Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 1/2009 Tampereen Liikuntasanomat Tervetuloa Tampereelle EUROOPAN NUORTEN OLYMPIAFESTIVAALEIHIN! Olympiatulen hakumatka Ateenaan unohtumaton elämys Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Laadukkaat liikuntapaikat Tampereen tavaramerkki

2 Tampereella palaa taas olympiatuli Ku v a: An t t i-pe k k a So n n i n e n Tampere on tänä kesänä jälleen olympiakaupunki, kun Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit (European Youth Olympic Festival) täyttävät kaupungin heinäkuun päivinä. Nuorten olympiafestivaalit järjestetään aikuisten olympialaisten sääntöjen mukaan ja odotamme Tampereelle noin 3500 kilpailijaa ja joukkueitten jäsentä kaikista Euroopan Olympiakomitean jäsenmaista. Sain olla vastaanottamassa olympiatulta Ateenassa Vanhalla marmoristadionilla kesäkuun 4. päivänä yhdessä Suomen Olympiakomitean ja Hämeen Liikunnan ja Urheilun edustajien kanssa. Oli ikimuistoinen elämys nähdä, kun kaikkia olympialaisten perinteitä noudattaen 15 Apollon papitarta toivat olympiasoihdun ja pääpapitar rukoili ja toivoi Tampereelle hyviä ja reiluja kisoja olympialaisten periaatteiden - citius, altius, fortius, nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin mukaisesti. Olympiatulen syttyminen oli jännittävä hetki. Vielä viisi minuuttia ennen h-hetkeä taivas oli osin pilvessä, mutta aurinko tuli esiin juuri sopivasti ja tasan kello 12 soihtu syttyi auringon säteiden voimasta. Saimme olympiatulen Tampereelle vietäväksi ja lupasimme huolehtia, että se ei sammu, vaan nuorten kesäkisat viedään läpi aidossa olympiahengessä. Kisojen järjestelyt ovat olleet mittava ponnistus niin Tampereen kaupungille kuin Suomen Olympiakomitealle ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle ja tamperelaisille urheiluseuroille sekä sadoille vapaaehtoisille. Kisapaikat on pantu hyvään kuntoon, kisakylä nousemassa Hervantaan. Majoitus, ruokailu, kuljetukset, kisojen oheisohjelma ja tietysti itse kilpailutapahtumat on huolella suunniteltu, jotta nuoret urheilijat voisivat keskittyä omaan suoritukseensa. Myös ympäristöasiat on huomioitu kattavammin kuin missään aiemmissa kisoissa. Olympiafestivaalit jättävät monia positiivisia jälkiä Tampereelle. Priimakuntoon laitetut kisapaikat jäävät tamperelaisten liikunnanharrastajien iloksi kisojen jälkeen. Niin jää myös Hervannan uusi Olympiapuisto, joka kisojen muistoksi rakennetaan. Kisat ovat mittava taloudellinen panostus, mutta uskon, että niistä koituu vielä enemmän hyötyä kaikille järjestäjille ja myös tamperelaiselle elinkeinoelämälle, odotetaanhan Tampereelle noin kisavierasta. Tampereen kaupungille kisat ovat myös suuri PR-tapahtuma. Suomeen tulee urheilijoita, valmentajia, nuorten perheenjäseniä ja kannustajia 49 maasta. Haluamme, että he saavat kaupungistamme paitsi urheilullisen, myös siistin, turvallisen ja ystävällisen kuvan. Toivon että tamperelaiset täyttävät kisakatsomot ja jakavat nuorten urheilijoiden kanssa aidon olympiatunnelman Tamperetta varten sytytetyn olympiatulen loisteessa. Se mahdollisuus tuskin enää toistuu Tampereella meidän elinaikanamme. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari 2

3 Pääkirjoitus Tervetuloa Tampereelle Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin! Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien viimeiset valmistelut ovat kuumimmillaan käynnissä. Festivaalien eri lajiorganisaatiot ovat hioneet kilpailukoneistonsa huippukuntoon ja ovat valmiina vastaanottamaan Euroopan jokaiselta kolkalta Tampereelle saapuvat noin ikäluokkansa huippu-urheilijaa valmentajineen ja huoltojoukkoineen. Ruokailu-, majoitus- ja liikennöintijärjestelyt tarkentuvat päivä päivältä ja ovat varmasti iskukykyisessä kunnossa, kun huolellisesti valmistellut tapahtumat alkavat käynnistyä täydellä teholla heinäkuun 19. päivästä alkaen. Järjestelytoimikunnan puolesta voin vakuuttaa, että Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit tulevat olemaan sekä paikallisten urheiluseurojen että myös Tampereen kaupungin näkökulmasta merkittävin urheilutapahtuma vuosikausiin, jopa vuosikymmeniin Tampereella. Kaikki 49 Euroopan Olympiakomitean jäsenmaata ovat mukana useimmissa lajeissa parhailla nuorten joukkueillaan. Tapahtumaan kohdistuva kansainvälinen arvostus näkyy myös siinä, että kansainvälisen ja Euroopan olympiakomiteat puheenjohtajineen saapuvat kisapaikalle Tampereelle valtakunnan ylimmän johdon säestäessä heitä. Toivotan sydämellisesti kaikki kisavieraat tervetulleiksi Tampereelle. Kisoihin osallistuu osana Suomen joukkuetta myös lukuisia kotikaupunkimme urheiluseuroja edustavia tulevaisuuden lupauksia. Toivotan myös kaikki tamperelaiset liikunnan ja urheilun ystävät tervetulleiksi katsomaan eurooppalaisten nuorten huippu-urheilua ja viihtymään hyvässä kansainvälisessä seurassa, olympialippujen liehuessa ja aidon olympiatulen roihutessa. Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja EYOF 2009 Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Petri Vilkko p ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti p leila.lahti@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Käännökset: Intertext / Elina Tuisku Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu TAMPERE Kannen kuvassa: Olympiatuli syttyi perinteisin menoin Ateenassa. Ku v a: An t t i-pe k k a So n n i n e n 3

4 Apulaispormestari Perttu Pesä iloitsee siitä, että olympiafestivaalien myötä Tampereen liikuntapaikat on saatu priimaan kuntoon. Perttu Pesä Sporttisen Tampereen energinen apulaispormestari 4

5 Te k s t i: Ne l l i Vi l k k o, Ku v a t: Pe t r i Vi l k k o Näyttelijä, ohjaaja Perttu Pesä hyppäsi Tampereen apulaispormestarin saappaisiin viime tammikuussa. Hänen mukaansa Tampere on esimerkillinen liikunta- ja kulttuurikaupunki, jota muualla kadehditaan. Linjan jatkamiselle liikunnan harrastamisen lukemattomista hyödyistä vakuuttunut virkamies antaa kaiken tukensa. Tampereen apulaispormestari Perttu Pesä istuu tyytyväisenä toimistossaan. - Kuudesta isosta kaupungista Tampereella panostetaan kaikkein eniten liikuntaan ja kulttuuriin yhtä asukasta kohden, hän kertoo. Apulaispormestarin mielestä Tampereen liikuntamyönteinen linja on oikea. Hän sanoo muiden suurten kaupunkien olevan meille kateellisia. - Liikunta- ja urheilupalveluiden pitää olla kaiken kansan saavutettavissa. Junnumaksut eivät saa nousta liian suuriksi, vaan kaikille pitää antaa liikkumiseen mahdollisuus. Itsekin paljon urheileva Pesä jaksaa korostaa liikunnan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Kun liikuntaan satsataan, vähennetään samalla sairaanhoidon ja sosiaalitoimen kustannuksia. - Tämä ymmärretään nykyisin aika hyvin muuallakin kuin liikuntapalveluissa. Isotkin laivat kääntyvät, vaikkakin hitaasti, apulaispormestari luonnehtii. Näyttelijän koulutuksen saanut Pesä tietää, että liikunnan lisäksi myös kulttuuri vaikuttaa ihmisen psyko-fyysis-sosiaaliseen kokonaisuuteen. - Näkisin, että silloin tällöin kannattaa sijoittaa rahoja vaikka tunteita herättävään patsaaseen, jonka vaikutus kestää 30 vuotta, kuin että ostamme samalla rahalla diapamia. Töitä 61,5 tuntia viikossa Perttu Pesällä on takanaan puoli vuotta apulaispormestarin tehtävissä. Hän on viihtynyt virassaan erinomaisesti ja työnsarkaa on riittänyt. - Teen töitä 61,5 tuntia viikossa. Perheen kanssa on jouduttu muutamia keskusteluja käymään, mutta olemme sopineet, että kotona tietokone ei aukea, hän nauraa. Toisaalta Pesä on jo ajat sitten tottunut kovaan työtahtiin, kun näyttelijänä ja ohjaajana valtakunnallisestikin tunnettu mies on kulttuuriyrittäjänä tehnyt 70-tuntistakin työviikkoa. Urheilusta ja liikunnasta vastaavan apulaispormestarin virassa Pesä on yllättynyt erityisesti siitä, miten valtava ammattitaito kaupungin liikuntapalveluissa työskentelevillä ihmisillä on. Sama koskee tamperelaisia urheiluseuroja. - Kaikkia näitä osaamisen osa-alueita pitäisi käyttää hyväksi. Asioita hoidetaan tarmokkaasti, mutta vielä voisi kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, hän sanoo. Osaamista ei tulisi pantata itsellä vaan sitä tulisi jakaa. Liikuntapalveluihin kehitysideoita ruokakaupassa Vaikka Tampereen liikuntapalveluissa on paljon hyvää, paikoilleen ei saa jäädä makaamaan. - Olosuhteet ovat aika hyvin kasassa, mutta hienosäätöä tarvitaan ja järkeä saa käyttää, Perttu Pesä pohtii. Esimerkiksi useammin pitäisi katsoa ulos ikkunasta kuin kalenteriin. Uskotaan liian usein kalenteria, jonka mukaan kentän pitäisi olla kunnossa 15. huhtikuuta vaikka kentän voisi hyvinkin laittaa kuntoon esimerkiksi jo kuukautta aikaisemminkin. Tarpeita on joka puolella ja resursseja voisi lisätä loputtomiin. - Tilanne riippuu vähän lajista, Pesä sanoo. Jääurheilussa halleja on, mutta jalkapallossa kenttäolosuhteita pitäisi kehittää. Olisiko esimerkiksi sisähalli mahdollinen, tai ehkä lämmitetty tekonurmi, joka ei tietystikään ole kovin energiatehokas? Salibandy on huolenaihe. Sitä pelataan koko ajan enemmän ja siihen tarvittaisiin ehdottomasti lisää tiloja. Perttu Pesä uskoo, että apulaispormestarina hän antaa kasvot toiminnalle. Ihmiset osaavat ottaa häneen yhteyttä liikunta-asioissa. - Usein on niin, että ruokakaupassa vaimo kerää tavaroita kärryihin ja minä puhun lentiskentistä, hän naurahtaa. Pesä arvioi, että tapahtumaa kohden on usein vain yksi valitus. Loput 999 ovatkin sitten tosi tyytyväisiä. Monesti vain käy niin että tuo yksi saa koko organisaation luulemaan, että mikään ei toimi. Talouslama lisää porukkahenkeä seuroissa Pesä pohtii myös talouslaman vaikutuksia liikuntarintamalla. Hän kertoo olevansa huolestunut siitä, mitä lama aiheuttaa urheiluseuroille. - Seuroilla on vaikeaa omarahoitusosuudessa, kun yritykset vetävät yhteistyötä alas. Kuitenkin urheiluseurojen merkitys on mittaamattoman suuri, joten ne olisi välttämätöntä pitää hengissä talousvaikeuksista huolimatta. Apulaispormestari haluaa silti nähdä kaikessa hyvää ja keksii myönteisen seikan lamastakin, koska talousvaikeuksien keskellä yhteisöllisen toiminnan on havaittu lisääntyvän seuroissakin. - Nyt tehdään paljon enemmän yhdessä. Esimerkiksi jos kolme vuotta sitten pidettiin myyjäisiä, vanhemmat soittivat, että mihin sen 50 euroa voi laittaa ettei tarvitse tulla, Pesä sanoo. Suurtapahtumat tuovat mainetta Tampereelle Tampere saa apulaispormestarilta erityismaininnan suurtapahtumien järjestäjänä. - Kansallisten ja kansainvälisten suurtapahtumien organisoimisessa olemme äärimmäisen korkealla tasolla. Tampereelle halutaan antaa näitä kisoja, koska täällä puhalletaan yhteen hiileen, Pesä hehkuttaa. Kun kesän 2009 nuorten olympiafestivaalit on pidetty, laitetaan Ratina kuukaudessa kuntoon naisten jalkapallon EM-kisoja varten. Tuorein uutinen suurtapahtumien järjestelyiden saralta on, että Tampere on saanut järjestettäväkseen vuoden 2014 karaten EM-kisat. - Uusia kisoja haetaan koko ajan lisää. Seurojen kannattaa kuitenkin aktiivisesti olla meihin yhteydessä, jotta tietäisimme mitä kisoja tänne halutaan saada ja miten voisimme asiassa auttaa, apulaispormestari muistuttaa. - Mukavaahan olisi saada jalkapallon MMkisat tai aikuisten Olympialaiset, mutta taitaa tuo kenttäkapasiteetti olla vähän riittämätöntä Suomessa, Pesä naurahtaa. - Kuitenkin jos Pohjoismaat yhdessä saisivat tällaiset kisat, Tampere osallistuisi järjestelyihin mielellään. Nuorten olympiafestivaalien myötä Tampereesta tulee yksi olympialaisten pääkaupungeista. - Tampereelle saapuu nuoria tulevaisuudentoivoja, jotka näkevät miten asiat täällä toimivat. Osa saattaa tulla tänne myöhemmin opiskelemaan tai valmentautumaan, Pesä pohtii. Pesän mukaan kisat poikivat paljon muutakin Tampereelle. - Liikuntapaikat on saatu olympiafestivaalien ansiosta priimaan kuntoon, mistä koituu vuosiksi iloa tamperelaisille. 5

6 Urheilu tärkeässä roolissa Pesän perheessä Pesä kertoo olevansa itse liikunnassa kaikkiruokainen. - Jalkapallolle olen aikoinani menettänyt polveni. Olen lisäksi harrastanut koripalloa, pyöräilyä, judoa, uintia, tennistä, karatea ainoastaan voimistelua ja kansantansseja en ole kokeillut, mistä olen vähän harmissani, hän sanoo. Kesälomallakin on tarkoitus potkia palloa perheen 13-vuotiaan juniorin patistamana. Myös pyörä on kaivettu esiin. Apulaispormestari on myös aktiivinen penkkiurheilija ja seuraa erityisesti tamperelaisten urheilijoiden menestystä. - Seuraan Veikkausliigassa TamU:a ja jännitän TPV:n pärjäämistä divarissa. Lisäksi tarkkailen monia yksilöitä, jotka pääsevät kansainväliselle tasolle. Seuraan, miten heidän uransa kehittyy ja päänsä kestää ja palaavatko he Tampereelle. Alun perin Helsingistä kotoisin oleva Pesä kertoo pitävänsä itseään jo tamperelaisena. - Tosin entisenä helsinkiläisenä kannatan vieläkin IFK:ta. Toinen poikani kannattaa Tapparaa ja toinen Ilvestä, joten voi kyllä olla hyvä pysyäkin puolueettomana. Kuntopyörä haaveena työtuoliksi Fyysistä on ollut myös näyttelijän työ, johon Pesä koulutettiin Tampereen yliopistossa ja 1990-lukujen taitteessa. - Jos pelaa fudista puolitoista tuntia, juoksee cooperin tai 12 kilometrin intervallin, se työ on samaa luokkaa kuin se mitä Bruce Springsteen teki esiintyessään keikallaan Ratinassa, Pesä vertaa. Luja peruskunto on esiintyjän ammatissa tarpeellinen. Pesä ei hetkeen ehdi itse lavalle, mutta hän käy edelleen ohjaamassa. - Ohjaaminen ja teatterin tekeminen pitävät huolen siitä, että mielikuvitus pysyy hyvässä kuosissa. Ammattitaitoa kannattaa pitää yllä. Se on vähän niin kuin kulttuuritoimijan peruskuntoa, hän miettii. Pesän mielestä kaupungin viran hoitaminen ei kuitenkaan tapa luovuutta, vaikka sitä perinteisesti pidetään papereiden pyörittelynä. - Tämä on minulla vasta viikon neljäs tunti toimistolla, vaikka ollaan jo perjantaissa. Suurin osa työtä tehdään tuolla kentällä, hän vakuuttaa. Pesä kuitenkin pohtii, että työhön voisi yhdistää vieläkin enemmän liikkumista ja aktiivista tekemistä. - Juuri tuli mieleen, että toimistossa tuolini pitäisi korvata kuntopyörällä. Sellainen pitää vielä hankkia. Se olisi sijoitus, joka maksaisi itsensä nopeasti takaisin, sporttinen apulaispormestari toteaa. Liikunnan harrastamisen lukemattomista hyödyistä vakuuttunut Perttu Pesä antaa kaiken tukensa sille, että Tampereen liikuntamyönteinen linja jatkuu. 6

7 Teksti ja kuvat: Antti-Pekka Sonninen Olympiatuli sytytettiin Kreikassa perinteisin juhlallisuuksin Olympiatulen hakumatka Ateenasta Tampereelle ei unohdu koskaan! Suomen delegaatioon Ateenassa kuuluivat pormestari Timo P. Nieminen (edessä), juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Martikainen (edessä vas.), pääsihteeri Pirjo Puskala, tiedotuspäällikkö Antti-Pekka Sonninen (takana vas.), kisakyläpäällikkö Mikko Heinonen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskinen, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola sekä Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen. Kymmenhenkinen suomalaisdelegaatio koki unohtumattoman elämyksen 4. kesäkuuta, kun Tampereen EYOF-kisojen olympiatuli sytytettiin Ateenassa. - Perinteisin antiikin menoin edennyt sytytysseremonia Ateenan vanhalla olympiastadionilla oli koruton, mutta jäi ikuisiksi ajoiksi meidän mukana olleiden mieleen. Se oli tilaisuus, joka ei toistu, Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen tiivisti delegaation tunnot. vasta päivästä, koska reipas sadekuurorintama pyyhki Ateenan yli. Olympiatuli sytytetään auringonsäteistä peilin avulla, joten kaikki toivoivat taivaan selkenevän. Niin kävikin, ja vaikka muutama minuutti ennen seremonian alkamista puoliltapäivin poutapilvet peittivät auringon, ongelmia ei esiintynyt. Kreikkalaisista näyttämötaiteen opiskelijoista koottu papittaristo asteli peilin äärelle, ja ylipapitar rukoili aurinkoa antamaan apunsa seremonialle. Rukous kultiin, ja aurinko tuli esiin. Olympiatulen sytyttäminen kreikkalaisille kunnia-asia Jo edellispäivänä huomattiin, että kreikkalaisille olympiatulen syttyminen on joka kerran yhtä arvokas asia. Vanhan stadionin ympäristö oli koristeltu Suomen ja Kreikan lipuin. Delegaatiota kohdeltiin VIP-vieraina, ja aattoillan päätti vierailu Suomen Kreikan-suurlähettilään Erkki Huittisen ja rouva Päivi Huittisen luona. Lähetystö sijaitsee aivan uuden olympiastadionin lähellä. Leppoisaan iltaan liittyi pieni huoli seuraa- Ateenan vanha stadion oli koristeltu Olympialipulla sekä Suomen ja Kreikan sini-valkoisilla lipuilla. 7

8 Papittaret sytyttivät olympiatulen perinteisin menoin auringonsäteiden avulla. Ylipapittaren tarvitsi odottaa soihdun kanssa peilin ääreen kumartuneena vain muutaman sekunnin, kunnes liekki hulmahti. Seuraavaksi soihdun sai 15-vuotias tenniksenpelaaja Panaiyos Orestis, joka toi liekin pantavaksi lentoturvallisuusvaatimukset täyttävään lamppuun. Olympiatulen vastaanotto tapahtui juhlavasti Kreikan olympiakomitean puheenjohtaja Spyros Capralis toivotti tamperelaisille onnea ja ojensi lampun pormestari Niemiselle, joka ennen juhlapuheensa alkua ojensi sen edelleen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavolalle. Sotilassoittokunta oli soittanut Olympiahymnin jo tilaisuuden aluksi, ja lopuksi kultiin Suomen ja Kreikan kansallishymnit. Koko tilaisuus kesti puolisen tuntia, ja sitä seuraamaan pääsi iloisesti yllättynyt turistijoukko. Vanha stadion on normaalisti suljettu, joten kyseiset turistit saivat odottamattoman ekstraelämyksen. Timo P. Niemisen ja Pekka P. Paavolan lisäksi Tampereelta seurueeseen kuuluivat pääsihteeri Pirjo Puskala, juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Martikainen, kisakyläpäällikkö Mikko Heinonen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: n aluejohtaja Ari Koskinen sekä tiedotuspäällikkö Antti-Pekka Sonninen. Helsingistä mukaan lähtivät Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen sekä Yleisradion tv-kuvausryhmä. Delegaatio siirtyi stadionilta Kreikan olympiakomitean tarjoamalle lounaalle. Sen jälkeen jäi sopivasti aikaa muun muassa vierailuun Akropolis-kukkulalla. Paraatiorkesteri juhlisti tilaisuutta soittamalla Suomen ja Kreikan kansallislaulut sekä Olympiahymnin. Tulen matka Ateenasta Tampereelle sujui onnellisten tähtien alla Kotimatkalle lähdettiin seuraavana päivänä Ateenan lentokentän VIP-tilojen kautta. Soihtulampusta huolehtimaan tuli SAS-lentoyhtiön järjestämä vastuuhenkilö. Kreikkalaiset opasti- 8

9 vat vielä vieraitaan, kuinka liekki pidettäisiin hengissä parafiiniöljyn avulla. Ateenasta Kööpenhaminaan lentäneen koneen henkilökunta halusi vielä kuvauttaa itsensä olympiatulen kanssa. Kööpenhaminassa piti odotella kolme tuntia, kunnes kotimatkan toiseksi viimeinen etappi kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa alkoi. Myös Kööpenhamina Helsinki -lennon henkilökunta toi ilmi, miten suuri kunnia heille oli lentää pyhää tulta kohti määränpäätään. Suomen kamaralle tuli saapui 5.6. kello 22.30, ja Tampereen kaupungin pikkubussi pysähtyi Tampereen linja-autoasemalle tunnin verran lauantain, 6.6. puolella. Lamppu vietiin turvayhtiö ISS Securityyn ympärivuorokautiseen vartiointiin. Yhtiö huolehtii myös parafiiniöljyn lisäämisestä lamppuun kymmenen tunnin välein. Ateenan-matkan aikana HLU:n tiloihin oli saapunut odotettu postipaketti Yhdysvalloista. Olympiatulitapahtumia junaileva Steven McCarthy oli laittanut Tampereelle käsisoihtuja, joista ensimmäinen pääsi käyttöön maanantaina 8.6. Tampereen Pyrinnön 17-vuotias pikajuoksija Lotta Harala sai kunnian juosta vuoden 2009 Tampereen EYOF-kisojen tulisoihtu kädessään Raatihuoneen portaille, jossa häntä odottivat pormestari Nieminen ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Paavola. Unohtumattomien elämysten sarja oli saanut upean jatkon! Kisakyläpäällikkö Mikko Heinonen Ateenan historiallisessa miljöössä. Aluejohtaja Ari Koskinen kädessään olympiatulen sisältämä lamppu. Pormestari Timo P. Nieminen ja liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola olympiatulen vastaanottoseremonioissa Ateenan vanhalla olympiastadionilla. Lentokoneen kapteeni toivottaa Olympiatulta sisältävää lamppua kantavan Timo P. Niemisen tervetulleeksi paluulennolle kohti Tamperetta. 9

10 Tamperelaiset nuoret osaajat isossa roolissa Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien avajaisissa olympiahenki nousee Hakametsän hallin kattoon Te k s t i: Pe t r i Vi l k k o Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien avajais- ja päättäjäisseremonioista on tulossa unohtumattomat. Juhlavien tapahtumien pääosassa ovat tuhannet kisoihin osallistuvat nuoret urheilijat sekä kymmenet tamperelaisen urheilu- ja nuorisokulttuurin helmet. Tulishowryhmä Flamman esitys on yksi avajaisjuhlan vaikuttavimmista ohjelmanumeroista tunnelmallisesti pimennetyssä jäähallissa. Ku v a: Mu n g o m e d i a EYOF-tapahtuman juhlalliset avajaiset järjestetään lauantaina 19. heinäkuuta Hakametsän jäähallissa. - Koska jäähallin katsomopaikat täyttyvät viimeistä sijaa myöten joukkueiden jäsenistä, heidän omaisistaan sekä Euroopan Olympiakomitean kutsuvieraista, yleisölle on järjestetty tilaisuus seurata avajaisia television välityksellä, sanoo Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen suunnittelijana toimiva Iina Ojala. Tapahtumaa kunnioittavat läsnäolollaan mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge, jonka ideoimana koko EYOF-toiminta aikanaan käynnistyi. Tavoitteena ikimuistoiset Olympiajuhlat Muiden virkatehtäviensä ohella EYOF-tapahtuman avajais- ja päättäjäisjuhlallisuuksia vuoden verran organisoinut Iina Ojala on vakuuttunut, että tapahtumista tulee ikimuistoiset. - Olin seuraamassa avajaisten harjoituksia Hakametsässä ja kylmät väreet kulkivat jo tuolloin lävitseni, vaikka vaikuttavia ääni- ja valotehosteita ei vielä edes ollut käytössä, Iina Ojala sanoo. Kooste avajaisjuhlallisuuksista esitetään TV2:lla samana iltana klo alkavassa lähetyksessä. Ruutujen äärellä kannattaa tuolloin todellakin olla, sillä kokonaisen vuoden ajan suunnitellut seremoniat edustavat olympiaperinnettä ja tamperelaista osaamista taidokkaimmillaan. Hakametsän jäähalli täynnä tunnelmaa Jo edellisissä EYOF-kesäkisoissa Belgradissa tuli selväksi, että olympiahenkeä nostattavat avajaiset onnistuvat parhaiten, kun ne järjestetään avaran stadionin sijaan tiivistunnelmaisessa hallissa, jossa olympiatunnelma konkreettisesti kohoaa kattoon. Siihen Hakametsän jäähalli soveltuu mitä parhaiten. Olympiahymnin, lippulinnojen ja olympia- 10

11 tulen sisääntulon ohella avajaisten yksi kohokohdista on joukkueiden sisäänmarssi jäähalliin. Avajaisparaatikulkueen pituus on arvioitu reilusti yli kilometrin mittaiseksi, kun osanottajat marssivat Hakametsän areenalle nelijonossa. Myös EYOF-tapahtumaa varten tehty kisabiisi nostattaa tunnelmaa hallissa. Screeniltä Hakametsän olympiajuhlaväki voi seurata olympiatulen etenemistä kohti Ratinaa ja olympiatulen historiallista sytyttämistä Tampereen stadionilla. Perinteiseen tapaan tulen sytyttäjän nimi on viimeiseen asti tarkoin varjeltu salaisuus. varmasti tulee tekemään vaikutuksen paikalla olijoihin sekä miljooniin tapahtumaa tv:n välityksellä seuraaviin. Flamman ja Sorin Sirkuksen ohella avajaisissa esiintyy Tampereen Voimistelijoiden 40-päinen joukko sekä Tapparan Taitoluistelijat rullaluistimineen. Seuran kirkkain tähti Kiira Korpi ei kuitenkaan Iina Ojalan mukaan pääse esitykseen samaan aikaan osuvan Vancouverin-matkansa johdosta. Avajaisten kansallisen osuuden ohjauksesta vastaa teatterinohjaaja Marika Vapaavuori. Tamperelainen osaaminen näyttävästi esillä Virallisen olympiaprotokollan jälkeen seuraa avajaisten ohjelmassa 15 minuutin pituinen kansallinen osuus, jossa tamperelainen urheiluja kulttuuriosaaminen päästetään valloilleen osana tapahtumaa varten suunniteltua kehystarinaa. Yksi avajaisten sävähdyttäjistä tulee varmasti olemaan tamperelainen tulishowryhmä Flamman räiskyvä ilottelu varta vasten pimennetyssä hallissa. Flamma rikkoo esityksillään perinteisen sirkuksen ja teatterin rajoja. Sen suurimmissa esityksissä on yli 20 tulitaiteilijaa, mikä tekee ryhmästä Suomen suurimman esiintyvän tulishowryhmän. Myös Sorin Sirkuksen nuorten taiteilijoiden kansainvälistäkin tunnustusta saanut sirkusosaaminen pääsee avajaisissa näyttävästi esille. Luvassa on vauhdikasta temppuilua, joka Päättäjäiset Ratinassa Kisojen päättäjäisjuhlallisuudet järjestetään Tampereen stadionilla perjantaina 24. heinäkuuta. Kaikkien 49 osanottajamaan joukkueet koko vahvuudessaan ovat värittämässä tamperelaisissa oloissa ainutkertaista olympiatapahtumaa. Juhlavaa ja aitoa olympiahenkeä tulvillaan olevaa ohjelmaa on myös yleisöllä mahdollisuus tulla seuraamaan. Ilmaisia pääsylippuja on jaossa mm. Musta Pörssi liikkeistä Turtolassa ja Koskikeskuksessa sekä Go Tampereen asiakaspalvelupisteestä Tampereen rautatieasemalta. Avajaisten ja päättäjäisten juhlatunnelmaa nostattaa tuhansien urheilijoiden lisäksi kaikkiaan sata esiintyjää, ja juhlallisuuksien parissa työskentelee 300 vapaaehtoisen joukko. - Fiilis on hyvä, Iina Ojala iloitsee. Suunnittelija Iina Ojala toivottaa kaikki Euroopan maat tervetulleiksi Tampereelle. Ku v a: So r i n Si r k u s Tamperelainen Sorin Sirkus esiintyy Olympiafestivaalien avajaisissa monipuolisella ohjelmallaan. 11

12 Kansainvälinen Olympiakomitea on asettanut kansallisten olympiakomiteoiden tehtäväksi kehittää ja viedä eteenpäin olympismia ja olympia-aatetta jäsenmaissaan. Tällä hetkellä eri puolilla maapalloa toimii yli 100 olympia-akatemiaa. Suomen Olympia-Akatemia piti keväällä 2009 järjestyksessään 24. istuntonsa Tampereella. Olympia-Akatemian istuntojen perinteeseen kuuluu, että istunnot aloitetaan kuuntelemalla juhlava Olympiahymni seisten. Suomen Olympia-Akatemia kokoontui juhlavasti Tampereella Olympialiikeen eettisten ja kasvatuksellisten arvojen edistämistehtävän Suomen Olympiakomitea on antanut kansainvälisen esimerkin mukaan vuonna 1987 perustamalleen Suomen Olympia-Akatemialle. Suomen Olympia-Akatemia edistää maassamme olympismia tekemällä tunnetuksi olympia-aatetta ja sen perusarvoja, kuten reilun pelin, yhteishengen ja suvaitsevaisuuden, toteuttamista kaikilla elämän aloilla sekä urheilun ja liikunnan kasvatuksellisten arvojen edistämistä. Suomen Olympia-Akatemian pääasiallisiksi toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet akatemian vuosittain järjestettävät istunnot ja kouluille suunnattu olympiakasvatus. Istunnoissa tarkastellaan laajasti olympialiikkeeseen ja urheiluun liittyviä ilmiöitä ja ajankohtaisia teemoja. Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko 12

13 Tampereen apulaispormestari Perttu Pesä. Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen. Tampereen kaupungin tervehdyksen sekä aluejohtaja Ari Koskisen esittämän Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenvuoron jälkeen Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen piti mielenkiintoisen alustuksen Suomen Olympiakomitean haasteista alkaneella olympiadilla. Suomen Olympiakomitean eläkkeellä oleva pääsihteeri, kanslianeuvos Kosti Rasinperä nostatti sini-valkoista olympiahenkeä mukaansa tempaavalla esityksellään Suomen urheilun kullatuista hetkistä Olympismi-alustuksessaan. Ohjelma jatkui pääsihteeri Pirjo Puskalan esityksellä, joka käsitteli Tampereen EYOF 2009 tapahtuman merkitystä olympiakasvatuksen näkökulmasta. Samaan aihepiiriin liittyi myös Suomen Olympia-Akatemian puheenjohtaja, opettaja Petri Haapasen ja opettaja Oskar Breilinin alustus otsikolla Miten koulut ja urheiluseurat voivat hyödyntää Suomen Olympia-Akatemian olympiakasvatusohjelmaa. Urheilevien lasten ja nuorten harjoittelusta alustivat lääkäri-valmentaja Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopistosta sekä Nuori Suomi ry:n kehitysjohtaja Pasi Mäenpää, joka aikoinaan hyppäsi menestyksellisesti korkeutta Tampereen Pyrinnön väreissä. Urheilijahaastattelussa oli tamperelainen judokalahjakkuus Nina Koivumäki. Olympia-Akatemian perinteisiin kuuluu, että istuntojen osanottajat saavat tilaisuuden päätteeksi todistuksen muistoksi osallistumisestaan istuntoon. Traditioon liittyy myös osanottajien kokoontuminen yhteiskuvaan. Olympiakasvatusta edistetään kouluille suunnatun olympiakasvatusmateriaalin avulla, joka tarjoaa opettajille aineistoa jokapäiväisen opetuksen tueksi ja olympiapäivien ja -viikkojen toteuttamiseen. Istuntojen osanottajat ovat yleensä kuntapäättäjiä, virkamiehiä, opettajia, urheilujärjestöjen edustajia, valmentajia, urheilijoita, eri alojen opiskelijoita sekä tieteiden ja taiteiden edustajia. Korkeatasoisia alustuksia Tampereella Varalan Urheiluopistolla järjestettyyn istuntoon osallistui lähes 100 Tampereen ja lähiseudun edustajaa. Edellisen kerran vastaava istunto pidettiin Tampereella lähes 12 vuotta sitten, lokakuussa Apulaispormestari Perttu Pesän tuoman Tampereen kaupunginvaltuuston liikuntamyönteisiin jäseniin kuuluvat Sanna Ojanen (vas.) ja Irja Tulonen seurasivat kiinnostuneina seminaariohjelmaa luennoitsijoiden Perttu Pesän, Ari Koskisen ja Jouko Purontakasen seurassa. 13

14 Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Monitaitoiset osaajat laadukkaiden kilpailuolosuhteiden takana Tampereen liikuntapalveluiden teknisellä puolella on valmistauduttu Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin huolella. Jo kuukausien ajan porukka on työskennellyt muiden töidensä ohella EYOF-tapahtumaan liittyvien moninaisten tehtävien parissa. Porukan kuntohuippu on tähdätty varsinaiselle kisaviikolle, josta on taatusti tulossa kiireinen. Kaikki voitava kisojen onnistumiseksi on tehty. Rakennusmestari Pekka Koskelan vetämällä 12-henkisellä porukalla riittää haasteita olympiafestivaaleihin liittyen. Kun Tampereella on järjestetty urheilun suurtapahtumia, ne ovat koskeneet aikaisemmin yleensä vain yhtä lajia. Nyt kisoissa kamppaillaan heinäkuisen viikon ajan maanosan olympiaherruudesta kaikkiaan Rakennusmestari Pekka Koskela kiittää tamperelaisia urheiluseuroja hyvästä yhteistyöstä kisojen järjestelyissä. yhdeksässä eri urheilumuodossa, jotka järjestetään eri puolilla Tamperetta. - Uskon, että vuosien saatossa syntyneellä rutiinilla tämäkin tapahtuma hoidetaan onnistuneesti läpi, lupaa porukan nokkamies, rakennusmestari Pekka Koskela. Laadukkaat suorituspaikat Tampereen tavaramerkki Miehen sanaan on tälläkin kertaa luottaminen, sillä Pekka Koskelalla on lähes neljännesvuosisadan kokemus vaativien kisajärjestelyiden onnistuneista läpivienneistä. Kaikissa Tampereella vuodesta 1986 järjestetyissä urheilun suurtapahtumissa, mm. eri lajien lukuisissa MM- ja EM-kisoissa, on hänen ja tiiminsä kädenjälki.. Urheilutapahtumien olosuhdeasioissa onnistuminen ja niistä saatu hyvä palaute ovat omalta osaltaan muokanneet Tampereen imagoa urheilumyönteisenä kaupunkina. Hyvä maine tarjoaa suotuisat lähtöasetelmat myös uusien urheilun suurtapahtumien hakuprosesseissa. Yhdeksän lajia, joissa Olympiafestivaaleissa kisaillaan ovat yleisurheilu, käsipallo, koripallo, lentopallo, tennis, voimistelu, pyöräily, judo ja uinti. - Lajeista vain käsipallo on meille entuudestaan hieman vieraampi, toteaa remonttiryhmässä pian kymmenen vuotta työskennellyt Pekka Hakanen. Käsipallokentänkin merkitseminen Messuja urheilukeskukseen onnistuu hänen mukaansa siinä missä minkä tahansa muunkin kentän. Lisäksi hallin ikkunat saavat ylimääräistä suojausta vauhdikkaan pallopelin vaatimusten mukaisiksi. Onnistuminen koko porukan yhteinen tavoite Kaikille kisojen suorituspaikoille tulee rakenteita, joiden valmistamiseen ja pystyttämiseen porukka osallistuu lipputangoista ja palkintokorokkeista lähtien. Koska kisalajeja on yhdeksän, merkitsee se yhdeksänkertaista työpanosta tavanomaisiin yhden lajin tapahtumiin verrattuna. Lisähaasteen tuo se, että viittäkymmentä hipova kisojen osallistujamaiden määrä on moninkertainen aikaisempiin tapahtumiin verrattuna. Porukan nokkamiehen Pekka Koskelan tapaan myös muut ryhmäläiset suhtautuvat optimistisesti kisajärjestelyiden onnistumiseen. Töitä painetaan kisojen aattona ja niiden aikana tarpeen mukaan kahdessa vuorossa; jolloin puolet porukasta on aamuvuorossa ja toinen puoli il- 14

15 Pekka Hakasella on kymmenen vuoden kokemus kisapaikkojen rakennustöistä. Jukka Tuominen (oikealla) ja insinööriksi pian valmistuva Jussi Koskela ovat erikoistuneet urheilutapahtumissa tarvittaviin sähkötöihin. Remonttitiimiin kuuluvat Sami Nurmi (vasemmalla) ja Mika Tammi ahkeroivat vuoden verran työnsä ohessa opiskelujen parissa ja valmistuivat kesän kynnyksellä liikuntapaikkamestareiksi. Aarne Kervisen (vasemmalla) ja Matti Lindellin vastuulla ovat EYOF-tapahtuman liput, jotka pitää olla saloissa täsmällisesti oikeassa järjestyksessä maiden ranskankielisten nimien mukaan. lassa. Ylitöitäkin monessa liemessä keitetyt urheilupaikka-ammattilaiset ovat tarvittaessa valmiita paiskimaan. Tähänastisesta suurimpana haasteena on porukalle ollut vuoden 2008 suunnistuksen suurtapahtuma Jukolan viesti. Silloin porukan tehtävänä oli alusta asti rakentaa laadukkaat kisapuitteet urheilijoita ja yleisöä varten miltei keskelle korpimaastoa Teiskoon, 40 km päähän Tampereen keskustasta. Vaikeista olosuhteista huolimatta myös se projekti alansa huippuammattilaisilta onnistui. - Mielenkiintoinen kisaviikko on edessä, rakennusmestari Pekka Koskela kiteyttää tiiminsä tunnot. Sähkömies Pekka Nummelinilla on neljänkymmenen vuoden kokemus alalta. Renkaanvaihto-operaatiossa Juha Heinämäki. 15

16 Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Tervetuloa olympiakaupunkiin Tampereelle Tampereella ollaan valmiita ottamaan nuoret olympiakisailijat vastaan Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleilla Tampereella kilpaillaan yhdeksässä eri urheilulajissa. Kilpailupäällikkö Elisa Hakanen vakuuttaa, että sekä kisajärjestelyjen että suorituspaikkojen osalta ollaan Tampereella valmiita ottamaan kansainväliset vieraat vastaan. Yleisurheilu Osanottajia Euroopan Olympiakomitean suojeluksessa järjestettäviin kisoihin on tulossa kaikista Euroopan 49 maasta. Osanottajat ovat iältään lajista riippuen vuotiaita, sekä tyttöjä että poikia. Kuten oikeidenkin olympialaisten, myös olympiafestivaalien suurin laji on yleisurheilu. Uusitulla Ratinan stadionilla kisaa n. 660 tyttöä ja poikaa. Yleisurheilun lajivastaavana toimii pitkän linjan seuratoimintajyrä Harri Raivio. Talkoolaisia yleisurheilussa on n. 300 henkeä. - Kalevan Kisat 2008 oli mielestäni hyvä näyttö porukan osaamisesta, Harri Raivio kehuu joukkojaan. Samat henkilöt ovat nytkin perusrunkona. Pääosa on pyrintöläisiä, mutta muistakin Hämsy:n seuroista tulee väkeä. Ja onpa seiväspaikalla vahvistus jopa Kanadasta. Larry Kemp otti itse yhteyttä haluten toimitsijaksi. Totta kai paikka löytyi. Ainahan kielitaidosta on hyötyä. Herra aloitti kirjeensä nimittäin toivottamalla suomeksi " Hyvää huomenta". Ratina on lajipäällikön mukaan loistavassa kunnossa. - Ilman kaupungin mittavaa panosta tällaiset kisat jäisivät pitämättä. Investoinnit kantavat myös tulevaisuuteen, kuten esimerkiksi tuo uusittu verryttely- ja harjoitusalue, Raivio kiittelee. Kisajärjestelyt ovat hänen mukaansa edenneet tasaisesti. - Toimitsijoiden kanssa ollut melkoisesti työtä, mutta Raija Oksanen on tehnyt valtaisasti töitä ja saanut kokoon osaavan joukon. Viime kesän Kalevan Kisat antoivat hyvän pohjan. Vapaaehtoisten sitoutuminen vuodesta toiseen on hämmästyttävää. Lajien välinen yhteistyö on myös ollut avartavaa. Kilpailupäällikkö Elisa Hakanen iloitsee siitä, että kaikkien kilpailutapahtumien järjestäjät edustavat lajinsa huippuosaamista Suomessa. Ratinan trimmatut kisapaikat ovat huippukunnossa. 16

17 Uinti Tampereen uintikeskuksessa järjestettävien uintikilpailuiden lajivastaava on Kalervo Sipiläinen. EYOF:n uintien organisoinnista vastaa Tampereen Uimaseuran, Tampereen Työväen Uimareiden sekä KooVeen muodostama Tampereen Uinnin Tuki ry. Talkooväkeä neljänä kilpailupäivänä tarvitaan yhteensä 300 henkeä. Suuri osa vapaaehtoisista on ollut useita kertoja mukana SM- ja kansallisten kilpailujen vastaavissa tehtävissä. Uinti on tapahtuman toiseksi suurin lajiryhmä, sillä kilpailijoiden määrä on n Olemme valmistautuneet uinnin osalta sillä mielellä, että hoidamme homman kotiin, kuten lupasimme jo aikanaan Olympiafestivaalien hakuprosessissa, Sipiläinen sanoo. Tampereella on entuudestaan kokemusta kansainvälisten uinnin arvokilpailujen järjestämisestä sekä koulutettu toimitsijaorganisaatio seuroista. - Odotamme aitoa olympiatunnelmaa, joka on elämys niin urheilijoille, järjestäjille kuin katsojille. Itsellenikin tapahtumasta tulee varmasti yksi tähtihetkistä uinnin parissa toimiessani, Sipiläinen sanoo. Sipiläisen mukaan Tampereen kaupungin panostukset uintikeskukseen ovat olleet erittäin merkityksellisiä, varsinkin nyt kun Pyynikin uimahalli on ollut suljettuna. - Ilman hallin laajentamista tämäntasoista kisaa emme olisi voineet järjestääkään, koska kilpailut käydään 50 metrin altaassa ja säännöt edellyttävät, että uimareilla pitää olla käytettävissään harjoitusallas. Kisoja silmällä pitäen Tampereen uintikeskus varustettiin nykyaikaisella 8 neliömetrin kokoisella videotulostaululla, joka palvelee hallin käyttäjiä informaatiotauluna myös kisojen jälkeen. Kaupunki on tehnyt merkittäviä investointeja myös uintikeskuksen katsomoihin. Kisojen aikana käytettävissä on jopa tuhat katsomopaikkaa. Myös Pyynikin palloiluhalli on saanut kuluneen vuoden aikana uuden kisailmeen. Judo Osanottajamäärältään kisojen kolmanneksi suurin laji on Hakametsän jäähallissa järjestettävä judo. Lajivastaava Jouko Rantanen Tampereen Judosta kertoo, että kisoissa ottaa mittaa toisistaan eri painoluokissa n. 360 nuorta judokaa. Järjestelyt ovat Jouko Rantasen mukaan edenneet hyvin. Hänen mukaansa jäähalli on hyvä paikka tämänkokoisille kisoille. Talkooväkeä judotapahtumien parissa on satakunta henkeä. - Järjestimme 2006 vastaavan kokoiset EMkisat. Vuosittain järjestämme 2-3 kansallista kisaa, joten organisaatiomme on kokenutta. Tietysti tämän tasoinen kilpailu tuo lisähaastetta. Jouko Rantanen kertoo, että Tampereen kaupunki on ratkaisevasti ollut mukana auttamassa tapahtuman järjestelyjä.. - Järjestelyistä tulee helppoa, kun on keskusorganisaatio, jonka puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa, Rantanen kiittelee. Tampereen uintikeskuksen laajennusosasta on iloa sekä festivaaliväelle että tamperelaisille uinnin harrastajille. Koripallo Kisojen koripalloturnaukset pelataan Tampereen Pyrinnön organisoimina Pyynikin palloiluhallissa ja Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Tampereen Pyrinnön koripallojaoston puheenjohtaja Saila Asumaniemi kertoo, että tapahtumassa on mukana noin 260 talkoolaista. Lajivastaavana toimii JP Nieminen. Kahdenkymmenen hengen ydinporukka tulee olemaan kisatalkoissa joka päivä klo 11-22, loput ovat paikalla vähintään yhtenä päivänä. - Kokemusta porukalle on tullut Delfin Basket -turnauksesta, miesten korisliigapelien ja useiden kausien sarjapelien läpiviemisestä, Saila Asumaniemi sanoo. Toimitsijatehtävät hoituvat suuressa määrin niin, että kaksi kolmannesta hoituu seuran B- ja A-junioreilla ja loput pelaajien vanhempien voimin. - Pelipaikat ovat kunnossa, kiitos liikuntapalvelujen, Saila Asumaniemi iloitsee kaupungin mittavista panostuksista. Pyynikin katsomon tuolitkin kenties vielä vaihtuvat ennen kisoja. Myös uudet laitteet ja internet-yhteys on luvattu Hervannan vaparille. Saila Asumaniemi on vakuuttunut, että kisoista tulee näyttävät. Hänen mukaansa on hyvä, että nuoriin panostetaan. - Uskon, että tapahtumalla on suuri merkitys on myös kaupungin markkinoinnille ja toivottavasti hyötyä myös hotelli-, ravintola- ja kaupan alan yrittäjille, Saila Asumaniemi summaa. 17

18 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa mitellään paremmuudesta kolmessa lajissa; käsi- ja lentopallossa sekä voimistelussa. Käsipallo - Käsipalloon osallistuu sekä tyttöjen että poikien sarjaan 8 joukkuetta ja niissä on 14 pelaajaa per joukkue, joten yhteensä lajiin osallistuu 224 urheilijaa, toteaa lajivastaava Katariina Rönnberg Suomen Käsipalloliitosta. Käsipallon kisa-areena on Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tampereella ei ole tällä hetkellä käsipalloseuraa, joten lajin järjestelyvastuu on annettu Suomen Käsipalloliitolle. Liitolta löytyy kokemusta kansainvälisten kisojen järjestämisestä usean vuosikymmenen ajalta. Toimitsijoita tarvitaan kaikkiaan noin 25 henkeä ottelua kohden. He tulevat kaikki pääkaupunkiseudulta. Katariina Rönnberg kiittelee Tampereen liikuntapalveluiden joustavuutta ja työpanosta lajitapahtuman järjestelyissä. Kaupunki vastaa mm. pelialustojen asennuksesta ja purusta sekä katsomoiden rakentamisista - Rahalliset investoinnit käsipallon toteuttamiseksi eivät nouse onneksi kovin korkeiksi, sillä laji on edullinen, sanoo Katariina Rönnberg. Sitä paitsi Euroopan käsipalloliitto (EHF) lainaa kaksi käsipallolattiaa maaleineen kisoihin. Myös kisoissa käytettävät pelipallot tulevat EHF:ltä. Telinevoimistelu Kisojen telinevoimistelutapahtumat järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa. Tyttöjen voimistelusta vastaa Tampereen Voimistelijat puheenjohtajansa Jaana Sudenvaara- Kulmalan johdolla. Poikien telinevoimistelun organisoi Tampereen Sisu Niina Seppäsen toimiessa lajivastavana. Jaana Sudenvaara-Kulmalan mukaan tyttöjen voimistelun parissa työskentelee noin 300 henkilöä, joista kolmisenkymmentä on erittäin harjaantunutta. Kilpailijoita lajissa on noin sata. Järjestelyt ovat lajivastaavan mukaan sujuneet hyvin. Haasteena Jaana Sudenvaara-Kulmala pitää telinesalin ja tulospalvelun rakentamista ja toimivuutta. Yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa ja kaupungin panostusta tapahtumaan hän pitää erittäin hyvänä. - Ainoastaan se on ikävää, kun tulee syyllinen olo siitä, kuinka paljon lajimme vie rahaa. Tosin sille me emme yksinkertaisesti voi mitään, vaatimukset ovat ne, mitkä ovat! Myös poikien telinevoimistelun lajivastaava Niina Seppänen kiittelee yhteistyötä kaupungin kanssa: - Kaupungin panostus on ollut todella hyvä, ja eri lajien tarpeet on otettu hyvin huomioon seurojen sekä laji-ihmisten vinkkejä huomioiden. Niina Seppäsen mukaan järjestelyt ovat sujuneet hyvin, eikä toistaiseksi ole ilmaantunut suurempia esteitä eikä hidasteita. Talkooväkeä poikien voimistelun parissa on n henkeä. - Sisun talkooväki on kokenut kisajärjestelyissä kotimaisissa tapahtumissa, mutta EYOF on kokoluokaltaan aivan omaa luokkaansa. Mukana avainhenkilöinä on kuitenkin kymmeniä kansainvälisiä arvokisoja itse kokeneita voimistelijoita ja ex-voimistelijoita, kuten Joni Koivunen, Riku Koivunen ja Petja Mikkonen, Niina Seppänen toteaa. 18

19 Tennis Reilut sata talkoolaista osallistuu Tampereen Tenniskeskuksessa Ruotulassa järjestettävän tenniksen organisointiin. Lajivastaavana toimii Hannu Granroth Tampereen Tennisseurasta. Myös koko talkooporukka tulee samasta seurasta. Hannu Granroth on organisoinut päätoimisesti tenniskisoja 30 vuoden ajan. TATS on järjestänyt Suomen mestaruustason kilpailuja vuosittain 1970-luvulta asti, nuorten vastaavilla säännöillä pelattavia kilpailuja vuosittain 1990-luvulta saakka sekä ammattilaisturnauksia 1980-luvun alusta alkaen - Moni jo 1970-luvulla mukana ollut on vieläkin mukana ja vuosittain on tullut mukaan uusia tekijöitä. Kansallinen sekä paikallinen delegaatti Lauri Julin on toiminut kansainvälisten turnausten tuomarina ja ylituomarina yli 20 vuoden ajan, Hannu Granroth kehuu monessa mukana olleita joukkojaan. Hyvin sujuneissa järjestelyissä on Granrothin mukaan haasteita riittänyt, mutta tulostaulun asennusta, lipputankoja ja päätykatsomoa lukuun ottamatta kaikki alkaa olla kisojen aattopäivinä kunnossa. - Tampereen kaupunki on ollut hyvin mukana sekä kilpailukenttien että alueen kunnostuksessa panostamalla niihin työtä ja rahaa, Tampereen tenniksen grand old man Granroth kiittelee. Pyöräily Olympiafestivaalien lajiohjelmaan kuuluvan poikien pyöräilyn organisoinnista vastaa Tampereen Yritys. Lajivastaavana toimii kokenut pyöräilyasiantuntija, entinen mestaripyöräilijä Tapio Niemi. Talkoolaisia on noin sata ja kilpailijoita saman verran. Pyöräilytapahtumat sijoittuvat Hervantaan sekä Pyynikille. - Kansainvälisiä kisoja on täällä Tampereella järjestetty, joten porukka osaa hommansa. Ei tietystikään kenelläkään ole kokemusta näin monen kansallisuuden kisoista, mutta itse kisathan ajetaan kuitenkin samalla lailla, Tapio Niemi summaa. Järjestelyiden sujumiseen Tapio Niemi on suhteellisen tyytyväinen, mutta reittien pinnoissa on hänen mukaansa vielä puutteita muutamaa viikkoa ennen kisan alkua. - Meidän lajimme on siinä mielessä haastava, että emme näe mitään valmiina, kuin vasta juuri ennen h-hetkeä. Kova haaste oli myös löytää hyväksyttävät reitit pelastuslaitokselle, poliisille sekä joukkoliikenteelle. Heidän myötämieliseen asenteeseensa reittien löytymiseksi olen erittäin tyytyväinen, Tapio Niemi sanoo. Niemen mukaan lajin ongelma on siinä, että sitä ei ehkä riittävän hyvin tunneta Tampereella. - Pyöräilyyn ei varmaankaan ole tehty ihan samoja investointeja, kun muihin lajeihin. Esimerkiksi useat lajit saavat EYOF:n myötä käyttöönsä parempia välineitä. Pyöräilyssä me olemme siinä kohtaa vähän heikommassa asemassa, Tapio Niemi pohtii. Lentopallo Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa pelattavan lentopallon lajivastaavana toimii Juhani Vesanen Isku-Volleysta. Hänen mukaansa talkoolaisia kisojen lentopallotapahtumiin osallistuu kolmisensataa. Pääosa talkooväestä vaihtuu päivittäin. - Vastuuhenkilöt ovat Isku-Volleysta ja Rantaperkiön Iskusta, mutta pallotytöt ja -pojat ovat useista Lounais-Hämeen seuroista ja he pelaavat aluejoukkueissa, Juhani Vesanen sanoo. Lisäksi A-Volley Akaa, Lamminpään Korpi, Lempäälän Jyry, Lp Kangasala, Supi-Volley, Kalevan Lentopallo, Nokian Pyry ja Vammalan Lentopallo lähettävät talkooapua tarvittaessa. Kisoihin osallistuu kahdeksan tyttö- ja poikajoukkuetta, yhteensä 192 pelaajaa. Kisojen suuruuteen nähden järjestelyt ovat sujuneet Juhani Vesasen mukaan hyvin, mutta pientä kritiikinkin aihetta entinen huippupelaaja löytää: - Eri lajien kansainvälisten johtajien vaateet ovat osin ylimitoitettuja ja ne ovat tuoneet päänvaivaa. Vaikka isoja lentopalloturnauksia on järjestetty täällä ennenkin, niin tuntuu, että säännöt ovat isoilla herroilla erilaiset. Töitä tehdään joka sektorilla, ja kesälomat siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Lentopallon suorituspaikat rakennetaan valmiiksi vasta viikko ennen kisoja, kun suuri osa tavaroista on jäähallissa lentopallon maailmanliigan otteluissa miltei heinäkuun puoliväliin asti. Tampereen kaupungin työpanosta kisojen hyväksi Juhani Vesanen pitää merkittävänä. - Investoinneista suurimmat ovat uusi taraflex- ja parkettilattia, joka pitkän odotuksen jälkeen nyt saatiin. Siitä on käyttöä moniin tapahtumiin jälkeenkin päin, pitkän linjan lentopallovaikuttaja kiittelee. - Tämä on merkittävä tapahtuma Tampereelle ja myös koko urheilevalle nuorisolle Pirkanmaalla. 19