Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys -työryhmälle SÄHKÖHERKÄT KASVAVANA VAMMAISRYHMÄNÄ JA HEIDÄN OIREIDENSA HUOMIOIMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys -työryhmälle SÄHKÖHERKÄT KASVAVANA VAMMAISRYHMÄNÄ JA HEIDÄN OIREIDENSA HUOMIOIMINEN"

Transkriptio

1 Lääketieteen asiantuntija LAUSUNTO Osmo Hänninen Fysiologian emeritus professori, LKT, FT, erikoislääkäri Puh: Marjukka Hagström OTM, VTM, Turun AMK:n Radio- ja EMC-laboratorion Sähköherkkyys Suomessa -projektikoordinaattori S-posti: Puh: Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys -työryhmälle SÄHKÖHERKÄT KASVAVANA VAMMAISRYHMÄNÄ JA HEIDÄN OIREIDENSA HUOMIOIMINEN Tiivistelmä: Korkeataajuisten radioaaltojen terveyshaitat havaittiin jo 1930-luvulla, jolloin saksalainen lääkäri Erwin Schliephake julkaisi artikkelin uudesta syndroomasta nimeltä microwave sickness, jonka oireisto oli merkittävällä tavalla yhtenäinen niiden oireiden kanssa, jotka WHO liitti sähköherkkyyssyndroomaan vuonna Sähköherkkyys aiheuttaa muun muassa uni- ja muistihäiriöitä, väsymystä, iho-oireita sekä huimausta. Nykyisin tyypillisiä sähköherkkyysoireiden laukaisijoita ovat tietokoneet, matkapuhelimet ja erilaiset langattomat laitteet, kuten DECT-puhelimet. Ruotsissa sähköherkkyys on luokiteltu toimintarajoitteeksi ja Ruotsin Sosiaalihallitus on ohjeistanut lääkäreitä sopivan ICD-koodin käytössä. Suomessa ja Ruotsissa arvioidaan olevan sähköherkkiä noin 3 % väestöstä. Tietotekniikan parissa työskentelevillä sähköherkkyys on perusväestöä yleisempää. Ruotsin työelämäinstituutin selvityksen mukaan 12,5 % elektroniikka-alan diplomi-insinööreistä saa sähköherkkyysoireita. Sähköherkkyys oireyhtymä yleistyy erityisesti nuorilla, jotka käyttävät intensiivisesti matkapuhelimia ja tietokoneita. Norjalaistutkimuksen mukaan sähköherkkyys diagnosoidaan tavallisimmin masennukseksi. Nykyisin noin kaksituhatta alle 30-vuotiasta suomalaista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain masennusdiagnoosin saaneena. Nuorten eläköityminen aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kuluja. Säteilyaltistuksen vähentäminen lievittää nopeasti ja tehokkaasti säteilylle herkistyneiden ihmisten oireilua. Sähköherkkiä asuu suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa. Erityisen vaikean altistuman saaneet elävät maaseutumaisessa ympäristössä. Suomen Säteilyturvakeskus ja eri laitteiden valmistajat pitävät mahdollisena, että radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Säteilyturvakeskus on mieltänyt sähköherkkyys oireet erityisesti matkapuhelimiin ja niiden tukiasemiin liittyväksi ilmiöksi. Näin ollen on ymmärrettävää, että sähköherkät ovat vammaisryhmä, jolle tulee heidän vammansa takia tarjota ainoastaan langallisia analogisia telepalveluja. 1

2 SÄHKÖHERKKYYS VAMMANA Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2005, että kasvava joukko ihmisiä väittää saavansa sähkömagneettisesta säteilystä terveyshaittaa, joka ilmenee ihoreaktioina kuten punoituksena, kihelmöintinä tai polttavana tunteena, tai yleisoireina kuten väsymyksenä, keskittymisvaikeutena, muistihäiriöinä, huimauksena tai sydämentykytyksenä. Tällaisten epäspesifisten oireiden yhdistelmä ei ole WHO:n mukaan osa mitään ennestään tunnettua oireyhtymää. 1 Oireisto ilmenee erilaisena eri henkilöillä. 2 Mikroaaltojen tuottamat terveyshaitat ovat kuitenkin olleet tunnettu tosiasia jo luvulta lähtien, jolloin saksalainen lääkäri Erwin Schliephake julkaisi artikkelin uudesta syndroomasta nimeltä microwave sickness, jonka oireisto oli merkittävällä tavalla samansuuntainen kuin WHO:n vuonna 2005 kuvailemat epäspesifit oireet. Oireyhtymää alkoi esiintyä lukujen kuluessa erityisesti sähkömiehillä, tutkatyöntekijöillä ja antenniasentajilla. 3 Viime vuosina useissa tutkimuksissa on havaittu sähkömagneettisen radiotaajuisen säteilyn aiheuttavan väestölle monia terveysongelmia. Matkapuhelinten pitkäaikaisen käytön (yli 10 vuotta) on todettu lisäävän riskiä sairastua erilaisiin syöpiin 4, kuten glioomaan, kuulohermon tai sylkirauhasen kasvaimeen 5. Vuonna 2008 tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski altisti koehenkilöitä radiotaajuisille kentille ja todisti, että säteily vaikuttaa ihon proteiinin tuotantoon 6. Itävaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 2007 havaittiin, että koehenkilöiden verinäytteistä oli löydettävissä stressin markkereita, jos he olivat altistuneet matkapuhelintaajuuksille, joiden tehotiheys ylitti 1 WHO:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista vuodelta Socialstyrelsen/Elkänslighet, ks. www-lähdeluettelo. 3 Hecht & Savoley Seung-Kwon et al meta-analyysissa tuli esiin matkapuhelimen käytön ja lisääntyneen kasvainriskin välinen yhteys. 5 Hardell et al. 2009; Sadetzki et al Karinen & Heinävaara & Nylund & Leszczynski

3 500 µw/m². 7 Monet muut tutkimukset osoittavat, että säteilyaltistus vaikuttaa myös ihmisen elimistöön 8, muun muassa uneen 9 ja aivojen sähköisiin toimintoihin (EEG) 10. Ruotsalainen Bengt Arnetz altisti 71 koehenkilöä kolmen tunnin ajan matkapuhelinsäteilylle (1,4 W/kg) ja totesi, että säteily sai aikaan stressireaktion aivoissa. Reaktio vaikutti unen laatuun ja aiheutti neurologisia oireita kuten päänsärkyä. 11 Itävaltalaisen professorin Hans-Peter Hutterin tutkijaryhmä tarkasteli vuonna 2006 satunnaisesti valittuja henkilöitä, jotka asuivat lähellä radiotaajuista säteilyä tuottavia tukiasemia: koehenkilöiden makuuhuoneissa vallitseva radiotaajuinen säteily oli merkitsevästi yhteydessä asukkaiden kokemiin terveysoireisiin. Asunnoissa, joissa radiotaajuisen säteilyn tehotiheys oli voimakkain, ihmiset valittivat kärsivänsä erityisen usein päänsärystä, vaikka säteilytaso jäi kokonaisuudessaan huomattavasti alhaisemmaksi kuin nykyisin käytössä olevat säteilyn turvanormit suosittavat. 12 Myös eläimet reagoivat sähkömagneettisiin kenttiin. Esimerkiksi linnut suunnistavat maan magneettikenttien mukaan 13 ja mehiläiset reagoivat voimakkaasti, jos niitä altistetaan sähkömagneettiselle säteilylle 14. Koska sähkömagneettinen säteily vaikuttaa ihmisten lisäksi myös eliöihin, kyseessä ei voi olla psykosomaattinen oire. Nykyisin tyypillisiä sähköherkkyysoireiden aiheuttajia ovat tietokoneet, matkapuhelimet ja erilaiset langattomat laitteet, kuten DECT-puhelimet. Vuonna 2009 julkaistun sveitsiläisen annosmittarilla toteutetun tutkimuksen tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että langattomat laitteet aiheuttavat noin kaksi kolmasosaa ihmisten saamasta 7 Hacker & Pauser Eger & Jahn 2010 saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin, merkitsevä korrelaatio radiotaajuisen säteilyn sekä esim. ihomuutosten, infektioiden, nivelsairauksien ja aivoperäisten oireiden välillä. 9 Navarro et al tutkimuksessa todettiin, että matkapuhelintukiasemien lähellä asuvat kärsivät keskimääräistä enemmän uni- ja käytöshäiriöistä sekä väsymyksestä ja päänsärystä. Abdel-Rassoul et al päätyivät myös tulokseen, jonka mukaan esim. uni- ja muistihäiriöt ovat yleisempiä tukiasemien lähellä asuvalla väestöllä. 10 Krause et al. 2006; D'Andrea et al Arnetz et al Hutter et al Nilsson Youbicier-Simo et al

4 radiotaajuisesta säteilyaltistuksesta 15. Sähköherkkyydestä kärsivien mukaan heidän oireensa helpottuvat nopeasti, jos he lopettavat jonkin laitteen käytön, mutta oireilu alkaa taas hetimiten mikäli säteilylle altistunut henkilö palaa aikaisempaan ympäristöönsä. Yleisesti voidaan sanoa, että toistuva sähkömagneettisille kentille altistuminen on omiaan aiheuttamaan kroonisen reaktion, jolloin sähkömagneettisille kentille herkistynyt ihminen reagoi yhä pienempiin kentänvoimakkuuksiin ja lukuisiin eri sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. 16 Ruotsalaiset ihotautilääkärit ovat havainneet, että erityisesti nuoret ovat alkaneet saada kannettavista tietokoneista oireita, jotka diagnosoidaan kuuluvaksi erythema ab igne nimisen oireyhtymän eli paahtuneen ihon syndrooman alaisuuteen. 17 Turun Ammattikorkeakoulun Radio- ja EMC-laboratoriossa tehdään parhaillaan kannettavien tietokoneiden matala- ja korkeataajuisten kenttien mittaustutkimusta, jonka perusteella on syytä olettaa, että tietokoneiden käyttäjät voivat saada iho-oireita laitteista, jotka säteilevät keskimääräistä enemmän. Pohjoismainen ministerineuvosto luokitteli sähköherkkyyden oireperusteiseksi työympäristövammaksi jo vuonna 2000 ja suositteli käyttämään sen diagnosoinnissa ICD-10-luokituksessa merkintää R68.8. muu yleinen oire tai sairaudenmerkki. Tämän lisäksi lääkärintodistuksessa on informatiivista mainita sana sähköyliherkkyys. 18 Ruotsissa sosiaalihallitus on ohjeistanut, että lääkärien tulee käyttää tätä diagnosointitapaa kohdatessaan sähköherkkiä potilaita. Ruotsissa sähköherkkyys tunnustetaan toimintarajoitteena, joka ei ole yksilön ominaisuus, vaan vamma, joka ilmenee hänen suhteessaan ympäristöönsä. 19 Suomessa ei vielä ole yhtenäisiä ohjeita sähköherkkyyden diagnosoimiseksi. Käytännössä suomalaisten lääkärien laatimissa B-lausunnoissa sähköherkkyys on varsin sattumanvaraisesti sijoitettu jonkin diagnoosikoodin alaisuuteen, esimerkiksi eräs potilas 15 Frei et al Sage ks. www-lähdeluettelosta. 17 Läkartidningen Pohjoismainen ministerineuvosto Socialstyrelsen/Elkänslighet, ks. www-lähdeluettelo. 4

5 siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle yhtenä perusteena F45.1 erilaistumaton elimellisoireinen häiriö (sähköallergia) 20. Oikeus oikean diagnoosin saamiseen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja tämän vuoksi Suomen Säteilyturvakeskus ja Sosiaalija terveysministeriö kaavailevat parhaillaan sähköherkkien hoitosuosituksen uusimista kuluvan vuoden aikana. VAMMASTA KÄRSIVIEN OSUUS VÄESTÖSTÄ Samanaikaisesti kun radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily on lisääntynyt ihmisten elinympäristössä, myös oireilevien kansalaisten määrä on kääntynyt jatkuvaan nousuun. Sähkömagneettisiin kenttiin liitetyt terveysongelmat eivät ole marginaalinen ilmiö: kyselytutkimusten perusteella arvioidaan, että noin 5 % eurooppalaisista reagoi ainakin jonkin verran elektronisille laitteille. Säteilyn terveysvaikutukset koskevat siis reilua 30 miljoonaa eurooppalaista. Ruotsissa sähköyliherkkien potilasyhdistys on saanut vuodesta 1995 lähtien vammaisjärjestöille myönnettävää valtionavustusta. Nykytilanne on se, että Ruotsin sähköyliherkkien yhdistys saa joka vuosi valtiolta tukea 1,8 miljoonaa kruunua eli lähes kaksisataatuhatta euroa. Avustussumma on suurempi kuin esim. HIV-positiivisten tai verisyöpäyhdistyksen vuosittain saama. Ruotsin sosiaalihallitus on teettänyt väestötasolla kyselytutkimuksia sähköherkkyyden yleisyydestä. Ensimmäinen terveyskysely tehtiin vuonna 1999, jolloin 3,1 % väestöstä yhdisti saamansa oireet sähkömagneettiseen säteilyyn. Ruotsin sosiaalihallituksen ja Karoliinisen instituutin vuonna 2007 teettämässä tutkimuksessa säteilystä terveysongelmia saavien määrä oli 3,2 %. Oireilua oli selvästi eniten vuotiaiden ikäryhmässä ja sairastuneita naisia oli kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Myös Ruotsin työelämäinstituutti laati vuonna 2000 selvityksen, jonka perusteella todettiin, että 12,5 % ruotsalaisista elektroniikka-alan diplomi-insinööreistä sai säteilyyn liittyviä oireita Kyseisen potilaan B-lausunto on lausunnon allekirjoittajien hallussa. 21 Rosenqvist Atterbom 2010; Elöverkänsligas Riksförbund-sivusto; UNT.SE-verkkosivusto. 5

6 Suomessa ei ole olemassa tuoretta kartoitusta sähköherkkien henkilöiden määrästä, mutta Kuopion yliopistolla tehtiin jo vuonna 2001 kyselytutkimus matkapuhelimien sähkömagneettisten kenttien terveysriskien hahmottamiseksi. Kyseisessä tutkimuksessa sähköherkkiä ilmoitti olevansa 3,5 % kyselyyn vastanneista (1341 vastannutta). 22 Sähköherkkyys ei siis ole marginaalinen ilmiö, vaan sillä on merkittäviä kansanterveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN Suomen sähköherkkien potilasyhdistyksen jäsenrekisteristä saatujen tietojen mukaan sähköherkkyydestä kärsiviä asuu eniten pääkaupunkiseudulla, lähinnä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Päällekkäisten langattomien verkkojen rakentaminen on Turun Sanomien uutisen mukaan nostanut Turun maailman säteilevimpien kaupunkien joukkoon. Samaan riskiluokkaan kuuluu myös langattomiin verkkoratkaisuihin satsannut Oulun kaupunki. 23 Tämä seikka näkyy myös potilasrekisterissä: Oulun ja Turun seudulla asuu merkittävän paljon sähköherkkyydestä kärsiviä verrattuna muihin suurehkoihin kaupunkeihin. On tyypillistä, että sähköherkkyyteen sairastutaan kaupunkiympäristössä asuttaessa, jonka jälkeen sairastunut on oireidensa takia pakotettu muuttamaan joko esikaupunkialueelle tai kokonaan maaseudulle. Suurimmalla osalla oireet tasaantuvat muutaman vuoden kuluessa altistumisen loppumisesta, mutta joillekin oireet muodostavat pysyvän haitan. Tällaisia henkilöitä asuu nykyisinkin Suomen maaseutualueilla. Vaikeimminkin altistuneet pystyvät käyttämään perinteistä analogista lankapuhelinta, joten tämänlaatuisen tekniikan säilyttäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. 22 Jokela & Nyberg 2006, s Turun Sanomat

7 SÄHKÖHERKILLE TARJOTTAVAT TELEPALVELUT Suomen Säteilyturvakeskuksen julkaisemassa Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksessa 24 kerrotaan, että matkapuhelimet ovat nykyään merkittävin radiotaajuisten kenttien lähde ihmisen elinympäristössä ja koska altistumisen terveysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, Säteilyturvakeskus toteaa, että lasten matkapuhelinten käyttöä on hyvä rajoittaa. Venäjän kansallinen ionisoimattoman säteilyn komitea 25 antoi selkeän varoituksen matkapuhelinten potentiaalisista terveyshaitoista jo vuonna 2008 todeten, että matkapuhelimet muodostavat hyvin korkean riskin erityisesti lasten terveydelle. Komitea piti todennäköisenä, että matkapuhelimet voivat aiheuttaa muisti- ja käytöshäiriöitä, vähentää oppimiskykyä sekä vaikuttaa uni-valverytmiin ja lisätä riskiä epilepsiaan sairastumiseen. Komitea yhdisti matkapuhelimen käytön myös kohonneeseen aivokasvain riskiin. Pitkän aikavälin mahdollisina terveysriskeinä komitea mainitsi depression, Alzheimerin taudin ja muut aivojen hermosoluihin vaikuttavat sairaudet. Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan puhelimen käyttäjän altistuminen riippuu monista tekijöistä, joista tärkein on välimatka matkapuhelimen ja käyttäjän välillä. Myös matkapuhelinvalmistajat ovat rajoittaneet korvausvastuutaan ja esimerkiksi Nokian 6555 matkapuhelimen käyttöohjeissa 26 on vastuunrajoituslauseke, jonka mukaan puhelin täyttää radiotaajuusaltistumista koskevat suositukset, jos puhelimen etäisyys kehosta on vähintään 2,2 senttimetriä. Säteilyturvakeskus kehottaa perusterveitä käyttäjäkin noudattamaan matkapuhelimien valmistajien puhelimien käyttöohjeissa ilmoittamia turvaohjeita. Säteilyturvakeskus neuvoo myös, että huonossa kentässä, kuten autossa tai junassa ei olisi suositeltavaa käyttää matkapuhelinta. Taustalla oleva viranomaisohjeistus näkyy esimerkiksi uuden Volkswagen Passat Variant henkilöauton mukana tulevassa 24 Radioaallot ympäristössämme (STUK) Russian National Committee on Non-Ionizing Radiation Protection Nokia 6555 käyttöohje; rajoitettu valmistajan takuu. 7

8 käyttöohjekirjassa 27, jossa todetaan, että tieteelliset tutkimukset eivät osoita matkapuhelimien käytön olevan täysin turvallista. Käyttöohjeissa lukee myös, että joidenkin tutkimusten mukaan matkapuhelimien käytöstä voi aiheutua terveydellistä haittaa ja niin kauan kuin yksiselitteisiä tuloksia ei ole, täytyy terveysriskejä välttää. Käyttöohjekirjassa sanotaan, että matkapuhelimen vääränlainen käyttö auton sisällä voi aiheuttaa terveyshaittoja. Edellä esitetyistä esimerkeistä selviää, että matkapuhelimien sähkömagneettisen säteilyn aiheuttamia terveysvaikutuksia pidetään varsin mahdollisina sekä viranomaisten että laitevalmistajien taholta. Suomen Säteilyturvakeskus muistuttaa laajassa sähkömagneettisia kenttiä koskevassa julkaisussaan, että sähköherkkyys oireita esiintyy erityisesti matkapuhelimia käytettäessä ja matkapuhelintukiasemien läheisyydessä oleskeltaessa 28. Näin ollen on ymmärrettävää, että vammaisille tarkoitettuja yleispalveluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon sähköherkkien vammansa takia tarvitsemat erityisratkaisut. Sähköherkät ihmiset ovat vammaisryhmä, jotka eivät voi terveyssyistä käyttää langattomia laitteita, kuten esimerkiksi matkapuhelimia tai langatonta internet-yhteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston antama yleispalveludirektiivi 29 määrää, että kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus hyödyntää viestintäpalveluja ja viestintävälineiden tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Käytännössä sähköherkkien oikeudet voidaan taata siten, että heille tarjotaan mahdollisuus käyttää nykyistä analogista lankapuhelinliittymää vastaavaa ratkaisua. Jo vammautuneita henkilöitä ei saa altistaa sähkömagneettiselle säteilylle, koska se johtaa usein heidän vammansa pahenemiseen ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä työkyvyttömyyteen, jonka aiheuttamat taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat jo nykyisellään merkittäviä. 27 Volkswagen Passat Variant, käyttöohjekirja. 28 Jokela & Nyberg 2006, s Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY. 8

9 Suomalaisia päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia kymmenen kertaa niin paljon kuin 25 vuotta sitten 30. Vielä 1980-luvun alussa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle päätyi kolmisensataa suomalaista vuosittain. Nykyisellään työkyvyttömäksi masennuksen takia jää vuosittain yli neljätuhatta suomalaista. Masennuksen takia työelämästä syrjäytyvien joukossa on hälyttävä määrä nuoria: noin kaksituhatta alle kolmekymppistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain masennusdiagnoosilla. 31 Nuorten ihmisten eläköityminen maksaa jo nyt yhteiskunnalle 6,6 miljardia. 32 Ajatuksia herättävää on myös se, että perusterveydenhuollon potilaista prosentilla esiintyy fyysisiksi koettuja oireita, joiden syytä nykylääketiede ei kykene nimeämään. 33 Tavallista on, että sähkömagneettisille kentille altistuneet henkilöt oireilevat vuosia ennen kuin heidän oireidensa aiheuttaja selviää. Norjassa on vastikään tehty laaja kyselytutkimus sähköherkkyyteen sairastuneille, josta selviää, että sähköherkkyyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien ylivoimaisesti tavallisin diagnoosi oli uupumus. Ruotsissa tehty vastaava tutkimus vahvisti sähköherkille kirjatun työkyvyttömyysdiagnoosin olevan myös Ruotsissa nimenomaan masennus. 34 Langallisten internet- ja puhelinpalveluiden säilyminen edesauttaa sähköherkkiä ihmisiä jatkamaan työelämässä, joka on mielekäs vaihtoehto sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. 30 Turun Sanomat Turun Sanomat Kauppalehti Turun sanomat Solberg & Tilset 2010, s

10 LÄHTEET -Abdel-Rassoul, G, El-Fateh, OA, Salem, MA, Michael, A, Farahat, F & El-Batanouny, M (2007). Neurobehavioral effects among inhabitants around mobile phone base stations. Neurotoxicology, 28(2), Arnetz B, Akerstedt T, Hillert L, Lowden A, Kuster N, Wiholm C (2007). The Effects of 884 MHz GSM Wireless Communication Signals on Self-reported Symptom and Sleep (EEG) An Experimental Provocation Study. PIERS Online, 3:7, D'Andrea JA, Chou CK, Johnston SA, Adair ER (2003) Microwave effects on the nervous system. Bioelectromagnetics, Supplement 6:S Frei P, Mohler E, Neubauer G, Theis G, Bürgi A, Fröhlich J, Braun-Fahrländer C, Bolte J, Egger M, Röösli M (2009). Temporal and spatial variability of personal exposure to radio frequency electromagnetic fields. Environmental Research, 109:6, Eger, H. & Jahn, M. (2010). Spezifische Symptome und Mobilfunkstrahlung in Selbitz (Bayern) - Evidenz für eine Dosiswirkungsbeziehung. ("Specific Health Symptoms and Cell Phone Radiation in Selbitz (Bavaria, Germany)-Evidence of a Dose-Response Relationship"). Umwelt Medizin Gesellschaft, Feb. 2010: Hacker, G. & Pauser, G. (2007). Wirkungen von GSM-Sendeanlagen auf den Menschen. Wissenschaftliches Forschungsprojekt der Salzburger Landeskliniken (SALK), IGGMB - Forschungsinstitut für Grund- und Grenzfragen der Medizin und Biotechnologie. Kurzbericht. -Hardell, L, Carlberg M, Hansson Mild K (2009). Epidemiological evidence for an association between use of wireless phones and tumor diseases. The Official Journal of the International Society for Pathophysiology. Special Issue Electromagnetic Fields. Vol. 16/2-3, Hecht, K, Savoley EN (2007). Overloading of Towns and Cities with Radio Transmitters (Cellural Transmitter): a hazard for the human health and a disturbance of eco-ethics. IRCHET International Research Centre of Healthy and Ecological Technology, Berlin. -Hutter HP, Moshammer H, Wallner P, Kundi M (2006). Subjective symptoms, sleeping problems, and cognitive performance in subjects living near mobile phone base stations. Occup Environ Med, 63:5, Jokela K, Nyberg H (toim.), Ionisoimaton säteily sähkömagneettiset kentät. Säteily- ja ydinturvallisuus. Säteilyturvakeskus (2006). - Karinen A, Heinävaara S, Nylund R, Leszczynski D (2008). Mobile phone radiation might alter protein expression in human skin. BMC genomics, 9:77. 10

11 -Kauppalehti, Nuorten masennus aiheuttaa miljardien menot ( ). -Krause CM, Haarala Björnberg C, Pesonen M, Hulten A, Liesivuori T, Koivisto M, Revonsuo A, Laine M, Hämäläinen H (2006) Mobile phone effects on children's eventrelated oscillatory EEG during an auditory memory task. International Journal of Radiation Biology. Vol. 82, No. 6, Läkartidningen, Erythema ab igne klassisk huddiagnos åter i hetluften. Laptopdermatit drabbar främst yngre (nr 32-33, augusti 2010, vol 107). -Navarro EA, Segura J, Portolés M, gomez-perretta de Mateo C (2003) The Microwave Syndrome: A Preliminary Study in Spain. Electromagnetic Biology and Medicine, 22:2-3, Nilsson M: Uusi äänetön kevät (sivut ). Teoksessa Erja Tamminen (toim.): Matkapuhelinteknologia mitkä ovat terveysriskit? Järvenpää Nokia matkapuhelimen käyttöohjekirja, rajoitettu valmistajan takuu. -Russian National Committee on Non-Ionizing Radiation Protection, Children and mobile phones: the health of the following generations is in danger ( ). -Sadetzki S, Chetrit A, Jarus-Hakak A, Cardis E, Deutch Y, Duvdevani S, Zultan A, Novikov I, Freedman L, Wolf M (2008). Cellular Phone Use and Risk of Benign and Malignant Parotid Gland Tumors. A Nationwide Case-Control Study. American Journal of Epidemiology, 167:4, Seung-Kwon M, Woong J, McDonnell DD, Ji Lee Y, Kazinets G, Cheng CT, Moskowitz JM (2009). Mobile Phone Use and Risk of Tumors: A Meta-Analysis. Journal of Clinical Oncology, Vol 27. No 33, Solberg L, Tilset B, Eloverfølsomme i Norge rapport fra spørre-undersøkelse (2010). -Säteilyturvakeskus, Radioaallot ympäristössämme. Säteily ja ydinturvallisuuskatsauksia (2009). -Turun Sanomat, Mielen viemää ( ). -Turun Sanomat, Turhaa työkyvyttömyyttä ( ). -Volkswagen Passat Variant -henkilöauton käyttöohjekirja, (ohjekirja tarkastettu ). 11

12 -Youbicier-Simo BJ, Lebecq JC, Bastide M (1998) Mortalité d'embryons de poules exposés aux émissions de champs électromagnétiques de téléphones cellulaires. Bioelectromagnetic Society, Twentieth Annual Meeting, June 7-11, WWW-LÄHTEITÄ - Elöverkänsligas Riksförbund-sivusto: Funktionsnedsättningen elöverkänslighet fakta: -Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalveluista ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi): -Pohjoismainen ministerineuvosto suosittelee ICD-10-koodia R68.8: Aeloeverkaenslighet-en-symtombaserad-arbetsmiljoeskada&catid=11%3Aomelklighet&Itemid=28&lang=swedish -Rosenqvist Atterbom A, Elöverkänslighet ökar i Sverige och världren Miljömagasinet (nr 12, mars 2010): Aelklighet-i-sverige-och-vden&catid=11%3Aom-elklighet&Itemid=28&lang=swedish - Sage, C, Microwave And Radiofrequency Radiation Exposure: A Growing Environmental Health Crisis?. San Francisco Medical Society (tarkastettu ): cfm&contentid=1770 -Sveriges Socialstyrelsen, Elkänslighet : -Turun Sanomat, Kivulle ja väsymykselle ei löydy aina syytä. Selittämättömät oireet ovat yleinen syy lääkärikäyntiin ( ): - Turun Sanomat, Turku säteilevimpiä kaupunkeja langattomien verkkojen takia ( ): -UNT.SE-uutissivusto: Miljoner till ovetenskaplig diagnos (julkaistu ): 12

13 -WHO:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista vuodelta 2005: 13

Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys työryhmälle SÄHKÖYLIHERKKIEN TARPEITA VASTAAVAN PUHELINLIITTYMÄN TEKNINEN TOTEUTTAMINEN

Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys työryhmälle SÄHKÖYLIHERKKIEN TARPEITA VASTAAVAN PUHELINLIITTYMÄN TEKNINEN TOTEUTTAMINEN Reijo Ekman Radiotekniikan yliopettaja, vanhempi tutkija, Turun AMK:n Radio- ja EMC-laboratorion esimies S-posti: reijo.ekman@turkuamk.fi Puh: 050-598 5703 Marjukka Hagström OTM, VTM, Turun AMK:n Radio-

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen - Langattomat verkot yleistyvät - Raja-arvoja tarkistettava - Lapset ovat herkempiä - Luonto vastaa meille Ihminen

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? I II Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? Osmo Hänninen - Seppo Kinnunen Mona Nilsson - Antero Kassinen Erkki Tuormaa - Iris Aztmon Matkapuhelinteknologia - MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? ISBN

Lisätiedot

Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys?

Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys? KATSAUS Kari Jokela, Anssi Auvinen ja Heikki Hämäläinen Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys? Matkapuhelimet säteilevät sähkömagneettista energiaa, josta osa absorboituu puhelimen lähellä oleviin

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset

Lisätiedot

Itävallan lääkäriliiton suositukset sähkömagneettisista kentistä aiheutuvien terveysongelmien ja sairauksien diagnosointia ja hoitoa varten

Itävallan lääkäriliiton suositukset sähkömagneettisista kentistä aiheutuvien terveysongelmien ja sairauksien diagnosointia ja hoitoa varten 1 Itävallan lääkäriliiton suositukset sähkömagneettisista kentistä aiheutuvien terveysongelmien ja sairauksien diagnosointia ja hoitoa varten Itävallan lääkäriliiton EMF-työryhmän (AG-EMF) ohjeet. Suomentaneet

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

Sähköpostia. Sähköpostia 2015/2 Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2015/2

Sähköpostia. Sähköpostia 2015/2 Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2015/2 Sähköpostia 2015/2 1 Sisällys Sähköherkät ry Sähköherkkien etujärjestö Päätoimittajalta...3 Radiotaajuisen säteilyn altistusta tulisi vähentää kiireellisesti...4 Lausunto yleispalvelun hinnoittelun kohtuullisuuden

Lisätiedot

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

Langattoman teknologian riskit

Langattoman teknologian riskit Eeva-Johanna Eloranta (toim.) Langattoman teknologian riskit Onko huoli matkapuhelinsäteilyn terveysvaikutuksista turhaa? Eeva-Johanna Eloranta (toim.) Langattoman teknologian riskit Onko huoli matkapuhelinsäteilyn

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen:

Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen: Sähköherkät ry LAUSUNTO PL 1040 FI-04431 JÄRVENPÄÄ 13.5.2013 www.suomensyh.fi Puh. 09-2796 3680 syh.suomi@jippii.fi Viite: LVM:n lausuntopyyntö/1353/03/2011, 4.4.2013 Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen:

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Marjukka Hagström, Markku Sainio, Rauno Pääkkönen & Reijo Ekman. Kymmenen vastausta sähköherkkyydestä

Marjukka Hagström, Markku Sainio, Rauno Pääkkönen & Reijo Ekman. Kymmenen vastausta sähköherkkyydestä Marjukka Hagström, Markku Sainio, Rauno Pääkkönen & Reijo Ekman Kymmenen vastausta sähköherkkyydestä Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 221 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2015 ISBN 978-952-216-594-7

Lisätiedot

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Sähköpostia 2014/1. Sähköpostia 2014/1 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu

Sähköpostia 2014/1. Sähköpostia 2014/1 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu Sähköpostia 2014/1 1 Sisällys Päätoimittajalta...3 Lisäys tautiluokitus ICD-10:n suomalaiseen painokseen...4 Ympäristöherkkyydelle ehdotetaan omaa diagnoosinumeroa tautiluokitukseen...8 Matkapuhelinteknologia

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

TUTKIMUS Tutkimus 11

TUTKIMUS Tutkimus 11 TUTKIMUS Tutkimus 11 Valta määrittelee totuuksia ja tieto vallan pyrkimyksiä Michel Foucault Matkapuhelinsäteily mitkä ovat terveysriskit? Seppo Kinnunen, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampere Historia

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 30.1.2009 2008/2211(INI) TARKISTUKSET 1-47 Mietintöluonnos Frédérique Ries (PE 416.575v01-00) Sähkömagneettisiin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a S ä h k ö m a g n e e t t i s e t k e n t ä t To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Heidi Nyberg, Kari Jokela, Sisko

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Sähköpostia. Sähköpostia 2014/2 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2014/2

Sähköpostia. Sähköpostia 2014/2 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2014/2 Sähköpostia 2014/2 1 Sisällys Suomen Sähköherkät ry Sähköherkkien etujärjestö Päätoimittajalta...3 Hyvä Perustuslakivaliokunnan jäsen...4 Kannanottomme hallituksen esitykseen ietoyhteiskuntakaareksi...5

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille Radiolaitteet Ostajan opas Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mitä merkinnät tarkoittavat?... 3 Oletko oikealla taajuudella?... 4 Kuka vastaa nettiostoksestasi?... 5 1 Johdanto

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

Radioaallot ympäristössämme

Radioaallot ympäristössämme SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaallot ympäristössämme Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaallot ympäristössämme Radioaaltoja hyödyntäviä

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Liite I. Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa

Liite I. Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa Liite I Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa 1 Jäsenvaltio EU/ETA Myyntiluvan haltija Nimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti

Lisätiedot

ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS

ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS OHJE ST 9.3 / 2.9.2003 ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 OHJEEN SISÄLTÖ JA SOVELTAMINEN 3 2 YLEISTÄ MASTOTYÖN TURVALLISUUDESTA 3 3 ALTISTUMISEN RAJOITTAMISEN PERUSTEET 3 3.1 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot Tuotetiedot Hands free -laite Mikrofoni Lyhyt mikrofoni 1 12 V -liitin 2 Mikrofoniliitäntä 3 Linkkipainike 4 Toiminnon merkkivalo (sininen/punainen) 5 Soittopainike 6 Äänenvoimakkuuden lisääminen (+) Käyttö

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Kesäkuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Huhtikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Huhtikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Huhtikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en) 14805/15 DENLEG 156 AGRI 626 SAN 413 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 27. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D042070/01

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Heinäkuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Heinäkuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Heinäkuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Sähköpostia. Sähköpostia 2016/1 Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2016/1

Sähköpostia. Sähköpostia 2016/1 Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu 2016/1 Sähköpostia 2016/1 1 Sisällys Sähköherkät ry Sähköherkkien etujärjestö Päätoimittajalta...3 Sähköherkkyys toimintarajoitteena ja vammaisuutena...4 Onko itkuhälytin turvallinen vauvallesi?...8 Yhteinen

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki Takajärven koulu Oklaholmankatu 18 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Kemin kaupunki Tekninen palvelukeskus Lausunto

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot