Porin kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Joulupukki kävi jo Työn ääniä Porin satamien horisontti Lähes koko suomalaisen työmarkkinakentän kattava raamisopimus hyväksyttiin. Kaupungin työntekijöiden palkat nousevat s. 2 Tuomaan markkinat, joulukalenteri, joulujuhlia, jouluruokaa, jouluvalot ja muuta mukavaa on työn alla kaupunkilaisten juhlapäivien iloksi. s Mäntyluodon 12 metrin väylä ja laituri vihittiin. Satamainvestointi on tärkeä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, vakuuttelivat valtiovallan edustajat. s. 12

2 2 Pääkirjoitus Joulupukki kävi jo Maanantaina Tuolloin työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat, että lähes koko suomalaisen työmarkkinakentän kattava raamisopimus voitiin hyväksyä. Sopimus on voimassa Siinä sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankorotuksista ja työelämän laadullisista parannuksista. Sopimuksen merkittävyyttä ovat hehkuttaneet kaikki osapuolet. Maailmantalouden ja erityisesti Euroopan talouden epävarmuuden vaikuttaessa niin voimakkaasti täällä koti-porissakin, osoittaa syvää vastuullisuutta ja yhteisten tavoitteiden asettamista kuppikuntien etujen edelle sopia laajasti ja yhteisesti palkoista ja työelämän kehittämisestä. Valtiovallan sitoutuminen työmarkkinaratkaisuun muistuttaa niin sanotuista vanhoista hyvistä tupoajoista. Tuposta ei kuitenkaan ole kyse, vaan uudenlaisesta mallista, joka sallii myös paikallisen sopimisen. Raamisopimuksen keskeinen tavoite on vakauttaa kokonaistaloutta. Se hillitsee inflaatiota ja työttömyyttä sekä kasvattaa palkansaajien ostovoimaa sopimuskauden kumpanakin vuonna. Raamisopimusta on pidettävä merkittävänä erityisesti kuntaalan kannalta. Se turvaa myös meille samantasoisen tulokehityksen kuin muilla aloilla. Näin kuntaalan kilpailukyky säilyy. Tärkeää on myös se, että Tehy saatiin lopulta mukaan raamisopimukseen. Tehyn jäseniin sovelletaan KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen allekirjoittamaa, kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Palkat siis nousevat heti Tuolloin kaikki saavat 1,6 % -1,7 prosentin yleiskorotuksen sopimusalasta riippuen sekä keskitetysti jaettavan tai paikallisen järjestelyerän. Myös sen kohdentuminen ja suuruus vaihtelevat sopimusaloittain. Paikalliset neuvottelut käynnistetään heti. Valtiovallan panos näkyy poikkeuksellisesti selvänä rahapanostuksena, valtion maksaessa tammikuussa kaikille palkansaajille tulevan 150 euron suuruisen kertaerän. Seuraavan kerran palkat nousevat Tällöin palkkoja korotetaan sopimusaloittain vaihtelevalla yleiskorotuksella, keskitetyllä ja paikallisella järjestelyerällä. Palkansaajalle on tietysti tärkeintä, mitä euroilla kaupasta saa. Tämän takia tärkeä osa raamisopimusta on, ettei palkansaajien verotusta kiristetä. Työmarkkinapöydässä on aina rahan lisäksi muutakin mielenkiintoista. Puhutaan sopimusten teksteistä. Sopimuksissa määritellään kaikki palvelussuhteen ehdot. Tekstit sisältävät rahanarvoisia etuja. Sopimusratkaisuissa parannettiin muun muassa määräaikaisten ja erilaisilla vapailla olevien työntekijöiden lomakorvauksia. Edelleen kuukausipalkkaisten palkkausrakennetta uudistetaan ja nykyaikaistetaan. Tavoitteena on parantaa työuransa alkuvaiheessa olevien asemaa alentamalla niin sanottuja työkokemuslisäprosentteja ja korottamalla peruspalkkoja. Raamisopimus sisältää osapuolille velvoitteen kehittää työelämän laatua ja osaamista. Erityisesti julkisella sektorilla pidettiin tärkeänä vuorotteluvapaakorvauksen leikkauksen peruuttamista. Vuorotteluvapaa on antanut monelle mahdollisuuden hengähtää, jotta jaksaa jatkaa työelämässä. Isyysvapaan pidentäminen edistää tasa-arvoisempaa perhepolitiikkaa ja yhteistoimintalakeihin tulevat henkilöstösuunnittelua kos- kevat täsmennykset vievät työpaikkojen toimintakulttuuria avoimempaan suuntaan. Samoja painotuksia on myös Porin kaupungin henkilöstöstrategiassa. Palkka on meille kaikille tärkeä, mutta hyvä työilmapiiri, onnistuminen ja ilo jokapäiväisestä työstä tuovat sen mielekkyyden, jonka varassa jaksamme tehdä työtämme. Kiitos kuluneesta vuodesta ja kaikista hyvistä töistä kaupunkilaisten parhaaksi. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Helena Metsälä Henkilöstöpäällikkö Porilainen kurkkusalaatilla Puhkean lähes päivittäin tai no, vähintään joka arkipäivä laulamaan Timo Jämsen & The Strangers -orkesterin Yyterin Twistiä ihan vain siitä ilosta, että saan toimittajana jatkuvasti kirjoittaa juttuja Porista valtakunnan mediaan. Pori on jämäkkä. Pori on tiivis. On siis aivan hurmaavan ihanaa, että Porissa on vain neljä kirjainta. Maarianhamina, Lappeenranta tai Enontekiö olisi hankalaa runtata niukkakirjaimiseen otsikkoon. Sitä paitsi nelikirjaimisuuden ilo moninkertaistuu, sillä yleensä jutussakin joutuu toistamaan raportointikaupungin nimeä. Kirjaimia säästyy pitkin matkaa. Pori rakastan sinua. Sitten kajahtaa jo Porilaisten marssi. Se vie aikamatkalle lapsena syttyneeseen ylpeyden tunteeseen. Selvisi, että koko laajan tasavaltamme ihan ensteks kuuluisin sotilasmarssi on juuri Porilaisten marssi. Ei suomalaisten marssi, ei lahtelaisten marssi, ei urjalalaisten marssi, vaan meidän porilaisten. Porilaiset pääsevät puolustusvoimien kunniamarssin sävelin ujuttautumaan jokaiseen sotilaalliseen juhlatilaisuuteen. Juhlavan tunteen lisäksi se tarjoaa monta näppärää sanaleikkiä kirjoittajalle. Jutun kuin jutun voi lopettaa artikkelin teemat yhteen kokoavaan toteamukseen: Loppu onkin sitten yhtä porilaisten marssia. Pasila, Porilaisten marssi. Sitten on vielä tämä herkkujen herkku. Porilainen sanana on toimittajalle oikein kielikuvien terhakka temmellyskenttä. Sivistynyt ihminen yhdistää sanan nopeasti pikaruokaan, jossa paahtoleipäsiivujen väliin on sipaistu reilu annos jöötimakkaraa. Makkaran laatuun en uskalla ottaa kantaa, sillä eri koulukunnat nimeävät ainoaksi oikeaksi metsästäjän, jahdin tai sipuliteemakkaran - sattumanpelkääjät jopa lauantain. No, se on vain siivuseikka porilaisteemassa. Porilainen kaikilla maus- teilla on joka jutun mahtava lähtöläppä, vaikka kerrottaisiin kenestä tahansa porilaisesta. Porilaiskokki kaikilla mausteilla, grilliyrittäjä sinapilla ja ketsupilla, maanviljelijä kurkkusalaatilla ja rekkamies raa alla sipulilla. Porilainen, syön sinut. Eikä tässä vielä kaikki. Porista on aivan mahtavaa tehdä runoja, koska ihan ilmaiseksi saa kaupunkiin mätsääviä riimejä. Ekstiä? Mieti nyt: kori ja tori. On asuinpaikkani Pori, jonka keskellä on tori. Siellä on myynnissä pärekori. Ja sitten voi vielä keventää loppua: horilori. Oliko huono runo? Entäs tämä? Sori ja don t vori. Parasta kaikista Pori. Osaa ne muutkin luritella Porista. Sellaisen mukavasti kuplivan olon saa, kun kuuntelee vaikka sieltä juutuubista Mu Porini -biisin, jonka esittää rap-artisti Tarkka-a. Mu Porini asuu mussa sitkeesti ku tauti. Jos oves lukee tyännä, se veretään auki rakkaudella Porista. Soila Ojanen porilaine kirjuuttelija Maire on aivan ihana porilainen. Soilakin haaveilee porilaisesta. Kuva Pia Rauhalammi

3 Henkilöstöasioita On aika kiittää: Porin kaupunki muistaa työntekijöitään Kiitosta hyvin tehdystä työstä pitää saada arkisen aherruksen keskellä. Hyvä työnantaja muistaa työntekijää myös uran ja elämänkaaren merkkipaalujen yhteydessä. Porin kaupunki muistaa työntekijöitään lahjoin monissa eri yhteyksissä. Lahja annetaan esimerkiksi työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta. Työpäiväksi sattuvat merkkipäivät ovat lisäksi vapaapäiviä. Syntymäpäivälahjan arvo määräytyy sen mukaan, kuinka pitkään henkilö on ollut kaupungin palveluksessa. Palvelusvuosista vähennetään palkaton työstä poissaolo kuten hoito- ja vuorotteluvapaa tai virkavapaa. Korkeimmillaan syntymäpäivälahjan arvo on sellaisella 60 vuotta täyttävällä työntekijällä, joka on ollut talossa yli 35 vuotta. Syntymäpäivälahjat valitaan usein sankarin toiveen perusteella, henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä sanoo. Lahja on useimmiten esine, koska esinelahja on verovapaa. Rahalahjan verottaja rinnastaa verotettavaksi palkkatuloksi. Matkalahjakortti on verovapaa, kun lahjakortissa on valittuna matkan määränpää ja ajankohta. Palvelusvuodet ovat syy juhlaan Työntekijää muistetaan palveluvuosien perusteella silloin, kun hän on ollut talossa 20, 30 ja 40 vuotta. Nämä rajapyykit ylittää vuosittain vajaa parikymmentä kaupungin työntekijää. 20 ja 30 vuotta talossa olleet saavat Kuntaliiton ansiomerkin tai vastaavanhintaisen esinelahjan. Mitä lahjaksi ostetaan, on hallintokuntien oma asia. Ohjeena on, että lahjan pitää olla tilaisuuden arvon mukainen. Palvelusvuosien perusteella annettavia lahjoja ei voi valita samalla tavalla kuin syntymäpäivälahjoja. Lahjoja koskevat päätökset voidaan tehdä esimerkiksi yhteistyötoimikunnassa tai asiaa varten nimetyssä lahjatyöryhmässä. Suurissa hallintokunnissa lahjat voi joutua kilpailuttamaan. Suosikkilahjoja ovat korut ja kellot sekä lahjakortit nimettyihin tarkoituksiin, Metsälä tietää. 20 ja 30 vuotta palvelleita juhlitaan hallintokunnissa eri tavoilla. Tilaisuus voi liittyä esimerkiksi joulujuhlaan. Varsinkin suurissa hallintokunnissa järjestetään tilaisuuksia erityisesti muistamista varten. Esimerkiksi teknisessä palvelukeskuksessa viime vuonna 30 vuotta palvelleille luovutettiin Pori 450-vuoden juhlakorusarjasta miehille kalvosinnapit ja naisille kaulakoru sekä 20 vuotta palvelleille miehille Pori 450-vuoden juhlakorusarjan kalvosinnapit ja naisille Kalevala Korun kääty. 40 vuotta tuo pitkän loman 40 palvelusvuotta tuovat automaattisesti Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin ja peräti kahden viikon palkallisen loman. Loman myöntämisessä ja pitämisessä noudatetaan vuosilomasäännöksiä. Esimiehen kanssa asiasta sopimalla loman voi laittaa vaikka kesäloman jatkoksi, Metsälä vinkkaa. 40 vuotta palvelleille järjestetään tilaisuus kaupungintalolla. Tilaisuuden emäntänä on kaupunginjohtaja tai henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Eläkkeelle jääminen on erityinen hetki työntekijälle itselleen, mutta myös työnantajalle ja työtovereille. Silloin talosta lähtee pois paljon osaamista, kokemusta ja hiljaista tietoa. Eläkkeelle jäävälle järjeste- tään läksiäistilaisuus hallintokunnan tiloissa ja hänelle annetaan muistolahja. Lahjan arvo on sata euroa. Teksti ja kuva Suvi Hurri Näin lasket palvelusvuotesi Palvelusvuosien laskeminen alkaa siitä hetkestä kun henkilön työsuhde alkaa. Kuntaliitosten kautta tai yhteistoimintasopimuksin Porin kaupungin palvelukseen siirtyneillä työsuhde katsotaan alkaneeksi silloin, kun henkilö on mennyt kuntaliitoksen tai yhteistoimintasopimuksen tehneen kunnan palvelukseen. Palvelusvuosien tulee täyttyä ennen syntymäpäivää. Myötätuuli jää joululomalle Tämän vuoden kuntosalisopimukset päättyvät viikolla 50, ja kaupungin tukema toiminta saleilla jatkuu taas tammikuun alussa. Myötätuulen kevään 2012 viikko-ohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja ohjelma jatkuu tammikuun puolella. Tarkemmat tiedot Myötätuulesta löydät Patarummusta henkilöstöpalvelujen sivuilta virkistystoiminta-otsikon alta. Jos et ole vielä käynyt uudessa uimahallissa, joululoman aikana siihen on mainio tilaisuus. Porin uimahallien sisäänpääsymaksuista sekä Merikarvian, Kankaanpään ja Ulvilan uimahallikäynneistä saa alennusta henkilökuntakorttia esittämällä euron käyntikerralta. Lisäksi on mahdollisuus avantouintiin tiistaisin kello Yyterissä, leirintäalueen saunarakennuksella. Porinassa työskentelevät Marja- Liisa Lehto ja Tarja Kuusisto ovat ahkeria Myötätuulen liikkujia. Naiset käyvät yhdessä kahvakuulassa ja Pace kiertoharjoittelussa Piukat paikat kuntosalilla. Lisäksi Marja-Liisan ohjelmistoon kuuluu niska-hartiajumppa ja avantouinti maauimalassa. Työmatkat menevät kävellen ja kesäisin pyöräillen. Tarjan harrastuksiin kuuluu voimaharjoittelun lisäksi vesijuoksu. Vaikka Myötätuuleen on tulossa muutaman viikon joulutauko, naiset lupasivat jatkaa kävelyllä käyntiä joulukiireistä huolimatta. Mikäli lunta on tarpeeksi, Tarja lähtee hiihtämään. Muistathan Sinäkin liikkua myös joulutauon aikana! Teksti Heidi Suominen Kuva Suvi Hurri Myötätuulen lattaritanssit jatkuvat taas tammikuussa Nuorisotalolla. Tanssikoulu Happy Dancen ohjaaja Jonna Seppälän johdolla latinoryhmä kokeilee myös Zumbaa.

4 4 Henkilöstöasioita Kaupunki rokottaa henkilökuntaa Sairaanhoitaja Katri Raita antaa lääkäri Anni Kankaanpäälle influenssarokotusta. Otavankadun lääkärinvastaanotolla henkilökunta sopi työterveyshuollon kanssa, että he rokottavat toinen toisensa. Kaupunki varautuu tämän talven influenssa-aaltoon tavallista järeämmin asein. Työterveyshuolto rokottaa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssaa vastaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiukensi suosituksiaan kausi-influenssan rokotuksista. THL:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät tulisi rokottaa, kun mahdollisuus saada influenssa työssä on merkittävä tai kun riski tartuttaa tauti esimerkiksi vanhukseen tai immuunipuutoksesta kärsivään potilaaseen on suuri. Suositus koskee myös päiväkotien henkilöstöä ja esimerkiksi potilashuoneissa ruoan jakeluun tai siivoukseen osallistuvia työntekijöitä. Viime vuonna THL:n suositus oli suppeampi, ja kaikki hakivat rokotuksensa perusterveydenhuollon puolelta. THL:n suositus jäänee tähän laajuuteen, mutta rokotetaanko henkilökuntaa työterveydenhuollossa tulevaisuudessa, on kiinni kaupungin päätöksistä, palvelupäällikkö Pirjo Pursiheimo työterveyshuollosta kertoo. Rokottaja voi tulla työpaikalle Rokotuksen saaminen edellyttää, että työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen työntekijän toimipisteessä ja arvioi riskejä yhdessä esimiesten kanssa. Tämä on ehtona sille, että kaupunki saa rokotuksista Kela-korvauksen. Työterveyshuollolla on mahdollisuus tulla rokottamaan henkilökuntaa työpaikalle, kun rokotettavia on isompi määrä. Pienistä työyksiköistä jokaisen pitää hakea rokote työterveyshuollosta itse. Kun rokotettavia on paljon, säästyy työaikaa, jos rokotuksen saa omalta työpaikaltaan, Pirjo Pursiheimo perustelee. Työntekijöistä esimerkiksi raskaana olevat tai lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat voivat hakea ilmaisen rokotuksen edellisvuosien tapaan perusturvasta. Riskiryhmiin kuulumattomille perusturvan kautta otettu rokotus on maksullinen. Hoitajia rokotetaan tuhkarokkoa vastaan Tänä syksynä työterveyshuolto on ohjeistanut terveydenhuollon henkilöstöä laittamaan myös tuhkarokkorokotukset kuntoon. Osa 60- ja 70-luvulla syntyneistä ei ehtinyt sairastaa tuhkarokkoa ennen kuin tauti katosi Suomesta. Nyt tuhkarokko tulee uudelleen, tänä vuonna sairastuneita on jo 26. Tautiepäilyjä on ollut myös Satakunnan alueella. THL:n kanta on, että rokottamattomat terveydenhuollon työntekijät, joilla ei ole immuniteettia tuhkarokolle, sikotaudille tai vihurirokolle eivät saa hoitaa immuunipuutteisia, raskaana olevia tai pikkulapsia, joilla ei ole MPRrokotusta. Jos MPR-rokote on siis jostain syystä jäänyt väliin, se tulisi ottaa nyt. MPR-rokotusta tarvitsevat saavat sen maksutta perusturvasta. Teksti ja kuva Suvi Hurri Koulutus tuo sisältöä ja haastetta arkiseen aherrukseen Nykypäivänä tekniikka menee eteenpäin huimaa vauhtia. Monelle tulee varmasti välillä tunne, ettei mitenkään pysy kärryillä. Kun tilaisuus osaamisen kohentamiseen tulee, siihen kannattaa tarttua. Porin perusturvakeskus ja Porin kaupungin henkilöstöpalvelut järjestivät yhdessä Satakunnan oppisopimuskeskuksen ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kanssa perusturvan toimistoalan työntekijöille mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan tehtävissään. Koulutuksella mahdollistettiin halukkaille sihteerin ammattitutkinnon tai osatutkinnon suorittaminen. Koulutukseen lähti mukaan pitkälti yli toistakymmentä opiskelijaa. Monet heistä ovat istuneet koulunpenkillä viimeksi vuosikymmeniä sitten, joten intoa uuden oppimiseen riitti. Siitä on jo yli 40 vuotta, kun olen viimeksi kunnolla opiskellut. Etenkin tietokoneasioissa tietojen ajantasalle saanti tulee todella tarpeeseen, kertoo etuuskäsittelijänä työskentelevä Marja-Reetta Anttila. Mahdollisuus uuden tutkinnon saamiseen herätti kiinnostusta muissakin. Innostuin asiasta heti, kun siitä kuulin. On hienoa, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua työaikana, toteaa toinen etuuskäsittelijä Milja Minttumäki. Eväitä tulevaisuuteen Sihteerin ammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka toimii sihteerin tai assistentin tehtävissä erikokoisissa yrityksissä tai organisaatioissa, sisäisissä ja ulkoisissa yhteyksissä. Tutkinnossa osaaminen näytetään suurimmalta osin työympäristössä, omassa työyhteisössä. Koulutukseen sisältyviä aihealueita ovat muun muassa toimialan sekä oman organisaation tunteminen, työyhteisön toiminnan tukeminen ja asiakastyön hoitaminen sekä viestintä asiakastyössä. Toimistonhoitaja Tarja Rastaan ensimmäinen ajatus koulutuksesta oli, että hänet laitetaan oppimaan alkeita uudelleen. Ajattelin, että ammatin edellyttämä koulutus, pitkä työkokemus ja jatkuva työtehtäviin liittyviin koulutuspäiviin osallistuminen riittäisi, hän kertoo mietteistään. Vähän ajan kuluttua Tarjan mieli kuitenkin muuttui. nossa ympäristössä, hän jatkaa. Hyvä yhteishenki saa kehuja myös muilta koulutukseen osallistuvilta. Mielenkiintoinen opiskelu hyvässä porukassa tuo mukavaa piristystä tavallisiin työpäiviin. Toinen kehuja saava osa-alue on kielten opiskelu. Ruotsin- ja englanninkielen kertaaminen on ollut todella mukavaa. On hienoa päästä käyttämään kielitaitojaan pareittain tai ryhmissä tapahtuvissa keskusteluharjoituksissa, Milja kehuu. Milja suoritti muutama vuosi sitten merkonomin tutkinnon palatessaan pitkän tauon jälkeen takaisin työelämään, joten opiskeleminen on vielä melko tuoreessa muistissa. Hän näkee lisäkoulutukset hyvinä eväinä tulevaisuutta varten. Ei sitä koskaan tiedä mitä tuleva tuo tullessaan. Organisaatio on ollut kovassa muutoksessa ja työtehtävät muuttuvat. Tämä sihteerin tutkinto saattaa jossain tilanteessa olla se ratkaiseva tekijä. Lisäksi työajalla opiskelu tuo työpäivään ihan uudenlaista sisältöä, hän hymyilee. Sihteerin ammattitutkintoa suorittava perusturvan koko porukka koolla. Takarivissä toinen oikealta on kielten opettaja Katariina Kuoppala. Kun ryhmä saatiin kokoon ja koulutus lähti käyntiin, ensimmäinen ajatus unohtui. Opiskelusta on muodostunut iloinen viikoittainen tapaaminen. Erityisesti kielten opettaja on osoittanut, että paras oppiminen tapahtuu ren- Teksti Hanni Huhtamaa Kuva Heli Koskela

5 Oikeilla säädöillä eroon niska- ja hartiavaivoista Niska ja hartiat jumissa ja päätä särkee tuttuja tuntemuksia varmasti jokaiselle, mutta erityisesti päätetyötä tekeville. Syyt niska-, hartia- ja lapaseudun vaivoihin ovat moninaiset. Jatkuva työskentely näyttöpäätteellä kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja silmiä. Haitallisia työtapoja voivat olla esimerkiksi pitkäkestoinen paikallaan istuminen, samoina toistuvat pään ja käden liikkeet, kumara, kiertynyt tai taaksepäin taipunut niskan asento sekä hankalat tai tukemattomat käden asennot. Niska- ja hartiaseudun lihasten jumittuminen saattaa aiheuttaa myös päänsärkyä ja pistelyä käsissä. Työfysioterapeutti Päivi Rintaluoma, Satakunnan Työterveyspalveluista, mitä on tehtävissä oireiden vähentämiseksi? Oireita voidaan vähentää ja niistä on mahdollisuus päästä kokonaan eroon kiinnittämällä huomiota työpisteen ergonomiaan, istuma-asentoon ja ryhtiin. Työn riittävä tauottaminen on myös tärkeää. Mitä on ergonomia? Ergonomialla tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkia niitä työympäristön olosuhdetekijöitä, joilla on merkitystä työntekijän hyvinvoinnille eli työasennon lisäksi esimerkiksi työpisteen laitteet, kalusteet ja valaistus. Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa työpistemallia, joka soveltuisi kaikille? Ei. Jokaisen tarpeet ovat yksilöllisiä. Näin ollen näyttöpäätetyötä tekevän oma aktiivisuus työpisteen kehittämiseksi ja korjaamiseksi on tärkeää parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Hyvän työasennon lähtökohtana on työntekijän mittoihin sopiva ja säädettävissä oleva työtuoli. Työtuolia säätämällä löytyy asento, jossa hartiat, niska ja alaraajat ovat mahdollisimman rentoina, selkä ja yläraajat tuettuina. Samalla pitää muun muassa tarkistaa, että näyttöpääte on oikealla etäisyydellä ja katseen suunta siihen nähden oikea. Paras lopputulos löytyy kokeilemalla. Mikä merkitys on työn tauottamisella? Erittäin suuri. Staattinen jumittaminen samassa asennossa on myrkkyä ylävartalon lihaksille. Asentoa pitää muistaa vaihtaa usein. Puhelimeen voi vastata välillä vaikka seisaaltaan. Työpäivärutiineihin on hyvä sisällyttää myös omaehtoista pienimuotoista taukojumppaa. Jumppa on yleensä porukalla hauskempaa ja motivoivampaa. Taukojumpata voi pienellä työporukalla tai järjestää jumppaa isommalle ryhmälle. Työfysioterapeutilta saa tarvittaessa apua jumpan käynnistämiseen. Jos oman työasennon arvioiminen tuntuu työläältä tai niska- ja hartiavaivat ovat äityneet pahoiksi, niin keneen voi ottaa yhteyttä? Työterveyshuollon työterveyshoitajaan tai työterveyslääkäriin. He ohjaavat tarpeen mukaan työfysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutilta suoraan ei voi varata aikaa. Mikä avuksi, jos säädöistä huolimatta näyttöpäätteelle näkeminen on vaikeaa? Ensisijaisesti on syytä tarkistuttaa näkö ja sen jälkeen uusia tarvittaessa käytössä olevat lasit tai hankkia sitten ne ensimmäiset. Mikäli asia ei näillä keinoilla ja ergonomiaparannuksilla korjaannu, on harkittava erityistyölaseja, jotka on suunniteltu nimenomaan näytepäätetyöhön. Erityistyölasien saaminen edellyttää silmälääkärin tai erikoiskoulutuksen saaneen optikon lausuntoa lasien tarpeellisuudesta. Lähetteen tutkimuksiin kirjoittaa työterveyshuolto. Työntekijälle tarpeellisiksi todetuista erityistyölaseista työnantaja kustantaa osan. Sopiva näytön korkeus on astetta katseen vaakasuoran tason alapuolella. Sopivana katseluetäisyytenä pidetään cm. LISÄTIETOJA PATARUMMUSTA: Hyvästä ergonomiasta, luontevasta työasennosta ja riittävistä tauoista huolehtiminen ennaltaehkäisevät niska- ja hartiavaivoja, mutta ne tehoavat myös jo syntyneisiin jumituksiin. Kun tähän lisätään vielä vapaa-ajan mielekäs liikunta, niin kasassa on paketti, jonka avulla näyttöpäätetyösi on rennompaa ja jaksat myös paremmin. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Työterveyslaitos Näyttöpäätetyössä käytettävien erityistyölasien hankkimisesta löytyy selkeät ohjeet Patarummusta > Henkilöstö > Ohjeet ja lomakkeet > Henkilöstöpalveluiden yleiskirjeet. Työterveyslaitoksen Työtuolin säädöt käyttöön! -ohje löytyy Patarummusta, josta voit tulostaa sen käyttöösi. Työterveyslaitoksen internetsivuilla on paljon tietoa ergonomiasta. Sivuilla on myös jumppaohjeita eri tarkoituksiin. Keltaisen nauhan päivä -sivustolta löytyy myös jumppaohjeita. Porin vesihuollon varmuus paranee Porin Vesi parantaa toimintavarmuuttaan korvaamalla Lukkarinsannassa sijaitsevan vanhan pintavesilaitoksen kokonaan uudella laitoksella. Uusi laitos valmistuu alkuvuonna 2012, jonka jälkeen vanha laitos puretaan. Investoinnin suuruus on seitsemän miljoonaa euroa. Laitos toimii nimensä mukaisesti varalaitoksena eli sitä käytetään vain poikkeustilanteissa. Siitä tulee nopeasti käynnistettävä ja varmatoiminen. Laitos kykenee valmistamaan Kokemäenjoen pintavedestä normit täyttävää talousvettä koko kaupungin tarvitseman määrän. Investoinnin myötä Porin Veden toimintavarmuus nousee valtakunnalliseen huippuluokkaan. Porin kaupungin tarvitsema talousvesi valmistetaan jatkossakin normaalisti Harjakankaan tekopohjavesilaitoksessa. Laitos on hyvässä kunnossa, valmistettavan talousveden laatu on erinomainen ja laitoksen kapasiteetti riittäisi Porin ulkopuoliseenkin veden jakeluun. Teksti Ilkka Mikkola Kuva Sirpa Mannila Konemestari Lasse Lavonen Lukkarinsannan varavesilaitoksen pumppusalissa.

6 6 Osakeyhtiö, aloituspaikat vähenevät SAMK suurten muutosten keskellä SAMK osakeyhtiöksi, Opetus- ja kulttuuriministeriö vähentää aloituspaikkoja, SAMK joutuu säästämään miljoonia euroja, Kankaanpään taidekoulu aiotaan lopettaa, SAMK ja yliopistokeskus samalle kampukselle, SAMK karsii viestinnästä ja kemiantekniikasta. Nämä viime aikojen uutisotsikot kertovat, että Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on suurten muutosten keskellä. Ammattikorkeakoulut perustettiin 1990-luvulla laajana verkostona, joka sisälsi kymmeniä kouluja ja satoja toimipisteitä. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaa, että ammattikorkeakoulujen määrää karsitaan ja opetusta keskitetään suurempiin kokonaisuuksiin entistä harvemmille paikkakunnille. Supistukset johtuvat AMK-uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamalla ammattikorkeakouluuudistuksella kehitetään ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa ja rajoitetaan opiskelupaikkojen määrä sellaiseksi, että se vastaa nykyhetken koulutustarvetta. Opetusta karsitaan niiltä aloilta, joilla on huonoimmat työllistymisnäkymät. OKM on antanut kaikille ammattikorkeakouluille palautteen siitä, miten niiden tulisi kehittää toimintaansa ja koulutustarjontaansa. SAMKia on kehotettu vähentämään nuorten koulutuksesta yli 140 aloituspaikkaa, johon liittyy kulttuurialan koulutuksen lopettaminen. Samaan prosessiin liittyvät uuteen hallitusohjelmaan kirjatut ammattikorkeakoulujen säästötavoitteet, jotka SAMKin osalta ovat lähivuosina noin viisi miljoonaa euroa. Osakeyhtiö ylläpitäjäksi Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat olleet kuntia, yhtiöitä tai säätiöitä, mutta OKM:n tavoitteena on, että kaikki ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyhtiöiksi siihen mennessä, kun uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy perustettiin vuosi sitten, ja siitä tulee SAMKin ylläpitäjä vuoden 2012 alussa. Yhtiöittämisestä katsotaan olevan etua, kun ammattikorkeakoulut joutuvat jatkossa entistä laajempaan tulosvastuuseen toiminnastaan. Yhtiönä ammattikorkeakoulu kantaa itsenäisesti vastuun toiminnastaan, taloudestaan ja tuloksellisuudestaan. Työnantajan nimi vaihtuu Henkilöstölle yhtiöittäminen merkitsee sitä, että työsopimus on vuodenvaihteen jälkeen solmittu Porin kaupungin sijasta Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa, ja työehtosopimuksessa noudatetaan jatkossa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen sopimusehtoja. Pelkästään opetustyötä tekevien työhön yhtiöittäminen sinänsä ei juuri vaikuta. Toisaalta esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnossa se tietää paljon uusia asioita. Rehtorilla ja toimitusjohtajalla omat tehtäväkentät Rehtori Seppo Pynnä johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen sisäistä hallintoa ammattikorkeakoulun sääntöjen mukaan. Osakeyhtiön toimitusjohtaja Juha Kämäri on SAMKin ylläpitäjän edustaja. Hän vastaa yhtiön päivittäisistä tehtävistä ja hallituksen päätösten valmistelusta. Osakeyhtiön hallitus päättää SAMKin toiminnasta, taloudesta sekä strategisesta kehittämisestä. Teksti Hanna Valtokivi OKM haluaa uudistuksen kautta ammattikorkeakouluja, jotka ovat osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, innovaatioiden kehittäjiä ja työelämän uudistajia. Tuotantotalouden koulutusohjelmasta Raumalta insinööreiksi (AMK) valmistuneet Maarit Ruohola ja Jenni Kuusinen automaatiolaboratoriossa. Kuva Jussi Partanen Toimitusjohtaja Juha Kämäri on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n edustaja SAMKissa. Osakeyhtiö on kuntien ja elinkeinoelämän järjestöjen omistama yhtiö. Kuva Hanna Valtokivi Yhteistyössä yliopistokeskuksen kanssa Porin kaupunki ja Porin yliopistokeskus tekevät laaja-alaista yhteistyötä muun muassa tutkimushankkeiden, toimeksiantojen ja verkostoyhteistyön parissa. Yksi yhteistyön muodoista on opinnäyteyhteistyö. Maria Väkiparta, Salla Siivonen, Timo Aro ja Riitta Saarinen ovat yhdessä kehittäneet opinnäyteyhteistyötä Porin kaupungin ja Porin yliopistokeskuksen välillä. Porin yliopistokeskuksen nettisivuilta löytyy kymmenittäin kaupungin ehdottamia opinnäytetyöaiheita korkeakouluopiskelijoille. Syksyllä Porin kaupunki päätti alkaa hyödyntää Satakunnan korkeakoululaitoksella jo helmikuusta 2009 käytössä ollutta nettilomaketta, jolla yritykset, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota opiskelijoille opinnäytetyöaiheita. Korkeakoulut helpottivat vastavuoroisesti lomakkeen täyttämistä karsimalla kaikki turhat kysymykset pois, Porin yliopistokeskuksen yhteyspäällikkö Maria Väkiparta selvittää lomakkeen kehittämistä. Lomakkeilla ja ilman Lomakkeella hallintokunnat voivat ehdottaa opinnäytetyöhön sopivia aiheita omasta organisaatiostaan. Yliopistokeskuksen tutkija Salla Siivonen muistuttaa keskinäisen kommunikaation vastavuoroisuudesta opinnäyteyhteistyössä. Myös opiskelija voi ehdottaa sopivaksi katsomiaan aiheita Porin kaupungille. Opinnäytetyöaiheita syntyy toki edelleen myös lomakkeiden ulkopuolella. Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen kautta syntyy usein aihe opinnäytetyölle, kaupungin henkilöstöpalveluiden kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen muistuttaa. Kesätyö- ja harjoittelujaksojen aikana opiskelija tulee tutuksi työyhteisölle ja toisinpäin. Kiinnostavan tutkimuskohteen löydyttyä yhteistyö saattaa jatkua. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki Opinnäyteyhteistyö palvelee molempia osapuolia. Opiskelijat saavat mielekkäitä ja aitoja tutkimusaiheita oikeasta elämästä, Väkiparta pohtii. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro muistuttaa, että kaupungin kehittämiseen tarvitaan osaajia ja asiantuntijoita. Lisäksi kaupungin työnantajakuva muodostuu positiiviseksi ja kiinnostavaksi, Saarinen huomauttaa. Kehitettävääkin organisaatioiden yhteistyössä löytyy. Yhteistyössä ollaan vielä alussa. Nyt luodaan periaatteita ja käytäntöjä. Kaupungin organisaation täytyy ymmärtää, mikä on yliopistokeskus ja toisinpäin, Aro summaa. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Tarjoa opinnäytetyöaihetta: Tarjoa työ-/harjoittelupaikkaa: Tarjoa työ-/harjoittelupaikkaa kohdennetusti yliopisto-opiskelijoille:

7 Vain oikeasti puhdas kelpaa Vanhainkoti-palvelukeskus Himmelissä on puhtaat paikat. Siitä huolehtii Puhtausalan ammattilainen kilpailun voittaja Teija Lahtinen. Laitoshuoltaja Teija Lahtisen esimies Marika Grönman sai viime talvena loistoidean. Hän ilmoittaisi Lahtisen Puhtausalan ammattilainen kilpailuun. Ensi reaktio oli, että en mää. Kun en mä osaa siivota enkä mitään, Lahtinen kakisteli. Kokemusta Lahtiselta löytyy, sillä hän on ollut siivousalalla jo 17 vuotta. Ura alkoi Meri-Porin uimahallista. Vanhoilta siivoojilta sain oppia. Kyllä se oli alkeellista! Yksi likainen vesiämpäri ja kalsariplutti, millä hierottiin kaikki paikat, Lahtinen muistelee. Grönmanin tahto voitti, ja naiset matkustivat Turkuun alkukarsintoihin. Siellä oli kirjallisia tehtäviä ja lisäksi piti suunnitella siivous pukuhuoneeseen sekä ruokailu- tilaan. Karsintojen voittajan piti selvitä vasta myöhemmin, mutta päivän päätteeksi yksi tuomareista juoksi Lahtisen parkkipaikalta kiinni. Päätös oli selvä, Lahtinen oli paras. Moppausta katseiden alla Karsinnoista alkoi loppukilpailun jännittäminen. Kisa pidettiin Finnclean-messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Sinne matkustettiin työkavereilta salaa. Jännitän ihan kamalasti etukäteen. Kisan lähestyessä olin hermoraunio, lepopulssi varmaan 120, Lahtinen perusteli. Loppukilpailussa piti esimerkiksi mopata lattiaa ja pestä ikkunoita messujen päälavalla yleisön silmien alla ja tuomarien tentatessa kilpailijoita. Lahtinen selvisi tilanteesta kuvittelemalla, että tuomarit ovat laitoshuoltajaksi opiskelevia ja yleisö asiakkaita, joita tavallisena työpäivänäkin on ympärillä. Kun tajusin voittaneeni, pelkäsin, että pyörryn siihen paikkaan. Muut kilpailijat olivat niin ihania ihmisiä ja päteviä ammattilaisia. Illalla puhelin pirisi ja piippasi. Voitto ei pysynyt salassa, vaan luuriin satoi onnitteluja. Alan kehitys vie mukanaan Kisasta Lahtinen sai hienon kokemuksen ja tuhat euroa palkintorahoja. Titteli voi tulevaisuudessa poikia luentopyyntöjä, mutta Lahtisen tärkein tavoite on viimeistellä kesken olevat opinnot siivoustyön esimieheksi. Mulla on hirveä into siivouspuolelle. Ala kehittyy ja koko ajan tulee uusia koneita, välineitä ja puhdistusaineita. Lahtinen arvostaa ammattiaan todella paljon. Kotonakin on siistiä paitsi silloin, kun mies ja poika ovat siellä kahdestaan. Poika sanoi kerran, että isän kanssa on paljon kivempaa, kun isä leikkii, mutta sä vaan siivoot. Miestä olen sitten patistanut, että talon emännän ammatin pitäisi näkyä jossain, Lahtinen nauraa. Teksti Suvi Hurri Kuva Jenni Satola Puhtausalan ammattilainen kilpailun juontaja Janne Porkka julisti kisan voittajaksi Teija Lahtisen. Teijan vinkki joulusiivoukseen: Älä turhaan murehdi, jos et ole siivonnut joka nurkkaa jouluksi, kyllä se joulu tulee silti joka kotiin. Tärkeämpää on rauhoittua joulun tunnelmaan ja nauttia hetkistä rakkaiden ja läheisten ihmisten kanssa. Uusi rekrytointimalli on sähköistänyt työvoiman hankintaa Henkilöstöpalveluiden rekrytointiyksikkö muutti kesällä muun henkilöstöpalveluiden henkilökunnan kanssa Hotelli Otavaan Valtakadun varteen. Syksy on ollut vilkasta aikaa, kun rekrytoinnin kanssa tekemisissä olevia on koulutettu kymmenittäin Kuntarekry-tietojärjestelmän osaajiksi. Loppuja odotetaan järjestelmän käyttäjiksi aivan lähitulevaisuudessa. Nykyään lähes kaikki kaupungin työpaikat ilmoitetaan ja niihin haetaan sähköisesti. Samoin työpaikkojen haettavaksi ilmoittamista edeltävä täyttölupamenettely on nykyään sähköinen. Myös työpaikkojen täyttämisestä voidaan tiedottaa hakijoille sähköisesti, jos hakijat ovat antaneet siihen suostumuksensa. Toki papereiden kanssa joudutaan edelleenkin olemaan tekemisissä, sillä perinteisiä paperisia hakemuksia otetaan myös vastaan, koska aivan kaikilla ei ole mahdollisuutta toimittaa hakemuksiaan sähköisesti. Tällaisetkin hakemukset käsitellään silti sähköisesti tietojen vertailtavuuden takia. Yhteistoiminta-alueet uusi haaste Tällä hetkellä rekrytointiyksikkö tukee ja auttaa työvoimaa hakevia kaupungin toimintayksiköitä tarjoamalla siihen sähköisen palvelukanavan käyttömahdollisuuden ja tiettyjen alojen työvoiman kelpoisuuksien tarkistamistehtävät. Rekrytointiyksikön toiminnassa saattavat jatkossa korostua työnantajakuvan kehittämisasiat sekä markkinointi ainakin jollakin tasolla. Jos kuntamaailma ja kunnallinen palvelutuotanto ovat huomenna kovin eri lailla järjestetyt kuin tänä päivänä, asettaa se puolestaan omat haasteensa myös rekrytointitoiminnalle: minkä yksikön palvelukseen työntekijöitä rekrytoidaan ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon. Yhtenä esimerkkinä tästä on perusturvan yhteistoiminta-alue. Some avuksi Sosiaalisen median (some) käyttämistä mahdollisena uutena rekrytointikanavana kannattaa myös harkita. Tärkeintä on, että tavoitettaisiin juuri ne oikeat ihmiset, oli kanava mikä tahansa. Voisiko ajatella myös jonkinlaista täsmämarkkinointia siten, että esimerkiksi tältä alueelta aikanaan työn perässä poismuuttaneille kerrottaisiin heidän oman alansa työmahdollisuuksista entisellä kotiseudullaan? Harrastettaisiin siis myönteisessä mielessä tietynlaista headhuntingia eli suorahakua. Rekrytointiasiat saattavat näyttää yhtä visaisilta kuin nämä Hotelli Otavan ikkunoissa olevat paperiset tähtikoristeet, vaikka pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesta ideasta. Ota yhteys rekrytointiyksikköön, niin työpaikkailmoittamisen sakarat aukeavat. Houkutteleeko Pori Kuten joku on viisaasti todennut, pääsee työnantaja valitsemaan vain niistä työnhakijoista, jotka ovat ensiksi valinneet juuri tämän työnantajan. Miten siis tehdä työpaikka niin houkuttelevaksi, että hupenevat osaajat siitä kilvoittelisivat? Palkkauksen lisäksi myös muut erilaiset houkuttelevat asiat tulevat mietittäviksi. Näin joulun aikaan jää oikeastaan vielä se harras toive siitä, että kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla kohtaisivat silti parhaimmalla mahdollisella tavalla. Lisätietoja sähköisestä työpaikkailmoittamisesta ja haettavana olevista työpaikoista saa rekrytointiyksiköstä, kaupungin wwwsivuilta ja Intranet-kanava Patarummusta. Teksti Ilpo-Juhani Korkeavuori Kuva Johanna Stenberg

8 8 Terve kunta -verkosto: Kunnat oppivat toisiltaan Jos nykertää omia juttuja omissa nurkissaan, kangistuu kaavoihin. Pori torjuu jämähtämistä osallistumalla verkostoon, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan avoimesti. Moni porilainen idea on lähtenyt elämään joko sellaisenaan tai uusiin olosuhteisiin muokattuna eri puolilla Suomea. Esimerkiksi vauvojen värikylpy, lasten hyvinvointihanke Hyvis ja paikallisen alkoholipolitiikan Pakka-hanke ovat meidän hyviä käytäntöjämme, joista on otettu vähintäänkin ideoita muualle, Porin perusturvan hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti kertoo. Yhtenä ideoiden välityspaikkana toimii Terve kunta -verkosto, jossa Kynäslahti koordinoi Porin aluetta. Verkosto on avoimen tiedonjaon, kokemusten ja vertaistuen foorumi. Verkostossa on mukana kuntia, seutukuntia, ja jopa Kainuun maakunta. Nimi viittaa terveyteen, mutta verkoston tavoitteena on kuntalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi. On hyvä, että mukana on erikokoisia toimijoita. Pienessä kunnassa voidaan keksiä sellaisia asioita, joita isommassa paikassa ei tulisi mieleenkään. Kynäslahti kertoo pohjanmaalaisesta pikkukunnasta, joka keksi ratkaisun maan tasaisuuteen. Rakentamisen ylijäämämaista rakennettiin asutusalueen keskelle kukkula, joka toimii talvella lasten pulkkamäkenä. Alueen joka talosta johtaa latu mäelle, joka on nyt koko kylää yhdistävä paikka. Porissa on vielä raja-aitoja Pori on Terve kunta -verkoston perustajajäsen, eli ollut mukana toiminnassa jo vuodesta Täällä hyvinvoinnin edistäminen on vakiintunutta toimintaa. Meillä on ymmärretty, että hyvinvointi ei ole vain sosiaali- ja terveyspuolen asia, vaan kaikkien hallintokuntien tehtävä. Hallinnossa on kuitenkin edelleen kulttuuri, jossa ei ole helppo ylittää organisaation rajoja, Porin kehittämispäällikkö Timo Aro kuvaa. Kuopiossa koko hallintorakenne on muokattu eri vastuualueisiin, joista yksi on hyvinvointi. Sen alla ovat sosiaali- ja terveystoimen lisäksi muun muassa kirjastot, museot, liikuntapaikat ja teatteri, eli kaikki hyvinvointivaikutuksia tuottavat asiat. Kuopion malli oli Arolle pinnallisesti tuttu jo ennen verkostotapaamista, joka pidettiin marraskuussa Porissa. Tapaamisessa tieto syventyi ja innostus lisääntyi. Nyt Aro jo suunnittelee tutustumiskäyntiä Kuopioon. Varoitus on joskus paikallaan Pori ei ole kaikessa priimus, vaan tarvitsee myös vetoapua. Verkostotapaamisessa esitettiin Veturitallien iva-selvitys, jossa pohdittiin sitä, mitkä ovat eri rakentamisvaihtoehtojen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset esimerkiksi lapsiperheisiin ja vanhuksiin. Meillä tämä on ihan uutta, mutta kävi ilmi, että Kainuussa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on sisällytetty kaikkeen päätöksentekoon. Se otettiin käyttöön 2008, ja jo nyt kaikki toimijat lautakuntia myöten on koulutettu asiaan, Aro ihailee. Verkostossa jaetaan kokemuksia hyvin avoimesti. Sekin sanotaan, jos jokin ei yksinkertaisesti toimi, että älkää ihmeessä kokeilko tätä, Aro nauraa. Terve kunta verkosto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- Vauvojen värikylpy on porilainen vientituote, jota on ihasteltu esimerkiksi Terve kunta -verkoston tapaamisissa. sen (THL) ylläpitämä ja se kuuluu Maailman terveysjärjestön (WHO) National Healthy Cities Networks -verkostoon. Teksti Suvi Hurri Kuva Joni Syvänen TPK:n väki uimakoulussa Tekninen palvelukeskus (TPK) on ottanut reippaan asenteen Porin uuden uljaan uimahallin käyttöön. Hallissa järjestettiin pian avajaisten jälkeen TPK:n omat uintitekniikkakurssit. Vesidiskoja uimahallissa Kurssit ovat olleet henkilökunnalle maksuttomia. Ne ovat koostuneet neljästä yhden tunnin mittaisesta opetusjaksosta kahden viikon aikana. Opettajina olivat Porin suomalaisen yhteislyseon urheilulukion uintivalmentaja Hannu Salomäki, Porin Uimaseuran kilpauimari Jenni Luttinen sekä TPK:n johtaja Jukka Kotiniemi. Kävellessäni uimahallille mietin, pysynkö enää veden pinnalla, ja löytyykö minusta vielä se entisaikojen uimari. Monitoimialtaan lämpimässä vedessä kanssani polski seitsemän kurssilaista. Aluksi testasimme, osaavatko kaikki laittaa päänsä veden alle rinta- ja vapaauinnissa. Meidän valioryhmältä testi onnistui tietysti mainiosti. Iloinen mieli ja hurtti huumori pitivät ryhmää veden pinnalla, kunhan vain muistimme keskittyä liikkeeseen. Kurssin aikana saimme tiukan ammattitaitoisesti ohjatun paketin erilaisten uintitekniikoiden saloihin. Jokaisella oli pieniä tyylivirheitä, joita piti hioa. Innokkaat kurssilaiset olivat tyytyväisiä opetukseen. Kurssin vetäjiltä saadut ohjeet ja neuvot auttavat vastaisuudessa harjoittelemaan eri uintilajien tekniikoita oikein. Ilokseni löysin itsestäni pienen ripauksen uimaria, vaikka jään hieman ohjaajamme Jennin harjoittelumääristä. Näin peruskuntokaudella hän harjoittelee viikon aikana 11 kertaa ja ui 50 kilometriä. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Monitoimialtaan reunalla teknisen palvelukeskuksen uimakoululaiset totesivat, että vatsatanssikurssi ennen delfiinipotkujen opettelua olisi ollut paikallaan. Porin kaupungin vapaa-aikavirasto lisää ensi keväänä eri tasoryhmiä vesijuoksuun sekä vesivoimisteluun uudessa keskustan uimahallissa. Erityisenä kohderyhmänä tarjotaan toimintaa lapsille ja nuorille. Luvassa on vesidiskoja, elokuvailtoja sekä viikottaisena toimintana Life Saver ryhmiä eli esimerkiksi vesipelastusta. Uimahallissa palvelevat koko aukioloajan samassa vuorossa vähintään kolme uimavalvojaa. He ohjaavat, valvovat turvallisuutta sekä auttavat asiakkaita viihtymään hallissa toivottaen kaikki vesiliikunnan ystävät tervetulleiksi. Teksti Hannele Wallin

9 Kaupunki valmistautuu presidentinvaaleihin Teknisen palvelukeskuksen kiinteistölakimiehenä työskentelevä Maija Arola toimii myös keskusvaalilautakunnan sihteerinä. Vaaleissa keskusvaalilautakunnan sihteerin tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Presidentinvaalien aikataulu: 1. vaali ennakkoäänestys vaalipäivä Marraskuussa vaalitoimiston tiloista löytyi vasta pöytä, tuoli ja muutama pahvilaatikko. Toimistolla alkaa kuhina ja puhelimen pirinä viimeistään joulukuun lopulla, kun kotiäänestyksen ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan. Puhelin hiljenee vasta kun vaalit ovat ohi. Vastuu valmisteluista Ennakkoäänestyspaikkoja on 15 ja varsinaisia äänestyspaikkoja 34. Arola kertoo, että äänestyspaikkojen sijoittelua on tänä vuonna mietitty varsinkin esteettömyyden kannalta. Äänestyspaikkojen pitäisi olla mahdollisimman pysyviä, mutta joitain muutoksia on jouduttu tekemään nimenomaan esteettömän pääsyn takia. Eniten äänestäjiä keräävät kirjaston ja markettien äänestyspaikat. Sinne mennään missä ihmisiä on, Arola toteaa. Keskusvaalilautakunta vastaa ennakkoäänestyksen, laitos- ja kotiäänestyksen, sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen valmisteluista. Lisäksi lautakunnan vastuulla on vaaleista tiedottaminen, vaalitoimitsijoiden haku ja kouluttaminen, materiaalien hankkiminen, puhelinpäivystyksen järjestäminen ja ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistaminen. Äänestyspäivänä vaalien parissa työskentelee 340 luottamushenkilöä. Vielä toinen kierros Keskusvaalilautakunnan sihteeri Maija Arola ja toimistosihteeri Toni Salmi kiinnittivät vaalitoimiston seinään kartan, johon merkitään kotiäänestyspaikat. Viime eduskuntavaaleissa kunnan alueella annettiin ennakkoääntä, ja presidentinvaaleissa määrän odotetaan olevan huomattavasti korkeampi. Ennakkoäänten käsittelyssä menee koko viikko, Arola epäilee. Sunnuntaina äänestyksen päätyttyä äänestyspaikat lähettävät tiedot keskusvaalilautakunnalle, joka 2. vaali (jos tarvitaan) ennakkoäänestys vaalipäivä Äänestyspaikat löytyvät keskusvaalilautakunnan nettisivuilta: keskusvaalilautakunta vastaa tietojen ilmoittamisesta Satakunnan vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta vahvistaa vaalipiirin äänimäärän ja ilmoittaa sen Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Työt eivät suinkaan lopu tähän, vaan maanantaina alkaa erilainen työjakso asiakirjojen arkistoinnin ja palkanmaksujen parissa. Maija Arolalla on takanaan kahdet vaalit. Presidentinvaaleissa toisen kierroksen todennäköisyys on suuri. - Koko homma pyöräytetään ensin kerran, ja sitten vielä toisen kerran. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Tulta, savua ja upeita harjoituksia Asfalttikenttiä, ojissa retkottavia kolariautoja ja konteista koottu talo. Tältä näyttää Porin lentokentän viereen valmistuva pelastusalan harjoitusparatiisi. Satakunnan pelastuslaitoksen koulutusmestari Tapio Kumpulainen on lunki mies. Niinpä hän ei ryhtynyt riemunloikkiin edes marraskuussa, kun Porin lentokentän viereen rakentuva Länsi- Suomen pelastusharjoitusalue avattiin. Loikkien sijaan Kumpulainen kommentoi asiaa painavin sanoin. Tämä on iso asia varsinkin pelastuslaitoksen kannalta. Sinne tulee kaikki, mitä olemme toivoneet. Harjoitusmahdollisuuksien parantuessa myös osaaminen paranee, hän arvioi. Viiden hehtaarin alueesta vasta osa on valmis, mutta siellä voi jo treenata esimerkiksi ihmisten pelastamista kaatuneesta linjaautosta, kerrostalon korkeuksista tai palavasta huoneistosta. Tulevaisuudessa siellä voi harjoitella vaikkapa laivapalon sammutusta tai räjähdysherkän myrkkylastin käsittelyä. Aiemmin pelastuslaitos on joutunut harjoittelemaan tällaisia asioita pienissä osasissa tai matkustamaan Kuopioon saakka isompiin harjoituksiin. Treeniä metallin leikkuuseen tai suuronnettomuuksiin Jos tarvis on, koko viisi hehtaaria voidaan muuttaa yhdeksi suureksi kriisialueeksi. Silloin eri viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt voivat kokeilla yhteistyön sujuvuutta. Alueelle rakentuu lähivuosien aikana esimerkiksi rauniokaupunki. Tällöin esimerkiksi Suomen Punainen Risti voi treenata maanjäristysalueille lähetettävien ryhmien toimintaa viikonlopun ajan. Lentokone laskeutuisi Porin lentokentälle, ryhmät rakentaisivat majoituksen ja ruokahuollon vapaakentälle ja lähtisivät tutkimaan raunioita. Elettyään viikonlopun samaa harjoitusta he lastaisivat tavarat koneeseen ja lentäisivät kotiin. Kumpulainen on erityisen iloinen tammikuussa alueelle rakennettavasta harjoitushallista. Sinne voi rakentaa lämmön, äänen ja kuvan avulla oikean tuntuisia tilanteita vieraan maan olosuhteisiin. Tästä voisivat hyötyä esimerkiksi rauhanturvaajat. Sisähallia tarvitaan jo siihenkin, että voimme treenata erilaisten välineiden käyttöä, oli sää mikä tahansa. Esimerkiksi ruttaantuneen henkilöauton avaamiseen tarvitaan erikoisvälineistöä, jonka käyttöä on hyvä harjoitella ensin häiriöttömissä olosuhteissa. Vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten lisäksi esimerkiksi autoja ilmailuala sekä teollisuus ovat pelastusharjoitusalueen käyttäjiä. Jatkossa alueen palveluja paketoidaan yrityksille sopiviksi. Ehkäpä kaupungin väkikin pääsee sinne joskus sammutusharjoituksiin. Teksti ja kuva Suvi Hurri Satakunnan pelastuslaitoksen sairaankuljetushenkilöstö harjoittelee henkilön pelastamista kolariautosta. Pelastusharjoitusalue otettiin käyttöön niin, että sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja Porin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus katkaisivat palonarun. Köyttä pitelivät Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Arto Vitikka (vas.) ja Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen.

10 10 Työn ääniä Kaupunki valmistautuu jouluun Joulu on jo ovella, vaan on sen eteen moni tehnyt töitäkin. Kuhina käy kuin pukin pajassa! Kaupungin väki yhteistyökumppaneineen kokkaa, koristelee, siivoaa ja organisoi joulumielen ja porilaisten hyvinvoinnin eteen. Osa on aloittanut valmistautumisen jo keväällä, toisilla kiire koittaa vasta joulunpyhinä. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen Tuomaan markkinat Porin kävelykadulla ja kauppatorilla joulukuuta kello Hunajaa, hilloja, pärekoreja, villasukkia, vihtoja, lihapiirakoita, joulutorttuja ja tietysti tuomaanristejä. Kävelykadun valtaa markkinahumu ja tavarapaljous joulun alla pidettävillä Tuomaan markkinoilla. Jokainen myyjä on ahertanut tontun tarmolla Porin suurimpia ja perinteisimpiä markkinoita varten. Ahkeroijia löytyy myös Porin Seudun Matkailu Oy:stä MAISAsta. Siellä ovat ne, jotka markkinoivat markkinoita. Myyjiä on ollut Tuomaan markkinoilla viime vuosina lähes kaksisataa. Samat kauppiaat käyvät markkinoilla useita vuosia, markkinointipäällikkö Kirsi Sainio kertoo. Toistaiseksi kaikki myyjät on saatu mahdutettua kävelykadulle ja kauppatorin alueelle. MAISAssa muhii kuitenkin suunnitelmia markkinoiden kehittämiseksi. Silloin suurinkin voi kasvaa isommaksi. MAISAssa joulutapahtumien valmistelu alkaa heti kesälomien jälkeen. Yrityksille suunnatut pikkujoulupaketit tulevat myyntiin ja Joulu-Porin avajaistapahtuman sekä Promenadin joulukonserttien toteutus ja markkinointi jatkuvat. Meillä on oikeastaan melkein aina joulu, koska suunnittelu menee aina yksi tai kaksi sesonkia tapahtumien edellä. Vilinää ja vilskettä on siis muulloinkin, Sainio kuvaa. Sainio nauttii tapahtumien ihmispaljoudesta ja esimerkiksi Tuomaan markkinoiden tunnelmasta. Joulun jarrutusvoima on silti tervetullut. Jouluna vetäydyn omien ihmisteni seuraan. Aattona ei enää suihkita mihinkään vaan katetaan kauniisti, syödään hyvin ja ollaan kaikessa rauhassa. Teksti Suvi Hurri Kuva Vaula Toivanen Nyt tähtitarhoihin laulu soi Satakunnan Vihertietokeskus on osa puistotoimen palvelutarjontaa. Vihertietokeskus neuvoo ja opastaa puutarha-alan harrastajia puutarhanhoidossa. Joulun aikaan Vihertietokeskus koristautuu niin sisältä kuin ulkoa. Sisätiloista löytyy porilaisten nukkekotiharrastajien Jouluista elämää pienoiskoossa näyttely, sekä runsaasti joulutunnelmaa ja koristeluvinkkejä. Sisätilat ovat avoinna 22. joulukuuta saakka. Vihertietokeskuksessa tehdään joulukoristeet joka vuosi itse. Töissä tulee harrastettua käsitöitä, Mervi Torniainen kertoo kranssia rakentaen. Kun tehdään itse, osataan sitten neuvoa muitakin. Apua joulukoristeiden tekemisessä Torniainen saa muilta Vihertietokeskuksen ihmisiltä. Pihaa koristavat pajueläimet, havupallot ja jouluvalot. Uutena teemana tänä vuonna pihaan rakentuu joulukalenteri. Joka päivä jouluaattoon saakka pihapiiriin ilmestyy jotain uutta, esimerkiksi kransseja, eläinhahmoja ja koristelua. Kalenterin luukut on numeroitu ja merkitty karttaan, jonka avulla päivän luukku löytyy. Jouluiseen pihaan ja joulukalenteriin voi tutustua aamusta iltaan saakka. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Ympäristörakentaja Mervi Torniainen vinkkaa, että Vihertietokeskuksen joulupihasta löytyy ideoita omankin pihan koristelemiseen. Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti Toiminnanjohtaja Arja Saarinen Porin Esikosta kertoo, että turvakoti ja kriisipuhelin päivystävät ympäri vuorokauden, myös joulunpyhinä. Porin Esikon turvakodissa joulusta tehdään mahdollisimman kodinomainen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Saarinen kertoo, miten joulu rakennetaan koko taloon. Ulos viedään havupalloja ja jouluvaloja, sisälle tuodaan joulukoristeita, kynttilöitä ja joulukuusi. Myös joulun tuoksut täyttävät talon. Keittiö on joulun aikaan kovassa käytössä. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys järjestää joulujuhlan, johon kutsutaan kaikki asukkaat, turvakodin asiakkaat, jälkihuoltoperheet, yhdistyksen jäsenet, johtokunta sekä työntekijät. Joulujuhlassa on tarjolla jouluherkkuja ja ohjelmaa. Illan odotettu vieras on joulupukki, joka jakaa kaikille lapsille joulupussit. Joulun alla yhdistys saa usein myös ulkopuolisia lahjoituksia. Yritykset ovat esimerkiksi lahjoittaneet lapsille keräämiään lahjapaketteja, jotka yhdistys jakaa asuin- ja palvelutalon, sekä turvakodin lapsille. Joulut vietetään normaalilla henkilökuntavahvuudella. Koskaan ei voi tietää millainen joulusta tulee. Voi olla jouluja, ettei turvakodissa ole ketään. Mikään ei selitä, miksi joku vuosi on ruuhkainen ja joku hiljainen, Arja Saarinen toteaa. Kriisipuhelin työllistää turvakodin väkeä erityisesti jouluna. Porin ensi- ja turvakotiyhdistystä voi tukea liittymällä yhdistyksen jäseneksi tai osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää yhteisöasumiseen perustuvaa asuin- ja palvelutaloa sekä ympärivuorokautisesti päivystävää turvakotia. Yhdistyksen keskeistä toimintaa ovat perhetyö, perheväkivalta- ja kriisityö, sekä tapaamispaikkatoiminta. Teksti ja kuva Johanna Stenberg

11 Työn ääniä Porin Lyseon keittiön kokki Anne Lehtonen ja ruokapalveluesimies Leila Siirtonen tietävät, miten syntyy herkullinen lanttulaatikko. Jouluruokaa tarjoo kunnon väki Porin kouluissa, päivä- ja vanhainkodeissa ja kaupunginsairaalassa ja Noormarkun sairaalassa tarjotaan tänäkin vuonna perinteinen jouluateria. Jouluherkuista nauttii lähes ruokailijaa, kun mukaan lasketaan myös eri hallintokuntien väki. Kinkku on joulupöydän kunkku. Kotimaista possua popsitaan lähemmäs 1500 kiloa. Lisäksi tarjolla on muun muassa rosollia, porkkana- ja lanttulaatikkoa, silliä, sinappisilakoita ja italiansalaattia. Makeannälkää taltutetaan joulutortuilla, piparirahkalla tai enkelipatukoilla. Perinteinen jouluruoka pitää pintansa vuodesta toiseen. Näin ollen jokainen kokki satsaa siihen, että maut ovat kohdallaan, niin että ruoassa on myös vähän tunnetta mukana, toteaa palvelupäällikkö Terttu Ojala Porin Palveluliikelaitoksesta. Suurin osa jouluruoista valmistetaan isoissa keittiöissä, kuten Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksessa ja kaupunginsairaalan eli Porin sairaalan ravintokeskuksessa, joista ruoka kuljetetaan eri yksiköihin. Niissä keittiöissä, joissa on oma valmistus, kuten Meri-Porin ja Noormarkun kouluissa sekä Porin Lyseossa, jouluruoat valmistetaan itse. Kinkku on tilattu jo hyvissä ajoin. Itse tehtyyn lanttulaatikkoon tulee ehdottomasti kermaa ja voita, ja se paistetaan juuri ennen h-hetkeä, kuvailee Porin Ly- seon keittiön ruokapalveluesimies Leila Siirtonen. Perinteet luovat tunnelman Jouluruokailua Siirtonen pitää tärkeänä sekä oppilaille että henkilökunnalle. Joulun pitää näkyä koulussa, koska omalta osaltamme haluamme vaalia perinteitä. Jouluruokien lisäksi satsaamme myös koristeluun ja tunnelmaan. Varsinkin alakoululaiset ovat kaikesta aivan haltioissaan. Koulun jouluaterialla on huomioitu myös oppilaat, jotka eivät jostain syystä voi syödä possua. Heitä varten on tarjolla kalkkunaa. Päiväkodeissa ja kouluissa jouluateria tarjoillaan torstaina 15. joulukuuta. Kokopäiväyksiköissä, kuten vanhainkodeissa, jouluherkkuja on tarjolla koko joulun. Kaupungin perusturva tarjoaa henkilöstölleen jouluruokailun, josta voi nauttia porrastetusti eri päivinä. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan Kaupungilla on aiemmin ollut kymmenkunta kuusta, mutta niistä on karsittu muutama pois säästösyistä. Tämä tietää sähkömies Juha Leinolle hieman pienempää työmäärää jouluun valmistautumisessa. Vanhemman sähkömiehen Juha Leinon jouluvalmistelut alkavat marraskuun alkupuolella. Teknisessä palvelukeskuksessa töissä oleva Leino tarkastaa, että kaupungin kuusenvalot toimivat. Hehkulamppuja on noin tuhat. Vaihdan palaneet lamput ja uusin kantoja. Siinä menee kolme-neljä päivää, Leino kertoo. Paistoi tai vihmoi, marraskuun puolivälissä nostoauto hilaa miehen korkeuksiin ripustamaan valoja kuusiin. Koristeluun tarvitaan turvavaljaat ja tukku nippusiteitä valojen kiinnittämiseen. Jättikuusen koristelu on taitolaji. Aina ei pysty pakittamaan ja katsomaan miltä kokonaisuus näyttää. Nosturiauton kuljettaja huutaakin vinkkejä alhaalta. Koko totuus selviää vasta pimeän aikaan. Kymmenen vuotta kuusenvalojen ripustamista on opettanut Leinolle sen, että julkisen paikan kuusen pukemisessa on tiettyjä niksejä. Valot pitää kiinnittää tarpeeksi ylös ilkivallan takia, mikä voi näyttää vähän hassulta, jos kuusi on kovin pieni. Kuusenvalojen laitto ei sytytä Leinon joulumieltä, koska kiire painaa päälle. Tänä vuonna häntä työllistävät päivittäisten vikakeikkojen lisäksi esimerkiksi Väinölän koulun iv-konehuoneen sähkötyöt. Ennen joulua kuuset pitää kiertää vielä kertaalleen läpi ja vaihtaa palaneet lamput. Aatonaattona kiire helpottaa, Juha Leino toteaa hymyillen. Teksti ja kuva Suvi Hurri

12 12 Porin satamien horisontti 1) Konttiliikenne Maailman merikuljetukset perustuvat entistä enemmän konttikuljetuksiin. Euroopan suursatamien ja Suomen satamien välisessä feeder-liikenteessä konttilaivat ovat aiempaa suurempia. Mäntyluodon investoinnit antavat mahdollisuuden jopa 3500 TEU:n (= 20 jalan konttia) laivoille. Tämän kokoiset laivat ajavat rahteja jopa yli valtamerien. 2) Kilpailu Kilpailu on armoton Suomessa ja koko Euroopassa. Hampuri, Rotterdam, Antwerpen ja muutama muu satama ovat syöttöliikenteen keskuksia ja pitävät asemastaan kiinni. Myös Suomessa kilpailu on kovaa. Ne satamat ovat vahvoilla, joilla on luonnostaan kahdensuuntaista liikennettä. Kotimaisen logistiikaan ja jakelun keskittyminen pääkaupunkiseudulle vahvistaa Vuosaaren asemaa. 3) Tila Useissa satamissa on pulaa tilasta, lähinnä satamakentistä. Tahkoluodossa tilaa on ja kuljetettavan rahdin vuoksi pitääkin olla. Mäntyluodon investoinnit toivat noin 12 hehtaaria uutta kenttää. Kontit ja teollisuuden projektitavarat vaativat isoja varastointialueita. 4) Teollisuuden projektit Mäntyluodolla on ollut vuosikymmeniä vahva asema teollisuuden projektien vientisatamana. Suomalainen teollisuus on myynyt tuotantolaitoksia ulkomaille jopa avaimet käteen periaatteella. Usein rahti viedään muihin maanosiin, myös hyvin eksoottisiin paikkoihin. Kuljetuksissa käytetään isoja laivoja, lastaukset ovat monimutkaisia ja aikaa vaativia. Projekteissa tarvitaan usein myös 200 tonnia nostavaa Masa-nosturia. Projektit ovat erityisen alttiita maailmantalouden suhdanteille. 5) Sahatavara Sahatavaran kysyntä on hyvin suhdanneherkkää. Perinteisesti Mäntyluodolla on ollut vankka asema sahatavaran vientisatamana. Myös sahatavarassa konttikuljetukset ovat jatkuvasti olleet kasvussa. Tehdyt investoinnit lisäävät Mäntyluodon mahdollisuuksia erityisesti Välimeren sahatavaralaivauksissa. Myös Japaniin on viety suuria sahatavaralasteja. Molemmissa edellä mainituissa laivakoolla on suuri merkitys rahtikustannuksiin. 6) Technip 7) Rikkidirektiivi ja laivakoko Väylän syvennys luo edellytyksiä aiempaa suurempien Spar-lauttojen tuotannolle läheisellä Technip Offshore Finlandin telakalla. Jos Mäntyluodon investoinnit auttavat uusien tilauksien saamisessa, vaikutus Porin seudulle on huomattava. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tarttunut voimakkaasti merenkulun rikkipäästöihin. Järjestön vaatimuksesta EU:n komission rikkidirektiivi tuo ankaran säännöstön Itämerelle jo vuonna Polttoaineen rikkipitoisuus saa olla 0,1 prosenttia. Välimerellä siirtymäaika on pidempi ja vaatimukset lepsummat. Komission ja EU-parlamentin valta ei ulotu Venäjälle ja Norjaan. On epäilty maantiekuljetusten huomattavaa lisääntymistä Ruotsista ja Suomesta naapureihin. Rikkidirektiivin kustannusvaiku- Porin sataman kilpailutilanne on aiempaakin parempi uusien investointien pohjalta. Nyt on kiivaan markkinoinnin aika. Kiristyvän kuntatalouden oloissa jokainen satamakaupunki haluaa satamastaan mahdollisimman korkeat tulot. Porin sataman vahvuus on monipuolisuus. Kuva Porin Satama tuksista on esitetty hyvin erilaisia, keskenään ristiriitaisia arvioita. Työnantajajärjestöt ovat arvostelleet sitä voimakkaasti, ammattiliitot pelkäävät työpaikkojen puolesta. Yksi vastaus rikkidirektiiviin tulee olemaan laivakokojen suurentuminen. 8) Kilpailu ja markkinointi Yksikään satama ja siellä toimivat yritykset eivät menesty ilman jatkuvaa markkinointia. Kotkan ja Rauman etu Poriin verrattuna on säännölliset metsäteollisuuden kuljetukset. Mäntyluodon uudet investoinnit ja laajentuminen antavat mainion potentiaalisen mahdollisuuden Porille. Lisäksi on Tahkoluodon syväsataman antamat mahdollisuudet. Porin satamalle, Porin seudun elinkeino-organisaatioille ja sataman yrittäjille riittää markkinoitavaa. Kyse on koko Porin seutukunnan tulevaisuudesta. Mahdollisuuksia on yksi. On onnistuttava. 9) Satamat ja ympäristö Kuten teollisuuden, myös satamien on oltava hyvässä vuorovaikutuksessa ympäristön, asukkaiden ja luonnon kanssa. Tulevaisuus ei tarjoa toista vaihtoehtoa. Teksti Tapio Furuholm Mäntyluodossa juhlat Uutta: väylä, laituri, kääntöpaikka ja nosturi Mäntyluodon uusi väylä ja laituri vihittiin 1. joulukuuta metrin väylä, 250 metriä uutta laituria tuliterä, monikäyttöinen Liebherr-nosturi 12 hehtaaria satamakenttää valtion elvytyspaketista 9,2 miljoonaa euroa kaupungin oma osuus 22 miljoonaa euroa äänivalli sataman etelärajalle Pääministeri Jyrki Katainen sanoi vihkiäispuheessaan: Mäntyluodon uudistunut satama ja laajennettu väylä on koko Suomen mittakaavassa merkittävä investointi. Satamainvestointi on tärkeä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen vihki Mäntyluodon väylän ja laiturin mojovassa syysmyrskyssä. Kumppanina oli tärkeimmän yhteistyökumppanin, Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen. Hän oli pääministeri Jyrki Kataisen sijaisena vihkiäistilaisuudessa. Kuva Jouni Koivukoski

13 Birdy on hienostunut kokonaisratkaisu Porin Jokikeskuksen suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittaneessa Birdy-suunnitelmassa yhdistyvät innovatiivisuus, esteettisyys, toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus. ke on tarkoitus toteuttaa vuosina Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 20 miljoonaa euroa. Kevytrakenteinen vinoköysisilta istuu hyvin jokirannan maisemaan. Kaikki kuusi Jokikeskuksen kilpailuehdotusta ovat yleisön nähtävillä asti Palvelupiste Porinassa, Yrjönkatu 6 B, Porinan aukioloaikoina ma klo ja ti-pe klo Lisätietoja: Palkintolautakunnan mielestä suunnitelma on kautta linjan tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisuus. Rantarakenteet on suunniteltu huolellisesti ja ratkaisu sisältää hyviä oivalluksia. Birdy-suunnitelman on toteuttanut WSP Finland Oy:n ja Arkkitehdit NRT Oy:n muodostama työryhmä. Voittaneen ehdotuksen perusteella laaditaan yleissuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua ensi kesänä, kertoo rakennuspäällikkö Harri Juhola teknisestä palvelukeskuksesta. Rannat ensiksi kuntoon Suunnitelman kevytrakenteinen, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu vinoköysisilta on ehyt kokonaisuus, joka ottaa hienostuneesti paikkansa arvokkaassa ympäristössä. Silta on suunniteltu kevyelle- ja kunnossapitoliikenteelle. Silta ulottuu Etelänrannasta Kirjuriluodon kärjen kautta Pohjois- rantaan. Tässä ratkaisussa pyloni eli tukipilari on sijoitettu Kirjuriluodon kärkeen, joka jää avoimeksi alueeksi kohtaamispaikaksi. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan ranta-alueet. Kunnostus alkaa Etelärannasta. Sillan rakentaminen ajoittuu suunnitelmien mukaan vuosille Valmista pitäisi olla vuonna Porin kaupunginhallitus on varannut hankkeen suunnitteluun rahaa vuodelle Vuoden vaihteeseen mennessä tiedämme, paljonko rahaa on käytettävissä, ja millä aikataululla voimme edetä, kertoo Juhola. Osa kaupunkipuistoa Projektin jatkosuunnittelusta vastaa voittaneen ehdotuksen laatinut työryhmä, mikäli tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat yhtä mieltä toteutettavasta vaihtoehdosta palkintolautakunnan kanssa. Koko Jokikeskus-han- Jokikeskus on olennainen osa Porin kansallista kaupunkipuistoa, joka on puolestaan osa laajempaa Kohtaamisen paikat -hanketta. Sen tavoitteena on vahvistaa Kokemäenjoen roolia Porin kaupunkikeskustaa yhdistävänä tekijänä ja lisätä alueen arvoa arjen kohtaamis- ja virkistyspaikkana. Pitkällä tähtäimellä halutaan nostaa Porin ja koko maakunnan arvoa yritys- ja matkailualueena. Hankkeeseen on budjetoitu euroa, josta kaupungin osuus on euroa. Hankkeeseen on haettu myös EU-rahoitusta ja siihen liittyvää valtion rahoitusta. Kaupunkipuisto on perustettu Kaupunkipuiston kymmenvuotisjuhlia vietetään siis ensi vuonna. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva WSP Finland Oy ja Arkkitehdit NRT Oy Sosiaalisuus on kupla Yhteiskunnassa on vallalla sosiaalisuusbuumi. Sosiaalisuutta korostetaan joka tilanteessa, niin lapsen kasvatuksessa kuin työhönottotilanteissa. Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä työpaikka, jossa olisi vain sosiaalisia ihmisiä, olisi kammottava. Keltikangas-Järvinen luennoi sosiaalisuudesta Länsi-Suomen kesäyliopiston järjestämässä tilaisuudessa Porin yliopistokeskuksessa marraskuussa. Sosiaaliselle ihmiselle on elintärkeää, että hänestä pidetään. Hän on myös riippuvainen positiivisesta palautteesta. Sosiaalinen ihminen ei ole hyvä johtaja, koska hänellä on tarve tehdä ratkaisuja, joista suurin osa pitää, mutta jotka eivät välttämättä ole oikeita. Kun ihminen haluaa antaa hyvän kuvan itsestään, hän kertoo olevansa sosiaalinen. Kuka tätä nykyä esimerkiksi uskaltaa mainita koulu- tai työhakemuksessaan olevansa ujo tai enimmäkseen omissa oloissaan viihtyvä? Keltikangas-Järvinen vertaa sosiaalisuuden ylivertaisuuden korostamista takavuosien itsetuntobuumiin, jolloin hyvä tai huono itsetunto oli selitys kaikkeen. Nyt pitää olla aktiivinen, sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ollakseen hyvä ihminen. Sosiaalisuus on kupla, joka on muuttunut totuudeksi, toteaa Keltikangas- Järvinen. Sosiaalisuus ei takaa sosiaalisia taitoja Keltikangas-Järvisen mukaan on erotettava toisistaan sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Sosiaalisuus on halu olla ihmisten kanssa ja sosiaaliset taidot liittyvät kykyyn olla ihmisten kanssa. Sosiaalisuus on perinnöllinen temperamenttipiirre, jonka ilmenemisessä on aste-eroja. Sosiaalisuutta voisi kutsua myös seurallisuudeksi. Sosiaalisuus on temperamenttipiirre siinä missä ujouskin. Mutta nyky-yhteiskunnassa ujoutta pidetään vammana, josta pitää päästä eroon. Johtajana sosiaalinen ihminen on taitava harjoittamaan näennäisdemokratiaa. Me yhdessä -tunne on yleensä harhaa, ja ihmiset istuvat kokouksissa päättämässä asioista, joista he eivät oikeasti pysty päättämään. Tosipaikan tullen johtaja yleensä vetäytyy vastuusta. Vähemmän sosiaalinen ei ole riippuvainen siitä, pitävätkö toiset hänestä vai eivät. Hyvä käytös kunniaan Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Sosiaaliset taidot eivät ole myötäsyntyisiä ominaisuuksia. Ne eivät myöskään liity sosiaalisuuteen. Sosiaaliset taidot ovat opittuja taitoja, joita voidaan myös kehittää. Sosiaalisesti taitava on yleensä empaattinen ja kyvykäs löytämään rakentavia vaihtoehtoja ristiriitatilanteissa. Onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan ennen kaikkea hyvää käytöstä. Hyvä käytös on jokaisen ihmisen omassa kontrollissa riippumatta hänen temperamentistaan. Näin ollen työpaikalla voidaan kaikille asettaa hyvän käytöksen normit. Tässä on noudatettava johdonmukaisuutta ja esimiehen on otettava selkeä vastuu. Aikuisena hyvää käytöstä ei enää opeteta, sitä vaaditaan, kiteyttää Keltikangas-Järvinen. Liisa Keltikangas-Järvisen teos Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ilmestyi vuonna Vuoden professoriksi hänet valittiin vuonna Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Veikko Somerpuro

14 14 Ympäristöpankki Toisenlainen joululahja Suomalaiset käyttivät viime vuonna jouluvalmisteluihin ja lahjahankintoihin 1,8 miljardia euroa. Tälle vuodelle odotellaan jälleen kasvua taantumaa ei jouluna näy. Joulukinkkua kuluu pöydissämme 6,5 miljoonaa kiloa, kuusia kaadetaan 1,4 miljoonaa kappaletta ja kukkia hankitaan 100 miljoonalla eurolla. Millainen mahtaakaan olla joulumme ekologinen selkäreppu? Pitääkö joulun näkyä joka vuosi lompakoissa, vyötäröillä ja jäteastioissa? Onko joulun kohtuullistaminen mahdoton tehtävä? Antamalla toisenlaisen joululahjan voit ainakin aloittaa. Anna läheisille aikaasi Lupaudu lumitöihin talven tuiskuun tai suuntaa ajatukset jo keväiseen ikkunanpesuun. Iäkästä sukulaista voisi ilahduttaa opetustuokio tietokoneen käyttöön. Vaikka lahja tuntuisi arkiselta, se voi olla saajalleen korvaamattoman arvokasta. Antamalla lahjaksi aikaasi annat myös yhteisiä hetkiä, jotka voivat olla varsinaista lahjaa arvokkaampia yksinäiselle. Ystävälle yhteinen retki museoon tai lahjakortti teatteriin on todennäköisesti mieluisampi kuin tavaratalon ruuhkassa tehty viime hetken ostos. Lahjakortti hierojalle tai sarjalippu uimahalliin ilahduttaa saajaa vielä joulun jälkeenkin. Laita luovuus liikkeelle lahjan päätyvän piirongin pohjalle, jätä se kaupan hyllyyn. Tunnetko ostoksesi alkuperän? Onko sen tuottaminen rasittanut kohtuuttomasti ympäristöä tai onko sen valmistukseen käytetty lapsityövoimaa? Valitettavasti tuoteselosteista on lähes mahdoton löytää kaikkea tätä tietoa. Reilun kaupan suklaata tai pyyhkeitä ostaessasi tiedät, että tuotanto on ollut reilua tuotteen alkujuurilla, tuotannossa on huomioitu ympäristö eikä lapsityövoimaa ole käytetty. Omat kädentaidot voivat yllättää niin tekijän kuin saajankin. Omakätisesti neulottu kaulahuivi lämmittää saajaansa lämpöarvoaan enemmän. Itsetehdyt leivonnaiset tai havukranssi löytävät jouluna paikkansa. Vuosien aikana kertyneistä kuvista voi kerätä pienen valokuva-albumin, josta voitte palauttaa mieleen yhteisiä hetkiänne. Kääri lahja itse ommeltuun kankaiseen lahjakassiin tai edelliseltä joululta säästöön laitettuun paperiin tai lahjakassiin. Tuunaa omat lahjapaperit vaikka sanomalehdistä ja koristele vanhoista joulukorteista leikatuilla kuvilla. Hanki kestävästi valmistettua Paikallisten tuottajien ja käsityöläisten tuotteita ostaessasi tiedät tukevasi heidän elinkeinoaan. Kestävästä ja käyttökelpoisesta lahjasta on iloa vielä jouluvalojen sammuttuakin. Joulun kaupallisuudelle ja tavaramaailmalle vaihtoehdon tuovien eettisten lahjojen suosio on kasvamassa. Eri hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta on mahdollista hankkia lahjoja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan, lähelle tai kauas. Ennen kaikkea muista tai löydä uudelleen joulun tarkoitus itsellesi ja läheisillesi. Tavaratalon ruuhkasta sitä tuskin löydät. Jouluinen paketti kääritään kierrätettyyn lahjapaperiin, itse ommeltuun kangaspussiin tai vaikka vanhaan julisteeseen. Käytä pieni hetki harkintaan tavaralahjoja hankkiessasi. Jos arvelet Teksti ja kuva Tarja Räikkönen Uusi laki lisää kuluttajaturvallisuutta Voimassa oleva laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta vaihtuu ensi vuoden alusta kuluttajaturvallisuuslaiksi. Kysymys on yleisen lainsäädännön päivittämisestä ja selkeyttämisestä. Lain yleisiin periaatteisiin ei tule muutoksia. Lakimuutoksen yhteydessä otetaan käyttöön käsite kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, kun se ennen on ollut tuoteturvallisuuslainsäädäntö. Kuluttajaturvallisuuslain tavoitteena on ennaltaehkäistä terveys- ja omaisuusvaaroja. Lailla ei säännellä korvausvastuita. Laissa ei myöskään säännellä kuluttajansuojalaissa säädetyistä seikoista eikä rikosoikeudellisista kysymyksistä. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön ulkopuolelle jäävät myös ympäristöhaitat, tyytymättömyys tavaraan tai palveluun sekä laatukysymykset siltä osin, kun kyse ei samalla ole kuluttajaturvallisuuteen liittyvistä asioista. Mikä muuttuu Kuluttajaturvallisuuslaissa on muutettu säännöksiä niin, että kuluttajapalveluja tarjoavan tahon on velvollisuus tehdä etu- käteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle toiminnan aloittamisesta sekä laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Lakiin on kirjattu palvelut, joista ilmoitus tulee tehdä. Näitä ovat muun muassa huvipuisto, kuntosali, leikkikenttä, seikkailu- ja elämyspalvelu, kiipeilykeskus, uimaranta ja turvapuhelinpalvelu sekä tapahtuma, josta voi aiheutua vaaraa esimerkiksi osallistuvien ihmisten suuren määrän vuoksi. Ilmoitusmenettely koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun aloittavia toiminnanharjoittajia. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sitä vastoin koskee myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia palveluita. Turvallisuusasiakirja tulee olla laadittu viimeistään heinäkuun alkuun 2012 mennessä. Kuka valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista sekä suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa. Tukesin yhteistyökumppaneita ovat tulli, aluehallintovirastot (AVI) ja kunnat. Tulli valvoo EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotavien kulutustavaroiden turvallisuutta, tavaran vientiä Suomesta sekä kulkua Suomen kautta. Kunnat valvovat AVIen ohjauksessa palveluiden turvallisuutta alueellaan. Kunnissa käsitellään sinne tulevat tavaroita ja palveluita koskevat ilmoitukset. Kunnissa valvotaan erityisesti paikallisesti valmistettavia tavaroita. Kuka vastaa Kunnassa kuluttajaturvallisuuden valvonta kuuluu terveystarkastajan tehtäviin yhtenä osana ympäristöterveydenhuoltoa. Kuluttajaturvallisuuslain lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta kuuluu elinkeinonharjoittajille - valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tarjoaja - tai muulle palveluntarjoajalle, kuten kunnalle tai seurakunnalle. Teksti Marita Laine Kuva Niko Juhola Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampisen joulukuussa 2011 julkaistussa Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja, joita ovat muun muassa kuluttajaturvallisuus. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön velvoitteet koskevat aina suuria ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia, jossa osallistujamäärät voivat kohota päivittäin kymmeniintuhansiin henkilöihin.

15 Porin seutu edelläkävijänä elinkeinopalveluissa Keväällä Porin kaupungin konsernijaoston asettama työryhmä päätti esittää elinkeinopalvelujen keskittämistä yhdelle toimijalle. Esitys sai laajaa kannatusta ja nyt rakenteellinen uudistus on meneillään. Prizztech Oy on ostanut seudun kunnilta Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin osakkeet ja nyt tämän tytäryhtiön sulautuminen Prizztechiin on käynnistynyt. Samaan kokonaisuuteen liitetään vielä Yrityspalvelu Enterin alkavien yritysten neuvontapalvelut. Uusiutunut Prizztech, johon palvelut keskitetään, aloittaa toimintansa Rakenteellisten järjestelyjen tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä entisestään. Tätä auttaa se, että kaikki palvelut löytyvät nyt samasta organisaatiosta ja saman katon alta. Muutto uusiin tiloihin Porin Puuvillaan kuluvan vuoden keväällä on jo nyt osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, koska eri toimijat ovat kiinteämmässä vuorovaikutuksessa, kertoo Prizztechin toimitusjohtaja Risto Liljeroos. Yhden toimijan mallissa etsitään myös kansallista kilpailukykyä. Tavoitteenamme on, että alueelta löytyvät maan parhaat kehittämispalvelut ja -ympäristöt. Syntyvä kokonaisuus on Suomen suurin kuntasektorin yrityspalveluja tuottava yhtiö, joten vaikutusmahdollisuutemme kansallisella tasolla kasvavat. Lisäksi tarvitaan vahva toimija, jotta mahdollisuudet maakunnan ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen säilyvät hyvinä. Näin myös siinä tapauksessa, että aluehallinnon muutokset eivät olisi Satakunnalle suotuisia, Liljeroos toteaa. Uusia muutosjohtamisen malleja Organisaatioiden rakenteellisessa muutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön kytkemiseen mukaan prosessiin. Vaikka Prizztechin palvelukseen siirtyvä henkilöstö jatkaa nykyisillä työehdoillaan niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, on eri organisaatioiden kulttuurien yhdistäminen aina haaste. Prizztechin, POSEKin ja Enterin henkilöstön yhteisessä tilaisuudessa marraskuussa käsiteltiin muun muassa yhdistymisen tilannetta ja käytiin läpi yhteisen kehittämishankkeen tähän mennessä syntyneitä tuloksia. Koska osaava työvoima sekä hyvä ja kannustava työilmapiiri ovat Prizztechille erittäin tärkeitä, on muutoksen johtamisen tueksi käynnistetty erillinen, työsuojelurahaston osarahoittama hanke. Hankkeen toteutuksessa henkilöstöllä on vahva rooli. Tavoitteena on rakentaa työyhteisöön muutosarkkitehtuuri, joka ohjaa organisaation muutostyötä ja muuttumista. Ohjelmassa etsitään uutta rakentamalla muutosjohtamisen malleja ja tapoja, joita ei vielä ole olemassa. Asiantuntijaorganisaation muutoksen läpivienti toimii eräänlaisena laboratoriona, jossa testataan itse menetelmiä ja tapoja, Risto Liljeroos kertoo. Teksti Katri Kujanpää Kuva Marko Mikkola Tulevaisuuden haasteet vaativat leveämpiä hartioita Yhteistyö lounaisrannikolla etenee Lounaisrannikon keskuskaupungit, Pori, Rauma, Uusikaupunki ja Turku, ovat viime vuosien aikana lisänneet yhteistyötään. Sen tiivistämiseksi ja konkretisoimiseksi kaupungit käynnistivät yhteisillä päätöksillään vuoden 2011 alussa lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön. Päätavoitteena on lounaisrannikon vahvistaminen hyvänä yritysten sijoittumis- ja toimintaympäristönä sekä houkuttelevana asuinympäristönä. Lounaisrannikon kehittämistyössä tähdätään vuoteen Vyöhykkeen kehittämisen mahdollisuudet on tunnistettu ja yhteiset kehittämisen kärjet on valittu. Tähtäimenä on menestyminen paitsi kansallisesti, myös kansainvälisellä tasolla. Kymmenen lippulaivaa Lounaisrannikon yhteistoiminta perustuu kaupunkien hyväksymiin periaatteisiin: puitesopimus, lippulaivahankkeet, toimielimet, toimintasuunnitelma ja budjetti. Yhteistyötä viedään eteenpäin laaja-alaisesti kymmenen kärkihankkeen eli lippulaivahankkeen alla. Tavoitteena on edetä mahdollisimman pian tekemisen tasolle ja ohittaa hallinnolliset sekä muut keinotekoiset yhteistyötä hidastavat tekijät. Kaupunkien ja kehittämisyhtiöiden sekä ohjelmien kautta kanavoitava vuosittainen perusrahoitus on euroa. Lippulaivahankkeiden mukaisiin toimenpiteisiin suunnataan perusrahoituksen lisäksi olemassa olevaa rahoitusta useita miljoonia euroja vuodessa. Tiivistä yhteistyötä tehdään elinkeinoelämän, tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden, maakunnan liittojen, alueviranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyön koordinoimiseksi on palkattu yhteinen työntekijä. Edunvalvontaa on tiivistetty esimerkiksi järjestämällä yhteinen meriteollisuuden päättäjäseminaari Helsingissä. Mukana olevien kaupunkien kaupunginhallitukset ovat aloittaneet vuosittaiset yhteistapaamisensa. Entistä läheisempää yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Meriteollisuutta Pernambucoon Kansainvälinen yhteistyö on aloitettu solmimalla sopimus brasilialaisen Pernambucon alueen kanssa. Tavoitteena on muun muassa meriteollisuuden viennin edistäminen ja tukeminen. Vuoden 2012 alusta aloitetaan entistä kiinteämpi yhteistyö meriteollisuuden korkeamman asteen koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Myös satamien yhteistyötä tiivistetään. Matkailutoimijat ja luovien alojen toimijat kartoittavat yhteistoimintamahdollisuuksiaan. Yhteistyötä tiivistetään sijoitusten houkuttelemiseksi. Alueen toimijat valmistelevat lisäksi yhteistä kasvurahastoa. Lounaisrannikon uusimuotoinen yhteistyö on siis päässyt hyvin alkuun. Vuoden 2012 keskeinen haaste on edetä kartoituksista ja Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupunginhallitukset yhteistapaamisessa Turussa elokuussa suunnitelmista entistä enemmän käytännön tekemiseen. Teksti Pasi Pitkänen Kuva Harri Falck

16 16 Juuret Porissa Totiseksi vetää. Porista pitäisi kirjoittaa kriittinen kirja, mutta rakkauskin kaupunkiin on sfääreissä. Janne Toivonen ei liene ainoa maailmassa, jolla on kaksijakoinen suhde kotikaupunkiinsa. Janne Toivosen ohje Porille: Tehkää omaa, ei bulkkia Enpä ole toisenlaista arviota kuullut. Janne Toivonen on teräväkynäinen toimittaja. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat nuoren miehen ominaispiirteitä. Mikään räyhä hän ei kuitenkaan ole, ja se korostuu myös hänen lausunnoissaan. Toimittajankin analyysien, väitteiden ja hypoteesien täytyy perustua tosiasioihin. Tämän hän sanoo painolla ja toistuvasti. Janne Toivonen kirjoitti vuonna 2008 Pori-kirjan. Tarkoituskin ilmeisesti oli, että kirjan ympärille syntyy keskustelu Porista ja porilaisuudesta. Ei syntynyt ja se kirjoittajaa harmittaa vielä kolme vuotta myöhemmin. Onhan se totta. Pori-kirjoja tehdään harvoin, poleemisia ja kriittisiä ei koskaan. Tämän kirjoittaja ei vedä itseään syyttömien joukkoon. Olisi pitänyt, olisi pitänyt - Saatoin kaivella vanhoja asioita liikaa, se ehkä ärsytti. Jäin kaipaamaan rohkeutta käydä kiinni esiin nostamiini asioihin, sanoo kirjailija tänään. Oli totaalinen vääryys, että kirjasta ei syntynyt keskustelua. Syiksi epäilen kirjoittajan toimittajataustaa ja reippaita kannanottoja. Tekstit talloivat liian monia varpaita. Ympäristöä haastavalle kirjalle olisi ollut oikein vahva vasta-argumentointi, ei vaikeneminen. Yhdestä asiasta ei voine olla kahta mieltä: Janne Toivonen on mainio kirjoittaja. Lennokkuus jopa läkähdyttää hetkittäin. Mites se nuoriso sanookaan: uutta vaan putkeen! Komea porilaisrekordi Janne Toivosen porilaisuus on ihan ehtaa tavaraa. Vähärauman poika, joka kävi koulunsa loppuun asti siellä. Futista Musan Salaman junnuissa, koripalloa Tarmossa. Vanhemmat asuvat Liinaharjassa edelleen. - Nuorena Annis oli minulle liian vaihtoehtoista. Myöhemmin olen käynyt siellä mielelläni, vastaa Toivonen, kun yritän päästä kirjoittajan lahjojen juurille. - Yksitoistavuotiaana kirjoitin ensimmäiset kerrat yleisönosastoon. Se kertoo sanomisen lahjasta ja palosta. Tällä hetkellä Janne Toivonen on Helsingin Sanomissa kolmatta vuotta. Toimittajan työ katkesi viideksi kuukaudeksi, jolloin hän työskenteli viisi kuukautta Euroopan parlamentin tiedotusosastolla. Vaikka parin kuukauden takainen paluu Hesariin oli mieluinen, nuori mies oli ihan oikeassa paikassa. Tampereelta hankittujen maisterin papereiden jälkeen hän on opiskellut Leuvenissa Belgissa juuri EU-asioita. Takana on pestit YLEssä ja Satakunnan Kansassa. Janne Toivonen hauskuttaa sisäpiirijutulla. Helsingin seudulla on paljon porilaislähtöisiä toimittajia, porukka löytää usein ja helposti toisensa. Suunsoitto alkaa välittömästi. - Jaa, panit tommosen paidan tänään, on malli ystävällisestä vastaanotosta. - Porilaisilla on hyvä maine toimittajapiireissä. Meitä arvostetaan tekijöinä. Omaleimaisuus ja jästipäisyys hyveinä - Pori merkitsee minulle helvetisti. Se on kiintopiste, kotipesä. Kerran kahdessa kuukaudessa käyn, siis liian harvoin. Kävelen ja katselen, suunnittelen. Poikkean kirjaston lehtien lukusalissa, Irkku-pubissa, Beer Huntersissa. Kaikesta huolimatta Janne Toivonenkin sanoo päässeensä pois Porista lukion jälkeen. - Olisin lähtenyt, vaikka silloin (1996) olisi ollut mahdollisuus kouluttautua täälläkin. Poissaolo on tuonut perspektiiviä, hän tunnustaa. Toivosella on selvät mielipiteet mitä Porissa pitää tehdä. Yliopistokeskusta ja vahva kulttuuripohja ovat valttikortteja. Ne ovat tuoneet arvostusta, vaikka maine usein vieläkin on negatiivinen. - Porissa on säilytettävä rohkeus tehdä asioita omilla ehdoilla. Ei täällä kannata tehdä bulkkia, samaa mitä kaikki muutkin. Omaleimaisuus ja jästipäisyys käyttöön. Ne ovat hyvää kivijalkaa, kun Oluttehtaan alueen tulevaisuudesta päätetään, tarjoaa Janne Toivonen ajatuksiaan. Nuori mies katselee Suomea ja Poria Hesarin lasikuutiosta. Porin tuliaiset näkyvät hänen toimittajan tyylissään. Lisämausteita on hankittu matkustelemalla toisenlaisessa maailmassa, Nicaraquassa, Vietnamissa, Etelä-Koreassa. Helsinkiä hän haluaa katsella polkupyörän satulasta. Porin eväitä sekin. Tällaisia lähettiläitä tarvitsemme. Tapio Furuholm Kuvat Janne Toivosen kotiarkisto Tullessaan Poriin, Janne Toivonen lampsii kävelykadun päästä päähän. Pysäköinnit tehdään Petra s Cafessa ja Jussikassa. Pyöräillessä pääsee pidemmälle, Yyteriin asti.

17 Kirjavinkkejä jouluksi: Uppoudu klassikkoon Kaupunginkirjaston aikuisten osaston tietopalveluiden osastonjohtaja Merja Kalliomäki toivoo joulunpyhinä ihmisten rauhoittuvan ja uppoutuvan vaikka pidemmäksikin aikaa hyvän kirjan pariin. Hän antaa muutaman lukuvinkin joulukiireen keskelle. Ensimmäisenä Kalliomäki nostaa esille englantilaisen John Galsworthyn teoksen Forsytein taru, osat I-II. Kirja käsittelee porvarillisen Forsytein suvun vaiheita 1800-luvun lopun Lontoossa. Teoksessa Galsworthy esittää yhteiskuntakritiikkiä rikkaita keinottelijoita kohtaan, mutta löysi heistä myös jotain lämpöä ja hyvyyttä. Toinen Kalliomäen suosittelema klassikko on Charles Dickensin Joululaulu luvun puolivälissä ilmestynyt teos tunnetaan myös nimellä Saiturin joulu. Kalliomäen mielestä jokaisen pitäisi lukea teos ainakin kerran joulussa. Tarina kertoo ihmisestä, joka ei halua kenellekään mitään hyvää, vaan rököttää omien tavaroidensa keskellä. Ja kuinkas sitten kävikään. Kolmantena Kalliomäki nostaa esille ranskalaisen Michel Tournierin teoksen Kolmen kuninkaan kumarrus, joka kertoo kolmesta itämaan tietäjästä, ja varsinkin siitä neljännestä. Kirja kertoo miksi neljäs kuningas ei päätynyt perille ja mitä matkan varrella tapahtui. Uudemmasta tuotannosta Kalliomäki suosittelee Johanna Sinisalon uusinta teosta, Enkelten verta, jonka pääosassa ovat mehiläiset ja ihmisten suhde luontoon. Kirjassa on vuorotellen mehiläistenhoitaja Orvon mietteitä, ja hänen eläinaktivistipoikansa Eeron blogikirjoituksia. Ihan huippu kirja Sinisalon tuotannossa, Merja Kalliomäki ihastelee. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Osastonjohtaja Merja Kalliomäen valitsemat joulukirjat löytyvät kaupunginkirjaston aikuisten osastolta. Kaupungintalossa kylmäkkönä työskentelevä Tuula Säilä suosittelee jouluiseksi jälkiruoaksi perinteisen riisipuuron asemesta raikasta sitruunalla maustettua viktoriakiisseliä, jonka voi valmistaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä. Tilaisuudet järjestää Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Joulurauhan julistus Porin raatihuone klo Joululauluja, Porin VPK:n soittokunta klo Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4, Porin VPK:n soittokunta ja yleisö klo Fanfaari Joulurauhan julistaminen, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Maamme, Porin VPK:n soittokunta ja yleisö Porilaisten marssi, Porin VPK:n soittokunta Uudenvuoden vastaanotto Porin raatihuone klo Porilaisten marssi, Porin Työväen Soittokunta Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö Uudenvuoden tervehdyspuheenvuorot Porin ev.lut. seurakunta, pastori Silja-Maaria Kavasto Porin kaupungin tervehdys Maamme, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö klo Ilotulitus Kirjurinluodolta, ammutaan raatihuoneen ohjelman päätyttyä Viktoriakiisseli Kuudelle hengelle Ainekset: 1 dl puuroriisiä 2 dl vettä 4 dl maitoa hiven suolaa 3 rkl sokeria 3 kpl liivatelehtiä tilkka kylmää vettä ½ sitruunan mehu + raastettua kuorta 3 dl kuohukermaa Valmistusohje: Tee ensiksi riisipuuro. Laita riisit kiehuvaan, hivenen suolalla maustettuun veteen. Kun vesi on imeytynyt riiseihin, lisää maito, keitä puuro kypsäksi ja mausta sokerilla. Jäähdytä puuro. Liota liivatelehtiä tilkassa kylmää vettä 10 minuuttia. Liuota valutetut liivatelehdet tilkassa kuumaa vettä. Pese sitruuna ja raasta kuori. Vatkaa kerma. Sekoita jäähtyneeseen riisipuuroon sitruunan mehu ja raastettu kuori, vaahdoksi vatkattu kerma sekä jäähtyneet, liuotetut liivatelehdet. Laita riisipuuroseos koristeelliseen kulhoon tai rengasvuokaan hyytymään jääkaappiin noin vuorokaudeksi. Kumoa hyytynyt kiisseli tarjoiluvadille ja koristele esimerkiksi luumuilla ja kirsikoilla. Voit tarjoilla kiisselin myös esimerkiksi mansikka- tai vadelmahillon tai marjakastikkeen kera. Resepti Juhani Lahti Kuva ja kuvateksti Johanna Stenberg

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Elämää pienoiskoossa Ympäristöviraston palveluasiantuntija Sirkka Leivo-Jokimäki on pitkän linjan käsityöläinen. Harrastuksia on elämän varrella kertynyt, ja taitajan käsissä syntyvät niin tilkkutyöt, ompelukset kuin korutkin. Pitkään haaveissa ollut nukketaloharrastus sai ensisysäyksen noin kuusi vuotta sitten. Kirjastossa oli nukkekotiharrastajien näyttely, ja heidän kauttaan sain järjestettyä kurssin kansalaisopistolle. Kahden vuoden kuluttua Leivo- Jokimäki alkoi itse toimia kurssin vetäjänä. Hän korostaa, että nukkekotiharrastus ei ole leikkiä. Tiskipöydän tekemiseen kului seitsemän tuntia ja useampi alumiinivuoka, ennen kuin lopputulos oli mieluinen. Itse tehdyt nukkekodit eivät myöskään kestä pienten lasten leikkejä. Periaatteena kierrätys Leivo-Jokimäki tekee kaiken itse. Materiaaleja hän ei koskaan osta kaupasta, vaan ne löytyvät omasta takaa, mielikuvitusta käyttämällä. Leivo-Jokimäen tekemisissä kierrättäminen korostuu ja jokaiselle esineelle löytyy ainakin kaksi käyttötarkoitusta. Ystävätkin ovat jo oppineet, että mitään ei saa heittää pois kierrättämättä sitä ensin minun kauttani, hän naurahtaa. Silmän harjaantuessa asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Kuulakärkikynän kärjestä syntyy maljakko ja vieteristä vispilä, hammastahnatuubin korkeista kukkaruukkuja ja papereiden rei ityssilpusta ruusuja. Hedelmälaatikoista saa ohutta vaneria huonekalujen tekemiseen. Ja Ikean kynistä tulee aivan mainioita pöydänjalkoja. Näkymiä oikeasta elämästä Kahden suuren nukkekodin lisäksi Leivo-Jokimäki sisustaa myös pienempiä kokonaisuuksia. Roomboxit ovat yksittäisiä, laatikoihin sisustettuja huoneita. Roomboxina voi toimia esimerkiksi leipälaatikko tai avainkaappi. Leivo-Jokimäen hyllyllä on muun muassa kenkäkauppa, leipomo sekä kukka ja vihanneskauppa. Tässä Sirkka Leivo-Jokimäen sisustamassa nukkekodissa on kolme kerrosta ja ullakko, josta löytyy muun muassa matonkuteita. Realistisuutta löytyy vihanneslaatikosta saakka. Porkkanoista tulee joskus kaksihaaraisia, niin kuin oikeassakin elämässä. Leivo-Jokimäelle pienten esineiden näpertely on rentouttavaa. Mitä pienempää hän tekee, sitä enemmän hermo lepää. Kun tekee omilla käsillään ja oikein pientä, niin on ihan siinä hetkessä. Ei ajattele mitään muuta. Vaikka kädentaidot ovat Leivo- Jokimäelle tärkeä asia, on vuoden kohokohta silti pipareiden leipominen lastenlasten Taavin, Laurin, Eelin ja Inkan kanssa. Inka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa jauhopeukalona, toteaa Sirkka Leivo-Jokimäki onnellisena hymyillen. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Kulttuurit tutuiksi keskellä Poria Kansainvälisessä nuorten ryhmässä pohditaan kulttuurien eroja ja samankaltaisuuksia. Ainakin vessa yhdistää kiinalaista ja suomalaista. On tiistai, ja vauhdilla tihenevä iltahämärä tuuppaa nuoria sisään keskustan nuorisotalon ovesta. Heidän jutustelustaan kajahtaa suomen lisäksi englanti. Kokoontumassa on tänä syksynä perustettu kansainvälinen nuorten ryhmä, jossa vieras syntyperä on vain plussaa. On hirmu tärkeää, että muiden maiden kulttuurit tulevat tutuiksi harrastusryhmän tai muun vapaaajantoiminnan kautta, kertoo vapaa-aikaviraston nuorisonohjaaja Riikka Kataja ryhmän synnystä. Ryhmässä on käynyt suomalaisia, kiinalaisia ja yksi japanilainen. Alkuun ikähaitariksi laitettiin 13 18, mutta suurin osa on ollut lukioikäisiä, osa vanhempiakin. Sopiva ryhmän koko voisi olla 20, eli mukaan mahtuu vielä, Kataja vinkkaa. Nuorille kelpaisi Hong Kongin malli Nuoret vaeltavat työhuoneelle, jossa odottavat edellisen tapaamisen tuotokset. Ryhmä on valmis- tellut nuorisotilan käymälänäyttelyyn julisteita ja paperimassasta tehtyjä vessapienoismalleja. Työ jatkuu, mutta ensin hoidetaan tärkeimmät asiat. Harrastuksista toiseen sinkoilevat nuoret kaivavat laukuistaan välipalaa. Stiina Laineen pikantti yhdistelmä lihapullia ja kiisseliä naurattavat muita. Pian porukka uppoutuu julisteiden tekoon. Kuvissa on käymälöitä laidasta laitaan. On reikää maassa, nunnapatsaiden pitelemiä pisuaareja ja kirjavia, keraamisia pyttyjä. Hong Kongista kotoisin oleva Man Lam Leung, kavereille Rachel, tekee julistetta suomalaisista käymälöistä. Kiinassa vessat ovat samanlaisia, mutta muita kulttuurieroja on jo löytynyt. Osa eroista herättää hyväntahtoista kateutta. Rachelin perheellä on palvelija, kuten melkein kaikilla hänen kavereillaankin Hong Kongissa, Laine ihmettelee. Haaveissa matkat maailmalle reista tuleviin tai vain hengailla samanhenkisessä porukassa. Ensin tuntui siltä, ettei Porissa ole paljoakaan ulkomaalaisia. Mutta kun tapasi yhden vaihtoopiskelijan, niin huomasi, että heitä onkin joka kulmalla, Laine pohtii. Monella nuorella on haaveita vaihto-oppilasvuodesta tai työnteosta ulkomailla. Katri Kerkinen pohtii vakavissaan lähtemistä Ruotsiin kesätöihin. Länsinaapurin kieli taipuu häneltä hyvin. Sillä on Ruotsissa kavereita! muut juoruavat. Toiveena on, että ryhmäkin lähtisi reissuun. Matkakeskustelu kuitenkin katkeaa pottajulistetta tekevän Laineen ongelmaan. Mitä on potta ruotsiksi? Kiinaksi potta on liutau, Leung avustaa. Liutau, liutau, muut toistelevat. Päivän vieraskielinen sana on opittu. Helmiina Äimälä, Eeva Kallas, Rachel Leung, Stiina Laine ja Camilla Michelin valmistelevat nuorisotalon vessanäyttelyn julisteita. Nuoret haluavat kansainvälisessä ryhmässä tutustua muista kulttuu- Teksti ja kuva Suvi Hurri

19 Taidetta tunteista Plutchikin timantti - Kahdeksan tunteen kirjo -näyttely esittelee latvialaista nykytaidetta. Näyttelyssä on esillä viiden nuoren latvialaisen tekstiilitaiteilijan töitä. Taiteilijat ovat Katerina Apale, Agnese Kirmuza, Zane Kokina, Arta Skuja ja Guna Zommere. Näyttelykokonaisuuden on koonnut Porin Taiteilijaseuran residenssivieras Dzintra Haze, joka on Latvian taideteollisuus- ja designmuseon Apsida-gallerian johtaja. koevoluuttinen malli ihmisen käyttäytymistä ohjaavista kahdeksasta perustunteesta. Nämä tunteet ovat viha, pelko, suru, inho, hämmästys, varautuneisuus, luottamus ja ilo. Näyttely on osa Porin ja Riian ystävyyskaupunkitoimintaa. Sen toteuttavat yhteistyössä Porin Taiteilijaseuran Portait-residenssi, Satakunnan Museo, Porin kaupunki ja Riian kaupunki. Pienimuotoiseen näyttelykokonaisuuteen on vielä muutama päivä aikaa tutustua. Työt ovat esillä Satakunnan Museon ravintola Mamma Muusassa 18. joulukuuta saakka. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Guna Zommere Timantti on taiteilija Guna Zommeren lasista tekemän teoksen nimi eurolla lapsia kouluun Satakunta haastettiin vuoden 2011 UNICEF-maakunnaksi. Maakuntavuoden aikana Satakunnassa kerättiin varoja Schools for Africa Kaikki lapset kouluun -kampanjalle. Varoilla autetaan lapsia Afrikan köyhimmissä maissa. Näyttelyn teemana on psykologi Robert Plutchikin luoma psyliitosta kävi keväällä tutustumassa muutamaan keräyskohteeseen. Oli todella hienoa nähdä konkreettisesti, mihin ja miten UNI- CEFin apua ja rahoja käytetään. Lahjoitusvaroilla pyritään saamaan mahdollisimman moni afrikkalainen lapsi laadukkaaseen perusopetukseen. Koulutus on ilman muuta paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen. Satakuntalaisten keräysrahoilla rakennetaan kouluja ja luokkahuoneita, parannetaan vesihuoltoa, koulutetaan ammattitaitoisia opettajia ja toimitetaan pulpetteja sekä koulutarvikkeita. Vuoden aikana tapahtumia on ollut pitkälti yli sata ympäri Satakunnan. Suuren tapahtumamäärän avulla olemme saaneet myönteistä julkisuutta sekä maakunnassa, että valtakunnallisesti. Yhteistyöverkoston arvo on mittaamaton. Haltsonen muistuttaa, että jokainen tapahtuma ja tempaus on ollut keräykselle arvokas. Esitän kaikille vuoden aikana mukana olleille mitä lämpimimmän ja nöyrimmän kiitokseni. Teksti Johanna Stenberg Kuva Susanna Haltsonen Kimkgolo Primary Schoolin oppilaita Kimberleyssä, Etelä-Afrikassa. Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi. Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Afrikassa joka kolmas lapsi ei pääse kouluun. Koulunkäynnin esteitä on monia. Tyttöjen, orpojen, hiv-positiivisten tai vammaisten lasten koulunkäyntiä ei pidetä tärkeänä. UNICEF-koordinaattori Susanna Haltsonen Satakunta- 20 vuotta täyttäneen Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilas Eero Sädemäki (9 v) kuvitti Porin karhun viettämässä joulua kotikaupungissaan.

20 20 Framilla Tämä mies tietää missä seisoo Ainakin yksi ihminen Porissa tietää sijaintinsa tarkkaan korkeusakselia myöten. Hän on kaupungingeodeetti Kalle Salonen, jonka johtamassa kaupunkimittausyksikössä syntyy valtaosa kaupungin karttamateriaalista. Salonen sai marraskuussa merkittävän tunnustuksen, maanmittauslaitoksen kultaisen ansiomerkin. Älä häpeile, vaikket tietäisi mitä geodeetti tekee. Kalle Salosen mukaan ei tiedä moni muukaan ainakaan nuorista ihmisistä. Vanhemmat tietävät kohtalaisen hyvin. Geodeetti on vanha ja arvokas nimitys, jota oltiin jo hävittämässä, mutta nyt sitä taas käytetään, Salonen sanoo. Jos siis tiedät sanan tarkan merkityksen, hyppää tämän kappaleen yli. Meille muille: geodesia tutkii sitä, minkä kokoinen ja mallinen maapallo on sekä sitä, missä kohteet maan pinnalla sijaitsevat. Kunnan töissä oleva geodeetti vastaa esimerkiksi karttojen tekemisestä, ilmakuvien hankkimisesta, tonttien lohkomisesta ja erilaisen tiedon tuottamisesta vaikkapa maan pinnan muodoista. Salosella on kaupunkimittauksessa parikymmentä alaista tekemässä näitä töitä. Emme tee kaikkea itse. Saamme materiaalia muun muassa maanmittauslaitokselta, ja annamme itse tuottamaamme tietoa heille. Me. Sitä sanamuotoa Salonen käyttää paljon enemmän kuin minää. Hän näkee maanmittausalan yhteistyönä, jossa puhalletaan yhteen hiileen niin oman työpaikan sisällä kuin yhteistyökumppanien kanssa. Kun mieheltä kysyy, mikä on hänen tärkein työvälineensä, hän vastaa kysymyksellä. Voiko yhteistyötä sanoa työvälineeksi? Pori uusiin koordinaatteihin uksen tarkkuus on liki 15 senttiä. Se on aika pientä piperrystä kunnalle, jonka maapinta-ala on lähemmäs tuhat neliökilometriä. Aluksi oli vaikea perustella rahahanojen vartijoille, mihin moista pisteverkkoa tarvitaan. Hyöty on kuitenkin jo todistettu. Laserkeilauksen avulla on autettu merkittävästi esimerkiksi erilaisten tulva- ja kuivatussuunnitelmien tekemistä. Nyt kaupunki osaa varautua tulviin aiempaa paremmin, Salonen perustelee. Pori on Salosen ansiosta ollut Satakunnan edelläkävijä myös hankkeessa, jossa vaihdettiin korkeus- ja koordinaattijärjestelmiä valtakunnallisiin suosituksiin. Tämä on iso hanke, sillä lähes kaikki paikantaminen perustuu yhdessä sovittuihin runkopisteisiin. Kun järjestelmä muuttuu, vaihtuvat myös runkopisteiden lukuarvot. Mikään vanha tieto ei enää päde. Järjestelmien vaihtaminen tapahtuu todella harvoin, yleensä vuoden välein. Se on yksi geodeetin uran huippuhetkiä, jota kaikille ei satu koskaan. Mutta ei Salonen tietenkään ota tehdystä työstä kunniaa vain itselleen. Hän pyytää, että tässä jutussa mainittaisiin myös maanmittausteknikko Seppo Mäkeläinen, jolla on ollut iso osuus muutoksen toteuttamisessa. Salosen oppien mukaan Pori on auttanut pienempiä naapurikuntia uusiin järjestelmiin siirtymisessä. Työ on vielä kesken. Kaupungingeodeetti Kalle Salonen halusi tulla kuvatuksi yhdessä Porin tarkimmin mitatuista pisteistä. Porin taidemuseon seinästä pullottavan tomaatin koordinaatit ovat X = , Y= (ETRS-GK22) ja korkeus 4,898 metriä (N 2000). Kalle Salonen on diplomi-insinööri vuosimallia Lieneekö syy siinä, mutta uusi tekniikka vetää Salosta puoleensa. Kun maanmittauslaitos vuonna 2008 toi Suomeen suurten alueiden laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallintamisen, Salonen oli heti mukana. Pori olikin ensimmäisiä alueita Suomessa, jolle tehtiin koko kunnan laajuinen, laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli. Malli on pisteverkko, jossa Pori on jaettu kahden metrin ruutuihin. Mitta- Kartoissamme on esimerkiksi Porin ja Luvian rajalla tällä hetkellä 38 sentin korkeusero. Nyt voisi olla haastavaa tehdä näiden kuntien rajat ylittävä tie, Salonen pohtii. Paluu synnyinseudulle Työhullu, sitä Kalle Salonen on. Valo palaa teknisen palvelukeskuksen kuudennen kerroksen työhuoneessa usein iltaisin ja viikonloppuisin. Olen yrittänyt pysyä enemmän poissa työpaikalta, olenhan 13-vuotiaan tytön yksinhuoltajaisä. Mutta välillä on käynyt niinkin, että minä olen häntä enemmän kotona, Salonen nauraa. Työhulluuden selittää innostus alaan, mutta myös aiemmassa elämässä opitut tavat. Salonen tuli Porin kaupungille töihin vuonna Sitä ennen hän oli töissä pääkaupunkiseudulla yksityisen sektorin konsulttina, pääosin paikkatietotekniikan parissa. Po- rin ja kaupungin toimeen Salonen tuli, kun sopivasti kysyttiin. Hyvin olen viihtynyt sekä asumassa että töissä, syntyperäinen porilainen vakuuttaa. Työhulluudella lienee osansa siinä, että kuusikymppinen Salonen sai äskettäin alansa merkittävän tunnustuksen, maanmittauslaitoksen kultaisen ansiomerkin. Perusteluissa mainittiin yhteistyön ja tekniikan hyödyntämisen lisäksi esimerkiksi se, että hän isännöi viime vuonna Porissa pidettyjä valtakunnallisia maanmittauspäiviä. Arvaa, ottaako Salonen ansiomerkistä itselleen koko kunniaa? Nämä ovat sellaisia asioita, että moni tekee työn, mutta yksi saa tunnustusta, hän toteaa. Teksti ja kuva Suvi Hurri