Maavalo-hankkeen toteuttaja ja hanketunnus 2 Lukijalle 2

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Maavalo-hankkeen toteuttaja ja hanketunnus 2 Lukijalle 2 Lähtökohta valokuiturakentamiselle Suomessa 3 Laajakaista kaikille hanke Tavoitteesta todellisuuteen Muut hankkeet 4 Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke SADe-ohjelma KUITUVA-hanke Pielisen Karjala ja valokuitu 5 Pilottiverkko Nurmes-Lieksa Pielisen tietoverkko-osuuskunta Maavalo-hankkeen yleiskuva ja tavoitteet Toimintaympäristön haasteita 8 Hinnoittelu Isot teleoperaattorit Kunnat Markkinointi Toimintamallit valokuiturakentamisessa 10 Asiakashankinta Asiakashallinta ja rakentamisen aikataulutus Liittyminen asiakkaaksi Liittymän rakentaminen ja palvelun käyttöönottaminen Palvelun käyttöönotto myöhemmin Jälkiliittyjä, kaivinkone näkyy jo Liittymän käyttöönotto, sisätyöt Rakentamisen vuosikello Yhteistyön vuosikello Valokuiturakentamisen tekninen toteutus 26 Rakentamistavat Yhteisrakentaminen Roolien aktiivisuus rakentamisessa Maavalo hankkeen faktat 28 Hankkeen toteutus, yksityinen rahoitus Hankkeen toteutus ja tulokset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen ohjausryhmän arvio hankkeesta Oma arvio hankkeen onnistumisesta Päiväys ja allekirjoitus 35 Lähteet 36 1

2 Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen toteuttajana on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Kauppatori Nurmes Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi: MaaValo Hankkeen numero: Diaarinumero: 956/ Hankkeen toteutusaika Lukijalle Sinulle aiheesta kiinnostunut lukija voin kertoa, että valokuiturakentaminen on yhtä mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa kuin on mikä tahansa iso tekninen kokonaisuus. Tästä lukupaketista saa tietoa rakentamisesta ja voi asettua suoraan asiakkaan näkökulmaan toimintamallien kautta. Itse toimin Maavalo-hankkeen aikana töissä Pielisen tietoverkko-osuuskunnalla että asiakkaana Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnassa. Asiakas on tärkein ja myös edellytys valokuiturakentamiselle. Antoisaa lukumatkaa valokuiturakentamisen maailmassa! Valokuiturakentamista Lieksan Pankakoskella 2

3 Lähtökohta valokuiturakentamiselle Suomessa Laajakaista kaikille hanke Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella. Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Ohjelmat sisältävät noin 800 yksittäistä hanketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina Kunnan osuus kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 8 prosentin tai 33 prosentin kunnissa, tukea haetaan Viestintävirastolta. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 22 prosentin kunnissa, tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). Tavoitteista todellisuuteen Intohimoinen tavoite saada kaikille suomalaisille laajakaista vuoteen 2015 ei tule toteutumaan, koska hankkeen alussa ei osattu odottaa sitä, että perinteiset teleoperaattorit eivät ole halukkaita valokuituyhteyksien rakentajia. Teleyritysten toiminta perustuu voiton tuottamiseen heti, ei vuosien päästä. Perinteiset teleoperaattorit kyllä yrittivät rakentaa valokuituyhteyksiä, mutta lupauksista huolimatta rakentaminen ei alkanut. Valokuituyhteyksien rakentaminen sitoo valtavan määrän pääomaa ja sen tuotot on näkyvissä kymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan. Tästä syystä ja haja-asutusalueen huonojen yhteyksien vuoksi maakuntiin on alkanut syntyä pieniä ja isoja verkko-operaattoreita perinteisten rinnalle. Nämä uudet operaattorit ovat joko kuntien omistamia yhtiöitä tai kyläläisten perustamia osuuskuntia. Molempien toimintamallien pohjalta on nähtävissä erilaisia toteutusratkaisuja. Vastaantulevat ongelmat ovat hyvin erilaisia. Laajakaista kaikille 2015 hanke on saanut synnytettyä paljon pieniä operaattoreita. Hanke on edennyt ja siihen on voinut vaikuttaa matkalla. Muutokset eivät vaan auta niitä, joilla on hankkeet käynnissä. Etenkin 22%:n kuntien osalta rakentamisaika on päättymässä ja suuria alueita on vielä rakentamatta. Mielenkiintoista on alun perin ollut myös yhteyksien tarjonta vain vakituisille asukkaille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle. Pielisen Karjalan alueella ovat julkisen hallinnon omat valokuitu yhteydet toimineet jo vuosia. Suurimpana ongelmana ovat haja-asutusalueen asukkaiden ja yrityksien sekä tietysti alueella vierailevien vapaa-ajan asukkaiden laajakaistayhteydet. Laajakaista kaikille 2015 hankkeen pohjalta vapaa-ajan asutusta ei tueta, vaikka tällä Pielisen Karjalan alueella on erittäin paljon mökkiasutusta, ovat palvelut harvassa myös heille. 3

4 Muut hankkeet Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke Hankkeen päätavoitteena on edistää nopeiden 100 Mb/s -yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille hankkeessa mukana olevissa maakunnissa Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja tukea tällä tavoin palveluiden saatavuutta, etätyömahdollisuuksia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä haja-asutusalueilla. Pohjois-Savon erillisrahoitettu Kaista Savoon hanke kuuluu samaan hankekokonaisuuteen. Pitkän ajan tavoitteena on luoda kattava nopeiden tietoliikenneyhteyksien verkko maakuntiin. Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat maaseudun haja-asutusalueiden yritykset, vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä muut toimijat. Edunsaajien joukko on kuitenkin laajempi - välillisesti hanke hyödyttää kohdealueiden kuntia,kun maalle muuttamista harkitsevat uudet asukkaat tekevät päätöksiään tietoliikennepalveluiden saatavuuden perusteella. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat pysyvän asutuksen edellytys tulevaisuudessa. Ne mahdollistavat kokonaan uudet palvelujen ja sisällön käyttömahdollisuudet, joista maaseutuväestö voi jäädä paitsi ilman alueiden aktiivisuutta. Hankkeella edistetään tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että maaseudullekin syntyy riittävä kysyntä nopeiden tietoliikenneverkkojen kannattavalle toteuttamiselle. Hanke on osa valtakunnallisen Laajakaista kaikille hankkeen toimeenpanoa. Sadan megan Itä- ja Pohjois-suomi hanke on pitänyt yhdessä Maavalo hankkeen ja Pielisen tietoverkkoosuuskunnan kanssa kuituiltoja Juuan, Lieksan ja Nurmeksen kylillä kertoen valokuituyhteyden luomia mahdollisuuksia. SADe-ohjelma Valtiovarainministeriön SADe-ohjelma, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. SADe-ohjelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Valtiovarainministeriön koordinoiman ohjelman toteutukseen osallistuu useita eri toimijoita, kuten valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Ohjelmalla on oma johtoryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeiden vastuuministeriöt, Suomen Kuntaliitto, kunnat ja valtiovarainministeriö. SADe-ohjelman hankkeet ovat osallistumisympäristö, oppijan verkkopalvelut, rakennettu ympäristö ja asuminen, yrityksen palvelukokonaisuus ja sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Erillishankkeina osana ohjelmaa toteutetaan kansalaisten yleisneuvontapalvelu ja etäpalvelu. KUITUVA -hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n KUITUVA-hanke toimi Maavalo-hankkeen esiselvityshankkeena selvittäen valokuitulaajakaistan rakentamisen roolia osuuskuntamallilla. 4

5 Pielisen Karjala ja valokuitu Pilottiverkko Joensuulainen Telekarelia Oy rakensi vuonna 2010 valokuituverkon runkolinjan Lieksan ja Nurmeksen välille. Valokuituverkon rakentaminen oli pilottikohde, joka toteutettiin osana valtakunnallista Laajakaista kaikille hanketta, johon Lieksan ja Nurmeksen kaupungit osallistuivat osarahoittajana. Pilottihankkeen runkoverkko kulkee Lieksasta Kylänlahden, Mätäsvaaran ja Höljäkän kautta Nurmekseen vanhaa maantietä pitkin. Runkoverkon linjaus ja tukiverkon kattavuus määritettiin Nurmeksen kaupungin ja Telekarelian antamien tietojen mukaan keväällä 2009 tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyllä selvitettiin vakinaisten ja kesäasukkaiden mielipidettä valokuituverkkoon perustuvan laajakaistayhteyden tarpeesta ja halukkuutta siihen liittymiseen. Valokuituverkkoon oli syksyllä 2010 liittynyt kaiken kaikkiaan yli 200 taloutta. Liittymistiheys oli suoraan verrannollinen talouden etäisyyteen runkoverkosta, sillä yli sadan metrin päässä sijaitseville kiinteistöille lisähinta oli rakentamisvaiheessa 3,5 euroa metriltä. Pilottiverkko kartalla mustalla tuetut verkko-osat 5

6 Pielisen Karjalan rakentamisalue Juuka, Nurmes, Lieksa Pielisen tietoverkko-osuuskunta Pielisen tietoverkko-osuuskunta perustettiin Nurmeksessa. Osuuskunta perustettiin alunperin kyläverkkojen rakentamiseksi Juuan, Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Telekarelia Oy haki rakentajaksi, mutta luopui runkoverkon rakentamisesta vuoden 2012 lopussa. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto kilpailutti alueet uudelleen, jolloin Pielisen tietoverkko-osuuskunta oli ainut toimija, joka halusi rakentaa alueen runko- sekä tilaajaverkot taajamiin ja haja-asutusalueelle. Osuuskunta rakensi kesällä 2013 Nurmeksessa Laamila-Pohjoispää alueen. Lieksassa rakennettiin Murtoranta, Kotola-Vehkasuo, Vartiala-Surpeenvaara sekä runkoverkko teollisuuskylän läpi Pankakoskelle ja Pankakoskella Niskan ja Pankalammen asuinalueet. Pankakosken asuinalueet rakennettiin yhteisrakentamisena PKS Sähkönsiirto Oy:n kanssa. Samaan ojaan ja samaan syvyyteen sekä sähkö- että valokuitukaapeli. Pielisen tietoverkko-osuuskunnassa oli tammikuussa 2014 noin 500 jäsentä ja uuden rakentamiskesän myötä määrä lisääntyy vauhdilla, kun Juuan, Lieksan ja Nurmeksen hankealueiden rakentaminen alkaa. 6

7 Maavalo-hankkeen yleiskuva ja tavoitteet Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES käynnisti Maavalo hankkeen keväällä Hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen Hankkeen keskeisin tavoite oli edistää valokuituverkon rakentumista Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueille. Pääpaino oli alueissa, jotka jäävät markkinaehtoisen tai Laajakaista kaikille 2015 hankkeen tuella rakennettavien verkkoyhteyksien ulkopuolelle (alueen kylät). Valokuituverkon rakentamisratkaisut toteutetaan alueelle perustetun verkko-operaattorin kautta. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa perustetun verkkooperaattorin toimintaedellytyksiä tuottamalla sen toiminnan kehittämistä tukevia tietoja ja toimintasuunnitelmia. Hankkeen strateginen tärkeys on maaseudun kehittämisen näkökulmasta suuri. Informaatiotekniikan palvelujen saanti nostaa haja-asutusalueiden vetovoimaa ja asukasviihtyvyyttä ja näin estää maaseudun autioitumista ja väestökatoa. Hankkeen merkitys korostuu eri-ikäisen väestön palveluiden saavutettavuudella esimerkiksi sähköiset julkishallinnon palvelut, pankkipalvelut, turva- ja kyytipalvelut, opiskelu, etätyö, verkkokaupat ja sosiaalinen media. Luotavat verkko-yhteydet lisäävät myös kesäasukkaiden määrää ja viipymää alueilla. Maaseutualueilla jo olemassa oleville yrityksille sekä uusyrittäjyydelle mahdollistetaan liiketoiminnan kehittäminen, palvelutuotanto, maa- ja metsätalous, teknisten innovaatioiden hyödyntäminen, markkinoinnin ja laadun nostaminen. Sähköisen asioinnin lisääntyessä jatkuvasti hankkeen avulla voidaan mahdollistaa kaikille kuntalaisille mahdollisuus niihin ja hyvään elämisen laatuun kohtuullisin kustannuksin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli , mikä koostuu Euroopan aluekehitysrahaston, Suomen valtion sekä kuntien osuudesta 70 % ( ) ja yksityisen rahoituksen osuudesta 30 % ( ). Hankkeen määrällinen tavoite oli kahden hankealueen rakentaminen jokaiselle paikkakunnalle paikallisen verkko-operaattorin rakentamana. Hankkeessa tehdään ensin esisuunnitelma verkkoratkaisusta, joka mahdollistaa mahdollisimman monen kyläläisen tilaajaliittymän järjestämisen. Esisuunnittelun jälkeen hanke tiedottaa alueen asukkaille rakennusaikataulusta Nurmeksen, Juuan ja Lieksan alueille. Selvitetään alueen kyläläisten sitoutuminen tilaajaliittymien tilaukseen esitetyn ratkaisun kautta. Riittävän sitoutumisen järjestyttyä hankkeen resurssien tehdään suunnitelmat, luvat, sopimukset ja rahoitus ko. verkkoratkaisun rakentamisesta. Kun edellä kuvatut valmistelut ovat valmiina, siirretään verkon rakentamisen toteutusvastuu paikalliselle verkko-operaattorille. Maavalo hankkeen rooli oli koordinoida eri toimijoiden yhteistyötä ja resursseja runko- ja kyläverkkoratkaisujen toteutumiseksi. Paikallisen verkko-operaattorin lisäksi hanke tekee yhteistyötä kohdealueen kuntien, rakentamisen koordinoinnissa hanke toimii yhdessä operaattoreiden, erityisesti Telekarelia Oy:n kanssa. Tiedotuksessa hanke tekee yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton kanssa (Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke). Paikallisen verkko-operaattorin toimintaedellytyksien tukemiseksi hankkeessa tuotetaan toiminnan kehittämistä tukevaa tietoja ja toimintasuunnitelmia. Tämä tehdään vertailemalla mm. muiden osuuskuntien hyväksi koettuja käytäntöjä ja tuottamalla niiden mukaisia suunnitelmia ja toimintamalleja verkko-operaattorin käyttöön. 7

8 Toimintaympäristön haasteita Hinnoittelu Laajakaistan hinnoittelulla on suora yhteys liittymien kysyntään. Suomessa valokuitulaajakaistaa myydään kahden tyyppisellä hinnoittelulla. Osuuskunnat käyttävät molempia hinnoittelumalleja. Pohjois-Karjalan ja Savon puolella on hinnoiteltu niin, että osuusmaksu on 100 ja liittymismaksua ei peritä ollenkaan. Vaan liittymää kuoletetaan palvelumaksulla 50 /liittymä/kk. Palvelumaksuun sisältyy valitun operaattorin tarjoamat palvelut. Osakeyhtiöt ja osa osuuskunnista hinnoittelee liittymän lähemmäksi todellisia kustannuksia. Paikallisella verkko-operaattorilla osuusmaksu on 100 ja liittymämaksu on 900 kuluttaja-asiakkaille. Muualla Suomessa liittymismaksut ovat paljonkin suurempia esimerkiksi ja osittain on peritty liittymismaksut suoraan rakentamiskulujen mukaan. Näissä tapauksissa liittymän kuukausiveloitukset ovat tietysti pienemmät. Hinnoittelulla rajataan käyttöönottohalukkuutta. Toisaalta taas onko järkeä saada edullinen liittymä ja huomata, ettei tarjoaja pysy hengissä sellaisella hinnoittelulla. Yleensä hinnoittelu on rakennettu niin, että liittymismaksulla saa tiettyyn metrimäärään saakka ja sen jälkeen veloitetaan asiakkaalta /metri. Paikallinen verkko-operaattori tuo 500 metriä runkoverkosta 900 :n liittymismaksulla. Mitä hinnoittelulla pitää kattaa? Keskimäärin yhden valokuituliittymän hinta Suomessa on Se kuinka ison riskin verkko-operaattori ja kunnat ottavat vaikuttaa suoraan liittymähinnoitteluun. Valokuituverkon rakentamisen lisäksi verkko-operaattoreilla on velvoitteita verkon ylläpidosta, varmistamisesta, kaapelien näytöistä jne. Verkko-operaattoreilla on pakko olla myös oman osaamisen lisäksi ammattitaitoisia työntekijöitä tai ostaa osaamista. Sähköinen verkon ja asiakkaiden hallintaohjelmisto on välttämättömyys. Sen hankinta, ylläpito ja käyttö aiheuttaa kustannuksia. Isot teleoperaattorit Perinteisesti isot teleoperaattorit tekevät vain sellaisia sopimuksia, joista tulee nopeasti sijoitetut pääomat takaisin. Esimerkiksi tarjottavat langattomia laajakaistayhteyksiä. Isoilla teleoperaattoreilla tulee paljon suuriakin muutoksia organisaation sisällä vuodessa parissa. Maavalo-hankkeen aikana keskustelukumppanit on vaihtunut kahdella isolla teleoperaattorilla. Elisa Oyj osti Telekarelia Oy:n vuonna 2013 ja sen vaikutukset näkyvät verkko-operaattoreilla, jotka ovat ostaneet palvelut Telekarelia Oy:ltä. Tehdyillä sopimuksilla on suuri merkitys yrityskaupoissa, kun vastapuolella onkin toiset henkilöt, joilla ei ole tietoa sovituista asioista. Aina pitää tehdä kirjalliset sopimukset kaikista palveluista ja yhteistyön muodoista myös. Pienillä verkko-operaattoreiden olisi hyvä käyttää lakipalveluita, mikäli itsellä ei ole riittävää asiantuntemusta sopimuksien ja ehtojen laatimisesta. Kunnat Kuntien ja kaupungien tahtotila valokuiturakentamiselle täytyy olla vahva, jotta alueiden asukkaille voidaan tarjota toimintavarmat laajakaistayhteydet. Laajakaistayhteydet rakennetaan niihin kuntiin, joiden kunnat sen haluaa. Kunnat ja kaupungit yleensä toimivat verkko-operaattoreiden velkojen takaajina. 8

9 Markkinointi Pielisen messut 2013 Lieksassa Valokuidun markkinointi yksityishenkilöille on monivaiheista ja riippuvainen toimijoiden päätöksenteosta verkon rakentamisen osalta. Markkinointimenetelminä on käytetty ovelta-ovelle myyntiä, järjestetty kyläiltoja, koulutettu kyläpäälliköitä ja ilmoitettu paikallislehdessä. Markkinointiponnistuksista huolimatta asukkailta tulee viestiä etteivät he ole kuulleet mitään koko valokuidusta. Ovelta ovelle markkinointi on todettu useamman verkko-operaattorin toimesta toimivimmaksi tavaksi lähestyä alueiden asukkaita. Se onkin kaikkein työläintä markkinointia ja sitoo henkilöstöä, jolla täytyy olla riittävä tietämys alueella toimivan verkko-operaattorin hinnoittelusta ja toimitavoista sekä valokuidun käyttökohteista ja näkemystä tulevaisuuden verkkopalveluista. Ongelmana tässä markkinoinnissa on alueen asukkaiden tavoitettavuus. Markkinointia pitää kohdistaa sekä päivä- että ilta-aikaan, jotta mahdollisimman moni alueen asukas tavoitetaan. Aktiivisimmat kyläläiset ovat halunneet järjestää yhdessä hankkeiden kanssa kyläiltoja, joita yleisesti on pidetty kyläkouluilla, kylä- ja kunnantaloilla. Juuan, Lieksan ja Nurmeksen alueella kyläilloista on lähtenyt kutsu postinumeron perusteella talouksiin. Kyläiltojen osallistujamäärä on vaihdellut 8-57 osallistujan välillä. Kyläilloissa on tarkoitus aktivoida ne kiinnostuneet paikalle tulleet asukkaat puhumaan kylänsä valokuidun käyttäjäksi. Yhtenä tehokkaimpana toimenpiteenä on kouluttaa kyläpäälliköitä jokaiselta kylältä. Alueen asukkaana toimivaa henkilöä on jokaisen kyläläisen helppo lähestyä ja hänen kauttaan voi esittää kiperiäkin kysymyksiä. Juuan, Lieksan ja Nurmeksen alueella ei tällaiselle toiminalle ole ollut kiinnostusta. Paikallislehdissä olevien ilmoituksien perusteella tulee vain muutamia yhteydenottoja, vaikka käytettäisiin useita peräkkäisiä toistoilmoituksia. Messuilla käy paljon väkeä alueilta, mutta siellä tavoitetaan vain muutamia valokuidusta kiinnostuneita henkilöitä. Heille voidaan asiasta kertoa enemmän, kun asiakas itse tulee paikalle niin kiirettä ei yleensä ole. 9

10 Toimintamallit valokuiturakentamisessa Asiakashankinta Ensimmäinen asiakashankinnan muoto on pitää kyläiltoja, joihin alueen asukkaat kutsutaan lehti-ilmoituksella tai postijakeluna kutsulla. Niihin osallistuvat innokkaimmat kyläläiset. Postitettujen kutsujen myötä osa ilmoittaa kiinnostuksensa. Maavalo-hankkeen aikana pidettiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomihankkeen sekä paikallisen verkko-operaattorin kanssa yhteensä 33 kyläiltaa. Kyläilta Juuan Vuokossa lokakuussa 2013 Juuan kyläillat: Vuokko, Paalasmaa, Kannas Polvela, Timovaara, Rahola, Matara, Vaikko-Huutomäki, Puu-Juuka Nunnalahti, Larinsaari, Kuhnusta, Pihlajavaara Halivaara, Petrovaara, Kajoo Tuopanjoki, Ahmovaara, Kelosuo taajama isännöitsijät Vuokko Kajoo, Halivaara, Polvela, Petrovaara Ahmovaara Kuhnusta, Nunnanlahti, Larinsaari Tuopanjoki Kyläiltoihin osallistui yhteensä 192 henkilöä Juuasta. 10 Kajoo

11 Saramo Nurmeksen kyläillat: Höljäkkä Salmenkylä, Savikylä, Jokikylä, Kuokkastenkoski Lipinlahti Ylikylä, Saramo, Mujejärvi, Petäiskylä, Kuohatti Kynsiniemi, Lukanpuro Savikylä taajama Jokikylä Kyläiltoihin osallistui yhteensä 201 henkilöä Nurmeksesta. Kyläilta Nurmeksen Kynsiniemellä helmikuussa

12 Koli Lieksan kyläillat: Koriseva, Surpeenvaara, Lamminkylä Egyptinkorpi, Vieki, Savolanvaara, Mätäsvaara, Varpanen Vuonislahti, Sarkkila, Lapalie Hattuvaara Vuonisjärvi, Jaakonvaara, Kelvä Jongun kylät, Pankajärvi, Savijärvi Pankakoski, Ruunaa Koli Kylänlahti, Viensuu, Jamali, Murtoranta Surpeenvaara Jamali, Murtoranta Pankakoski taajama Kyläiltoihin osallistui yhteensä 199 henkilöä Lieksasta. Kyläilta Lieksan taajamassa lokakuussa

13 Ensimmäinen valokuituasiakas lieksalainen yrittäjä Antero Vesa tarvitsi Murtorannalle valokuituyhteyden Antero Vesaa oli jäänyt harmittamaan, ettei saanut valokuituyhteyttä Lieksan Murtorantaan. Vuonna 2010 Telekarelia Oy rakensi pilottiverkon Nurmeksesta Lieksaan ja silloin Antero Vesa jäi 2,2 kilometrin päähän kunnolla toimivasta tietoliikenneyhteydestä. Antero Vesa kävi tuumasta toimeen, kun Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Maavalohanke esitteli keväällä 2013 mahdollisuuksia valokuituverkon käytöstä. Antero Vesa oli keskustellut asiasta jo aiemmin lieksalaisten virkamiesten sekä päättäjien kanssa ja yrittänyt puhua hyvien tietoliikenneyhteyksien puolesta. Antero Vesa otti yhteyttä Pielisen tieto-verkkoosuuskuntaan, mistä pyydettiin olemaan yhteydessä Maavalo-hankkeeseen yhteisen kyläillan muodosta murtorantalaisille. Miia Pakkasen kanssa yhdessä työstettyä tiedotetta jaettiin murtorantalaisille Leena Määtän avustuksella. Vapun jälkeen pidettiin kyläilta, missä murtorantalaiset saivat tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä (mukana olivat Maavalo-hanke ja Pielisen tieto-verkkoosuuskunta) Antero Vesa kytkettiin Pielisen tietoverkko-osuuskunnan valokuituverkkoon ensimmäisenä koko seutukunnan asiakkaana. Antero Vesalla oli aiemmin käytössä ihan surkea, suorastaan kurja langaton mokkula. Kokeiluja hän oli tehnyt useilla eri operaattoreilla ja katolla oli antenni. Olin vailla parempaa tietoliikenneyhteyttä aluksi vain nettikäyttöä varten, Antero pohtii noin vuoden takaisia mietteitä. Nyt yhden miehen unelma on toteutunut ja hän on saanut enemmän kuin osasi odottaa. Suosittelen ottamaan myös laajakaistatv:n käyttöön, koska se on todella hyvä. Voin katsoa väliin jääneet uutiset silloin, kun minulle itselleni sopii. En haluaisi palata vanhaan tietoliikenneyhteyteen, vaikka sekin on vielä maksettavana. Laadukas yhteys ratkaisee, tuumii yrittäjä. Olen todella tyytyväinen koko valokuituyhteyden rakentamiseen ja annan arvosanaksi Kiitettävän. Toivon, että myös muilta kyliltä löytyy puuhamies moottoriksi valokuiturakentamiselle. Olkoon tämä Murtoranta esimerkkinä muille, Antero kertaa haastatteluun suostumistaan. 13

14 Asiakashallinta ja rakentamisen aikataulutus Tärkeimmät toimintaan vaikuttavat mallit ovat asiakasrajapinnassa ja valokuiturakentamisen aikatauluksessa. Ei kannata kuitenkaan unohtaa yhtä tärkeätä puolta, mikä on yhteistyön sujuvuus ja sen vaaliminen. Verkko- ja palveluoperaattori maailma on meille asiakkaille tuttua esimerkiksi sähköverkkojen puolelta, missä noin 15 vuotta takaperin lakimuutoksella erotettiin sähköntuottaminen ja sen jakelu omiksi toimintayhtiöiksi. Näin asiakkaat tekevät nykyisin sopimuksen paikallisen verkkoyhtiön kanssa sähkön jakelusta ja sähkötuotteet he voivat ostaa haluamaltaan tuottajayhtiöltä. Valokuidun osalta toiminnassa on myös verkko- ja palveluoperaattori, mutta toimintamalleja on useampia. Verkko-operaattori voi tarjota avointa verkkoa, jossa asiakas voi sähköyhtiöiden tavoin valita palvelut haluamaltaan isolta teleoperaattorilta. Lähialueen verkko-operaattoreista Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta, Pohjois-Karjalan tietoverkkoosuuskunta ja Pielisen tietoverkko-osuuskunta ovat ostaneet palveluoperaattorin tarjoamat palvelut asiakkailleen ja näin ollen asiakas ei voi valita itse palvelutarjoajaa. Ja sama käänteisesti asiakkaan ei tarvitse toimia kuin yhden yhtiön kautta saadakseen toimivan valokuituliittymän. Tällainen malli helpottaa asiakasta myös vikatilanteessa, kun tarvitsee ottaa yhteyttä vain yhteen toimijaan. Lisäksi verkkooperattorille muodostuu isompi asiakasmassa, jolla he voivat saada palvelumaksuja edullisemmin kuin yksittäinen asiakas. Toimintamallien roolit ja niissä käytetyt termit Asiakas = alueen asukas, yrittäjä, vapaa-ajanasukas, haluaa valokuituliittymän Verkko-operaattori = valokuituliittymän rakennuttaja, osuuskunta tai kunnan omistama yhtiö Palveluoperaattori = verkon palveluiden tarjoaja, isot teleoperaattorit Rakentaja = valokuituverkon suunnittelija, materiaali ja aliurakoinnin -hankinta, kokonaisvastuu rakentamisesta avaimet käteen-mallissa Urakoitsija = rakentajan käyttämä aliurakoitsija, kaivinkoneet ja työntekijät Myyjä = rakennettavilla alueilla kiertävä valokuituliittyminen myyjä Hallintaohjelmisto = asiakas- ja verkkodokumentointi Taitolaji 14

15 Asiakkaan liittyminen jäseneksi esimerkiksi osuuskuntaan koska vaan. 1. Asiakas tekee hakemuksen valokuituliittymästä verkko-operaattorille. Hakemus toimitetaan verkko-operaattorin toimistolle vieden tai postittaen. Osuuskunnissa puhutaan jäsenhakemuksesta. Osuuskunnan hallituksenjäsenet voivat myös vastaanottaa hakemuksia. 2. Verkko-operaattori vastaanottaa hakemuksen. 3. Verkko-operaattori ilmoittaa asiakkaalle hakemuksen saapumisesta ja voi samalla tiedottaa ajankohtaisista asioista. Kirjaa asiakkaan tiedot hallintaohjelmistoon. 4. Asiakas vastaanottaa tiedon hakemuksen saapumisesta. 5. Verkko-operaattori syöttää asiakastiedot hallintaohjelmistoon, missä rakentaja voi kytkeä asiakkaan runkoverkkoon. 6. Verkko-operaattori hyväksyy jäsenen (osa osuuskunnan toimintamallia). 7. Verkko-operaattori lähettää asiakkaalle jäsenmaksun, jos sellainen on käytössä. Osuuskunnissa tästä käytetään nimitystä osuusmaksu. 8. Asiakas vastaanottaa verkko-operaattorin lähettämän jäsenmaksun ja maksaa sen. 15

16 16 Liittymän rakentamisessa on huomioitu ainostaaan asiakasrajapinta. Eli paljon enemmän käydään vuoropuhelua rakentajan, urakoitsijan, verkko-operaattorin kesken kuin alla olevassa pelkistetyssä toimintamallissa. Esimerkiksi liittymän suunnittelu ja lupahallinnointi tehdään taustalla.

17 17

18 Liittymän rakentaminen ja palvelun käyttöönottaminen rakentamisen yhteydessä 1. Myyjä ottaa yhteyttä hakemuksen tehneeseen asiakkaaseen sopiakseen piha-alueen kaapeloinnista ja tehdäkseen liittymis- ja palvelusopimuksen yhdessä asiakkaan kanssa. 2. Asiakas vastaanottaa myyjän ja yhdessä he sopivat mistä kohdasta piha-alueella valokuitukaapeli tuodaan ja mihin kohtaa se ulkoseinällä päätetään. 3. Asiakas täyttää liittymissopimuksen yhdessä myyjän kanssa. Palvelusopimuksen voi täyttää myös samalla tai lähettää myöhemmin verkko-operaattorille. Sopimuksien täyttämisen osalta asiakkaalla on mahdollisuus kysellä mieltä askarruttavista asioista. Myyjä antaa asiakkaalle sopimuksien liitteenä olevat sopimusehdot. 4. Myyjä toimittaa sopimuspaperit verkko-operaattorille ja piha-alueen suunnittelun hallintaohjelmistolle. 5. Verkko-operaattori vastaanottaa kaksi samansisältöistä liittymis- ja palvelusopimusta myyjältä. Tallettaa toisen omiin arkistoihin. 6. Myyjä päivittää hallintaohjelmistoon päivitettävät asiakastiedot sekä piha-alueen kaapeloinnin. Päivitettäviä asiakastietoja ovat liittymis- ja palvelusopimukset (tehty), asiakkaan valitsema palvelutyyppi ja muut huomioitavat asiat. 7. Verkko-operaattori lähettää asiakkaalle liittymismaksun ja verkko-operaattorin allekirjoituksella varustetut liittymissopimuksen. Samalla lähetetään asiakkaalle palvelusopimuksen toinen kappale allekirjoituksella varustettuna. 8. Asiakas maksaa liittymismaksun. 9. Verkko-operaattori ilmoittaa rakentajalle, että asiakkaan valokuituliittymä voidaan rakentaa. 11. Urakoitsija vastaanottaa työmääräimen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. 12. Urakoitsijan työntekijät kaivavat tai auraavat valokuidun asiakkaalle. 13. Rakentaja saa tiedon urakoitsijalta, että asiakkaan valokuituliittymä on tehty. Kaapeli on kiepillä seinänvieressä asiakkaan kanssa sovitussa paikassa. Rakentaja tekee kaapelin loppuasennusken ulkoseinälle kuiturasiaan. 14. Verkko-operaattori saa tiedon rakentajalta, että asiakkaan valokuituliittymä on rakennettu. 15. Verkko-operaattori tekee kuitukytkennät omiin aktiivilaitteisiin. Lähettää tilauksen palveluoperaattorille sisältäen kytkentätiedon ja skannatun palvelusopimuksen, jonka asiakas on toimittanut myyjän mukana tai myöhemmin suoraan verkko-operaattorille. 16. Palveluoperaattori vastaanottaa tilauksen. 17. Palveluoperaattori ohjelmoi asiakkaat palveluihin ja lähettää tiedon ohjelmoinnista. 18. Asiakas vastaanottaa palveluun lähetetyt tunnukset. 19. Verkko-operaattori vastaanottaa tiedon asiakkaan valokuituliittymän käyttöönotosta. 10. Saatuaan tiedon asiakkaan valokuituliittymän rakentamisesta rakentaja tekee työmääräimen urakoitsijalle hyödyntäen hallintaohjelmistoa. Hallintaohjelmiston kautta rakentaja saa urakoitsijlle tiedon piha-alueen kaapeloinneista ja muista huomioitavista asioista. Kaapelikieppi piha-alueella Palveluoperaattori lähettää asiakkaalle verkko-operaattorin määrittelemät kuukausimaksut palvelun avauksesta lähtien. 18

19 Palvelun käyttöönottaminen myöhemmin Useimmat verkko-operaattorit myyvät niin kutsuttuja kuituvarauksia, missä valokuituliittymä tuodaan joko tontin rajalle tai ulkoseinään passiivisena liittymänä. Tämä on asiakkaalle hyvä vaihtoehto, koska alueen kerralla rakentamisen aikana valokuituliittymän hinta on alhaisimmillaan. Lisäksi valokuituliittymän käyttöönotto myöhemmin on helppoa, jos se on jo ulkoseinässä. 1. Asiakas täyttää palvelusopimuksen ja lähettää sen verkko-operaattorille. 2. Verkko-operaattori vastaanottaa palvelusopimuksen ja tarkastaa tiedot. 3. Verkko-operaattori päivittää asiakastiedot hallintaohjelmistoon. 4. Verkko-operaattori kytkee asiakkaan aktiivilaitteisiin. 5. Verkko-operaattori lähettää asiakkaan kytkentätiedon ja skannatun palvelusopimuksen palveluoperaattorille. 6. Palveluoperaattori vastaanottaa asiakastiedot ja ohjelmoi asiakkaan haluamat palvelut. 7. Palveluoperaattori ilmoittaa ohjelmoinnista sekä verkko-operaattorille että asiakkaalle. 8. Verkko-operaattori vastaanottaa ohjelmointitiedon. 9. Asiakas vastaanottaa tunnukset palveluiden käyttöön. 19

20 Jälkiliittyjä, kaivinkone näkyy jo Niin kutsutut jälkiliittyjät aiheuttavat paljon työtä kaikkien toimijoiden osalta. Jälkiliittyjä on yleensä hyvin hätäinen, koska kaivinkone näkyy jo. Yleensä ajatellaan, että siihen vaan minunkin tontille se valokuitu samalla heitolla. Voi, kun se olisi vain pieni heitto. 20

21 21

22 Jälkiliittyjä, kaivinkone näkyy jo 1. Asiakas soittaa verkko-operaattorille ja kysyy saako hän valokuituliittymän. 2. Verkko-operaattori kertoo asiakkaalle, että tilanne täytyy selvittää ja lupaa soittaa asiakkaalle takaisin heti, kun tietoa on. 3. Verkko-operaattori selvittää tarkan osoitteen kartalta. 4. Verkko-operaattori soittaa rakentajalle ja kysyy on asiakkaan liittymän rakentaminen mahdollista. Rakentaja soittaa urakoitsijalle. 5. Urakoitsija kertoo tilanteen rakentajalle. 6. Rakentajalla on tieto tilanteesta. Rakentaja jää odottamaan asiakkaan tilausta. 7. Verkko-operaattori vastaanottaa rakentajalta saadun tilannetiedon ja soittamalla välittää tiedon asiakkaalle. Verkko-operaattori pyytää asiakasta toimittamaan pikaisesti hakemuksen. 8. Asiakas saa tilannetiedon. 9. Asiakas tekee hakemuksen ja vie sen esimerkiksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle, jotta tilaus saadaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin. 10. Verkko-operaattori vastaanottaa hakemuksen ja ilmoittaa rakentajalle, että tilauksen voi toteuttaa. 11. Rakentaja vastaanottaa tilauksen puhelimessa. 12. Myyjä vastaanottaa verkko-operaattorin ilmoituksen tilauksesta ja sopii asiakkaan kanssa piha-alueen kaapeloinnista sekä sopimuksien tekemisestä. 13. Asiakas tekee sopimuksen myyjän kanssa. 14. Myyjä toimittaa sopimukset verkko-operaattorille ja lisää tiedot hallintaohjelmistoon kyseisen asiakkaan tietoihin. 15. Verkko-operaattori vastaanottaa asiakkaan tekemät sopimukset. 16. Hallintaohjelmistoon lisätään asiakastiedot (perustiedot, sopimukset, piha-alueen kaapelointi). 17. Rakentaja saa hallintaohjelmistosta asiakkaan tiedot ja niiden perusteella suunnittelee liittymän lähimmältä kaapelikaivolta. 18. Rakentaja tekee liittymäsuunnitelman pohjalta työmääräimen urakoitsijalle. 19. Urakoitsija rakentaa työmääräimen pohjalta liittymän asiakkaalle. 20. Verkko-operaattori lähettää asiakkaalle sopimuksien toiset kappaleet varustettuna allerkirjoituksilla. Samalla verkko-operaattori laskuttaa asiakkaalta esimerkiksi osuuskuntamallissa sekä osuus- että liittymismaksun. 22

23 21. Asiakas maksaa laskut. 22. Rakentaja päivittää kaapelitiedot ja kirjaa ne hallintaohjelmistoon. (Etenkin, jos piha-alueella on tullut kaapelireittien osalta muutoksia). Verkko-operaattori päivittää asiakkaan maksut hallintaohjelmistoon. 23. Hallintaohjelmistossa on kaikki asiakastiedot päivitettyinä. Liittymän käyttöönotto, sisätyöt Liittymien käyttöönotossa on eroja eli osa verkko-operaattoreista tekee liittymän käyttövalmiiksi asiakkaalle. Silloin verkko-operaattorin rakentajan edustaja käy tekemässä talon ulkoseinään läpiviennin valokuitukaapelille ja päättää sen kuitumodemin sisällä. Tällöin liittymä on asiakkaan käyttöönotettavissa heti. Paikallinen verkko-operaattori Juuan, Lieksan ja Nurmeksen alueella ei tuo valokuitua sisään vaan vastuuraja on ulkoseinässä. Verkko-operaattori suosittelee asiakkaita käyttämään ammattilaista sisätöiden tekemiseen. Vaarana on valokuidun puhdistaminen kytkettäessä. Muutenkin varovaisuus valokuitukaapelin käsittelyssä on tärkeää. Vikatilanteet vähenevät, kun asialla on ammattilainen. Kaapelia jälkiliittyjälle Kuitumodemi sisällä Valokuitu ulkoseinällä 23

24 Rakentamisen vuosikello Rakentamisen vuosikellossa käytetty toimintamallina osuuskunta-pohjaista toimintaa. TAMMI-, HELMI- JA MAALISKUU Markkinointi rakennettaville alueille-> asiakkaiden aktivointi Rakennettavien alueiden tarkka suunnittelu HUHTI-, TOUKO- JA KESÄKUU Rakentamisalueiden asiakkaiden osuus- ja liittymismaksut toimitusehtoineen Piha-alueen valokuitureitin suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa Valokuidun rakentaminen alkaa HEINÄ-, ELO- JA SYYSKUU Valokuiturakentaminen käynnissä Jälkiliittyjien osuus- ja liittymismaksut Jälkiliittyjien piha-alueen valokuitureitin suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa LOKA-, MARRAS- JA JOULUKUU Aluepäätökset seuraavalle kesälle Valokuiturakentaminen loppuu 24

25 Yhteistyön vuosikello TOUKO-, KESÄ-, HEINÄ-, ELO-, SYYS- JA LOKAKUU Keskustelut urakoitsijoiden kanssa käytännöntoteutuksista tarvittaessa MARRAS-, JOULU-, TAMMI-, HELMI-, MAALIS- JA HUHTIKUU Keskustelut suunnitelmista yhteistyötahojen kanssa Keskustelut yhteisrakentamisesta yhteistyötahojen kanssa Keskustelut palveluoperaattoreiden kanssa (kilpailutukset) Keskustelut verkko-operaattorin tarjoamista kuituyhteyksistä Keskustelut kuntien kanssa Keskusteluja ja yhteistyötä 25

26 Valokuiturakentamisen tekninen toteutus Rakentamistavat Valokuituverkkoa voidaan rakentaa kahdella tavalla, auraamalla tai kaivamalla. Auraamalla valokuitua saadaan maahan nopeammin kuin kaivamalla. Auraamista käytetään pääosin haja-asutusalueen rakentamisessa. Kaivaminen on hitaampaa ja kalliimpaa rakentamista. Betoninen kaapelikaivo Valokuitua putkeen Valokuidun auraaminen Yhteisrakentaminen Usein kysytään miksi kaikkea infraa ei laiteta maan alle samaan aikaan. Kaikella tarkoitetaan vesi- ja jätevesirunkoja sekä valokuitu- ja sähköverkkoa. Kaikkien verkkojen rakentaminen ei vaan ole yhtä aikaa kaikilla alueilla. Vesi- ja jätevesirunko laitetaan kahden metrin syvyyteen ja valokuitu- ja sähköverkko 70 cm:n syvyyteen. Liperin Komperossa on tehty vesi- ja valokuiturakentamista yhtä aikaa ja samalla hyödynnetty valokuitua pumppaamojen huoltotietojen välittämisessä. Valokuitu on upotettu samaan syvyyteen vesiputkien kanssa. Vaarana on, että vesiputki katkeaa ja huoltoa sille ryhdytään tekemään, että valokuitu menee siinä kaivaessa poikki. Pielisen Karjalassa on tehty yhteisrakentamista paikallisen verkko-operaattorin ja PKS Sähkösiirto Oy:n kanssa. Valokuitu- ja sähköverkkoa yhtä aikaa samaan korkeuteen. Näin säästetään yksi kaivamiskerta asuin-alueella. Maavalo-hankkeen koordinoimana yhteistyö aloitettiin talvella Yhteistyö vaatii avoimuutta ja luottamusta tahojen välillä. Valokuidun ja sähkön yhteisrakentamisessakin tulee esimerkiksi tienalituksissa vaatimuksia laittaa valokuitu putkeen, mutta niistä paikoista huolimatta 26 yhteisrakentaminen on edullisempaa kuin yksin rakentaminen. Lieksan Vuonislahdessa tehdään yhteisrakentamista vesi- ja jäterunkojen osalta niin, että tienalituksiin varataan valokuidulle putket valmiiksi. Isot teleoperaattorit ovat kiinnostuneita myös valokuidun rakentamisalueista ja yhteisrakentamisesta heidän tukiasemilleen. Näitä keskusteluja käydään vähän niinkuin kokoajan. Isojen teleoperaattoreiden tarvesuunnittelu ei ole samanlaista kuin esimerkiksi sähköverkon rakentamisen suhteen. Ero on kuitenkin siinä, että sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen pitää tiedottaa alueiden asukkaille ennen rakentamista. Yhteisrakentamisessa roolien yhteydenpito on tärkeää. Useimmat isommat tahot tekevät seuraavan kesän rakentamispäätökset jo ennen vuoden vaihtumista. Valokuitua rakentavien verkkooperaattoreiden päätökset tehdään vasta kevään aikana. Yhteistyölle ja sen jatkumiselle olisi hyvä sopia molemmille toimijoille jo valmiiksi seuraava kokoontuminen.

27 Yhteisrakentaminen valokuitu ja sähkö Putkia valokuidulle Roolien aktiivisuus rakentamisessa Verkko-operaattorille on ehdotonta, että kaikkien yhteistyötoimijoiden väliseen yhteydenpitoon on aikaa ja resurssit. Tämä voi osoittautua ongelmaksi pienemmissä osuuskunnissa. Viestintävälineiden käyttö toimijoiden välillä rajoittuu soittamiseen ja sähköpostiviestintään. Puhelimitse välitetty tieto ei aina tavoita kaikkia tarvittavia tahoja ja pienen tiedon soittamiseen useille toimijoille menee aikaa. Sähköposteihin viestit uppoavat, mutta sieltä niitä voi myöhemmin katsoa ja viestin saa samalla välitettyä rajattomalle joukolle vastaanottajia. Verkon ja asiakkaiden hallintaohjelmisto vaatii tietojen päivittämistä, jotta tiedot ovat käyttökelpoisia kaikille toimijoille. Asfalttia leikaten 27

28 Maavalo-hankkeen faktat Hankkeen toteutus, yksityinen rahoitus Hankkeen alussa ensimmäinen suuri työvaihe oli etsiä hankkeen yksityinen rahoitus, mikä oli 30%:a ( ) hankkeen kokonaisbudjtista. Hankesuunnitelman mukaisia sitoumuksia ei ollut eikä näiden yrityksien kanssa oltu edes keskusteltu. Hankkeen yksityisen rahoituksen osuus 30%:a ei onnistunut ilman julkisen rahoituksen nostamista 90%:tiin. Juuka, Lieksa ja Nurmes osallistuivat hankkeen rahoittamiseen asukaslukujen suhteessa (20%:a yksityisestä rahoituksesta, yhteensä ,36 ). Yksityisen rahoituksen osuus paikallisilta yrityksiltä ja talkootyönä hankkeen aikana Yksityiset rahoittajat: Pielisen osuuspankki 2000 Jukolan osuuskauppa 2000 Juuan osuuspankki 1000 Karelment Oy 750 POP pankki Siilinjärven osuuspankki 400 Yhteensä 6150 Vastikkeeton työ (talkootyö), 10 /tunti Hankesuunnitelmassa: Yksittäisen asukkaan osallistuminen asuinalueensa jäsenhankintaan, alueellinen markkinointityö 40 tuntia 400 Pielisen tietoverkko-osuuskunnan jäsenen osallistuminen hankkeen työtehtäviin - verkkoratkaisujen suunnittelu, maastokäynnit tms. 500 tuntia 5000 Toteuma: Yksittäisen asukkaan osallistuminen asuinalueensa jäsenhankintaan, alueellinen markkinointityö 368 tuntia 3680 Pielisen tietoverkko-osuuskunnan jäsenen osallistuminen hankkeen työtehtäviin - verkkoratkaisujen suunnittelu, maastokäynnit tms. 172 tuntia

29 Hankkeen toteutus ja tulokset Hankesuunnitelman tavoiteasetantaa ja budjetointia muutettiin helmikuussa 2013, jolloin hankkeen ohjausryhmä, Vaara-Karjalan Leader ry ja ELY hyväksyivät muutokset. Hankkeen luonteen yleishyödyllisen kehittämishankkeen puitteissa Pielisen tietoverkko-osuuskunnan töitä ei hanke pystynyt mitenkään tekemään. Hankemuutos mahdollisti molemmat työroolit siten, että työajasta alkaen 60% tehtiin Maavalohankkeelle ja 40% Pielisen tietoverkko-osuuskunnalle. Yhteistyön koordinointi Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n kanssa saatiin koeponnistukseen Lieksan Pankakoskella. Yhteisrakentaminen sujui hyvin ja sama PKS:n urakoitsija teki myös sellaisen tieosuuden, minne ei tullut sähköverkkoa samaan ojaan. Juuan kunnan päätöksen teko laajakaistassa mukanaolosta venyi keskikesälle ja siksi Juuan alueella ei rakennettu lainkaan valokuitua vuoden 2013 aikana. Kunta- ja rahoituskeskusteluihin Maavalo-hanke ei ole osallistunut. Maavalo-hankkeen toiminta vuoden 2013 keskittyi tietojen koordinoimiseen toimijoiden välillä, suunnitelmien hankintaan ja valokuidusta tiedottamiseen Juuan, Nurmeksen ja Lieksan alueilla. Hankkeen toimesta tehtiin koko alueelle esisuunnitelmat runkoverkoista ja tarkat suunnitelmat Juuan Nunnalahdesta, Lieksan Viekistä ja Nurmeksen Puiroonkankaasta. Suunnitelmien pohjalta voitiin laskea kustannusarvioita ja tarvittavia kaapeleita sekä muita tarvikkeita esimerkiksi kaapelikaivojen osalta. Tarkkojen suunnitelmien pohjalta voidaan rakentaa valokuituverkko alueelle helposti, koska suunnitelmat on tehty 100% penetraatiolla. Maavalo-hankkeen tärkein tavoite, asuinviihtyvyyden lisääminen toteutui, kun paikallinen verkko-operaattori liitti 13 ensimmäistä lieksalaista valokuituverkkoonsa joulukuussa Marraskuussa 2013 haettiin hankkeen toteuttamiselle jatkoaikaa ja budjettiin kustannuslajimuutos. Jatkoaika myönnettiin saakka. Helmi- ja maaliskuussa 2014 hanke aktivoi Juuan asukkaita osallistumaan kyläiltoihin. Hankkeen tuottamat toimintamallit löytyvät tästä loppuraportista alkaen sivulta 10. Taloudellinen toteuma Budjetti Toteutunut Arvio Yhteensä MENOERITTELY Palkka- ja henkilöstökulut Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Muut kustannukset Talkootyö Yhteensä

30 Hankesuunnitelman mukaisesti on tutustuttu muihin tietoverkko-osuuskuntiin tapaamisissa, seminaareissa ja verkkosivuilla. Sisältönä on ollut tutustuminen heidän toimintatapoihin, hinnoitteluun, markkinointiin ja ostettaviin asiantuntijapalveluihin. Asiantuntijat ja urakoitsijat ovat olleet yhteydessä ja lähettäneet omia yhteystietojaan. Valokuituverkon esisuunnittelu kilpailutettiin ja se tilattiin marraskuussa 2012 Telekarelia Oy:ltä, jotta alueiden rakentamiskustannukset ja aluesuunnittelu saadaan verkko-operaattorin toiminnan aloittamisen tueksi. Esisuunnitelman pohjalta valittiin kesän 2013 rakennettavat alueet ja niille verkko-operaatori teetätti tarkemman rakennussuunnitelma lupineen ja toimenpiteineen. Tarkat suunnitelmat kilpailutettiin ja ne tilattiin syyskuussa 2013 Keypro Oy:ltä. Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa pidetyt kyläillat ovat herätelleet seutukuntien asukkaita valokuidun mahdollisuuksista ja tietoa on kyläläisten toimesta tiedotettu kiinnostuneille. Juuassa ja Nurmeksessa kiinnostus on ollut vähäisempää kuin Lieksassa. On tullut ilmi, että valokuitu-yhteyksien rakentamisesta on erittäin vähän tietoa alueen asukkailla. Hankkeessa laadittiin tiedotteita merkittävistä askelista kohti rakentamista. Tiedotteilla saatiin hyvin palstatilaa paikallislehdissä. Kyläiltojen jälkeen yhteydenottojen määrät kasvoivat sekä puhelimitse että sähköpostitse. Paikallisissa lehdissä kirjoitettiin hankkeen aikana: Ylä-Karjala lehti Lieksan Lehti Vaarojen Sanomat PielisPlus Karjalainen 19 kertaa 9 kertaa 11 kertaa 6 kertaa 7 kertaa Omakotilehti (Lieksa) 1 kerran Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Maaseudun Sivistysliitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois- Karjalan tietoverkko-osuuskunta (Rääkkylä, Valopiuha), Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta. Lisäksi yksityisen rahoituksen kautta on oltu yhteyksissä yrityksiin Juuan, Lieksan ja Nurmeksen alueella. Paikallisen verkko-operaattorin kanssa on yhteistyössä selvitetty laajakaistahankkeiden toteutusratkaisuja esimerkiksi rakentamisesta, rahoituksesta, asiakasrajapinnassa toimimisesta, hinnoittelusta ja toimenpiteiden aikatauluttamisesta. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat Jukka Nevalainen Pikes Oy, Jyrki Nevalainen, Seppo Kettunen, Seija Puoskari, Eero Räsänen ja Heidi Tanskanen paikallinen verkko-operaattori, Hannele Pyykkö Vaara-Karjalan Leader ry, Terho Sirviö ELY-keskus sekä Esa Huurreoksa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Ohjausryhmän esittelijänä oli hankekoordinaattori. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 7 kertaa: , , Nurmeksessa, Lieksassa, Juuassa, ja Nurmeksessa. 30

31 Osallistuttiin paikallisiin tapahtumiin: Pielisen messut Valtimolla Iltatori Lieksassa Hämärän kaupan ilta Lieksassa Hyvinvointi-messut Juuassa Uratori Nurmeksessa Pielisen messut Lieksassa Vesikiertue Juuassa Vesikiertueella Juuassa, Menestystä maalle! 31

32 Osallistuminen tilaisuuksiin taustatyön ja vertaistuen löytämiseksi: Turvaa verkosta ja verkostoista keskustelufoorumi Siilinjärvi Nyt se alkaa, Valopiuha (Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunta) Rääkkylä Koulutusmatka Juuka Vierailu Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnassa Rautavaara Yhteisrakentaminen (vesi-viemäri-valokuitu) Liperin Kompero Syysseminaari Suomen Seutuverkot ry Imatran Rauha Valokuituverkon rakentamisprosessi Oulu Kevätseminaari Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Vierailijat Pärnusta Valtimo Syysseminaari Suomen Seutuverkot ry Levi Valonjuhla Valtimo Kutsu Valon värit valokuitu -seminaari, minkä tarkoituksena oli esitellä hankkeen tuloksia ja aktivoida yhteistyötä valokuitutoimijoiden välillä. 32

33 Valon värit valokuitu -seminaariin osallistui 43 henkilöä, joista 16 jäi iltapäivällä pidettyyn yhteistyöosioon. Yhteistyön mahdollisuudet: - palveluntarjoajan kilpailuttaminen - SOTE-palveluiden kehittäminen - laitehankinnat- ja varaosayhteistyö - verkon valvonta ja asiakaspalvelu - verkkojen fyysinen yhdistäminen - Keypro-yhteistyö - taloushallinta - ansaintalogiikka - osaamisen hyödyntäminen - verkkojen ylläpito, kaapelinäytöt ja vikapäivystys - yhteistyöpalaverien järjestäminen - maakuntaverkko -yhteistyö - kohti avointa verkkoa -> yksilön valinnan vapaus - paikallinen palvelun tuotanto ja sisältö - ideahautomo - sosiaalinen verkosto (enterprice) Yhteistyön esteitä: - erilainen laitekokoonpano - kustannuksien jakaminen - palvelujen erilaisuus - etäisyys - aika/resurssit - henkilökemiat - asenne - muutosvastarinta - tiedon puute Esiin koloista, yhteistyö alkaa 33

34 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Yhteistyössä sähköisten palveluiden käyttöönottoprojektit verkko-operaattorit ja kunnat yhdessä Pohjois- Karjalan ja -Savon alueilla. Alustava kokous tähän pidettiin jo tämän hankkeen aikana Valtimolla Pielisen Karjalan alueella pitäisi tarjota kaikenikäsille asukkaille mahdollisuutta tietokoneen käytön opetteluun kurssi tai koulutusmuotoisena, tavoitteena jatkuva oppiminen. Lisäksi erilaisten palveluiden käyttöä, verottaja, verkkopankki jne. Yrittäjille pitäisi tarjota opastusta ja koulutusta verkkokauppojen avaamisesta sekä palveluiden tarjoamista verkossa. Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke jatkaa tiedottamista paikallisen verkko-operaattorin rinnalla. Kunnittain teknisen toimen olisi hyvä kutsua koolle kerran vuodessa infran rakentajat. Hankkeen ohjausryhmän arvio hankkeesta Maavalo-hankkeen tarkoituksena oli saada liikkeelle Pielisen-Karjalaan valokuiturakentaminen valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden mukaisesti. Hankkeen aikana monet ulkoiset tekijät muuttuivat koko ajan, mutta siitä huolimatta hanke onnistui tukemaan valokuiturakentamisen käynnistymistä alueella ratkaisevasti. Hankkeen rinnalla alueelle perustettiin osuuskunta, joka on aloittanut kuituverkon rakentamisen osalla aluetta ns. markkinaehtoisilla alueilla ja jatkanee pian rakentamista hankealueilla tukipäätösten etenemisen mukaan. Tyhjästä lähtevän osuuskunnan käynnistymiselle tämän kaltainen tukihanke on merkittävä ja jopa ratkaisevan tärkeä. Kuiturakentaminen on huomattavan pääomavaltaista toimintaa kuten muukin infrarakentaminen ja alkupääoman järjestäminen hallinnolliseen käynnistämiseen ei ole yksinkertaista. Varsinaiseen rakentamiseen löytyy selkeämmät rahoitusratkaisut ja rakentamisen etenemisen mukaan myös vakuuksia muodostuu rakennettuna verkostona :n hankkeen tuella osuuskunta käynnistää 16,7 M investoinnit kesällä Kaikki pelimerkit käyttöön 34

35 Kohti uusia haasteita Oma arvio hankkeen onnistumisesta Hanke eteni muutoksesta muutokseen ja loppujen lopuksi isosta haasteesta tuli onnistuminen. Tärkein tavoite toteutui, ensimmäiset alueen asiakkaat saivat valokuituliittymän toimivaksi. Haja-asutusalueiden vetovoimaisuuden ja asumisviihtyvyyden lisääntymistä odotan seuraavien vuosien aikana tapahtuvaksi. Kiitokset hankkeen onnistumisesta Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n henkilöstölle, Pielisen tietoverkko-osuuskunnan hallituksen jäsenille, Juuan kunnalle, Lieksan kaupungille, Nurmeksen kaupungille, Vaara- Karjalan Leader ry:lle, Juuan Osuuspankille, Pielisen Osuuspankille, Jukolan osuuskaupalle, POP pankki Siilinjärven Osuuspankille, Karelment Oy:lle, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, PKS Sähkönsiirto Oy:lle, Maaseudun Sivistysliitolle ja kaikille muille yhteistyötahoille. Erikoiskiitokset tuestanne ja avustanne hankkeen aikana Esa Huurreoksa ja Jyrki Nevalainen. Kiitokset kyläiltojen kyläläisille, pitäkää huoli, ettei kaivinkone aja ohitse huomaamatta! Päiväys ja allekirjoitus Nurmeksessa Minna Heikkinen toimitusjohtaja 35