Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma Kainuun Etu Oy

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy

2

3 Alkusanat on valmisteltu vuoden 2008 aikana Kainuun Etu Oy:n toteuttamassa hankkeessa, jonka on rahoittanut Kainuun maakunta kuntayhtymä yhdessä GTK:n ja Kainuun Etu Oy:n kanssa. Strateginen ohjelmatyö on tehty hankkeen ohjausryhmässä, johon kuuluvat kaivospäällikkö Ilkka Tuokko (varalla louhospäällikkö Erkki Kuronen,) Mondo Minerals B.V. Branch Finland Lahnaslammen kaivos, tulisijatuotannon päällikkö Ismo Mäkeläinen, Tulikivi Oy (varalla projektipäällikkö Timo Rossi, Heikki Pirinen), vientijohtaja Tuomo Pikkarainen Morenia Oy, johtaja Kari Pääkkönen, Kainuun ympäristökeskus, aluejohtaja Mika Räisänen (varalla toimialapäällikkö Erkki Luukkonen) GTK Itä-Suomen yksikkö, kunnanjohtaja, maakuntaneuvos Timo E. Säkkinen, Suomussalmen kunta ja Kainuun Maakunta kuntayhtymä, kehittämisjohtaja Jorma Teittinen Kainuun maakunta kuntayhtymä sekä rahoituspäällikkö Pasi Loukasmäki ja EAKR-koordinaattori Sanna Nousiainen, Kainuun TE-keskus. Kainuu Etu Oy:n edustajina ryhmässä ovat olleet toimialajohtaja Martti Palviainen, koordinaattori Nike Luodes ja projektipäällikkö Eine Pöllänen. Ohjelmassa on pelkän kaivannaistoimialan kehittämisen sijasta kohteena yritysten alueellinen liiketoimintaympäristö. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ja heidän taustaryhmänsä yhdessä muiden kivi- ja kaivosalan yritysten edustajien kanssa ovat toimineet asiantuntijoina, joiden näkemykset ovat tuottaneet ohjelman pääasiallisen sisällön. Ohjelmassa on otettu huomioon myös tutkimuslaitosten, yliopistojen ja oppilaitosten asiantuntijoiden käsityksiä alan kehittämistarpeista. Ohjelman sisältö on koottu pääasiassa henkilökohtaisilla haastatteluilla. Alaa käsitteleviä julkaisuja on käytetty yleisen toimintaympäristön hahmottamiseen. Kaivannaisteollisuuden nousu on viime vuosina ollut erittäin voimakas. Toteutuneet uudet kaivoshankkeet ovat nostaneet Suomen kaivosteollisuuden kokonaan toiselle tasolle kuin se oli viime vuosikymmenellä. Ohjelman valmistelutyön aikana kaivannaisteollisuuden tila kuitenkin muuttui radikaalisti: kun alkuvuodesta valmisteltiin kiihkeästi uusia kaivoshankkeita, niin loppuvuodesta maailmantalouden jyrkän alamäen seurauksena hankkeita jäädytettiin. Valmisteltu ohjelma ei kuitenkaan ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, sillä toimitusjohtaja Pekka Perän mukaan elämme kvartaalitaloudessa, jossa kaivosteollisuuden kvartaali on 25 vuotta On siis odotettavissa, että maailman talouden lähtiessä taas nousuun, kaivosteollisuuden tuotteita tarvitaan kuten ennenkin. Kaivannaisteollisuudessa kuten muuallakin talouselämässä on nyt odotettavissa hiljaisempi jakso. Sen aikana tulee panostaa kehitystyöhön, kun kaikki osaamisen voimavarat eivät kulu arkiseen liiketoimintaan. Kaivoshankkeista väliaikaisesti vapautuvia osaamisresursseja voidaan myös käyttää toimintaympäristön kehittämiseen taantuman aikana. Näin kaivannaisala on valmiina tulevaan kasvuun entistä paremmin resurssein ja paremmin palveluin. Kuhmossa Eine Pöllänen projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy Martti Palviainen Kivitoimialajohtaja, Kainuun Etu Oy

4 Sisältö Alkusanat...3 Sisältö Tausta Yleistä kaivannaisteollisuudesta vuonna Odotuksia ja huolen aiheita Kansainvälisyys Kansainvälinen yhteistyö Venäjä Kainuun aluestrategiassa Kaivannaisteollisuuden imago Kaivannaisalan kehittämisohjelma Ohjelman visio Ohjelman toiminta-ajatus Ohjelman tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Yritysten liiketoiminnan kehittymistä koskevat tavoitteet Koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet Tukipalvelujen tavoitteet Viestintätavoitteet Ohjelman strategia Ohjelmamuotoisen toiminnan edut Toisten ohjelmien hyväksi käyttö: Koetellut toimintamallit, tunnetut hyvät käytänteet, olemassa olevat verkostot, muut toimialan kehittämishankkeet Ylialueellinen strateginen yhteistyö Best practises sovellettavia toimintamalleja Rakennuskivialan kehittäminen Liitännäistoimialojen kehittämisverkostot - Kone- ja laiterakentaminen ja metalliala sekä informaatiotekniikka kaivosteollisuudessa Tutkintotavoitteinen ja pysyvä täydennyskoulutus Tutkimus ja kehitystoiminta Kehittämisohjelman sisältö Koordinointi ja verkostointi Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Suhteet kansallisiin ja kansainvälisiin kaivannaisalan ohjelmiin Kansainvälinen kumppanuus Ohjelman viestintä - Mielikuvien voima... 20

5 Viestintä kehittämisen välineenä Kaivannaisteollisuutta koskeva lainsäädäntö ja muu ohjeistus Sähköiset palvelut Kaivoksen jälkeinen aika Kärkiohjelma nro 1: Uudet ja pienet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet ja liiketoiminnat, spinn-off yritykset Pienten yritysten liiketoiminta Kärkiohjelma nro 2: Ekotehokas tuotanto Kärkiohjelma nro 3: Verkottuneet kaivannaisalaa tukevat palvelut Viranomaispalvelut Liiketoiminnan kehittämispalvelut Kouluttajien palvelut Ohjelman toteutus Ohjelman toteuttajat Ohjelman rahoitus Ohjelman seuranta... 26

6 6 1 Tausta Kainuusta on tulossa Suomen malmija mineraaliaitta..syrjäisemmillä seuduilla kaivannaisteollisuuden työpaikkakertoimena käytetään yleisesti kolmea eli yksi suora työpaikka tuo lisäksi kaksi muuta uutta työpaikkaa.. 1 Kuva 1. Kainuun kaivokset, kivilouhokset ja esiintymät, a) metallimalmit b) teollisuusmineraalit, c) luonnonkivi, d) korukivet. 2 Kainuun kallioperän vanhimmat osat ovat muodostuneet noin 3500 miljoonaa vuotta sitten, nuoremmallakin osalla on ikää lähes 2000 miljoonaa vuotta. Tämän vuoksi maan liikkeet ovat vähäisiä. 3 Kainuun kallioperän tunnettuja rikkauksia voi tarkastella kuvan 1 kartoista. Kallioperää on tosin tutkittu vain muutaman kymmenen metrin syvyyteen, joten syvällä olevia esiintymiä ei vielä tunneta. Kallioperän syntytavan perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että maa kätkee sisäänsä paljon vielä mittauksin todentamattomia rikkauksia. On siten perusteltua myös odottaa, että kallioperän raaka-aineet antavat mahdollisuuden kaivannaisteollisuuden toiminnalle Kainuussa pitkälle tulevaisuuteen. Kaivannaisteollisuudesta on näin muodostumassa alueen elinkeinoelämän yksi tukijalka. Kainuussa sijaitsevista kivi- ja mineraalivarannoista on valmistumassa selvitys, jossa arvioidaan niiden käytettävyyttä teollisuustuotannossa. 4 1 Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy, Maaseudun kasvavia mahdollisuuksia Kainuussa. In: Haverinen Matti (toim.) Kainuun maaseudun elinkeinojen kehitysnäkymät ja kehittämismahdollisuudet Kainuun TE-keskuksen julkaisuja Lähde: Seppo Leinonen, GTK 3 Taipale. K &, Tervo T Kivi-Konstan Kainuu. Maa- ja kallioperän myllerryksiä ja rikkauksia. Vuolukivialan koulutushanke. GTK. 51 s. 4 GTK Tutkimusraportti tilaajana Kainuun Etu Oy

7 7 1.1 Yleistä kaivannaisteollisuudesta vuonna 2008 Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 47 kaivoslain alaista kaivosta tai louhosta. Niistä 8 oli metallimalmikaivoksia, 30 teollisuusmineraalikaivoksia ja 9 teollisuuskivilouhoksia. 5 Kaivoksista ja louhoksista 6 sijaitsee Kainuussa. Näiden lisäksi eri puolilla Suomea on vireillä lukuisia, eri vaiheissaan olevia kaivoshankkeita, joista osa toteutuu, osa ei. Kainuussa uusia metallimalmien kaivospäätöksiä ei ole julkaistu, mutta teollisuusmineraalien (talkki, kaoliini) esiintymiä ja luonnonkiviesiintymiä ollaan ottamassa tuotantoon. Tutkimusaktiviteettia on runsaasti. Alueella selvitetään myös uraanin ja timanttien esiintymiä. Uusista kaivoksista Talvivaaran Sotkamon kaivos aloitti murskauksen heinäkuun alussa ja metallien talteenoton lokakuussa. Agnico Eaglen Kittilän kaivos aloitti tuotannon syksyllä. Muita todennäköisesti lähivuosina toimintansa aloittavia kaivoksia ovat mm. Endominesin Pampalon kultakaivos Ilomantsissa, Keliberin Läntän litiumkaivos Kokkolassa/Kaustisella ja Vulcan Resourcesin Kylylahden kupari-koboltti -kaivos Polvijärvellä. Näistä kaivoksista Suomessa ennen käyttämättömiä tuotantoteknologioita käyttävät ainakin Keliber ja Talvivaara. Kylylahti Copper on puolestaan esittänyt mahdollisuutta jatkojalostaa Kylylahden kaivoksella tuotettua nikkelikoboltti sinkkirikastetta toisen kaivoksen (Talvivaara) metallurgisella laitoksella. Uusien kaivosten käynnistämisen aikatauluun vaikuttaa merkittävästi maailman talouden vuoden 2008 lopussa muuttunut tila. 5 Materia 2/2008, s. 48

8 8 Kuva 2: Mondo minerals Oy, Sotkamon talkkikaivos Odotuksia ja huolen aiheita Uusilla kaivoksilla arvioidaan olevan vaikutusta paljon muutenkin kuin oman väkensä työllistäjänä 6. Lapin kaivosten odotetaan nostavan alueen kansantuotteen muun Suomen tasolle, Talvivaaran kaivoksen odotetaan tekevän saman Kainuulle. Sotkamon kunnan talouteen Talvivaaran tuomilla verotuloilla on huomattava vaikutus sekä yhteisöverotuksen kautta että uusien asukkaiden tuomien verotulojen ja kulutuksen kasvun aiheuttamien verotulojen kautta. 7,8,9 Talouden kasvua voidaan laskennallisesti ennakoida, sen sijaan esim. Talvivaaran rakentamisen myönteistä vaikutusta alueen henkiselle ilmapiirille on vaikea määrittää. Kaivostoiminnan myötätuulessa on sekä suurten että pienten yritysten suurin huolen aihe ollut uudistuva kaivoslaki 10. Muutos oikeusperusteisesta toi- 6 Törmä, H & Reini, K Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Raportteja 37. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti. Seinäjoki.57 s. 7 Törmä H, Zawalinska K Kevitsan nikkelikuparikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 16. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Seinäjoki 40 s. 8. Törmä H, Zawalinska K Talvivaaran nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 14. Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti. Seinäjoki 36 s 9 Törmä, H & Reini, K Talvivaaran nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutusten seurantatutkimus. Raportteja 30. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Seinäjoki 34 s 10 Kaivoslakityöryhmä (toim.) Lokakuu Ehdotus uudeksi kaivoslaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kaivoslain uudisminnasta lupaperusteiseen toimintaan nähdään yksiselitteisesti kaivosteollisuuden esteeksi, lähinnä siksi, että esitetyt tutkimusvaiheen lupaprosessit muodostuvat liian raskaiksi ja että kaivostoiminnan aloittamisluvan varmuus edellytettyjen ehtojen täyttämisen jälkeenkin puuttuu. Tulevan kaivoslain pelätään vaikeuttavan pienkaivostoimintaa ja lopettavan yritysten kiinnostuksen malminetsintään. Kaivannaisteollisuus ry:n mukaan uusi lakiehdotus ottaa huomioon maanomistajien ja muiden intressiryhmien oikeudet, mutta unohtaa kaivannaisalan ja toiminnanharjoittajien oikeudet. 11 Kaivoslakiin liittyvien huolten joukkoon kuuluu myös toimintaa ohjeistavien ja valvovien viranomaisten puutteellinen kaivosalan ymmärtäminen. Osaaminen on puutteellista sekä yrittäjien että viranomaisten itsensä mielestä. Samalla suuren yleisön lisääntynyt ympäristötietoisuus yhdessä vähäisen geologisen ja teknisen osaamisen kanssa muodostaa hedelmällisen alustan kaivosyritysten vastaiselle kansalaistoiminnalle. Omat ongelmansa kaivostoiminnan laajenemiseen tuo meneillään oleva valtionhallinnon uudelleen tamista valmistelleen työryhmän ehdotus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/ s. 11 Kaivannaisteollisuus ry. lausunto Luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. (TEM julkaisuja 26/2008) s.

9 9 organisoituminen, mikä osaltaan tuntuu häiritsevän luparutiinien sujumista. Kaivostoimintaa käsitellään nyt Työ- ja elinkeinoministeriöissä (=TEM), jossa niille on oma muutaman työntekijän yksikkö. Sen lupaprosessit ovat venyneet muutamassa vuodessa moninkertaisiksi; valtauslupien käsittely kestää nyt jopa yli 2 vuotta aiemman kahden kuukauden sijasta. Uudessa kaivoslaissa kaivosviranomaiseksi esitetään TEMin alaista Turvatekniikan keskusta, TUKESia. Viimeaikaisen kaivosbuumin huumassa oli melkein unohtunut kaivannaisteollisuuden liiketoiminnan globaali luonne: Kaivostoiminnan aloittamiseen ja sen jatkumiseen vaikuttaa ensisijaisesti maailman talouden tila ja sen muutokset. Viime aikoina useimmat käynnissä olleista esiintymien tutkimushankkeista on jäädytetty, kun mahdollisen kaivostoiminnan odotettavissa oleva kannattavuus on käynyt niin pieneksi, että investointeihin tarvittavaa kansainvälistä rahoitusta ei ole ollut saatavissa. Odotettavissa olevia tuloja alentavat metallien hinnan laskeminen ja dollarin kurssin heikkous. Euromääräiset kustannukset taas työ, investoinnit jne jatkavat kasvuaan. Kemiallisten ja hydrometallurgisten prosessien kannattavuutta alentaa myös kemikaalien hintojen nouseminen ja EU:n ulkopuolelta tuotavien kemikaalien kemikaaliasetuksen 12 (REACH) mukainen käsittely. Myös REACH in mukainen tuotetestaus hankaloittaa uusien tuotteiden markkinoillepääsyä ja tuottaa yrityksille suuria lisäkustannuksia. Kaivosyritysten odotetaan käyttävän hyödyksi myös varsinaisen tuotannon ohessa syntyvä materiaali. Sivukivestä, joskus jopa rikastusjätteestä, odotetaan kehitettävän uusia tuotteita teollisen ekosysteemin mukaisessa yritysverkostossa. Yritykset ovat luonnollisesti kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta, mutta EU:n lainsäädäntö, lähinnä sen jätedirektiivi 13 ja kemikaaliasetus, vaikeuttavat mielenkiinnon muuttumista käytännön toimiksi. End of waste - menettely 14 saattaa olla aivan liian työläs, jotta jätemateriaaleja ryhdyttäisiin merkittävämmin tuotteistamaan. Uusien teknologioiden kehittämistä tai uudenlaisten tuotannon toteuttamistapojen soveltamista voi vaikeuttaa myös, jos BAT ien (best available technologies) referenssiteknologioiden sitovuutta lisätään entisestään. BAT ithan edustavat käytössä olevaa teknologiaa, jolloin uudenlaiset ideat ja teknologioiden sovellutukset joita varsinkin pienet yritykset saattavat soveltaa voivat jäädä toteutumatta. Kaivosteollisuuden toimialalle referenssiteknologioita ei ole erikseen vielä määritetty lukuun ottamatta jätemateriaalien ja sivukivien käsittelyä 15, mutta toimialan kokonaisohjeistusta jo valmistellaan 16. Kaivosteollisuutta sitovat kuitenkin jo useat muiden, kaivostoimialaa sivuavien toimialojen ohjeistukset 17, joiden noudattamista edellytetään. 1.2 Kansainvälisyys Kansainvälinen yhteistyö Kaivosteollisuus on globaalia liiketoimintaa. Myös Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja malminetsintää harjoittavat yhtiöt ovat valtaosin ulkomaisessa omistuksessa. Tästä johtuen Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelmassa kansainvälisyys on myötäsyntyistä. EU:n rahoitusinstrumenteilla voidaan tukea kansainvälisiä kaivannaisalan kehittämishankkeita, joissa myös pienempien yritysten on mahdollista päästä mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja saada käyttöönsä kansainvälisten asiantuntijoiden palvelut. Erityisesti naapurimaiden kanssa voidaan rakentaa yhteishankkeita maa- ja kallioperätutkimusta sekä tuotantoteknologian kehittämistä varten, sillä kallioperämme on samankaltaista Norjasta Kuolan niemimaalle Venäjä Kainuun aluestrategiassa Yhteistyön lisääminen erityisesti Venäjän kanssa on houkuttelevaa, sillä Venäjän kaivosteollisuudessa on sekä osaamista että taloudellisia resursseja, mutta länsimainen toimintakulttuuri on vieraampaa. Maa- 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:O 1907/2006 (REACH) 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (kaivannaisjätedirektiivi) 14 End of waste määrittelee ne toimenpiteet, joilla jätteeksi luokiteltu materiaali voidaan ottaa uuden tuotannon raaka-aineeksi. 15 Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste Rock in Mining Activities, July 2004, European Commission, Joint Research Centre, IPPC Bureau, 582 s. 16 Kaivosteollisuuden paras ympäristökäytäntö hanke, Suomen ympäristökeskus 17 katso:

10 10 perä Venäjän Karjalassa on samanlaista jääkauden synnyttämää moreeni-harju-suomaastoa kuin Suomen puolellakin ja kallioperän kivilajit jatkuvat myös rajan molemmin puolin. Venäjällä on lähialueilla myös runsaat käyttämättömät turvevarat, joita vasta nyt ollaan ottamassa käyttöön paikallisena bioenergiana sekä valtavat suuriin harjuihin ja reunaharjumuodostumiin sijoittuvat sora- ja pohjavesivarat. Rakennuskivet ja niiden jalostaminen muodostavat tärkeän tulevaisuuden yhteistyökuvion Venäjän ja Suomen välillä. Tähän liittyy tärkeänä kohdetutkimukset ja ympäristöasiat. Julkisissa hankkeissa Venäjä yhteistyötä toivotaan, koska Venäjän kehittymisen myötä kasvavien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen voi tuoda molemmin puolista etua. Kainuun Venäjä - strategiassa todetaankin Kainuun elinkeinojen kehittämisessä raja-alueyhteistyö on heikosti hyödynnetty resurssi. Maakunnan täytyykin aktiivisesti hyödyntää Venäjän taloudellisen kasvun synnyttämät mahdollisuudet. Kainuusta tulee kehittää kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva sijoittumispaikka mm. alihankintateollisuudelle ja linkki Venäjän ja EU-alueiden välillä Kaivannaisteollisuuden imago Kaivannaisteollisuuden julkinen kuva on kaksijakoinen: Toisaalla aluepoliitikot viestittävät kaivosten merkittävyyttä työnantajina ja sitä kautta niiden vaikutusta aluetalouteen, toisaalta kaivosten vastustajat tuovat esille kuvaa kaivoksista suurina saastuttajina. Kaivosyritykset siinä välissä pyrkivät esiintymään sosiaalisen ja ympäristövastuunsa kantavina, kuitenkin hyvin kannattavina liikeyrityksinä. Toimialan negatiivinen imago nähdään yrityksissä niin ongelmallisena, että sen sanotaan vaikeuttavan jopa osaavan henkilöstön rekrytointia. Mutta ennen kaikkea se hankaloittaa uusien esiintymien käyttöönottoa. Myös jo toiminnassa olevien laitosten ympäristölupien uusimisen yhteydessä käytävä keskustelu alueen sidosryhmien kanssa on haasteellisempaa kuin aikaisemmin. Kaivosteollisuuden viime vuosien nousun myötä 18 Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun Venäjä liiketoiminnan strategia myös kaivosten vastustaminen on Suomessa aktivoitunut. Samalla vastustaminen on muuttanut muotoaan aiemmasta. Kaivoksia on aikaisemmin vastustettu luonnonsuojeluun vedoten, jolloin vastaavasti kaivosyritykset ovat pyrkineet vakuuttamaan kykenevänsä päästöjen hallintaan. Keskustelua on käyty paikallisesti, kaivoksen lähialueilla asuvien kesken. Nyt vastustavan viestin ydin ei ole enää pelko ympäristön tuhoamisesta vaan epäoikeudenmukaisuus, epäily alueen rikkauksien riistämisestä 19, 20. Kaivostoiminta pyritään estämään jo esiintymän tutkimusvaiheessa. Vaikka keskustelu on edelleen paikallista, siihen ottaa osaa alueen ulkopuolisia toimijoita. 21 Tunnetasoinen keskustelu tuo vastaavasti uudenlaisia haasteita yritysten asiapitoiseen viestintään. Yleinen kansallinen tai kansainvälinen anti-kaivosliike ei ehkä saa nykyaikana siipiä alleen, mutta nimby 22 periaatteella toimiva vastustus voi torpedoida kaivoshankkeet yksi kerrallaan. Kaivosten vastustajien tarkoituksena on viestiä malminetsintäyrityksille, että Suomi ei ole potentiaalinen maa kaivostoiminnalle. Vaikka aktivismi on voimakkaasti näkyvää vasta uraanin kohdalla, tuntuu tavoitteena olevan paikallisten kansalaisliikkeiden rakentamismenetelmien soveltaminen myös muualle kaivannaisteollisuuden toiminta-alueille. 23 Tilanne on yritysviestinnän kannalta uusi - ja vaikeakin. Yritykset ovat perinteisesti tiedottaneet niukasti, asiallisesti ja usein vain pörssiyhtiöiden velvoitteista. Yleisen ympäristötietoisuuden ja kaivoksia aktiivisesti vastustavan toiminnan lisääntyessä entisenlainen yritysviestintä ei kuitenkaan riitä. Yritysten tulee panostaa tiedottamiseen nykyistä enemmän ja avoimuuden ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa tulee lisääntyä ja monipuolistua. Tiedotustoiminnan avoimuuden lisääntyminen on yritystenkin kannalta myönteistä, sillä se lisää suuren yleisön ymmärrystä maaperän arvoaineista ja niiden hyväksikäyttämisestä ja sitä kautta kasvattaa myönteistä asennetta kai- 19 Naapurinvaaran malmin koekairauksiin helmikuussa Kainuun Sanomat s. A1-A2 20 Sarpo M Kehystäminen Uraaniton.org. kansalaisliikkeen mobilisaatiossa. Pro Gradu. Helsingin yliopisto, Bio-ja ympäristötieteen laitos. 85 s. 21 Eerola.T Uranium exploration, non governenmental organization, and local communities. The Origin, anatomy and consequences of new challenge in Finland. Estonian Journal of Earth Sciences, 2008, 57, nimby = Not In My Backyard = ei minun takapihalleni 23 Uraania vai ei - ilta, Kuhmo-talo

11 11 vostoimintaa kohtaan. Entistä suurempaa vuorovaikutusta edellyttää myös uusi kaivoslakiehdotus. 2 Kaivannaisalan kehittämisohjelma n tavoitteena on saada maa- ja kallioperän arvoaineet taloudellisesti ja tehokkaasti hyötykäyttöön, siten että jo toiminnassa olevat yritykset kehittyvät edelleen ja että uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy. Hanke ponnistaa Kainuun rikkaasta kallioperästä, mutta toiminta on kansainvälistä tai vähintään kansallista. Ohjelmassa keskeistä on yrityslähtöisyys, teknologiapainotteisuus ja osaajien välinen yhteistyö. Ohjelma keskittyy kaivannaisalaan, kivi ja sora mukaan lukien. Maaperän raaka-aineista turve ja siitä saatavat tuotteet jätetään ohjelman ulkopuolelle. Ohjelman erityiset painoalat ovat: (1) uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaaminen, siinä erityisesti tunnettujen, myös pienten, esiintymien taloudellisesti kannattava hyödyntäminen ja siihen liittyvä osaamisen saatavuus, (2) ekotehokas 24, kestävän kehityksen mukainen 25, tuotanto ja kehittynyt teknologian käyttö, (3) verkottuneet kaivannaisalaa tukevat palvelut. Koordinointitoiminnat sitovat eri osat yhteen. Kansainvälisyys on tärkeänä teemana kautta koko ohjelman. Ohjelmaa toteutettaessa panostetaan erityisesti positiiviseen ja asialliseen julkisuuteen. Kaivannaisalan kehittämisohjelmassa ympäristönsuojelu toteutetaan alalle ominaiseen tapaan taloudellisten ja tuhlailemattomien prosessien kautta. Ohjelmassa toimitaan esimerkiksi näin: uusia mineralisaatioiden havaitsemis ja tutkimusmenetelmiä kehitetään, niin että malminetsinnän jäljet luonnossa jäävät pieniksi 24 Ekotehokkaalla tuotannolla tarkoitetaan tuotantoa, joka säästää materiaaleissa, raaka-aineissa ja energiankulutuksessa. Tuotteen tai palvelun haitalliset ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren aikana. Haasteena on päästöjen vähentäminen niin, että tuotannon tehokkuus pysyy ennallaan tai jopa parantuu. (Savolainen A. Ekotehokkuus ennen kaikkea. Tekniikan näköalat 4/2008, s.26) 25 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. ( kehitys/ ) Yritysten liiketoiminnan kehittäminen Koulutus ja tutkimus Palvelutarjonta Viestintä Uudet liiketoiminnat Ekotehokas tuotanto Ohjelman koordinointi ja verkostointi: Kaivannaisalan yleinen kehittäminen ja esillä pitäminen Kuva 3. Ohjelman toiminta painotuksineen Verkottuneet palvelut malmi hyödynnetään louhinnassa (tuotannossa) mahdollisimman tarkoin tuotantoteknologioita kehitetään kaikin tavoin ympäristöystävällisemmäksi tuotannon ympäristöosaaminen nostetaan näkyväksi ( ympäristö suojellaan prosessissa, ei poistoputken päässä ) energian kulutus tuotannossa pidetään mahdollisimman pienenä, uusiutuvia energialähteitä suositaan ja bioenergian käyttöä edistetään sivukivi ja rikastusjätteet käytetään hyödyksi niin, että varastoitavia tai hävitettäviä jätteitä muodostuu vain nimeksi, samalla säästetään neitseellisiä kiviaines- ja maa-ainesvaroja varastoitavat jätteet tehdään haitattomiksi kuljetuksissa tavoitellaan optimaalisuutta niin, että tavara siirtyy paikasta toiseen joustavasti, energiaa kuluu mahdollisimman vähän ja päästöt ovat pieniä työturvallisuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota, jotta osaavia työntekijöitä ei tuhlattaisi paikallisia palvelun tuottajia käytetään aina kuin voidaan, jotta paikalliset tukirakenteet vahvistuisivat ja alueellinen osaaminen kumuloituisi ympäristöprosessien viranomaisyhteistyö ja yhteistyö teollisuuden ja alueen asukkaiden kanssa tuotteistetaan niin, että siitä voidaan tehdä vientituote. Ohjelman ympäristöajattelu on siis kokonaisvaltaista, teollisen ekologian 26, 27 ajattelutavan mukaista. Sitä ei korosteta erikseen, vaan se on itsestään selvä osa nykyaikaisen teollisuusyrityksen liiketoimintaa. 26 Teollisessa ekologiassa pyritään aine- ja energiavirtojen ohjaamisessa jäljittelemään luontoa tavoitteena jätevirtojen eliminointi tai haitattomaksi tekeminen. Avaintekijä teollisessa ekologiassa on symbioosi eri yritysten välillä, jolloin pyritään integroimaan tuotannon ja kulutuksen lohkot yhteen tavoitteena vähentää sekä raaka-aineiden kulutusta että ympäristöpäästöjä." (Heino, J. 2009, Oulun yliopisto, CIRU) 27 Industrial ecology is also called the science of sustainability. It includes environmental technology and management methods. (A definition by Keitsch, M.M., 2005, Norwegian university of science and technology.)

12 Ohjelman visio Vuonna 2015 Kainuu on kaivannaisteollisuuden johtava maakunta. 2.2 Ohjelman toiminta-ajatus parantaa ja luo edellytyksiä kannattavan kaivannaisteollisuuden kehittymiselle ja sijoittumiselle Kainuuseen. Ohjelma palvelee kaivannaisalan yrityksiä ja muita alan sidosryhmiä rakentamalla ja ylläpitämällä toimialan kehittymisen tarvitsemia yritys- ja palveluverkostoja, kehittämällä palveluita, toimintoja ja toimintatapoja, joiden avulla yritykset voivat nopeasti hyödyntää omassa liiketoiminnassaan asiantuntijoiden tuottamaa osaamista edistämällä alueen raaka-ainepotentiaalin tunnistamista ja käyttöön ottoa edistämällä alkavalle kaivannaistoiminnalle suunnattujen rahoitusjärjestelmien kehittymistä ja rahoituksen saatavuuden helpottumista siirtämällä kestävän kehityksen toimintaperiaatteita yritysten arkeen Näillä toimilla edistetään kainuulaisen, mutta samalla kansainvälisen, teollisen ekologian periaatteita noudattavan, koko ajan kehittyvän, tehokkaan ja tuottavan kaivannaisteollisuuden syntymistä ja kasvamista. Ohjelman työkalut ovat yritysten liiketoiminnan kehittäminen, koulutus ja tutkimus ja yritysten tukipalvelujen kehittäminen sekä viestintä. 2.3 Ohjelman tavoitteet n tavoitteena on kehittää kaivannaisalan yritystoimintaa ja sen toimintaympäristöä, tukea uusien yritysten syntymistä ja lisätä työllistymismahdollisuuksia. Ohjelman seurauksena kainuulaiset kaivannaisalan yritykset toimivat kannattavasti ja kasvavat hallitusti ja kestävästi toimintaympäristö, yhteistyöverkostot ja asiantuntijapalvelut kehittyvät toimialan rakenne vahvistuu ja monipuolistuu ja kokonaisliikevaihto kasvaa työpaikkojen määrä kaivannaisteollisuudessa kasvaa 1250:een 28, 29 teollisuuteen syntyy uusia toimintatapoja maa- ja kallioperän arvoaineet otetaan hyötykäyttöön taloudellisesti kannattavasti ja ympäristöä säästäen Toiminnalliset tavoitteet Yritysten liiketoiminnan kehittymistä koskevat tavoitteet Tavoite (1): Yritysten liiketoiminta kehittyy ja kasvaa edistyneempien tutkimus- ja tuotantoteknologioiden käyttöön oton avulla. o Tutkimuksen kohteita ovat esim. uusien mineraalivarojen löytäminen ja niiden liiketoimintapotentiaalin oikea arvioiminen, arvokkaan ainesosan oikea-aikainen ja taloudellinen hyödyntäminen, ekotehokkaat tuotantomenetelmät (ml louhinta, esirikastus, etc) o Kaivosyritykset tiedostavat toimivansa teollisessa ekosysteemissä 30, jossa poisteiden ja sivutuotteiden käyttö muodostaa systeemin sitovan järjestelmän. 28 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Kainuussa oli mineraalien kaivussa (C) 181 työpaikkaa. 29 Törmän ja Reinin (Ruralia-instituutti, 2009 )mukaan Talvivaaran vaikutuksesta vuoteen 2015 syntyy 866 työpaikkaa mineraalien kaivuun alalle. Ohjelman arvioitu vaikutus on siis noin 200 työpaikkaa mineraalien kaivuussa, minkä lisäksi kerrannaisvaikutukset ovat kolminkertaiset. 30 Teollinen ekosysteemi = teollisuuden toimintatapa, joka ottaa mallia luonnon ekosysteemistä

13 13 o Yritykset soveltavat aktiivisesti uutta tutkimustietoa omiin kehityshankkeisiinsa. Tavoite (2): Kaivosyrittäjyys lisääntyy. Pienet kaivosyritykset yleistyvät pienten esiintymien hyödyntäjinä. Verkostotyyppinen yritystoiminta lisääntyy siten, että olemassa olevaa tuotantokapasiteettia käytetään joustavasti. Tavoite (3): Uusia kaivosalaa palvelevia yrityksiä syntyy lisää. o Spinn-off yrityksiä syntyy erityisesti suurien ja/tai olemassa olevien tuotantolaitosten poisteita hyödyntämään. Tavoite (4:) Kansainvälinen yhteistyö yritysten kesken lisääntyy. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia haetaan yhteistyön kautta. Tavoite (5): Kaivannaisalan asiantuntijuutta lisätään julkisissa yrityspalveluissa niin, että pienet yritykset pääsevät parhaiden osaajien verkostoon vaivattomasti. Yritysten avuksi hankitaan osaamista sieltä, missä se on kulloiseenkin tilanteeseen sopivin Koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet Tavoite (1): Koulutuspalvelut verkottuvat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. o Koulutusta koordinoidaan, niin että yritys voi tarkastella henkilökuntansa koulutusta kokonaisuutena eikä yrityksessä tarvitse perehtyä yksittäisten oppilaitosten koulutustarjontaan. o Alueella on yhteinen koulutusvastaava, jonka kautta yritykset toimivat. Tavoite (2): Yritysten osallistuminen akateemisiin tutkimushankkeisiin tehostuu. o Yritykset osoittavat todellisia resursseja korkeakoulujen tutkimushankkeisiin. Tällöin ei riitä, että yritys antaa koululle tutkimusaiheen ja rahaa sen toteuttamiseen, vaan yrityksessä on henkilöresursseja myös tutkimustöiden ohjaamiseen ja tiedon jakamiseen opiskelijoille ja heidän valvojilleen. Tavoite (3): Yritysten osallistuminen tutkimuslaitosten koordinoimiin kansainvälisiin hankkeisiin lisääntyy. o Suomalaiset yliopistot ja muut tutkimuslaitokset työskentelevät yhdessä kansainvälisten vastaavien kanssa tavoitteenaan kehittää tulevaisuuden tutkimus- ja tuotantoteknologiaa Tukipalvelujen tavoitteet Tavoite (1): Asiakkaiden tyytyväisyys viranomaispalveluihin lisääntyy. o Viranomaispalvelujen tunnettuus ja saavutettavuus paranee. o Palvelua tuottavien työntekijöiden kaivannaisalan osaaminen paranee. o Lupaprosessien yhdenmukaisuus ja läpinäkyvyys lisääntyy, o Pienten kaivosyritysten velvoitteiden suhteuttaminen niiden taloudellisiin mahdollisuuksiin helpottuu. Tavoite (2): Rahoituksen saatavuus helpottuu o Rahoitusjärjestelmät kehittyvät. o Rahoituksen hankkimisen osaaminen paranee. o Rahoitusta on saatavilla myös pienkaivostoimintaan. Tavoite (3): Välittäjäorganisaatiot tuottavat kaivannaisalan palvelua verkottuneesti. o Kaivannaisalan liiketoimintaosaaminen keskittyy muutamiin välittäjäorganisaatioihin, joiden tuottama palvelu on kaikkialla saatavissa. o Kaivannaisyritysten liiketoimintaa ymmärtäviä asiantuntijoita on riittävästi asiakkaiden tarpeeseen. Tavoite (4): Lainsäädännön, ml. uuden kaivoslain, vaatimukset/mahdollisuudet tehdään tunnetuksi tiedottamalla. Samalla rakennetaan keskusteluyhteys yritysten ja kansalaisjärjestöjen välille. Tavoite (5): Alueen elinkeinoista vastaavat viranhaltijat yhdessä kaivosyrityksen kanssa tekevät suunnitelmat elämästä alueella kaivostoiminnan jälkeen. Tavoite (6): Suomalaisia parhaita viranomaiskäytäntöjä tuotteistetaan ja siirretään muiden käyttöön ja päinvastoin Viestintätavoitteet Tavoite (1): Vuorovaikutteisen ja aktiivisen viestinnän tärkeys ymmärretään yrityksissä. Yritykset tiedottavat monipuolisesti sidosryhmiään koskettavista asioista. Tavoite (2): Kaivannaisalan imago kehittyy myönteisesti. o Synnytetään mielikuva modernista ja kansain-

14 14 välisestä teollisuuden alasta, jonka historialliset osaamisen ja osaamisen kehittämisen perinteet muodostavat kansakunnan hyvinvoinnin selkärangan ja jonka menestys perustuu luonnonvarojen tuhlailemattomaan käyttöön ja korkeaan teknologiaan. Tavoite (3): Alueen imago kehittyy kaivannaisteollisuudelle houkuttelevaksi. o Kainuu on kaivannaisteollisuuden mahdollisuuksien maakunta, jossa kaivosyrittäjille on tarjolla valmis toimintaympäristö ja räätälöidyt palvelut. o Kainuussa kaivosprojektin käynnistämisen tukipalvelut ovat nopeat, tehokkaat ja asiantuntevat. Tavoite (4): Viestinnän keinoin muokataan toimintakulttuuria pienkaivosyrityksille otolliseksi. 2.4 Ohjelman strategia Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelma toteutetaan laajoina hankekokonaisuuksina ja yksittäisinä hankkeina siten, että hankkeet koordinoidaan saman temaattisen kokonaisuuden alla. Ohjelma linkitetään tehokkaasti muihin hankkeisiin/ohjelmiin/verkostoihin ja se käyttää hyväksi niiden tuottamia tuloksia. Temaattisen kokonaisuuden koordinaattorin tärkein tehtävä on pitää huoli tiedon siirtymisestä alaprojektien välillä, jotta yksittäinen hanke tuottaa varmasti lisäarvoa koko kokonaisuudelle. Alaprojektien vetäjien tehtävä puolestaan on pitää huolta, että tieto liikkuu hankkeesta ohjelman koordinaattorille. Koordinaattori vastaa siitä, että ohjelman etenemisen edellyttämät toimenpiteet käynnistetään. Ohjelmalle osoitetaan riittävät taloudelliset resurssit niin, että myös uusien hankkeiden käynnistäminen on mahdollista. Samalla pidetään huolta siitä, että potentiaalisten yritysaihioiden syntymiseen tarvittava lisärahoitus on vaivatta saatavissa. 2.5 Ohjelmamuotoisen toiminnan edut Ohjelmamuotoinen toimialan kehittäminen on suunnitelmallista toimintaa kohti yhdessä määritettyä tavoitetta. Kirjoitettu kehittämisohjelma on useiden toimijoiden yhteisesti rakentama toimintastrategia ja sellaisena se toimii samalla tavalla kuin yritystenkin strategiat. Myös ohjelman toteutuminen on riippuvainen strategian jalkauttamisen onnistumisesta samalla tavalla kuin strategian toteutuminen yrityksissäkin. Kuitenkin, toisin kuin yrityksissä, strategian noudattamisesta saavutettavat edut ovat verkostotoiminnassa vaikeammin hahmotettavissa ja siten osallistujien sitouttaminen on haasteellisempaa. Tässä ohjelmassa pyritään siihen, että yritykset ovat ohjelman ensisijainen edunsaaja ja kaikki toimet tähtäävät viime kädessä niiden kannattavuuden parantamiseen. Tämä on tärkeää kaikille osapuolille, koska vain kannattavat yritykset työllistävät ja käyttävät palveluja. Työpaikkojen määrän ja työllisyyden kasvu on puolestaan ohjelman tärkein alueellinen tavoite. Ohjelman tuottama hyöty yrityksille ei aina ole välitön, vaan yritykset saavat kilpailuetua myös välillisesti, verkoston ja sen palveluiden johdonmukaisesta kehittämisestä. Yritysten hankkimien palvelujen laatu paranee ja ne kohdentuvat oikeammin, kun asiakaspalvelun tietoisuus kaivannaisalasta ja sen tarpeista lisääntyy. Samalla palveluntuottajat voivat kasvattaa omaa liiketoimintansa kannattavuutta oikein suunnatuilla palveluilla. Koska ohjelma nostaa alueen yritysmyönteistä imagoa aluemarkkinointiprojekteja pitkäjänteisemmin, se tuo myös laajemmin esille alueen elinvoimaisuutta, mikä puolestaan houkuttelee alueelle myös muita kuin kaivannaisalaa palvelevia yrityksiä. Näin kaivannaisalan yritysten alueellinen toimintaympäristö kehittyy monipuolisesti, mikä puolestaan houkuttelee alueelle lisää asukkaita. Näin myös kaivannaisalan yritysten rekrytointipotentiaali kasvaa. Merkittävimmin ohjelmassa mukana olevalle yritykselle etua tuottaa aktiivinen toiminta ohjelman asiantuntijoiden verkostossa. Koska ohjelmalla on koordinaattori, verkoston ylläpitäminen ja kehittäminen säästää yritysten omia resursseja. Verkoston toiminta on hyödyksi erityisesti pienille yrityksille, jotka pääsevät käyttämään huipputason osaamista vähäisin kustannuksin. Pienen yrityksen uskottavuus toimijana kasvaa, kun se voi ohjelmaa hyväksikäyttäen osoittaa olevansa osa suurempaa strategista kokonaisuutta ja toimivansa yhdessä alan huippuosaajien kanssa. Yrityksille on hyötyä siitäkin, että

15 15 ohjelman vetäjät käynnistävät niitä hyödyttävää hanketoimintaa. Yritysten omissa hankkeissa kumppanit on vaivatonta löytää ohjelman verkostosta tai jos sopivaa kumppania ei ole valmiina, koordinaatiotoiminnan tehtävä on etsiä sellaisia. Yritysten työntekijät voivat myös irrottautua väliaikaisesti kokonaan tai osittain omista työtehtävistään ja toimia ohjelman kehittämishankkeissa. Näin he tuovat omaa kokemusperäistä osaamistaan hankkeeseen samalla, kun saavat itselleen uutta osaamista. Ohjelman myötä kaivannaisalan imago kehittyy myönteiseen suuntaan lisääntyvästä viestinnästä johtuen. Se helpottaa niin yritysten perustamista kuin lisää alan houkuttelevuutta työnantajana. Yhteisestä viestinnästä päävastuun kantaa koordinaattori. 3 Toisten ohjelmien hyväksi käyttö: Koetellut toimintamallit, tunnetut hyvät käytänteet, olemassa olevat verkostot, muut toimialan kehittämishankkeet Kuva 4 Talvivaaran kaivosprojekti mittaluokaltaan laajempi kuin PK -yritysten projektit. Kaivannaisalan kehittämisohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon sellaiset muilla toimialoilla tehdyt hankkeet ja menettelytavat, joista voidaan ottaa suoraan mallia tässä ohjelmassa. Myös kaikki vireillä olevat toimialan kehittämishankkeet ja muissa hankkeissa kootut kaivannaisalan verkostot käytetään mieluummin hyväksi kuin aletaan tehdä samaa työtä uudelleen. Ohjelman onnistumisen kannalta onkin erityisen tärkeää, että sen projektien työntekijät tutustuvat muihin ohjelmiin ja heitä kannustetaan yhteistyöhön niiden työntekijöiden kanssa. Varsinaisen onnistumisen haasteen muodostaakin se, että eri alojen kehittämisohjelmat löytäisivät toisensa käytännön tekemisen tasolla. Erikoisosaaminen, jolle on käyttöä yhdellä toimialalla, saattaa olla hyvin käyttökelpoista myös toisella alalla, joskus vain vähän modifioituna. Tällainen toiminta edellyttää verkostojen koordinaattoreilta hyvää keskinäistä yhteisymmärrystä toimintatavoista ja siitä, mikä on eri aloilla sovellettavaa osaamista. 3.1 Ylialueellinen strateginen yhteistyö valmistellaan tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisalan kehittämisstrategian kanssa 31. Strategisen yhteistyön tavoitteena on päästä yhteiseen toimintaan. Projektien vetäjät ja toimialavastaavat ovat aloittaneet yhteistyön valmistelemisen. Samanlaista strategista yhteistyötä tavoitellaan muiden kaivannaisalan alueellisten kehittämisohjelmien kanssa Stone Pole Oy

16 Best practises sovellettavia toimintamalleja Kun jollain alueella käynnistetään suurta kaivoshanketta, sen alueellisen tukiverkoston kokoamiseksi voidaan käyttää Kainuun Edun Talvivaara Prima hankkeessa 32 kehitettyä toimintamallia. Sen kokemuksia on jo hyödynnetty Pohjois-Karjalassa Pro Kaivos hankkeessa 33. Primassa kootaan sellaisten yritysten verkostoja, jotka voivat tuottaa urakointipalvelua joko suoraan kaivosyhtiölle tai niiden pää- ja aliurakoitsijoille yhdessä tai erikseen. Hankkeessa on monistettavissa myös toimintamallit työntekijöiden rekrytoimiseen ja räätälöidyn koulutuksen järjestämiseen, toimenpiteiden kohdistuessa erityisesti paluumuuttajiin. Myös muiden alojen toiminnan kehittämisestä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää. Hyvänä esimerkkinä imagon rakentamisesta on aluekeskusohjelman osana aloittanut venealan kehittämisen ohjelma 34 Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Ohjelmassa on koottu yhteen veneenvalmistajat ja tehty laskevasta toimialasta korkeaa osaamista käyttävä, hyviä työntekijöitä houkutteleva brändin rakentaja. 3.3 Rakennuskivialan kehittäminen Kaivannaisalan kehittäminen käsittää myös kivialan, niin rakennuskivet kuin muut kiviainekset. Kaivannaisalan kehittämisohjelman kärjet ovatkin sovellettavissa sellaisenaan myös kivialalle. Rakennuskivialan kehittämistä ei kuitenkaan tarvitse aloittaa ohjelmassa alusta, sillä sitä on tehty jo muutamia vuosia Kainuun Etu Oy:n koordinoimana. Siinä yhteydessä on tehty useita alueellisia ja ylialueellisia toimialan kehittämishankkeita, joita jatketaan tämän kehittämisohjelman osana ja metalliala & Pro Kaivos 34 Pietarsaari & Kokkola 35 kivenjalostus Kuva 5. Suomussalmen vuolukivilouhimo. (Kuva H. Luodes) 3.4 Liitännäistoimialojen kehittämisverkostot - Kone- ja laiterakentaminen ja metalliala sekä informaatiotekniikka kaivosteollisuudessa Ohjelma käyttää hyväksi olemassa olevia, monenlaisissa kehittämishankkeissa koottuja verkostoja sellaisinaan tai soveltuvin osin. Esimerkiksi koneenrakentamisen ja metallituotannon yritysten verkostot ovat viimeaikaisen metallialan korkeasuhdanteen aikana kehittyneet voimakkaasti. Alueelliset verkostot ovat lähes kaikkialla, myös Kainuussa, valmiina ja yritysten välinen yhteistyö sujuvaa. Kainuun Barentsin alueen metallialan yhteistyöhanke tuo myös Venäjäulottuvuuden mukanaan verkostoon. 36 Kaivannaisteollisuus tarvitsee myös automaatiotekniikkaa ja uusia informaatiotekniikan sovellutuksia prosesseissaan 37. Tämän alan soveltajia on verkostoitu useilla alueilla ja yritysverkostoille on rakennettu yhteisiä liiketoimintamalleja. Kaivannaisala voi käyttää näitä verkostoja hyväkseen etsiessään parhaita alaa palvelevia osaajia. 3.5 Tutkintotavoitteinen ja pysyvä täydennyskoulutus Uusien kaivoshankkeiden työntekijöiden saatavuudesta ja koulutustarpeesta esitetään ristiriitaista tietoa: Joidenkin arvioiden mukaan työntekijöiksi koulutettavia ei riitä, jos kaikki kaivoshankkeet toteutuvat. Yrityksissä vallalla olevan käsityksen mukaan koulutettaviksi sopivia työntekijöitä on tarjolla riittävästi, mutta kokeneita erikoisosaajia ei ole riittävästi saatavilla ict-,elektoniikka- ja metalliala &

17 17 Myös kaivosalan ammattitaitoisista kouluttajista on puutetta. Yritysten siis täytyy palkata nuoria yleisosaajia kokemusta hankkimaan ja oppimaan työssään erikoisosaajiksi, mikä on aikaa ja yrityksen resursseja vievä tie. Koska kaivosteollisuus on kapeasti nähtynä suppea erikoisala, mutta todellisuudessa useiden alojen osaamista soveltavaa prosessiteollisuutta, on siihen keskittynyttä, kaiken kattavaa koulutusta mahdotonta saada aikaan. Toisaalta kuitenkin sähkömies on sähkömies kaivoksessakin eli yleisosaamisen täydentäminen kaivososaamisella on ammattilaiseksi kouluttautumisessa tärkeää. Jotta opiskelijat voivat hankkia monenlaista osaamista ja pääsevät myös erikoistumaan peruskoulutuksensa aikana, täytyy oppilaitosten verkottua niin, että opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa useiden oppilaitosten kursseja. Myös täydennyskoulutusta pitää kehittää entistä sujuvammaksi, jotta työssä olijan on helpompi pitää teoreettinen osaamisensa ajan tasalla. Tässä kaivannaisalan kehittämisohjelmassa ei paneuduta tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan luodaan suhteet sellaisiin kouluttajiin, jotka ovat jo rakentaneet alan koulutusohjelmia. Koska oppilaitokset ovat osin erikoistuneet tai painottavat koulutustaan, pyritään siihen, että osaamista olisi käytettävissä sieltä, missä se on kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaista. Tässä kaivannaisalan kehittämisohjelmassa käytetään koulutuspalvelujen kehittämiseen Kajaanin Ammattikorkeakoulun hanketta, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen korkea-asteen kouluttajia verkostoidaan. 38 Hanketta pyritään laajenemaan koko Suomen kattavaksi, jolloin myös alueen ulkopuoliset korkeakoulut hankkeineen saadaan mukaan verkostoon. Vastaavat verkostot pyritään saamaan käyttöön myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Pohjois-Karjalan hanketta, jossa rakennetaan kaivosalan tutkinnosta toiseen johtava koulutusjärjestelmä, pyritään soveltamaan myös tässä ohjelmassa. 3.6 Tutkimus ja kehitystoiminta Kaivannaisalan suomalaista teknologian tutkimus- ja kehitystyötä tekee nykyisin lähinnä vain Geologian tutkimuskeskus, GTK, ja suuret kaivosalan teknologioiden toimittajat kuten Larox, Metso ja Outotec. Yliopistot tekevät melko vähän alan perustutkimusta, sen sijaan ne ovat mukana yritysten tutkimushankkeissa. Tutkimustoiminta on viime vuosina huomattavasti aktivoitunut kaivosteollisuuden nousun myötä. Koska tutkimus on uuden tiedon tuottamisen ja sen edelleen kehittämisen tasolla erittäin kallista ja toimeksiantajankin puolelta erityisresursseja vaativaa, on tässä kaivannaisalan kehittämisohjelmassa syytä keskittyä tutkimusosaamisen soveltamiseen yritysten käytäntöön. Tämä on osaamisen kehittymisen kannalta riskitöntä, sillä Suomen vuoriklusteri 39 keskittää voimavaroja erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan sen korkeimmalla tasolla. Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelman tehtävä on siirtää nopeasti Suomen vuoriklusterin tuottamat tulokset käytäntöön. Myös geologinen perustutkimus, jonka tulosten kannattavaan hyödyntämiseen ei ole näköpiirissä olevaa teknologiaa, jätetään Suomen vuoriklusterin pääasialliselle vastuulle. Tässä kehittämisohjelmassa yrityksiä kannustetaan yhteistyöhön yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tällöin myös uuden tutkimuksen käytännön tarve tulee paremmin tunnetuksi ja siihen osataan panostaa resursseja sopivasti. Myös pitkän aikavälin tutkimukseen pyritään panostamaan lisää resursseja, sillä siten taataan tuotantoprosessien kehittyminen myös tulevina vuosikymmeninä. Kuva 6 Luonnonkiven etsintäkartoitus. (Kuva GTK) Suomen vuoriklusteri, hankeselvitys kaivannaisteollisuuden huippuosaamiskeskuksesta

18 18 4 Kehittämisohjelman sisältö 4.1 Koordinointi ja verkostointi Kuva 7 ja 8. Kaivosseminaari 2008, Kajaani a pidetään koossa ja hallinnoidaan koordinointiprojektin avulla. Samalla pidetään huolta ohjelman strategisesta etenemisestä ja uusien esille nousevien teemojen eteenpäinviemisestä. Koordinaattori hakee uusia kumppaneita verkostoon ja rakentaa yhteistyötä ohjelman ja kaivannaisalan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Koordinaattorin tärkein tehtävä oman verkoston sisällä on varmistaa tiedon siirtyminen kärkiohjelmien välillä sekä aktivoida osaamisalat ylittävää, ylialueellista ja toimialojen välistä yhteistyötä. Varsinainen hanketoiminta tapahtuu kärkiohjelmissa, mutta koordinaatioprojektin alaisuudessa voidaan toteuttaa hankkeita, jotka tuottavat kaikkia osahankkeita palvelevaa tietoa ja osaamista. Koordinaatiotyön merkittävä osa on tiedottamista kaivannaisalasta yleensä ja tästä ohjelmasta erityisesti. Koordinaattori palvelee ohjelmassa mukana olevia toimijoita käynnistämällä sellaisia aktiviteetteja, joita ne itse eivät voi tai ehdi tehdä, mutta jotka nähdään tarpeellisiksi. Koska koordinaattori tuntee koko ohjelman verkoston, se kokoaa yhteen esimerkiksi yksittäisten yrityshankkeiden toteuttamiseen tarvittavan ryhmän tai edesauttaa muutoin hankkeen aikaan saamisessa. Syntynyt hanke voidaan toteuttaa sopivassa kärkiohjelmassa.

19 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Suhteet kansallisiin ja kansainvälisiin kaivannaisalan ohjelmiin Ohjelmien välinen strateginen yhteistyö Kansainvälinen asiantuntijoiden välinen yhteistyö kehittyy substanssiin perustuen, mutta sitä kautta alueellinen ja ohjelmaperusteinen yhteistyö kehittyy liian hitaasti. Sen sijaan ohjelmien johtoryhmien yhteistyö on strategista, mikä puolestaan lisää myös asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Strategisen yhteistyön lisäämiseksi ohjelman johtoryhmän jäsenten osallistumista muiden alueiden vastaavien ohjelmien johtoryhmien toimintaan jäsenenä tai asiantuntijana pyritään aktiivisesti lisäämään. Tavoitteena on, että ohjelman edustaja on mukana kaikissa merkittävissä toimialan kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Asiantuntijoiden välinen yhteistyö Käytännön yhteistyö alkaa usein avainhenkilöjen henkilökohtaisesta tapaamisesta, joten tällaisten tapaamisten mahdollisuuksia lisäämällä aktivoidaan yhteistyötä. Parhaiten suuri joukko asiantuntijoita tavoitetaan kerralla seminaareissa, konferensseissa ja messuilla, joten tässä ohjelmassa järjestetään omia tapahtumia ja osallistutaan toisten järjestämiin tapahtumiin mahdollisimman monipuolisesti. Tapaamisten tavoitteeksi asetetaan saada aikaan sellaisia kontakteja, joista voidaan kasvattaa erikoisosaajien verkostoja. Tapaamisten tärkeänä tavoitteena on myös lisätä innovatiivisuutta osaamisrajoja ylittävän yhteistyön avulla. Kaivosteollisuuden kansallisen tason yhteistyötä Skandinaviassa on lisätty viime vuosina niin tutkimuksen ja koulutuksen kuin aluekehittämisenkin puitteissa. käyttää näissä verkostoissa toimivien kumppaniensa 40 osaamista päästäkseen mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kaivannaisalaa yhdistää myös kallioperän samankaltaisuus Skandinaviasta Venäjälle. Se antaa mahdollisuuksia rajojen eripuolilla olevien raaka-aineiden hyödyntämiselle. Venäjä tarjoaa läheisyytensä ja suuren väestömääränsä takia monenlaisia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että hankeyhteistyölle. Suomalais-venäläinen omistajuus rajan molemmin puolin toimivissa kaivannaisalan yrityksissä on strateginen etu, jota voidaan käyttää yhteistyön aikaansaamiseen. Tässä ohjelmassa pyritään rakentamaan suomalaisvenäläistä yhteistyötä sekä tutkimuslaitosten ja yritysten että viranomaisten välille ympäristöosaamista painottaen. Suomalaisesta viranomaisosaamisesta pyritään monistamaan erityisesti yritysten tarpeiden ja ympäristöalan julkisten asiantuntijapalvelujen yhteensovittamisen malli. Lisäksi ohjelma pyrkii omalta osaltaan aktivoimaan sellaisia toimialan kontakteja, jotka tuottavat yhteistyötä sekä jalostuksessa että tuotantoteknologian tutkimuksessa. Kainuun kivialan teemaohjelmassa on rakennettu yhteistyösuhteita toimijoihin kivialan perinteisesti vahvoissa maissa, kuten Kiina, Puola ja Italia. Näitä olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja laajennetaan ja käytetään hyväksi teknologian, tuotekehittämisen ja tuotteistamisen osaamisen nostamisessa. Kainuulaisen kiviosaamisen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta näissä verkostoissa nostetaan lisäämällä aktiivisuutta kivialan kansainvälisissä järjestöissä. Innovatiivisuutta lisätään myös ohjelmassa toteutettavien projektien tutkijavaihdolla toisten vastaavien ohjelmien kanssa. Tätä sekä käytetään uuden osaamisen ja uusien toimintatapojen omaksumiseen että hyvien käytänteiden ja hiljaisen tiedon levittämiseen projektien välillä Kansainvälinen kumppanuus Kuva 9: Euroroc:in kokous Veronassa (Kuva P. Jauhiainen) 40 esim. Oulu Mining School, GTK:n rikastusteknologian tutkimus ja Pohjoisen alueen kehittämisverkostot

20 Ohjelman viestintä - Mielikuvien voima Tiedottaminen ja tiedottamisen opetteleminen ja sen tärkeyden ymmärtäminen on kaivannaisteollisuuden imagon kaunistamisen kulmakivi. Viestinnän avulla luodaan alasta myönteisiä mielikuvia, joiden myötä kehittyy kaivannaisteollisuudelle myönteinen toimintakulttuuri. Kaivannaisteollisuuden tuottamiin mielikuviin vaikuttaa erityisesti se, että sen tuotteet eivät useinkaan ole suoraan kuluttajan käytössä. Tällöin niiden merkitys ei näyttäydy kuluttajan arjessa ja koko teollisuuden ala vaikuttaa vain rasitteelta, joka hyväksytään nihkeästi sen alueellisen työllistävyyden takia. Yleisen mielikuvan muuttamiseksi ohjelmassa paneudutaan siihen, mihin kaivannaisteollisuuden tuotteita käytetään, millainen olisi kuluttajan arki ilman niitä. Ohjelman viestinnässä korostetaan siis sitä, että kaivannaisteollisuuden tehtävä on ottaa käyttöön ja jalostaa luonnonvaroja ja siirtää ne raaka-aineiksi jatkojalostajille, jotka muuntavat ne ihmisen nyky-yhteiskunnassa elääkseen tarvitsemiksi tuotteiksi. Tässä tehtävässä kaivannaisteollisuus toimii sekä taloudellisesti että ekologisesti tehokkaasti, luonnonvaroja, osaamis- tai muita resursseja tuhlaamatta. Viestinnässä tuodaan esille myös se, että alalla tehtävässä työssä tarvitaan korkeaa osaamista ja että koko toimialaa ja erityisesti tuotantoteknologiaa kehitetään aktiivisesti. Tässä ohjelmassa paneudutaan erityisesti yritysten tiedottamiseen ja viestintäkulttuuriin, jotta yritysten vaikutusalueella asuvien ihmisten mielikuvat vastaisivat todellisuutta ja jotta niiden kielteinen manipulointi olisi vaikeampaa. Tavoitteena on siirtyä yksisuuntaisesta tiedotuksesta laajempaan vuorovaikutukseen. Samalla pyritään kansantajuistamaan kaivannaisalan viestintää, jotta se olisi helppo ymmärtää ilman syvää perehtyneisyyttä alaan. perustua niin yritysten kuin alueenkin toimeksiantoihin. Esimerkkinä tällaisesta viestinnän käytöstä voidaan esittää mm Aluesuunnittelu: Eri viestimien tiedotusta seuraamalla pyritään selvittämään kansainvälisen talouden ja markkinoiden mekanismien vaikutusta kaivannaisalan yritysten talouteen. Tavoitteena on pystyä arvioimaan alueelle suunniteltujen kaivosinvestointien todellista kannattavuutta, jolloin suunnittelussa voidaan varautua todennäköisten kaivoshankkeiden toteutumiseen. Yritysten markkinointi: Kuluttajamarkkinoita erityisesti kivituotteiden osalta voidaan ennakoida sisustustrendien seurantaa kehittämällä, jolloin tuotteita voidaan pyrkiä mukauttamaan trendeihin. Vastavuoroisesti viestinnän avulla voidaan pyrkiä vaikuttamaan näihin trendeihin ja sitä kautta kohdentaa tuotemarkkinointia oikein Kaivannaisteollisuutta koskeva lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kaivannaisalaa koskeva lainsäädäntö on muuttumassa nopeasti. Yrityksille asetettavat velvoitteet ja vastuut lisääntyvät samalla, kun niiden täyttämiseen tarvitaan enemmän tietoa ja osaamista, jota ei aina ole pienen yrityksen omilla resursseilla tuotettavissa. Tässä ohjelmassa paneudutaan yhteisen lainsäädäntöä koskevan tiedon tuottamiseen yleiseen käyttöön. Erityisen tärkeä on uudistuvan kaivoslain muuttuneiden vaatimusten ja oikeuksien tunnetuksi tekeminen. Yritysten tuntemusta lisätään myös muusta alaa koskevasta lainsäädännöstä, mukaan lukien EU:n jätedirektiivi ja kemikaaliasetus. Sallittujen teknologioiden käyttöön liittyvä ohjeistus sekä referenssiteknologioiden muutokset ovat myös aktiivisesti esillä pidettäviä aiheita Viestintä kehittämisen välineenä Tässä ohjelmassa viestintää käytetään sekä aluekehittämisen että yritysten liiketoiminnan kehittämisen työvälineenä, jolloin informaatiovirran määrätietoinen seuraaminen ja sen oikea tulkinta on keskeinen viestinnän tehtävä. Tässä ohjelmassa kehitetään erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin soveltuvia informaation tulkinnan ja viestinnän menetelmiä, jotka voivat Sähköiset palvelut Henkilökohtaisen palvelun ohella tässä ohjelmassa panostetaan sekä asiantuntijoiden verkkopalveluihin että yleisen mineraaleja ja niiden käyttöä koskevan sähköisen tiedon tuottamiseen. Tätä varten rakennetaan kivi- ja kaivannaisalan omat internet -sivut, josta asiasta kiinnostunut löytää omantasoisensa polun laajemman tiedon lähteille. Samalla sivut toi-