VANTAA. HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä"

Transkriptio

1 VANTAA HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

2 VANTAAN KAUPUNKI HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

3 2

4 Lukijalle Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 Vantaan hyvinvointipolitiikka - asiakirjan, jonka linjauksiin sisältyi muun muassa vuosittain kaupungin eri toimialojen yhteistyönä laadittava Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on nostaa esille vantaalaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita ja vahvuuksia eri toimialoilla työskentelevien asiantuntijoiden kirjoittamien tekstien välityksellä. Hyvinvointikertomusta työstetään vuosittain Vantaan hyvinvointiverkossa yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Hyvinvointikertomusta on laadittu vuodesta 2002 alkaen. Vuosittain laadittavasta hyvinvointikertomuskäytännöstä on myöhemmin siirrytty uudenlaiseen malliin kertoa vantaalaisten hyvinvoinnista. Vantaan Hyvinvointiryhmän päätöksen mukaisesti laaja hyvinvointikertomus laaditaan aina valtuustokauden päätteeksi. Välivuosina sen sijaan kootaan hyvinvointikatsaukset, jotka eri vuosina keskittyvät eri-ikäisten kansalaisryhmien hyvinvointiin Vantaalla. Katsaus laaditaan kaikkien kaupungin toimialojen yhteistyönä. Vuonna 2005 hyvinvointikatsaus käsitteli aikuisikäisiä (16-64 v). Vuonna 2006 oli vuorossa lasten ja nuorten (0-18 v) hyvinvoinnin kuvaaminen. Tämä vuoden 2007 hyvinvointikatsaus käsittelee ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden hyvinvointia Vantaalla. Keväällä 2009 julkaistaan vuoden 2008 hyvinvointikertomus, joka sisältää kuluneen ajan hyvinvoinnin yleiskehityksen kuvauksen edellisen valtuustokauden ajalta. Hyvinvointikatsaus muodostaa perustaa strategian laadinnalle ja kuntasuunnittelulle. Tavoitteena on erityisesti vaikuttavia käytäntöjä korostava vantaalainen ohjelma terveyden edistämisestä ja hyvinvoinnista väestölle. Kuntapäättäjät tarvitsevat olennaisen tiedon väestön hyvinvoinnin muutoksista ja terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä päätöksenteon perusteeksi. Hyvinvointikatsaus tarkastelee hyvinvointia ihmisten, ei vain palvelujärjestelmän, näkökulmasta. Väestön ikääntyessä Vantaan kaupungin toimialojen välisen yhteistyön on lisäännyttävä. Yhteistyö on voimavara, joka edesauttaa kantamaan yhteisen vastuun Vantaan ikääntyvästä väestöstä. Tämän lisäksi erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen auttaa löytämään uusia keinoja, joilla kehitetään ikäihmisten asumisoloja ja hyvinvointia. Kaupunkistrategia, väestöennusteet, kaupunkiohjelma sekä käsissä oleva hyvinvointikatsaus edesauttavat ennakoimaan ja hallitsemaan ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä. Vuoden 2007 hyvinvointikatsaukseen liittyy myös lyhytelokuva, joka kuvaa yhden ikäihmisen elämää Vantaalla. Takakannesta löytyvän DVD-levyn avulla pääsemme kurkistamaan ikäihmisten arkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala järjesti vuoden 2007 hyvinvointikatsaukseen liittyen Heurekassa seminaarin Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta. Seminaarissa muodostettiin yhteistä ymmärrystä ikääntyvästä Vantaasta yhdessä kaikkien kaupungin toimialojen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vantaan Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja 3

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI IKÄÄNTYVÄT VANTAALAISET TILASTOISSA ESTEETÖN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ IKÄÄNTYVÄT AKTIIVISINA KUNTALAISINA IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN LIITTYVÄT HAASTEET VANHUSVOIMA VIRTAA VANTAALLA POHDINTAA HYVÄSTÄ KOTIKAUPUNGISTA LÄHTEET KATSAUKSEN LAADINTATYÖHÖN OSALLISTUNEET HENKILÖT LIITTEET LIITE 1 Vantaan hissittömät luhti- tai kerrostalot, joissa asuu 65 vuotta täyttäneitä LIITE 2 Yli 65-vuotiaiden määrä Vantaalla alueittain LIITE 3 Hyvinvointi-indikaattorit LIITE 4 Takakannessa DVD, joka sisältää hyvinvointikatsauksen, lyhytelokuvan sekä Vantaan ikäihmisten palveluoppaan 4

6 TIIVISTELMÄ Ikäihmiset voivat paremmin kuin koskaan aiemmin. Monet eläkeiän saavuttaneet jatkavatkin työelämässä vielä pitkään. Niillä jotka jäävät eläkkeelle terveinä ja toimintakykyisinä on usein suuret odotukset niin kutsuttua kolmatta ikää kohtaan. Monilla on vielä paljon annettavaa sekä läheisille että yhteiskunnalle. Ikäihmiset ovat voimavara, joilla on tärkeä rooli muun muassa perinteiden siirtämisessä sekä elämänviisauden opettamisessa nuoremmille sukupolville. Heillä on valtava määrä kokemusta, jota tulee hyödyntää tulevaisuudessa entistä paremmin. Aktiivisten ikäihmisten elämäntapa lisää heidän hyvinvointia entisestään. Kaikilla ikäihmisillä ei kuitenkaan mene yhtä hyvin. Monet ikääntyvät ovat vaarassa syrjäytyä työelämän päätyttyä. Muun muassa terveyserojen polarisoituminen on monitahoinen yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa myös ikääntyneitä. Vantaan väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla Suomessa. Nykyiset resurssit eivät ole riittäviä tulevaisuudessa. Vantaalaisten ikäihmisten taloudellinen asema on valtakunnallisesti verrattuna hyvä. 14 prosentin eläkeiän saavuttaneiden vuositulot jäivät kuitenkin alle euron. Heidän voidaan sanoa elävän köyhyysrajan alapuolella. Toimeentulotuen asiakkuuden taustalla on useimmiten suuret terveydenhuoltomenot. Positiivista Vantaalla on se, että ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet vuoteen 2012 toteutuvat osin jo nyt. Esteetön elinympäristö on itsenäisen ja omatoimisen elämän edellytys ja keskeinen elämänlaadun tekijä. Esteettömyyden kokonaisvaltainen edistäminen edellyttää näkökulman huomioon ottamista kaikessa suunnittelussa. Vantaalla on ikäihmisille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kunnan että kolmannen sektorin järjestämänä. Vantaalla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen sekä vireään järjestöelämään. Vapaaehtoistyö kokoaa ikäihmisiä sekä osallistujina että toimijoina. Seurakunta on myös aktiivinen toimija Vantaalla. Ikäihmisten terveydentilaan liittyviä haasteita ovat muun muassa terveyserojen kasvu sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen. Myös vanhuuden medikalisaatio tuo mukanaan haasteita. Lääkehoidosta saadaan apua moniin sairauksiin, mutta niiden tarpeetonta käyttöä tulee välttää. Lääkehoidolla ei voida poistaa oireita, jotka eivät ole alkuperältään lääketieteellisiä. Mainitut haasteet vaativat uusien työmuotojen kehittämistä. Perinteinen yksilötyö ei riitä kattamaan kasvavia palvelutarpeita. Yhteisöllisyyteen perustuvat ennaltaehkäisevät sekä korjaavat palvelut saattavat olla ratkaisu ongelmaan. Ikääntyvien asumista omissa kodeissaan tuetaan monin eri tavoin. Uutta teknologiaa tullaan myös hyödyntämään ikäihmisten palveluissa yhä enemmän. Vantaan väestön ikääntyminen tullaan huomioimaan kaikilla kaupungin toimialoilla, jotta ikäihmiset saavat ansaitsemansa kohtelun arvokkaina kuntalaisina. Vantaa on hyvä paikka ikääntyä, sillä Vantaalla kannetaan yhteinen vastuu hyvästä Vanhuudesta. 5

7 6

8 1. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI Hyvinvointikatsauksen lähtökohdat: Ikääntymisen käsite on murroksessa Ikäihmisten terveys on parempi kuin koskaan aiemmin Elinaika eläkkeelle jäämisen jälkeen on pidentynyt viimevuosina huomattavasti Vain 25 % yli 75-vuotiaista tarvitsee erityispalveluita Vanhusväestö on heterogeeninen ryhmä ja vanheneminen on luonnollinen osa elämää Ikäihmisillä on välttämätön rooli kokemuksen, näkemyksen ja historian välittäjinä Kaikki kaupungin toimijat kantavat yhteistä vastuuta asukkaiden hyvästä vanhuudesta Ikääntyvien hyvinvointikatsaus on nyt ajankohtainen. Vanhuuden ja ikääntymisen käsite on murroksessa, eikä perinteinen 65 vuoden ikäraja vanhuudelle ole enää perusteltu. Ikäihmiset eivät pidä tätä määrittelyä oikeana, eikä vanhuuteen perinteisesti liitetty palvelujen tarve ja riippuvuus muista kuvaa totuudenmukaisesti tämänikäisen valtaväestön tilaa. Suurin osa yli 65-vuotiaista pitää itseään terveenä. Objektiivisilla mittareillakin mitattuna ikäihmisten terveys on parempi kuin koskaan ja heidän varallisuutensa on parempi kuin milloinkaan aiemmin. Suurin osa ikäihmisistä käyttää normaalipalveluja samalla tavalla kuin työikäinen väestö. Vanhusten erityispalveluja, kuten kotihoitoa, vanhainkotihoitoa tai ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsee ainoastaan 25 prosenttia yli 75-vuotiaista (Kumpulainen, A. 2007). Ihmisten koulutustaso on myös parantunut ja terveelliset elämäntavat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi monet keski-ikäisiä miehiä aiemmin vaivanneet sydän- ja verisuonisairaudet ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle. Edellä mainitut seikat yhdessä lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä johtavat eliniän pitenemiseen ja terveiden elinvuosien lisääntymiseen. Vaikka yhteiskunta laatii erilaisia ikään perustuvia määritelmiä ja sopimuksia, ikääntymisessä on kyse hyvin henkilökohtaisesta ja yksilöllisestä kokemuksesta. Kolmas ikä tuo mukanaan uusia odotuksia ja elämäntyylejä Monet eläkkeelle jäävät ikääntyvät ovat siis vielä pitkään itsenäisiä ja toimintakykyisiä. Gerontologisessa kirjallisuudessa näitä vuosia kuvataan kolmannen iän - käsitteellä. Antti Kariston ja Riikka Konttisen (2004) mukaan kolmas ikä on pidentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sihvosen ym. (2003) mukaan suomalaisilla on jopa vuotta elinaikaa eläkkeelle jäätyään. Kolmannen iän ilmiöön liittyy eläkeiän saavuttaneiden parempikuntoisuuden ja aktiivisuuden lisäksi myös suuret ja uudenlaiset odotukset elämänvaihetta kohtaan. Ilmiön myötä syntyykin uudenlaisia elämäntyylejä ja -käytäntöjä. Koska kolmannen iän saavuttaneita on lähivuosina yhä enemmän, ilmiöön liittyy myös suurten ikäluokkien vanheneminen. Eläkeikäisten suomalaisten kokema terveys on kohentunut 1990-luvun alusta lähtien. Oman terveyden arviointi on selkeästi yhteydessä koulutusvuosien määrään. (Sulander, T., Helakorpi, S., Nissinen, A., Uutela, A ) Hyvä terveys, hyvä koulutus sekä ansiotaso yhdistyvätkin usein samoille ihmisille koko väestön tasolla. Vastaavasti heikolla terveydellä ja riskikäyttäytymisellä on taipumus kasaantua yleiseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymisuhkaan. Terveyserojen polarisoituminen on monitahoinen yhteiskuntapoliittinen ilmiö, joka koskee ikäihmisten ohella myös muita väestöryhmiä. Tiedämme että työelämän päätyttyä monet ovat vaarassa passivoitua ja syrjäytyä. Aktivoituminen ja uusiin haasteisiin tarttuminen ovat tär- 7

9 keitä sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Todistetusti aktiivinen elämäntapa ei tuo vain vuosia elämään - se tuo myös elämää vuosiin. Juuri oikean ikäinen Väestön ikääntymistä ja ikääntyvien määrän kasvua kuvataan usein ongelmalähtöisesti. Se perustuu vanhentuneeseen tietoon ikäihmisten terveydentilasta ja vanhentuneeseen näkemykseen ikäihmisten roolista yhteiskunnassa. Perinteisen hyvinvointi- ja palvelupolitiikan mukaan väestön ikääntyminen onkin nähty lähinnä lisääntyvänä kustannuksena ja taakkana. Länsimaissa ikääntymistä lähestytään liian usein nuoruudesta luopumisena ja menetyksenä. Ikäihmisten kokemusmaailmaan vaikuttaa negatiivisesti myös ikääntymiseen liittyvä ongelmakeskeinen uutisointi ja taloudellisten arvojen merkitysten jatkuva kasvaminen yhteiskunnassamme. Monet vanhukset valitettavasti kokevat ihmisarvonsa uhatuksi ja kokevat ettei heitä pidetä voimavarana vaan riesana. Vanhusväestö ei ole homogeeninen ryhmä. Vanheneminen ja vanhuus tulisi nähdä luonnollisena osana elämää samalla tavalla kuin lapsuus, nuoruus ja aikuisikä. Ikäihmiset pitää nähdä samanarvoisina kuntalaisina nuorempien kanssa. Heillä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan, oikeus vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyteen sekä oikeus elää omannäköistään elämää aina kuolemaan asti. Itsemääräämisoikeus, oikeus tehdä henkilökohtaisia valintoja ja oikeus ottaa myös riskejä kuuluvat ihmisen normaaliin elämään. Jokainen ihminen on erilainen ja ainutlaatuinen, niin myös ikäihmiset. Kukaan ei voi kuitenkaan paeta vastuutaan omasta hyvinvoinnistaan. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Kaikilla on erilaiset tarpeet ja erilaiset itsenäisen suoriutumisen edellytykset. "Kirjailijan on hyvä olla vanha", totesi kirjailija Harri Tapper joitakin vuosia sitten Punainen lanka -ohjelmassa. "Alkaa nähdä elämää kaikessa sen täyteläisyydessään. On mistä kirjoittaa." Meidän on helppo hyväksyä ajatus, että kirjailijan on hyvä olla vanha. Mutta miten on muilla elämän alueilla? Kun terveenä säilytään pidempään kuin koskaan ennen, työnteko, opiskelu, aktiivinen elämä sekä kokemusten kerääminen ovat mahdollisia kymmeniä vuosia pidemmän ajan kuin muutama vuosikymmen sitten. Pitkän, terveen, aktiivisen elämänsä aikana ihminen ehtii kerätä suunnattoman määrän tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden avulla hänen on helppoa sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin. Siinä missä nuoret tuovat yhteiskuntaan tuoreet ajatuksensa ja innovaationsa, siis "vallankumouksensa", ikäihmiset ansaitsevat arvostusta kokemuksensa ja näkemystensä vuoksi. Ei nuoria arvokkaampina, mutta ei myöskään vähäarvoisempina. Ikäihmisillä on perinteisesti ollut yhteiskunnissa tärkeä rooli perinteiden ja laajemmin historiantajun sekä sellaisen elämänviisauden opettamisessa, jota ei voi antaa toiselle ilman pitkää elämänkokemusta. Tätä ikäihmisten viisautta meidän tulee osata hyödyntää ja tuoda esiin. Ikääntyminen on siis mahdollisuus sekä resurssi ja ikääntyvät aktiivisia toimijoita. Vantaan hyvinvointipolitiikan toimintaperiaatteet sopivat hyvin ikäihmisten hyvinvoinnin pohjaksi Vuonna 2001 hyväksytyt Vantaan hyvinvointipolitiikan toimintaperiaatteet ovat edelleen ajankohtaisia. Kunnan järjestämät palvelut ovat kunnan keino kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin mahdollistamiseen. Osuvat peruspalvelut ovat tärkeä syrjäytymisen ehkäisijä. Erityisesti heikko-osaisimpien palvelutarpeesta tulee huolehtia. Positiivinen diskriminaatio merkitsee sitä, että hyvinvoinnin kokonaismäärää lisätään parhaiten silloin, kun tuetaan voimakkaimmin huonoimmassa asemassa olevien tilannetta. Hyvinvointia edistävässä työotteessa keskitytään kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyssä keskitytään puolestaan erityisesti riskiryhmien tilanteen ennakolta ratkaisemiseen. Molempia näkökulmia tarvitaan 8

10 hyvinvoinnin kehittämisessä korjaavan työn rinnalla. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu samalla kun sen hyödyistä saadaan uutta tutkimusnäyttöä. Rakentamattoman ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistaminen rakentavat kaikille hyvää kaupunkia sekä mahdollistavat terveellisen ja turvallisen ympäristön. Asuin- ja elinympäristöjen tulee sopia kaikille ja niiden tulee tukea itsenäistä suoriutumista. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta on Vantaan kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Se on myös päämäärä, jonka avulla on mahdollista vastata sekä hyväkuntoisten ikäihmisten että paljon apua tarvitsevien vanhusten tarpeisiin. Kaikki kaupungin toimialat ja laajasti ajatellen myös muut kaupungissa toimivat tahot kuten järjestöt, yhteisöt ja yksityiset yritykset ovat vastuussa hyvästä vanhuudesta. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rooli on tuottaa ikäihmisille niitä palveluita joissa tarvitaan sen erityisosaamista. Parhaimmillaan yhteinen vastuu tarkoittaa jokaisen vantaalaisen vastuuta lähimmäisestään, myös naapurissa asuvasta huonokuntoisesta vanhuksesta. Tämä katsaus tarjoaa mahdollisuuden arvioida kaupungin palvelujärjestelmässä tehtyä työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on samalla tausta-aineistoa kaupungissa tehtävälle strategiatyölle. Käsissä olevan hyvinvointikatsauksen luku 1 johdattaa lukijat aiheeseen käsitellen ikääntymistä laajempana ilmiönä yhteiskunnassamme. Tämän jälkeen katsauksessa käsitellään ikääntyvien tilannetta Vantaalla. Luku 2 antaa lukijalle taustatietoa Vantaan väestön lukumäärästä, väestöennusteesta sekä ikääntyvien kuntalaisten asumisesta. Luvussa avataan myös maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten tilannetta sekä ikääntyvien taloutta. Luku 3 käsittelee puolestaan Vantaata fyysisenä ympäristönä ja siihen liittyvää esteettömyys-näkökulmaa. Neljännessä luvussa kuvataan vantaalaisia ikäihmisiä aktiivisina toimijoina ja avataan Vantaan laajaa toimintamahdollisuuksien kirjoa. Viides luku käsittelee ikääntyville tärkeätä omassa kodissa asumisen mahdollisuutta sekä erilaisia tukimuotoja, jolla tätä mahdollisuutta tuetaan. Luvussa käsitellään myös ikääntyvien hyvinvoinnin turvaamista ja terveydentilaa. Luvussa kuusi esitellään miten Vantaan kaupungin toimialoilla huomioidaan Vantaan väestön ikääntyminen. Luvun 7 pohdinta kokoaa ja päättää katsauksen. Tässä hyvinvointikatsauksessa on päätetty käyttää useita eri käsitteitä rinnakkain ikääntyvää väestöä kuvaamaan. Käytämme ikääntyvä-käsitteen rinnalla muun muassa käsitettä vanhus. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM:n julkaisuja 2008:3) tätä termiä ei käytetä. Kyseisessä julkaisussa ikäryhmää kuvataan ikääntyneiksi, ikäihmisiksi, asiakkaiksi sekä iäkkäiksi kuntalaisiksi. 9

11 2. IKÄÄNTYVÄT VANTAALAISET TILASTOISSA Ikääntyvät vantaalaiset - keskeiset trendit Ikääntyminen on nopeaa Suomen mittakaavassa Ikääntyneiden osuus väestöstä tulee kasvamaan erityisesti Myyrmäessä ja Hakunilassa Suurin osa yli 65-vuotiaista yksin asuvista asuu kerrostaloissa Ruotsinkielisten vantaalaisten osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä on vähentymässä Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä kasvaa Vantaalla Ikääntyneiden kuntalaisten taloudellinen tilanne Vantaalla on valtakunnallisesti verrattuna hyvä Palvelurakenteen painopiste on Vantaalla kansallisen tason tavoin kotona asumisen tukeminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen Suomi ikääntyy nopeasti. Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeimmin Euroopassa. Vantaalla ikääntyminen on Suomen mittakaavassa nopeaa. Tällä hetkellä kaupungin ikärakenne painottuu vielä nuoriin ikäluokkiin, mutta vanhusväestön määrä kasvaa samanaikaisesti viidellä prosentilla vuodessa. Ensi vuosikymmenellä kasvunopeus kaksinkertaistuu. Kaupunki joutuu siis samanaikaisesti panostamaan päiväkotien ja koulujen rakentamiseen sekä valmistautumaan ikääntyvän väestön vaatimaan palvelutarpeen kasvuun. Taulukko 1 Vantaan väestö ikäryhmittäin , 1990, 2000, 2007 ja ennuste , 2020 ja 2030 Ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Vuoden 2008 alussa 65 vuotta täyttäneitä vantaalaisia oli runsas 10 prosenttia koko kunnan väestöstä. Lähes kaksi kolmannesta eläkeiän saavuttaneista oli alle 75- vuotiaita. Vantaalla asuu Espoon ohella kuitenkin suhteellisen vähän ikääntynyttä väestöä, kun vertailukohteeksi otetaan muut suuret kaupunkimme: 75 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väkiluvusta oli vuonna 2007 esimerkiksi Turussa 8,7 prosenttia, kun taas Vantaalla osuus oli vain 3,7 prosenttia. Helsingissä tämän ikäisten osuus väestöstä oli 6,7 ja Espoossa 4,0 prosenttia. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui Myyrmäen suuralueella, jossa myös tämän ikäryhmän kasvu on ollut suurinta. Väestöennuste Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat Vantaalla nopeasti. Vuoden 2030 alkuun mennessä tämän ikäluokan osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu niin, että heidän osuutensa väestöstä on ennustekauden lopussa jo lähes 20 prosenttia. Erityisen paljon kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ikäryhmä. Heitä on vuonna 2030 jo 10

12 enemmän kuin vuotiaita. Suurinta yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on vuoden 2020 jälkeen. Tulevan kymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden ennustettu lisäys on suurinta Myyrmäessä ja Hakunilassa. Taulukko 2 65 vuotta täyttäneiden määrä, määrän muutos ja osuus koko väestöstä Vantaalla ja suuralueilla 2007 ja 2017 Kuvio 1 Lasten, työikäisten ja eläkeikäisten määrän kehitys ja ennuste vuosille 2010, 2020 ja 2030 henkilöä vuotiaat vuotiaat 65+ -vuotiaat 11

13 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ja asumismuoto Vantaalla oli vuoden 2007 alussa yhteensä asuntoa, joissa asui ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Näistä asunnoista kahdessa viidestä oli ainakin yksi 75 vuotta täyttänyt asukas. Yksinasuvia vuotiaita oli ja yksinasuvia yli 75-vuotiaita lähes saman verran, henkilöä. Kahden vuotiaan asuntokuntia oli ja kahden vähintään 75 vuotta täyttäneen asuntokuntia oli 875. Asunnoista, joissa asui 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä, lähes kaksi kolmannesta oli kerrostaloissa. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä liki neljä viidestä asui kerrostaloasunnossa. Yksinasuvia eläkeikään päässeitä pientaloasukkaita oli kuitenkin henkilöä. Sellaisista kahden henkilön asuntokunnista, joissa molemmat ovat täyttäneet 65 vuotta, asui puolet kerrostaloasunnoissa ja puolet pientaloasunnoissa. Kahden henkilön asuntokunnista, joissa molemmat olivat vähintään 75-vuotiaita, kerrostalossa asuvia oli lähes kolme viidestä. Hissittömissä kerrostaloissa asui vuotiaiden yhden henkilön asuntokunnista 910 ja yhden henkilön yli 75-vuotiaiden asuntokunnistakin 640. Eniten tällaisia asuntokuntia oli Tikkurilan suuralueella. Ruotsinkieliset Vantaalla 1990-luvun puolivälissä ruotsinkielisiä 65 vuotta täyttäneitä asui Vantaalla henkilöä ja heidän osuutensa koko ikäryhmästä oli vajaa kymmenen prosenttia. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin 65 vuotta täyttäneiden ruotsinkielisten määrä on likimäärin sama, mutta osuus ikäryhmästä on enää vajaa kuusi prosenttia. Vuonna 2005 tehdyn ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden määrä on suurimmillaan noin henkilöä ja heidän osuutensa kaikista ruotsinkielisistä lähes 27 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä laskee lähes nykytasolle ja osuus koko ikäryhmästä alle kolmen prosentin. 75 vuotta täyttäneiden ruotsinkielisten osuus kaikista ruotsinkielisistä on suurimmillaan ennustekauden lopussa. Kuvio 2 Ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden osuus kaikista 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vuosina 1995, 2000 ja 2007 sekä ennuste vuosille 2010, 2015, 2020, 2025 ja ,0 9,0 8,0 ruotsinkielisten osuus, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,

14 Ruotsinkieliselle väestölle Vantaalla on nimetyt toimialakohtaiset yhdyshenkilöt, jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen sisäisestä ja toimialojen välisestä koordinoinnista. Yhdyshenkilöiden tehtävänä on lisäksi edistää ruotsinkielisten asukkaiden tarpeista lähtevän, kuntarajat ylittävän palvelutarjonnan kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Vantaalla toimii myös Svenska kommittén, jonka tarkoituksena on edistää ruotsinkielisten vantaalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja turvallinen elinympäristö monipuolisessa ja omaleimaisessa yhdyskunnassa. Svenska kommittén toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseksi. Ikääntyvät maahanmuuttajat Vantaan asukkaista 7,2 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. He ovat joko ulkomaan kansalaisia tai suomen kansalaisia, joilla on aiemmin ollut jokin muu kansalaisuus. Heistä vain vajaa viisi prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kysymys maahanmuuttajataustaisten ikääntyvien erityistarpeista tulee kuitenkin nousemaan esiin tulevaisuudessa. Joissakin maahanmuuttajaryhmissä on huomioon otettavia kulttuurisia erityispiirteitä. Esimerkiksi somalialaisyhteisössä perhe haluaa itse hoitaa vanhuksensa kotona, koska yhteisö ei pidä laitoshoitoa hyvänä ratkaisuna. Tulevaisuudessa tulisikin vahvistaa tiedotusta kevyempien palveluiden olemassaolosta, jotta nämä ryhmät saisivat riittävästi tietoa muun muassa mahdollisuudesta omaishoidontukeen. Vaikka maahanmuuttajataustaiset ikääntyvät eivät ole kovin suuri ryhmä, he ovat erityistä tukea tarvitseva ryhmä. Monet ikääntyvät maahanmuuttajat joutuvat tukeutumaan toimeentulotukeen, koska heillä ei ole oikeutta eläkkeeseen. Monet maahanmuuttajaryhmät, esimerkiksi somalialaistaustaiset, kokevat jo paljon ennen 65 vuoden ikää olevansa ikääntyneitä ja toivoisivat tuekseen ryhmä- ja vertaisryhmätoimintaa. Ikääntyvien talous Eläkeiän saavuttaneista yli 65-vuotiaista alle euron vuosituloihin jäi vantaalaisista 14 prosenttia, kun kaikista suomalaisista tähän ryhmään kuului 33 prosenttia. Osalla näistä ihmisistä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Heidän voidaan sanoa elävän köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on maakohtainen ja se on yleensä 60 prosenttia väestön mediaanituloista. Köyhyysrajan mittaamiseen ei ole kuitenkaan olemassa kiistatonta mittaria. Suomalaisten tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat sukupuolesta riippumatta noin 90 prosenttia vantaalaisten tulonsaajien tuloista. Yli 65-vuotiaiden keskitulo oli viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (v. 2005) mukaan Vantaalla euroa vuodessa. Koko maassa se oli euroa, eli alhaisempi kuin Vantaalla. Vantaalaisten ikäihmisten vuositulot ovat korkeammat kuin keskimäärin koko maassa Ikääntyneiden kuntalaisten taloudellinen asema on valtakunnallisesti verrattuna hyvä. Vanhempien ikäryhmien vuositulot ovat noin viisitoista prosenttia korkeammat kuin keskimääräisesti koko maassa. Verrattaessa eläkkeensaajien tuloja Helsingin, Espoon, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa, sijoittuu Vantaa kolmanneksi Espoon ja Helsingin jälkeen. Neljännes vantaalaisista saa eläkettä vähintään euroa kuukaudessa ja alle 700 euron kuukausituloja on mainituista kuudesta kunnasta vähiten Vantaalla (8 %). 13

15 Verrattaessa tuloja miesten ja naisten välillä, eivät ikääntyneet poikkea muista ikäryhmistä. Naisten keskitulot jäävät noin 70 prosenttiin miesten tuloista. Naisten pienempi tulotaso näkyy myös toimeentulotuen myöntämisessä, jossa ikääntyneiden suurin asiakasryhmä ovat yksin asuvat naiset. Toimeentulotuen tarvetta on kaikissa kaupunginosissa, mutta eniten asiakkaita löytyy Itä-Vantaalta. Vuonna 2007 valtaosa ikääntyneistä asui Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosissa. Toimeentulotukipäätöksiä tehdään kuitenkin eniten Korsossa ja Koivukylässä. Terveydenhuoltomenot kuormittavat ikääntyviä toimeentulotuen asiakkaita Toimeentulotuen asiakkuuden taustalla ovat useimmiten suuret terveydenhuoltomenot. Tilapäiset toimeentulotukipäätökset painottuvat alkuvuoteen, jolloin asiakkaiden lääkekulujen ja muiden terveydenhuollon menojen maksukatot eivät ole vielä täyttyneet. Ikääntyneet tarvitsevat usein tukea taloudellisten etuuksien anomisessa. Suurin osa toimeentulotukiasioista hoidetaankin joko toimistokäynteinä tai sosiaalityöntekijän kotikäynteinä. Pelkkä postitse toimitettava kirjallinen hakemusmenettely tulee kyseeseen harvan ikääntyneen kohdalla. Talous- ja velkaneuvonnan tukitoimet Vanhusväestön osuus kaikista talous- ja velkaneuvonnan asiakkaista on noin 4 prosenttia eli huomattavasti vähemmän kuin koko väestöstä. Ikäihmisten velkaantumisen pääsyitä ovat päättyneestä elinkeinotoiminnasta jääneet velkavastuut sekä takausvelat. Vanhusten velkaongelmat liittyvätkin usein joko oman tai läheisen epäonnistuneeseen elinkeinotoimintaan (vuosittain keskimäärin ikäihmiset 38 % / kaikki asiakkaat 24 %) ja toisaalta perheenjäsenten tai muiden läheisten lainoille annettujen takausten maksuun lankeamiseen (keskimäärin ikäihmiset 29 % / kaikki asiakkaat 8 %). Myös sairauksista ja perheolojen muutoksista johtuvat maksuvaikeudet ovat ikäihmisille tyypillisiä ylivelkaantumisen syitä. Ikääntyvien asiakkaiden velkamäärät ovat yleensä hieman suurempia kuin koko asiakaskunnan velkamäärät. Vanhusten velkamäärän mediaani on noin euroa, kun se koko asiakaskunnassa on euroa. Taloudelliset ongelmat saattavat heikentää ikääntyvän toimintakykyä Ylivelkaantuneet kokevat tilanteensa usein ahdistavaksi sekä jaksamista huomattavasti haittaavaksi. Ylivelkaantuminen voi heijastua fyysisten sairauksien pahenemisena ja yleisen toimintakyvyn heikkenemisenä. Velkatilanteen saaminen hallintaan on yleensä parantanut ikäihmisten toimintakykyä, henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Kuluttajaneuvonnassa ikäihmisten neuvonnan tarve tai ristiriitatilanteet elinkeinonharjoittajien kanssa eivät juuri poikkea muun asiakaskunnan neuvonnan tarpeesta. Kuusikko vertailua Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailun vuoden 2006 raportin mukaan Vantaan kaupunki käytti yli 65- vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin euroa (ikävakioitu) vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna Panostus on Helsingin jälkeen vertailukuntien toiseksi suurin ja 3 prosenttia suurempi kuin vertailukunnissa keskimäärin. 14

16 Taulukko 3 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti v Kaupunki HELSINKI VANTAA OULU TAMPERE ESPOO TURKU Kuusikkokeskiarvo Euroa/asiakas Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oli joulukuussa ,8 prosenttia ikääntyneestä väestöstä. Peittävyys oli toiseksi matalin Espoon jälkeen ja 0,6 prosenttia matalampi kuin Kuusikkokunnissa keskimäärin. Taulukko 4 Vanhusväestön palvelujen kattavuus suurissa kaupungeissa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 v täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2006 KAUPUNKI HKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Keskiarvo Erikoissairaanhoito 0,5 0,5 0,7 1,1 0,9 0,6 0,7 Terveyskeskuslyhytaikaishoito 0,8 0,9 0,5 0,4 0, ,7 Terveyskeskuspitkäa 1,3 0,5 0,5 1,8 1,1 0,1 0,9 ikaishoito Vanhainkoti 2,7 1,4 2,7 2,5 3,5 3,2 2,7 Tehostettu palveluasuminen 2,7 2,4 3,8 1,3 0,9 1,3 2,1 Keskiraskas palveluasuminen 0,0 0,9 0,3 0,4 0,8 0,0 0,4 Omaishoidon tuki 1,7 1,1 2,5 1,3 0,8 2,9 1,7 Säännöllinen kotihoito 6,3 6,8 3,7 6,7 6,1 7,2 6,1 Yhteensä 15,9 14,5 14,8 15,4 14,8 16,2 15,3 Vantaan palvelurakenteelle on tyypillistä, että sairaalahoidon (erikoissairaanhoito ja terveyskeskuslyhytaikaishoito) painopiste on erikoissairaanhoidon puolella. Pitkäaikaishoitoa (terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito, vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen) on paljon. Erityisesti tehostetun palveluasumisen peittävyys on 1,7 prosenttia korkeampi kuin Kuusikko-kunnissa keskimäärin. Asumispaikkoina tämä merkitsee noin 350:tä. Palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon peittävyys on pieni. Tämä johtuu osin siitä, että Vantaalla on paljon ympärivuorokautisia palvelutaloja, jotka tässä luokittelussa kirjautuvat tehostetuksi palveluasumiseksi. Omaishoidon tuen peittävyys on korkea. 15

17 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2008 julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa linjataan 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelurakenteen tavoitteita vuoteen Niiden mukaan palvelurakenteen painopisteenä on kansallisella tasolla kotona asumisen tukeminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen. Taulukko 5 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen tavoitetila ja tilanne Vantaalla Laatusuosituksen tavoite vuonna 2012 Vantaan tilanne Asuu itsenäisesti kotona % 89,4 % Saa säännöllistä kotihoitoa % 13 % Saa omaishoidon tukea 5-6 % 4,2 % On tehostetun palveluasumisen piirissä 5-6 % 5,5% On pitkäaikaisessa hoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla 3 % 5,1 % Kotona asuvien vanhusten osuus on Vantaalla alle tavoitetason siitä huolimatta, että kotihoidon peittävyys on suosituksen mukainen. Ympärivuorokautisen hoidon, erityisesti vanhainkotihoidon, osuus on korkea. Tehostetun palveluasumisen korkeaa (tavoitteen mukaista) osuutta selittää ympärivuorokautisten palvelutaloasuntojen runsas määrä. Vaikka omaishoidon tuen määrä on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna korkea, sen peittävyys ei kuitenkaan ole tavoitetason mukainen. 16

18 3. ESTEETÖN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Viisi näkökulmaa esteettömyyteen: Elämänkaariasuminen: hissit, esteettömät pohjaratkaisut, turvallisuusnäkökohtien huomioiminen ja asunnonmuutostöiden mahdollisuus ovat kotona asumisen edellytyksiä Liikkuminen: Esteetön joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät, levähdyspaikat, hiekoitus, valaistus, luiskat ja kaiteet Monipuoliset lähipalvelut ja niiden helppo saavutettavuus ovat tärkeitä omatoimisen elämisen mahdollistajia Kaavoituksella luodaan esteettömyyden perusta Kaikessa suunnittelussa esteettömyyden huomioon ottaminen Kaikille soveltuva esteetön elinympäristö on itsenäisen ja omatoimisen elämän edellytys ja keskeinen elämänlaadun tekijä. Väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita elinympäristön laadulle, sillä ikääntyminen tuo mukanaan usein liikuntakykyyn vaikuttavia ongelmia. Tulevaisuuden iäkkäiden arvioidaan olevan aktiivisia liikkumaan, joten esteettömän ympäristön merkitys kasvaa. Omatoimisen liikkumisen mahdollistava ympäristö on edellytys liikuntakyvyn ylläpidolle sekä auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä pidempään. Esteetön liikkumisympäristö vähentää välillisesti esimerkiksi laitoshoidon tarvetta ja siihen panostaminen on edullinen tapa varautua väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Esteettömän ympäristön syntymiseen vaikutetaan monella tasolla ja esteettömyyden kokonaisvaltainen edistäminen edellyttääkin esteettömyysnäkökulman huomioimista kaikessa suunnittelussa. Esteetön ympäristö otettava huomioon kaikilla suunnittelun tasoilla Merkittävä osa fyysisen ympäristön ominaisuuksista määritellään jo kaavoituksessa, jossa varataan alueita muun muassa asumisen, työpaikkojen, palveluiden, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleis- ja asemakaavojen yhteydessä päätetään eri toimintojen sijoittuminen ja niiden väliset etäisyydet suhteessa toisiinsa sekä alueita yhdistävä liikenneverkko. Kaavaratkaisut vaikuttavat voimakkaasti liikkumismahdollisuuksiin ja -tarpeisiin sekä palveluiden saavutettavuuteen. Liikkumisen olosuhteisiin voidaan kaavoituksessa vaikuttaa esimerkiksi suosimalla eheyttävää täydennysrakentamista joukkoliikennereittien varteen, panostamalla kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen sekä tukemalla lähipalveluiden säilymistä tai uusien syntymistä. Tarvittavien palveluiden, kuten terveyskeskusten, apteekkien, ruokakauppojen ja kirjastojen tulee olla helposti saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Liikenneväylien riittävillä tilavarauksilla voidaan luoda edellytyksiä esteettömälle ympäristölle. Kaavoituksella ratkaistaan suuria linjoja, mutta tarkemman suunnittelun tehtävänä on varmistaa käytännössä esteettömän ympäristön rakentuminen. Hyväkin kaavaratkaisu voidaan haaskata huonolla rakentamisella. Katuihin ja rakennuksiin voi liittyä erilaisia esteettömyysongelmia esimerkiksi suuriin tasoeroihin tai väärään tilamitoitukseen liittyen. Erityisesti julkisten rakennusten, joiden käytön tulisi olla kaikille mahdollista, suunnitteluun pitää kiinnittää erityistä huomiota. Esteettömäksi rakennettu ympäristö ei pysy yleensä esteettömänä ilman hyvää kunnossapitoa. Kulkuväylien kunnosta huolehtiminen sekä niiden pitäminen vapaana esteistä ovat olennaisia asioita esteettömyyden säilymisen kannalta. 17

19 Katualueiden ylläpitotöihin kuuluvat muun muassa liikenneväylien auraus, liukkaudentorjunta, polanteiden poisto sekä lumen ajo lumenkaatopaikoille. Katuja hoidetaan talvisin kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Kunnossapitoluokituksessa keskusta-alueet ovat priorisoinnissa korkeammalla, koska siellä liikkujia on eniten. Kesäaikaan katualueita harjataan ja pestään koneellisesti. Silloin myös korjataan asfaltti- ja kivipäällystevaurioita, liikennemerkkejä ja muita varusteita sekä asennetaan reunakiviä. Kesäajan korjauksissa huomioidaan vanhusjärjestöjen tekemissä esteettömyyskartoituksissa esille tulleet korjaustarpeet. Esteettömyyteen liittyy olennaisesti myös ympäristön turvallisuus. On tärkeää, että liikkuminen on mahdollista turvallisesti omista ominaisuuksista riippumatta. Turvallisuutta heikentävät asiat, kuten liukkaus tai yllättävät kuopat kadulla, vaikeuttavat ja rajoittavat ympäristössä liikkumista. Lisäksi turvattomuuden tunne, jota voivat aiheuttaa esimerkiksi huono valaistus, pitkät alikulkutunnelit tai muiden ihmisten uhkaava käytös, saattaa muodostua esteeksi liikkumiselle. Poliisin mukaan vanhuksiin kohdistunut rikollisuus on Vantaalla vähäistä. Etenkin henkilöön kohdistuneet rikokset, kuten pahoinpitelyt, ryöstöt ja petokset, ovat harvinaisia. Turvattomuuden tunnetta lisää myös ympäristön kunnossapidon puutteesta johtuva yleinen rappeutuminen. Visuaalisesti miellyttävä, huoliteltu ja siisti ympäristö vastaavasti lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Asuinkerrostalon hissittömyys on suuri esteettömyysongelma Vantaallakin useissa asuinkerrostaloissa suurin esteettömyysongelma on hissittömyys. Se voi muodostaa ikääntyvälle todellisen esteen kotona asumiselle. Kaupungin myöntämällä hissiavustuksella voidaan vaikuttaa taloyhtiöiden haluun ja taloudellisiin mahdollisuuksiin hissien rakentamiseksi. Vantaalla on yli 700 hissitöntä 3-4 kerroksista asuinrakennusta (liite 1), joissa asuu kaikenikäisiä kuntalaisia. Hissi parantaa kiinteistön ja asuntojen käytettävyyttä, ylläpitää asukkaan omatoimisuutta ja mahdollistaa ikäihmisen asumisen tutussa ympäristössä. Hissi nostaa myös kiinteistön ja asuntojen arvoa sekä helpottaa asunnon myyntiä. Talojen hissittömyys aiheuttaa kotipalvelun ja palvelutaloasuntojen tarvetta. Se myös vähentää sosiaalisia kontakteja, mikä saattaa aiheuttaa ikäihmisten syrjäytymistä ja turvattomuuden tunnetta. Pahimmillaan ikäihminen on oman kotinsa vanki, koska ei pysty ilman apua poistumaan kodistaan. Sekä fyysisen terveyden että mielenterveyden kannalta tärkeä ulkoilu saattaa olla ulkopuolisen avun varassa hissin puutteen vuoksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Vantaan kaupungin asuntolainarahasto myöntävät avustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin yhteensä 60 prosenttia. Avustuksia voi hakea ilman eri hakuaikaa. Korjausavustuksia myönnetään Vantaalla sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaukseen. Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Korjattua asuinrakennusta tai asuntoa on käytettävä vanhuksen tai vammaisen asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Vantaalla avustuksia haetaan vain muutamia vuosittain, koska tulorajat ovat alhaiset eikä vähävaraisilla ikääntyvillä ole välttämättä riittäviä taloudellista mahdollisuuksia asuntonsa korjaukseen eikä halua tai mahdollisuutta lainan ottoon. 18

20 Lähipalvelujen saavutettavuus on tärkeätä ikääntyville Ikääntyvien näkökulmasta monipuoliset lähipalvelut ja niiden helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä omatoimisen elämisen mahdollistamiseksi. Ikäihmiset arvostavat hyviä lähipalveluita ja se näkyy muun muassa muuttoliikkeenä keskusta-alueille palvelujen ääreen. Palveluverkko ei kuitenkaan ole pysyvä tai muuttumaton. Suuret ostoskeskukset, palvelujen tehostamistarpeet, asuntokuntien koon pieneneminen sekä asumisväljyyden jatkuva kasvu muodostavat yhdessä suuren uhan lähipalvelujen säilymiselle. Vantaan uudessa yleiskaavassa tavoitteina on ollut palvelujen näkökulmasta keskustojen vahvistaminen yhdyskuntien ytiminä ja osana seudullista keskusten verkostoa, olemassa olevan palveluverkon kehittäminen sekä lähipalvelujen tukeminen. Vantaalla kaupan rakennemuutosta ja kaupunginosien kehitystä seurataan tarkasti. Kaupan ohjauksella, eheyttävällä täydennysrakentamisella sekä palveluverkkojen kehittämisellä asuntoalueilla pyritään säilyttämään hyvät lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Ikäihmiset eivät ole palveluiden tarpeen tai saavutettavuuden näkökulmista yhtenäinen ryhmä. Joillekin ostoskeskuksissa asioiminen pitkiäkin matkoja on mahdollista ja luontevaa, kun toisille 100 metrin matka lähikauppaan voi olla ylivoimainen. Huonokuntoiselle ikääntyvälle ostokset voidaan toimittaa suoraan kotiovelle, mutta tunnetta oman elämän hallinnasta se ei korvaa. Ikääntyvälle matka kauppaan, kirjastoon tai lääkäriin voi muodostaa merkittävän osan päivittäisestä liikunnasta ja varmistaa osaltaan liikuntakyvyn säilymistä. Asiointimatkat voivat olla koko päivän kohokohta, josta palkintona on tunne selviämisestä omin avuin. Lisäksi asioinnin yhteydessä on mahdollista sopia tapaamisia ystävien kanssa tai kohdata tuttuja sattumalta. Vantaalla lähipalvelujen saavutettavuutta on selvitetty uuden yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjastot, kulttuuritilat ja erikoiskaupan palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet keskuksiin, joiden saavutettavuutta helpottavat hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä palvelulinjat. Päivittäisistä palveluista lähikauppa on monille asukkaille tärkein, joten päivittäistavarakaupan saavutettavuus nostettiin yhdeksi keskeisimmistä kriteereistä lähipalvelujen arvioinnissa. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen (Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko, Vantaan kaupunki ja Entrecon Oy ) perusteella yli vantaalaisella (28 prosenttia asukkaista) oli lähin päivittäistavarakaupan myymälä (koko vaihtelee korttelikaupasta hypermarkettiin) alle 250 metrin päässä asuinpaikasta (linnuntie-etäisyys). Kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asui yli vantaalaista eli noin 87 prosenttia asukkaista. Päivittäistavarakaupan myymälöiden lähialueella asui suhteellisesti selvästi keskimääräistä enemmän yli 65-vuotiaita verrattuna heidän osuuteensa koko väestöstä. Yli 65-vuotiaista 36 prosenttia asui alle 250 metrin ja 68 prosenttia alle 500 metrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Kaupallisten lähipalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää ikääntyvien näkökulmasta melko hyvänä. 19

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

Ikääntyneiden asumisen näkymiä Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen

Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen Erityisasiantuntija Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Parasta elämää kotona- asumisen arkea Pohjois-Suomessa seminaari, 22.2.2018, Oulu Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille 20.3.2019 Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt Anu Olkkonen-Nikula ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 2013-2017 Ikä-asuntoseminaari 27.10.2016, Lappeenrannan vanhusneuvosto ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot