1/2013 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2013 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 1/2013 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 1/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino PÄÄKIRJOITUS... 3 Mainetutkimus: Jäsenet kiittävät, työnantaja ei... 4 Kaukainen sota -näyttely Tanskan sotamuseossa... 9 Selonteko ei luvannut lisää rahaa Vaihtoehdot jalostavat henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn 13 Pääluottamusmiehen kynästä Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen Kuljetusalan ammattilaiseksi puolustusvoimissa Uutisia Silver Knights maailmanmestaruuskisoissa Sotilaslääkinnän- ja musiikin museot Lahdessa Kuka pelastaisi Sotilasmusiikkimuseon? Suomi-konepistooli Lahden kaupunginteatterissa Kirja-arvostelut Ville Kaarnakari: Operaatio Finljandia - Jaakko Aatolainen: Hitler, Stalin ja Stalingrand Tahtojen taistelu Lukuvinkkejä Lottanen: Hyvää alkanutta vuotta Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Ylikersantti Tomi Luukkonen. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/ Ammattisotilas 1/2013

3 Sotilaseläkejärjestelmä turvattu Työurien pidentäminen ja erityisesti eläkeikärajan kaavamainen nostaminen ovat julkisen keskustelun kestoaiheita. Sekä työurien pidentämistä ja eläkejärjestelmän uudistamista selvitetään tälläkin hetkellä usealla taholla. Paine eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi on kova. Sotilaseläkkeiden osalta selvitys tehtiin muutama vuosi sitten ja tuon selvityksen johtopäätökset ovat edelleen relevantteja. Ensisijaisesti sotilaseläkejärjestelmän tehtävänä on tuottaa riittävän nuorta ja toimintakykyistä ammattireserviä. Toiseksi sen avulla hallitaan ammattisotilaiden ikärakennetta ja suorituskykyä. Uudessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että sotilaseläkejärjestelmän toimivuus varmistetaan oikea-aikaisella johtajareservin muodostamisella. Kirjauksen mukaisesti maan hallitus on sitoutunut säilyttämään sotilaseläkejärjestelmän nykyisellään ja hyvä niin. Nykyinen eroamisikä 55 vuotta on aivan ehdoton takaraja, jota ei pidä missään olosuhteissa nostaa. Mikäli eroamisikää nostettaisiin, niin ammattireserviä ei syntyisi lainkaan ja tämä olisi tuhoisaa sodan ajan suorituskyvyn osalta. Nykyisessä sotilaseläkejärjestelmässä on kaksi kipupistettä, joita ei ole kyetty korjaamaan. Nämä kaksi kehitettävää asiaa ovat eroaminen ennen eläkeikää ja elinaikakertoimen kompensoiminen. Edellisessä sotilaseläkejärjestelmän uudistuksessa jätettiin jatkovalmisteluun ammattisotilaiden eroaminen palveluksesta ennen eroamisikää, heidän kuitenkaan menettämättä siihen mennessä kertynyttä eläkettään. Tarkoitus oli, että ammattisotilas voisi erota palveluksesta 48-vuoden iässä ja hänelle maksettaisiin 55-vuodesta alkaen eroamishetkeen kertynyttä eläkettä. Tämän asian selvittäminen makaa tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Elinaikakertoimen tarkoitus on houkutella ihmisiä jatkamaan työelämässä. Sotilaseläkejärjestelmässä on pakollinen eroamisikä, eikä eläkkeelle siirtymishetkeä voi valita henkilökohtaisista lähtökohdista. Näin on kohtuutonta, että sotilaseläkkeisiin sovelletaan elinaikakerrointa. Näiden kahden epäkohdan korjaamisen osalta ajankohta on äärimmäisen huono. Yleinen tavoite on pidentää työuria, ei lyhentää niitä. Toisekseen sotilaseläkkeiden mukaan maksettava eläkepalkka on kohtuullinen elinaikakertoimen leikkauksen jälkeenkin. Negatiivista vaikutusta kompensoivat ammattisotilaiden kasvaneet keskiansiot sekä laskentaperusteena käytettävä viimeisen kymmenen vuoden ansiot. Eläkkeet, kuten myös sotilaseläkkeet, eivät ole sopimusasioita vaan puhtaasti lailla säädettäviä etuuksia. Nykyiseen hallintokulttuuriin kuuluu, että eläkelakien uudistamisen valmistelut toteutetaan yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa. Hallituksen linjaus selonteossa ja valitseva tilanne huomioiden, sotilaseläkkeisiin ei pitäisi kohdistua minkäänlaisia uudistuspaineita. Ammattisotilas 1/2013 3

4 4 Ammattisotilas Kuva: 1/2013 Petteri Leino

5 Mainetutkimus 2012: Jäsenet kiittävät, työnantaja ei Aliupseeriliitto teetti mainetutkimuksen viime marraskuussa. Tutkimuksen mukaan liiton jäsenet ovat tyytyväisiä Aliupseeriliiton aktiiviseen ja julkisuutta hyödyntävään edunvalvontaan. Sitä vastoin suurta tyytymättömyyttä Aliupseeriliittoa kohtaan esiintyy kenraalikunnan ja muiden työnantajien edustajien sekä puolustushallinnossa toimivien ammattijärjestöjen toimihenkilöiden piirissä. Tutkimuksen johtopäätös ei ollut yllätys. Sen mukaisesti Aliupseeriliitto toimii perinteisen ammattiyhdistysliikkeen toiminta- ja viestintämenetelmien mukaisesti sekä liitto soveltaa toiminnassaan taistelevan ay-liikkeen retoriikkaa ja toimintatapoja. Aliupseeriliitto koetaan hyvin puheenjohtajakeskeisenä organisaationa, jossa liiton puheenjohtaja on merkittävästi esillä oman persoonansa kautta ja tekee sitä kautta niin viestintää kuin vaikuttamista. Useamman sidosryhmän ja jäsenten vastauksissa tätä pidettiin hyvänä, mutta täysin päinvastaisesti siihen suhtautuvat työnantajan edustajat. Voimakas henkilöityminen aiheuttaa työnantajassa merkittävää mainevajetta. Tutkimukseen vastanneiden mukaan Aliupseeriliitto käyttää merkittävästi hyödykseen julkisuutta edunvalvonta- ja vaikuttamistyössään. Julkisuuden käyttäminen nähdään kaksijakoisena. Valtaosa liiton jäsenistä pitää tästä linjasta. He kokevat julkisuudessa esiintymisen myönteisenä ja ovat tyytyväisiä liiton rohkeaan linjaan. Julkisuuden hyödyntämiseen työnantajan edustajat ja muut puolustushallinnossa toimivat liitot suhtautuvat täysin päinvastaisesti. Aliupseeriliiton toimintatavasta johtuen näiden ryhmien edustajat suhtautuvat Aliupseeriliittoon erittäin negatiivisesti ja näiden vastaajien joukossa Aliupseeriliiton maine on kaikkein heikoin. Kokonaisuutena Aliupseeriliitto on hyvin tyypillisen ammattiliiton maineessa. Liiton tietoisesti valitsema korkeaprofiilinen toimintalinja näkyy tuloksissa, vaikkakin työnantajaryhmien kriittisyys on poikkeuksellisen voimakasta. Kenraalikunnan vastaukset mustalla Mainetutkimus toteutettiin niin sanottuna kuiluanalyysinä, jossa jokainen kysymys esitettiin kahteen kertaan. Ensin kysyttiin vastaajan odotuksia Aliupseeriliitosta ja sen jälkeen, miten vastaaja kokee liiton suoriutuneen kyseisissä asioissa. Tulokset esitetään liikennevaloilla, joissa vihreällä olevissa asioissa vastaajien odotukset sekä tulokset ovat tasapainossa. Mikäli odotusten ja toteuman erotus on yli yhden yksikön, on odotuksissa ja toteumassa selvä ristiriita. Tällöin tilanne on kriisiytynyt ja edellyttää välittömiä toimia. Palveluksessa oleva kenraalikunta kuului omana ryhmänä tutkimusotantaan ja heistä tutkimukseen vastasi 25 %. Näin heidän vastauksiaan voidaan pitää täysin luotettavina. Kenraalikunnan piirissä Aliupseeriliiton maine oli toiseksi alhaisin, vain puolustushallinnossa toimivien ammattijärjestöjen piirissä liiton maine oli vielä alhaisempi. Kenraalikunnan vastauksissa ei enää riittänyt punainen valo, vaan vastaukset painuivat mustalle. Aiupseeriliitto soveltaa toiminnassaan taistelevan ayliikkeen retoriikkaa ja toimintatapoja Kenraalien odotuksiin nähden liitto esiintyy liian paljon julkisuudessa ja on liian tunnettu. Liiton toiminta on liian aktiivista, monipuolista ja uutta luovaa sekä viestintä tehokasta. Kenraalien mielestä Aliupseeriliitto on liian vakavarainen ja liitolla on liiaksi jäsenetuja. Kaikkiaan heidän mielestään odotuksiin nähden Aliupseeriliitossa toimiminen on liian houkuttelevaa. Kenraalit toivoisivat, että Aliupseeriliitto olisi paremmin johdettu ja sen päätoimiset työntekijät olisivat yhteistyökykyisempiä. Samoin he toivovat liitolta parempaa mainetta, luotettavuutta ja yhteistyökykyä. Näiden asioiden osalta näkemyseroa on peräti lähes kaksi kokonaista yksikköä kolmesta mahdollisesta. Aliupseeriliiton brändin osalta kenraalien vahvin mielikuva on rohkeus ja heikoin kuuntelevuus. Kenraalien brändiarvio Aliupseeriliitosta on poikkeuksellisen negatiivinen, jopa poikkeuksellisen negatiivinen verrattuna laajemmin muihin tutkittuihin yhteisöihin verrattuna. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä Omina vastaajajoukkoina olivat pääesikunta sekä puolustushaara- ja joukko-osastotason työnantajavirkamiehet. Pääesikunnan mielipiteet Aliupseeriliitosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin kenraalikunnassa, vaikkakin pääesikunnan odotukset ja liiton toiminta ovat lähempänä toisiaan kuin kenraaleilla. Maakunnissa työskentelevien työnantajaedustajien näkemykset ovat jo merkittävästi lähempänä kaikkien vastaajien keskiarvoa. Odotusten ja liiton toiminnan välillä ei koeta olevan suurta eroa. Työnantajavirkamiesten vastauksissa odotusten ja liiton toiminnan osalta suurimmat ristiriidat liittyvät liiton esiintymiseen julkisuudessa, liiton hyvämaineisuuteen ja luotettavuuteen sekä liiton viestintään. Työnantajien vastauksista näkyy selvästi, etteivät he pidä Ammattisotilas -lehden toimituksellisesta linjasta eivätkä aktiivisesta sosiaalisen median käytöstä. Liiton Ammattisotilas 1/2013 5

6 kotisivuilla oleva puheenjohtajan blogi on punainen vaate siitä huolimatta, että se on yksi seuratuimpia viestintäkanavia. Työnantajien vastauksissa merkittävänä erona on en osaa sanoa -vastaajien määrät. Kenraalien joukossa näitä vastauksia ei juuri ole, toisin kuin muiden työnantajien piirissä. Esimerkiksi liiton johtamista ja työntekijöitä arvioivissa vastauksissa Pääesikunnan EOS-vastaajien määrä on peräti lähes puolet. Kaikkiaan työnantajien vastaukset kertovat yhteisestä näkemyksestä, joka ei ole muodostunut vain henkilöiden itsensä muodostamana, vaan kollektiivisen mielipiteen muokkauksena. Aliupseeriliiton tiedossa on, että työnantajan keskinäisessä viestinnässä liitosta ei ole juurikaan hyvää sanottavaa. Ja se näkyy tuloksissa. Työnantajat eivät pidä Ammattisotilaslehden toimituksellisesta linjasta eivätkä aktiivisesta sosiaalisen median käytöstä. Maakunnissa työskentelevien työnantajan edustajien odotukset Aliupseeriliitolta ja kokemus liiton toiminnasta vastaavat hyvin toisiaan. Kuva: Asta Ruuskanen Veljesjärjestöjen tyly tulos Puolustushallinnossa toimivien STTK:n ja AKAVA:n ammattijärjestöjen päätoimiset toimihenkilöt muodostivat oman vastaajajoukon. Tämän joukon osalta vastausprosentti oli yksi suurimmista, noin 70 %. 16 vastaajasta suurin osa työskentelee Upseeri- ja Päällystöliiton sekä MPHL:n toimistoissa. Näiden keskuudessa Aliupseeriliiton maine on kaikkein alhaisin. Puolustushallinnon järjestöjen mielipiteet ovat lähellä kenraalikunnan vastauksia. Mustaa väriä ei ole ihan niin paljon, mutta sitä vastoin punainen ja keltainen ovat pääosissa. Vastaukset eivät yllätä. Jo pidempään on ollut nähtävissä, ettei kolmen muun järjestön piirissä ole nähty Aliupseeriliiton kasvua hyvänä. Tilanne on täysin ymmärrettävä, sillä nämä järjestöt kokevat olevansa kilpailutilanteessa Aliupseeriliittoon nähden. Päällystöliiton ja MPHL:n osalta se konkretisoituu heidän menetetyn asemansa takia, Upseeriliiton osalta kamppailussa opistoupseereilta vapautuvista tehtävistä: Kuka jatkossa tekee opistoupseerien työt nuoremmat upseerit vai aliupseerit? Ainoat positiiviset asiat näiden vastaajien osalta olivat liiton yleinen tunnettavuus, aktiivinen toiminta, tapa pitää yllä julkista keskustelua sekä Aliupseeriliiton tehokas edistäminen kriisinhallintapalveluksessa olevien asioiden osalta. Ylipositiivinen maine Aliupseeriliitolla oli näiden vastaajien joukossa jäsenetujen osalta, joita kilpailevat liitot ei toivoisi liitolla olevan lainkaan. Muut liitot eivät toivoisi Aliupseeriliiton esiintyvän julkisuudessa. Sitä vastoin Aliupseeriliiton pitäisi olla näiden vastaajien kanssa samaa mieltä sekä pitää yllä heidän suuntaansa hyvää mainetta, yhteistyökykyä ja luottamusta. Järjestökentän toinen laita Aliupseeriliiton pääsopijajärjestö JHL, Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK sekä SAK:n jäsenjärjestöt suhtautuvat täysin päinvastaisesti Aliupseeriliittoon kuin puolustushallinnossa toimivat järjestöt. JHL:stä vastaajia oli peräti 43 henkilöä, SAK:n toimistosta 11 ja SAK:n jäsenjärjestöjen johtohenkilöistä 14 henkilöä. Vastausaktiivisuus oli näissä ryhmissä %. Näiden vastaajien osalta heidän odotuksensa ja Aliupseeriliiton toiminta ovat tasapainossa ja toteuman tyytyväisyys keskiarvon yläpuolella. SAK:laiset vastaajat pitävät 6 Ammattisotilas 1/2013

7 SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen sekä JHL:n vastaajien odotukset ja Aliupseeriliiton toiminta olivat tasapainossa ja vastaajat olivat tyytyväisiä liiton toimintaan. Aliupseeriliittoa ylikorostuneen puoluepoliittisesti sitoutumattomana. Tässä on selvä ero työnantajiin tai puolustushallinnon liittoihin nähden, joiden mielestä Aliupseeriliitto on puoluepoliittisesti sitoutunut. Asia on sinällään mielenkiintoinen, koska poliittiset päättäjät, media tai Aliupseeriliiton jäsenet eivät nähneet poliittisessa sitoutumisessa ristiriitaa. Koko SAK:laisen vastaajajoukon piirissä Aliupseeriliittoa pidettiin johtavana ammattijärjestönä maanpuolustuksen toimialalla. Toisaalta näiden vastaajien mielestä Aliupseeriliiton viestintä ei ole odotuksiin nähden tarpeeksi tehokasta. Samoin heidän mielestään liitto esiintyy liian vähän julkisuudessa. JHL:n, SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen edustajien piirissä Aliupseeriliiton brändimielikuvaksi koettiin tärkeä, pitkäjänteinen, valpas ja yhteistyöhakuinen. Jäsenet tyytyväisiä Aliupseeriliiton rivijäsenet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä liiton toimintaan. Jäsenistä löytyy myös kriittisyyttä liiton toimintaan. Kärjistäen voidaan todeta, että kaikista kriittisimmät ovat yli 50-vuotiaat, mestariopinnot suorittaneet, vaativuusluokassa 7 palvelevat joko sotilaspoliisi- tai laivapalvelusalalla työskentelevät miehet. Tämän joukon mielipiteet poikkeavat ratkaisevan kriittisinä. Ammattisotilas 1/2013 7

8 Sitä vastoin mitä nuorempaan ikäluokkaan vastaaja kuului, sitä positiivisempi oli hänen arvionsa Aliupseeriliitosta. Samoin määräaikaisessa virkasuhteessa olevien näkemykset ovat positiivisempia kuin vakituisessa virassa olevilla. Voimakkaasti kärjistäen voidaan todeta, että kaikkein tyytyväisin jäsen on sotilasmusiikkialan nuori aliupseeri, joka ei ole käynyt mitään sotilasammatillisia opintoja. Jäsenet asettavat erittäin kovat odotukset luottamusmiesten asiantuntevuudelle, palveluhalukkuudelle ja yhteistyökyvylle. Näiden odotusten keskiarvo on noin 3,8 (maksimi 4,0) ja toteuma on noin 3,25. Yli 80 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että liiton luottamusmiehet ovat asiantuntevia, palveluhalukkaita ja yhteistyökykyisiä. Puolustusvoimien palkkaussotkun selvittäminen näkyy edelleen jäsenten vastauksissa. Osa jäsenistä olisi toivonut liitolta vielä voimakkaampia toimia sotkun selvittämisessä. Kaikkein tyytyväisempiä jäseniä ovat aktiivisesti toiminnassa mukana olevat henkilöt, hallituksen jäsenet sekä luottamus- ja varaluottamusmiehet. Yhdistysten puheenjohtajat ja hallitusten jäsenten mielipiteet ovat hieman korkeampia kuin rivijäsenten kannat. Pääosin hyvä maine Aliupseeriliitolla on hyvä maine yhteiskumppanien, median, poliittisten päättäjien sekä Puolustusministeriössä työskentelevien parissa. Yhteistyökumppanit -ryhmään kuuluvat liitolle jäsen- ja muita Jäsenistö ja valtaosa sidosryhmistä ovat tyytyväisiä liiton aktiivisempaan esilläoloon. Osa jänistä olisi toivonut liitolta vielä voimakkaampia toimia palkkasotkun selvittämiseksi. Kuva: Asta Ruuskanen palveluja tuottavat tahot. Näiden piirissä liiton maine on paras. Median, poliittisten päättäjien ja Puolustusministeriössä työskentelevien ihmisten odotukset Aliupseeriliittoa kohtaan ovat maltilliset ja toteuma vastaa lähes täysin heidän odotuksia. Kaikkiaan Aliupseeriliiton mainetta voidaan pitää hyvänä ja tilannetta rauhallisena. Täydellisen poikkeuksen muodostavat puolustusvoimien työnantajan edustajat sekä puolustushallinnossa toimivien ammattiliittojen toimistojen henkilöstö. Heidän suhteensa Aliupseeriliittoon on poikkeuksellisen negatiivinen. Näihin ryhmiin suhteet ovat selvästi kriisiytyneet. Tämä tuskin on kenelläkään yllätys, kun tarkastellaan muutamaa vuotta taaksepäin. Palkanmaksuongelmissa tai puolustusvoimauudistuksessa nämä vastaajajoukot eivät ole voineet sulattaa Aliupseeriliiton aktiivista toimintaa. Tutkimus osoitti, että Aliupseeriliiton toiminnalla on jäsenistön vahva tuki. Se tuki on tärkeämpää kuin kilpailevien järjestöjen tai työnantajien mielipide. Petteri Leino Mikä mainetutkimus? Aliupseeriliiton mainetutkimuksen suoritti Mediatum Oy Tutkimus toteutettiin sähköisesti. Kutsutuille henkilöille lähettiin sähköpostilla linkki vastauslomakkeeseen. Tutkimukseen kutsuttiin kaikkiaan henkilöä, joista puolet oli Aliupseeriliiton jäseniä. Tutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Liiton hallitus halusi tarkoituksella kartuttaa mahdollisimman laajasti näkemyksiä Aliupseeriliitosta, koska liitto on ollut aiempaa enemmän julkisuudessa. Tutkimukseen vastasi 829 henkilö, joista puolet oli liiton jäseniä. Kaikkiaan vastausprosentti nousi 25 prosenttiin. Muutaman sidosryhmän osalta vastausten määrät jäivät niin pieniksi, etteivät ne muodosta riittävää otantaa. Näitä olivat AKAVA:n ja STTK:n jäsenjärjestön sekä maanpuolustusjärjestöt. Tutkimuksessa mitataan mainetta niin sanotulla kuiluanalyysilla, jossa samat väittämät esitetään kahteen kertaan. Ensin kysytään vastaajan odotuksia ja sitten vastaajan mielipidettä toteutumasta. Näiden erotus muodostaa joko optimaalisen maineen tai yli- ja alimainetta. Mainetutkimuksen osana tutkittiin vastaajien näkemyksiä Aliupseeriliiton viestinnästä sekä Aliupseeriliiton jäsenten näkemyksiä puolustusvoimauudistuksesta. Näistä kummastakaan osa-alueesta ei noussut esiin mitään erityistä. Aliupseeriliitto julkaisee mainetutkimuksen tulokset verkkosivuillaan osoitteessa 8 Ammattisotilas 1/2013

9 Tanskan sotamuseossa (Töjhusmuseet) on ajankohtainen näyttely Kaukainen sota. Näyttelyssä esitellään hyvin konkreettisella tavalla tanskalaisten sotilaiden toimintaa Afganistanissa. Näyttelyn kaikki materiaali on tuotu Afganistanista aina hiekkaa, afgaaniperheen taloa ja käymälää myöten. Näin näyttelyyn tutustuvat voivat tuntea kaikilla aisteillaan palan kaukaista maata ja sotilaiden kokemuksia siellä. Näyttely on rakennettu siten, että vierailija joutuu kiertämään koko installaation alusta loppuun. Näyttelyyn tutustuvalle tarjotaan virikkeitä tanskalaissotilaiden majoituksesta, autenttisen partiomaaston kautta paikkaan, jossa on miinaan ajanut tanskalaisten panssaroitu maasturi. Näyttely ei ota kantaa Afganistanin sotaan. Se ei luo sille mitään sankarimyyttiä, mutta ei myöskään kritisoi. Se esittää asiat hyvin pelkistetysti ja realistisesti. Tanskalaisten kenttäkäymälä on juuri sellaisena kuin se on ollut Afganistanissa, kaikkine seinäkirjoituksineen ja pornolehtineen. Realistisuus ja ajankohtaisuus ovat Kaukainen sota -näyttelyn suurimmat saavutukset ja niissä on onnistuttu erinomaisesti. Museon ja Tanskan puolustusvoimien johdolle kuuluu kiitos, ettei itsesensuuri ole iskenyt näyttelyyn. Kaukainen sota on saanut Tanskassa suuren huomion ja yleisön suosion. Tutustuessani viime syksynä eräänä sunnuntaina näyttelyyn, paikalla oli paljon tanskalaisia ryhmiä perheitä, kaveriporukoita ja nuoria miehiä isovanhempiensa kanssa. Yhteistä näille ryhmille oli, että jokaisessa ryhmässä vaikutti olevan ainakin yksi Afganistanissa palvellut. Ulkopuoliselle jäi käsitys, että näyttelyn vierailijat kokivat kouriintuntuvasti näyttelyn. Näyttely on hyvä osoitus siitä, että myös museotoiminnan on elettävä ajassaan. Näyttelyyn tutustuessa tuli mieleen, miten asiat on hoidettu Suomen puolustusvoimissa. Kerätäänkö nykyisissä kriisinhallintaoperaatioissa aktiivisesti kaikki museaalinen esineistö talteen, vai hävitetäänkö ne viimeistään operaation päättyessä? Avoin keskustelu Tanskassa käydään paljon avoimempaa keskustelua Afganistanin sodasta kuin Suomessa. Siellä selvästi puhutaan sodasta eikä jostain epämääräisestä kriisinhallintaoperaatiosta. Tanskassa on ilmestynyt viime vuosina toistakymmentä kirjaa, jotka käsittelevät Afganistanin sotaa, sotilaiden kokemuksia ja sotainvalidien elämää. Valittu linja on täysin toinen kuin Suomessa. Avoin keskustelu luo Afganistanista kotiutuneille sotilaille toisenlaisen ympäristön kuin keskustelua välttävä ilmapiiri. Avoimessa ympäristössä sodasta kotiutuneiden sotilaiden omaisten ja läheisten on helpompi ymmärtää toisen sopeutumattomuutta takaisin normaaliin siviilielämään. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Realistisuus ja ajankohtaisuus ovat näyttelyn suurimmat saavutukset. Itsesensuuri ei ole iskenyt näyttelyyn. Näyttelyn verkkosivut: denfjernekrig.dk Ammattisotilas 1/2013 9

10 Selonteko ei luvannut lisää rahaa Hallitus julkisti uusimman turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon juuri ennen joulua. Selonteon merkittävin asia puolustusvoimille ja sen henkilöstölle on, ettei lisää rahaa ole luvassa tämän vuosikymmenen lopulla. Ensimmäistä kertaa puolustusselontekojen historiassa maan hallitus ei sitoudu maanpuolustuksen pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseen. Puolustusvoimien kannalta selonteon tärkein osuus on sen viimeisessä kappaleessa. Tällä kertaa hallitus jätti tulevan rahoituksen kokonaan ilmaan. Asia on ilmaistu ainoastaan puolustushallinnon toiveena. Kirjaus kuuluu suoraan lainattuna: Valitun puolustusratkaisun kestävä ylläpitäminen edellyttää riittävää materiaaliinvestointien tasoa. Puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2006 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Heti tämän kirjauksen perään Kataisen hallitus toteaa, ettei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuuksia muuttaa menokehyksiä. Asia jätetään seuraavan hallituksen arvioitavaksi sekä valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseksi. Hallituksen linjaus on kaikkiaan omituinen. Ensiksi se ottaa kantaa vain materiaali-investointien turvaamiseen ja toiseksi se vaan toteaa asiantuntijoiden laskema-arvion materiaali-investointien ylläpitämiseksi. 10 Ammattisotilas 1/2013

11 Hallitus ei siis kanna huolta puolustusvoimien ja sotilaallisen puolustuksen toiminnan rahoituksen turvaamisesta. Tällä ajattelulla asevelvollisten koulutuksen alasajoa voidaan jatkaa ja henkilöstöä vähentää edelleen. Nyt valittu linja on kerrassaan poikkeuksellista. Edellisessä vuoden 2009 selonteossa oli selkeä kirjaus puolustuskyvyn rahoituksen turvaamisesta. Tuolloin sotilaallisen puolustuksen kokonaisrahoitus sidottiin reaalitasolla vuoden 2008 tasoon, jota päätettiin korottaa vuotuisten hinta- ja kustannusmuutosten nousun osalta täysimääräisesti ja vuodesta 2011 alkaen ylimääräisellä 2 %:n vuotuisella korotuksella. Järjestöjä on kielletty käsittelemästä omissa lehdissään puolustusvoimien tahtoa tulevasta rahoituksesta, emmekä tee sitä nytkään. Selvää tosin on, että puolustusvoimatkin haluavat lisää rahaa. Miten paljon ja mihin kohteisiin, se on hämärän peitossa. Kataisen hallituksen selonteosta ei enää löydy sotilaallisen maanpuolustuksen tavoitteina alueellista maanpuolustusta, yleistä asevelvollisuutta eikä vahvaa maanpuolustustahtoa. Sotilaallinen maanpuolustus uusiksi Edellisessä selonteossa määritettiin selvästi ja ymmärrettävästi, mitä poliittinen johto asettaa tavoitteeksi sotilaalliselle maanpuolustukselle. Tuolloin se määriteltiin siten, että Suomen sotilaallinen puolustus perustui suorituskykyiseen puolustusjärjestelmään alueellisen puolustuksen periaatteiden mukaisesti, yleiseen asevelvollisuuteen sekä vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Kataisen hallituksen selonteosta ei enää löydy sotilaallisen maanpuolustuksen tavoitteina alueellista maanpuolustusta, yleistä asevelvollisuutta eikä vahvaa maanpuolustustahtoa. Tämä on aivan ainutlaatuinen muutos aiempaan. Hallituksen mukaan jatkossa Suomella on oltava kansalaisten, valtiojohdon ja ulkopuolisten arvostama kyky puolustaa maata, sen itsenäisyyttä ja kansalaisten elinmahdollisuuksia yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa Suomi edistää turvallisuuttaan ylläpitämällä suorituskykyiset puolustusvoimat laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen mukaisesti, osallistumalla kriisinhallintaan sekä aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on nostettu aiempaa merkittävämpään rooliin. Hallitus kuitenkin samalla toteaa, että sotilasliittoon kuulumattoman Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ilman ulkopuolista tukea. Mediassa selonteon suurimmaksi muutokseksi nostettiin halu pohjoismaisen yhteistyön laajentamisesta. Muutamaksi viikoksi keskustelu kohdistuikin juuri tähän, kunnes ruotsalaiset ampuivat yhteistyöhaaveilut alas. Tosiasiassa Suomi hoitaa puolustuksensa yksin. Siitäkin huolimatta ettei kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen löydy lisää rahaa. Sodan ajan puolustusvoimat Selonteossa ei avata sodan ajan puolustusvoimien kokoonpanoa ja tehtäviä kuin hyvin yleisellä tasolla. Olennaista on, että sodan ajan puolustusvoimien kokoonpano pienenee rajusti vuoteen 2015 mennessä. Maavoimista häviää viisi prikaatia, sillä viimeisetkin jääkäriprikaatit lakkautetaan ja kolmesta alueellista prikaatista luovutaan. Näiden tilalle tulee maavoimien uuden taistelutavan mukaisia taisteluosastoja. Maavoimien iskukykyisimmäksi osaksi jää kolmen valmiusprikaatin lisäksi kaksi mekanisoitua taisteluosastoa ja kolme alueellista jalkaväkiprikaatia sekä valtaosin palkatusta henkilöstöstä perustettavat erikoisjääkäri- ja helikopteripataljoona. Maavoimien kehittämisen painopiste on uuden taistelutavan mukaisissa alueellisissa joukoissa, joiden tulee kye- Ammattisotilas 1/

12 tä toimimaan aktiivisesti, joustavasti ja tarvittaessa hajautetusti. Näiden rinnalle kokonaan uutena joukkotyyppinä kehitetään paikallisjoukot, joiden muoto ja tehtävät ovat avoinna. Myös merivoimien sodan ajan kokoonpanoa supistetaan rajusti. Nykyisistä viidestä ohjus- ja miinatorjuntalaivueista luovutaan ja niiden tilalle jää kaksi laivaston taisteluosastoa. Näiden pääosat muodostavat Hämeenmaa -luokan miinalaivat ja uuden Katanpää -luokan miinantorjuntalaivat sekä Rauma ja Hamina -luokan ohjusveneet. Nykyiset viisi rannikkoaluetta korvataan jatkossa kolmella taisteluosastolla. Sodan ajan rannikkojääkäripataljoonista toisesta luovutaan. Merivoimien maalla toimivien osien liikkuvuutta ja pimeätoimintakykyä kehitetään. Sodan ilmavoimat säilyvät pitkälti ennallaan, vaikka tukikohtien määrää vähennetään. Torjuntahävittäjien osalta jatkossakin on kolme lentolaivuetta. Hornetin tulen käytön kehittämistä ilmasta maahan jatketaan. Ei muutosta Puolustusvoimien henkilöstörakenteen tai -järjestelmän kannalta selonteko ei linjaa mitään uutta. Rauhan ajan henkilöstömäärä betonoidaan puolustusvoimauudistuksen tavoitteen tasolle, noin henkilöön. Selonteossa tunnustetaan sotilaseläkejärjestelmän tarpeellisuus ja näin sen tulevaisuuden uskoisi olevan turvattu. Puolustusvoimien kannalta on tarpeen, että ammattisotilaat siirtyvät riittävän nuorina eläkkeelle. Suurena muutoksena ei voine pitää jo puolustusvoimauudistuksessa lanseerattua kouluttajahenkilöstön määrän nostamista kahdesta kahteen puoleen koulutusjoukkuetta kohden. Tämä kun toteutetaan kasvattamalla koulutusjoukkueiden kokoa. Valtioneuvosto nosti selonteossa aktiivisen kansainvälisenyhteistyön aiempaa merkittävämpään rooliin. Samalla kuitenkin todetaan, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ilman ulkopuolista tukea. Selonteosta ei löydy sanaakaan kodinturvajärjestelmän kehittämisestä. Suojeluskuntien haamu vaikuttaa edelleen lepäävän vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen harteilla. Tämä on sinällään omituista, koska samanaikaisesti kertausharjoitusten määrää on rajusti karsittu. Selontekoon on kirjattu tavoitteeksi Tässä selonteossa puolustusvoimauudistus niellään kaikkine karvoineen. kouluttaa noin reserviläistä vuosittain. Tälle tasolle on tarkoitus palata vuonna Voi vain kysyä, että mikäli uutta rahaa ei tule, miten tuo taso on millään tavalla realistinen? Näinä suurien säästöjen vuosina, jolloin kertausharjoitusten määrä on pudotettu muutamaan tuhanteen, aiheutetaan vakavia vaurioita reservin ammattitaidolle. Selonteosta ei löydy merkittäviä uusia avauksia, eikä edellisen lisäksi suuria linjanmuutoksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta tätä selontekoa voi pitää puolustusvoimauudistuksen viimeisenä naulana. Kuten eräs kenraali totesi suurelle joukolle päivänä eräänä: Tässä selonteossa puolustusvoimauudistus niellään kaikkine karvoineen. Juuri tästä on kysymys. Teksti ja kuva: Petteri Leino Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 12 Ammattisotilas 1/2013

13 Siirtovelvollisuus ja sen mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat koko perheen elämään. Vain virkamies itse tietää, mitkä ovat hänen ja hänen perheensä tarpeet liittyen kotiin, puolison työpaikkaan, lasten koulunkäyntiin ja muuhun elämään. Vaihtoehdot jalostavat henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn Yhteistoimintamenettelyssä korostuu usein toiminnan kollektiivinen luonne; puhutaan puolustusvoimien, puolustushaarojen tai joukko-osastojen yhteistoimintaelimien toiminnasta. Näille on ominaista, että tarkastelukulmana ovat erilaiset organisaatiokokonaisuudet tai niiden osat ja niissä henkilöstön työhön ja työoloihin liittyvät kysymykset. Yksittäistä virkamiestä koskevat kysymykset käsitellään henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Näissä yhteistoimintaneuvotteluissa jokaisella on mahdollisuus tuoda esille, mitä mieltä juuri hän on jostakin asiasta ja minkälaisia vaikutuksia asialla on juuri hänen elämäänsä ja mitkä ovat hänen tarpeensa asiaan liittyen. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely on kunkin virkamiehen omaa henkilökohtaista edunvalvontaa. Puolustusvoimien yhteistoimintasopimus määrittää, että yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja virkamiehen kesken. Jos esimies tai virkamies itse häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan eli luottamusmiehen kesken. Työnantajalla tarkoitetaan joukko-osaston komentajan asemassa olevaa virkamiestä. Nämä neuvottelut liittyvät usein erimielisyyksiin virkamiehen asemasta tai oikeuksista tai sellaisiin päätöksiin, joissa esimiehellä ei ole toimivaltaa. Milloin henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään? Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely perustuu yleensä johonkin muutostarpeeseen, virkamiehen viranhoitoon tavalla tai toisella liittyvässä asiassa. Tarve ja aloite tulevat usein työnantajan Ammattisotilas 1/

14 taholta, mutta tarpeen henkilökohtaiselle yhteistoimintamenettelylle voi esittää myös virkamies itse esimerkiksi perheen sosioekonomisessa asemassa tapahtuvien muutostarpeiden johdosta. Puolustusvoimien kehityskeskustelut ovat eräs henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn muoto, johon jokaisella on mahdollisuus kerran vuodessa. Yleisimmin henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään virkamiehen siirtoon ja/tai tehtävään määräämiseen liittyen. Muita yleisimpiä tilanteita ovat työtehtävien sisällölliset muutokset nykyisessä tehtävässä, keskustelut mahdolliseen tulevaan kriisinhallintapalvelukseen liittyen tai suunnitelmat ammatillisista virkaurakursseista. Osin näitä käydään kehityskeskustelussa, mutta tilannekohtaisesti myös muulloin vuoden mittaan. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely tulee käydä samoin perustein kuin kaikki muutkin yhteistoimintamenettelyt. Neuvottelumenettely tulee aloittaa asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Samaan asiaan voi liittyä useampiakin henkilökohtaisia yt-neuvottelukertoja, mikäli asia niin vaatii. Kerralla ei tarvitse tulla valmista. Mitä henkilökohtaisella yhteistoimintamenettelyllä tavoitellaan? Henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn taustalla on usein tarve muuttaa virkamiehen hoitamia työtehtäviä tai virkapaikkaa. Yhteistoimintaelimien toiminnassa puidaan asioiden yleisiä vaikutuksia, mutta käsittely on väistämättä keskimääräistävää ja objektiivista; virkamiesten yksilökohtaiset tilanteet ja tarpeet saattavat vaihdella äärilaidasta toiseen sinänsä samassa tilanteessa kuten esimerkiksi puolustusvoimauudistuksessa on nähtävissä. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä keskiössä ovat virkamiehen yksilölliset, subjektiiviset tarpeet. Henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä esimies kertoo, miten muutos juuri kyseistä virkamiestä henkilönä kohtaa; mitkä ovat muutoksen perusteet ja vaikutukset ja mitä siitä virkamiestä koskien seuraa. Virkamiehellä taas on mahdollisuus saattaa esimiehen tietoon omat perustellut kantansa käsiteltävään asiaan ja omat vaihtoehtonsa tilanteen ratkaisemiseksi. Yhteistoimintamenettelyjä käydään asioissa, jotka ovat yleensä työnantajan työnjohto-oikeuden piirissä kuten tehtäväänmääräystoimivalta. Niitä voidaan käydä kuitenkin muistakin asioista, kuten kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta, mikä taas on virkamiehille vapaaehtoista. Miten henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu? Henkilökohtaisesta yhteistoimintamenettelystä on kirjavia kokemuksia. Monesti kuulee käydyn neuvottelun, jossa esimies on sanellut vaihtoehdottomat päätökset ilman vähäisintäkään muutos- tai keskustelumahdollisuutta. Toisinaan taas kuule käydyn aidot neuvottelut, joissa virkamiehen henkilökohtaiset tarpeet on otettu hyvin huomioon. Käytännön kokemuksesta voisi todeta, että keskustelun onnistuminen tai epäonnistuminen kertoo usein enemmän keskustelijoiden välisistä henkilökohtaisista suhteista, kuin itse asiasta. Henkilökohtaisia yhteistoimintamenettelyjä käydään hyvin erilaisissa tilanteissa, joten mitään yleispäteviä ohjeita ei voi antaa. Esimerkiksi siirtoa koskien syy voi olla, että joukko-osasto lakkaa, toimi- tai tehtäväala eli tehtävä työ siirtyy muualle tai että henkilöllä on henkilökohtaisia kykyjä, joita puolustusvoimat tarvitsee muualla tai että virkamies tekee siirrostaan itse aloitteen. Muutoksen perusteet voivat siis olla ainakin organisatorisia, toiminnallisia tai henkilöönkäypiä. Ja nämä kohtaavat eri henkilöitä eri tavoilla. Virkamiehen kannalta henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu parhaiten silloin, kun hän on perusteellisesti pohtinut, mitä mieltä hän käsiteltävästä asiasta lopun perin on, puntaroituaan realistisesti ja perusteellisesti eri vaihtoehtoja. On varsin yleistä, että ensimmäiset tunnot ovat jyrkempiä ja usein kielteisempiä muutoksia kohtaan kuin ne tunnot, jotka nousevat pintaan asiaa jonkin aikaa pohdittuaan ja realiteetin tiedostettuaan. Näistä ehkä kovimpia kysymyksiä ovat vastentahtoiset siirrot toiselle paikkakun- 14 Ammattisotilas 1/2013

15 Virkamiehen kannalta henkilökohtainen yhteistoimintamenettely onnistuu parhaiten silloin, kun hän on perusteellisesti pohtinut, mitä mieltä hän käsiteltävästä asiasta lopun perin on, puntaroituaan realistisesti ja perusteellisesti eri vaihtoehtoja. nalle työn perässä. Siirtovelvollisuus on realiteetti mutta onko siirtoon taloudellisia mahdollisuuksia? Entä puolison työpaikka ja oma tai lasten opiskelu? Entäpä harrasteet, ystävät tai koko elämänpiirin, suvun ja oman historian juurtuminen nykyiselle pakkakunnalle. Näihin kysymyksiin vain virkamies itse tietää vastauksen ja hänen tulee perustelluin syin myös ne esimiehelle kertoa. Esimies ei voi niitä muutoin tietää. Mikä kariuttaa henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn? Työnantajasta tai esimiehestä johtuvia syitä on ainakin kolme. Nämä ovat vaihtoehdottomuus, toimivallan puute tehdä muutoksia sekä neuvotteluhalun puute silloinkin, kuin vaihtoehtoja on tarjolla. Työntekijän osalta neuvottelu taas voi yhtä lailla kariutua jyrkkään vaihtoehdottomuuteen, niin sanottuun ei käy -linjaan tai siihen, että hän ei ainakaan neuvotteluhetkellä vielä tiedä, mitä tahtoo. Esimiehen lähestymistavan vaihtoehdottomuus nivoutuu usein yhteen toimivallan puutteen kanssa. Sama saattaa koskea myös joukko-osaston komentajaa työantajavirkamiehenä. Ylhäältä annettu puolustushaaran tai pääesikunnan käsky ei mahdollista muuta, kuin määrätyn muutoksen tekemisen. Tällöin ulkoa annetut reunaehdot tosiasiallisesti tekee mahdottomaksi esimiehen neuvottelun vaihtoehdoista tai vaikkapa aikataulun muutoksista henkilökohtaisessa yt-menettelyssä. Virkamiehen tulee myös vaatia henkilökohtainen yt-menettely käytäväksi joukko-osaston komentajan eli työnantajan kanssa, mikäli esimerkiksi perusyksikön päälliköllä esimiehenä ei ole riittävää toimivaltaa ratkaista asiaa. Sen sijaan silloin kun kysymys on esimiehen oman toimivallan piirissä olevasta asiasta, neuvottelut vaihtoehdoista kuuluu jo yhteistoimintalain ja sopimuksenkin valossa normaaliin henkilökohtaiseen yt-menettelyyn. Ja näitä vaihtoehtoja esimiehen tulisi itsestään selvästi valmistautua arvioimaan. Virkamiehen tehtäväksi jää tuottaa vaihtoehtoja omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan ja esittää ne yt-neuvottelussa. Virkamiehen jyrkkä ei-linja ei yleensä johda hänen kannaltaan odotettuun lopputulokseen. Toki, jos kanta on kirkas, se tulee esimiehelle myös ilmoittaa. Mutta jos asiassa on vähääkään järjestelyn varaa virkamiehen taholta, niin vaihtoehtoja tulisi yhteistoimintaneuvottelussa esittää. Tällaisia ovat esimerkiksi ehdotukset esitetyn muutosajankohdan siirtämisestä, esimiehen ehdotuksesta poikkeavat töiden tai työpaikan järjestelyt, omat halukkuudet vaihtaa tehtäviä tai toimialaa tai jopa suostumus itselle paremmin sopivaan siirtoon muualle, kuin mitä on esitetty. Neuvottelun tulokset ovat yleensä sitä parempia, mitä enemmän on aitoja vaihtoehtoja ja mitä paremmin ne perustellaan. Kyyninen ei yt-neuvottelulla kuitenkaan ole mitään merkitystä -asenne vie virkamieheltä yleensä sen viimeisenkin vaikutusmahdollisuuden omiin asioihinsa. Mika Oranen Aliupseerien ammattikuntasormus Aliupseeriliiton jäsenillä on nyt mahdollisuus hankkia oma ammattikuntasormus. Aliupseeriliitto tekee yhteistilauksen kevään aikana, mikäli tilauksia tulee vähintään 100 kappaletta. Jos saamme koottua tämän määrän tilauksia, tilaus toteutetaan. Sormuksen toimittaa Westerback Yritysmyynti Kultajousi Oy 14 k kultaa 14 mm paino 9,2 g Hinta: 700 euroa Ennakkotilaukset tehdään osoitteessa olevalla lomakkeella mennessä. Ennen tilausta tilaajan tulee käydä Kultajousen myymälässä varmistamassa tilattavan sormuksen oikea koko. Liiton toimisto laskuttaa ennakkomaksun (200,-) mennessä. Loppuosuus (500,-) laskutetaan mennessä. Sen jälkeen sormukset ovat lunastettavissa tilaajan ilmoittamasta Kultajousen myymälästä. Sormukset ovat valmiita arviolta kesäkuussa. Ennakkotilauksen jälkeen hankittavien sormusten hinta ilmoitetaan myöhemmin. Ammattisotilas 1/

16 Pääluottamusmiehen kynästä Virkaehtosopimusneuvottelut ovat jälleen käynnissä Yhteiskuntaa patistetaan säästötalkoisiin. Palkansaajilta peräänkuulutetaan osallistumista valtakunnan talouden pelastamiseen alentamalla palkkoja tasavallan presidentin näyttäessä esimerkkiä. En usko, että maailma pelastuu ja valtakunnan talous kohenee sillä, että ostovoimaa leikataan ja kansalaisia pelotellaan jokaiseen kotiin ulottuvalla maailmantalouden romahduksella. Valtakuntaan luodaan epävarmuutta ja perheiden elämää kurjistetaan korottamalla veroja ja alentamalla palkkoja. Mielestäni ostovoimaa pitäisi kohentaa, ihmisiä tulisi rohkaista käyttämään palveluja, vaihtamaan asuntoa, ennen kaikkea elämään normaalia elämää. Median myllytyksestä huolimatta palkan alennustalkoot eivät ala ainakaan vielä. Virkaehtosopimus, niin sanottu raamisopimus, on voimassa saakka. Tehdyn sopimuksen purkamisesta ei ole ollut puhetta. Sopimuskauden toinen neuvottelukierros on käynnistynyt aiemmin sovitulta pohjalta. Jokaiselle on luvassa 1,4 prosentin suuruinen yleiskorotus alkaen. Se, onko korotus tuolloin maksussa, jää nähtäväksi. Toivotaan, että SAP-taipuu korotuksiin ja tiedot saadaan järjestelmiin riittävän aikaisin. Yleiskorotuksen lisäksi neuvoteltavana on sopimusalakohtainen virastoerä. Virastoerän suuruus on 0,5 prosenttia. Neuvottelut tuon 0,5 prosentin käytös- tä ovat käynnissä. Mitä tuolla erällä saadaan aikaiseksi, selviää helmikuun kuluessa. Siitä tarkemmin seuraavassa lehdessä. Lisät tarkastelussa Neuvottelut ovat paljon muutakin kuin varsinainen kokous, jossa ratkaisua haetaan. Neuvotteluja edeltävät laajat valmistelut useissa eri työryhmissä. Tässä muutamia asioita, joita valmistavissa työryhmissä ja kokouksissa on ollut käsittelyssä ja selvitettävänä. Ilmavoimalaisten lisien tilanne selvitetään erillisessä työryhmässä pääesikunnan johdolla. Tarkastelussa ovat lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä sekä lennonvarmistusvastuulisä. Lentävän henkilöstön lentolisä on selvitetty työnantajan toimesta. Tarkastelu liittyy puolustusvoimauudistukseen ja siihen, että lisällisiä tehtäviä siirtyy ilmavoimista maavoimiin. Tarkastelu on tehtävä, koska virkaehtosopimus ei tunnista sotilasilmailuun liittyviä tehtäviä maavoimissa. Työnantajalla on tavoite tiukentaa lisien maksukäytäntöä ja soveltaa virkaehtosopimusta nykyistä soveltamiskäytäntöä huomattavasti suppeammin. Tarkastelussa on jokainen lisällinen tehtävä ja lisän maksamisen perusteet. Tämänkin selvityksen taustalla on säästöjen löytäminen. Aliupseeriston ja mekaanikoiden osalta tilanne näyttäisi kuitenkin säilyvän pääosin nykyisellään. Valtaosassa nykyisistä lisällisistä tehtävistä lisälle on olemassa aito ja oikea sopimuksen mukainen maksuperuste, eikä se muutu sillä, Kuva: Petri Asikainen että tehtävä siirtyy ilmavoimista maavoimiin. Päätöksiä asiassa ei kuitenkaan vielä ole, selvitystyö jatkuu. Mikäli selvitystyössä ilmenee, että on tarpeen laajentaa lisien maksamisen soveltamisalaa, siirtyy asian käsittely virkaehtosopimusneuvotteluihin, koska laajentuva soveltaminen täytyy rahoittaa. Toisaalta jos lisien piirissä oleva soveltamisala supistuu nykyisestään, neuvottelupöydässä tarkastellaan vapautuvan sopimusvarallisuuden määrää ja uudelleen kohdentamista. 16 Ammattisotilas 1/2013

17 Muutto- ja siirtokustannusten periaatteita täsmennetään Muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevaa sopimusta tarkastellaan omassa työryhmässään puolustusministeriössä. Tarkoitus on täsmentää sopimusta siten, että tulevassa puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöä kohdellaan muuttoihin ja siirtoihin liittyen tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Se, joudutaanko tuon sopimuksen mahdollisiin tarkennuksiin ja korjauksiin käyttämään sopimusvarallisuutta, selviää myöhemmin. Myös puolustusvoimien työaikasopimus on tarkastelussa. Työaikasopimusta kehitetään sekä pääesikunnan että puolustusministeriön työryhmissä. Selvityksessä on erityisesti erilaisten joustoelementtien ja eri työaikamuotojen rohkeampi käyttö muutostilanteissa. Sopimukset mahdollistavat monia joustavia työaikamalleja ja työajan järjestelyjä työn tekemiselle, mutta niitä ei rohjeta käyttää kovinkaan laajasti. Esimerkiksi etätyö on puolustusvoimissa aivan olematonta. Myös hajautettu työ, eli työ jossa työskennellään puolustusvoimien tiloissa mutta muualla kuin omalla virkapaikalla, on käytössä kovin suppeasti. Tiivistetty työ ja yksilöllinen työaika ovat niin ikään käytännössä vain virkaehtosopimuskirjauksia, niiden aito käyttö ja soveltaminen eivät juuri toteudu. Tarkastelussa on ollut myös jaksotyön voimassa olevien määräysten soveltaminen nykyistä joustavammin. Muitakin muutoksia on ollut esillä. Ainakin työaikasopimuksen tekniset korjaukset ja aiemmilla sopimuskierroksilla sovitut muutokset on tarkoitus tehdä samalla. Työaikasopimuksen osalta asiat ovat sellaisia, että kaikkien sopimusalojen pitäisi olla yksissä tuumin viemässä niitä eteenpäin. Jos jollain sopimusalalla ei ole kiinnostusta yhteisten asioiden sopimiseen, tyssää se myös muiden osalta. Sama koskee sopimusta muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Aliupseeriliitolla on tietysti myös tarve kohdentaa varallisuutta vaativuusluokkien välisien suhteiden korjaamiseen neuvotteluohjeiden sallimissa puitteissa. Varallisuuden kohdentaminen vaativuusluokkiin on liiton omissa käsissä. Niiden tarkastelusta sopivat puolustusministeriö ja Aliupseeriliitto, siihen neuvottelupöytään ei muilla ole asiaa. Tältä osin liiton hallitus on asettanut tavoitteet. Seuraavassa lehdessä kerron millaiseen sopimukseen Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö pääsivät. Summasummarum, rahanreikiä on loputtomasti, paljon enemmän kuin edellä on kerrottu, mutta valitettavasti rahaa on rajoitetusti. Neuvottelijoilla on edessään hikiset talkoot. Parin kuukauden kuluttua kuitenkin tiedämme kuinka neuvotteluissa kävi. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 1/

18 Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen Puolustusvoimat kannustaa henkilökuntaa ja varusmiehiä tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen. Vuodenvaihteessa käynnistyneen tupakoimattomuuteen tähtäävän hankkeen kohderyhmänä ovat sekä henkilökunta että varusmiehet. Savuttomuuden lisäksi puolustusvoimat pyrkii vaikuttamaan myös nuuskan käyttöön ja sähkötupakointiin. Pääesikunta julistautui tämä vuoden alussa savuttomaksi työ- ja palveluspaikaksi. Tupakointi on nyt sallittu vain ruoka- tai virkistystaukojen yhteydessä, ylimääräisiä tupakkataukoja ei ole. Puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitonen kertoo, että pääesikunnassa on ollut vuoden alusta lukien vain yksi tupakkapaikka. Henkilöstö ohjeistettiin uuteen toimintamalliin joulukuussa. Ohjeet on sisäistetty hyvin ja henkilöstö on muuttanut toimintamallejaan. Heiltä saamani palautteen mukaan muutos oli odotettavissa. Muualla yhteiskunnassahan on ollut viime vuosina useita esimerkkejä vastaavista muutoksista. Siitosen mukaan tupakointia ei tulla kieltämään kokonaan puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla. Sen sijaan halutaan kiinnittää työntekijöiden ja varusmiesten huomio tupakan ja nuuskan haitallisiin vaikutuksiin ja auttaa heitä lopettamaan. Kampanjan tavoitteena on, että viidessä vuodessa 20 % tupakoitsijoista on lopettanut. Mielestäni jokainen tupakoinnin lopettanut ihminen on suuri voitto. Tiedämme, että 40 % tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin. Haluamme tukea tupakoitsijoita lopettamaan antamalla heille työterveysaseman kautta työkalut lopettamiseen. Työnantajalta tukea lopettamiseen Pääesikunnan henkilökunnalla oli mahdollisuus perehtyä tarkemmin tupakoinnin vastaiseen kampanjaan terveysaseman järjestämässä tilaisuudessa tammikuussa. Tuolloin heille kerrottiin, miten työnantaja tukee niitä, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin tai nuuskaamisen. Siitosen mukaan keinovalikoimaan kuuluu muun muassa luentoja tupakoinnin vaaroista ja sen lopettamisesta sekä ravitsemuksesta, tupakoinninlopettamisryhmiä, valistusmateriaalia, lääkärin ohjausta sekä tarvittaessa lopettamista helpottavia reseptilääkkeitä. Siitonen kertoo, että varusmiehiin kohdentuvan kampanjan yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että kukaan ei aloita tupakointia varusmiespalveluksen aikana. Hän on huolestunut myös nuuskan lisääntyneestä käytöstä. Nuuskaaminen on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa. He luulevat, että nuuskaaminen on terveellisempää kuin tupakointi. Se on kuitenkin yhtä syöpävaarallista. Lisäksi nuuskassa on 20 % enemmän nikotiinia kuin tupakassa. Siksi se koukuttaa enemmän kuin tupakka. 18 Ammattisotilas 1/2013

19 Myös joukko-osastot mukana Kaartin jääkärirykmentissä tupakan ja nuuskan kimppuun käytiin varusmiehiin kohdentuvalla kampanjalla. Kampanjan otsikkona on Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi. Sotilaskodin pöydille ilmestyi tammikuun alussa huomiota herättävää kampanjamateriaalia. Kampanja tarjoaa tekemistä tupakoinnin tilalle ja ohjaa varusmiehiä osallistumaan urheiluharrastuksiin ja huolehtimaan omasta terveydestään. Kaartin jääkärirykmentti haluaa muuttaa toimintakulttuuriaan tupakoimattomuutta suosivaksi. Tiedottaja Tiina Möttösen mukaan joukko-osasto haluaa vähentää tupakoinnin aloittamista ja tukea sen lopettamista. Tammikuun saapumiserälle asia esiteltiin ensimmäisellä palvelusviikolla komentajan tulopuhuttelussa. Henkilökunnan kanssa asiaa on käsitelty viime vuonna ja uudelleen tammikuun alussa. Rykmentissä ei suosita tupakointia jatkossa. Tupakan mittainen tauko- ja tupakoitsijat tupakkapaikalle, muut tupiin mars -ilmaisuista luovutaan. Rykmentin johto korostaa myös henkilökunnan antamaa esimerkkiä. Henkilökunnan tupakointi ja nuuskaaminen varusmiesten nähden pyritään lopettamaan. Möttösen mukaan myös tupakkapaikkoihin tulee myöhemmin muutoksia ja niiden rinnalle suunnitellaan uusia, savuttomia taukotiloja. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen osoitteessa ja fressis.fi Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Tukea Tupakoinnin lopettamiseen? stumpin neuvontapalvelu Maksuttomaan Stumppi-neuvontapuhelimeen voit soittaa nimettömänä ma-pe klo Käytettävissä on myös reaaliaikainen neuvontapalvelu. Chat on avoinna ma, ke ja pe 9-12 sekä aina päivystäjän ollessa vapaana. Tietoa ja tukea löydät myös netistä. EUROTANK OY Säiliöajoneuvot vaativiin kuljetustehtäviin Hiekkatie 10, Kangasala Puh Kankaanpään Vartiointipalvelu Oy Lorvikatu Kankaanpää Puh TURUN SAMMUTINHUOLTO OY Kuormakatu 17, TURKU Puh Ammattisotilas 1/

20 Luukkosen mukaan liikenneopettajan tehtävässä henkilöllä tulee olla päätöksentekokykyä, ennakointikykyä, rauhallisuutta ja hyvä ulosanti Kuva: Asta Ruuskanen Kuljetusalan ammattilaiseksi puolustusvoimissa Ylikersantti Tomi Luukkonen (25) on kovaa vauhtia kouluttautumassa monipuoliseksi kuljetusalan ammattilaiseksi. Opetusaliupseerin tehtävä Kaartin jääkärirykmentin Kuljetuskomppanian autokoulussa on unelmatehtävä ajoneuvoista ja kouluttamisesta kiinnostuneelle miehelle. Luukkonen on kotoisin Kajaanista ja suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa. Varusmiespalveluksen aikana hänelle muodostui Puolustusvoimista kuva monipuolisena ja hyvänä työpaikkana. Siksi kynnys hakeutua omaan joukko-osastoon töihin armeijan jälkeen oli hyvin matala. Hän työskenteli prikaatissa aliupseerikoulun kouluttajana kahteen otteeseen, kuusi kuukautta kerrallaan. Luukkonen halusi kuitenkin muuttaa Helsinkiin ja työskennellä Kaartin jääkärirykmentissä. Halusin vaihtaa maisemaa ja nähdä mitä muuallakin on. Koska halusin ensisijaisesti tänne, en tuolloin hakenutkaan muualle. Työskentely kaupunkitaisteluun erikoistuneessa joukossa tuntui kovin erilaiselta verrattuna Kainuun prikaatiin. Luukkonen pääsi kuitenkin pian uuteen työhön ja toimintaympäristöön sisälle. Se oli aluksi aikamoista opettelua ja totuttelua. Heti kun aloitin työt, alkoi henkilökunnan Taistelu rakennetulla alueella kurssi. Se antoi minulle hyvän pohjan kouluttaa varusmiehiä. Pääsin pian sisään porukkaan. Suurin osa täällä työskentelevistä kouluttajista on muualta tulleita. Vuonna 2009 Kaartin jääkärirykmentti nimitti Luukkosen vuoden tulokkaaksi. Palkitseminen tapahtui rykmentin vuosipäivänä koko henkilökunnan läsnä ollessa. Olin tullut uuteen porukkaan ja hyvin erilaisiin työtehtäviin, kuin olin Kajaanissa tehnyt. Kyllä se tuntui palkitsevalta. Olin ainakin sopeutunut joukkoon. 20 Ammattisotilas 1/2013

Aliupseeriliitto Mainetutkimus 2012 PERUSRAPORTTI Mediatum 1 ALIUPSEERILIITTO MAINETUTKIMUS 2012 PERUSRAPORTTI. Mediatum Oy

Aliupseeriliitto Mainetutkimus 2012 PERUSRAPORTTI Mediatum 1 ALIUPSEERILIITTO MAINETUTKIMUS 2012 PERUSRAPORTTI. Mediatum Oy Aliupseeriliitto Mainetutkimus 2012 PERUSRAPORTTI Mediatum 1 ALIUPSEERILIITTO MAINETUTKIMUS 2012 PERUSRAPORTTI Mediatum Oy Aliupseeriliitto Mainetutkimus 2012 PERUSRAPORTTI Mediatum 2 SISÄLLYS Yleistä

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Tupakoimattomuuden edistäminen Puolustusvoimissa

Tupakoimattomuuden edistäminen Puolustusvoimissa . Tupakoimattomuuden edistäminen Puolustusvoimissa. Puolustusvoimien ylilääkäri Simo Siitonen 30.5.2013 Kuva: Suomen Kuvalehti SK 48 30.11.2012 Tupakoimattomuuden edistäminen Puolustusvoimissa hanke 2013-2016

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot