvoimissa Uutisia Silver Knights maailmanmestaruuskisoissa Sotilaslääkinnän- ja musiikin museot Lahdessa Kuka pelastaisi Sotilasmusiikkimuseon? Suomi-konepistooli Lahden kaupunginteatterissa Kirja-arvostelut Ville Kaarnakari: Operaatio Finljandia - Jaakko Aatolainen: Hitler, Stalin ja Stalingrand Tahtojen taistelu Lukuvinkkejä Lottanen: Hyvää alkanutta vuotta Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Ylikersantti Tomi Luukkonen. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/ Ammattisotilas 1/2013

3 Sotilaseläkejärjestelmä turvattu Työurien pidentäminen ja erityisesti eläkeikärajan kaavamainen nostaminen ovat julkisen keskustelun kestoaiheita. Sekä työurien pidentämistä ja eläkejärjestelmän uudistamista selvitetään tälläkin hetkellä usealla taholla. Paine eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi on kova. Sotilaseläkkeiden osalta selvitys tehtiin muutama vuosi sitten ja tuon selvityksen johtopäätökset ovat edelleen relevantteja. Ensisijaisesti sotilaseläkejärjestelmän tehtävänä on tuottaa riittävän nuorta ja toimintakykyistä ammattireserviä. Toiseksi sen avulla hallitaan ammattisotilaiden ikärakennetta ja suorituskykyä. Uudessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että sotilaseläkejärjestelmän toimivuus varmistetaan oikea-aikaisella johtajareservin muodostamisella. Kirjauksen mukaisesti maan hallitus on sitoutunut säilyttämään sotilaseläkejärjestelmän nykyisellään ja hyvä niin. Nykyinen eroamisikä 55 vuotta on aivan ehdoton takaraja, jota ei pidä missään olosuhteissa nostaa. Mikäli eroamisikää nostettaisiin, niin ammattireserviä ei syntyisi lainkaan ja tämä olisi tuhoisaa sodan ajan suorituskyvyn osalta. Nykyisessä sotilaseläkejärjestelmässä on kaksi kipupistettä, joita ei ole kyetty korjaamaan. Nämä kaksi kehitettävää asiaa ovat eroaminen ennen eläkeikää ja elinaikakertoimen kompensoiminen. Edellisessä sotilaseläkejärjestelmän uudistuksessa jätettiin jatkovalmisteluun ammattisotilaiden eroaminen palveluksesta ennen eroamisikää, heidän kuitenkaan menettämättä siihen mennessä kertynyttä eläkettään. Tarkoitus oli, että ammattisotilas voisi erota palveluksesta 48-vuoden iässä ja hänelle maksettaisiin 55-vuodesta alkaen eroamishetkeen kertynyttä eläkettä. Tämän asian selvittäminen makaa tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Elinaikakertoimen tarkoitus on houkutella ihmisiä jatkamaan työelämässä. Sotilaseläkejärjestelmässä on pakollinen eroamisikä, eikä eläkkeelle siirtymishetkeä voi valita henkilökohtaisista lähtökohdista. Näin on kohtuutonta, että sotilaseläkkeisiin sovelletaan elinaikakerrointa. Näiden kahden epäkohdan korjaamisen osalta ajankohta on äärimmäisen huono. Yleinen tavoite on pidentää työuria, ei lyhentää niitä. Toisekseen sotilaseläkkeiden mukaan maksettava eläkepalkka on kohtuullinen elinaikakertoimen leikkauksen jälkeenkin. Negatiivista vaikutusta kompensoivat ammattisotilaiden kasvaneet keskiansiot sekä laskentaperusteena käytettävä viimeisen kymmenen vuoden ansiot. Eläkkeet, kuten myös sotilaseläkkeet, eivät ole sopimusasioita vaan puhtaasti lailla säädettäviä etuuksia. Nykyiseen hallintokulttuuriin kuuluu, että eläkelakien uudistamisen valmistelut toteutetaan yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa. Hallituksen linjaus selonteossa ja valitseva tilanne huomioiden, sotilaseläkkeisiin ei pitäisi kohdistua minkäänlaisia uudistuspaineita. Ammattisotilas 1/2013 3

4 4 Ammattisotilas Kuva: 1/2013 Petteri Leino

5 Mainetutkimus 2012: Jäsenet kiittävät, työnantaja ei Aliupseeriliitto teetti mainetutkimuksen viime marraskuussa. Tutkimuksen mukaan liiton jäsenet ovat tyytyväisiä Aliupseeriliiton aktiiviseen ja julkisuutta hyödyntävään edunvalvontaan. Sitä vastoin suurta tyytymättömyyttä Aliupseeriliittoa kohtaan esiintyy kenraalikunnan ja muiden työnantajien edustajien sekä puolustushallinnossa toimivien ammattijärjestöjen toimihenkilöiden piirissä. Tutkimuksen johtopäätös ei ollut yllätys. Sen mukaisesti Aliupseeriliitto toimii perinteisen ammattiyhdistysliikkeen toiminta- ja viestintämenetelmien mukaisesti sekä liitto soveltaa toiminnassaan taistelevan ay-liikkeen retoriikkaa ja toimintatapoja. Aliupseeriliitto koetaan hyvin puheenjohtajakeskeisenä organisaationa, jossa liiton puheenjohtaja on merkittävästi esillä oman persoonansa kautta ja tekee sitä kautta niin viestintää kuin vaikuttamista. Useamman sidosryhmän ja jäsenten vastauksissa tätä pidettiin hyvänä, mutta täysin päinvastaisesti siihen suhtautuvat työnantajan edustajat. Voimakas henkilöityminen aiheuttaa työnantajassa merkittävää mainevajetta. Tutkimukseen vastanneiden mukaan Aliupseeriliitto käyttää merkittävästi hyödykseen julkisuutta edunvalvonta- ja vaikuttamistyössään. Julkisuuden käyttäminen nähdään kaksijakoisena. Valtaosa liiton jäsenistä pitää tästä linjasta. He kokevat julkisuudessa esiintymisen myönteisenä ja ovat tyytyväisiä liiton rohkeaan linjaan. Julkisuuden hyödyntämiseen työnantajan edustajat ja muut puolustushallinnossa toimivat liitot suhtautuvat täysin päinvastaisesti. Aliupseeriliiton toimintatavasta johtuen näiden ryhmien edustajat suhtautuvat Aliupseeriliittoon erittäin negatiivisesti ja näiden vastaajien joukossa Aliupseeriliiton maine on kaikkein heikoin. Kokonaisuutena Aliupseeriliitto on hyvin tyypillisen ammattiliiton maineessa. Liiton tietoisesti valitsema korkeaprofiilinen toimintalinja näkyy tuloksissa, vaikkakin työnantajaryhmien kriittisyys on poikkeuksellisen voimakasta. Kenraalikunnan vastaukset mustalla Mainetutkimus toteutettiin niin sanottuna kuiluanalyysinä, jossa jokainen kysymys esitettiin kahteen kertaan. Ensin kysyttiin vastaajan odotuksia Aliupseeriliitosta ja sen jälkeen, miten vastaaja kokee liiton suoriutuneen kyseisissä asioissa. Tulokset esitetään liikennevaloilla, joissa vihreällä olevissa asioissa vastaajien odotukset sekä tulokset ovat tasapainossa. Mikäli odotusten ja toteuman erotus on yli yhden yksikön, on odotuksissa ja toteumassa selvä ristiriita. Tällöin tilanne on kriisiytynyt ja edellyttää välittömiä toimia. Palveluksessa oleva kenraalikunta kuului omana ryhmänä tutkimusotantaan ja heistä tutkimukseen vastasi 25 %. Näin heidän vastauksiaan voidaan pitää täysin luotettavina. Kenraalikunnan piirissä Aliupseeriliiton maine oli toiseksi alhaisin, vain puolustushallinnossa toimivien ammattijärjestöjen piirissä liiton maine oli vielä alhaisempi. Kenraalikunnan vastauksissa ei enää riittänyt punainen valo, vaan vastaukset painuivat mustalle. Aiupseeriliitto soveltaa toiminnassaan taistelevan ayliikkeen retoriikkaa ja toimintatapoja Kenraalien odotuksiin nähden liitto esiintyy liian paljon julkisuudessa ja on liian tunnettu. Liiton toiminta on liian aktiivista, monipuolista ja uutta luovaa sekä viestintä tehokasta. Kenraalien mielestä Aliupseeriliitto on liian vakavarainen ja liitolla on liiaksi jäsenetuja. Kaikkiaan heidän mielestään odotuksiin nähden Aliupseeriliitossa toimiminen on liian houkuttelevaa. Kenraalit toivoisivat, että Aliupseeriliitto olisi paremmin johdettu ja sen päätoimiset työntekijät olisivat yhteistyökykyisempiä. Samoin he toivovat liitolta parempaa mainetta, luotettavuutta ja yhteistyökykyä. Näiden asioiden osalta näkemyseroa on peräti lähes kaksi kokonaista yksikköä kolmesta mahdollisesta. Aliupseeriliiton brändin osalta kenraalien vahvin mielikuva on rohkeus ja heikoin kuuntelevuus. Kenraalien brändiarvio Aliupseeriliitosta on poikkeuksellisen negatiivinen, jopa poikkeuksellisen negatiivinen verrattuna laajemmin muihin tutkittuihin yhteisöihin verrattuna. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä Omina vastaajajoukkoina olivat pääesikunta sekä puolustushaara- ja joukko-osastotason työnantajavirkamiehet. Pääesikunnan mielipiteet Aliupseeriliitosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin kenraalikunnassa, vaikkakin pääesikunnan odotukset ja liiton toiminta ovat lähempänä toisiaan kuin kenraaleilla. Maakunnissa työskentelevien työnantajaedustajien näkemykset ovat jo merkittävästi lähempänä kaikkien vastaajien keskiarvoa. Odotusten ja liiton toiminnan välillä ei koeta olevan suurta eroa. Työnantajavirkamiesten vastauksissa odotusten ja liiton toiminnan osalta suurimmat ristiriidat liittyvät liiton esiintymiseen julkisuudessa, liiton hyvämaineisuuteen ja luotettavuuteen sekä liiton viestintään. Työnantajien vastauksista näkyy selvästi, etteivät he pidä Ammattisotilas -lehden toimituksellisesta linjasta eivätkä aktiivisesta sosiaalisen median käytöstä. Liiton Ammattisotilas 1/2013 5

6 kotisivuilla oleva puheenjohtajan blogi on punainen vaate siitä huolimatta, että se on yksi seuratuimpia viestintäkanavia. Työnantajien vastauksissa merkittävänä erona on en osaa sanoa -vastaajien määrät. Kenraalien joukossa näitä vastauksia ei juuri ole, toisin kuin muiden työnantajien piirissä. Esimerkiksi liiton johtamista ja työntekijöitä arvioivissa vastauksissa Pääesikunnan EOS-vastaajien määrä on peräti lähes puolet. Kaikkiaan työnantajien vastaukset kertovat yhteisestä näkemyksestä, joka ei ole muodostunut vain henkilöiden itsensä muodostamana, vaan kollektiivisen mielipiteen muokkauksena. Aliupseeriliiton tiedossa on, että työnantajan keskinäisessä viestinnässä liitosta ei ole juurikaan hyvää sanottavaa. Ja se näkyy tuloksissa. Työnantajat eivät pidä Ammattisotilaslehden toimituksellisesta linjasta eivätkä aktiivisesta sosiaalisen median käytöstä. Maakunnissa työskentelevien työnantajan edustajien odotukset Aliupseeriliitolta ja kokemus liiton toiminnasta vastaavat hyvin toisiaan. Kuva: Asta Ruuskanen Veljesjärjestöjen tyly tulos Puolustushallinnossa toimivien STTK:n ja AKAVA:n ammattijärjestöjen päätoimiset toimihenkilöt muodostivat oman vastaajajoukon. Tämän joukon osalta vastausprosentti oli yksi suurimmista, noin 70 %. 16 vastaajasta suurin osa työskentelee Upseeri- ja Päällystöliiton sekä MPHL:n toimistoissa. Näiden keskuudessa Aliupseeriliiton maine on kaikkein alhaisin. Puolustushallinnon järjestöjen mielipiteet ovat lähellä kenraalikunnan vastauksia. Mustaa väriä ei ole ihan niin paljon, mutta sitä vastoin punainen ja keltainen ovat pääosissa. Vastaukset eivät yllätä. Jo pidempään on ollut nähtävissä, ettei kolmen muun järjestön piirissä ole nähty Aliupseeriliiton kasvua hyvänä. Tilanne on täysin ymmärrettävä, sillä nämä järjestöt kokevat olevansa kilpailutilanteessa Aliupseeriliittoon nähden. Päällystöliiton ja MPHL:n osalta se konkretisoituu heidän menetetyn asemansa takia, Upseeriliiton osalta kamppailussa opistoupseereilta vapautuvista tehtävistä: Kuka jatkossa tekee opistoupseerien työt nuoremmat upseerit vai aliupseerit? Ainoat positiiviset asiat näiden vastaajien osalta olivat liiton yleinen tunnettavuus, aktiivinen toiminta, tapa pitää yllä julkista keskustelua sekä Aliupseeriliiton tehokas edistäminen kriisinhallintapalveluksessa olevien asioiden osalta. Ylipositiivinen maine Aliupseeriliitolla oli näiden vastaajien joukossa jäsenetujen osalta, joita kilpailevat liitot ei toivoisi liitolla olevan lainkaan. Muut liitot eivät toivoisi Aliupseeriliiton esiintyvän julkisuudessa. Sitä vastoin Aliupseeriliiton pitäisi olla näiden vastaajien kanssa samaa mieltä sekä pitää yllä heidän suuntaansa hyvää mainetta, yhteistyökykyä ja luottamusta. Järjestökentän toinen laita Aliupseeriliiton pääsopijajärjestö JHL, Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK sekä SAK:n jäsenjärjestöt suhtautuvat täysin päinvastaisesti Aliupseeriliittoon kuin puolustushallinnossa toimivat järjestöt. JHL:stä vastaajia oli peräti 43 henkilöä, SAK:n toimistosta 11 ja SAK:n jäsenjärjestöjen johtohenkilöistä 14 henkilöä. Vastausaktiivisuus oli näissä ryhmissä %. Näiden vastaajien osalta heidän odotuksensa ja Aliupseeriliiton toiminta ovat tasapainossa ja toteuman tyytyväisyys keskiarvon yläpuolella. SAK:laiset vastaajat pitävät 6 Ammattisotilas 1/2013

7 SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen sekä JHL:n vastaajien odotukset ja Aliupseeriliiton toiminta olivat tasapainossa ja vastaajat olivat tyytyväisiä liiton toimintaan. Aliupseeriliittoa ylikorostuneen puoluepoliittisesti sitoutumattomana. Tässä on selvä ero työnantajiin tai puolustushallinnon liittoihin nähden, joiden mielestä Aliupseeriliitto on puoluepoliittisesti sitoutunut. Asia on sinällään mielenkiintoinen, koska poliittiset päättäjät, media tai Aliupseeriliiton jäsenet eivät nähneet poliittisessa sitoutumisessa ristiriitaa. Koko SAK:laisen vastaajajoukon piirissä Aliupseeriliittoa pidettiin johtavana ammattijärjestönä maanpuolustuksen toimialalla. Toisaalta näiden vastaajien mielestä Aliupseeriliiton viestintä ei ole odotuksiin nähden tarpeeksi tehokasta. Samoin heidän mielestään liitto esiintyy liian vähän julkisuudessa. JHL:n, SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen edustajien piirissä Aliupseeriliiton brändimielikuvaksi koettiin tärkeä, pitkäjänteinen, valpas ja yhteistyöhakuinen. Jäsenet tyytyväisiä Aliupseeriliiton rivijäsenet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä liiton toimintaan. Jäsenistä löytyy myös kriittisyyttä liiton toimintaan. Kärjistäen voidaan todeta, että kaikista kriittisimmät ovat yli 50-vuotiaat, mestariopinnot suorittaneet, vaativuusluokassa 7 palvelevat joko sotilaspoliisi- tai laivapalvelusalalla työskentelevät miehet. Tämän joukon mielipiteet poikkeavat ratkaisevan kriittisinä. Ammattisotilas 1/2013 7

8 Sitä vastoin mitä nuorempaan ikäluokkaan vastaaja kuului, sitä positiivisempi oli hänen arvionsa Aliupseeriliitosta. Samoin määräaikaisessa virkasuhteessa olevien näkemykset ovat positiivisempia kuin vakituisessa virassa olevilla. Voimakkaasti kärjistäen voidaan todeta, että kaikkein tyytyväisin jäsen on sotilasmusiikkialan nuori aliupseeri, joka ei ole käynyt mitään sotilasammatillisia opintoja. Jäsenet asettavat erittäin kovat odotukset luottamusmiesten asiantuntevuudelle, palveluhalukkuudelle ja yhteistyökyvylle. Näiden odotusten keskiarvo on noin 3,8 (maksimi 4,0) ja toteuma on noin 3,25. Yli 80 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että liiton luottamusmiehet ovat asiantuntevia, palveluhalukkaita ja yhteistyökykyisiä. Puolustusvoimien palkkaussotkun selvittäminen näkyy edelleen jäsenten vastauksissa. Osa jäsenistä olisi toivonut liitolta vielä voimakkaampia toimia sotkun selvittämisessä. Kaikkein tyytyväisempiä jäseniä ovat aktiivisesti toiminnassa mukana olevat henkilöt, hallituksen jäsenet sekä luottamus- ja varaluottamusmiehet. Yhdistysten puheenjohtajat ja hallitusten jäsenten mielipiteet ovat hieman korkeampia kuin rivijäsenten kannat. Pääosin hyvä maine Aliupseeriliitolla on hyvä maine yhteiskumppanien, median, poliittisten päättäjien sekä Puolustusministeriössä työskentelevien parissa. Yhteistyökumppanit -ryhmään kuuluvat liitolle jäsen- ja muita Jäsenistö ja valtaosa sidosryhmistä ovat tyytyväisiä liiton aktiivisempaan esilläoloon. Osa jänistä olisi toivonut liitolta vielä voimakkaampia toimia palkkasotkun selvittämiseksi. Kuva: Asta Ruuskanen palveluja tuottavat tahot. Näiden piirissä liiton maine on paras. Median, poliittisten päättäjien ja Puolustusministeriössä työskentelevien ihmisten odotukset Aliupseeriliittoa kohtaan ovat maltilliset ja toteuma vastaa lähes täysin heidän odotuksia. Kaikkiaan Aliupseeriliiton mainetta voidaan pitää hyvänä ja tilannetta rauhallisena. Täydellisen poikkeuksen muodostavat puolustusvoimien työnantajan edustajat sekä puolustushallinnossa toimivien ammattiliittojen toimistojen henkilöstö. Heidän suhteensa Aliupseeriliittoon on poikkeuksellisen negatiivinen. Näihin ryhmiin suhteet ovat selvästi kriisiytyneet. Tämä tuskin on kenelläkään yllätys, kun tarkastellaan muutamaa vuotta taaksepäin. Palkanmaksuongelmissa tai puolustusvoimauudistuksessa nämä vastaajajoukot eivät ole voineet sulattaa Aliupseeriliiton aktiivista toimintaa. Tutkimus osoitti, että Aliupseeriliiton toiminnalla on jäsenistön vahva tuki. Se tuki on tärkeämpää kuin kilpailevien järjestöjen tai työnantajien mielipide. Petteri Leino Mikä mainetutkimus? Aliupseeriliiton mainetutkimuksen suoritti Mediatum Oy Tutkimus toteutettiin sähköisesti. Kutsutuille henkilöille lähettiin sähköpostilla linkki vastauslomakkeeseen. Tutkimukseen kutsuttiin kaikkiaan henkilöä, joista puolet oli Aliupseeriliiton jäseniä. Tutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Liiton hallitus halusi tarkoituksella kartuttaa mahdollisimman laajasti näkemyksiä Aliupseeriliitosta, koska liitto on ollut aiempaa enemmän julkisuudessa. Tutkimukseen vastasi 829 henkilö, joista puolet oli liiton jäseniä. Kaikkiaan vastausprosentti nousi 25 prosenttiin. Muutaman sidosryhmän osalta vastausten määrät jäivät niin pieniksi, etteivät ne muodosta riittävää otantaa. Näitä olivat AKAVA:n ja STTK:n jäsenjärjestön sekä maanpuolustusjärjestöt. Tutkimuksessa mitataan mainetta niin sanotulla kuiluanalyysilla, jossa samat väittämät esitetään kahteen kertaan. Ensin kysytään vastaajan odotuksia ja sitten vastaajan mielipidettä toteutumasta. Näiden erotus muodostaa joko optimaalisen maineen tai yli- ja alimainetta. Mainetutkimuksen osana tutkittiin vastaajien näkemyksiä Aliupseeriliiton viestinnästä sekä Aliupseeriliiton jäsenten näkemyksiä puolustusvoimauudistuksesta. Näistä kummastakaan osa-alueesta ei noussut esiin mitään erityistä. Aliupseeriliitto julkaisee mainetutkimuksen tulokset verkkosivuillaan osoitteessa 8 Ammattisotilas 1/2013

9 Tanskan sotamuseossa (Töjhusmuseet) on ajankohtainen näyttely Kaukainen sota. Näyttelyssä esitellään hyvin konkreettisella tavalla tanskalaisten sotilaiden toimintaa Afganistanissa. Näyttelyn kaikki materiaali on tuotu Afganistanista aina hiekkaa, afgaaniperheen taloa ja käymälää myöten. Näin näyttelyyn tutustuvat voivat tuntea kaikilla aisteillaan palan kaukaista maata ja sotilaiden kokemuksia siellä. Näyttely on rakennettu siten, että vierailija joutuu kiertämään koko installaation alusta loppuun. Näyttelyyn tutustuvalle tarjotaan virikkeitä tanskalaissotilaiden majoituksesta, autenttisen partiomaaston kautta paikkaan, jossa on miinaan ajanut tanskalaisten panssaroitu maasturi. Näyttely ei ota kantaa Afganistanin sotaan. Se ei luo sille mitään sankarimyyttiä, mutta ei myöskään kritisoi. Se esittää asiat hyvin pelkistetysti ja realistisesti. Tanskalaisten kenttäkäymälä on juuri sellaisena kuin se on ollut Afganistanissa, kaikkine seinäkirjoituksineen ja pornolehtineen. Realistisuus ja ajankohtaisuus ovat Kaukainen sota -näyttelyn suurimmat saavutukset ja niissä on onnistuttu erinomaisesti. Museon ja Tanskan puolustusvoimien johdolle kuuluu kiitos, ettei itsesensuuri ole iskenyt näyttelyyn. Kaukainen sota on saanut Tanskassa suuren huomion ja yleisön suosion. Tutustuessani viime syksynä eräänä sunnuntaina näyttelyyn, paikalla oli paljon tanskalaisia ryhmiä perheitä, kaveriporukoita ja nuoria miehiä isovanhempiensa kanssa. Yhteistä näille ryhmille oli, että jokaisessa ryhmässä vaikutti olevan ainakin yksi Afganistanissa palvellut. Ulkopuoliselle jäi käsitys, että näyttelyn vierailijat kokivat kouriintuntuvasti näyttelyn. Näyttely on hyvä osoitus siitä, että myös museotoiminnan on elettävä ajassaan. Näyttelyyn tutustuessa tuli mieleen, miten asiat on hoidettu Suomen puolustusvoimissa. Kerätäänkö nykyisissä kriisinhallintaoperaatioissa aktiivisesti kaikki museaalinen esineistö talteen, vai hävitetäänkö ne viimeistään operaation päättyessä? Avoin keskustelu Tanskassa käydään paljon avoimempaa keskustelua Afganistanin sodasta kuin Suomessa. Siellä selvästi puhutaan sodasta eikä jostain epämääräisestä kriisinhallintaoperaatiosta. Tanskassa on ilmestynyt viime vuosina toistakymmentä kirjaa, jotka käsittelevät Afganistanin sotaa, sotilaiden kokemuksia ja sotainvalidien elämää. Valittu linja on täysin toinen kuin Suomessa. Avoin keskustelu luo Afganistanista kotiutuneille sotilaille toisenlaisen ympäristön kuin keskustelua välttävä ilmapiiri. Avoimessa ympäristössä sodasta kotiutuneiden sotilaiden omaisten ja läheisten on helpompi ymmärtää toisen sopeutumattomuutta takaisin normaaliin siviilielämään. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Realistisuus ja ajankohtaisuus ovat näyttelyn suurimmat saavutukset. Itsesensuuri ei ole iskenyt näyttelyyn. Näyttelyn verkkosivut: denfjernekrig.dk Ammattisotilas 1/2013 9

10 Selonteko ei luvannut lisää rahaa Hallitus julkisti uusimman turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon juuri ennen joulua. Selonteon merkittävin asia puolustusvoimille ja sen henkilöstölle on, ettei lisää rahaa ole luvassa tämän vuosikymmenen lopulla. Ensimmäistä kertaa puolustusselontekojen historiassa maan hallitus ei sitoudu maanpuolustuksen pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseen. Puolustusvoimien kannalta selonteon tärkein osuus on sen viimeisessä kappaleessa. Tällä kertaa hallitus jätti tulevan rahoituksen kokonaan ilmaan. Asia on ilmaistu ainoastaan puolustushallinnon toiveena. Kirjaus kuuluu suoraan lainattuna: Valitun puolustusratkaisun kestävä ylläpitäminen edellyttää riittävää materiaaliinvestointien tasoa. Puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2006 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Heti tämän kirjauksen perään Kataisen hallitus toteaa, ettei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuuksia muuttaa menokehyksiä. Asia jätetään seuraavan hallituksen arvioitavaksi sekä valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseksi. Hallituksen linjaus on kaikkiaan omituinen. Ensiksi se ottaa kantaa vain materiaali-investointien turvaamiseen ja toiseksi se vaan toteaa asiantuntijoiden laskema-arvion materiaali-investointien ylläpitämiseksi. 10 Ammattisotilas 1/2013

11 Hallitus ei siis kanna huolta puolustusvoimien ja sotilaallisen puolustuksen toiminnan rahoituksen turvaamisesta. Tällä ajattelulla asevelvollisten koulutuksen alasajoa voidaan jatkaa ja henkilöstöä vähentää edelleen. Nyt valittu linja on kerrassaan poikkeuksellista. Edellisessä vuoden 2009 selonteossa oli selkeä kirjaus puolustuskyvyn rahoituksen turvaamisesta. Tuolloin sotilaallisen puolustuksen kokonaisrahoitus sidottiin reaalitasolla vuoden 2008 tasoon, jota päätettiin korottaa vuotuisten hinta- ja kustannusmuutosten nousun osalta täysimääräisesti ja vuodesta 2011 alkaen ylimääräisellä 2 %:n vuotuisella korotuksella. Järjestöjä on kielletty käsittelemästä omissa lehdissään puolustusvoimien tahtoa tulevasta rahoituksesta, emmekä tee sitä nytkään. Selvää tosin on, että puolustusvoimatkin haluavat lisää rahaa. Miten paljon ja mihin kohteisiin, se on hämärän peitossa. Kataisen hallituksen selonteosta ei enää löydy sotilaallisen maanpuolustuksen tavoitteina alueellista maanpuolustusta, yleistä asevelvollisuutta eikä vahvaa maanpuolustustahtoa. Sotilaallinen maanpuolustus uusiksi Edellisessä selonteossa määritettiin selvästi ja ymmärrettävästi, mitä poliittinen johto asettaa tavoitteeksi sotilaalliselle maanpuolustukselle. Tuolloin se määriteltiin siten, että Suomen sotilaallinen puolustus perustui suorituskykyiseen puolustusjärjestelmään alueellisen puolustuksen periaatteiden mukaisesti, yleiseen asevelvollisuuteen sekä vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Kataisen hallituksen selonteosta ei enää löydy sotilaallisen maanpuolustuksen tavoitteina alueellista maanpuolustusta, yleistä asevelvollisuutta eikä vahvaa maanpuolustustahtoa. Tämä on aivan ainutlaatuinen muutos aiempaan. Hallituksen mukaan jatkossa Suomella on oltava kansalaisten, valtiojohdon ja ulkopuolisten arvostama kyky puolustaa maata, sen itsenäisyyttä ja kansalaisten elinmahdollisuuksia yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa Suomi edistää turvallisuuttaan ylläpitämällä suorituskykyiset puolustusvoimat laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen mukaisesti, osallistumalla kriisinhallintaan sekä aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on nostettu aiempaa merkittävämpään rooliin. Hallitus kuitenkin samalla toteaa, että sotilasliittoon kuulumattoman Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ilman ulkopuolista tukea. Mediassa selonteon suurimmaksi muutokseksi nostettiin halu pohjoismaisen yhteistyön laajentamisesta. Muutamaksi viikoksi keskustelu kohdistuikin juuri tähän, kunnes ruotsalaiset ampuivat yhteistyöhaaveilut alas. Tosiasiassa Suomi hoitaa puolustuksensa yksin. Siitäkin huolimatta ettei kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen löydy lisää rahaa. Sodan ajan puolustusvoimat Selonteossa ei avata sodan ajan puolustusvoimien kokoonpanoa ja tehtäviä kuin hyvin yleisellä tasolla. Olennaista on, että sodan ajan puolustusvoimien kokoonpano pienenee rajusti vuoteen 2015 mennessä. Maavoimista häviää viisi prikaatia, sillä viimeisetkin jääkäriprikaatit lakkautetaan ja kolmesta alueellista prikaatista luovutaan. Näiden tilalle tulee maavoimien uuden taistelutavan mukaisia taisteluosastoja. Maavoimien iskukykyisimmäksi osaksi jää kolmen valmiusprikaatin lisäksi kaksi mekanisoitua taisteluosastoa ja kolme alueellista jalkaväkiprikaatia sekä valtaosin palkatusta henkilöstöstä perustettavat erikoisjääkäri- ja helikopteripataljoona. Maavoimien kehittämisen painopiste on uuden taistelutavan mukaisissa alueellisissa joukoissa, joiden tulee kye- Ammattisotilas 1/

12 tä toimimaan aktiivisesti, joustavasti ja tarvittaessa hajautetusti. Näiden rinnalle kokonaan uutena joukkotyyppinä kehitetään paikallisjoukot, joiden muoto ja tehtävät ovat avoinna. Myös merivoimien sodan ajan kokoonpanoa supistetaan rajusti. Nykyisistä viidestä ohjus- ja miinatorjuntalaivueista luovutaan ja niiden tilalle jää kaksi laivaston taisteluosastoa. Näiden pääosat muodostavat Hämeenmaa -luokan miinalaivat ja uuden Katanpää -luokan miinantorjuntalaivat sekä Rauma ja Hamina -luokan ohjusveneet. Nykyiset viisi rannikkoaluetta korvataan jatkossa kolmella taisteluosastolla. Sodan ajan rannikkojääkäripataljoonista toisesta luovutaan. Merivoimien maalla toimivien osien liikkuvuutta ja pimeätoimintakykyä kehitetään. Sodan ilmavoimat säilyvät pitkälti ennallaan, vaikka tukikohtien määrää vähennetään. Torjuntahävittäjien osalta jatkossakin on kolme lentolaivuetta. Hornetin tulen käytön kehittämistä ilmasta maahan jatketaan. Ei muutosta Puolustusvoimien henkilöstörakenteen tai -järjestelmän kannalta selonteko ei linjaa mitään uutta. Rauhan ajan henkilöstömäärä betonoidaan puolustusvoimauudistuksen tavoitteen tasolle, noin henkilöön. Selonteossa tunnustetaan sotilaseläkejärjestelmän tarpeellisuus ja näin sen tulevaisuuden uskoisi olevan turvattu. Puolustusvoimien kannalta on tarpeen, että ammattisotilaat siirtyvät riittävän nuorina eläkkeelle. Suurena muutoksena ei voine pitää jo puolustusvoimauudistuksessa lanseerattua kouluttajahenkilöstön määrän nostamista kahdesta kahteen puoleen koulutusjoukkuetta kohden. Tämä kun toteutetaan kasvattamalla koulutusjoukkueiden kokoa. Valtioneuvosto nosti selonteossa aktiivisen kansainvälisenyhteistyön aiempaa merkittävämpään rooliin. Samalla kuitenkin todetaan, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ilman ulkopuolista tukea. Selonteosta ei löydy sanaakaan kodinturvajärjestelmän kehittämisestä. Suojeluskuntien haamu vaikuttaa edelleen lepäävän vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen harteilla. Tämä on sinällään omituista, koska samanaikaisesti kertausharjoitusten määrää on rajusti karsittu. Selontekoon on kirjattu tavoitteeksi Tässä selonteossa puolustusvoimauudistus niellään kaikkine karvoineen. kouluttaa noin reserviläistä vuosittain. Tälle tasolle on tarkoitus palata vuonna Voi vain kysyä, että mikäli uutta rahaa ei tule, miten tuo taso on millään tavalla realistinen? Näinä suurien säästöjen vuosina, jolloin kertausharjoitusten määrä on pudotettu muutamaan tuhanteen, aiheutetaan vakavia vaurioita reservin ammattitaidolle. Selonteosta ei löydy merkittäviä uusia avauksia, eikä edellisen lisäksi suuria linjanmuutoksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta tätä selontekoa voi pitää puolustusvoimauudistuksen viimeisenä naulana. Kuten eräs kenraali totesi suurelle joukolle päivänä eräänä: Tässä selonteossa puolustusvoimauudistus niellään kaikkine karvoineen. Juuri tästä on kysymys. Teksti ja kuva: Petteri Leino Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 12 Ammattisotilas 1/2013

13 Siirtovelvollisuus ja sen mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat koko perheen elämään. Vain virkamies itse tietää, mitkä ovat hänen ja hänen perheensä tarpeet liittyen kotiin, puolison työpaikkaan, lasten koulunkäyntiin ja muuhun elämään. Vaihtoehdot jalostavat henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn Yhteistoimintamenettelyssä korostuu usein toiminnan kollektiivinen luonne; puhutaan puolustusvoimien, puolustushaarojen tai joukko-osastojen yhteistoimintaelimien toiminnasta. Näille on ominaista, että tarkastelukulmana ovat erilaiset organisaatiokokonaisuudet tai niiden osat ja niissä henkilöstön työhön ja työoloihin liittyvät kysymykset. Yksittäistä virkamiestä koskevat kysymykset käsitellään henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Näissä yhteistoimintaneuvotteluissa jokaisella on mahdollisuus tuoda esille, mitä mieltä juuri hän on jostakin asiasta ja minkälaisia vaikutuksia asialla on juuri hänen elämäänsä ja mitkä ovat hänen tarpeensa asiaan liittyen. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely on kunkin virkamiehen omaa henkilökohtaista edunvalvontaa. Puolustusvoimien yhteistoimintasopimus määrittää, että yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja virkamiehen kesken. Jos esimies tai virkamies itse häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan eli luottamusmiehen kesken. Työnantajalla tarkoitetaan joukko-osaston komentajan asemassa olevaa virkamiestä. Nämä neuvottelut liittyvät usein erimielisyyksiin virkamiehen asemasta tai oikeuksista tai sellaisiin päätöksiin, joissa esimiehellä ei ole toimivaltaa. Milloin henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään? Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely perustuu yleensä johonkin muutostarpeeseen, virkamiehen viranhoitoon tavalla tai toisella liittyvässä asiassa. Tarve ja aloite tulevat usein työnantajan Ammattisotilas 1/

14 taholta, mutta tarpeen henkilökohtaiselle yhteistoimintamenettelylle voi esittää myös virkamies itse esimerkiksi perheen sosioekonomisessa asemassa tapahtuvien muutostarpeiden johdosta. Puolustusvoimien kehityskeskustelut ovat eräs henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn muoto, johon jokaisella on mahdollisuus kerran vuodessa. Yleisimmin henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään virkamiehen siirtoon ja/tai tehtävään määräämiseen liittyen. Muita yleisimpiä tilanteita ovat työtehtävien sisällölliset muutokset nykyisessä tehtävässä, keskustelut mahdolliseen tulevaan kriisinhallintapalvelukseen liittyen tai suunnitelmat ammatillisista virkaurakursseista. Osin näitä käydään kehityskeskustelussa, mutta tilannekohtaisesti myös muulloin vuoden mittaan. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely tulee käydä samoin perustein kuin kaikki muutkin yhteistoimintamenettelyt. Neuvottelumenettely tulee aloittaa asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Samaan asiaan voi liittyä useampiakin henkilökohtaisia yt-neuvottelukertoja, mikäli asia niin vaatii. Kerralla ei tarvitse tulla valmista. Mitä henkilökohtaisella yhteistoimintamenettelyllä tavoitellaan? Henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn taustalla on usein tarve muuttaa virkamiehen hoitamia työtehtäviä tai virkapaikkaa. Yhteistoimintaelimien toiminnassa puidaan asioiden yleisiä vaikutuksia, mutta käsittely on väistämättä keskimääräistävää ja objektiivista; virkamiesten yksilökohtaiset tilanteet ja tarpeet saattavat vaihdella äärilaidasta toiseen sinänsä samassa tilanteessa kuten esimerkiksi puolustusvoimauudistuksessa on nähtävissä. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä keskiössä ovat virkamiehen yksilölliset, subjektiiviset tarpeet. Henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä esimies kertoo, miten muutos juuri kyseistä virkamiestä henkilönä kohtaa; mitkä ovat muutoksen perusteet ja vaikutukset ja mitä siitä virkamiestä koskien seuraa. Virkamiehellä taas on mahdollisuus saattaa esimiehen tietoon omat perustellut kantansa käsiteltävään asiaan ja omat vaihtoehtonsa tilanteen ratkaisemiseksi. Yhteistoimintamenettelyjä käydään asioissa, jotka ovat yleensä työnantajan työnjohto-oikeuden piirissä kuten tehtäväänmääräystoimivalta. Niitä voidaan käydä kuitenkin muistakin asioista, kuten kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta, mikä taas on virkamiehille vapaaehtoista. Miten henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu? Henkilökohtaisesta yhteistoimintamenettelystä on kirjavia kokemuksia. Monesti kuulee käydyn neuvottelun, jossa esimies on sanellut vaihtoehdottomat päätökset ilman vähäisintäkään muutos- tai keskustelumahdollisuutta. Toisinaan taas kuule käydyn aidot neuvottelut, joissa virkamiehen henkilökohtaiset tarpeet on otettu hyvin huomioon. Käytännön kokemuksesta voisi todeta, että keskustelun onnistuminen tai epäonnistuminen kertoo usein enemmän keskustelijoiden välisistä henkilökohtaisista suhteista, kuin itse asiasta. Henkilökohtaisia yhteistoimintamenettelyjä käydään hyvin erilaisissa tilanteissa, joten mitään yleispäteviä ohjeita ei voi antaa. Esimerkiksi siirtoa koskien syy voi olla, että joukko-osasto lakkaa, toimi- tai tehtäväala eli tehtävä työ siirtyy muualle tai että henkilöllä on henkilökohtaisia kykyjä, joita puolustusvoimat tarvitsee muualla tai että virkamies tekee siirrostaan itse aloitteen. Muutoksen perusteet voivat siis olla ainakin organisatorisia, toiminnallisia tai henkilöönkäypiä. Ja nämä kohtaavat eri henkilöitä eri tavoilla. Virkamiehen kannalta henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu parhaiten silloin, kun hän on perusteellisesti pohtinut, mitä mieltä hän käsiteltävästä asiasta lopun perin on, puntaroituaan realistisesti ja perusteellisesti eri vaihtoehtoja. On varsin yleistä, että ensimmäiset tunnot ovat jyrkempiä ja usein kielteisempiä muutoksia kohtaan kuin ne tunnot, jotka nousevat pintaan asiaa jonkin aikaa pohdittuaan ja realiteetin tiedostettuaan. Näistä ehkä kovimpia kysymyksiä ovat vastentahtoiset siirrot toiselle paikkakun- 14 Ammattisotilas 1/2013

15 Virkamiehen kannalta henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu parhaiten silloin, kun hän on perusteellisesti pohtinut, mitä mieltä hän käsiteltävästä asiasta lopun perin on, puntaroituaan realistisesti ja perusteellisesti eri vaihtoehtoja. nalle työn perässä. Siirtovelvollisuus on realiteetti mutta onko siirtoon taloudellisia mahdollisuuksia? Entä puolison työpaikka ja oma tai lasten opiskelu? Entäpä harrasteet, ystävät tai koko elämänpiirin, suvun ja oman historian juurtuminen nykyiselle pakkakunnalle. Näihin kysymyksiin vain virkamies itse tietää vastauksen ja hänen tulee perustelluin syin myös ne esimiehelle kertoa. Esimies ei voi niitä muutoin tietää. Mikä kariuttaa henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn? Työnantajasta tai esimiehestä johtuvia syitä on ainakin kolme. Nämä ovat vaihtoehdottomuus, toimivallan puute tehdä muutoksia sekä neuvotteluhalun puute silloinkin, kuin vaihtoehtoja on tarjolla. Työntekijän osalta neuvottelu taas voi yhtä lailla kariutua jyrkkään vaihtoehdottomuuteen, niin sanottuun ei käy -linjaan tai siihen, että hän ei ainakaan neuvotteluhetkellä vielä tiedä, mitä tahtoo. Esimiehen lähestymistavan vaihtoehdottomuus nivoutuu usein yhteen toimivallan puutteen kanssa. Sama saattaa koskea myös joukko-osaston komentajaa työantajavirkamiehenä. Ylhäältä annettu puolustushaaran tai pääesikunnan käsky ei mahdollista muuta, kuin määrätyn muutoksen tekemisen. Tällöin ulkoa annetut reunaehdot tosiasiallisesti tekee mahdottomaksi esimiehen neuvottelun vaihtoehdoista tai vaikkapa aikataulun muutoksista henkilökohtaisessa yt-menettelyssä. Virkamiehen tulee myös vaatia henkilökohtainen yt-menettely käytäväksi joukko-osaston komentajan eli työnantajan kanssa, mikäli esimerkiksi perusyksikön päälliköllä esimiehenä ei ole riittävää toimivaltaa ratkaista asiaa. Sen sijaan silloin kun kysymys on esimiehen oman toimivallan piirissä olevasta asiasta, neuvottelut vaihtoehdoista kuuluu jo yhteistoimintalain ja sopimuksenkin valossa normaaliin henkilökohtaiseen yt-menettelyyn. Ja näitä vaihtoehtoja esimiehen tulisi itsestään selvästi valmistautua arvioimaan. Virkamiehen tehtäväksi jää tuottaa vaihtoehtoja omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan ja esittää ne yt-neuvottelussa. Virkamiehen jyrkkä ei-linja ei yleensä johda hänen kannaltaan odotettuun lopputulokseen. Toki, jos kanta on kirkas, se tulee esimiehelle myös ilmoittaa. Mutta jos asiassa on vähääkään järjestelyn varaa virkamiehen taholta, niin vaihtoehtoja tulisi yhteistoimintaneuvottelussa esittää. Tällaisia ovat esimerkiksi ehdotukset esitetyn muutosajankohdan siirtämisestä, esimiehen ehdotuksesta poikkeavat töiden tai työpaikan järjestelyt, omat halukkuudet vaihtaa tehtäviä tai toimialaa tai jopa suostumus itselle paremmin sopivaan siirtoon muualle, kuin mitä on esitetty. Neuvottelun tulokset ovat yleensä sitä parempia, mitä enemmän on aitoja vaihtoehtoja ja mitä paremmin ne perustellaan. Kyyninen ei yt-neuvottelulla kuitenkaan ole mitään merkitystä -asenne vie virkamieheltä yleensä sen viimeisenkin vaikutusmahdollisuuden omiin asioihinsa. Mika Oranen Aliupseerien ammattikuntasormus Aliupseeriliiton jäsenillä on nyt mahdollisuus hankkia oma ammattikuntasormus. Aliupseeriliitto tekee yhteistilauksen kevään aikana, mikäli tilauksia tulee vähintään 100 kappaletta. Jos saamme koottua tämän määrän tilauksia, tilaus toteutetaan. Sormuksen toimittaa Westerback Yritysmyynti Kultajousi Oy 14 k kultaa 14 mm paino 9,2 g Hinta: 700 euroa Ennakkotilaukset tehdään osoitteessa olevalla lomakkeella mennessä. Ennen tilausta tilaajan tulee käydä Kultajousen myymälässä varmistamassa tilattavan sormuksen oikea koko. Liiton toimisto laskuttaa ennakkomaksun (200,-) mennessä. Loppuosuus (500,-) laskutetaan mennessä. Sen jälkeen sormukset ovat lunastettavissa tilaajan ilmoittamasta Kultajousen myymälästä. Sormukset ovat valmiita arviolta kesäkuussa. Ennakkotilauksen jälkeen hankittavien sormusten hinta ilmoitetaan myöhemmin. Ammattisotilas 1/

16 Pääluottamusmiehen kynästä Virkaehtosopimusneuvottelut ovat jälleen käynnissä Yhteiskuntaa patistetaan säästötalkoisiin. Palkansaajilta peräänkuulutetaan osallistumista valtakunnan talouden pelastamiseen alentamalla palkkoja tasavallan presidentin näyttäessä esimerkkiä. En usko, että maailma pelastuu ja valtakunnan talous kohenee sillä, että ostovoimaa leikataan ja kansalaisia pelotellaan jokaiseen kotiin ulottuvalla maailmantalouden romahduksella. Valtakuntaan luodaan epävarmuutta ja perheiden elämää kurjistetaan korottamalla veroja ja alentamalla palkkoja. Mielestäni ostovoimaa pitäisi kohentaa, ihmisiä tulisi rohkaista käyttämään palveluja, vaihtamaan asuntoa, ennen kaikkea elämään normaalia elämää. Median myllytyksestä huolimatta palkan alennustalkoot eivät ala ainakaan vielä. Virkaehtosopimus, niin sanottu raamisopimus, on voimassa saakka. Tehdyn sopimuksen purkamisesta ei ole ollut puhetta. Sopimuskauden toinen neuvottelukierros on käynnistynyt aiemmin sovitulta pohjalta. Jokaiselle on luvassa 1,4 prosentin suuruinen yleiskorotus alkaen. Se, onko korotus tuolloin maksussa, jää nähtäväksi. Toivotaan, että SAP-taipuu korotuksiin ja tiedot saadaan järjestelmiin riittävän aikaisin. Yleiskorotuksen lisäksi neuvoteltavana on sopimusalakohtainen virastoerä. Virastoerän suuruus on 0,5 prosenttia. Neuvottelut tuon 0,5 prosentin käytös- tä ovat käynnissä. Mitä tuolla erällä saadaan aikaiseksi, selviää helmikuun kuluessa. Siitä tarkemmin seuraavassa lehdessä. Lisät tarkastelussa Neuvottelut ovat paljon muutakin kuin varsinainen kokous, jossa ratkaisua haetaan. Neuvotteluja edeltävät laajat valmistelut useissa eri työryhmissä. Tässä muutamia asioita, joita valmistavissa työryhmissä ja kokouksissa on ollut käsittelyssä ja selvitettävänä. Ilmavoimalaisten lisien tilanne selvitetään erillisessä työryhmässä pääesikunnan johdolla. Tarkastelussa ovat lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä sekä lennonvarmistusvastuulisä. Lentävän henkilöstön lentolisä on selvitetty työnantajan toimesta. Tarkastelu liittyy puolustusvoimauudistukseen ja siihen, että lisällisiä tehtäviä siirtyy ilmavoimista maavoimiin. Tarkastelu on tehtävä, koska virkaehtosopimus ei tunnista sotilasilmailuun liittyviä tehtäviä maavoimissa. Työnantajalla on tavoite tiukentaa lisien maksukäytäntöä ja soveltaa virkaehtosopimusta nykyistä soveltamiskäytäntöä huomattavasti suppeammin. Tarkastelussa on jokainen lisällinen tehtävä ja lisän maksamisen perusteet. Tämänkin selvityksen taustalla on säästöjen löytäminen. Aliupseeriston ja mekaanikoiden osalta tilanne näyttäisi kuitenkin säilyvän pääosin nykyisellään. Valtaosassa nykyisistä lisällisistä tehtävistä lisälle on olemassa aito ja oikea sopimuksen mukainen maksuperuste, eikä se muutu sillä, Kuva: Petri Asikainen että tehtävä siirtyy ilmavoimista maavoimiin. Päätöksiä asiassa ei kuitenkaan vielä ole, selvitystyö jatkuu. Mikäli selvitystyössä ilmenee, että on tarpeen laajentaa lisien maksamisen soveltamisalaa, siirtyy asian käsittely virkaehtosopimusneuvotteluihin, koska laajentuva soveltaminen täytyy rahoittaa. Toisaalta jos lisien piirissä oleva soveltamisala supistuu nykyisestään, neuvottelupöydässä tarkastellaan vapautuvan sopimusvarallisuuden määrää ja uudelleen kohdentamista. 16 Ammattisotilas 1/2013

17 Muutto- ja siirtokustannusten periaatteita täsmennetään Muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevaa sopimusta tarkastellaan omassa työryhmässään puolustusministeriössä. Tarkoitus on täsmentää sopimusta siten, että tulevassa puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöä kohdellaan muuttoihin ja siirtoihin liittyen tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Se, joudutaanko tuon sopimuksen mahdollisiin tarkennuksiin ja korjauksiin käyttämään sopimusvarallisuutta, selviää myöhemmin. Myös puolustusvoimien työaikasopimus on tarkastelussa. Työaikasopimusta kehitetään sekä pääesikunnan että puolustusministeriön työryhmissä. Selvityksessä on erityisesti erilaisten joustoelementtien ja eri työaikamuotojen rohkeampi käyttö muutostilanteissa. Sopimukset mahdollistavat monia joustavia työaikamalleja ja työajan järjestelyjä työn tekemiselle, mutta niitä ei rohjeta käyttää kovinkaan laajasti. Esimerkiksi etätyö on puolustusvoimissa aivan olematonta. Myös hajautettu työ, eli työ jossa työskennellään puolustusvoimien tiloissa mutta muualla kuin omalla virkapaikalla, on käytössä kovin suppeasti. Tiivistetty työ ja yksilöllinen työaika ovat niin ikään käytännössä vain virkaehtosopimuskirjauksia, niiden aito käyttö ja soveltaminen eivät juuri toteudu. Tarkastelussa on ollut myös jaksotyön voimassa olevien määräysten soveltaminen nykyistä joustavammin. Muitakin muutoksia on ollut esillä. Ainakin työaikasopimuksen tekniset korjaukset ja aiemmilla sopimuskierroksilla sovitut muutokset on tarkoitus tehdä samalla. Työaikasopimuksen osalta asiat ovat sellaisia, että kaikkien sopimusalojen pitäisi olla yksissä tuumin viemässä niitä eteenpäin. Jos jollain sopimusalalla ei ole kiinnostusta yhteisten asioiden sopimiseen, tyssää se myös muiden osalta. Sama koskee sopimusta muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Aliupseeriliitolla on tietysti myös tarve kohdentaa varallisuutta vaativuusluokkien välisien suhteiden korjaamiseen neuvotteluohjeiden sallimissa puitteissa. Varallisuuden kohdentaminen vaativuusluokkiin on liiton omissa käsissä. Niiden tarkastelusta sopivat puolustusministeriö ja Aliupseeriliitto, siihen neuvottelupöytään ei muilla ole asiaa. Tältä osin liiton hallitus on asettanut tavoitteet. Seuraavassa lehdessä kerron millaiseen sopimukseen Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö pääsivät. Summasummarum, rahanreikiä on loputtomasti, paljon enemmän kuin edellä on kerrottu, mutta valitettavasti rahaa on rajoitetusti. Neuvottelijoilla on edessään hikiset talkoot. Parin kuukauden kuluttua kuitenkin tiedämme kuinka neuvotteluissa kävi. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 1/

18 Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen Puolustusvoimat kannustaa henkilökuntaa ja varusmiehiä tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen. Vuodenvaihteessa käynnistyneen tupakoimattomuuteen tähtäävän hankkeen kohderyhmänä ovat sekä henkilökunta että varusmiehet. Savuttomuuden lisäksi puolustusvoimat pyrkii vaikuttamaan myös nuuskan käyttöön ja sähkötupakointiin. Pääesikunta julistautui tämä vuoden alussa savuttomaksi työ- ja palveluspaikaksi. Tupakointi on nyt sallittu vain ruoka- tai virkistystaukojen yhteydessä, ylimääräisiä tupakkataukoja ei ole. Puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitonen kertoo, että pääesikunnassa on ollut vuoden alusta lukien vain yksi tupakkapaikka. Henkilöstö ohjeistettiin uuteen toimintamalliin joulukuussa. Ohjeet on sisäistetty hyvin ja henkilöstö on muuttanut toimintamallejaan. Heiltä saamani palautteen mukaan muutos oli odotettavissa. Muualla yhteiskunnassahan on ollut viime vuosina useita esimerkkejä vastaavista muutoksista. Siitosen mukaan tupakointia ei tulla kieltämään kokonaan puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla. Sen sijaan halutaan kiinnittää työntekijöiden ja varusmiesten huomio tupakan ja nuuskan haitallisiin vaikutuksiin ja auttaa heitä lopettamaan. Kampanjan tavoitteena on, että viidessä vuodessa 20 % tupakoitsijoista on lopettanut. Mielestäni jokainen tupakoinnin lopettanut ihminen on suuri voitto. Tiedämme, että 40 % tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin. Haluamme tukea tupakoitsijoita lopettamaan antamalla heille työterveysaseman kautta työkalut lopettamiseen. Työnantajalta tukea lopettamiseen Pääesikunnan henkilökunnalla oli mahdollisuus perehtyä tarkemmin tupakoinnin vastaiseen kampanjaan terveysaseman järjestämässä tilaisuudessa tammikuussa. Tuolloin heille kerrottiin, miten työnantaja tukee niitä, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin tai nuuskaamisen. Siitosen mukaan keinovalikoimaan kuuluu muun muassa luentoja tupakoinnin vaaroista ja sen lopettamisesta sekä ravitsemuksesta, tupakoinninlopettamisryhmiä, valistusmateriaalia, lääkärin ohjausta sekä tarvittaessa lopettamista helpottavia reseptilääkkeitä. Siitonen kertoo, että varusmiehiin kohdentuvan kampanjan yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että kukaan ei aloita tupakointia varusmiespalveluksen aikana. Hän on huolestunut myös nuuskan lisääntyneestä käytöstä. Nuuskaaminen on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa. He luulevat, että nuuskaaminen on terveellisempää kuin tupakointi. Se on kuitenkin yhtä syöpävaarallista. Lisäksi nuuskassa on 20 % enemmän nikotiinia kuin tupakassa. Siksi se koukuttaa enemmän kuin tupakka. 18 Ammattisotilas 1/2013

19 Myös joukko-osastot mukana Kaartin jääkärirykmentissä tupakan ja nuuskan kimppuun käytiin varusmiehiin kohdentuvalla kampanjalla. Kampanjan otsikkona on Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi. Sotilaskodin pöydille ilmestyi tammikuun alussa huomiota herättävää kampanjamateriaalia. Kampanja tarjoaa tekemistä tupakoinnin tilalle ja ohjaa varusmiehiä osallistumaan urheiluharrastuksiin ja huolehtimaan omasta terveydestään. Kaartin jääkärirykmentti haluaa muuttaa toimintakulttuuriaan tupakoimattomuutta suosivaksi. Tiedottaja Tiina Möttösen mukaan joukko-osasto haluaa vähentää tupakoinnin aloittamista ja tukea sen lopettamista. Tammikuun saapumiserälle asia esiteltiin ensimmäisellä palvelusviikolla komentajan tulopuhuttelussa. Henkilökunnan kanssa asiaa on käsitelty viime vuonna ja uudelleen tammikuun alussa. Rykmentissä ei suosita tupakointia jatkossa. Tupakan mittainen tauko- ja tupakoitsijat tupakkapaikalle, muut tupiin mars -ilmaisuista luovutaan. Rykmentin johto korostaa myös henkilökunnan antamaa esimerkkiä. Henkilökunnan tupakointi ja nuuskaaminen varusmiesten nähden pyritään lopettamaan. Möttösen mukaan myös tupakkapaikkoihin tulee myöhemmin muutoksia ja niiden rinnalle suunnitellaan uusia, savuttomia taukotiloja. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen osoitteessa ja fressis.fi Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Tukea Tupakoinnin lopettamiseen? stumpin neuvontapalvelu Maksuttomaan Stumppi-neuvontapuhelimeen voit soittaa nimettömänä ma-pe klo Käytettävissä on myös reaaliaikainen neuvontapalvelu. Chat on avoinna ma, ke ja pe 9-12 sekä aina päivystäjän ollessa vapaana. Tietoa ja tukea löydät myös netistä. EUROTANK OY Säiliöajoneuvot vaativiin kuljetustehtäviin Hiekkatie 10, Kangasala Puh Kankaanpään Vartiointipalvelu Oy Lorvikatu Kankaanpää Puh TURUN SAMMUTINHUOLTO OY Kuormakatu 17, TURKU Puh Ammattisotilas 1/

20 Luukkosen mukaan liikenneopettajan tehtävässä henkilöllä tulee olla päätöksentekokykyä, ennakointikykyä, rauhallisuutta ja hyvä ulosanti Kuva: Asta Ruuskanen Kuljetusalan ammattilaiseksi puolustusvoimissa Ylikersantti Tomi Luukkonen (25) on kovaa vauhtia kouluttautumassa monipuoliseksi kuljetusalan ammattilaiseksi. Opetusaliupseerin tehtävä Kaartin jääkärirykmentin Kuljetuskomppanian autokoulussa on unelmatehtävä ajoneuvoista ja kouluttamisesta kiinnostuneelle miehelle. Luukkonen on kotoisin Kajaanista ja suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa. Varusmiespalveluksen aikana hänelle muodostui Puolustusvoimista kuva monipuolisena ja hyvänä työpaikkana. Siksi kynnys hakeutua omaan joukko-osastoon töihin armeijan jälkeen oli hyvin matala. Hän työskenteli prikaatissa aliupseerikoulun kouluttajana kahteen otteeseen, kuusi kuukautta kerrallaan. Luukkonen halusi kuitenkin muuttaa Helsinkiin ja työskennellä Kaartin jääkärirykmentissä. Halusin vaihtaa maisemaa ja nähdä mitä muuallakin on. Koska halusin ensisijaisesti tänne, en tuolloin hakenutkaan muualle. Työskentely kaupunkitaisteluun erikoistuneessa joukossa tuntui kovin erilaiselta verrattuna Kainuun prikaatiin. Luukkonen pääsi kuitenkin pian uuteen työhön ja toimintaympäristöön sisälle. Se oli aluksi aikamoista opettelua ja totuttelua. Heti kun aloitin työt, alkoi henkilökunnan Taistelu rakennetulla alueella kurssi. Se antoi minulle hyvän pohjan kouluttaa varusmiehiä. Pääsin pian sisään porukkaan. Suurin osa täällä työskentelevistä kouluttajista on muualta tulleita. Vuonna 2009 Kaartin jääkärirykmentti nimitti Luukkosen vuoden tulokkaaksi. Palkitseminen tapahtui rykmentin vuosipäivänä koko henkilökunnan läsnä ollessa. Olin tullut uuteen porukkaan ja hyvin erilaisiin työtehtäviin, kuin olin Kajaanissa tehnyt. Kyllä se tuntui palkitsevalta. Olin ainakin sopeutunut joukkoon. 20 Ammattisotilas 1/2013