VANTAA. HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä"

Transkriptio

1 VANTAA HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

2 VANTAAN KAUPUNKI HYVINVOINTIKATSAUS 2007 Hyvä elämä

3 2

4 Lukijalle Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 Vantaan hyvinvointipolitiikka - asiakirjan, jonka linjauksiin sisältyi muun muassa vuosittain kaupungin eri toimialojen yhteistyönä laadittava Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on nostaa esille vantaalaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita ja vahvuuksia eri toimialoilla työskentelevien asiantuntijoiden kirjoittamien tekstien välityksellä. Hyvinvointikertomusta työstetään vuosittain Vantaan hyvinvointiverkossa yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Hyvinvointikertomusta on laadittu vuodesta 2002 alkaen. Vuosittain laadittavasta hyvinvointikertomuskäytännöstä on myöhemmin siirrytty uudenlaiseen malliin kertoa vantaalaisten hyvinvoinnista. Vantaan Hyvinvointiryhmän päätöksen mukaisesti laaja hyvinvointikertomus laaditaan aina valtuustokauden päätteeksi. Välivuosina sen sijaan kootaan hyvinvointikatsaukset, jotka eri vuosina keskittyvät eri-ikäisten kansalaisryhmien hyvinvointiin Vantaalla. Katsaus laaditaan kaikkien kaupungin toimialojen yhteistyönä. Vuonna 2005 hyvinvointikatsaus käsitteli aikuisikäisiä (16-64 v). Vuonna 2006 oli vuorossa lasten ja nuorten (0-18 v) hyvinvoinnin kuvaaminen. Tämä vuoden 2007 hyvinvointikatsaus käsittelee ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden hyvinvointia Vantaalla. Keväällä 2009 julkaistaan vuoden 2008 hyvinvointikertomus, joka sisältää kuluneen ajan hyvinvoinnin yleiskehityksen kuvauksen edellisen valtuustokauden ajalta. Hyvinvointikatsaus muodostaa perustaa strategian laadinnalle ja kuntasuunnittelulle. Tavoitteena on erityisesti vaikuttavia käytäntöjä korostava vantaalainen ohjelma terveyden edistämisestä ja hyvinvoinnista väestölle. Kuntapäättäjät tarvitsevat olennaisen tiedon väestön hyvinvoinnin muutoksista ja terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä päätöksenteon perusteeksi. Hyvinvointikatsaus tarkastelee hyvinvointia ihmisten, ei vain palvelujärjestelmän, näkökulmasta. Väestön ikääntyessä Vantaan kaupungin toimialojen välisen yhteistyön on lisäännyttävä. Yhteistyö on voimavara, joka edesauttaa kantamaan yhteisen vastuun Vantaan ikääntyvästä väestöstä. Tämän lisäksi erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen auttaa löytämään uusia keinoja, joilla kehitetään ikäihmisten asumisoloja ja hyvinvointia. Kaupunkistrategia, väestöennusteet, kaupunkiohjelma sekä käsissä oleva hyvinvointikatsaus edesauttavat ennakoimaan ja hallitsemaan ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä. Vuoden 2007 hyvinvointikatsaukseen liittyy myös lyhytelokuva, joka kuvaa yhden ikäihmisen elämää Vantaalla. Takakannesta löytyvän DVD-levyn avulla pääsemme kurkistamaan ikäihmisten arkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala järjesti vuoden 2007 hyvinvointikatsaukseen liittyen Heurekassa seminaarin Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta. Seminaarissa muodostettiin yhteistä ymmärrystä ikääntyvästä Vantaasta yhdessä kaikkien kaupungin toimialojen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vantaan Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja 3

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI IKÄÄNTYVÄT VANTAALAISET TILASTOISSA ESTEETÖN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ IKÄÄNTYVÄT AKTIIVISINA KUNTALAISINA IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN LIITTYVÄT HAASTEET VANHUSVOIMA VIRTAA VANTAALLA POHDINTAA HYVÄSTÄ KOTIKAUPUNGISTA LÄHTEET KATSAUKSEN LAADINTATYÖHÖN OSALLISTUNEET HENKILÖT LIITTEET LIITE 1 Vantaan hissittömät luhti- tai kerrostalot, joissa asuu 65 vuotta täyttäneitä LIITE 2 Yli 65-vuotiaiden määrä Vantaalla alueittain LIITE 3 Hyvinvointi-indikaattorit LIITE 4 Takakannessa DVD, joka sisältää hyvinvointikatsauksen, lyhytelokuvan sekä Vantaan ikäihmisten palveluoppaan 4

6 TIIVISTELMÄ Ikäihmiset voivat paremmin kuin koskaan aiemmin. Monet eläkeiän saavuttaneet jatkavatkin työelämässä vielä pitkään. Niillä jotka jäävät eläkkeelle terveinä ja toimintakykyisinä on usein suuret odotukset niin kutsuttua kolmatta ikää kohtaan. Monilla on vielä paljon annettavaa sekä läheisille että yhteiskunnalle. Ikäihmiset ovat voimavara, joilla on tärkeä rooli muun muassa perinteiden siirtämisessä sekä elämänviisauden opettamisessa nuoremmille sukupolville. Heillä on valtava määrä kokemusta, jota tulee hyödyntää tulevaisuudessa entistä paremmin. Aktiivisten ikäihmisten elämäntapa lisää heidän hyvinvointia entisestään. Kaikilla ikäihmisillä ei kuitenkaan mene yhtä hyvin. Monet ikääntyvät ovat vaarassa syrjäytyä työelämän päätyttyä. Muun muassa terveyserojen polarisoituminen on monitahoinen yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa myös ikääntyneitä. Vantaan väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla Suomessa. Nykyiset resurssit eivät ole riittäviä tulevaisuudessa. Vantaalaisten ikäihmisten taloudellinen asema on valtakunnallisesti verrattuna hyvä. 14 prosentin eläkeiän saavuttaneiden vuositulot jäivät kuitenkin alle euron. Heidän voidaan sanoa elävän köyhyysrajan alapuolella. Toimeentulotuen asiakkuuden taustalla on useimmiten suuret terveydenhuoltomenot. Positiivista Vantaalla on se, että ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet vuoteen 2012 toteutuvat osin jo nyt. Esteetön elinympäristö on itsenäisen ja omatoimisen elämän edellytys ja keskeinen elämänlaadun tekijä. Esteettömyyden kokonaisvaltainen edistäminen edellyttää näkökulman huomioon ottamista kaikessa suunnittelussa. Vantaalla on ikäihmisille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kunnan että kolmannen sektorin järjestämänä. Vantaalla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen sekä vireään järjestöelämään. Vapaaehtoistyö kokoaa ikäihmisiä sekä osallistujina että toimijoina. Seurakunta on myös aktiivinen toimija Vantaalla. Ikäihmisten terveydentilaan liittyviä haasteita ovat muun muassa terveyserojen kasvu sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen. Myös vanhuuden medikalisaatio tuo mukanaan haasteita. Lääkehoidosta saadaan apua moniin sairauksiin, mutta niiden tarpeetonta käyttöä tulee välttää. Lääkehoidolla ei voida poistaa oireita, jotka eivät ole alkuperältään lääketieteellisiä. Mainitut haasteet vaativat uusien työmuotojen kehittämistä. Perinteinen yksilötyö ei riitä kattamaan kasvavia palvelutarpeita. Yhteisöllisyyteen perustuvat ennaltaehkäisevät sekä korjaavat palvelut saattavat olla ratkaisu ongelmaan. Ikääntyvien asumista omissa kodeissaan tuetaan monin eri tavoin. Uutta teknologiaa tullaan myös hyödyntämään ikäihmisten palveluissa yhä enemmän. Vantaan väestön ikääntyminen tullaan huomioimaan kaikilla kaupungin toimialoilla, jotta ikäihmiset saavat ansaitsemansa kohtelun arvokkaina kuntalaisina. Vantaa on hyvä paikka ikääntyä, sillä Vantaalla kannetaan yhteinen vastuu hyvästä Vanhuudesta. 5

7 6

8 1. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI Hyvinvointikatsauksen lähtökohdat: Ikääntymisen käsite on murroksessa Ikäihmisten terveys on parempi kuin koskaan aiemmin Elinaika eläkkeelle jäämisen jälkeen on pidentynyt viimevuosina huomattavasti Vain 25 % yli 75-vuotiaista tarvitsee erityispalveluita Vanhusväestö on heterogeeninen ryhmä ja vanheneminen on luonnollinen osa elämää Ikäihmisillä on välttämätön rooli kokemuksen, näkemyksen ja historian välittäjinä Kaikki kaupungin toimijat kantavat yhteistä vastuuta asukkaiden hyvästä vanhuudesta Ikääntyvien hyvinvointikatsaus on nyt ajankohtainen. Vanhuuden ja ikääntymisen käsite on murroksessa, eikä perinteinen 65 vuoden ikäraja vanhuudelle ole enää perusteltu. Ikäihmiset eivät pidä tätä määrittelyä oikeana, eikä vanhuuteen perinteisesti liitetty palvelujen tarve ja riippuvuus muista kuvaa totuudenmukaisesti tämänikäisen valtaväestön tilaa. Suurin osa yli 65-vuotiaista pitää itseään terveenä. Objektiivisilla mittareillakin mitattuna ikäihmisten terveys on parempi kuin koskaan ja heidän varallisuutensa on parempi kuin milloinkaan aiemmin. Suurin osa ikäihmisistä käyttää normaalipalveluja samalla tavalla kuin työikäinen väestö. Vanhusten erityispalveluja, kuten kotihoitoa, vanhainkotihoitoa tai ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsee ainoastaan 25 prosenttia yli 75-vuotiaista (Kumpulainen, A. 2007). Ihmisten koulutustaso on myös parantunut ja terveelliset elämäntavat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi monet keski-ikäisiä miehiä aiemmin vaivanneet sydän- ja verisuonisairaudet ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle. Edellä mainitut seikat yhdessä lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä johtavat eliniän pitenemiseen ja terveiden elinvuosien lisääntymiseen. Vaikka yhteiskunta laatii erilaisia ikään perustuvia määritelmiä ja sopimuksia, ikääntymisessä on kyse hyvin henkilökohtaisesta ja yksilöllisestä kokemuksesta. Kolmas ikä tuo mukanaan uusia odotuksia ja elämäntyylejä Monet eläkkeelle jäävät ikääntyvät ovat siis vielä pitkään itsenäisiä ja toimintakykyisiä. Gerontologisessa kirjallisuudessa näitä vuosia kuvataan kolmannen iän - käsitteellä. Antti Kariston ja Riikka Konttisen (2004) mukaan kolmas ikä on pidentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sihvosen ym. (2003) mukaan suomalaisilla on jopa vuotta elinaikaa eläkkeelle jäätyään. Kolmannen iän ilmiöön liittyy eläkeiän saavuttaneiden parempikuntoisuuden ja aktiivisuuden lisäksi myös suuret ja uudenlaiset odotukset elämänvaihetta kohtaan. Ilmiön myötä syntyykin uudenlaisia elämäntyylejä ja -käytäntöjä. Koska kolmannen iän saavuttaneita on lähivuosina yhä enemmän, ilmiöön liittyy myös suurten ikäluokkien vanheneminen. Eläkeikäisten suomalaisten kokema terveys on kohentunut 1990-luvun alusta lähtien. Oman terveyden arviointi on selkeästi yhteydessä koulutusvuosien määrään. (Sulander, T., Helakorpi, S., Nissinen, A., Uutela, A ) Hyvä terveys, hyvä koulutus sekä ansiotaso yhdistyvätkin usein samoille ihmisille koko väestön tasolla. Vastaavasti heikolla terveydellä ja riskikäyttäytymisellä on taipumus kasaantua yleiseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymisuhkaan. Terveyserojen polarisoituminen on monitahoinen yhteiskuntapoliittinen ilmiö, joka koskee ikäihmisten ohella myös muita väestöryhmiä. Tiedämme että työelämän päätyttyä monet ovat vaarassa passivoitua ja syrjäytyä. Aktivoituminen ja uusiin haasteisiin tarttuminen ovat tär- 7

9 keitä sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Todistetusti aktiivinen elämäntapa ei tuo vain vuosia elämään - se tuo myös elämää vuosiin. Juuri oikean ikäinen Väestön ikääntymistä ja ikääntyvien määrän kasvua kuvataan usein ongelmalähtöisesti. Se perustuu vanhentuneeseen tietoon ikäihmisten terveydentilasta ja vanhentuneeseen näkemykseen ikäihmisten roolista yhteiskunnassa. Perinteisen hyvinvointi- ja palvelupolitiikan mukaan väestön ikääntyminen onkin nähty lähinnä lisääntyvänä kustannuksena ja taakkana. Länsimaissa ikääntymistä lähestytään liian usein nuoruudesta luopumisena ja menetyksenä. Ikäihmisten kokemusmaailmaan vaikuttaa negatiivisesti myös ikääntymiseen liittyvä ongelmakeskeinen uutisointi ja taloudellisten arvojen merkitysten jatkuva kasvaminen yhteiskunnassamme. Monet vanhukset valitettavasti kokevat ihmisarvonsa uhatuksi ja kokevat ettei heitä pidetä voimavarana vaan riesana. Vanhusväestö ei ole homogeeninen ryhmä. Vanheneminen ja vanhuus tulisi nähdä luonnollisena osana elämää samalla tavalla kuin lapsuus, nuoruus ja aikuisikä. Ikäihmiset pitää nähdä samanarvoisina kuntalaisina nuorempien kanssa. Heillä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan, oikeus vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyteen sekä oikeus elää omannäköistään elämää aina kuolemaan asti. Itsemääräämisoikeus, oikeus tehdä henkilökohtaisia valintoja ja oikeus ottaa myös riskejä kuuluvat ihmisen normaaliin elämään. Jokainen ihminen on erilainen ja ainutlaatuinen, niin myös ikäihmiset. Kukaan ei voi kuitenkaan paeta vastuutaan omasta hyvinvoinnistaan. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Kaikilla on erilaiset tarpeet ja erilaiset itsenäisen suoriutumisen edellytykset. "Kirjailijan on hyvä olla vanha", totesi kirjailija Harri Tapper joitakin vuosia sitten Punainen lanka -ohjelmassa. "Alkaa nähdä elämää kaikessa sen täyteläisyydessään. On mistä kirjoittaa." Meidän on helppo hyväksyä ajatus, että kirjailijan on hyvä olla vanha. Mutta miten on muilla elämän alueilla? Kun terveenä säilytään pidempään kuin koskaan ennen, työnteko, opiskelu, aktiivinen elämä sekä kokemusten kerääminen ovat mahdollisia kymmeniä vuosia pidemmän ajan kuin muutama vuosikymmen sitten. Pitkän, terveen, aktiivisen elämänsä aikana ihminen ehtii kerätä suunnattoman määrän tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden avulla hänen on helppoa sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin. Siinä missä nuoret tuovat yhteiskuntaan tuoreet ajatuksensa ja innovaationsa, siis "vallankumouksensa", ikäihmiset ansaitsevat arvostusta kokemuksensa ja näkemystensä vuoksi. Ei nuoria arvokkaampina, mutta ei myöskään vähäarvoisempina. Ikäihmisillä on perinteisesti ollut yhteiskunnissa tärkeä rooli perinteiden ja laajemmin historiantajun sekä sellaisen elämänviisauden opettamisessa, jota ei voi antaa toiselle ilman pitkää elämänkokemusta. Tätä ikäihmisten viisautta meidän tulee osata hyödyntää ja tuoda esiin. Ikääntyminen on siis mahdollisuus sekä resurssi ja ikääntyvät aktiivisia toimijoita. Vantaan hyvinvointipolitiikan toimintaperiaatteet sopivat hyvin ikäihmisten hyvinvoinnin pohjaksi Vuonna 2001 hyväksytyt Vantaan hyvinvointipolitiikan toimintaperiaatteet ovat edelleen ajankohtaisia. Kunnan järjestämät palvelut ovat kunnan keino kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin mahdollistamiseen. Osuvat peruspalvelut ovat tärkeä syrjäytymisen ehkäisijä. Erityisesti heikko-osaisimpien palvelutarpeesta tulee huolehtia. Positiivinen diskriminaatio merkitsee sitä, että hyvinvoinnin kokonaismäärää lisätään parhaiten silloin, kun tuetaan voimakkaimmin huonoimmassa asemassa olevien tilannetta. Hyvinvointia edistävässä työotteessa keskitytään kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyssä keskitytään puolestaan erityisesti riskiryhmien tilanteen ennakolta ratkaisemiseen. Molempia näkökulmia tarvitaan 8

10 hyvinvoinnin kehittämisessä korjaavan työn rinnalla. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu samalla kun sen hyödyistä saadaan uutta tutkimusnäyttöä. Rakentamattoman ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistaminen rakentavat kaikille hyvää kaupunkia sekä mahdollistavat terveellisen ja turvallisen ympäristön. Asuin- ja elinympäristöjen tulee sopia kaikille ja niiden tulee tukea itsenäistä suoriutumista. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta on Vantaan kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Se on myös päämäärä, jonka avulla on mahdollista vastata sekä hyväkuntoisten ikäihmisten että paljon apua tarvitsevien vanhusten tarpeisiin. Kaikki kaupungin toimialat ja laajasti ajatellen myös muut kaupungissa toimivat tahot kuten järjestöt, yhteisöt ja yksityiset yritykset ovat vastuussa hyvästä vanhuudesta. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rooli on tuottaa ikäihmisille niitä palveluita joissa tarvitaan sen erityisosaamista. Parhaimmillaan yhteinen vastuu tarkoittaa jokaisen vantaalaisen vastuuta lähimmäisestään, myös naapurissa asuvasta huonokuntoisesta vanhuksesta. Tämä katsaus tarjoaa mahdollisuuden arvioida kaupungin palvelujärjestelmässä tehtyä työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on samalla tausta-aineistoa kaupungissa tehtävälle strategiatyölle. Käsissä olevan hyvinvointikatsauksen luku 1 johdattaa lukijat aiheeseen käsitellen ikääntymistä laajempana ilmiönä yhteiskunnassamme. Tämän jälkeen katsauksessa käsitellään ikääntyvien tilannetta Vantaalla. Luku 2 antaa lukijalle taustatietoa Vantaan väestön lukumäärästä, väestöennusteesta sekä ikääntyvien kuntalaisten asumisesta. Luvussa avataan myös maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten tilannetta sekä ikääntyvien taloutta. Luku 3 käsittelee puolestaan Vantaata fyysisenä ympäristönä ja siihen liittyvää esteettömyys-näkökulmaa. Neljännessä luvussa kuvataan vantaalaisia ikäihmisiä aktiivisina toimijoina ja avataan Vantaan laajaa toimintamahdollisuuksien kirjoa. Viides luku käsittelee ikääntyville tärkeätä omassa kodissa asumisen mahdollisuutta sekä erilaisia tukimuotoja, jolla tätä mahdollisuutta tuetaan. Luvussa käsitellään myös ikääntyvien hyvinvoinnin turvaamista ja terveydentilaa. Luvussa kuusi esitellään miten Vantaan kaupungin toimialoilla huomioidaan Vantaan väestön ikääntyminen. Luvun 7 pohdinta kokoaa ja päättää katsauksen. Tässä hyvinvointikatsauksessa on päätetty käyttää useita eri käsitteitä rinnakkain ikääntyvää väestöä kuvaamaan. Käytämme ikääntyvä-käsitteen rinnalla muun muassa käsitettä vanhus. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM:n julkaisuja 2008:3) tätä termiä ei käytetä. Kyseisessä julkaisussa ikäryhmää kuvataan ikääntyneiksi, ikäihmisiksi, asiakkaiksi sekä iäkkäiksi kuntalaisiksi. 9

11 2. IKÄÄNTYVÄT VANTAALAISET TILASTOISSA Ikääntyvät vantaalaiset - keskeiset trendit Ikääntyminen on nopeaa Suomen mittakaavassa Ikääntyneiden osuus väestöstä tulee kasvamaan erityisesti Myyrmäessä ja Hakunilassa Suurin osa yli 65-vuotiaista yksin asuvista asuu kerrostaloissa Ruotsinkielisten vantaalaisten osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä on vähentymässä Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä kasvaa Vantaalla Ikääntyneiden kuntalaisten taloudellinen tilanne Vantaalla on valtakunnallisesti verrattuna hyvä Palvelurakenteen painopiste on Vantaalla kansallisen tason tavoin kotona asumisen tukeminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen Suomi ikääntyy nopeasti. Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeimmin Euroopassa. Vantaalla ikääntyminen on Suomen mittakaavassa nopeaa. Tällä hetkellä kaupungin ikärakenne painottuu vielä nuoriin ikäluokkiin, mutta vanhusväestön määrä kasvaa samanaikaisesti viidellä prosentilla vuodessa. Ensi vuosikymmenellä kasvunopeus kaksinkertaistuu. Kaupunki joutuu siis samanaikaisesti panostamaan päiväkotien ja koulujen rakentamiseen sekä valmistautumaan ikääntyvän väestön vaatimaan palvelutarpeen kasvuun. Taulukko 1 Vantaan väestö ikäryhmittäin , 1990, 2000, 2007 ja ennuste , 2020 ja 2030 Ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Vuoden 2008 alussa 65 vuotta täyttäneitä vantaalaisia oli runsas 10 prosenttia koko kunnan väestöstä. Lähes kaksi kolmannesta eläkeiän saavuttaneista oli alle 75- vuotiaita. Vantaalla asuu Espoon ohella kuitenkin suhteellisen vähän ikääntynyttä väestöä, kun vertailukohteeksi otetaan muut suuret kaupunkimme: 75 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väkiluvusta oli vuonna 2007 esimerkiksi Turussa 8,7 prosenttia, kun taas Vantaalla osuus oli vain 3,7 prosenttia. Helsingissä tämän ikäisten osuus väestöstä oli 6,7 ja Espoossa 4,0 prosenttia. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui Myyrmäen suuralueella, jossa myös tämän ikäryhmän kasvu on ollut suurinta. Väestöennuste Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat Vantaalla nopeasti. Vuoden 2030 alkuun mennessä tämän ikäluokan osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu niin, että heidän osuutensa väestöstä on ennustekauden lopussa jo lähes 20 prosenttia. Erityisen paljon kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ikäryhmä. Heitä on vuonna 2030 jo 10

12 enemmän kuin vuotiaita. Suurinta yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on vuoden 2020 jälkeen. Tulevan kymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden ennustettu lisäys on suurinta Myyrmäessä ja Hakunilassa. Taulukko 2 65 vuotta täyttäneiden määrä, määrän muutos ja osuus koko väestöstä Vantaalla ja suuralueilla 2007 ja 2017 Kuvio 1 Lasten, työikäisten ja eläkeikäisten määrän kehitys ja ennuste vuosille 2010, 2020 ja 2030 henkilöä vuotiaat vuotiaat 65+ -vuotiaat 11

13 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ja asumismuoto Vantaalla oli vuoden 2007 alussa yhteensä asuntoa, joissa asui ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Näistä asunnoista kahdessa viidestä oli ainakin yksi 75 vuotta täyttänyt asukas. Yksinasuvia vuotiaita oli ja yksinasuvia yli 75-vuotiaita lähes saman verran, henkilöä. Kahden vuotiaan asuntokuntia oli ja kahden vähintään 75 vuotta täyttäneen asuntokuntia oli 875. Asunnoista, joissa asui 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä, lähes kaksi kolmannesta oli kerrostaloissa. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä liki neljä viidestä asui kerrostaloasunnossa. Yksinasuvia eläkeikään päässeitä pientaloasukkaita oli kuitenkin henkilöä. Sellaisista kahden henkilön asuntokunnista, joissa molemmat ovat täyttäneet 65 vuotta, asui puolet kerrostaloasunnoissa ja puolet pientaloasunnoissa. Kahden henkilön asuntokunnista, joissa molemmat olivat vähintään 75-vuotiaita, kerrostalossa asuvia oli lähes kolme viidestä. Hissittömissä kerrostaloissa asui vuotiaiden yhden henkilön asuntokunnista 910 ja yhden henkilön yli 75-vuotiaiden asuntokunnistakin 640. Eniten tällaisia asuntokuntia oli Tikkurilan suuralueella. Ruotsinkieliset Vantaalla 1990-luvun puolivälissä ruotsinkielisiä 65 vuotta täyttäneitä asui Vantaalla henkilöä ja heidän osuutensa koko ikäryhmästä oli vajaa kymmenen prosenttia. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin 65 vuotta täyttäneiden ruotsinkielisten määrä on likimäärin sama, mutta osuus ikäryhmästä on enää vajaa kuusi prosenttia. Vuonna 2005 tehdyn ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden määrä on suurimmillaan noin henkilöä ja heidän osuutensa kaikista ruotsinkielisistä lähes 27 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä laskee lähes nykytasolle ja osuus koko ikäryhmästä alle kolmen prosentin. 75 vuotta täyttäneiden ruotsinkielisten osuus kaikista ruotsinkielisistä on suurimmillaan ennustekauden lopussa. Kuvio 2 Ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden osuus kaikista 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vuosina 1995, 2000 ja 2007 sekä ennuste vuosille 2010, 2015, 2020, 2025 ja ,0 9,0 8,0 ruotsinkielisten osuus, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,

14 Ruotsinkieliselle väestölle Vantaalla on nimetyt toimialakohtaiset yhdyshenkilöt, jotka vastaavat ruotsinkielisten palvelujen sisäisestä ja toimialojen välisestä koordinoinnista. Yhdyshenkilöiden tehtävänä on lisäksi edistää ruotsinkielisten asukkaiden tarpeista lähtevän, kuntarajat ylittävän palvelutarjonnan kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Vantaalla toimii myös Svenska kommittén, jonka tarkoituksena on edistää ruotsinkielisten vantaalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja turvallinen elinympäristö monipuolisessa ja omaleimaisessa yhdyskunnassa. Svenska kommittén toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseksi. Ikääntyvät maahanmuuttajat Vantaan asukkaista 7,2 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. He ovat joko ulkomaan kansalaisia tai suomen kansalaisia, joilla on aiemmin ollut jokin muu kansalaisuus. Heistä vain vajaa viisi prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kysymys maahanmuuttajataustaisten ikääntyvien erityistarpeista tulee kuitenkin nousemaan esiin tulevaisuudessa. Joissakin maahanmuuttajaryhmissä on huomioon otettavia kulttuurisia erityispiirteitä. Esimerkiksi somalialaisyhteisössä perhe haluaa itse hoitaa vanhuksensa kotona, koska yhteisö ei pidä laitoshoitoa hyvänä ratkaisuna. Tulevaisuudessa tulisikin vahvistaa tiedotusta kevyempien palveluiden olemassaolosta, jotta nämä ryhmät saisivat riittävästi tietoa muun muassa mahdollisuudesta omaishoidontukeen. Vaikka maahanmuuttajataustaiset ikääntyvät eivät ole kovin suuri ryhmä, he ovat erityistä tukea tarvitseva ryhmä. Monet ikääntyvät maahanmuuttajat joutuvat tukeutumaan toimeentulotukeen, koska heillä ei ole oikeutta eläkkeeseen. Monet maahanmuuttajaryhmät, esimerkiksi somalialaistaustaiset, kokevat jo paljon ennen 65 vuoden ikää olevansa ikääntyneitä ja toivoisivat tuekseen ryhmä- ja vertaisryhmätoimintaa. Ikääntyvien talous Eläkeiän saavuttaneista yli 65-vuotiaista alle euron vuosituloihin jäi vantaalaisista 14 prosenttia, kun kaikista suomalaisista tähän ryhmään kuului 33 prosenttia. Osalla näistä ihmisistä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Heidän voidaan sanoa elävän köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on maakohtainen ja se on yleensä 60 prosenttia väestön mediaanituloista. Köyhyysrajan mittaamiseen ei ole kuitenkaan olemassa kiistatonta mittaria. Suomalaisten tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat sukupuolesta riippumatta noin 90 prosenttia vantaalaisten tulonsaajien tuloista. Yli 65-vuotiaiden keskitulo oli viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (v. 2005) mukaan Vantaalla euroa vuodessa. Koko maassa se oli euroa, eli alhaisempi kuin Vantaalla. Vantaalaisten ikäihmisten vuositulot ovat korkeammat kuin keskimäärin koko maassa Ikääntyneiden kuntalaisten taloudellinen asema on valtakunnallisesti verrattuna hyvä. Vanhempien ikäryhmien vuositulot ovat noin viisitoista prosenttia korkeammat kuin keskimääräisesti koko maassa. Verrattaessa eläkkeensaajien tuloja Helsingin, Espoon, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa, sijoittuu Vantaa kolmanneksi Espoon ja Helsingin jälkeen. Neljännes vantaalaisista saa eläkettä vähintään euroa kuukaudessa ja alle 700 euron kuukausituloja on mainituista kuudesta kunnasta vähiten Vantaalla (8 %). 13

15 Verrattaessa tuloja miesten ja naisten välillä, eivät ikääntyneet poikkea muista ikäryhmistä. Naisten keskitulot jäävät noin 70 prosenttiin miesten tuloista. Naisten pienempi tulotaso näkyy myös toimeentulotuen myöntämisessä, jossa ikääntyneiden suurin asiakasryhmä ovat yksin asuvat naiset. Toimeentulotuen tarvetta on kaikissa kaupunginosissa, mutta eniten asiakkaita löytyy Itä-Vantaalta. Vuonna 2007 valtaosa ikääntyneistä asui Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosissa. Toimeentulotukipäätöksiä tehdään kuitenkin eniten Korsossa ja Koivukylässä. Terveydenhuoltomenot kuormittavat ikääntyviä toimeentulotuen asiakkaita Toimeentulotuen asiakkuuden taustalla ovat useimmiten suuret terveydenhuoltomenot. Tilapäiset toimeentulotukipäätökset painottuvat alkuvuoteen, jolloin asiakkaiden lääkekulujen ja muiden terveydenhuollon menojen maksukatot eivät ole vielä täyttyneet. Ikääntyneet tarvitsevat usein tukea taloudellisten etuuksien anomisessa. Suurin osa toimeentulotukiasioista hoidetaankin joko toimistokäynteinä tai sosiaalityöntekijän kotikäynteinä. Pelkkä postitse toimitettava kirjallinen hakemusmenettely tulee kyseeseen harvan ikääntyneen kohdalla. Talous- ja velkaneuvonnan tukitoimet Vanhusväestön osuus kaikista talous- ja velkaneuvonnan asiakkaista on noin 4 prosenttia eli huomattavasti vähemmän kuin koko väestöstä. Ikäihmisten velkaantumisen pääsyitä ovat päättyneestä elinkeinotoiminnasta jääneet velkavastuut sekä takausvelat. Vanhusten velkaongelmat liittyvätkin usein joko oman tai läheisen epäonnistuneeseen elinkeinotoimintaan (vuosittain keskimäärin ikäihmiset 38 % / kaikki asiakkaat 24 %) ja toisaalta perheenjäsenten tai muiden läheisten lainoille annettujen takausten maksuun lankeamiseen (keskimäärin ikäihmiset 29 % / kaikki asiakkaat 8 %). Myös sairauksista ja perheolojen muutoksista johtuvat maksuvaikeudet ovat ikäihmisille tyypillisiä ylivelkaantumisen syitä. Ikääntyvien asiakkaiden velkamäärät ovat yleensä hieman suurempia kuin koko asiakaskunnan velkamäärät. Vanhusten velkamäärän mediaani on noin euroa, kun se koko asiakaskunnassa on euroa. Taloudelliset ongelmat saattavat heikentää ikääntyvän toimintakykyä Ylivelkaantuneet kokevat tilanteensa usein ahdistavaksi sekä jaksamista huomattavasti haittaavaksi. Ylivelkaantuminen voi heijastua fyysisten sairauksien pahenemisena ja yleisen toimintakyvyn heikkenemisenä. Velkatilanteen saaminen hallintaan on yleensä parantanut ikäihmisten toimintakykyä, henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Kuluttajaneuvonnassa ikäihmisten neuvonnan tarve tai ristiriitatilanteet elinkeinonharjoittajien kanssa eivät juuri poikkea muun asiakaskunnan neuvonnan tarpeesta. Kuusikko vertailua Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailun vuoden 2006 raportin mukaan Vantaan kaupunki käytti yli 65- vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin euroa (ikävakioitu) vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna Panostus on Helsingin jälkeen vertailukuntien toiseksi suurin ja 3 prosenttia suurempi kuin vertailukunnissa keskimäärin. 14

16 Taulukko 3 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti v Kaupunki HELSINKI VANTAA OULU TAMPERE ESPOO TURKU Kuusikkokeskiarvo Euroa/asiakas Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oli joulukuussa ,8 prosenttia ikääntyneestä väestöstä. Peittävyys oli toiseksi matalin Espoon jälkeen ja 0,6 prosenttia matalampi kuin Kuusikkokunnissa keskimäärin. Taulukko 4 Vanhusväestön palvelujen kattavuus suurissa kaupungeissa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 v täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2006 KAUPUNKI HKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Keskiarvo Erikoissairaanhoito 0,5 0,5 0,7 1,1 0,9 0,6 0,7 Terveyskeskuslyhytaikaishoito 0,8 0,9 0,5 0,4 0, ,7 Terveyskeskuspitkäa 1,3 0,5 0,5 1,8 1,1 0,1 0,9 ikaishoito Vanhainkoti 2,7 1,4 2,7 2,5 3,5 3,2 2,7 Tehostettu palveluasuminen 2,7 2,4 3,8 1,3 0,9 1,3 2,1 Keskiraskas palveluasuminen 0,0 0,9 0,3 0,4 0,8 0,0 0,4 Omaishoidon tuki 1,7 1,1 2,5 1,3 0,8 2,9 1,7 Säännöllinen kotihoito 6,3 6,8 3,7 6,7 6,1 7,2 6,1 Yhteensä 15,9 14,5 14,8 15,4 14,8 16,2 15,3 Vantaan palvelurakenteelle on tyypillistä, että sairaalahoidon (erikoissairaanhoito ja terveyskeskuslyhytaikaishoito) painopiste on erikoissairaanhoidon puolella. Pitkäaikaishoitoa (terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito, vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen) on paljon. Erityisesti tehostetun palveluasumisen peittävyys on 1,7 prosenttia korkeampi kuin Kuusikko-kunnissa keskimäärin. Asumispaikkoina tämä merkitsee noin 350:tä. Palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon peittävyys on pieni. Tämä johtuu osin siitä, että Vantaalla on paljon ympärivuorokautisia palvelutaloja, jotka tässä luokittelussa kirjautuvat tehostetuksi palveluasumiseksi. Omaishoidon tuen peittävyys on korkea. 15

17 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2008 julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa linjataan 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelurakenteen tavoitteita vuoteen Niiden mukaan palvelurakenteen painopisteenä on kansallisella tasolla kotona asumisen tukeminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen. Taulukko 5 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen tavoitetila ja tilanne Vantaalla Laatusuosituksen tavoite vuonna 2012 Vantaan tilanne Asuu itsenäisesti kotona % 89,4 % Saa säännöllistä kotihoitoa % 13 % Saa omaishoidon tukea 5-6 % 4,2 % On tehostetun palveluasumisen piirissä 5-6 % 5,5% On pitkäaikaisessa hoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla 3 % 5,1 % Kotona asuvien vanhusten osuus on Vantaalla alle tavoitetason siitä huolimatta, että kotihoidon peittävyys on suosituksen mukainen. Ympärivuorokautisen hoidon, erityisesti vanhainkotihoidon, osuus on korkea. Tehostetun palveluasumisen korkeaa (tavoitteen mukaista) osuutta selittää ympärivuorokautisten palvelutaloasuntojen runsas määrä. Vaikka omaishoidon tuen määrä on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna korkea, sen peittävyys ei kuitenkaan ole tavoitetason mukainen. 16

18 3. ESTEETÖN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Viisi näkökulmaa esteettömyyteen: Elämänkaariasuminen: hissit, esteettömät pohjaratkaisut, turvallisuusnäkökohtien huomioiminen ja asunnonmuutostöiden mahdollisuus ovat kotona asumisen edellytyksiä Liikkuminen: Esteetön joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät, levähdyspaikat, hiekoitus, valaistus, luiskat ja kaiteet Monipuoliset lähipalvelut ja niiden helppo saavutettavuus ovat tärkeitä omatoimisen elämisen mahdollistajia Kaavoituksella luodaan esteettömyyden perusta Kaikessa suunnittelussa esteettömyyden huomioon ottaminen Kaikille soveltuva esteetön elinympäristö on itsenäisen ja omatoimisen elämän edellytys ja keskeinen elämänlaadun tekijä. Väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita elinympäristön laadulle, sillä ikääntyminen tuo mukanaan usein liikuntakykyyn vaikuttavia ongelmia. Tulevaisuuden iäkkäiden arvioidaan olevan aktiivisia liikkumaan, joten esteettömän ympäristön merkitys kasvaa. Omatoimisen liikkumisen mahdollistava ympäristö on edellytys liikuntakyvyn ylläpidolle sekä auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä pidempään. Esteetön liikkumisympäristö vähentää välillisesti esimerkiksi laitoshoidon tarvetta ja siihen panostaminen on edullinen tapa varautua väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Esteettömän ympäristön syntymiseen vaikutetaan monella tasolla ja esteettömyyden kokonaisvaltainen edistäminen edellyttääkin esteettömyysnäkökulman huomioimista kaikessa suunnittelussa. Esteetön ympäristö otettava huomioon kaikilla suunnittelun tasoilla Merkittävä osa fyysisen ympäristön ominaisuuksista määritellään jo kaavoituksessa, jossa varataan alueita muun muassa asumisen, työpaikkojen, palveluiden, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleis- ja asemakaavojen yhteydessä päätetään eri toimintojen sijoittuminen ja niiden väliset etäisyydet suhteessa toisiinsa sekä alueita yhdistävä liikenneverkko. Kaavaratkaisut vaikuttavat voimakkaasti liikkumismahdollisuuksiin ja -tarpeisiin sekä palveluiden saavutettavuuteen. Liikkumisen olosuhteisiin voidaan kaavoituksessa vaikuttaa esimerkiksi suosimalla eheyttävää täydennysrakentamista joukkoliikennereittien varteen, panostamalla kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen sekä tukemalla lähipalveluiden säilymistä tai uusien syntymistä. Tarvittavien palveluiden, kuten terveyskeskusten, apteekkien, ruokakauppojen ja kirjastojen tulee olla helposti saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Liikenneväylien riittävillä tilavarauksilla voidaan luoda edellytyksiä esteettömälle ympäristölle. Kaavoituksella ratkaistaan suuria linjoja, mutta tarkemman suunnittelun tehtävänä on varmistaa käytännössä esteettömän ympäristön rakentuminen. Hyväkin kaavaratkaisu voidaan haaskata huonolla rakentamisella. Katuihin ja rakennuksiin voi liittyä erilaisia esteettömyysongelmia esimerkiksi suuriin tasoeroihin tai väärään tilamitoitukseen liittyen. Erityisesti julkisten rakennusten, joiden käytön tulisi olla kaikille mahdollista, suunnitteluun pitää kiinnittää erityistä huomiota. Esteettömäksi rakennettu ympäristö ei pysy yleensä esteettömänä ilman hyvää kunnossapitoa. Kulkuväylien kunnosta huolehtiminen sekä niiden pitäminen vapaana esteistä ovat olennaisia asioita esteettömyyden säilymisen kannalta. 17

19 Katualueiden ylläpitotöihin kuuluvat muun muassa liikenneväylien auraus, liukkaudentorjunta, polanteiden poisto sekä lumen ajo lumenkaatopaikoille. Katuja hoidetaan talvisin kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Kunnossapitoluokituksessa keskusta-alueet ovat priorisoinnissa korkeammalla, koska siellä liikkujia on eniten. Kesäaikaan katualueita harjataan ja pestään koneellisesti. Silloin myös korjataan asfaltti- ja kivipäällystevaurioita, liikennemerkkejä ja muita varusteita sekä asennetaan reunakiviä. Kesäajan korjauksissa huomioidaan vanhusjärjestöjen tekemissä esteettömyyskartoituksissa esille tulleet korjaustarpeet. Esteettömyyteen liittyy olennaisesti myös ympäristön turvallisuus. On tärkeää, että liikkuminen on mahdollista turvallisesti omista ominaisuuksista riippumatta. Turvallisuutta heikentävät asiat, kuten liukkaus tai yllättävät kuopat kadulla, vaikeuttavat ja rajoittavat ympäristössä liikkumista. Lisäksi turvattomuuden tunne, jota voivat aiheuttaa esimerkiksi huono valaistus, pitkät alikulkutunnelit tai muiden ihmisten uhkaava käytös, saattaa muodostua esteeksi liikkumiselle. Poliisin mukaan vanhuksiin kohdistunut rikollisuus on Vantaalla vähäistä. Etenkin henkilöön kohdistuneet rikokset, kuten pahoinpitelyt, ryöstöt ja petokset, ovat harvinaisia. Turvattomuuden tunnetta lisää myös ympäristön kunnossapidon puutteesta johtuva yleinen rappeutuminen. Visuaalisesti miellyttävä, huoliteltu ja siisti ympäristö vastaavasti lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Asuinkerrostalon hissittömyys on suuri esteettömyysongelma Vantaallakin useissa asuinkerrostaloissa suurin esteettömyysongelma on hissittömyys. Se voi muodostaa ikääntyvälle todellisen esteen kotona asumiselle. Kaupungin myöntämällä hissiavustuksella voidaan vaikuttaa taloyhtiöiden haluun ja taloudellisiin mahdollisuuksiin hissien rakentamiseksi. Vantaalla on yli 700 hissitöntä 3-4 kerroksista asuinrakennusta (liite 1), joissa asuu kaikenikäisiä kuntalaisia. Hissi parantaa kiinteistön ja asuntojen käytettävyyttä, ylläpitää asukkaan omatoimisuutta ja mahdollistaa ikäihmisen asumisen tutussa ympäristössä. Hissi nostaa myös kiinteistön ja asuntojen arvoa sekä helpottaa asunnon myyntiä. Talojen hissittömyys aiheuttaa kotipalvelun ja palvelutaloasuntojen tarvetta. Se myös vähentää sosiaalisia kontakteja, mikä saattaa aiheuttaa ikäihmisten syrjäytymistä ja turvattomuuden tunnetta. Pahimmillaan ikäihminen on oman kotinsa vanki, koska ei pysty ilman apua poistumaan kodistaan. Sekä fyysisen terveyden että mielenterveyden kannalta tärkeä ulkoilu saattaa olla ulkopuolisen avun varassa hissin puutteen vuoksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Vantaan kaupungin asuntolainarahasto myöntävät avustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin yhteensä 60 prosenttia. Avustuksia voi hakea ilman eri hakuaikaa. Korjausavustuksia myönnetään Vantaalla sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaukseen. Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Korjattua asuinrakennusta tai asuntoa on käytettävä vanhuksen tai vammaisen asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Vantaalla avustuksia haetaan vain muutamia vuosittain, koska tulorajat ovat alhaiset eikä vähävaraisilla ikääntyvillä ole välttämättä riittäviä taloudellista mahdollisuuksia asuntonsa korjaukseen eikä halua tai mahdollisuutta lainan ottoon. 18

20 Lähipalvelujen saavutettavuus on tärkeätä ikääntyville Ikääntyvien näkökulmasta monipuoliset lähipalvelut ja niiden helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä omatoimisen elämisen mahdollistamiseksi. Ikäihmiset arvostavat hyviä lähipalveluita ja se näkyy muun muassa muuttoliikkeenä keskusta-alueille palvelujen ääreen. Palveluverkko ei kuitenkaan ole pysyvä tai muuttumaton. Suuret ostoskeskukset, palvelujen tehostamistarpeet, asuntokuntien koon pieneneminen sekä asumisväljyyden jatkuva kasvu muodostavat yhdessä suuren uhan lähipalvelujen säilymiselle. Vantaan uudessa yleiskaavassa tavoitteina on ollut palvelujen näkökulmasta keskustojen vahvistaminen yhdyskuntien ytiminä ja osana seudullista keskusten verkostoa, olemassa olevan palveluverkon kehittäminen sekä lähipalvelujen tukeminen. Vantaalla kaupan rakennemuutosta ja kaupunginosien kehitystä seurataan tarkasti. Kaupan ohjauksella, eheyttävällä täydennysrakentamisella sekä palveluverkkojen kehittämisellä asuntoalueilla pyritään säilyttämään hyvät lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Ikäihmiset eivät ole palveluiden tarpeen tai saavutettavuuden näkökulmista yhtenäinen ryhmä. Joillekin ostoskeskuksissa asioiminen pitkiäkin matkoja on mahdollista ja luontevaa, kun toisille 100 metrin matka lähikauppaan voi olla ylivoimainen. Huonokuntoiselle ikääntyvälle ostokset voidaan toimittaa suoraan kotiovelle, mutta tunnetta oman elämän hallinnasta se ei korvaa. Ikääntyvälle matka kauppaan, kirjastoon tai lääkäriin voi muodostaa merkittävän osan päivittäisestä liikunnasta ja varmistaa osaltaan liikuntakyvyn säilymistä. Asiointimatkat voivat olla koko päivän kohokohta, josta palkintona on tunne selviämisestä omin avuin. Lisäksi asioinnin yhteydessä on mahdollista sopia tapaamisia ystävien kanssa tai kohdata tuttuja sattumalta. Vantaalla lähipalvelujen saavutettavuutta on selvitetty uuden yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjastot, kulttuuritilat ja erikoiskaupan palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet keskuksiin, joiden saavutettavuutta helpottavat hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä palvelulinjat. Päivittäisistä palveluista lähikauppa on monille asukkaille tärkein, joten päivittäistavarakaupan saavutettavuus nostettiin yhdeksi keskeisimmistä kriteereistä lähipalvelujen arvioinnissa. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen (Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko, Vantaan kaupunki ja Entrecon Oy ) perusteella yli vantaalaisella (28 prosenttia asukkaista) oli lähin päivittäistavarakaupan myymälä (koko vaihtelee korttelikaupasta hypermarkettiin) alle 250 metrin päässä asuinpaikasta (linnuntie-etäisyys). Kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asui yli vantaalaista eli noin 87 prosenttia asukkaista. Päivittäistavarakaupan myymälöiden lähialueella asui suhteellisesti selvästi keskimääräistä enemmän yli 65-vuotiaita verrattuna heidän osuuteensa koko väestöstä. Yli 65-vuotiaista 36 prosenttia asui alle 250 metrin ja 68 prosenttia alle 500 metrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Kaupallisten lähipalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää ikääntyvien näkökulmasta melko hyvänä. 19

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 2013-2017 Ikä-asuntoseminaari 27.10.2016, Lappeenrannan vanhusneuvosto ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot