Työnohjauksen laadun ja työnohjaajan jaksamisen turvaamiseksi on suositeltavaa, että työnohjaaja toimii aina oman työnohjauksen tukemana.

Transkriptio

1 SUOSITUS TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Johdanto Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet toimia itsenäisesti työnohjaajana. Koulutus muodostuu teoreettisesta ja kokemuksellisesta opiskelusta, itsenäisistä tai osin pienryhminä toteutettavista suullisista/kirjallisista väli- ja lopputehtävistä, kokemuksellisista harjoitteista, työnohjaajana toimimisesta ja opiskelijoiden saamasta yksilö- ja pienryhmätyönohjauksesta. Koulutuksen kuluessa opiskelija muodostaa omaa käyttöteoriaansa yksilöllisen ja kollektiivisen oppimisen kautta. Koulutuksen aikaisessa ryhmäprosessissa mukanaolo, sen havainnointi ja arviointi ovat keskeinen osa koko koulutuskokonaisuutta. Työnohjaajakoulutuksen laadukkuutta arvioitaessa keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat koulutukselle asetetut tavoitteet suhteessa kohderyhmään, huolellisesti toteutettu opiskelijavalinta, kouluttajatiimin pätevyys, koulutuksen rakenne ja sisällöt ja jatkuva monitahoinen arviointityö. Laatuun tarvitaan sisällöllistä ja ajallista jatkuvuutta, joka mahdollistaa sisäistämisen. Työnohjauksen laadun ja työnohjaajan jaksamisen turvaamiseksi on suositeltavaa, että työnohjaaja toimii aina oman työnohjauksen tukemana. Työnohjauksesta on esitetty lukuisia määritelmiä. Koska työnohjaajakoulutuksia toteutetaan eri viitekehyksiä ja tavoitteita painottaen ja eri kohderyhmille, seuraavassa määritelmässä on pyritty huomiomaan työnohjausmenetelmälle tyypillisintä ydintä: Työnohjaus on työnohjaajan ja ohjattavan yksilön/ryhmän vuorovaikutukseen perustuva yhteinen kehittymis- ja oppimisprosessi, jonka sisällöt, kesto, osallistujat, työskentelypuitteet ja -menettelyt sovitaan yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Työnohjaajakoulutuksen sisältöjen määrittelytyön tavoitteena on ollut: työnohjaajakoulutusten laadun varmistaminen (suositus opetussuunnitelmaksi) koulutusten läpinäkyvyyden parantaminen opiskelijan oikeusturvan kehittäminen (mm. koulutussisältöjen riittävä kuvaus) työnohjauspalvelujen laadun takaaminen ja jatkuva kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallista kehitystä ja työelämän moninaisia vaatimuksia (sisältökuvaus tukee koulutussuunnittelua)

2 Tiivistelmä työnohjaajakoulutuksen rakenteesta ja sisällöistä A. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN RAKENNE 1. Työnohjaajakoulutuksen prosessinomaisuus ja kokonaiskesto 2. Työnohjaajakoulutus oman ammattitutkinnon jälkeisenä täydennyskoulutuksena pohjautuen oman alan työkokemukselle 3. Työnohjausten muoto ja määrä a. Omaan perustyöhön saatu työnohjaus b. Opiskelijan antama yksilö- ja ryhmä/yhteisöohjaus c. Opiskelijan saama koulutustyönohjaus d. Työnohjauksen havainnointi (ei ehdoton) e. Suora työnohjaus 4. Koulutuksen lähiopetuspäivät 5. Ennakko- ja välitehtävät (etätehtävät) 6. Arviointi B. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT (tulevat käsittelyyn erityisesti lähiopetuspäivinä ja eri tavoin myös koko koulutusprosessin aikana) 1. Työnohjauksen teoriataustan muodostuminen 2. Työnohjaus toimintana C. OPISKELIJOIDEN VALINTAKRITEERIT D. TYÖNOHJAAJAKOULUTTAJIEN KRITEERIT E. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN MARKKINOINNIN KRITEERIT

3 Sisällöt A. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN RAKENNE 1. Työnohjaajakoulutuksen prosessinomaisuus ja kokonaiskesto Perustelut työnohjauskoulutus muodostaa 2-3 vuotisen sisällöllisen ja ajallisen jatkumon (prosessinomaisuus) laajuus vähintään 60 op (vastaa laajuudeltaan ammatillisia erikoistumisopintoja) lähiopetuspäivien tuntimäärä vähintään 200 h opiskelijoilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen kestoajaksi, keskeyttäminen vain pätevästä syystä, koska vaikuttaa koko koulutusryhmään koulutus muodostaa useasta toisiinsa liittyvästä osiosta, jotka on läpikäytävä ja joilla kullakin on oma merkityksensä työnohjaajaksi kasvussa kokemus erilaisista ryhmämuodoista oppimisympäristöinä, mm. parityö, pienryhmä, suurryhmä läsnäolovelvoite ja korvaavuus mahdollisten poissaolojen varalle eri koulutusosioiden osalta on sovittava ennen koulutuksen alkua (opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu) opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen ryhmässä olosta, (kokemuksellinen oppiminen), ryhmän vaiheista (alku-, keskivaihe ja lopetus), ryhmäilmiöistä, ryhmädynamiikasta ja erilaisista tavoista oppia ja saada ohjausta ryhmä- ja oppimisprosessia itsereflektoidaan suullisesti ja kirjallisesti ja käsitellään myös yhdessä koulutusryhmässä koko koulutusprosessin ajan teoreettisen tiedon sisäistäminen työnohjaajaksi opiskelun prosessin yhteys työnohjausprosessiin hahmottuu kouluttajien antama malli ohjata ja johtaa opiskelijaryhmää, yhteys tiimiohjaukseen 2. Työnohjaajakoulutus oman ammattitutkinnon jälkeisenä täydennyskoulutuksena pohjautuen oman alan työkokemukselle koulutukseen hakeutumisen edellytyksenä on ammatillinen koulutus ja tutkinnon jälkeistä työkokemusta vähintään 5 vuotta eduksi vankka työelämän tuntemus, elämänkokemus, tiedollinen laaja-alaisuus ja kokemus työnohjattavana olosta ammatillinen peruskoulutus antaa pohjan (tietotaidon) omassa ammatissa toimimisen kokemus työelämässä toimimisesta ja perusammatin ammatti identiteetin rakentumisesta ja työelämän vuorovaikutussuhteista on eduksi työnohjaajan rooliin ja tehtävään kasvamisessa perusammatin ja työnohjaajan roolien erojen ja yhtäläisyyksien havainnointi ja reflektointi mahdollistuu

4 3. Työnohjausten muoto ja määrä a. Omaan perustyöhön saatu työnohjaus opiskelija saa vähintään 40 työnohjaustuntia (a'45 min) omaan perustyöhönsä, tuntimäärään lasketaan 'sisälle' myös työnohjaukseen valmistautuminen (esim. yhteensä 6 tuntia valmistautumista ja 34 tuntia työnohjauksessa läsnäoloa) suositellaan, että opiskelija osallistuu sekä yksilöettä ryhmätyönohjaukseen opiskelija voi hyödyntää sovittavalla tavalla ½ vuoden sisällä ennen koulutuksen alkua toteutunutta perustyön työnohjausta osana koulutuksen edellyttämää perustyön työnohjausta, työnohjaajan tulee olla työnohjaajakoulutettu tai potilastyössä TE0- psykoterapeutti, ja työnohjaus tulee suhteuttaa alkavaan koulutukseen ja sen tavoitteisiin osa opiskelijoista voi jatkaa työnohjauksen suorittamista varsinaisen koulutuksen jälkeen todistuksen saamisen edellytyksenä on kaikkien vaadittavien työnohjausosioiden suorittaminen ja hyväksyntä opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen ohjattavana olosta työnohjaajan roolin ja oman käyttöteorian muotoutuminen vähitellen oman perustehtävän rinnalle/sisään/oheen b. Opiskelijan antama yksilö- ja ryhmätyönohjaus opiskelija toimii sekä yksilö- että ryhmämuotoisen työnohjauksen ohjaajana vähintään yht. 80 tuntia oman toiminnan ja työnohjausprosessin etenemisen reflektointi ja raportointi sovittavalla tavalla (käsittely mm. koulutustyönohjauksessa) työnohjausta voi antaa osin myös parityönä opiskelija saa omakohtaisen kokemuksen sekä yksilö- että ryhmä/yhteisömuotoisen työnohjauksen ohjauksesta ja kokemusten käsittelystä oman työnohjauksen tukemana turvallisen harjoittelumahdollisuuden saaminen opiskelija saa mahdollisimman laaja-alaisen kokemuksen erilaisista työnohjausprosesseista oman työnohjaajan käyttöteorian rakentuminen itsestä, toisilta ja toisista oppiminen taito ilmaista itseä ja pyrkimys tulla kuulluksi ja taito kuunnella toisia kehittyvät

5 c. Opiskelijan saama koulutustyönohjaus opiskelija osallistuu koulutuksen aikana vähintään 50 tuntia ryhmämuotoiseen koulutustyönohjaukseen (harkittava, voiko toteuttaa myös yksilöohjauksena) koulutustyönohjaajien valinnan kriteerit: koulutettu ja kokenut työnohjaaja, työnohjaajan valinta on kouluttajatiimin vastuulla suositellaan, että koulutustiimi ja koulutustyönohjaajaryhmä ovat eri henkilöistä muodostetut istunnoissa käsitellään opiskelijoiden antamia työnohjauksia ja niitä raportoidaan sovittavalla tavalla (suullisesti, kirjallisesti, rooliharjoituksin, nauhoilla, videoille jne.) koulutustyönohjaus voidaan sisällyttää omana osionaan myös lähiopetuspäiviin koulutustyönohjaus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä omia harjoitustyönohjauksia ja koulutuksen aikaista yksilö- ja ryhmäprosessia koulutustyönohjaajat toimivat samaistumismalleina kouluttajatiimi ja koulutustyönohjaajat seuraavat yhdessä koulutuksen ja opiskelijoiden etenemistä yhteisten kokoontumisten (esim. 2 x /vuosi) kautta, monipuolinen arviointi mahdollistuu koulutustyönohjausryhmä vertaistuen, -oppimisen ja - palautteen mahdollistajana mahdollisuus työstää, mitä toisen kertoma itsessä herättää d. Työnohjauksen havainnointi (vapaaehtoinen) mahdollisuuksien mukaan opiskelija hakeutuu havainnoimaan kokeneen työnohjaajan vetämää työnohjausprosessia tai seuraa toisen opiskelijan vetämää työnohjausta opiskelijat voivat toimia myös työpareina, jolloin havainnointi ja vetovastuu vuorottelevat mahdollisuus havainnoida ja reflektoida työnohjausta 'hiljaisena jäsenenä' niin ettei itse tarvitse olla vetovastuussa havainnointi edellyttää ohjaajan ja ohjattavan ryhmän vapaaehtoisuutta ulkopuolisen, hiljaisen jäsenen läsnäolijan merkitys tiedostettava mahdollistaa suoran havainnoinnin ilman välittynyttä tietoa e. Suora työnohjaus työnohjaaja, työnohjattava tai työnohjaaja/t ja ohjattava ryhmä ja koulutusryhmä ovat samassa tilassa tai ohjaus tapahtuu esim. suorana videotyönohjauksena

6 4. Koulutuksen lähiopetuspäivät kurssiryhmä ja koulutuksen alussa sovitut koulutustyönohjausryhmät muodostavat opiskelijalle keskeisen viite- ja vertaisoppimisryhmän, jossa voi peilata omaa työnohjaajaksi kasvuaan ja joka tarjoaa haasteita ja tukea koulutusprosessin aikana prosessiohjausvastuu on pääkouluttajilla lähiopetuspäivien tuntimäärä vähintään 200 tuntia (opetustunti on 45 minuuttia) pääkouluttajien ja muiden asiantuntijoiden (erityiskysymykset) merkitys koulutusprosessin ja oppimisen ohjaajina, tukijoina ja erilaisilla samastumismalleina työnohjauksen teoreettisen viitekehyksen ja työnohjaajan oman käyttöteorian rakentuminen koko koulutusprosessin aikana lähiopetuspäivät, työnohjauksen harjoittelu ja erilaiset tiedonhankintamenetelmät ja oppimisympäristöt 5. Ennakko- ja välitehtävät (etätehtävät) koulutusprosessi antaa mallin työnohjausprosessista, ja eri oppimiskäsitysten ja teoreettisten viitekehysten operationalisointi ja konkretisointi mahdollistuu käytettävät opetus- ja ohjausmenetelmät painottuvat eri tavoin eri koulutuksissa pyrkimyksenä tarkastella työnohjausta, sen sisältöjä ja työelämän ilmiöitä erilaisista teoreettisista viitekehyksistä käsin (tai keskittymällä tiettyyn viitekehykseen, vrt. koulutuksen tavoitteet) lähestymistapa painottuu eri tavoin eri kouluttajien järjestämissä koulutuksissa opiskelijaryhmän toiminnan ja ilmiöiden havainnoinnin, käsittelyn ja ymmärtämisen pyrkimys mahdollistuu itsehavainnointi opiskeluihin orientoituminen, koulutukseen liittyvät odotukset, kirjallisuuden työstäminen lähipäivien välillä, koulutuksen ja oman oppimisen ja opiskelijaryhmän väliarviointi, loppuarviointi yhteiseen oppimisprosessiin tarvitaan sekä eheyttämistä (erilaiset taustat) että joskus myös eriyttämistä (huomioitava mahd. eriyttämistarve opiskelijavalinnassa) antavat kuvaa sekä opiskelijoille että opettajille yksittäisen opiskelijan ja koko opiskelijaryhmän oppimisen etenemisestä ja koulutuksen vaikuttavuudesta, koulutussuunnittelun onnistumisen arviointi erilaiset opiskelijoiden tausta tuovat rikkautta ja monipuolisuutta ja monialaisuutta, ja vertaisryhmät ovat hyvä eheyttämisen väline nivovat koulutuskokonaisuuden osiot prosessinomaisesti yhteen verkkoa voidaan hyödyntää oppimisympäristönä

7 6. Arviointi itsearviointi kulkee läpäisynä koko koulutuksen ajan, koskee omaa oppimista ja ammatillista kasvua, ryhmäprosessin arviointia koulutus edellyttää omakohtaista sitoutumista ja itselähtöistä motivaatiota toteutuu mm. työnohjauksessa, lähiopetuspäivien aikana, kirjallisissa välitehtävissä, lopputyössä (portfolio), oppimispäiväkirjassa muilta (mm. kurssitoverit, työkaverit, työnohjattavat, opettajat) saadun palautteen työstö henkilökohtaisen soveltuvuuden itsearviointi sisältää arviointia myös siitä, kenen tai keiden työnohjaajaksi lähtee tulevaisuudessa työnohjaajan identiteetti ja omat käyttöteoriat videointi/litterointi myös mahdollisina menetelminä tukee työnohjaajaksi kasvamista ja sen arviointia jatkuva halu ja kyky itsearviointiin ovat yksi keskeinen osa työnohjaajan ammattitaitoa tutkiva työote, reflektiivisyys ja arviointi ovat työnohjaajan perusosaamista ja niitä on tarpeen harjoitella eri tavoin koko opiskeluohjelman ajan sekä yksilön että ryhmän kontekstissa työnohjaajana kehittymisen portfolio on koulutuksen kokonaisarvio, jossa opiskelija kuvaa kehittymistään työnohjaajaksi eri pätevyysalueilla tai esim. perehtyy johonkin työnohjauksen erityiskysymykseen opiskelija julkituo oman käyttöteoriansa portfolion avulla vaadittava laajuus noin 10 opintopistettä ja läpäisykriteerit opiskelijalle annettava palaute/ portfolion (muun lopputyön) arviointitapa opettaa opiskelijaa jatkuvaan arviointiin B. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 1. Työnohjauksen teoriataustan muodostuminen riittävän monipuolinen perehtyminen työnohjausta ja sen lähialoja käsittelevään kirjallisuuteen ja muihin tiedonlähteisiin, menetelmiin ja välineisiin kirjallisuuden läpikäynti voi toteutua monin eri tavoin: referointi, kirjallisuuspiiri, kirjallisuuden käyttö kotitenteissä, esitelmä jne. työnohjauksen teoriatausta, viitekehykset ja käytännön totutus kulkevat tiiviisti ja prosessinomaisesti nivoutuen toisiinsa koko koulutuksen ajan

8 2. Työnohjaus toimintana (teoreettisen viitekehyksen operationalisointi) Seuraavat aiheet tulevat käsittelyyn erityisesti lähiopetuspäivinä ja eri tavoin yhteiseen oppimis- ja koulutusprosessiin niveltyen aikuinen oppijana ja aikuisen ohjaajana, oppimisteoriat, yksilö- ja kollektiivinen oppiminen, mitä ohjaaminen on? ihmiskäsitykset työnohjauksen historia työnohjauksen määritelmä ja yhteydet lähikäsitteisiin (työnohjauksen kriteerit) työnohjauksen muodot: yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjaus työnohjauksen taustateoriat, työnohjaajan käyttöteoriat, oman taustan vaikutus työnohjaukseen työnohjausprosessi: suunnittelu, yönohjaussopimus, aloitus, keskivaihe, arviointi, lopetus työnohjaajan ammatillinen tausta ja erilaiset roolit työnohjattavan ammatillinen tausta ja toimintaympäristö (oman perustehtävän tutkiminen ja kehittäminen) työnohjauksen erilaiset toimintaympäristöt arvot ja etiikka (käsitellään mm. eettisesti haasteellisten perustyön/työnohjaustilanteiden kautta, artikkelit /kirjallisuus) työnohjaus ja tutkimus (mm. vaikuttavuustutkimus ja menetelmät) luvovuus työnohjaus ja yrittäjyys työnohjauksessa käytettävät menetelmät työnohjauksen erityiskysymykset (mm. kriisit, työpaikkakiusaaminen) Ihmisen psyykkinen ja sosiaalinen toiminta o käyttäytymisen lainalaisuudet (mieli, motivaatio, tunne, kognitiiviset tekijät, yms.) o o o o o elämänkulun psykologia (normatiivinen ja ei-normatiivinen kehitys) persoonallisuus (identiteetti, itsearviointi yms.), oman persoonan tutkiminen ja työstäminen ryhmäprosessi ja ryhmän havainnointi koulutuksen ajan vuorovaikutustaidot (eri osatavoitteineen, mm. empatia) ryhmädynamiikka (roolit, kulttuuri, vuorovaikutus yms.), huomioiden teoreettisuus ja kokemuksellisuus teoreettinen ja kokemuksellinen oppiminen nivoutuvat toisiinsa työnohjaaja ymmärtää sekä yksilö- että yhteisönäkökulman työnohjausprosessissa Liite: sopimuslomake, STOry ihminen ajattelevana ja tuntevana olentona, jolla on tarpeita ja pyrkimyksiä niiden toteuttamiseksi ihminen sosiaalisena olentona itsetuntemuksen lisääminen: tietoisuus omista tarpeista ja motiiveista etiikka: työnohjaaja toimii useimmiten toimintaympäristöissä, joissa työn eettinen herkkyys (työn arvopohja, tavoitteet, kohderyhmät, valta ja vastuukysymykset, eettisten valintojen vaikeus) on suurta Liite: Eettiset periaatteet työnohjauksessa, STOry

9 Työnohjattavan tausta ja perustehtävä, työnohjaajan erilaiset roolit Yhteiskunnallisten ilmiöiden heijastuminen työnohjaukseen Työyhteisöt ja organisaatiot työnohjaajan toimintaympäristönä o organisaation käsite o organisaatiokulttuuri o tiimien ja työryhmien toiminta o työelämän muutokset ja haasteet työnohjaustoiminnan muuttuminen uusien haasteiden jatarpeiden myötä (esim. vapaaehtoistyö, omaishoitajat, aikaresurssien kaventuminen) o esimiestyö ja osaamisen johtaminen o työssäjaksamisen tukeminen C. OPISKELIJOIDEN VALINTAKRITEERIT oman ammatin peruskoulutus vähintään 5 vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen kokemus omasta perustyön työnohjauksesta hankitaan koulutuksen aikana, ja aiemmin hankittu työnohjaus voidaan harkintaa käyttäen hyväksilukea ½ vuoden ajalta ennen kulutuksen alkua, työnohjaajan täytyy olla kouluttajatahon hyväksymä mahdollisuus toimia työnohjaajana koulutuksen aikana henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointi: kirjallinen hakemus ja soveltuvuushaastattelu/ryhmätehtävä yksilö/ryhmämuotoisena suositeltava valitusmenettely opiskelijaksi hylkäämistilanteissa D. VASTUUKOULUTTAJIEN KRITEERIT korkeakoulututkinto tai oman erityisalan erityisasiantuntijapätevyys vankka ammattitaito omassa perusammatissa oma työnohjaajakoulutus vankka osaaminen koulutuksen keskeisiltä sisältöalueilta vahva ammatti-identiteetti, senioriteetti pedagoginen osaaminen pitkä kokemus työnohjaustyöstä koulutuksen tavoitteista/kohderyhmästä nousevat muut erityisvaatimukset kouluttajaorganisaation/koulutuksen suunnitteluryhmän/johtoryhmän oltava koottu työnohjauksen asiantuntijoista tai heitä käytettävä suunnittelussa työnohjaajakoulutuksen asiantuntijoina Hyväksytty Suomen työnohjaajat ry:n työnohjaaja pyrkii ymmärtämään yhteiskunnan muutosten vaikutuksia organisaation toimintaan ja edelleen työntekemisen puitteisiin, niiden luomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin tietoisuus erilaisista organisaatioista kasvaa työelämästä kertyneiden (työnohjaus-)kokemusten kautta työnohjaus liittyy organisaation ja sen johdon strategiseen kehittämistoimintaan ja on tavoitteiltaan sen suuntaista perusammatissa saatu kokemus auttaa reflektoimaan työnohjauksessa vastaantulevia ilmiöitä oman ammatti-identiteetin perusta on jo rakentunut mahdollistaa hyvät edellytykset hyötyä koulutuksesta vankka teoreettinen ja käytännöllinen asianhallinta, työnohjauksen asiantuntijat/pääkouluttajat/koulut ustyön-ohjaustiimi varmistavat koulutuksen laadun suunnitteluryhmä/johtoryhmä ja koulutusohjaustiimi seuraavat koulutuksen edistymistä ja suuntaavat koulutusprosessia ja ovat samalla tukena kouluttajille

10 E. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN MARKKINOINNIN KRITEERIT markkinoinnissa tulee ilmetä (esitteet ja opetussuunnitelma) o koulutuksen painotukset ja viitekehys o koulutuksen kohderyhmä o minkä tyyppiseen työnohjaukseen koulutus pätevöittää o vastuukouluttajat ja kouluttajien pätevyys o järjestäjätaho o koulutuksen pääsisällöt ja laajuus (tunteina ja opintopisteinä) o opiskelumenetelmät o koulutuksen kokonaiskustannukset (kuluuko oma työnohjaus hintaan), o maksutapa (voiko maksaa useammassa erässä) o hakuajat ja valintaprosessi o koulutuksen jaksotus/aikataulut pääpiirteittäin o opiskelijaryhmien koko (esim. työnohjaukset) o koulutuksen eettiset periaatteet (opiskelijoiden autonomia, opiskelijoiden kohtelu tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti) koulutuksen laadunvalvonta opiskelijan oikeusturva takaamiseksi keskusteltava/sovittava siitä, mikä taho tukee/autta opiskelijaa koulutuksen aikaisissa eettisissä kysymyksissä koulutusten vertailtavuus (hinta/laatusuhde) jäsentää opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua