EU-yhteistyötä Itämeren hyväksi EU-samarbete Östersjön till gagn. Lomavinkki: Poikkea merimuseoon! Semestertips: Besök ett sjöfartsmuseum!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-yhteistyötä Itämeren hyväksi EU-samarbete Östersjön till gagn. Lomavinkki: Poikkea merimuseoon! Semestertips: Besök ett sjöfartsmuseum!"

Transkriptio

1 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Albatrossen 2/2009 EU-yhteistyötä Itämeren hyväksi EU-samarbete Östersjön till gagn Lomavinkki: Poikkea merimuseoon! Semestertips: Besök ett sjöfartsmuseum! 1

2 Albatrossen 2/2009 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite/Postadress: PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin/Telefon: Telefax: Sähköposti/E-post: Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: Painos/Upplaga: nro/nr ilmestyy/utges 3/2009 vko/vecka 39 4/2009 vko/vecka 50 Kannen kuva/pärmbild: Jukka Nurminen, Abyss Art Oy Vrouw Maria makaa Jurmon kaakkoispuolella 41 metrin syvyydessä. Syvyydestä huolimatta hyvissä olosuhteissa pohjalle asti tunkeutuu luonnonvaloa, joka valokuvauksessa mahdollistaa vallitsevan valon käytön. Vrouw Maria on yksi maailman parhaiten säilyneistä 1700-luvun aluksista. Sen runko on käytännössä ehjä, ja mastot uhmaavat yhä meren syleilyä. Aluksen löytymistä seurasi suuri kohu, sillä sen ruumassa uskotaan olevan Katariina Suuren Hollannin huutokaupoista ostamia taideaarteita. Puiset laivanhylyt säilyvät Itämeressä poikkeuksellisen hyvin, sillä valtamerissä esiintyvä laivoja tuhoava laivamato (Teredo navalis) ei selviydy Itämeren kylmässä murtovedessä. Hylyt voivat olla asuinpaikkoja monimuotoisille eliöyhteisöille aina mikroskooppisista mikrobeista kaloihin. Kuvassa on Vrouw Marian keula. Vrouw Maria ligger sydost om Jurmo på 41 meters djup. Under gynnsamma förhållanden tränger trots djupet ändå naturligt ljus ända ner till bottnet och möjliggör utnyttjande av rådande ljusförhållanden vid fotografering. Vrouw Maria är ett av världens bäst bevarade fartyg från 1700-talet. I praktiken är fartygets skrov helt och masterna trotsar fortfarande havets omfamning. Efter att fartyget påträffats uppstod stor uppståndelse kring fyndet, för man förmodar att det i fartygets lastrum finns konstskatter som förvärvats av Katarina den Stora på auktioner i Holland. Vraken av träfartyg bevaras exceptionellt bra i Östersjön, för fartygsmasken Teredo navalis, som förekommer i världshaven och bryter ner fartygen, klarar sig inte i Östersjöns kyliga bräckta vatten. Vraken kan fungera som boplatser för en mångfald av organismer, allt från mikroskopiska mikrober till fiskar. På bilden Vrouw Marias förskepp. 2 Sisällys Innehåll Pääkirjoitus Lain ja sopimusten suojaamaa eläketurvaa Ledaren Pensionsskyddet skyddas av lag och avtal Kansainvälistä yhteistyötä Itämeren hyväksi Suomen Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto uskoo EU:n Itämeri-strategian antavan konkreettisia eväitä ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Internationellt samarbete till gagn för Östersjön Finlands Östersjöambassadör Jari Luoto är övertygad om att EU:s Östersjöstrategi ger konkret vägkost för lösning av miljöutmaningarna. Konehuoneen kuumuudesta luonnon rauhaan Eläkepäivät saattavat kirvoittaa luovia kykyjä. Laivasähkömiehenä 35 vuotta seilannut Ismo Viljanen runoilee luonnon rauhassa. Från maskinrummets värme till naturens frid Pensionärsdagarna kan locka fram skapande förmåga. Ismo Viljanen, som seglade i 35 år, skriver dikter i naturens lugn. Rauman merimuseo kertoo merimiehen arjesta Olemme mitä suurimmassa määrin merimiehen museo, sanoo museon johtaja Hannu Vartiainen. Raumo sjöfartsmuseum berättar om sjömannens vardag Vi är i högsta grad sjömännens museum, säger museets direktör Hannu Vartianen. Lomavinkki: Tutustu merimuseoihin! Suomessa on useita merimuseoita, joista jokaisesta löytyy mielenkiintoista merihistoriaa. Semestertips: Bekanta dig med sjöfartsmuseerna! Det finns många sjöfartsmuseer i vårt land. Alla bjuder på intressant sjöfartshistoria. Eläke- ja sosiaaliturva ulkomaantyöstä Työntekijöiden eläke- ja muu sosiaaliturva on EU- ja ETA-maiden piirissä varmistettu kansainvälisin sopimuksin, mutta eri maiden järjestelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kysymyksiä ja vastauksia Ulkomaantyö ja verotus Miten ja mistä voi hakea ulkomaantyöstä kertyvää eläkettä Pensions- och socialskyddet i utlandsarbete Arbetstagarnas pensions- och övriga socialskydd har i EU- och EES-länderna säkerställts med internationella fördrag, men systemen i de olika länderna avviker något från varandra. Frågor och svar Utlandsarbetet och beskattningen Hur och var söks i utlandet intjänad pension Matkoja maailman merillä Willem Barentsin unelma oli purjehtia Kiinaan Koillisväylää myöten. Resor på världens hav Willem Barents dröm var att segla till Kina via Nordostpassagen. Merimiestalojen äitiryhmä kokoontui runoiltaan Helsingin Pihlajamäen merimiestalojen 1960-luvun arki heräsi uudelleen eloon, kun Ulla Welin kokosi entisen naapurustonsa äidit runojen ja muistojen äärelle. Sjömanshusens mammagrupp träffades på en diktafton 1960-talets vardag i sjömanshusen i Rönnbacka i Helsingfors vaknade på nytt till liv när Ulla Welin samlade mödrarna i sitt tidigare grannskap till en afton i tecknet av dikter och minnen. Hylyn tarina I: Everilda Joulukuun alussa 1914 kolme laivaa osui kahden päivän aikana saksalaisen Deutschland-aluksen Selkämerelle laskemaan miinasulkuun. Ensimmäisenä matkansa pään kohtasi ruotsalainen Everilda. Vrakets historia I: Everilda Inom två dagar i början av december 1914 gick tre fartyg under efter att ha gått på minor i ett minfält som lagts ut av det tyska fartyget Deutschland i Bottenhavet. Det första av dem som mötte sitt öde var svenska Everilda. Uutisia Nyheter 9 24

3 Lain ja sopimusten suojaamaa eläketurvaa Suomalainen työeläkejärjestelmä on osoittanut maailmanlaajuisessa talouden myllerryksessä vahvuutensa. Eläkkeensaajat ja työelämässä edelleen mukana olevat voivat luottaa siihen, että he saavat eläkkeensä lupausten mukaisesti. Toisin kuin monessa muussa maassa eläketurva ei meillä ole maksuperusteinen vaan etuusperusteinen. Maksuperusteisessa järjestelmässä eläkkeen määrä riippuu siitä, kuinka suuria maksuja järjestelmään on maksettu ja mikä on maksuista kertyneiden edelleen sijoitettujen varojen lopullinen tuotto. Etuusperusteisessa järjestelmässä eläketaso ja edut on sovittu tai lailla määrätty etukäteen. Suomessa työeläkejärjestelmän maksukyky on varmistettu monin eri tavoin. Järjestelmäämme on mm. luotu vahvat puskurit sijoitusten heilahtelujen varalta, ja sijoitukset ja riskit on hajautettu laajalti erilaisiin kohteisiin. Tämän lisäksi työeläkevakuuttajien vakavaraisuussäännöksiä on vallitsevassa talouden poikkeustilanteessa väliaikaisesti lievennetty. Tällä on pyritty estämään tiukoista vakavaraisuussäännöksistä johtuva epärationaalinen toiminta; myy halvalla, osta kalliilla. Työeläkevakuuttajat olivat talousnäkymien jatkuvasti synkentyessä jo valmistautumassa osakeomistuksensa vähentämiseen. Samalla vaarana oli myös se, että suomalainen osakeomistus olisi siirtynyt huomattavassa määrin muihin käsiin. Erittäin heikosta sijoitusvuodesta huolimatta Merimieseläkekassan vakavaraisuus pysyi koko vuoden 2008 kohtuullisella tasolla. Toimintapääoma oli 2,5-kertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. Vaikka sijoitusomaisuuden tuotto oli miinusmerkkinen, se ei suinkaan ollut alan huonoimpia, vaan lähinnä keskitasoa. Heilahtelun ja epävarmuuden arvioidaan jatkuvan markkinoilla vielä ainakin jonkin aikaa. Talouskasvun elpymisestä ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin varmoja johtopäätöksiä. Parhaassa tapauksessa näemme ensimmäiset merkit paremmasta vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pääkirjoitus Ledaren Helena Jaatinen Merimieseläkekassan toimintakertomus 2008 on nähtävissä verkkosivuillamme Pensionsskyddet skyddas av lag och avtal Det finländska arbetspensionssystemet har visat sin styrka i ekonomins globala kaos. Såväl pensionstagarna som de som ännu är i arbetslivet kan lita på att de får sina pensioner enligt givna löften. Avvikande från många andra länder är vårt pensionssystem inte avgifts- utan förmånsbaserat. I det avgiftsbaserade systemet är pensionens storlek beroende av hur stora premier det betalats till systemet och vilken den slutliga avkastningen är på placeringen av de upplupna premiemedlen. I det förmånsbaserade systemet har pensionsnivån och förmånerna avtalats eller fastställts i lag på förhand. I vårt land har arbetspensionssystemets solvens säkerställts på många olika sätt. I systemet har det bl.a. skapats starka buffertar som gardering mot fluktuationer i placeringarna och både dessa och riskerna har bred spridning till olika objekt. Utöver detta har arbetspensionsförsäkrarnas solvensbestämmelser pga det rådande exceptionella ekonomiska läget mildrats temporärt. Genom åtgärden har man försökt hindra irrationella åtgärder pga de stränga solvensbestämmelserna; sälja billigt, köpa dyrt. Då de ekonomiska utsikterna fortlöpande blev allt dystrare var arbetspensionsförsäkrarna redan beredda att minska sitt aktieinnehav. Samtidigt förelåg det också risker för att finländskt aktieägande i betydande utsträckning skulle övergå i andra händer. Trots det ytterst svaga placeringsåret hölls Sjömanspensionskassans solvens hela 2008 på en rimlig nivå. Verksamhetskapitalet var 2,5-falt i jämförelse med solvensgränsen. Trots att placeringstillgångarnas avkastning hade negativt förtecken hörde den på intet sätt till de sämsta i branschen, utan höll närmast medelnivå. Fluktuationen och osäkerheten på marknaden bedöms fortsätta ännu åtminstone någon tid. Några alltför säkra slutsatser om en återhämtning för den ekonomiska tillväxten kan inte göras ännu i det här skedet. I bästa fall får vi se de första tecknen på en förbättring under årets sista kvartal. Sjömanspensionskassans verksamhetsberättelse för 2008 kan läsas på vår webbsajt 3

4 4

5 Kansainvälisellä yhteistyöllä konkreettisia muutoksia ITÄMEREN HYVÄKSI Suomen Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto uskoo, että Itämeren rantavaltioiden viranomaisten yhteistyöllä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti meren tilaan. Hänen mukaansa EU:n Itämeri-strategiasta tulee merkittävä toimintasuunnitelma, joka antaa konkreettisia eväitä ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Teksti: Suvi Artti Kuvat: Marina Paulaharju ja Plugi Suomen Itämeri-suurlähettiläänä heinäkuusta 2008 lähtien toiminut Jari Luoto koordinoi EU:n ja valtionhallinnon toimia Itämeren tilan kohentamiseksi. EU:n Itämeri-strategian lisäksi vastikään on valmistunut valtioneuvoston Itämeri-selonteko, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. EU:n komission valmistelema unionin sisäinen Itämeri-strategia toimenpideohjelmineen on tämän lehden ilmestyessä edennyt julkistamisvaiheeseen: jäsenmaat ovat saaneet esityksen käsiteltäväkseen Tavoitteena on, että strategia hyväksytään lokakuun Eurooppa-neuvostossa. Suomen Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto painottaa, että pelkällä paperilla ei tehdä mitään, vaan esitys sisältää 60 sivua konkreettisia toimintamalleja. Strategian neljän pääkohdan ympäristön, talouden, yhteyksien ja turvallisuuden alle on kirjattu 15 päätavoitetta, joista kukin sisältää konkreettisia lippulaivahankkeita, Luoto kertoo. Hän kiittelee, että komissio on toiminut strategian valmistelussa avoimesti alueen valtioiden kanssa. He ymmärtävät, että asian paras osaaminen on täällä, eikä suinkaan Brysselissä. Valmistelun aikana on järjestetty sidosryhmäkuulemisia sekä kaksi isompaa konferenssia. Strategian kullekin päätavoitteelle määritetään johtovaltio vastaamaan kohdan toteuttamisesta. Suomi on tarjoutunut ottamaan yksin vetovastuun meriturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta koskevista päätavoitteista sekä yhdessä toisen jäsenvaltion kanssa rehevöitymisen vastaisia toimia koskevasta tavoitteesta. Meriturvallisuus Suomen erityisosaamista Tavoite nousta johtavaksi meriturvallisuusalueeksi kuuluu suomalaisten erityisosaamisen piiriin. Liikenne lisääntyy, talviolot ovat hankalia, kaikkien miehistöjen osaamisesta ei ole takeita, Jari Luoto luettelee turvallisuusriskejä. Tavoitteena on saada koko Itämeren laivaliikenne aukottoman valvonnan piiriin. Pyrimme parantamaan eri valtioiden viranomaisten välistä yhteistyötä. Suunnitelmissa on Itämeren rantavaltioiden ja koko EU:n merialueet kattava yhteinen 5

6 Suomen aloitteesta EU:n strategiaan on liitetty pohjoinen ulottuvuus, jonka kautta toimenpiteiden toteuttamiseen saadaan mukaan myös Venäjä. Emme voi sanella määräyksiä venäläisille, vaan heidän kanssaan on pyrittävä yhteistyöhön, Luoto korostaa. Hänen mukaansa onkin tärkeää löytää paikka, jossa Itämeri-asioista voi neuvotella tasavertaisesti venäläisten kanssa. Kaikki, mistä halutaan sopia kansainvälisesti, pitäisi viedä IMOon (International Maritime Organization). Venäjä on mukana myös Itämeren suojelukomissio HELCOMissa, joten venäläisiä pyritään sitouttamaan sitä kautta päätöksiin. Ympäristöasioissa mukaan tarvitaan myös Valko-Venäjä ja Ukraina, koska Itämeren valumaalueet ulottuvat sinne asti. Valuma-alueella asuu yli 90 miljoonaa ihmistä, ja alueen pinta-ala on neljä kertaa suurempi kuin itse meren pinta-ala. Itämeren valuma-alueella asuu yli 90 miljoonaa ihmistä, ja alueen pinta-ala on neljä kertaa suurempi kuin itse meren pinta-ala. I Östersjöns avrinningsområdet bor över 90 miljoner människor och områdets areal är fyra gånger så stort som själva Östersjöns yta. meritilannekuva järjestelmä, jonka kautta alueen kaikkien maiden merelliset viranomaiset kykenevät valvomaan ja ennaltaehkäisemään riskitilanteiden syntyä, Luoto kuvailee. Toinen tavoite on Suomenlahdella toimivan GOFREP-ilmoittautumisjärjestelmän kehittäminen ja siitä saatujen hyvien kokemusten hyödyntäminen kaikkialla Itämerellä. Yksi tapa vähentää onnettomuusriskiä on reititysjärjestelmä, jollainen on tällä hetkellä käytössä 20 yksittäisellä alueella Itämerellä. Järjestelmän ansiosta liikenne ohjautuu kaistoille, jolloin onnettomuuksien riski pienenee. Ahvenanmerelle on tulossa tällainen reititysjärjestelmä kesällä Öljykuljetusten määrä kasvussa Valvonnan lisäämiselle on tarvetta, sillä Itämeren laivaliikenne kasvaa voimakkaasti: sen on arvioitu lisääntyvän 60 prosenttia vuosina Yhtenä syynä tähän on Baltian maiden ja Venäjän talouden kasvu, jonka Jari Luoto arvioi jatkuvan vahvana, vaikka talouden taantuma hieman hidastaakin sitä. Viime kesänä yhden vuorokauden aikana Suomenlahdella kulki kaikkiaan jopa 600 kauppa-alusta, hän kertoo. Alusten määrä on edelleen kasvussa, sillä Tanskan salmien ahtauden vuoksi Itämerelle tulevien alusten koko ei voi enää juurikaan kasvaa. Erityisesti öljykuljetusten lisääntyminen Venäjän uusien suurten satamien myötä lisää onnettomuuksien riskiä. Vuonna 2007 Primorskin satamasta rahdattiin 74,2 miljoonaa tonnia raakaöljyä, ja Ust-Lugan sataman kehittämisen myötä kuljetusten arvioidaan lisääntyvän niin, että vuonna 2015 Suomenlahdella kuljetetaan jo 250 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Edistystä on tapahtunut siinä, että yksirunkoisia öljytankkereita ei Itämerellä enää kulje, vaikka kaksoisrunkovaatimus tulee muodollisesti voimaan vasta vuonna Lastinantajat eivät halua omalle kontolleen öljyonnettomuutta, joka voisi tuhota koko Suomenlahden pitkäksi aikaa, Luoto toteaa. Venäjä mukaan pohjoisen ulottuvuuden kautta Jari Luoto painottaa, että myös Venäjä on otettava mukaan Itämerta koskevaan päätöksentekoon. Yli puolet fosforipäästöistä peräisin maataloudesta Itämeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen, jonka taustalla on lähinnä maataloudesta ja yhdyskuntajätevesistä mereen päätyvä fosfori. Itämeren vesi vaihtuu 30 vuoden välein, ja meren keskisyvyys on vain 55 metriä, kun esimerkiksi Välimerellä se on 1,5 kilometriä, Luoto selvittää Itämeren erityispiirteitä, jotka tekevät siitä alttiin rehevöitymiselle. Vedenpuhdistus on olennainen osa rehevöitymisen ehkäisemistä, mutta yhtä tärkeää on puuttua päästöjen lähteisiin: maatalouden ravinnekuormitusta on vähennettävä ja alusliikenteen jätepäästöt minimoitava. Fosforipäästöistä 60 prosenttia tulee maataloudesta. Lannoitteiden määrää pitäisi vähentää ja suojakaistaleita perustaa, Jari Luoto linjaa ja huomauttaa, että tässä suhteessa suomalaiset voivat katsoa peiliin; Saaristomeri on likaantunut nimenomaan suomalaisen maatalouden takia. Suurin osa ravinteista valuu vesistöihin talviaikana, kun mikään ei kasva. Erityisesti leudot, sateiset talvet ovat olleet pahoja. Osittain ongelmana on yksinkertaisesti tiedon puute: vähempikin lannoitus riittäisi, mutta maanviljelijät toimivat vanhojen tapojen mukaan. Myös maanviljelijöiden tukijärjestelmä kaipaa Luodon mukaan uudistamista: Maatalouden ympäristötuki ei tällä hetkellä kohdennu riittävän tehokkaasti eivätkä tuen saamiseksi vaaditut toimenpiteet täytä tehokkaan vesiensuojelun tavoitteita. Satamien jätevesijärjestelmien osalta Suomi puolestaan on edelläkävijä. Yritämme levittää muuallekin Suomen mallia: täällä satamat on yhdistetty viemäriverkostoon ja laiva liitetään kiinni putkiin, kun se tulee satamaan. Järjestelmät pitäisi joka paikassa muuttaa sellaisiksi, että ne kannustavat jättämään jätevedet satamaan. Saasteita myös ilmasta käsin Mereen valuvien ravinnepäästöjen lisäksi Itämerta kuormittavat ilmasta laskeutuvat päästöt. Teollisuuden rikkipäästöt on saatu kuriin, mutta merenkulun päästöt ovat Jari Luodon mukaan vielä ongelma. 6

7 Päästöihin on tulossa rajoituksia, kun IMOssa sovitut rikkirajoitukset tulevat portaittain voimaan vuosina Kun rikkiä saa nyt olla Itämerellä purjehtivien alusten polttoaineessa korkeintaan 1,5 prosenttia, vuonna 2015 raja vedetään 0,1 prosenttiin. Vähärikkiseen polttoaineeseen siirtymisestä koituvia kustannuksia on Jari Luodon mukaan liioiteltu. Tällä hetkellä vähärikkiselle polttoaineelle ei ole kysyntää, joten sen hinta on paljon korkeampi kuin kysynnän lisääntyessä. Ilman kautta laskeutuviin saasteisiin kuuluvat myös typen oksidit, joiden vähentäminen edellyttää muutoksia alusten moottoritekniikkaan. IMOssa valmistellaan uusia säännöksiä myös typen oksidien rajoittamiseksi. Määräys liittyy laivojen rakentamiseen ja koskee siis vain uusia aluksia, Jari Luoto kertoo. Suomen osalta vuosiluku on auki, mahdollisesti se on Määräyksiä pyritään kuitenkin täyttämään jo ennen takarajaakin. Vedenpuhdistamoiden tehostaminen alkaa tuottaa tulosta Itämeren tilanne on edelleen hälyttävä, mutta toukokuussa saatiin ensimmäinen merkki siitä, että meren pelastamiseksi tehtävät toimenpiteet alkavat hitaasti tuottaa tulosta: Itämeren typpi- ja fosforipäästöjen määrän havaittiin kääntyneen laskuun ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun. Havainnon tehnyt Tukholman yliopiston professori Fredrik Wulff piti tulosta positiivisena yllätyksenä mutta muistutti, että suurin osa työstä on vielä edessä. Pietarin jätevedenpuhdistamo alkaa Jari Luodon mukaan jo olla yhtä hyvällä tasolla kuin Helsingin ja Tukholman. Puolan jätevedenpuhdistamoita kohennetaan parhaillaan EU:n rakennerahaston tuella. Kaliningradia Luoto kuvailee vedenpuhdistuksen mustaksi pisteeksi, mutta sielläkin on vireillä hanke toimivan puhdistamon rakentamiseksi. Isojen kaupunkien vedenpuhdistamojen kunnostaminen on Luodon mukaan hyvä alku, mutta hän muistuttaa, että se ei riitä; kaikki valuma-alueella maahan laskettu ja sitä kautta vesistöihin päässyt saaste päätyy lopulta Itämereen. Jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan Jari Luoto kiittelee, että EU-maiden Itämeri-yhteistyö on tiivistä ja yhteisen meren pelastamiseksi on helppo löytää yhteinen sävel. Hän huomauttaa, että paljon on jo tapahtunut, vaikka Baltian maat ja Puola ovat olleet EU:n jäseniä vasta viisi vuotta. Nyt jo ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta vieläkin tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan. Itämeri-suurlähettiläs muistuttaa, että jokainen meistä voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Paljon asioita voidaan tehdä toisella tapaa. Esimerkiksi fosfaatittomat pesuaineet ovat lisääntyneet, mutta edelleen käytetään myös fosfaatteja sisältäviä pesuaineita, joista pitäisi luopua kokonaan. Vaikutukset syntyvät pienistä puroista. Konkreta förändringar genom internationellt samarbete TILL GAGN FÖR ÖSTERSJÖN Finlands Östersjöambassadör Jari Luoto är övertygad om att tillståndet i innanhavet kan påverkas på ett avgörande sätt genom samarbete mellan myndigheterna i länderna kring Östersjön. Enligt honom kommer EU:s Östersjöstrategi att bli en betydelsefull verksamhetsplan, som ger konkret vägkost för lösning av miljöutmaningarna. Den av EU:s kommission beredda interna Östersjöstrategin jämte åtgärdsprogram står när den här tidningen publiceras på tröskeln till offentliggörande: medlemsländerna har fått förslaget för behandling den Målet är att strategin ska godkännas vid Europarådets möte i oktober. Finlands Östersjöambassadör Jari Luoto understryker att man inte gör nånting enbart med dokumentet, men att förslaget omfattar 60 sidor konkreta verksamhetsmodeller. Under strategins fyra huvudpunkter miljö, ekonomi, kontakter och säkerhet har man skrivit in 15 huvudmål. I vart och ett av dessa ingår konkreta flaggskeppsprojekt, berättar Luoto. Han berömmer kommissionen för att den vid beredningen av strategin har fungerat öppet med staterna i området. De inser att den bästa knowhown finns här och inte i Bryssel. Under beredningen har det hållits hearingar för intressegrupperna samt två större konferenser. För respektive huvudmål i strategin fastställs en ledande stat som ansvarar för realiserandet av målet ifråga. Finland har erbjudit sig att ensam fungera som ansvarig för de huvudmål som gäller sjösäkerhet och intern säkerhet samt att tillsammans med någon annan medlemsstat bära ansvaret för det mål som gäller bekämpning av eutrofieringen. Finland har specialkunskaper inom sjösäkerhetens område Målet att bli ett ledande sjösäkerhetsområde ingår i det finländska specialkunnandets område. Trafiken ökar, vinterförhållandena är svåra, garantier för att alla besättningar är kunniga finns inte, Jari Luoto räknar upp säkerhetsrisker. Målet är att få all fartygstrafik i Östersjön under en heltäckande kontroll. Vi strävar till att förbättra Jari Luoto, som sedan juli 2008 fungerat som Finlands Östersjöambassadör, koordinerar EU:s och statsförvaltningens aktiviteter för förbättrandet av tillståndet i Östersjön. Utöver EU:s Östersjöstrategi har statsrådet nyligen färdigställt sin Östersjöredogörelse. Som bäst är den under behandling i riksdagen. samarbetet mellan myndigheterna i Östersjöstaterna. Det finns också planer på att skapa ett gemensamt heltäckande system för tillståndet på Östersjön och EU:s övriga havsområden. Via det kan de marina myndigheterna i alla länder i området övervaka och förebygga uppkomsten av risksituationer, förklarar Luoto. Ett annat mål är att utveckla GOFREP-anmälningssystemet på Finska viken och utnyttja de goda erfarenheterna av systemet på hela Östersjön. Ett annat system för minskande av risken för olyckor är det ruttuppläggningsystem som för närvarande används i 20 enskilda områden på Östersjön. Systemet styr trafiken in på särskilda sjöfiler, varvid risken för olyckor minskar. Sommaren 2010 tas ett sådant system i bruk på Ålands hav. 7

8 Oljetransporternas volym ökar Det finns ett behov av ökad övervakning, för fartygstrafiken på Östersjön ökar kraftigt: den bedöms öka med 60 % under åren En orsak till detta är att tillväxten för ekonomierna i Baltikum och Ryssland fortsätter starkt trots att recessionen något bromsar upp den, bedömer Jari Luoto. Under senaste sommar kunde det röra sig upp till 600 handelsfartyg under ett och samma dygn på Finska viken, konstaterar han. Antalet fartyg ökar fortsättningsvis, för pga att de danska sunden är så trånga kan storleken på fartyg som kommer in i Östersjön inte just öka mera. I och med att nya stora ryska hamnar kommit med i bilden och särskilt oljetransporterna har ökat har också riskerna för olyckor ökat. Under 2007 fraktades 74,2 miljoner ton råolja från hamnen i Primorsk och när utbyggnaden av hamnen i Ust-Luga blir klar räknar man med att det redan 2015 transporteras 240 miljoner ton olja per år genom Finska viken. Framsteg har skett såtillvida att det inte mera rör sig oljetankrar med enkelt skrov i Östersjön trots att kravet på dubbelt skrov formellt träder i kraft först Befraktarna vill inte ha på sitt konto en eventuell oljeolycka som kunde förstöra hela Finska viken för en lång tid, konstaterar Luoto. Ryssland med via den nordliga dimensionen Jari Luoto understryker att också Ryssland bör tas med i det beslutsfattande som gäller Östersjön. På initiativ av Finland har det till EU:s strategi fogats en nordlig dimension. Via denna kan vi få med också Ryssland vid genomförandet av aktuella åtgärder. Vi kan inte diktera bestämmelser för ryssarna utan vi ska sträva till samarbete med dem, understryker Luoto. Enligt honom är det viktigt att hitta en plats där vi kan förhandla jämnbördigt om Östersjöfrågor med ryssarna. Alla frågor i vilka man önskar ingå internationella avtal bör föras till IMO (International Maritime Organization). Ryssland är också med i skyddskommissionen för Östersjön, HELCOM. Därför vill vi binda ryssarna den vägen vid besluten. I miljöfrågor behöver vi också Vitryssland och Ukraina, för Östersjöns avrinningsområden sträcker sig ända dit. I avrinningsområdet bor över 90 miljoner människor och områdets areal är fyra gånger så stort som själva Östersjöns yta. Över hälften av fosforutsläppen kommer från jordbruket Östersjöns allvarligaste miljöproblem är eutrofieringen. I bakgrunden för denna finns närmast fosfor från jordbruket och kommunalt avloppsvatten som hamnar i havet. Vattnet i Östersjön byts med 30 års intervall och innanhavets medeldjup är bara 55 meter, medan det i t.ex. Medelhavet är 1,5 kilometer, redogör Luoto för särdrag i Östersjön, som gör innanhavet känsligt för eutrofiering. Rening av vattnet är en väsentlig del av förebyggandet av eutrofiering, men lika viktigt är det att ingripa i källorna för utsläppen: belastningen med närsalter i jordbruket bör minskas och utsläppen av avfall från fartygstrafiken bör minimeras. 60 % av fosforutsläppen kommer från jordbruket. Mängden gödslingsmedel borde minskas och buffertzoner anläggas, Jari Luoto drar upp linjer och påpekar att finländarna i det här avseendet borde se sig i spegeln; det är uttryckligen det finländska jordbruket som förorenat Skärgårdshavet. Största delen av närsalterna rinner ut i vattendragen vintertid då ingenting växer. Särskilt de milda, regniga vintrarna har varit av ondo. Problemet är delvis helt enkelt brist på information: det skulle bra räcka med mindre gödsling men jordbrukarna fungerar enligt gammal sed. Också jordbrukarnas stödsystem är enligt Luoto i behov av förnyelse: Jordbrukets miljöstöd är inte för närvarande tillräckligt effektivt fokuserat och de åtgärder som krävs för att erhålla stöd fyller inte målen för ett effektivt vattenskydd. Däremot är Finland när det gäller systemen för avfallsvatten i hamnarna en föregångare. Vi försöker sprida den finländska modellen också till andra hamnar: hos oss har hamnarna kopplats till avloppsnätet och när fartygen anlöper hamnen kopplas de till avloppsnätet. Systemen borde på alla platser förändras på ett sådant sätt att de uppmuntrar fartyget att lämna avfallsvattnet i hamnen. Föroreningar också från luften Utöver närsaltsutsläpp som rinner ut i havet belastas Östersjön också av nedfall från luften. Industrins svavelutsläpp är numera under kontroll, men sjöfartens utsläpp är fortfarande problematiska enligt Jari Luoto. Begränsningar av utsläppen är på kommande då de inom IMO avtalade begränsningarna av svavelutsläppen stegvis träder kraft åren Mot att de på Östersjön seglande fartygen nu får ha högst 1,5 % svavel i sitt bränsle dras gränsen 2015 vid 0,1 %. Kostnaderna för övergången till bränsle med låg svavelhalt är enligt Jari Luoto överdrivna. För närvarande finns det inte efterfrågan på bränsle med låg svavelhalt, vilket gör att priset ännu är mycket högre än när efterfrågan stiger. Till nedfallet från luften hör också kväveoxiderna. Minskningen av dessa förutsätter ändringar av fartygens motorteknik. Inom IMO bereds också nya bestämmelser för begränsning av kväveoxider. Bestämmelserna anknyter till bygget av fartyg och gäller således endast nya fartyg, berättar Jari Luoto. För Finlands del är årtalet öppet, eventuellt blir det Man försöker dock uppfylla bestämmelserna redan innan de träder i kraft. Effektiveringen av vattenreningsverken börjar avkasta resultat Tillståndet i Östersjön är fortsättningsvis alarmerande, men i maj erhölls det första tecknet på att åtgärderna för att rädda innanhavet långsamt börjar avkasta resultat: För första gången sedan 1970-talet observerades att volymen kväve- och fosforutsläpp i Östersjön vänt över i nedgång. Professor Fredrik Wulff vid Stockholms universitet som gjorde observationen ansåg resultatet vara en positiv överraskning men påpekade att vi ännu har största delen av arbetet framför oss. Reningsverket i S:t Petersburg börjar enligt Jari Luoto redan hålla en lika god nivå som reningsverken i Helsingfors och Stockholm. Reningsverken i Polen moderniseras som bäst med stöd av EU:s strukturfond. Kaliningrad beskrivs av Luoto som en svart punkt i vattenreningen, men också där är ett projekt för uppförande av ett fungerande reningsverk aktuellt. Iståndsättandet av vattenreningsverken i de större städerna är enligt Luoto en bra början, men han påpekar att det inte räcker; alla föroreningar inom avrinningsområdet som släppts ut i markerna och den vägen kommit ut i vattendragen hamnar till slut i Östersjön. Var och en kan påverka genom sina val Jari Luoto lovordar det intensiva Östersjösamarbetet mellan EU-länderna. Det är lätt att hitta en gemensam melodi för räddandet av det gemensamma innanhavet. Han påpekar att det redan hunnit hända mycket trots att de baltiska länderna och Polen inte varit mer än fem år medlemmar i EU. Vi är nu på väg i rätt riktning men ett ännu närmare samarbete behövs. Östersjöambassadören påminner oss om att vi alla kan påverka genom våra egna val. Det är många saker som kan göras på ett annat sätt. T.ex. har sortimentet fosfatfria tvättmedel ökat, men fortfarande används också tvättmedel som innehåller fosfater. Ifrån dem borde vi avstå helt. Verkningarna uppstår från många bäckar små 8

9 Runoileva sähkömies siirtyi KONEHUONEEN KUUMUUDESTA LUONNON RAUHAAN M/s Kristina Regina vaihtui tervattuun soutuveneeseen ja sähkömiehen työ rantanuotion ääressä riimittelyyn, kun euralainen Ismo Viljanen jäi kolme vuotta sitten eläkkeelle. Nyt hän on yhdessä taiteilijanaisystävänsä kanssa julkaissut runo-kuvakirjan sekä pitänyt yhteisnäyttelyn, jolle on luvassa jatkoa. Teksti: Suvi Artti Kuvat: Marina Paulaharju Laivasähkömies Ismo Viljanen oli 57-vuotias, kun eläkkeeseen oikeuttavat meripalvelukuukaudet tulivat täyteen. Puolierakoksi itseään kuvaileva mies oli saanut tarpeekseen konehuoneen kuumuudesta 35 vuoden seilaamisen jälkeen. Hän kaipasi rauhallisia eläkepäiviä ilman aikatauluja; veneen tervaamista, soutelua ja kalastelua järvellä. Kaverit kysyvät, miksen hanki soutuveneeseen perämoottoria. Mutta minä sain siitä pärinästä tarpeekseni merillä, nyt kuuntelen mieluummin linnunlaulua, Viljanen sanoo. Vapaudenkaipuu vei merille Ismo Viljanen valmistui 1960-luvun lopulla sähkömieheksi Kokemäen ammattiopistosta ja ehti tehdä parin vuoden ajan alan töitä maissa, ennen kuin sammumaton jano ja vapaudenkaipuu veivät nuoren miehen merille luvun alussa töitä piisasi, ja hän sai helposti ensimmäisen pestinsä Rauman myllystä. Lähdin seikkailemaan, ja ajan mittaan siitä muodostui vakituinen työ. Alkuvuosina hän seilasi mm. Karibialla Wihurin palveluksessa ja sen jälkeen Effoan laivoilla. Mieleen ovat jääneet mm. seilaukset Effoan Aldebaranilla Japanin ja Uuden-Seelannin välillä. Silloin pidettiin hauskaa, mutta olihan se yksinäistä elämää, Viljanen toteaa nyt. Hän ei näe merityössä mitään yhteyttä merimiehiä romantisoiviin lauluihin. Monella on väärä käsitys alan romanttisuudesta, enkä aina viitsi korjata sitä. Viljasen työuran aikana merimiehen työ muuttui paljon. Alkuun ei ollut kunnon lomia, vaan merillä oltiin kuukausikaupalla lähes vuosikin kerrallaan, että sai edes ilmaisen tiketin ulkomailta kotiin. Nykyisin järjestelmä mahdollistaa hänen mukaansa lähes normaalin elämän. Rahtilaivoilta risteilijälle Rahtilaivoilta Ismo Viljanen siirtyi Kristina Reginalle, jossa työskenteli lähes parinkymmenen vuoden ajan eläkkeelle jäämiseensä saakka. Aluksi laiva seilasi Helsingin ja Tallinnan väliä ja siirtyi sitten risteilemään vuodenajasta riippuen mm. Välimerelle, Länsi-Afrikan rannikolle sekä kesäisin mm. Norjaan ja Islantiin. 9

10 Viljanen viihtyi hyvin risteilyaluksella, ja myös laivan työrytmi, kuusi viikkoa maissa ja kuusi viikkoa merillä, sopi hänelle hyvin. Risteilyillä olimme yleensä joka aamu uudessa satamassa. Harrastin lenkkeilyä, ja kun laivalla oli liukuva työaika, pääsin juoksemaan lähes päivittäin. Siitä tuli minun tapani hankkia endorfiinia. Myös työporukka Kristina Reginalla oli mukava, vaikka euralainen aluksi tunsikin kuuluvansa etniseen vähemmistöön kotkalaisten enemmistön joukossa. Sittemmin myös euralaisedustus vahvistui, kun risteilyisännäksi palkattiin Viljasen serkkupoika. Inspiraationa Kalevala ja esihistoria Kun konehuoneen kuumuuteen kyllästynyt sähkömies pääsi sitten viettämään odottamiaan rauhallisia eläkepäiviä Pyhäjärven rannoille, rantanuotiolla avautuikin uusi ura. Jostain syvältä alkoi pulputa riimejä, joita hän raapusti talteen klubiaskin kanteen tai polkupyörälaukkuun pakattuun lehtiöön. Viljasen mukaan hänen naisystävällään, kuvataiteilija Annette Juuselalla, oli suuri merkitys runojen synnyssä. Heidän yhteisteoksena, maalauksin kuvitetun runokirjan Kanteleen kaukainen kaiku omistuskirjoituksessa hän kirjoittaa: Ilman rakastettuni Annetten säälimätöntä piiskausta kirjoitukseni eivät olisi milloinkaan nähneet päivänvaloa. Pariskunnan yhteistyö on ollut hedelmällistä, molemminpuolista vuorovaikutusta; maalaukset ovat toimineet inspiraationa runoihin ja toisinpäin. Yhteiseen teokseen on kiteytetty voimallinen tunne nykyihmisen osasta sukupolvien ikuisessa ketjussa, joka syntyi Kalevalan tarinoiden ja Euran esihistorian inspiroimana. Keväällä 2009 pariskunta järjesti yhdessä tekstiilitaiteilija Sanna Saarisen kanssa kalewww. ala.fi -yhteisnäyttelyn Lönnströmin taidemuseossa Raumalla. Seuraavan kerran Viljasen ja Juuselan yhteistyön hedelmiä voi ihailla Eurajoella Vuojoen kartanon Galleria Gylichissä Paikallishistoriaa ja klassikoita Perheen ainoana lapsena kasvanut Ismo Viljanen arvelee erakkoluonteensa juontavan juurensa jo lapsuudesta. Pienessä euralaisessa rantakylässä ei ollut kavereita lähellä, mutta äiti opetti käymään kirjastossa, ja lukeminen on ollut rakas harrastus siitä lähtien. Runoja hän ei omien sanojensa mukaan jaksa lukea, mutta on sen sijaan pienestä pitäen ollut kiinnostunut tietokirjallisuudesta ja lukenut Euran kirjastosta lähes kaiken, mikä käsittelee paikallishistoriaa. Kaunokirjallisuudesta mm. kotimaiset klassikot miellyttävät. Yhtenä mieleenpainuvimmista lukukokemuksista Viljanen mainitsee Victor Hugon Kurjat, joka on kaunis kaikessa raadollisuudessaan. Suomen kieli lähellä sydäntä Myös merillä ollessaan Ismo Viljanen luki paljon. Laivoilla ei varsinkaan alkuaikoina ollut juuri varaa valita, vaan sähkömies tottui lukemaan kaikkea mitä sai käsiinsä. Kunhan jotain lukemista sai. Kartano-sarjakin meni paremman puutteessa, hän nauraa ja muistelee, ettei hänen työuransa alkuvuosina ollut edes Mepaa, vaan kauppalaivaston huoltoneuvosto, jonka laivoille toimittamien kirjojen varassa piti sinnitellä. Kirjoittaminen sen sijaan tuli kuvioihin vasta eläkkeellä. Merivuosinaan Ismo Viljanen ei pitänyt päiväkirjaa, mutta työpäiväkirjaan tuli kirjoitettua humoristisiakin juttuja omaksi ja muiden sähkömiesten iloksi. Verbaalinen lahjakkuus on osin verenperintöä; Viljasen edesmennyt täti sanoitti lauluja ja kirjoitti lyhyttä proosaa. Runoileva eläkeläinen on huolissaan suomen kielen tilasta, joka hänen mielestään on heikentynyt mm. tekstiviestien typistävän vaikutuksen vuoksi. Yritän omalta osaltani rikastuttaa kieltä. Moni on sanonut, että käytän paljon vanhoja sanoja. Järvielämää lastenlasten kanssa Ismo Viljasen kesän kohokohta on, kun lapsenlapset tulevat viikoksi tai pariksi äijän luo. Hän opettaa heillekin järvielämää: kalastetaan, käydään rantasaunalla ja uimareissuilla. Kun lapsenlapset ovat lähteneet, runoilijalla on taas aikaa istahtaa rauhassa rantanuotiolle ja kuulostella, minkälaisia riimejä runosuonesta pulppuaa. Meriaiheisia runoja ei klubiaskin kanteen ole vielä syntynyt. Ehkä se aika on vielä liian tuoreessa muistissa. Voi olla, että niitäkin alkaa jossain vaiheessa tulla. Diktarelektrikern flyttade från FRÅN MASKINRUMMETS VÄRME TILL NATURENS FRID M/s Kristina Regina byttes till en tjärad roddbåt och elektrikerns arbete till versskrivande vid den öppna elden på stranden, när eurabon Ismo Viljanen för tre år sedan gick i pension. Nu har han tillsammans med sin konstnärsväninna publicerat en dikt-bilderbok samt hållit en gemensam utställning med henne. Fortsättning är utlovad. Fartygselektrikern Ismo Viljanen var 57 år gammal när det till pension berättigande antalet sjötjänstmånader uppfylldes. Mannen, som säger sig vara halvenstöring, hade fått tillräckligt av maskinrummets värme efter 35 års seglande. Han längtade efter lugna pensionärsdagar utan tidtabeller; tjärande av roddbåten, rodd och fiske på sjön. Kompisarna frågade varför jag inte skaffade en snurra till roddbåten. Men jag fick nog av motorbullret till sjöss. Nu hör jag hellre på fågelsång, säger Viljanen. 10 Längtan efter frihet förde till sjöss Ismo Viljanen blev klar med sin elektrikerutbildning vid Kumo yrkesinstitut i slutet av 1960-talet och hann under ett par år arbeta i branschen på land innan ett outsläckligt frihetsbegär förde den unga mannen til sjöss. I början av 1970-talet fanns det gott om jobb och han fick lätt sin första hyra genom kvarnen i Raumo. Jag åkte ut på äventyr och med tiden förvandlades det till en fast anställning. Under de första åren seglade han bl.a. på Karibiska havet i Wihuris tjänst och efter det på Effoas båtar. I minnet har bl.a. seglatserna på Effoas Aldebaran mellan Japan och Nya Zeeland stannat. Då hade vi roligt, men nog var det ju ett ensamt liv, konstaterar Viljanen nu. I sjöarbetet ser han ingenting gemensamt med de sånger som romantiserar sjömännen. Många har fel uppfattning om det romantiska i branschen, och jag orkar inte alltid korrigera dem. Under Viljanens arbetsliv förändrades sjömannens arbete. I början gavs det inte ordentliga semestrar fast vi var ute till sjöss många månader i sträck upptill närmare ett år utan avbrott ibland, för att få ens en gratis biljett från utlandet hem. Nuförtiden möjliggör systemet ett nästan normalt liv, enligt honom. Från fraktfartyg till kryssningsbåt Från fraktfartygen flyttade Ismo Viljanen över till Kristina Regina. På henne jobbade han i nästan

11 tjugo års tid ända fram till sin pensionering. Till en början seglade fartyget mellan Helsingfors och Tallinn, men flyttade sedan söderut och började beroende på årstiden kryssa bl.a. på Medelhavet, utmed Västafrikas kust samt sommartid bl.a. i Norge och Island. Viljanen trivdes bra på kryssningsfartyget och även med arbetsrytmen på fartyget. Sex veckor i land och sex veckor till sjöss passade honom utmärkt. På kryssningarna låg vi vanligen alla morgnar i en ny hamn. Jag brukade motionslöpa och genom att fartyget hade flexibel arbetstid kunde jag löpa nästan dagligen. Det blev min vana att skaffa endorfin så här. Också arbetslaget på Kristina Regina var trevligt, även om eurabon till en början kände sig höra till en etnisk minoritet bland kotkabornas majoritet. Sedermera stärktes också eurarepresentationen när Viljanens kusin anställdes som kryssningsvärd. Inspiration från Kalevala och förhistorisk tid När sedan den på maskinrummets värme trötta elektrikern kunde inleda sina efterlängtade lugna pensionärsdagar vid stranden av Pyhäjärvi öppnades nya perspektiv vid den öppna elden. Någonstans från djupet började det välla dikter som han präntade ner på cigarettasken eller anteckningsblocket som fanns nerpackat i cykelväskan. Enligt Viljanen hade hans väninna, bildkonstnären Annette Juusela, stor betydelse vid dikternas tillkomst. I dedikationen i deras gemensamma verk, den med hennes målningaar illustrerade diktsamlingen Kanteleen kaukainen kaiku skriver han: Utan att min älskade Annette skoningslöst drivit på skulle mina skriverier aldrig ha sett dagens ljus. Parets samarbete har varit en fruktbar, ömsesidig interaktion; målningarna har fungerat som inspiration till dikterna och tvärtom. I det gemensamma diktverket koncentreras en stark känsla av nutidsmänniskans roll i släktledens eviga kedja. Det inspirerades av berättelserna i Kalevala och den förhistoriska tiden i Eura. Våren 2009 ordnade paret tillsammans med textilkonstnären Sanna Saarinen den gemensamma utställningen kalewww.ala.fi på Lönnströms konstmuseum i Raumo. Följande gång frukterna av Viljanens och Juuselas samarbete kan beundras är den i Galleri Gylich på Vuojoki herrgård i Euraåminne. Lokalhistoria och klassiker Ismo Viljanen, som vuxit upp som familjens enda barn, förmodar att hans enstöringsnatur har sina rötter redan i barndomen. I den lilla strandbyn i Eura fanns det inte kamrater i närheten, men hans mor lärde honom att besöka biblioteket. Ända sedan dess har läsning varit en kär sysselsättning. Enligt egen utsago orkar han inte läsa dikter, men däremot har han ända sedan barndomen varit intresserad av faktalitteratur och har på Eura bibliotek läst nästan allt som handlar om lokalhistoria. Av skönlitteraturen står bl.a. de inhemska klassikerna nära hans hjärta. Som en av de mest oförglömliga läseupplevelserna nämner Viljanen Victor Hugos verk Samhällets olycksbarn, som är skönt i allt sitt elände. Det finska språket nära hjärtat Också när han var på sjön läste Ismo Viljanen mycket. På fartygen fanns det särskilt de första tiderna inte så mycket att välja på, men elektrikern vande sig vid att läsa vad han kom över. Bara det fanns något att läsa. T.o.m. Kartanoserien dög i brist på bättre, skrattar han och påminner sig att inte ens SjSB fanns ännu under de första åren av hans arbetsliv. Då fanns bara handelsflottans serviceråd så det var bara att hanka sig fram med de böcker rådet levererade till fartygen. Däremot kom skrivandet in i bilden först som pensionerad. Under åren till sjöss förde Ismo Viljanen inte dagbok, men i arbetsdagboken skrev han nog också en del humoristiska inslag till sin egen och övriga elektrikers glädje. Den verbala ådran är till en del nedärvd; Viljanens framlidna moster skrev texter till sånger och korta prosatexter. Ismo Viljasen runot syntyvät Euran Pyhäjärven rannalla maisemissa, joissa hän on asunut koko ikänsä. Ismo Viljanens dikter får sin upprinnelse vid stranden av Pyhäjärvi i Eura, där han har bott hela sitt liv. Den diktförfattande pensionären är bekymrad över det finska språkets tillstånd. Det har enligt hans åsikt bl.a. blivit sämre på grund av textmeddelandenas förkortande inverkan. För egen del försöker jag berika språket. Många har sagt att jag använder rikligt med gamla ord. Insjöliv tillsammans med barnbarnen Höjdpunkten på Ismo Viljanens sommar infaller när barnbarnen kommer för en vecka eller två till gubben. Han lär också dem insjöliv: de fiskar, badar bastu och ror ut på simturer tillsammans. När barnbarnen har åkt iväg har poeten igen tid för att i lugn och ro sitta på stranden vid den öppna elden och lyssna på dikter som springer fram ur diktarådran. Dikter med havsmotiv har inte ännu präntats på cigarettaskens baksida. Kanske den tiden ännu är i alltför färskt minne. Det kan nog hända att också de börjar bubbla fram i något skede. 11

12 Rauman merimuseo tallentaa MERIMUISTOJA JÄLKIPOLVILLE Rauman vanhan merikoulun tiloissa vuodesta 2004 toiminut merimuseo on erikoistunut merimiehen arjen kuvaamiseen. Museon keskeistä antia ovat sähköiseen muotoon tallennetut arkistot vanhoista valokuvista ja kirjeistä. Rauman merimuseon johtaja Hannu Vartiainen on ollut museoprojektissa mukana vuodesta 2000 lähtien, jolloin museota alettiin luoda tyhjästä. Direktören för Raumo sjöfartsmuseum Hannu Vartiainen har varit med i museiprojektet ända sedan 2000 då man började skapa museet ur tomma intet. ovat tärkeitä, mutta niiden taustalla oleva tieto on vielä tärkeämpää, linjaa Rauman merimuseon johtaja, meri- Esineet kapteeni Hannu Vartiainen. Hänen mukaansa museon fokus on hieman toinen kuin muilla Suomen merimuseoilla: Olemme mitä suurimmissa määrin merimiehen museo. Laajoja tietokantoja sähköisessä muodossa Rauman merimuseoon on haettu tietoa entisaikojen merimiehen arjesta sellaisena kuin se oli, myös karuine puolineen. Museo sijaitsee vuonna 1900 valmistuneessa Rauman vanhassa merikoulussa, ja sen tietokannoista löytyy tietoja mm. merikoulun Teksti: Suvi Artti Kuvat: Marina Paulaharju vanhoista oppilaista. Olemme saaneet paljon vanhoja dokumentteja ja valokuva-albumeja tallennettavaksi koulun entisiltä oppilailta tai heidän omaisiltaan, jotka ovat käyneet etsimässä tietoa, Hannu Vartiainen kertoo. Kallisarvoiset aineistot skannataan sähköiseen muotoon isolla resoluutiolla. Dokumentit on koottu tietomajakoihin eli näyttöpäätteille, joista museokävijä voi tutkia laajoja aihekokonaisuuksia ja tietokantoja. Halukkaat voivat myös tallentaa sähköisiä arkistoja cd:lle tai muistitikulle ja viedä niitä kotiin tutkittavaksi. Museon kuvamajakoihin on tallennettu jopa vanhaa valokuvaa, joiden joukossa on todellisia helmiä rahtilaivojen matkoilta kaukomaille. 12

13 Henkilökohtaista historiaa Tietokantoihin on tallennettu esimerkiksi merimiesten ja heidän vaimojensa välistä kirjeenvaihtoa. Kun molempien osapuolten kirjeet ovat tallessa, syntyy keskustelu, joka valottaa aivan erilaista historiaa kuin viralliset dokumentit, Hannu Vartiainen toteaa ja kuvailee kirjeissä käytettäviä kiertoilmaisuja: Vaimo voi esimerkiksi kirjoittaa, että se, mitä arvelin viime syksynä, on osoittautunut todeksi: saamme kesällä vieraita, ja tarkoittaa, että perheeseen on tulossa neljäs lapsi. Toisena esimerkkinä sähköiseen muotoon skannatusta dokumentista Vartiainen mainitsee 21-vuotiaan suomalaisen merimiehen muistikirjan vuodelta Yhdysvaltain länsirannikolla seilanneen merimiehen elämä oli hyvin erilaista kuin useimpien 21-vuotiaiden elämä nykyään. Myös merimiesten lääkärikirja vuodelta 1924 on mielenkiintoista luettavaa; kirjassa kuvaillaan merimiesten ongelmina mm. jalkahiki, rasvatauti, juoppoustauti ja meritauti. Karua kertomaa merityön vaaroista Koskettava on museon teos, jossa näytetään vaihtuvia mustavalkokuvia merimiehistä ja taustalla luetaan Merimiehen ystävä -lehdessä julkaistuja pikkuuutisia suomalaisten merimiesten kuolemista. Hannu Vartiainen huomauttaa, että merimiehen työ oli aikoinaan vaarallinen ammatti etenkin ennen vuotta 1875, jolloin saatiin läpi ensimmäinen asetus lastiviivasta eli laivan kylkeen maalatusta viivasta, joka osoittaa lastin turvallisen määrän. Siihen saakka ylilastaus oli syynä moniin onnettomuuksiin. Ennen lain voimaantuloa hukkui 12 vuoden aikana jopa englantilaista merimiestä. Se tarkoittaa, että joka kuudes merimies hukkui, Hannu Vartiainen kertoo järkyttäviä lukuja. Siitä on romantiikka kaukana. Lasti oli aina vakuutettu, mutta merimiesten tilanne oli huomattavasti huonompi. Varustamon vastuu loppui siihen, kun laiva haaksirikkoutui, Vartiainen kertoo. Kuolleiden merimiesten leskille maksettiin palkkaa vain haaksirikkopäivään asti. Sen vuoksi laivat raportoivat laivapäiväkirjaan kohdattu sen ja sen niminen laiva jos laiva katosi, oli tiedossa, missä se oli viimeksi nähty. Muuten työnantaja olisi voinut halvalla päästäkseen väittää, että laiva haaksirikkoutui heti lähtöä seuraavana päivänä. Varustamot eivät myöskään maksaneet haaksirikosta selviytyneiden merimiesten kotimatkaa, vaan merimies jätettiin oman onnensa nojaan hankkiutumaan kotiin toiselta puolelta maailmaa. Jos laiva esimerkiksi torpedoitui toisen maailmansodan aikana, merimies sai palkkaa vain siihen päivään saakka, kun hänellä oli laiva alla. Kun virui pelastusveneessä kaksi kuukautta odottamassa pelastumista, se oli omaa aikaa, josta ei maksettu, Vartiainen kuvailee merimiesten heikkoa työsuhdeturvaa. Kapteenintaidot koetukselle simulaattorissa Museon toisessa kerroksessa maakrapukin pääsee kokeilemaan, miltä tuntuu ohjata laiva vaikkapa New Yorkin satamaan tai onnistuuko ison laivan ohjaaminen Kustaanmiekan läpi Helsinkiin. Navigaattorisimulaattori s/s Jenny on museon vetonaula, jonka äärestä etenkään pienimmät museovieraat eivät malttaisi millään lähteä pois. Tämä on tietääksemme maailman ainoa merimuseo, jossa pääsee kokeilemaan näin aitoa navigaattorisimulaattoria, kertoo museon amanuenssi Mikko Aho. Simulaattorissa on hänen mukaansa sama ohjelmisto, jota käytetään merenkulkuoppilaitoksissa. Valikoimaan kuuluu satamia eri puolilta maailmaa, ja vaikeusastetta voi lisätä säätilaa muuttamalla; tarjolla on mm. sadetta, sumua ja tietenkin myrskyä. Näyttely avaa Kap Hornin legendaa Kesäkuussa Rauman merimuseossa avattiin vuoden kestävä Kap Horn -näyttely. Hannu Vartiaisen mukaan tarkoitus on kertoa faktatietoa mystisenä pidetystä niemestä. Osa Kap Horn -tarinoista pitää paikkansa, mutta osa on legendaa. Näyttelyyn kuuluva animaatio osoittaa, miten suuri ero on sillä, purjehtiiko Kap Hornin ympäri Tyynenmeren vai Atlantin suunnasta. Idästä länteen purjehdittaessa matka kesti toiselta laivalta vastatuulessa 58 päivää, toiseen suuntaan taas voi päästä myötätuulessa viidessä päivässä. Vartiainen arvelee paikan saaneen legendaarisen maineensa siellä vallitsevien hankalien olosuhteiden vuoksi. Ilmasto on niin etelässä hyvin kylmä, ja onhan se surkeaa elämää joutua purjehtimaan toista kuukautta siksakkia märkänä ja kylmissään. Kolmimastoparkki Favellin keulakuva on Rauman merimuseossa lainassa Helsingin kaupunginmuseosta. Tremastade barken Favells galjonsfigur har utlånats till Raumo sjöfartsmuseum av Helsingfors stadsmuseum. Rauman merimuseo on avoinna joka päivä klo avoinna ti pe ja su klo Talviaikana sunnuntaisin klo Muina aikoina avoinna tilauksesta. Myös pienille ryhmille. Kalliokatu 34, Rauma 13

14 Raumo sjöfartsmuseum förvarar MARINA MINNEN FÖR KOMMANDE SLÄKTLED Raumo sjöfartsmuseum, som är inrymt i den gamla sjömansskolan sedan 2004, har specialiserat sig på att skildra sjömännens vardag. Museets centrala tillgång är arkivet med gamla fotografier och brev, som deponerats i elektronisk form. är viktiga, men ännu viktigare är den info som finns bakom dem, förklarar sjöfartsmuseets direktör, sjökapten Föremålen Hannu Vartiainen. Enligt honom har uppläggningen av museets samlingar fokuserats på ett litet annorlunda sätt än av övriga sjöfartsmuseer i vårt land: Vi är i högsta grad sjömännens museum. Omfattande databaser i elektronisk form Raumo sjöfartsmuseum har samlat på fakta om sjömännens vardag i forna tider sådan den var inklusive sina kärva sidor. Museet är inrymt i Raumo gamla sjöfartsskola. Bygget slutfördes I museets databaser finns bl.a. uppgifter om sjöfartsskolans gamla elever. Vi har ofta besökts av skolans forna elever och anförvanter till dem, som sökt information om sina egna. Via dem har vi också fått många gamla dokument och fotoalbum för deponering hos oss, berättar Hannu Vartiainen. Det värdefulla materialet skannas till elektronisk form med stor upplösning. Dokumenten har sammanförts i infofyrar, bildskärmsterminaler, där besökarna kan undersöka omfattande temahelheter och databaser. Den som vill kan överföra elektroniska arkivuppgifter till cd-skivor eller minnesstickor och på så sätt föra dem hem för närmare studium. I museets fotofyrar har hela gamla foton sammanförts. Bland dem finns verkliga pärlor från fraktfartygens resor till fjärran länder. Personhistoria I databaserna finns t.ex. korrespondens mellan sjömännen och deras hustrur deponerad. Genom att bägge parternas brev finns bevarade uppstår en diskussion, som belyser en helt annorlunda historia än de officiella dokumenten, konstaterar Hannu Vartiainen och beskriver i breven använda omskrivningar: Hustrun kan t.ex. skriva, att det jag anade i höstas ser ut att besannas: på sommaren får vi gäster, vilket betyder att ett fjärde barn är på kommande i familjen. Som ett annat exempel på de till elektronisk form skannade dokumenten nämner Vartiainen en 21-årig finländsk sjömans anteckningsbok från Sjömannen seglade på den amerikanska västkusten och hans liv var mycket annorlunda än de flesta 21-åringarnas liv idag. Också sjömännens läkarbok från 1924 är intressant läsning; som problem för sjömännen beskrivs bl.a. åkommorna fotsvett, fettsjuka, dryckenskapssjuka och sjösjuka. Karga berättelser om sjöarbetets risker Gripande är ett bildverk av museet, som växlande visar svartvita foton av sjömän medan man i bakgrunden läser i tidskriften Merimiehen ystävä publicerade notiser om finländska sjömän som avlidit. Hannu Vartiainen påpekar att sjömannens arbete i tiden var ett farligt yrke särskilt före Det året godkändes den första förordningen om lastlinjer, dvs på fartygens sidor målade linjer, som visar var gränsen för en säker last går. Fram till dess var överlast orsaken till många olyckor. Före lagen trädde i kraft drunknade hela engelska sjömän inom förloppet av 12 år. Det innebar att var sjätte sjöman drunknade, relaterar Hannu Vartiainen de skakande siffrorna. Romantiken var nog fjärran då. Lasten var alltid försäkrad, men med sjömännens ställning var det avsevärt sämre ställt. Rederiets ansvar upphörde i och med att fartyget led skeppsbrott, berättar Vartiainen. Till de döda sjömännens änkor betalades lön bara fram till datumet för skeppsbrottet. Därför rapporterade fartygen i skeppsdagboken mött fartyg med det och det namnet om fartyget försvann så visste man var och när det senast hade setts. Annars kunde arbetsgivaren för att komma billigt undan påstå att fartyget hade lidit skeppsbrott redan dagen efter avfärden. Rederierna betalade inte heller hemfärden för sjömän som räddats vid skeppsbrottet utan sjömannen lämnades åt sitt öde och fick klara sig hem på egen hand från andra sidan av världen. Om fartyget t.ex. under andra världskriget torpederades fick sjömannen lön bara fram till den sista dagen han hade fartyget under sig. När han sedan skvalpade två månader i livbåten och väntade på räddning räknades det som egen tid, för vilken lön inte betalades, beskriver Vartiainen sjömännens dåtida svaga anställningsskydd. Kaptensfärdigheterna prövas i simulator I museets andra våning kan t.o.m. en landkrabba pröva på hur det känns att navigera in ett fartyg i t.ex. New Yorks hamn eller om det lyckas att navigera ett stort fartyg genom Gustavssvärd till Helsingfors. Navigatorsimulatorn s/s Jenny är museets dragplåster, från vilket särskilt de yngsta museibesökarna har mycket svårt att skilja sig. Det här är så vitt vi vet det enda sjöfartsmuseet i världen där man kan pröva på en så här äkta navigatorsimulator berättar museets amanuens Mikko Aho. Enligt honom har simulatorn samma program som används av sjöfartsläroanstalterna. Till urvalet hör hamnar på olika håll i världen och svårighetsgraden kan höjas genom att ändra väderleksförhållandena; bl.a. erbjuds regn, mist och givetvis storm. Sanningen om legenden Kap Horn I juni öppnades en Kap Hornutställning i Raumo sjöfartsmuseum som fortgår ett år. Enligt Hannu Vartiainen är syftet med utställningen att berätta fakta om udden, som har omgetts av mycket mystik. En del av Kap Hornberättelserna är sanna, men en del av dem är legender. En animation visar hur stor skillnad det är om man rundar Kap Horn från Stilla havet eller från Atlanten. Seglade man från öster mot väster tog färden i motvind 58 dagar medan den i motsatt riktning i medvind kunde avverkas på fem dagar. Vartiainen förmodar att platsen fått sitt legendariska rykte på grund av de besvärliga väderleksförhållandena i området. Så långt söderut är klimatet mycket kallt och visst är det eländigt att i två månaders tid vara tvungen att under våta och kalla förhållanden segla på kryss. Raumo sjöfartsmuseum håller öppet alla dagar kl håller museet öppet ti fr och sö kl Vintertid söndagar kl Övriga tider öppet på beställning. Också för mindre grupper. Kalliokatu 34, Rauma 14

15 Vinkki Tips Albatrossin kesälomavinkki: TUTUSTU MERENKULUN KIEHTOVAAN HISTORIAAN Albatrossens semestertips: FÖRDJUPA DIG I SJÖFARTENS FASCINERANDE HISTORIA 1 Suomessa on useita merimuseoita, joista jokaisesta löytyy mielenkiintoista merihistoriaa niin merenkulkijoille kuin maakravuillekin. Albatrossi kokosi tietopaketin Suomen merimuseoista. Det finns många sjöfartsmuseer i vårt land. Alla bjuder på intressant sjöfartshistoria för såväl salta sjöfarare som för landkrabbor. Albatrossen sammanställde ett faktapaket om sjöfartsmuseerna i vårt land. MERIMIEHENKOTIMUSEO, OULU SJÖMANSHEMMET, ULEÅBORG Merimiehenkotimuseo sijaitsee Oulun vanhimmassa puurakennuksessa, joka tunnetaan myös Matilan talona. Pohjois-Pohjanmaan museoon kuuluva rakennus on sisustettu 1880-luvun merimiehen kodiksi merimies Isak Matilaisen kodin mukaan. Museet Sjömanshemmet finns i Uleåborgs äldsta trähus, som också är känt som Matilagården. Byggnaden, som tillhör Norra Österbottens museum, är inredd som ett sjömanshem på 1880-talet med sjömannen Isak Matilainens hem som förebild. Avoinna ke su klo 10 16, muulloin sopimuksen mukaan. Öppet on sö kl , övriga tider enligt överenskommelse. Pikisaarentie 6, Pikisaari KRISTIINANKAUPUNGIN MERIMUSEO SJÖFARTSMUSEET I KRISTINESTAD Vuonna 1983 perustettu Kristiinankaupungin merimuseo tallentaa ja kuvaa alueen laivanrakennuksen ja merenkulun historiaa. Sjöfartsmuseet i Kristinestad, som grundades 1983, bevarar och åskådliggör skeppsbyggandets historia inom området. Avoinna ti su klo 12 16, muina aikoina sopimuksen mukaan. Öppet ti sö kl , övriga tider enligt överenskommelse. Kauppatori 1, Kristiinankaupunki Salutorget 1, Kristinestad VAASAN MERIMUSEO VASA SJÖFARTS- MUSEUM Vaasan Merimuseo sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa suolamakasiinissa Palosaaren salmen rannalla, paikalla, joka oli 150 vuoden ajan Vaasan kauppasatama ja laivanrakennuskeskus. Näytteille on asetettu valokuvia, pienoismalleja ja esineitä vaasalaisesta merenkulusta, haaksirikoista ja satamista sekä venemoottorikokoelma. Vasa Sjöfartsmuseum finns i ett saltmagasin som byggts på 1800-talet på stranden vid Brändö sund på en plats som i 150 års tid var Vasa handelshamn och centrum för skeppsbyggnad. I museet har man ställt ut fotografier, fartygsmodeller och föremål från den sjöfart som bedrevs i vasanejden samt från skeppsbrott och hamnar. Museet har också en samling båtmotorer Avoinna ma pe klo tai sopimuksen mukaan. Öppet må fr kl eller enligt överenskommelse. Palosaaren salmi, Palosaari Brändö sund, Brändö MERIMIEHEN KOTI -MUSEO, UUSIKAUPUNKI MUSEET SJÖMANSHEMMET, NYSTAD Uudenkaupungin vanhimpiin säilyneisiin asuinrakennuksiin kuuluva talo on peräisin 1770-luvulta. Talo on sisustettu 1900-luvun alun merimiesperheen kodiksi. Huset, som hör till de äldsta bevarade byggnaderna i Nystad, är från 1770-talet. Huset är inrett som en sjömansfamiljs hem i början av 1900-talet. Avoinna kesällä ti pe klo 11 15, la su klo Öppet på sommaren ti fr kl , lö sö kl Myllykatu 16, Uusikaupunki Myllykatu 16, Nystad FORUM MARINUM Forum Marinum on valtakunnallinen merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo sekä toiminnallinen merikeskus. Se kerää, säilyttää, tutkii ja tulkitsee lounaissuomalaiseen kauppamerenkulkuun ja merivoimien historiaan liittyviä esineitä, arkistoaineistoa ja perinnettä. Museon kokoelmat muodostuvat osaksi Åbo Akademin merihistoriallisen museon, Turun maakuntamuseon ja Bore-varustamon tallentamista kokoelmista. Omaa esinekokoelmaansa Forum Marinum on kartuttanut vuodesta 1999 lähtien. Museoon kuuluu myös museolaivoja ja -veneitä, jotka ovat auki kesäisin. Forum Marinum är ett riksomfattande specialmuseum för sjöfartens och sjöstridskrafternas historia samt ett aktivt marint center. Museet samlar, bevarar, undersöker och analyserar till den sydvästfinska handelssjöfartens och sjöstridskrafternas historia knutna föremål, arkivmaterial och traditioner. Museets samlingar utgörs till en del av samlingar som deponerats av Åbo Akademis sjöfartshistoriska museum, Åbo landskapsmuseum och rederiet Bore. Den egna samlingen av föremål har Forum Marinum byggt på sedan Museet omfattar också museifartyg och -båtar, som kan beses sommartid. Avoinna touko syyskuussa klo 11 19, loka huhtikuussa ti su klo Öppet i maj september kl , oktober april ti sö kl Linnankatu 72, Turku Slottsgatan 72, Åbo

16 Forum Marinum Kesänäyttelyitä Sommarutställningar Maailman kaunein saaristo Världens vackraste skärgård Valokuvaaja Janne Gröning on kuvannut Turun saariston ja Suomen etelärannikon luontoa kymmenen vuoden ajan. Itämeren hyvinvoinnista huolta kantava valokuvaaja haluaa pysäyttää ihmiset pohtimaan luonnon merkitystä elämässään. Fotografen Janne Gröning har under tio års tid fotograferat naturen i Åbolands skärgård och på Finlands sydkust. Fotografen, som oroar sig över tillståndet i Östersjön, vill med sina fotografier få folk att stanna till och ta sig en funderare över vad naturen har för betydelse i våra liv. Kansallisaarteemme viisi elämää Nationalskattens fem liv Suomen Joutsenen uusi perusnäyttely esittelee fregatin historiaa. Museovieraat voivat myös osallistua aluksen kannella järjestettäviin työnäytöksiin. Den nya basutställningen på Suomen Joutsen presenterar fregattens historia. Museibesökarna får också vara med om olika arbetsdemonstrationer på fartygets däck. Albatrossi Albatrossen Vakka-Suomen Taideyhdistyksen lasten ja nuorten kuvataidebiennaalin näyttely Suomen Joutsenella. Utställning på Suomen Joutsen, som ordnas av Nystadsregionens konstförening i samband med barnens och ungdomens bildkonstbiennal. 6 AHVENANMAAN MERENKULKUMUSEO ÅLANDS SJÖFARTSMUSEUM Ahvenanmaan merihistoriaa ja merellistä kulttuuriperintöä esittelevässä museossa on esineitä, keulakuvia ja laivamalleja purjelaivojen aikakaudelta. Museon erikoisuutena on aito merirosvolippu. Museet presenterar Ålands sjöfartshistoria och maritima kulturarv. I samlingarna finns fartygsmodeller, galjonsfigurer, föremål och skeppsporträtt från segelfartygens tidevarv. Ett speciellt föremål i museets samlingar är en äkta sjörövarflagga. Avoinna kesä- ja elokuussa klo 9 17, heinäkuussa klo 9 19, syys lokakuussa arkisin klo ja la su klo Museo suljetaan kunnostustöiden vuoksi lokakuussa 2009 ja avataan uusittuna kesällä Öppet i juni och augusti kl. 9 17, i juli kl. 9 19, i september oktober vardagar kl och lö sö kl Pga saneringsarbeten stänger museet i oktober 2009 och öppnas förnyat sommaren Hamngatan 2, Mariehamn Kesänäyttely Jäähyväiset purjeille Viimeistä kertaa Kap Hornin ympäri 1949 Näyttely kertoo ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin varustamolle kuuluneiden nelimastoisten purjelaivojen Passatin ja Pamirin viimeisestä matkasta vehnäreitillä Etelä-Australiasta Falmouthiin Englantiin ja Queenstowniin Irlantiin. Näyttely on samanaikaisesti esillä kymmenellä eri paikkakunnalla eri puolilla maailmaa: Suomenlinnassa, Bergenissä, Marstallissa, Jerseyssä, Shetlandissa, Cornwallissa, Hampurissa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Hong Kongissa. Näyttelyä täydentää Passatin toiseksi viimeisellä purjehdusmatkalla mukana olleen Hilde Lütken-Bengtssonin taidenäyttely. Sommarutställning Farväl till segeln sista gången runt Kap Horn 1949 Utställningen berättar om åländska Gustaf Erikson-rederiets fyrmastade segelfartyg Passats och Pamirs sista resor på vetetraden från södra Australien till Falmouth i England och Queenstown i Irland. Utställningen hålls samtidigt på tio olika orter på olika håll i världen: på Sveaborg, i Bergen, Marstall och Jersey, på Shetland, i Cornwall, Hamburg, Nya Zeeland, Australien och Hong Kong. Utställningen kompletteras av Hilde Lütken-Bengtssons konstutställning. Hon var med på Passats nästsista seglats. 7 SUOMENLINNA-MUSEO SVEABORGSMUSEET Viimeinen vehnäpurjehdus Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama näyttely Passat- ja Pamir-nelimastoparkkien viimeisestä vehnäpurjehduksesta on esillä myös Suomenlinna-museossa. Suomenlinnan näyttelyssä voi nähdä ensimmäistä kertaa myös merikapteeni Sten Lillen vuonna 1934 kuvaamaan lyhytelokuvan Fawellin viimeinen matka. Den sista veteseglatsen Den av Ålands sjöfartsmuseum producerade utställningen om de fyrmastade fartygen Passats och Pamirs sista veteseglats visas också på Sveaborgsmuseet. I samband med Sveaborgsutställningen visas också för första gången sjökapten Sten Lilles 1934 filmade kortfilm Fawells sista resa. Museo avoinna touko syyskuussa klo 10 18, loka huhtikuussa klo Museet är öppet i maj september kl , i oktober april kl Suomenlinna 74, Helsinki Sveaborg 74, Helsingfors LOVIISAN MEREN- KULKUMUSEO LOVISA SJÖFARTS- MUSEUM Loviisan Merenkulkumuseossa on näytteillä laivojen ja veneiden pienoismalleja, merimiesarkkuja, laivamaalauksia ynnä muuta laivoihin ja merimiehiin liittyvää esineistöä. Lovisa sjöfartsmuseum visar modeller av fartyg och båtar, sjömanskistor, målningar med båtar mm föremål som är förknippade med fartyg och sjömän. Avoinna klo 10 18, talvella sopimuksen mukaan. Öppet kl , vintertid enligt överenskommelse. Laivasilta 8, Loviisa Skeppsbron 8, Lovisa SUOMEN MERIMUSEO FINLANDS SJÖHIS- TORISKA MUSEUM Suomen merimuseon tehtävänä on Suomen merenkulun historian tallentaminen ja tiedon välittäminen. Merimuseon päänäyttely Pohjantähti, Etelän risti kertoo merenkulun historiasta ja nykypäivästä teemoittain. Pääteemoina ovat merenkulkija, merikauppa, laivat, laivamatkustaminen ja navigointi. Näyttelyn keskeisenä elementtinä on pohjoisen merenkulkumme erikoisuus, talvimerenkulku. Finlands sjöhistoriska museums uppgift är att bevara och förmedla finländsk sjöfartshistoria. Museets huvudutställning Polstjärnan, Södra korset presenterar sjöfartens historia och nutid enligt olika teman. Huvudteman är sjöfarare, sjöhandel, fartyg, passagerartrafik och navigering. Utställningens centrala element är vår vintersjöfart, en specialitet här i norr. Avoinna ti, to su klo 11 18, ke klo Öppet ti, to sö kl , on kl Merimuseo sijaitsee Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Sjöfartsmuseet finns i Maritimcentret Vellamo i Kotka. Tornatorintie 99, Kotka Kesänäyttely Sommarutställning Saari, satama ja meri siveltimellä ja kynällä Alpo Tuurnalan akvarelli- ja akryylimaalauksista koostuva näyttely katsoo taaksepäin, menneisyyteen ja muistoihin. Tekijä tarkastelee elämää merellä ja meren rannoilla maalauksin ja niitä täydentävin tekstein neljästä eri näkökulmasta. Öar, hamnen och havet med pensel och penna Alpo Tuurnalas utställning med akvareller och akrylmålningar blickar bakåt till förgången tid och minnen. Konstnären ser på livet på sjön och havskusten ur fyra olika perspektiv med målningar och kompletterande text

17 Eläke- ja sosiaaliturvaa ulkomaantyöstä MAASSA MAAN TAVALLA Miten työskentely ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa vaikuttaa suomalaisen työntekijän eläke- ja muuhun sosiaaliturvaan? Kysymys askarruttaa työmarkkinoiden muutoksissa yhä useampia suomalaisia. Työntekijöiden eläke- ja muu sosiaaliturva on EU- ja ETA-maiden piirissä varmistettu kansainvälisin sopimuksin, mutta eri maiden järjestelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran. Teksti: Maria Hallila Kuvat: Anne Iivonen ja Future Image Bank Merenkulun työeläkekysymyksissä pääsääntö on, että työntekijän eläketurva noudattaa sen maan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus liikennöi. Millaisia muutoksia sitten on odotettavissa, kun aluksen lipun vaihtuessa miehistö siirtyy tutusta ja turvallisesta suomalaisesta työeläkemallista uusien ja oudompien järjestelmien piiriin? Suomen eläkejärjestelmä kestää vertailun Suomen työeläkejärjestelmällä on omat erityispiirteensä. Yksi niistä on se, että meillä ei ole ansiotai eläkekattoa, kertoo erityisasiantuntija Mika Vidlund Eläketurvakeskuksen suunnittelupalveluyksiköstä. Useimmissa maissa lakisääteiselle työeläkkeelle on asetettu rajoittava eläkepalkka- tai eläkekatto ja lakisääteistä eläketurvaa on täydennetty erilaisin lisäeläkejärjestelyin. Eläkejärjestelmämme on hänen mukaansa kaikin puolin kattava, ja työeläkettä voi kerryttää kaikilla tulotasoilla samoilla periaatteilla. Suomessa eläkkeiden korvaustasot eivät kuitenkaan ole kärkimaiden joukossa, vaan pikemminkin keskitasoa, Mika Vidlund toteaa. Toimeentuloerot eläkeikäisten keskuudessa ovat vanhojen EU-maiden eli viidentoista niin sanotun EU15-maan pienimpiä. Eläkeikäisten köyhyysriski on Suomessa näiden maiden keskitasoa. Kolikon toisella puolella on tietysti taloudellinen kestävyys, ja siinä Suomen eläkejärjestelmä on EU-jäsenmaiden parhaita. Eläkemaksumme kansainvälistä keskitasoa Eri maiden työeläkejärjestelmät poikkeavat toisistaan myös rahoituksen suhteen. Merkittävä ero syntyy Mika Vidlundin mukaan siitä, miten maat ovat varautuneet tulevaisuuden kasvaviin eläkemenoihin. Suomen työeläkejärjestelmä on ollut osittain rahastoiva jo järjestelmän alkuajoista lähtien. Näin meille on kertynyt mittava rahasto helpottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaa eläkemaksun nousupainetta tulevaisuudessa. Monissa muissa EU-maissa eläkkeiden rahastointi on alkanut vasta 1990-luvun loppupuolella, ja osassa maita eläkemaksuja ei rahastoida lainkaan. Eri maiden eläkejärjestelmiä vertailtaessa merkittävä ero syntyy erityisasiantuntija Mika Vidlundin mukaan siitä, miten maat ovat varautuneet tulevaisuuden kasvaviin eläkemenoihin. Suomen eläkemaksutason Vidlund toteaa olevan keskitasoa kansainvälisessä vertailussa. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että kokonaisuuden huomioiminen on maksujen vertailussa tärkeää. Pelkkiä lakisääteisiä eläkemaksuja vertailtaessa työeläkemaksumme saattavat näyttää korkeilta joihinkin muihin maihin verrattuna, hän sanoo viitaten esimerkkinä Ruotsin malliin, jossa työnantajan vanhuuseläkemaksu on 10,21 prosenttia ja perheeläkemaksu 1,7 prosenttia. Palkansaaja maksaa 7 prosentin eläkemaksua. Ansiokatto ruotsalaisessa eläkejärjestelmässä on noin euroa kuukaudessa. Tämän ylittävältä osalta palkansaaja ei maksa eläkemaksua eikä siitä myöskään kerry lakisääteistä työeläkettä. Sen sijaan työnantaja maksaa eläkemaksut koko palkasta. Eläkemaksujen suoranaista vertailua Suomen ja Ruotsin välillä vääristää Mika Vidlundin mukaan kuitenkin se, että Ruotsissa Suomeen verrannolliset työkyvyttömyyseläkkeet ovat osa sairausvakuutusta, joten sairausvakuutusmaksulla (6,71 prosenttia) katetaan myös eläkemenoja. 17

18 Lisäksi Ruotsissa työnantajan maksettavaksi tulevat sopimuseläkkeet, joissa maksut vaihtelevat sopimusalasta riippuen. Ruotsin työeläkemalli maksuperusteinen Ruotsin vuosituhannen vaihteessa uusitussa työeläkejärjestelmässä vanhuuseläke on maksuperusteinen eli eläke määräytyy maksettujen maksujen perusteella. Mika Vidlund tiivistää Ruotsin työeläkejärjestelmän pääpiirteet seuraavasti: Eläke perustuu prosentuaalisesti kiinteään maksuun, joka on 18,5 prosenttia eläkkeen perusteena olevista tuloista. Eläkkeen perusteena olevia tuloja (eläkepalkkaa) määrättäessä em. ansiokaton alittavista tuloista vähennetään työntekijän (7 prosentin) eläkemaksuosuus kuten Suomessakin. Eläkepalkan enimmäismääräksi muodostuu täten euroa kuukaudessa. Työeläke jakaantuu kahteen osaan: ansioeläkkeeseen (inkomstpension) ja rahastoeläkkeeseen (premiepension). Edellä mainitusta vanhuuseläkemaksusta siirretään 2,5 prosenttiyksikköä vakuutettujen valitsemiin rahastoihin rahastoeläkettä varten. Enintään vakuutettu voi sijoittaa siis noin 900 euroa vuonna Vakuutetulla on valittavanaan lähes 800 rahastoa, joista hän voi valita enintään viisi. Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, rahastoeläkevarat sijoitetaan valtiollisen Sjunde AP-fondenin hoitamaan Premiesparfondeniin, joka onkin suurin eläkerahasto. Rahastoeläke on täysin riippuvainen sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Eläkemaksusta loput eli 16 prosenttiyksikköä kerryttää ansioeläkettä, ja tätä eläkepääomaa tarkistetaan vuosittain tuloindeksillä. Eläkkeelle siirryttäessä kumpaankin vanhuuseläkkeen osaan vaikuttaa keskimääräinen jäljellä oleva elinaika. Suomessa asuva mutta Ruotsin tai Viron lippua käyttävällä aluksella työskentelevä henkilö kuuluu pääsääntöisesti lippumaan sosiaaliturvan piiriin, selvittää Kelan lakimies Antti Klemola. 18 Lisäturvaa sopimuseläkejärjestelmistä Ruotsissa lakisääteistä eläkejärjestelmää täydentävät työmarkkinasopimuksiin perustuvat työnantajarahoitteiset lisäeläkejärjestelmät. Niiden piiriin kuuluu yli 90 prosenttia palkansaajista. Yksityisen sektorin kattavimmat sopimusjärjestelmät ovat toimihenkilöiden lisäeläkejärjestelmä ITP (Industrins- och handelns tilläggspension för tjänstemän) ja työntekijöiden SAF-LO-lisäeläkejärjestelmä (Avtalspension SAF-LO). Merenkulun henkilöstöstä miehistö kuuluu SAF-LO:n ja päällystö ITP:n piiriin. Sopimuseläkejärjestelmät täydentävät lakisääteistä eläketurvaa Mika Vidlundin mukaan kolmella tavalla. Sopimuseläkejärjestelmistä maksetaan lakisääteisiä eläkkeitä täydentäviä lisäeläkkeitä ja muuta täydentävää sosiaaliturvaa. Sopimuseläketurva kattaa myös lakisääteisen järjestelmän eläkepalkkakaton ylittävät tulot. Kolmanneksi sopimuseläkejärjestelmät antavat joissakin tapauksissa etuuksia tilanteissa, joissa lakisääteisestä järjestelmästä ei makseta etuuksia. Sopimuseläkejärjestelmästä maksetaan esimerkiksi joissakin ammateissa eläkettä lakisääteisen eläkejärjestelmän eläkeikää alemmasta eläkeiästä. Myös perhe-eläketurva on joissakin järjestelmissä kattavampi kuin lakisääteinen turva, Vidlund selvittää. Sosiaaliturva työskentelymaan mukaan Ulkomaantyö vaikuttaa työeläkkeen ohella myös työntekijän muuhun sosiaaliturvaan. EU:n sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa pääsääntönä on, että työntekijään sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä työskentely tapahtuu, kertoo Kelan kansainvälisten sosiaalietuuksien asiantuntija, lakimies Antti Klemola. Työnantajan kansalaisuudella ei ole merkitystä, vaan pääsääntöä sovellettaessa työskentelymaa ratkaisee. Jos siis Suomessa asuva henkilö työskentelee Ruotsissa, kuuluu hän pääsääntöisesti Ruotsin sosiaaliturvan piiriin ja saa Ruotsista esimerkiksi

19 sairausvakuutuksen päivärahat niiden edellytysten mukaan, mitä Ruotsin lainsäädännössä todetaan, Klemola selvittää. Suomessa asuvana tällainen henkilö on hänen mukaansa kuitenkin oikeutettu saamaan Kelan maksamat sairaanhoidon korvaukset Suomessa ostettavista lääkkeistä ja esimerkiksi yksityislääkärin palveluista. Lisäksi työntekijän ollessa perheellinen esimerkiksi lapsilisien maksuvastuuseen maiden välillä vaikuttaa lapsen toisen huoltajan työskentely, eli tulee selvittää, onko hän ns. taloudellisesti aktiivi perheen asuinmaassa. On myös mahdollista, että lapsilisää ja muita ns. perhe-etuuksia maksetaan samanaikaisesti kahdesta maasta, mutta ei kuitenkaan täysimääräisesti molemmista maista. Lippusääntö osoittaa vastuuvaltion Merenkulkijan työskentely toisen EU-maan lippua käyttävällä aluksella tarkoittaa Antti Klemolan mukaan sosiaaliturvan määräytymisen osalta samaa kuin työskentely fyysisesti aluksen lippuvaltiossa. Suomessa asuva mutta Ruotsin tai Viron lippua käyttävällä aluksella työskentelevä henkilö kuuluu siis pääsääntöisesti lippumaan sosiaaliturvan piriin. Myös työttömyysturvan osalta lippusääntö osoittaa periaatteessa etuuksista vastaavan valtion. EU-lainsäädännössä on kuitenkin tehty poikkeus niiden merityöntekijöiden osalta, jotka viimeisimmän pestinsä aikana asuivat muussa kuin lippuvaltiossa. Tällaiset henkilöt saavat työttömäksi jäädessään valita, ilmoittautuvatko he työnhakijoiksi lippuvaltiossa vai asuinvaltiossa, Klemola muistuttaa. Poikkeus pääsääntöön ovat ns. lähetetyt työntekijät, jotka voivat olla toisessa jäsenvaltiossa ajallisesti rajatulla työkomennuksella ja pysyä tämän ajan edelleen lähtömaansa sosiaaliturvaan oikeutettuina. Kysymyksiä ja vastauksia Ulkomaantyö ja verotus Miten työskentely ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa vaikuttaa suomalaisen työntekijän verotukseen? Ylitarkastaja Mirjami Saarelma Verohallituksesta vastaa ulkomaantyö- ja -eläketulon verotusta koskeviin usein esitettyihin kysymyksiin. Jos Suomessa asuva henkilö työskentelee ulkomailla työntekovaltiosta olevan työnantajan palveluksessa, palkka yleensä verotetaan työntekovaltiossa sen valtion veroprosenttien ja -säännösten mukaan. Työntekovaltioon on yleensä myös annettava veroilmoitus. Ulkomainen palkka ja ulkomainen vero on ilmoitettava myös Suomen veroilmoituksessa ja liitelomakkeella 16. Jos Suomi verottaa, verottaja huolehtii siitä, että kaksinkertainen verotus poistetaan. Jos Suomen kansalainen on lähtenyt Suomesta ja hänellä on koti ainoastaan ulkomailla, Suomi ei verota hänen ulkomaiselta yritykseltä saamaansa palkkaa. Hän maksaa veronsa uuden asuinvaltionsa säännösten mukaan. Viimeaikaisten ulosliputusten myötä yhä useampi suomalainen merenkulkija työskentelee ruotsalaisessa aluksessa. Onko suomalaisessa ja ruotsalaisessa verotuskäytännössä eroja? Entä verotuksen määrässä/ tasossa? Jos ruotsalaisella aluksella työskentelijällä on koti Suomessa, hänen palkkansa on veronalaista kahdessa maassa. Ruotsalainen työnantaja perii palkasta ruotsalaisen SINK-veron, joka normaalisti on 25 prosenttia mutta merimiesten kohdalla 15 prosenttia. Palkka ja ulkomainen vero on ilmoitettava Suomen veroilmoituksessa. Palkka verotetaan Suomessa, mutta Suomen verosta vähennetään Ruotsin vero. Vähennys ei voi olla suurempi kuin ulkomaanpalkasta Suomessa aiheutuva veron osa. Miten ulkomaantyöstä kertynyttä eläketuloa verotetaan? Suomessa asuvan henkilön on ilmoitettava Suomen veroilmoituksessa kaikki tulonsa, myös ulkomailta saadut eläkkeet ja muut tulot. Monesti on niin, että eläkettä maksavalla ulkomaisella valtiolla on oikeus verottaa eläke. Tällöin Suomen verottaja huolehtii siitä, että kaksinkertainen verotus poistetaan. Jos Suomessa asuva henkilö saa eläkettä esimerkiksi Ruotsista, eläke verotetaan molemmissa maissa. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen ja vähentää omasta verostaan Ruotsissa maksetun veron. Vähennys ei voi olla suurempi kuin Ruotsin eläkkeestä Suomessa aiheutuva veron osa. Pohjoismaiden välillä on sovittu, että tätä menettelyä sovelletaan ns. uusiin eläkkeisiin, jotka alkavat ajankohdan jälkeen. Lisätietoa ulkomaantyön verotuksesta saa osoitteesta Tietoa eri maiden eläkejärjestelmistä: -> kansainvälinen eläketieto -> eläkejärjestelmät eri maissa -> EU- ja ETA-maat / muut maat Tietoa ulkomaantyöskentelyn vaikutuksesta merenkulkijan eläkkeeseen: -> eläke -> ulkomaantyö Pohjoismaiden sosiaaliturvaviranomaisten toteuttamassa portaalissa on tietoa siitä, minkä maan sosiaaliturvaan henkilö eri tilanteissa yleensä kuuluu. Portaalissa kerrotaan myös erilaisista etuuksista, joihin muuttaja voi olla oikeutettu. Portaali auttaa löytämään oikean viranomaisen kussakin maassa sekä viranomaisten yhteystiedot. EU:n sosiaaliturvaportaali EUlisses (EU Links & Information on Social Security) Google -> EUlisses - EUROPA - European Commission - EUlisses - Linkkejä EU:n sivuille -> Työllisyys- ja sosiaaliasiat -> Asuminen ja työskentely ulkomailla Sivuston kautta voit saada tietoa sosiaaliturvastasi ja velvoitteistasi EU:ssa ja eri maissa löytää sosiaaliturvalaitokset, joita tarvitset Euroopan eri maissa ja päästä käyttämään kansallisten sosiaaliturvalaitosten verkkopalveluja. 19

20 Miten ja mistä voi hakea ULKOMAANTYÖSTÄ KERTYVÄÄ ELÄKETTÄ Ulkomaantyöstä kertyneen eläkkeen hakemisessa on selkeä pääsääntö: se maa, jossa eläke on karttunut, itse ratkaisee, onko hakijalla eläkeoikeutta vai ei, kuinka suuri eläke on ja mistä lähtien se voidaan maksaa. Se miten eläke haetaan ja millä lomakkeilla, riippuu taas siitä, missä maassa hakija asuu, mistä maasta hän hakee eläkettä ja minkä maan kansalainen hän on, selvittää Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osaston yhteyspäällikkö Kerstin Appel. Seuraava yhteenveto ulkomaaneläkkeen hakumenettelystä perustuu hänen laatimaansa ohjeistoon. Ohjeistossa puhutaan käytännön syistä vain EU-maista, kun tarkoitetaan EU- ja ETA*-maita sekä Sveitsiä, joihin kaikkiin sovelletaan EU-sääntöjä eläkkeen hakemisesta. HAKIJA ASUU SUOMESSA JA HAKEE ELÄKETTÄ TOISESTA EU-MAASTA Hakija tekee hakemuksensa Suomen tavalliselle eläkehakemuslomakkeelle ja toimittaa sen Suomen eläkeviranomaisille aivan samalla tavalla kuin jos hän hakisi eläkettä Suomesta. Se päivä, jolloin hakemus rekisteröityy saapuneeksi Suomen eläkelaitokseen, pätee myös vireilletulopäivänä toisessa maassa. Hakemukseen liitettävällä U-liitteellä hakija antaa tarkemmat tiedot siitä, missä ja milloin hän on asunut, työskennellyt, opiskellut tai muuten oleskellut toisessa maassa ja mikä hänen henkilö- tai vakuutustunnuksensa on ollut. Jos hakijalla on tallessa työ- ja vakuutustodistuksia tai muuta selvitystä siitä, miten hänen eläkkeensä on vakuutettu, ne on hyvä liittää hakemukseen. Jos henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä, hänen hakemuksensa tulee automaattisesti vireille kaikissa niissä EU-maissa, joissa hän tai perhe-eläkkeessä edunjättäjä on ollut vakuutettuna. Sen sijaan vanhuuseläkkeen hakijan pitää ilmoittaa, mitä maita hakemus koskee ja mistä lähtien hän eläkkeensä kustakin maasta haluaa. Eläkeikä vaihtelee maakohtaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa työeläkettä voi hakea maksuun milloin tahansa 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Nostoajankohta vaikuttaa usein eläkkeen määrään. Yleensä mitä aikaisemmin eläkkeensä nostaa, sitä pienempi kuukausieläke on. Hakemuksen jättämisen jälkeen se laitos, joka on ottanut hakemuksen vastaan, välittää sen eteenpäin muille osapuolille. Kela käsittelee hakemuksen kansaneläkkeen osalta, ja yleensä se työeläkelaitos, jossa hakija on viimeksi ollut vakuutettuna, käsittelee sen Suomen koko työeläkkeen osalta. Kun toinen EU-maa on ratkaissut asian ja laskenut eläkkeen, se antaa päätöksen siitä omalla kielellään. Useimmat maat lähettävät päätöksensä suoraan hakijan ilmoittamaan kotiosoitteeseen ja kopion siitä Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle. Eläke maksetaan hakijan ilmoittamalle Suomen pankkitilille, jos hakija on ilmoittanut tilinumeronsa kansainvälisessä IBAN-muodossa ja antanut pankkinsa BIC-tunnuksen. Kun Eläketurvakeskus on saanut kaikki hakemuksessa mukana olleiden maiden ja eläkelaitosten eläkepäätökset, se tekee niistä lyhyen yhteenvedon ja liittää siihen saadut päätöskopiot sekä muutoksenhakuohjeet. Eläketurvakeskus lähettää yhteenvedon hakijalle ja kaikille mukana olleille eläkelaitoksille Suomessa ja EU-maassa. Tähän päättyy hakemuksen EU-käsittely. HAKIJA ASUU SUOMESSA JA HAKEE ELÄKETTÄ SOSIAALITURVASOPIMUSMAASTA Suomella on sopimus sosiaaliturvasta USA:n, Kanadan ja Quebecin, Israelin, Chilen ja alkaen myös Australian kanssa. Eri maiden sopimukset eroavat toisistaan, eivätkä sopimukset aina koske kaikkia eläkelajeja. Sopimuksen perusteella toinen maa voi maksaa karttuneen eläkkeen myös Suomeen. Jos Suomessa asuva hakija haluaa hakea eläkettä näistä maista, hän jättää hakemuksensa Suomen hakemuslomakkeella ja täyttää U-liitteen aivan samalla tavalla kuin eläkettä toisesta EU-maasta haettaessa. Eläketurvakeskus lähettää hänelle sen jälkeen varsinaiset hakemuslomakkeet täytettäväksi. HAKIJA ASUU SUOMESSA JA HAKEE ELÄKETTÄ MAASTA, JONKA KANSSA SUOMELLA EI OLE SOPIMUSTA SOSIAALITURVASTA Muissa kuin edellä mainituissa maissa työskennelleet joutuvat itse hakemaan eläkkeensä kyseisen maan eläkeviranomaisilta. Eläketurvakeskuksella on luettelot useimpien maiden eläkeviranomaisten yhteystiedoista, mutta muuta hakemusapua se ei voi antaa. LAKISÄÄTEISTÄ ELÄKETTÄ TÄYDENTÄVÄT LISÄELÄKEJÄRJESTELYT Monessa maassa lakisääteistä eläkettä täydentävät mahdolliset ammatti- tai alakohtaiset tai yrityskohtaiset lisäeläkejärjestelyt. Hakijan on itse selvitettävä, onko hän ollut vakuutettuna tällaisessa eläkejärjestelyssä ja miten eläkettä haetaan. Eläketurvakeskus ei toimita näitä hakemuksia toiseen maahan. HAKIJA ASUU TOISESSA EU-MAASSA TAI SOSIAALITURVASOPIMUSMAASSA Hakija hakee eläkettä Suomesta asuinmaansa hakemuslomakkeilla ja jättää hakemuksensa asuinmaan eläkeviranomaisille, jotka välittävät hakemustiedot Suomeen Kelan ulkomaanyksikköön. Ulkomaanyksikkö välittää hakemuksen edelleen Suomen työeläkelaitokselle. * ETA-maita eli Euroopan talousalueen maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot