KAJ:N HALLITUS ESITTÄYTYY

Transkriptio

1 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI KAJ:N HALLITUS ESITTÄYTYY KESKUSTELU KÄÄNTÄJIEN PALKKIOISTA REILUA PELIÄKÖ? AV ALAN LEVOTTOMAT VUODET

2 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki toimisto@kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow Salonranta Puhelin Sähköposti elena.gorschkow salonranta@kaj.fi JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulko mailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat Kari Eskola, lakimies, yksityissektori Harri Ikonen, lakimies, kunta ja valtiosektori Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta... 3 KAJ:n hallitus esittäytyy... 4 Keskustelu kääntäjien palkkioista... 6 EU kääntämistä Suomessa Selvitys käännöstekstien vaikutuksista EU:n monikieliseen yhteiskuntaan Lyhyet Reilua peliäkö? Av alan levottomat vuodet KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Elena Gorschkow Salonranta Toimitus: Heidi Blomster, Jenny Jeskanen, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 2500 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa Aineistopäivä

3 TOIMINNANJOHTAJALTA JAANA PARKKOLA Vaalikevät Elena Gorschkow Salonranta Vt. toiminnanjohtaja Huhtikuussa 2011 valitaan Suomelle uusi eduskunta, joka tulee kohtaamaan suurempia haasteita kuin pitkään aikaan. EU:n talous on kriisissä, globaali kilpailu tuo monenlaisia paineita työelämään ja Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin uusia veronmaksajia syntyy. Vaalikeskusteluissa ovat päärooleissa verotus, työurien pituudet sekä julkisten palvelujen rahoitus. Perinteisesti suuret puolueet ovat saaneet uusia haastajia. Akavan Erityisalat on osallistunut eduskuntavaalikeskusteluun järjestämällä eri paikkakunnilla vaalipaneeleita teemalla Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista. Tilaisuuksissa on tavattu laajasti jäsenkuntaa, tentattu ehdokkaita kulttuuripalveluista ja markkinoitu Akavan Erityisalojen omia vaaliteemoja, jotka löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: hyvinvointi kasvaa kulttuurista eduskuntavaalikiertue.html. Samalta sivulta löytyy myös Akavan Erityisalojen tutkimusraportti Kansalaisten käsitykset kulttuuripalveluista On nähtävissä, että puolueissa ja ehdokkaissa on eroja. Yksi olennainen osa demokratiaa, myös järjestöissä, on keskustelu. Sitä tarvitaan uskottavan päätöksenteon ja edunvalvonnan pohjaksi. Mikään edunvalvonta ei tapahdu tyhjiössä ja ammattiyhdistys on yhtä kuin jäsenistönsä, erilaisine mielipiteineen. Tässä lehdessä palataan viime numeron (4/10) keskusteluun käännöstoimistojen palkkioista, joka kumpusi Kääntäjienpäivästä. Jenny Jeskasen kirjoitus kirvoitti palautetta ja vastakkaisia mielipiteitä, joista on tehty tiivistelmä alkaen sivulta 6. KAJ työskentelee sen eteen, että kääntäjät saisivat mahdollisimman hyviä palkkioita. Alalla on erittäin suuria epäkohtia, mikä käy ilmi myös saadussa palautteessa. Koimme kuitenkin, että on jäsenistömme etu käydä asiasta keskustelua, lehtemmekin välityksellä. Siten luodaan yhteisiä tavoitteita ja muistutetaan kaikkia alalla toimivia epäkohdista. Mitä useampi jäsen niistä puhuu ja mitä useampi kääntäjä ne tiedostaa, sitä helpompaa on KAJ:nkin tehdä tehtävänsä mukaista edunvalvontaa ja saa käyttöönsä jäsenistöltä tarvittavia argumentteja. Toivommekin, että tämä keskustelu leviää myös laajemmaksi ja siihen osallistutaan myös muun muassa yhdistyksen kokouksissa. Toivotankin kaikki mukaan keskustelemaan kevätkokoukseen 28.3., josta on kutsu lehden takakannessa! Uute na keskustelufoorumina haluamme mainostaa KAJ:n omaa Facebook sivua: alan asiantuntijatkaj. Sosiaalinen media mahdollistaa ajantasaisen keskustelun helposti ja nopeasti. Lisäksi Kajawassa on numerosta 2/11 eteenpäin mielipidepalsta, jossa julkaistaan tiiviitä kirjoituksia. Lähetäthän mielipidekirjoituksesi osoitteeseen Toivotan jäsenistöllemme ja lukijoillemme mielenkiintoista vaalikevättä 2011 ja puhtia kaikkiin niihin keskusteluihin, joita vaalien alla käydään. 3

4 Haastattelut: Vanessa Sjögren Kajawan toimitus toivoi KAJ:n uuden hallituksen esittelevän itsensä koko jäsenistölle, joten esitimme kaikille kolme kysymystä: 1) Kuka olet? 2) Mitä teet KAJ:n hallituksessa? 3) Mikä on mielestäsi KAJ:n tehtävä? Anita Tuohino: 1) Olen Anita Tuohino, Division sourcing manager Helsingistä, naimisissa, 55 v. 2) Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. 3) KAJ:n tehtävä on koota käännösalan asiantuntijat saman katon alle, jolloin voimme yhdessä liiton, Akavan Erityisalojen, kanssa hoitaa kääntäjien ja muiden käännösalan asiantuntijoiden edunvalvontaa, sekä yksilö että kollektiivitasolla. Lisäksi KAJ:lla on tärkeä tehtävä ammatillisessa edunvalvonnassa sekä koulutuspolitiikassa. Liisa Vahtera: 1) Olen Liisa Vahtera, DKK vuodelta 1983, opiskellut Savonlinnassa saksaa ja englantia. Olen ollut koko työurani töissä yksityissektorilla erilaisissa sihteerintehtävissä ja myös teknisten ja kaupallisten tekstien kääntäjänä. 2) Hallituksessa olen ollut vuodesta 1995 varsinaisena tai varajäsenenä. Tämän vuoden alusta olen jäsenenä AE:n järjestötoimikunnassa ja toimihenkilöedunvalvontaryhmässä. Liisa Nemitz: 1) Olen Liisa Nemitz, Savonlinnasta valmistunut DKK. Toimin tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessäni pääkielenä saksa ja toisena työkielenä englanti. Olen myös auktorisoitu kääntäjä saksa suomi saksa. 2) Edustan tällä hetkellä ainoana ammatinharjoittajia ja vien yhdistyksen terveisiä ammatinharjoittajien toimikuntaan, minkä jäsen olen. 3) KAJ:n tulee luonnollisesti pyrkiä huolehtimaan kääntäjien ja tulkkien eduista. Nyt tulee päällimmäisenä mieleen kova hintakilpailu, missä laatu tahtoo jäädä huomiotta. Helena Pystynen: 1) Olen Helena Pystynen, valmistunut kauan sitten Savonlinnan Kieli Insituutista pääkielenä saksa, sivukielenä englanti. En ole työssäni varsinaisesti tekemisissä kääntämisen kanssa, mutta kielet ovat päivittäisessä käytössä työssäni ostajana. 2) Pääasiassa osallistun kokouksiin ja niissä esiin tulevien asioiden käsittelyyn. 3) Ammattijärjestönä yhdessä AE:n kanssa valvoa jäsentensä etuja, tuoda käännösalaa esiin ja edistää sen kehitystä. Sini Tuulia Lehtinen: 1) Olen 55 vuotias Espoossa asuva yhteiskunta ja kasvatustieteilijä sekä Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteen laitokselta valmistunut tulkki ja kääntäjä. Tulkkaus ja käännöskieliparini ovat pääasiassa saksa suomi, suomi saksa sekä ruotsi saksa, sen lisäksi käännän niin ikään Hollannista suomeen ja pohjoismaisista kielistä suomeen. Tällä hetkellä toimin freelancerina sekä omarahoitteisena tutkijana, väitöskirjani valmistunee kuluvan vuoden alkusyksyllä. 2) Olen AE:n yliopistojaoksen jäsen. 3) KAJ:n tehtävä on jäsentensä edunvalvonta sekä käännösalan tunnetuksi tekeminen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen osoittaminen. Anna Quaraine: 1) Olen Anna Quagraine. Valmistuin englannin ja ruotsin opettajaksi viime vuonna ja työskentelen nyt peruskoulun yläluokilla englanninkielen opettajana. Olin pitkään lentoasemalla töissä ja toimin siellä ammattijärjestössä, joten kun siirryin käännösalalle, ennen tätä opettajuutta, tuntui mielekkäältä jatkaa myös ay aktiivina. 2) Olen KAJ:n hallituksessa nyt toista kautta varsinaisena jäsenenä. Viime kaudella olin Opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana vuoden, jonka jälkeen puheenjohtajana vuoden. Oli mukava päästä seuraamaan myös AE:n hallituksen toimintaa. Näin näki kokonaisuudesta vähän isomman osan! 3) Toivon KAJ:n voivan olla käännösalalla toimivien apuna niin pienissä kuin isommissa asioissa. Että voimme parantaa tunnettavuutta alana ja näin kohentaa työoloja sekä käännösalan asiantuntijoita kohdistuvaa kunnioitusta. Hanna Lindroos: 1) Olen Hanna Lindroos, 27 vuotias ja asun Kouvolassa. Valmistuin Kouvolan käännöstieteen laitoksesta vuonna 2008 ja nyt olen ollut muutaman vuoden työelämässä. Järjestötoiminnan ohella harrastan mm. ulkoilua, kotoilua, lukemista ja etsintäkoiratoimintaa. 4

5 ELENA GORSCHKOW-SALONRANTA Hallituksen jäseniä ryhmäkuvassa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Erika Bruun, Liisa Nemitz, Agneta Åfeldt, Anita Tuohino, Liisa Vahtera, Sini Tuulia Lehtinen ja Anna Quagraine. 2) Opiskeluaikana olin mukana Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa, jonka kautta innostuin lähtemään mukaan myös KAJ:n hallitukseen. Nyt alkaa neljäs vuoteni KAJ:n hallituksessa. Vaikken itse enää opiskelija olekaan, minulle on mielekästä etenkin opiskelijoiden ja työuraansa aloittelevien etujen valvonta ja KAJ:n opiskelijatoiminnan kehittäminen. 3) KAJ:n tehtävä on valvoa kaikkien käännösalalla työskentelevien ja opiskelevien etuja sekä herätellä yhteiskuntaa tuntemaan ja arvostamaan alaa paremmin. Yhteisen tukiverkoston luominen, kouluttaminen ja ammatti identiteetin vahvistaminen ovat myös tärkeässä roolissa. KAJ:n tärkein tehtävä on aina kuitenkin kuunnella jäseniään sekä tarttua ja vastata heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin. Erika Bruun: 1) Olen Erika Bruun. Urani käännösalalla käynnistyi aikanaan opinnoilla Turun yliopistossa (pääaineena englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus), ja opiskeluvuosien jälkeen olen toiminut erilaisissa tehtävissä käännösalalla noin kahdeksan vuotta. Asun tällä hetkellä Espoossa ja työskentelen asiakaspalvelupäällikkönä Delinguassa, Helsingissä. Olen työskennellyt useita vuosia myös Isossa Britanniassa ja Tanskassa. 2) Olen aloittanut KAJ:n hallituksessa vasta tämän vuoden alussa, joten olen toistaiseksi ehtinyt vasta tutustua hallituksen muihin jäseniin ja hallituksen toimintaan. Toivon, että viimeistään ensi vuonna voin jo sanoa konkreettisesti tehneeni jotain merkittävää! Haluaisin päästä vaikuttamaan erityisesti alan koulutuksen kehittämiseen ja arvostuksen lisäämiseen. 3) KAJ:n tehtävä on ajaa kääntäjien ja tulkkien etuja sekä kehittää mm. koulutusta ja alan ammattien/ammattilaisten arvostusta. Annika Nuotiomäki: 1) Olen Annika Nuotiomäki, työskentelen englannin kääntäjänä ja kielenhuolto ja käännöspalvelujen suunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa. Vapaa aikana harrastan lukemista, pilatesta, jazztanssia ja liikun luonnossa mieheni kanssa. 2) Aloitin kolmannen vuoden hallituksen varajäsenenä. Lisäksi kuulun KAJ:n opiskelijatyöryhmään. 3) Edunvalvonnan ja käännösalan tunnettuuden kasvattamisen lisäksi järjestölle sopii mielestäni se, että järjestetään jäsenille mahdollisuuksia verkostoitua muiden oman alan edustajien kanssa. Agneta Åfeldt: 1) Olen Agneta Åfeldt ja toimin kielenkääntäjänä Valtioneuvoston käännöstoimistossa. Käännän pääasiassa säädöstekstejä suomesta ruotsiksi. 2) Olen varajäsenenä Kaj:n hallituksessa ja toimin linkkinä Kaj:n hallituksen ja Akavan Erityisalojen valtion sektorin neuvottelukunnan välillä. 3) Kaj:n tehtävä on mielestäni ajaa käännösalan ammattilaisten etuja ja heidän asemansa vahvistamista. Kaj:n tulee myös tukea jäseniään työelämän eri vaiheissa. 5

6 Jenny Jeskanen Keskustelu kääntäjien palkkioista Edellisessä Kajawan numerossa (4/10) julkaistiin Kääntäjienpäivän seminaarista kertovan jutun yhteydessä mielipide kirjoitukseni kääntäjien palkkioista. Tavoitteena oli herättää keskustelua palkkio tasosta sekä kerätä KAJ:n jäsenistön joukosta perusteluja palkkioille suuntaan tai toiseen. Saadusta palautteesta on poimittu tähän tärkeimpiä huomioita. KOMMENTTEJA PALKKIOIHIN Tilanpuutteen takia mielipidekirjoituksessa käytetty palkki oiden laskukaava oli yksinkertaistettu. Kuten Peki Kuusinen ja Päivi Nironen ystävällisesti huomauttivat, laskelmassa ei otettu huomioon lomien pitämistä, laskutusta, kirjanpitoa ja muuta ns. näkymätöntä työtä, jota jokainen yrittäjä joutuu tekemään. Myös se jäi mainitsematta, että esimerkkinä annettu 0,10 sentin sanapalkkio oli vain kieliparille englannista suomeen muissa kielipareissahan hinta on eri, kieliparin harvinaisuuden ja sanojen pituuden mukaan, kuten Päivi Nironen toteaa. Hän myös harmittelee, että tästä sanahinnasta on tulossa jonkinlainen yleispalkkio alalla, ja sitä sovelletaan kaikkiin kielipareihin huolimatta sanojen pituudesta tai esimerkiksi siitä, onko kyseiseen kielipariin edes olemassa sanakirjoja. Peki Kuusinen huomauttaa, etteivät kuukausipalkkaisen työntekijän palkka ja yrittäjän palkkio ole keskenään vertailukelpoisia: Palkansaaja saa palkkansa aina senhetkisestä työtilanteesta riippumatta, yrittäjän tai ammatinharjoittajan kuukausiansio on oletusarvoisesti 0 euroa. Ostaessaan ulkoistettuja palveluita yritys ulkoistaa osan yrittämisen riskistä alihankkijalle ja maksaa siitä korvauksena korkeampaa yksikköhintaa. Tämä on aivan normaali käytäntö kaikilla aloilla, miksi käännösala olisi poikkeus? KÄÄNTÄJÄT VERRATTUNA MUIHIN AMMATTEIHIN Peki Kuusinen myös vertaa mielipidekirjoituksessa mainittua 250 päiväveloitusta osuvasti muihin aloihin: Juristi veloittaa 250 euroa tunnissa, siis halpa juristi. 250 euroa päivässä tekee 7,5 tunnin työpäivän mukaan laskettuna noin 33 euroa tunnissa. Vapaa toimittaja ei tuolla hinnalla lähde edes kaljalle, eikä insinööritoimistosta saa kolmella kympillä edes lämmintä kättä. Autokorjaamon tuntilaskutus on jotakin 50 eurosta ylöspäin, pistorasian korjaavan sähkömiehen helposti 65 euroa. Mitä sitten saa 33 eurolla tunnissa? Siivoojan kotiinsa, jos tekee sopimuksen säännöllisestä siivouksesta. Kertasiivouksen tuntilaskutus onkin sitten jo enemmän. Siivous on tietysti arvokasta työtä sinänsä, mutta se ei kuitenkaan taida olla aivan sitä, mihin meidän ammattikuntana pitäisi pyrkiä samaistumaan. KÄÄNNÖSTOIMISTOT VÄLITTÄJINÄ Kaikki palautetta lähettäneet olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että käännöstoimisto ei tietystikään ole vastuussa freelancerkääntäjän työmäärästä. Useimmat freelancerit tekevätkin töitä useille eri käännöstoimistoille ja mahdollisesti suorille asiakkaille, ja joutuvat punnitsemaan työtarjouksia toisia työtarjouksia vastaan seikka, joka usein jää käännöstoimistoilta huomaamatta. Käännöstoimisto voi olla tyytyväinen sovittuihin alhaisiin hintoihin, kun taas käytännössä freelancer kääntäjä ottaa ennemmin vastaan paremmin maksavasta toimistosta tarjotun työn. Useimmat palautetta lähettäneet myös ihmettelivät tätä nykyistä trendiä, että edellytyksenä on kääntää 2500 sanaa päi 6

7 HANNA GORCHELNIK Kääntäjienpäivän seminaarissa laadukkaan käännöksen syntyprosessista keskustelivat Susanne Väisänen (vas.), Kirsi Kemppainen, Kristiina Abdallah ja Lea Heinonen Eerola. vässä jota surutta sovelletaan myös esimerkiksi käännettäessä suomesta englantiin päin. Tämä vaatimus ei koske pelkästään ammatinharjoittajia tai yrittäjiä, vaan joissakin tapauksissa myös käännöstoimistojen omia in house kääntäjiä. Eli oletuksena tuntuu olevan, että 7,5 tunnin päivän aikana kääntäjä kääntää 2500 sanaa, ja vielä hyvää laatua. KÄÄNNÖSALAN ARVOSTUKSESTA On selvää, että käännösalalla kilpailu on kovaa. Yksittäisen kääntäjän on helppo hyväksyä hieman alhaisemmat hinnat, jos sillä keinolla saa kuitenkin pari tuhatta sanaa käännettäväksi päivässä. Monelle kääntäjälle voi olla parempi vaihtoehto myydä halvemmalla, jotta saa edes jonkinlaisen elannon rakastamastaan työstä, kuin pyytää korkeampaa hintaa ja pyöritellä peukaloita odotellen töitä, joita saattaa tulla vain muutama kuukaudessa. Tätä ajatellen on helppo ymmärtää, miksi niin monet kääntäjänkoulutuksen käyneet ovat työssä, joka ei millään tavalla vastaa heidän koulutustaan. Meidän pitäisi kuitenkin ammattikuntana pyrkiä siihen, ettei tuhottoman alhaisia hintoja hyväksytä ja että kaikki käännösalalla työskentelevät tietävät, mikä on kohtuupalkkio tai palkka kääntämisestä. Käännösalan arvostus on kovin alhaista, se on totta. Ja varmasti puheet Google kääntäjästä ja konekääntämisestä eivät auta arvostuksen nousussa. Arvostuksen täytyy kuitenkin nousta sekä loppuasiakkaiden päästä että kääntäjien itsensä puolella niin, että se muuntuu myös rahaksi. Käännöstoimistojen pitää uskaltaa pyytää työstään kunnon palkkio ja kääntäjien pitää myöskin yhtenäisenä ammattikuntana uskaltaa pyytää kunnon palkkio ja tämä koskee myös muita maita, ei pelkästään Suomea. Niin kauan kuin on pienen hinnan hyväksyviä kääntäjiä tai käännöstoimistoja, suuri hintojen nosto loppuasiakkaiden puolelta saattaa jäädä haaveeksi. Tässä onkin liitolle työsarkaa ja yhteistyön paikka maailmanlaajuisesti. Peki Kuusisen sanoin: Ongelmaan on odotettavissa parannusta vasta, kun käännöstoimistot lopettavat alan polkumyynnin ja rupeavat oikeasti arvostamaan, myymään ja käyttämään kilpailuvalttina kääntäjiensä, niin talon sisäisten kuin ulkoa ostettujenkin, ammattitaitoa ja osaamista. Ja sitä puolestaan on turha odottaa, jos emme edes itse arvosta itseämme. 7

8 Kiinan kieltä ei pidetä tarpeellisena KAJ otti yliopistojen käännöstieteiden ainejärjestöjen kanssa kantaa käännösalan koulutuspolitiikkaan Yliopistojen uudistuksessa ollaan ajamassa alas käännösalaa itsenäisenä oppialana. Rahoituspohjan laajeneminen ei kosketa yleisesti humanistisia tieteitä ja sisäisessä rahanjaossa säästetään vääristä asioista. Esimerkiksi erittäin tarpeelliset käännöskielet kuten mandariinikiina, korea, hindi ja portugali puuttuvat valikoimasta. Käännösalan asiantuntijat KAJ ja ainejärjestöt ovat erittäin pettyneet käännösalan koulutuspoliittisiin uudistuksiin. Monia kursseja on säästösyistä yhdistetty kielten opetukseen, vaikka kielen tutkijoiden ja opettajien tarpeet eroavat merkittävästi kääntäjien tarpeista. Samalla kurssikohtaiset opiskelijamäärät ovat kasvaneet siten, että opettajat ylikuormittuvat ja opetuksen laatu kärsii. Tämä tulee erityisesti ilmi kielten opetuksessa, jossa kontaktiopetus on äärimmäisen tärkeää oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnallisessa keskustelussa unohdetaan, että etenkin globalisaation myötä suuri osa kaikesta päivittäin käyttämästämme informaatiosta ja esimerkiksi tuotteiden käyttöohjeista on käännetty jokaisen käännöksen takana on ihminen, jolla on myös juridinen vastuu käännöksestään tai tulkkauksestaan. Käännöksen tai tulkkauksen käyttäjän oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa koulutetaan osaavia ja vastuunsa tuntevia kääntäjiä ja tulkkeja. Siihen ei riitä pelkkä kielitaito, vaan taustalla on oltava kääntämiseen tai tulkkaukseen erikoistuneita, laajan yleissivistyksen omaavia, korkeasti koulutettuja henkilöitä. KAJ ja ainejärjestöt pitävät erikoisena, että kansainvälisesti ihailtua kääntäjien ja tulkkien koulutusohjelmaa ollaan supistamassa. Maailmalla syntyy koko ajan uusia Suomen entisen mallin mukaisia käännöstieteen laitoksia sitä mukaa, kun laadukkaan käännöksen arvo ja tarve ymmärretään. Samanaikaisesti Euroopan parlamentti on hyväksynyt oikeustulkkaus ja käännösdirektiivin, joka edellyttää laadun vaalimista. Miten laatua voi vaalia, mikäli asianmukaista koulutusta ei ole saatavilla? KAJ ja ainejärjestöt haluavat lisäksi muistuttaa, että suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn varmistamiseksi laadukkaat käännökset suomen kielestä muihin kieliin ovat avainasemassa. Tähän voidaan kouluttaa asiantuntijoita vain Suomessa. Sen sijaan, että käännöstieteitä kategorisesti supistetaan, tulisi pohtia koulutuksen parantamista ja kehittämistä. Eri kielten opetusta tulee lisätä ja äidinkielen erinomaiselle osaamiselle tulee antaa entistä suurempi painoarvo. Lisäksi tulkkauksen opetus ja alakohtaiset erikoiskurssit on palautettava opetusohjelmaan sekä kehitettävä uusia erikoiskursseja yhteistyössä eri tiedekuntien kanssa. Erikoisalojen ja työelämän tuntemus on äärimmäisen tärkeää kääntäjän tai tulkin ammattitaidon varmistamiseksi. Tällaisia erikoisaloja ovat mm. oikeus, hallinto, talous, lääke ja yhteiskunnalliset tieteet sekä tekniikka. LISÄTIETOJA: puheenjohtaja Anita Tuohino, puh: vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow Salonranta, puh: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Helsingin yliopiston käännöstieteen ainejärjestö KouKi ry Itä Suomen yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen aine järjestö Lingtwisti ry Tampereen yliopiston kääntämisen opiskelijoiden aine järjestö Transla ry Turun yliopiston kääntämisen opiskelijoiden ainejärjestö Kääntöpiiri ry Vaasan yliopiston kieltenlukijoiden ainejärjestö Övertäjät ry 8

9 Petrea Kuntoutuskeskus Käännösalan asiantuntijat (KAJ:n jäsenille) valtakunnallinen ASLAK-kuntoutuskurssi nro alkaa Petreassa elokuussa 2011 ASLAK Pysähdy kiireen keskellä... Työkyky on osa Sinua, osa elämääsi. Me Petreassa haluamme auttaa Sinua jaksamaan nyt ja tulevien työvuosien haasteissa. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: AJANKOHTA: vaikuttavaa kuntoutusta Olet lämpimästi tervetullut Petreaan! 9

10 KOLUMNI Kajawan kolumnisteina vuonna 2011 toimivat Suomessa käännösalalla työskentelevät ulkomaalaiset, jotka kertovat työelämästään. Sarjan aloittaa Nerija Jukniute Suominen. EU kääntämistä Suomessa Nerija Jukniute Suominen käännöskoordinaattori Euroopan kemikaalivirasto Euroopan unioni tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia käännös sekä muiden kielitieteellisten alojen osaajille. Vaikka suurin osa unionin valtavasta käännöstyöstä tehdään Euroopan komissiossa tai Euroopan parlamentissa joko Luxemburgissa tai Brysselissä, tarjoavat myös EU:n erilaiset virastot työpaikkoja monikielisyydestä kiinnostuneille. Toimin itse käännöskoordinaattorina Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston viestinnän yksikössä. Virasto toimii elämänlaadun parantamiseksi huolehtimalla kemikaalien turvallisesta käytöstä sekä kannustamalla uusiin innovaatioihin. Viestintäyksikön vastuulla on sekä viraston ulkoinen että sisäinen viestintä. Kohderyhmiä ovat niin yleinen julkisuus kuin ennen kaikkea kemikaaliasetuksen vaikutuspiirissä olevat sidosryhmät kuten teollisuus. Yksikkö järjestää myös monenlaisia kampanjoita asetuksen tiimoilta. Sisäisellä tiedotuksella pyritään pitämään koko 500n hengen henkilökunta tietoisena viraston ajankohtaisista asioista, strategian jalkautuksesta jne. Käännöskoordinaattorin vastuulla on ennen kaikkea, toimenkuvan nimenkin mukaisesti, toimia koordinoivana toimijana Luxemburgin käännöskeskuksen sekä kemikaaliviraston välillä. Viraston sisältä tulee lukuisia toimeksiantoja käännösten suhteen, jotka on toimitettava edelleen kootusti käännökseen. Käännösten yhteydessä suoritetaan myös käännösten laadunvalvontaa. Käännökseen tulevat asiakirjat ovat monipuolisia. Kyse voi olla suosituksista yrityksille, uutisista, hallinnollisista dokumenteista, tiedotusmateriaaleista, IT käyttöoppaista, verkkosivujen sisällöstä tms. Eräs merkittävä uusi hanke on kemikaaleihin liittyvän terminologisen tietokannan julkaiseminen. Lähiaikoina julkaistavan, monikielisen online portaalin tavoitteena on helpottaa asetuksen mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa ja lisätä selkeyttä ja yhdenmukaisuutta termien käytössä. Arkipäiväisen työn kannalta oleellista on ennen kaikkea hyvä organisointikyky sekä EU:n hallintomenettelyiden tuntemus. Muodollinen kääntäjän koulutus ei ole välttämättömyys, mutta siitä tai alan työkokemuksesta on selkeää hyötyä. Käytännön kautta kertyy kokemusta erityisesti erilaisten kulttuuristen käytäntöjen tunnistamisesta. Kääntäjille annetut ohjeet tulkitaan usein eri tavoin eri maissa, jonka vuoksi on kiinnitettävä huomiota tapaan, joilla ohjeita annetaan. Oma taustani matkalla EU n työntekijäksi kulki monen mutkan kautta. Valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi, pääaineena liettualainen filologia, Klaipedan yliopistosta Liettuassa. Tästä jatkoin Turun yliopistoon maisteriohjelmaan, josta valmistuin filosofian maisteriksi vuonna Työkokemusta alalta kartutin ennen kaikkea Euroopan komissiossa suoritetun harjoittelun kautta, jonka jälkeen kilpailun kautta sain kaksivuotisen määräaikaisen työsopimuksen Euroopan komission käännöspääosaston palvelukseen Luxemburgissa. Kaikki tämä kuitenkin alleviivaa lähinnä monipuolisen ammatillisen ja koulutuksellisen kokemuksen merkitystä. Parhaimpia kouluttajia monikieliseen ja kulttuuriseen ympäristöön onkin useassa maassa vietetty aika. 10

11 Henriikka Hakkala Selvitys käännöstekstien vaikutuksista EU:n monikieliseen yhteiskuntaan Informaatiotulvan seassa käännöstyö mielletään usein tekniseksi taustatoiminnoksi, joka on toissijainen alkuperäiseen tekstiin nähden. Itse käännös huomataan vasta, kun sen laadussa on ongelma. Euroopan komission käännöstoimen pääosasto ja asiantuntijat uskovat kuitenkin, että käännöstyön pelkistäminen tekniseksi taustaprosessiksi voi johtaa etenkin ammattilaisen tekemän käännöstyön mieltämiseen tarpeettomaksi toiminnoksi, jonka kustannukset eivät ole oikeutettuja. Estääkseen tätä eurooppalaisen monikielisyyden perusedellytyksiä uhkaavaa käsitystä juurtumasta käännöstoimen pääosasto on tehnyt selvityksen käännöstyön vaikutuksista yhteiskuntaan sekä siihen liitetyistä tulkinnoista Euroopan maissa: Contribution of translation to the multilingual society in the EU, European Commission, Selvitys toteutettiin vuoden 2010 aikana. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleja, viestimiä sekä asiantuntijoiden, ammattikääntäjien, tutkijoiden ja viranomaisten haastatteluja. VAIKUTUKSET ESIIN KÄSITEANALYYSILLÄ Asiantuntijapaneeli käytti käsiteanalyysia käännöstyön vaikutusten tunnistamisessa. Tiedon ja taiteen, kauppavirtojen, kulttuurien välisen viestinnän ja jaetun identiteetin liikkuvuuteen liittyvät vaikutukset jaoteltiin kuuteen kategoriaan: kulttuurien vuorovaikutus, Euroopan talouden globalisoituminen, tiedon siirtyminen, sosiaalinen osallisuus, Euroopan rakentaminen sekä toiminta konflikti ja vallankäyttötilanteissa. VAIKUTUSTEN LUOKITTELUA Eri ilmiöihin liitetyt käännöstyön vaikutukset voidaan jaotella edelleen sen mukaan, minkä laatuisia ne ovat. Vaikutukset voivat kohdistua: etäisyyteen yksilön ja toisella kielellä tuotetun resurssin välillä resurssin saatavuuteen (nopeus) käytettävän resurssin tarkkuuteen ja täsmällisyyteen saatavilla olevien resurssien määrään resurssin saatavuuden kattavuuteen toimijoiden autonomiaan tietyllä alalla tai tietyssä paikassa. JÄSENVALTIOISSA ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ Jäsenvaltioissa käännöstyötä ei arvioitu erityisen myönteisesti tai kielteisesti. Jaettu kokemus on kuitenkin, että suuri yleisö ei näytä tunnustavan käännöstyötä ammattina. Etenkin Brittein saarilla tietoisuus käännöstyöstä osana päivittäistä elämää on hyvin vähäistä. Briteissä myös viestimet ovat taipuvaisia esittämään käännöstyön muita maita negatiivisemmassa valossa. Tietyillä sektoreilla ja tietyissä palveluissa suuret yritykset ovat valmiita maksamaan ammattimaisesta käännöstyöstä. Pienet yritykset sen sijaan kokevat käännättämisen kalliina ja liikevoittoa leikkaavana. Ne luottavat mieluusti konekäännöksiin tai henkilöstönsä kielitaitoon. MITEN ETEENPÄIN? Käännöstoimen profiilin nostamiseksi selvityksen tekijät esittävät muutamia suosituksia: 1. Käännöstoimesta Euroopassa tarvitaan täsmälliset tiedot ja luvut edistämään tietoisuutta sen hyödyistä. 2. Käännöstyön ammatillista organisointia tulisi edistää. (Esim. yhtenäiset tutkintovaatimukset). 3. Euroopan komission muiden pääosastojen rahoitusta tulisi käyttää käännöstyön aseman edistämiseen Euroopassa. 4. Kansalaisia tulisi rohkaista osallistumaan käännöstyöhön (esim. talkoistamalla julkisten tekstien kääntäminen). 11

12 LYHYESTI IX KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN TUTKIMUKSEN SYMPOSIUMI Monitieteisyys mitä se on? Itä Suomen yliopisto Joensuu KäTu symposiumi on vuosittain koonnut yhteen kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoita ja tekijöitä. Toivotamme sinut sydämellisesti tervetulleeksi symposiumiin, olitpa sitten kääntäjä, tulkki, kääntäjien ja tulkkien kouluttaja, heidän toimintansa tukija tai alan opiskelija. Itä Suomen yliopistossa Joensuussa järjestettävän yhdeksännen symposiumin teemaksi on valittu kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen monitieteisyys. Monitieteisyyttä voidaan lähestyä useista näkökulmista, vaikkapa pohtimalla, mitä konkreettista hyötyä kääntämisen ja tulkkauksen monitieteisyydestä on ammatissa toimiville kääntäjille ja tulkeille. Symposiumin perinteitä noudattaen myös muut kääntämiseen ja tulkkaukseen sekä niiden tutkimukseen liittyvät aiheet ovat tervetulleita. Symposiumissa on kaksi pääpuhujaa, jotka tänä vuonna ovat Susanne Göpferich (Justus Liebig Universität, Gießen) ja Pekka Kujamäki (Itä Suomen yliopisto). Plenaari esitelmien lisäksi ohjelmassa on esitelmiä rinnakkaisissa sektioissa, työpajoja sekä pos teri, kirja ja hankenäyttely. ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu on 60 euroa; opiskelijoilta ja jatko opiskelijoilta 30 euroa (sis. alv 23 %). Osallistumismaksuun sisältyy symposiummateriaali sekä kahvi molempina päivinä. Kätu2011 symposiumiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa Ilmoittautumisia otetaan vastaan asti. Ilmoittautuminen on sitova. Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan myös työpajoihin ja illanviettoon, josta tulee tarkempia tietoja symposiumin kotisivulle lähiaikoina. 12

13 Reilua peliäkö? Lauri Mäkelä Kirjoittaja on freelancekääntäjä, joka edustaa Pre Text Oy:n kääntäjiä av käännöstoimistojen ja toimisto kääntäjien välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Av käännösalan levottomat vuodet jatkuvat toimistokääntäjien työehtosopimusneuvotteluissa Suomalaisten av kääntäjien ammattikunta on pieni, muutaman sadan hengen ryhmä, joka kääntää kaikki koti maisilla tv kanavilla näkyvät ohjelmat suomeksi tai ruotsiksi. Katsojalle käännökset näkyvät ja kuuluvat ruututeksteinä, selostuksen ja ruututekstin yhdistelmänä tai yksinomaan selostuksena, joka on ruututekstien lailla kääntäjän alkukielestä kääntämää. Lisäksi av kääntäjiä työllistävät elokuvateatterilevitykseen tulevat elokuvat sekä dvd ja blu ray muodossa julkaistavat sarjat, elokuvat ja moninaiset muut ohjelmatyypit, kuten dubbaustyöt. Näiden lisäksi suomennetaan myös muun muassa tietokoneja konsolipelejä sekä oopperoita. Työn tekeminen vaatii erinomaista äidinkielentaitoa ja vieraan kielen osaamista, laajaa yleissivistystä, tiedonhakukykyä sekä vieraiden kulttuurien ja tapojen tuntemusta. Työn vaativuus onkin asianmukaisesti otettu huomioon alalla voimassa olevassa Yhtyneet työehtosopimuksessa, joka koskee Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjiä. Sopimus ei ole yleissitova eli se sitoo ainoastaan sopimusosapuolia (Yleisradiota ja MTV3:a), mutta ei työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Sopimus takaa av kääntäjille työtä vastaavat kohtuulliset palkkiot, jotka on määritelty 1980 luvulla av kääntäjien työstä ja siihen kuuluvista käytännöistä tehtyjen mittausten ja laskelmien perusteella. Vuosien saatossa myös Yhtyneet kääntäjät ovat joutuneet taistelemaan palkkiotasostaan ja töistään, sillä kanavat ovat halunneet useaan otteeseen ulkoistaa töitä toimistoille, jotka tarjoavat huomattavasti halvempia hintoja kääntäjien kustannuk sella. Käännöstoimistoille työskentelevät av kääntäjät ovat puolestaan jo vuosia kärsineet paikallaan junnaavista alhaisista palkkioista, jotka eivät tunnu seuraavan edes yleisimpiä yhteiskunnallisia kasvuindeksejä. Alimmillaan toimistokääntäjien palkkiot ovat noin 30 prosenttia Yhtyneet sopimuksen käännöspalkkioista ja parhaimmillaankin alle 70 prosenttia. Lisäksi toimistojen kääntäjiä vaivaa niin kutsuttu pakkoyrittäjyys, sillä toimistot kehottavat heitä ryhtymään ammatinharjoittajiksi, jolloin kaikki yrittäjätoimintaan kuuluvat sivukulut ja muut velvoitteet lankeavat kääntäjän kontolle ilman että niitä otetaan mitenkään huomioon alkujaankin matalissa palkkioissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjät ovat työsuhteisia freelancereita, joiden eläke ja sosiaaliturvamaksut sekä lomakorvauksen maksaa työnantaja. Työnkuvaa on tutkittu työ ja elinkeinoministeriön työneuvostossa asti, ja sielläkin todettiin, ettei se ole yrittäjäluonteista. Toimistokääntäjien työnkuva ei käytännössä eroa Yhtyneet kääntäjien työnkuvasta mitenkään. Yksi ammattiliittojen tavoitteista onkin osoittaa, että työ on työsuhteista, jos kääntäjä tekee valtaosan töistään yhdelle toimeksiantajalle tämän valvonnassa ja eh doilla. Alalla pitkään vallinneen eriarvoisuuden ja toimistojen hintakilpailun takia Yhtyneet sopimukseen on jouduttu jo vuosia laatimaan uusien neuvottelukierrosten yhteydessä erillissopimuksia, joissa Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjille taataan tietty osuus kanavien käännöstöistä. Määritellyn osuuden ulkopuolelle jäävät työt voidaan teettää käännöstoimistoilla, ja muun muassa näistä osuuksista kilpaileminen on ajanut toimistot ja etenkin niiden kääntäjät ahdinkoon. Vuoden 2009 joulukuussa noin 60 freelancekääntäjää työllistänyt Pre Text Oy hävisi kilpailutuksessa kaikki Nelonen Medialle tekemänsä käännöstyöt (suuri osa Nelonen, Jim ja Liv 13

14 ANNA-MAIJA IHANDER kanavien suomennoksista) kansainväliselle käännöstoimisto Broadcast Text Internationalille, joka on viime vuosina tehnyt huikeaa, yli 20 prosentin liikevoittoa osin alhaisten käännöspalkkioidensa ansiosta. Kääntäjien tyytymättömyys saavutti kriittisen massan, ja uuden verkkosivuston ja liittojen aktivoitumisen ansiosta Suomen Journalistiliiton ja Akavan Erityisalojen Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäseniksi liittyi toistasataa kääntäjää. Samalla päätettiin käynnistää neuvottelut, joiden tavoitteena on luoda alalle käännöstoimistot kattava, aikanaan yleissitova työehtosopimus. 5. maaliskuuta 2010 alkaneisiin työehtosopimusneuvotteluihin kutsuttiin Suomen suurimmat av käännöstoimistot eli Broadcast Text International Oy, SDI Media Oy ja Pre Text Oy. Broadcast Text jättäytyi kuitenkin neuvottelupöydästä vedoten siihen, etteivät asiakkaat suostu läheskään sellaisiin hinnankorotuksiin, joita suunnitteilla oleva työehtosopimus edellyttää. Lisäksi todettiin, ettei yrittäjän asemassa olevien kääntäjien työehdoista voida kilpailulainsäädännön takia sopia kootusti. Neuvotteluja jatkettiin SDI Median ja Pre Textin edustajien kanssa, ja viime vuoden kesän ja syksyn aikana sopimusteksti saatiin valmiiksi palkkioita myöten. Alkuvuodesta 2011 neuvotteluissa on enää hiottu tekstiä ja keskusteltu siitä, miten sopimus käytännössä vaikuttaa alaan. Perjantaina järjestettiin neuvottelutapaaminen, jossa SDI Median ja Pre Textin edustajien oli määrä ilmoittaa, ovatko he sopimuksen allekirjoittamisen kannalla. Lehden mennessä painoon tulos ei ollut vielä selvillä, mutta jos sopimus saadaan aikaan, voi koko av käännösala muuttua pian tasa arvoisemmaksi ja reiluksi työllistäjäksi. Valitettavasti vuosien hintakilpailu on johtanut siihen, että toimistot vetoavat asiakkaiden niukkaan maksuhalukkuuteen, joka puolestaan perustuu siihen, mihin hintaan toimistot ovat niille todelliselta hinnaltaan paljon arvokkaampia käännöstöitä myyneet. Kääntäjien ja liittojen perimmäisenä tavoitteena on luoda koko alan niin kanavayhtiöt kuin käännöstoimistotkin kattava yleissitova työehtosopimus, joka on reilun ja turvallisen työnteon perusta. Ilman yleissitovaa työehtosopimusta toimistojen on vaikea sitouttaa kääntäjiä pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Sen sijaan ne joutuvat vuodesta toiseen haalimaan palvelukseensa työelämään vasta tutustuvia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä ole perillä kaikista alan realiteeteista. Ilman vakaita ja tasapuolisia ehtoja toimistot eivät myöskään pysty toimimaan tasapainoisesti, vaan joutuvat nyhtämään mahdolliset vuosineljännesvoittonsa tekemällä jatkuvasti alempia tarjouksia ja kiskomalla omat hupenevat marginaalinsa suostuvaisten kääntäjien selkänahasta. Kääntäjät puolestaan eivät kykene tuottamaan laadukkaita suomennoksia, kun pienet palkkiot pakottavat tekemään töitä liian nopeasti, jolloin huolellisuudesta on tingittävä. Kun kääntäjien palkkiot ja käännösten hinnat ovat kohdallaan eli nykyisiä toimistojen palkkioita korkeammalla, av käännösala ei ajaudu läpikulkualaksi, vaan tarjoaa pysyvän, asiallisesti palkatun ja vakaan työpaikan kaikille suomalaisten ylivoimaisesti eniten lukemien tekstien kirjoittajille. Lisätietoa aiheesta on av kääntäjien uudehkolla verkko sivulla osoitteessa kaantajat.fi Yhtyneet sopimukseen voi tutustua Radio ja televisiotoimittajien liitto ry:n verkkosivuilla osoitteessa KAJ:n verkkosivuilla on neuvottelurupeaman varrelta lukuisia tiedotteita, joista uusin osoitteessa kaannostoimistojen_uuden_tyoehtosopimuksen_sisalto_on_valmis.html 14

15 Katri Blomster Penni tekstistäsi Hinnoittelumuutos syvensi av kääntäjän ahdinkoa. Kääntäjien ja liittojen perimmäisenä tavoitteena on luoda koko alan niin kanavayhtiöt kuin käännöstoimistotkin kattava yleissitova työehtosopimus, joka on reilun ja turvallisen työnteon perusta. MISTÄ KAIKKI ALKOI? Vuonna 2010 Nelosen kanaville tehtävien tekstitysten hinnoittelu muuttui. Ennen kääntäjä sai palkkionsa tvohjelman repliikkimäärien mukaan, mutta nyt hinta lasketaan ohjelman keston perusteella. Kääntäjän palkkio on siis sama, huolimatta siitä, sisältääkö tunnin ohjelma tiukkaa keskustelua alusta loppuun vai vain vähän puhetta musiikin lomassa. Hinnoittelumuutos johtui siitä, että Nelonen solmi uuden sopimuksen ohjelmiensa tekstityksestä. Työt siirtyivät suomalaiselta Pre Text Oy:lta kansainväliselle Broadcast Textille, ja uuden sopimuksen myötä vaihtuivat myös palkkioiden perusteet. Kuva viime keväänä Kolmen sepän patsaalla järjestetystä av kääntäjien infotempauksesta. ANNA-MAIJA IHANDER MIKÄ MUUTTUI? Muutoksen seurauksena freelancerina toimivan avkääntäjän palkkapussi keveni roimasti. Pahimmillaan kuukausiansiot tippuivat 500 euroa kuussa. Jos uuden hinnoittelun piirissä olevaa kääntäjää verrataan niihin av kääntäjiin, jotka kuuluvat Yhtyneet sopimuksen piiriin, palkkiot ovat jopa 2,5 kertaa pienemmät. Työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä saa siis keskimäärin 750 euroa käännöksestä, josta sopimuksen ulkopuolella oleva saisi 300 euroa. Yhtyneet työehtosopimus kattaa mm. Ylen ja MTV:n kääntäjät. MIKÄ MÄTTÄÄ? Uusi hinnoittelu on freelancereille ongelmallinen, koska heille lähetetään talk showt ja dokumentit, joiden kääntäminen vie paljon aikaa repliikkien määrän vuoksi. Alhaisia hintoja poljetaan siis entisestään. Aiemmin ajateltiin, että av kääntäjän ihanteellinen työtahti on yhden 45 minuuttisen ohjelman tekstittäminen viikossa. Nyt minuuttitaksalla kääntävä freelancer saa kahden 45 minuutin ohjelman viikkotahdilla alle 1800 euroa kuussa bruttona. Jotta itsensä työllistävän palkasta jäisi jotain käteen, on ohjelmia käännettävä kolmekin viikossa. Kiireessä kärsii laatu, mikä harmittaa alan ammattilaista: Harvalla käännösalalla palaute on yhtä välitöntä ja tylyä, sanoo alalla vuosia työskennellyt kääntäjä. Kamalinta on kuitenkin, että rakastamaansa työtä joutuu tekemään kiireen ehdoilla. Nykyinen työtahti sotii kääntäjän ammattietiikkaa vastaan kaikin mahdollisin tavoin. 15

16 KOKOUSKUTSU Käännösalan asiantuntija KAJ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina klo alkaen Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksessä käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tilinpäätös vuodelta 2010 ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen 6. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tili velvollisille 7. Kokouksen päättäminen Kokouksen aluksi Kirjastoseuran puheen johtaja, kolumnisti, radiohenkilö ja freelancer Jukka Relander alustaa filosofis yhteiskunnallisella teemalla Itsensä työllis täminen, järjestäytyminen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, jonka jälkeen on mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun. Tervetuloa! Helsingissä, Hallitus Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen keskiviikkoon mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa Maistraatinportti 4 A Helsinki