Vahdinvaihto. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahdinvaihto. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010"

Transkriptio

1 Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010 Iloiset osanottajat Päiväkummun kuntoviikkoon keväällä Kuva: Olavi Peltonen Vahdinvaihto Tapio Nurminen Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton liittokokous pidettiin Hotelli Haagassa ennen helsinkiläisten 35-vuotisjuhlaa. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat mihin kuuluu uuden johdon valinta. 12 vuotta liittoa johta- nut Robert Herdin halusi korkean iän vuoksi luopua tehtävästä eikä asettunut ehdokkaaksi. Hänen tilalleen valittiin uudeksi keskusliiton puheenjohtajaksi Tapio Nurminen joka oli edellisessä liittokokouksessa valittu varapuheenjohtajaksi. Tapio on ennen eläkkeelle jäämistä ollut aktiivisesti mukana merimiesten ammattiyhdistysliikkeessä ja toiminut jäänmurtajalaivaston pääluottamusmiehenä, Merimies-Unionin hallituksen jäsenenä ja SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtajana ja hallitsee näin ollen järjestötoiminnan. Ammatiltaan Tapio on sähkömies.

2 Hallituksen jäseniksi valittiin: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Pentti Ojanen (Unto Toivanen) Timo Nenonen (Riitta Grön) Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Erkki Täikkö (Pentti Viinamäki) Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Tuula Valjus (Niilo Siro) Oulun Seudun Merieläkeläiset ry Pentti Vähävihu (Oiva Tasanen) Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Pekka Teräväinen (Pirkko Virta) Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Veikko Malmi (Anni Holmlund) Tilintarkastajina jatkavat Eino Ketolainen ja Tiina Löfström sekä varatilintarkastajiksi Unto Toivanen ja Riitta Grön. Keskusliiton toiminta jatketaan kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelma vuosille Yleistä Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton tehtävät ovat määritelty yhdistyksen säännöissä. Uudistettujen sääntöjen mukaan tulee Keskusliiton toimia Suomen kansalaisten muodostamien merieläkeläisyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Keskusjärjestönä sen tehtävä on toimia ja ajaa jäsenyhdistyksiin järjestäytyneiden entisten merenkulkijoiden yhteisiä sosiaalisia etuja ja oikeuksia. Tämän lisäksi Keskusliiton tulee tehdä valistustyötä jäsenyhdistystensä välityksellä mielenkiinnon herättämiseksi merimiesten keskuudessa eläkekysymyksiä kohtaan. Myös eläketurvan kehittämisen edistäminen kuluu ohjelmaan. Näiden tarkoitusten toteuttaminen vaati sekä henkisiä, että suuria taloudellisia resursseja, joita Keskusliitolla ei ole ollut, sen jälkeen kun valtion tuki on jäänyt pois. Sääntömääräiset kokoukset, onnittelukäynnit jäsenyhdistyksissä ja EL-MERI:n julkaiseminen sekä pienmuotoinen kuntoutustoiminta ovat kuitenkin mahdollista toteuttaa niillä varoilla ja lahjoituksilla, jotka ovat käytettävissä, eikä ole syytä antautua ja lopettaa koko toimintaa. Suurena apuna on ollut Suomen Merimies- Unionin vuosittain myöntämä toimintatuki. Liittokokous Seuraava liittokokous pidetään keväällä Hallitus Hallitus toimii Liittokokouksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Mikäli talousarvio toteutuu suunnitelmien mukaan, hallitus voisi kokoontua ainakin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarpeen vaatiessa on aina mahdollista pitää ylimääräisiä kokouksia. Virkistys- ja kuntoutustoiminta Keskusliiton tulee pyrkiä luomaan edellytyksiä eläkkeensaajien loma-, retkeily-, virkistys- ja kuntoutustoiminnalle, joko tiedottamalla näistä mahdollisuuksista tai varojen salliessa tukemalla mainittua toimintaa. Keskusliitto on kuluneina vuosina järjestänyt kuntoutumistoimintaa, johon on ollut kaikkien yhdistysten jäsenillä mahdollisuus osallistua. Tapahtumat ovat onnistuneet hyvin ja on syytä myös vuonna 2010 ja 2011 toteuttaa vastaava tapahtuma, joko kotimaassa tai ulkomailla. Keskusliitto voi osallistua matkakuluihin n eurolla. Hallituksen tehtäväksi jää kuntoutumistapahtuman suunnittelu kevään aikana menoarvion puitteissa. Kesätapahtumat Keskusliitto ei järjestä itse kesätapahtumia, mutta osallistuu ja tiedottaa yhdistystensä tapahtumista. Kotkan Meripäivillä on mahdollista vierailla Merimiespalvelutoimiston avustuksella. Myös jäsenyhdistysten vierailu toistensa luona olisi suotavaa. EL-MERI Keskusliiton äänenkantaja EL-MERI julkaistaan edelleen monistetussa muodossa kaksi kertaa vuodessa. Toistaiseksi olemme löytäneet ilmaisen taittajan ja lehti on monistettu Merimieseläkekassan tuella. Lehden julkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkän ilmaisen painatuspaikan, tarvitaan myös kiinnostavia juttuja kaikilta yhdistyksiltä ja jäseniltä. Tarttukaa kynään ja antakaa kirjallisille lahjoillenne vapaat kädet. Myös selkeät valokuvat julkaistaan. Aineiston puuttuessa tulee lehdestä yksipuolinen tai jää EL-MERI julkaisematta. Yhteiset laivamatkat Vuonna 2010 ja järjestetään jäsenille mahdollisuus osallistua Helsingin Seudun Merieläkeläisten järjestämiin laivamatkoihin. Yhteistyö Suomen Merimies-Unionin ja muiden merenkulkualan liittojen kanssa Vuoden aikana jatketaan alkanutta yhteistyötä Merimies-Unionin kanssa. Lähinnä jäsenyhdistykset ovat yhteydessä Unionin osastoihin ja kehittävät mahdollisuuksia ja tapoja yhteistyölle. Koska Unionilla ei ole varsinaista toimintaa eläkeläisjäsenilleen, olisi tässä mahdollisuus yhteisille toimintamuodoille. Yhteydet Merimies-Unioniin hoidetaan Keskusliiton kautta. Myös yhteydet päällystöliittoihin pidetään yllä ja tiedotustoiminta laajennetaan myös merenkulkualan muihin tahoihin. Jäsenhankinta Keskusliitto kehottaa jäsenyhdistyksiään vuosittain suorittamaan jäsenhankintakampanjoja, koska tieto toiminnastamme on puutteellinen eläkkeelle jääneiden meren- 2

3 kulkijoiden keskuudessa. Keskusliitto avustaa hankinnassa hankkimalla eläkkeellä olevien merenkulkijoiden osoitteita sekä muulla mahdollisella tavalla. Muut eläkejärjestöt Maassamme toimii monta eläkkeensaajain keskusjärjestöä. Suurin osa niistä on jonkun puolueen talutusnuorassa ja merenkulkijat ovat tunnetusti arkoja poliittisissa kysymyksissä. Tämän perusteella tulee sääntöjen velvoittamina tutkia varovasti mahdollisuuksia olla yhteistyössä jonkun sopivan järjestön kanssa. Keskusliiton talous Keskusliiton talous on melko huonossa kunnossa, eikä tällä hetkellä ole näkyvissä paranemista kovin pian. Keskusliitto anoo keväällä jälleen Merimies-Unionilta avustusta toimintamenoihinsa. Nykyisillä tuloilla Keskusliitto pystyy ainoastaan ylläpitämään sääntöjen vaatimaa kokoustoimintaa ja vaatimatonta yhteistoimintaa. Kaikki muu maksullinen toiminta jää hoitamatta varojen puuttuessa. Keskusliitto joutuu jälleen kääntymään alan ammattiliittojen puoleen avustusanomuksineen, saadakseen taloutensa jotenkin kuntoon. Talousarviossa avustukset on otettu huomioon ja mikäli ne toteutuvat, hallituksella on jonkun verran varoja käytettävissään, ellei joudumme käyttämään hupenevaa pääomaamme. Hallitus Merimiestöitä ja vapaa-ajanviettoa Minulla oli tilaisuus ottaa osaa merimiesten nostalgiatapaamiseen Helsingissä Vaikka itse tietää hyvin, mitä nostalgia on, piti se vielä Wikipediasta varmistaa. Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta. Kun ajattelee omaa merellä vietettyä aikaa, siitä on parhaimmillaan jo yli 55 vuotta. Mitä pitemmälle muistaa, sen tarunhohteisempaa tuo aika on. Aloittaessani merimiestoimen omat laivani olivat vanhoja trappeja, joissa ei nopeus päätä huimannut. Vaikka laivat olivat iältään ja kunnoltaan jo aika surkeita, niitä yritettiin pitää hyvässä kunnossa. Ruostetta rapattiin, mönjättiin ja maalattiin. Luukkupressuja paikkailtiin, tehtiin pressusta uusia suojapeitteitä vaijeriloittien päälle, ankkuripalloja, raakitorven suojia ym. Spleissattiin trosseja ja vaijereita, punottiin kastliinapalloja jne. Nykyään nuo tarvikkeet tulevat yleensä valmiina laivoille, mikäli niitä käytetään ollenkaan. Noissa pienissä trampeissa oli yleensä seitsemän miestä täkillä, joista kuusi ajoi vahtia ja poosu tai timppa päivämiehenä. Satamassa olivat kaikki päivämiehiä, lukuun ottamatta junkkia, joka toimi yövahtina. Merellä poosu jakoi työt aamulla ja vahtimies kertoi sen seuraavan vahdin miehille. Yksi mies oli aina kulussa ollessa ruorissa, sillä automaattiruorit tulivat vasta myöhemmin. Yöllä taas toinen vahtimies oli utsiikissä. Ruoritörnin vaihtuessa sai lyhyen röökitauon alhaalla messissä. Ennen vahdinvaihtoa oli kahvinkeitto ja seuraavan vahdin purraus. Ilman ollessa kaunis, tehtiin laivan kunnostustöitä. Periaatteena oli, että junkki rapasi ja harjasi ruosteet pois, puolikas mönjäsi ja matruusi veti undecoatingin sekä lakkavärin. Sadepäivinä pestiin valkoväriä, mastoja, samsonposteja ja tietysti kaikki laivan juuttimatot. Jos sää oli pilvinen, mutta ei 3 satanut, rasvattiin töijäysvaijereita tai lapssalvattiin staageja. Neulomis- ja spleissaushommia teki poosu, timppa tai joku kokeneempi matruusi. Silloin puhuttiin laivan stailista, joka oli hyvin tärkeä. Sopisi ottaa esimerkkiä tämänkin päivän laivoissa. Muistan erään jutun, kun junkki pantiin laskemaan lokia ulos. No junkki meni fööriin ja meinasi ruveta laskemaan liinaa sieltä ulos. Kuultuaan perämieheltä, että loki lasketaan ahterista, junkki tuumi että joka laivassa eri staili. Vanha pikinokka s/s Castor Noihin aikoihin vietiin aika paljon massaa ja propsia Englantiin ja tuotiin kolia tai koksia takaisin. Satamaan tultaessa otettiin iltapäivä vapaata. Sitä nimittäin kerääntyi meripyhistä. Yhdestä merellä vietetystä pyhäpäivästä sai yhden vapaapäivän. Lauantait olivat merellä työpäiviä, satamassa tosin viisituntisia. Lähdettiin viemään kirjeitä postiin tai ostamaan pesupulveria, dongereita, baskereita, työhanskoja jne. Kapakat aukesivat klo 11, mutta sulkeutuivat jo klo 15. Sil-

4 loin saattoi mennä elokuviin. Teatterissa pyöri yleensä kaksi filmiä nonstop tyyliin ja mikä parasta, siellä sai polttaa tupakkaa. Nuoret neitoset kulkivat ympäri salia myyden virvoitusjuomia, makeisia ja jotakin pikkupurtavaa. Kun olit istunut leffassa kolme tuntia ja rapiat ja lähdit taas ulos. Pubit olivat jo auenneet. Mentiin kaljoille. Siellä saattoi istua iltakymmeneen saakka, mutta ei yhtään pitempään. Tuli timeplease ja sen jälkeen paikka sulkeutui. Tämän jälkeen ei ollut muita paikkoja auki kuin teeshopit ja fish and chips- paikat. Usein tultiin laivalle illalla pikkukaljoissa, kourassa sanomalehtipaperiin kääritty fish and ships annos ja kainalossa mahdolliset ostokset. Jutustelu ja seuranpito saattoivat vielä jatkua messissä joskus pitempäänkin. Aamulla yövahti purrasi koko jengin. Porukan kunto oli suoraan verrannollinen edelliseen iltaan. Mitä enemmän kaljaa ja valvomista, sitä hankalampaa oli uuden päivän aloittaminen. Laivat olivat tuohon aikaan paljon pitempiä aikoja satamassa ja täten siellä vietettiin myös useampia iltoja ja öitä. Hyvin usein kävi niin, että edellisenä iltana oli tasaraha, eikä tarvinnut enää mennä maihin. Silloin kerääntyi illalla messiin korttijengejä. Pelattiin rahasta tai tupakasta pokkaa, raminaa tai sököä. Tai ilman panoksia marjapussia, huutopussia tai katkoa. Jossakin vaiheessa laiva tuli lossiksi. Tehtiin ruumajobi ja meriklaari: selstukit ja lemppuluukut päälle, matkan pituudesta riippuen joko kaksi tai kolme pressua. Mikäli oltiin talviaikaan menossa Suomeen, pressujen väliin heitettiin suolaa jäätymisen estämiseksi. Pressujen reunat viikattiin, jonka jälkeen pantiin skalkkausraudat ja kiilat. Kiilat hakattiin tiukkaan ja joskus laitettiin vielä sikeliparrut päälle. Puomit viirattiin alas ja kaijat vedettiin taitiksi. Laiva oli siis tältä osin merikelpoisessa kunnossa eli meriklaari. Oltiin vain lähtölauluja vailla. Luotsin opastamana seilattiin ulos ja tämän jäätyä pois, pantiin merivahti päälle. Yleensä lähdettiin lastissa kohti Suomea hurjalla 6-7 solmun nopeudella. Muistan erään vastatuulen Gotlannin luona kun laiva ei liikkunut juuri minnekään. Toinen perämies oli huolissaan, että lokit näyttävät luulevat tätä laivaa saareksi ja ovat ihan ilmeisissä pesän teko aikeissa. Nostalgisella tuulella oli Timo Nenonen Kansainvälinen vitsi Tapahtui paha lento-onnettomuus, ja ihan niin kuin - - Ei tuo kone kyllä kaikkeen pysty vastaamaan. Minäpä televisio-ohjelmissa autiolle saarelle pelastautui joukko esitän sille kysymyksen. Kerro missä isäni tällä hetkellä ihmisiä, joista jokaista kansallisuutta oli kaksi miestä ja on? yksi nainen. Joukossa olivat italialaiset, ranskalaiset, Kone pyysi tarkemmat tiedot myyntimies Janatuiselta ja saksalaiset, kreikkalaiset, englantilaiset, bulgarialaiset, noin 15 sekunnin kuluttua ilmestyi puhelin näytölle japanilaiset ja irlantilaiset. Kahden kuukauden kuluttua ilmoitus: oli tapahtunut seuraavaa: Italialaismies oli tappanut - Isäsi on baarimikkona Levillä. toisen italialaismiehen italialaisnaisen takia. Ranskalaiset kaikki kolme elivät tyydyttävässä suhteessa kaksi - Onpa hölmö kone. Isäni on ollut kuolleena kolme Myyntimies Janatuinen puhkesi nauruun ja sanoi: miestä ja yksi nainen. Saksalaiset olivat tehneet tiukan vuotta. viikko-ohjelman, jonka mukaan nuori nainen vaihtoi Korkeakoulun miehet katsoivat epäuskoisina toisiinsa ja partneria säännöllisin väliajoin. Kreikkalaisilla miehillä sanoivat: oli suhde keskenään, ja kreikkalaisnainen hoiti heidän - Tämä kone ei yleensä erehdy. Esitetäänpä kysymys taloutensa, jolloin miehet saivat harrastaa vain omia sille uudestaan. harrastuksiaan. Englantilaisilla oli pikku ongelma. Kukaan ei ollut esitellyt heitä toisilleen eivätkä he olleet Janatuinen toteamus, että hänen tietääkseen hänen isän- Tiedot syötettiin puhelimeen ja lisättiin myyntimies vieläkään siksi seurusteluväleissä. Bulgarialaiset miehet sä on ollut kuolleena viimeiset vuodet. Koneelta ei kestänyt kuin kolme sekuntia, kun se vastasi: olivat molemmat luoneet pitkän katseen bulgarialaiseen naiseen ja lähteneet uimaan kohti etäisyyttä. Japanilaiset miehet etsivät tietokonetta, Jolla he voisivat lähettää mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että isä työskentelee - Niin, mies jonka kerrotte kuolleen, on todella kuollut, sähköpostia Tokioon kysyäkseen tarkempia ohjeita. edelleen baarimikkona Levillä. Irlantilaiset miehet olivat jakaneet saaren pohjoiseen ja etelään ja toiselle puolelle perustettiin olutpanimo ja Kansanedustajavitsi toiselle viskikeittämö, koska seksi oli toissijaista Kansanedustaja tuli tyttöjen pöytään ja kysyi: viinaan verrattuna. - No miten ovat neidot nukkuneet viime yönä? Feministikansanedustajat olivat pahalla päällä ja totesivat hiukan väsyneen näköiselle kansanedustajalle, jonka tiedettiin olleen Michellessä melkein aamuun saakka: - Aivan niin kuin sinäkin. - Ahah, eli siis kalu jalkojen välissä, totesi kalapuikkoviiksikansanedustaja. Tietokone tiesi Otaniemessä testattiin uutta kännykkä, johon oli saatu lisättyä superkoneen tekoälysovellus. Opiskelijat esittivät koneelle huippuvaikeita matemaattisia tehtäviä ja se osasi laskea kaikki. Silloin myyntimies Janatuinen sanoi: 4

5 Juhlittiin 35 vuotta toimintaa Huhtikuun 7 päivänä tuli kuluneeksi 35 vuotta Helsingin Seudun Merieläkeläiset r.y.:n toiminnasta pidettiin juhlat Hotelli Haagassa minne oli saapunut 69 henkilöä, osa yhdistyksen jäseniä, osa vieraita kaikista muista merieläkeläisyhdistyksistä ja kutsuvieraita. Illan aikana kuultiin puheenjohtaja Pentti Ojasen tervetuliaispuhe ja syötiin maistuvan illallinen. Eino Ketolainen sekä Erpo Heinolainen viihdyttivät jutuillaan ja lopuksi tanssittiin entisen Unionin puheenjohtaja Pärre Nelinin orkesterin tahdissa. Mieleenpainuva oli myös yhdistyksen viirin luovuttaminen johtokunnan pitkäaikaiselle jäsenelle Helmer Salolle ja rahastonhoitaja Eino Ketolaiselle. Kuvat: Veikko Malmi Iloista juhlaväkeä Viirien jako ansiokkaille jäsenille. Vasemmalta puheenjohtaja Pentti Ojanen, varapuheenjohtaja Robert Herdin, rahastonhoitaja Eino Ketolainen ja Helmer Salo. Pärre ja pojat vastasivat illan viihde- ja tanssimusiikista. 5

6 Hesalaiset Lohjalla ja Velskolassa Harjoitteluallas Jokakeväinen retkeilyvietti oli vallannut Helsingin Seudun Merieläkeläiset kun aurinkoisena toukokuun torstaiaamuna 33 jäsentä valmistautui nousemaan bussiin matkalle tutustumaan Lohjan seudun nähtävyyksiin. Ensimmäinen kohteemme Lohjalla oli Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva. Meidät vastaanotti keskuksen kouluttaja kertoen ensin Meriturvan toiminnasta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa perusvalmiudet pelastautumis- ja evakuointitilanteisiin laivoilla. Tähän Meriturvan pelastautumiskoulutusyksikkö ja pelastusvenetakila Lohjalla tarjoavat oivalliset mahdollisuudet. Meriturvassa koulutusta annetaan myös muista Euroopan maista tulleille merenkulkijoille. Tämän jälkeen siirryttiin suureen allashalliin missä tutustuttiin alan uusinta tekniikkaa edustaviin pelastuslaitteisiin. Harjoituksiin on käytettävissä kymmeniä pelastuslauttoja aina pienimmästä huvivenelautasta suurimpaan laivalauttaan asti. Allashallin yksi sivu on rakennettu laivan kyljeksi, josta voi harjoitella eri pelastautumisvälineitä käyttäen oikeaoppista laskeutumista pelastus-lauttoihin eri korkeuksista, yhdestä metristä yhdeksään metriin.pelastautumiskoulutusyksikössä harjoituksia tehdään muunneltavissa sääoloissa. Altaassa voi napin painalluksesta piestä tuuli, velloa metrinen maininki, sataa ja olla pimeää. Käytössä on myös kylmävesiallas, jonka vesi on noin 6-asteista. Altaassa voidaan opetella suojautumista hypotermiaa eli alilämpöisyyttä vastaan. 6 Lohjan Pyhän Laurin kirkko Merieläkeläisten pelastuskoulutus alkamassa Yksikössä on ainutlaatuinen pelastushelikopterisimulaattori. Katossa kulkevalla helikopterisimulaattorilla harjoitellaan ryhmissä ihmisten pelastamista vedestä, pelastuslautoilta ja laivan kannelta. Koulutusyksikkö tarjoaa ainoana Suomessa myös mahdollisuuden opetella pelastautumista veden alle joutuneesta, pakkolaskun tehneestä helikopterista. Meriturvan jälkeen matka suuntautui Lohjansaarelle, Alitalon omenaviinitilalle. Tilan omistava Maulan isäntäpariskunta kertoi tilan historiaa sekä omenatarhauksesta. Tilan omenatarhat käsittävät 15 hehtaarin viljelyalan jossa on n omenapuuta. Joka vuosi omenapuista uusitaan osa.

7 Tilalla on myös kotieläimiä kuten hevosia, villisikoja ja vuohia. Tehtyämme pienen kierroksen kartanoalueella ja omenatarhalla pääsimme nauttimaan maukkaasta lounaasta sekä maistamaan talon omaa viiniä joka tuntui miellyttävän useimpien makuhermoja. Retkemme päätöskohteena oli Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Oppaan kertomana saimme oppitunnin kirkon historiasta. Kirkko on yksi Suomen vanhimmista kivikirkoista ja siksi sen historia onkin erittäin mielenkiintoinen lukuisine yksityiskohtineen unohtamatta kirkon sisällä seinien loistavia raamatunpohjaisia maalauksia. Tutustutaan villisikoihin, siat karsinnassa Lohjan Pyhän Laurin kellotapuli Hehtaareittain hyvin leikattuja omenapuita Matkan päättyessä Kannelmäkeen, kuului matkalaisilta pelkästään kiitettävää palautetta retkestä. Mielessä pyöri jo odotukset syksyn retkestä, minne se sitten suuntautuisikin. Toukokuun viimeisenä tiistaina vietettiin kevätkauden päättäjäisiä 19 hengen voimin Merimies- Unionin saunamökillä Espoon pit- 7 käjärven rannalla sijaitsevassa Velskolassa. Päivä kului rattoisasti saunoen, pöydän antimista nauttien, Tuliaisia valitsemassa grillaten ja mukavasta yhdessäolos-

8 ta. Olipa muutama rohkea nainenkin uskaltautunut Pitkäjärveen uimaankin kylmästä vedestä huolimatta. Kuvat: Olavi Peltonen ja Robert Herdin Pentti Ojanen Vasemmalla: Mietteliäitä miehiä oluttauolla, vasemmalta: Unto Toivanen, Matti Rasa ja Pentti Ojanen. Taustalla Eino Ketolainen Saunan jälkeen maistuu virvokkeet ja pientä naposteltavaa TURUN SEUDUN MERIMIESELÄKELÄISET RY l Turun seudun merimieseläkeläiset ry. on vanhin merieläkeläisyhdistys Suomessa. Se on perustettu vuonna 1974 Turussa. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 82 jäsentä. Yhdistyksen toiminta on vireää ja sen toimintaan osallistuu säännöllisesti noin puolet jäsenistä. Yhdistys kokoontuu kerhopäivään joka toinen viikko kesäaikaa lukuun ottamatta. Kokoontuminen pidetään Turun Martin seurakunnan kerhokeskus Yrjänässä Itäisellä Pitkäkadulla. Kerho tapaamisissa on vaihtelevaa ohjelmaa kuten laulua, jumppaa, tietokilpailuja ja arpajaisia. Lisäksi on tietoiskuja eri aiheista sekä esittelyjä senioreja tukevista apuvälineistä ja esineistä. Myös Turun kaupungin järjestämiin senioritapahtumiin ovat jäsenet osallistuneet. Yhdistys tekee yhteistyötä merenkulkua lähellä olevien organisaatioiden kuten Merimieskirkon ja Merimies- Unionin Lounais-Suomen osaston kanssa. Kesällä on järjestetty vuosittain kesätapahtuma Mepan huvilalla Ruissalossa. Lisäksi perinteisesti on järjestetty vuosittain Lapin matka. Syyskauden päätteeksi pidetään pikkujoulujuhla. Yhdistyksen jäsenet osallistuvat myös Merieläkeläisyhdistrysten Keskusliitto r.y:n 8 järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistumista niihin on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Yhdistykseen ovat tervetulleita kaikki merenkulkualan eläkeläiset. Uudet merieläkeläiset ovat erittäin tervetulleita mukaan toimintaan. Myös uusia toimintaideoita otetaan mielellään vastaan. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Ossi Mielonen, varapuheenjohtajana Pekka Teräväinen ja sihteerinä Ritva Mohn. Syksyn kerhotapaamiset ovat joka toinen tiistai kello alkaen 7.9. Merieläkeläinen, tule mukaan mukavaan porukkaan! Lisätietoja: Ossi Mielonen Pekka Teräväinen ,

9 Musikaali Wicked Lauantaina neljätoista innostunutta Helsingin merieläkeläistä lähti Kaupunginteatterin matineaan katsomaan musikaalia Wicked. Palkittu ja suosittu Broadway-musikaali on Winnie Holzmanin kirjoittama. Sen musiikin ja laulut on säveltänyt ja kirjoittanut Stephen Schwartz. Sitä kuvaillaan Ozin noitien kertomattomaksi tarinaksi ja se perustuu löyhästi Gregory Maguiren kirjaan Noita: Lännen ilkeän noidan elämä ja teot. Siinä kerrotaan ajasta ennen L. Frank Baumin Ihmemaa Oz -klassikkoromaanin tapahtumia. Shiz-yliopistossa opiskeleva Elphaba Thropp (Maria Ylipää) saa huonetoverikseen Glinda Uplandin (Anna-Maija Tuokko). Nuoret neidot ovat niin erilaisia kuin olla voi: Elphaba on kunnianhimoinen, väärinymmärretty tyttö, koska hänen ihonvärinsä on vihreä, Glinda puolestaan koulun suosituin blondi. Heidän ystävystymisensä on epätodennäköistä, mutta niin tapahtuu. Wickedin vihreänä Maria Ylipää on musikaalinen sormenpäitä myöten. Ylipää on sitä tasoa, millä mennään vaikka Lontoosta töitä kysymään. Elphabasta tulee tarinan kuluessa persoona, syrjitty ja rakastettu, lopulta vainottu. Anna-Maija Tuokko täyttää kiharaisen Glindan komediennen itseironialla, mutta hallitsee myös vakavammat kierteet. Ursula Salon madame Morrible, kaksinaamainen opettaja vaihtaa sujuvasti Ozin julkisuuskuvan kiillottajaksi. Salo on omaäänisyydessään huikean vaikuttava näyttelijä. "Näitä tyttöjä eivät miehet pyöritä. Wicked on nuorten naisten kasvukertomus, se on tarina syvästä ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Lopulta erilaisuudesta tulee Helsingin Kaupunginteatterin Wicked voimavara, jolla tytöt kestävät ulkoiset paineet. Tarinassa on mukana myös valtavasti huumoria. Koska Wicked tapahtuu fantasiamaailmassa, näyttämöllä nähdään onnistuneiden lavasteiden lisäksi varsinainen valojen ja värien ilotulitus. Ohjaaja Hans Berndtsson (jonka edellinen ohjaustyö Kaupunginteatterissa oli Maija Poppanen) osaa sytyttää teatterin taikalyhdyn ja lumota katselijoita. Esitys oli loistava ja juoni selvisi näytännön aikana. Esiintyjät lauloivat hyvin. Musiikki soi lujaa ja oli nykyaikainen, eikä oikein vastannut ikäryhmämme musiikkimakua. RH Lontoon Apollo teatterin Wicked 9

10 Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Kirjoittanut: Sirpa Kaikkonen Kuvat: Veikko Malmi Vaasalaiset ATK kurssilla Pitkä pakkastalvi taittui kevättä kohti ja suunnitellaan uusia tapahtumia täällä Vaasassa. Vierailija kävi Härmänkylpylästä kertomassa erilaisia vaihtoehtoja eläkeläisten piristykseksi, ja ne asiat ovat kypsyttelyasteella, jospa matka taittuisi sinnepäin. Atkkursilla oli meitä muutama oppimassa datatietoa ja opetus todettiin hyväksi. Lopetimme kevätkauden taiteen merkeissä. Kävimme Vaasan sisäsatamassa entisissä tullin tiloissa, jossa on nykyään modernia ja muutakin taidetta. Ruokailimme siellä ja kuulumiset käytiin läpi Suunnitteilla oli kevät matka Valamon luostariin, joka sitten toteutuikin. Meitä oli matkalla 15 eläkeläistä. Aamulla varhain matka alkoi kohti Heinävedellä olevaa Valamoa. Mutkien kautta matka eteni, ensin tutustuimme punai- seen viinitupaan Alajärvellä. Siellä nautimme kahvit ja sämpylät. Oli mahdollisuus viiniostoksille ja kannettavaa tuli matkakassiin. Sitten kohti Pielavettä missä kävimme entisen presidentti Kekkosen syntymäkodissa. Sieltä matka jatkui ja tutustuimme Lintulan nunnaluostariin ja sieltä sitten Valamoon. Ohjelmaa riitti sielläkin koska oli majoittuminen ja ruokailu sekä illalla oli meillä venäläinen teehetki jonka Hauska teehetki jälkeen nukkumaan ja hiljaisuus klo 21. Hyvin nukutun yön jälkeen saimme maittavan aamiainen 10

11 ja opastetun tutustumiskierroksen, sitten laivaristeily. Matka oli onnistunut ja palvelu sekä ruoka hyvää. Paluumatkalla kävimme kanavamuseossa. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka muinoin kaikki toimi kovalla työllä ilman teknisiä ja koneellisia apuvälineitä. Petäjäveden vanha puukirkko oli sekin mieleenpainuva matkanähtävyys. Herkut eivät olleet lopussa Pandan tehtaalla missä ostimme suklaata ja lakritsaa. Ruokailimme Jyväskylässä ja sieltä Vaasaan. Kesän nautintojen jälkeen olemme nyt virkeällä mielellä, ja meidän seuraava kokoontuminen on elokuun lopulla uusien virikkeiden myötä kohti syksyä. Terveyttä ja aktiivisuutta! Ankkuri Punaisen tuvan viinitila Juojärvellä Pentti Saarikosken hauta 11 Vanha luostari

12 OULUN SEUDUN MERIELÄKELÄISET RY TOIMINTAA VIIME VUOSINA Oulun seudun merieläkeläisiä Hietasaaren majalla Jäsenistö Yhdistys on perustettu , ja siinä on tällä hetkellä 51 jäsentä, joista kahdeksan vapaajäsentä. Tapaamiset Talviaikaan kokouksia on kerran kuukaudessa Aleksinkulmassa ja kesäisin Hietasaaressa kahden viikon välein. Jäsenet voivat viettää aikaa Hietasaaren majalla muinakin aikoina, vieraskirjan mukaan kävijöitä oli lähes 500. Kesän ajan majalla on käynnissä tikanheittokisa, josta palkinnot jaetaan pikkujoulussa, joka on viime vuosina järjestetty Hietasaaren majalla. Hallinto Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Pentti Vähävihu, varapuheenjohtajana Oiva Tasanen, sihteerinä Aatto Juopperi, rahastonhoitajana Sanelma Vähävihu ja muina hallituksen jäseninä Pentti Eskonniemi ja Kauko Rantapelkonen. Talkoot Hietasaaren maja on vuokralla. Vuokrasopimus velvoittaa pitämään rakennukset kunnossa. Kesän mittaan Hietasaaren majalla oli talkoita neljänä päivänä, joissa kertyi 80 miestyötuntia. Harrastus- ja virkistystoiminta Kesäteatterinäytöksiin on osallistunut useana kesänä noin puolet jäsenistöstä. Yhdistyksemme soittajat ovat tänäkin vuonna osallistuneet palvelutaloissa, Urheilutalolla ja Pohjankartanossa yhteislaulutilaisuuksien säestyksiin kuutisenkymmentä 12 kertaa, sekä myös esiintyneet omissa kesätapahtumissa ja pikkujoulussa. Viime vuosina on tehty päivämatkoja mm. Hailuotoon, Manamansaloon, Turkansaareeen, Ranuan eläinpuistoon, Yli-Iin Kierikkiin, Sanginjokivarteen ja Kiimingin Koitelinkoskelle sekä käyty yökylässä Meri-Levillä. Aatto Juopperi Oulun seudun merieläkeläisiä laivamatkalla Turkansaaressa

13 Märketin majakka Märket on pieni saari Ahvenanmeren pohjoisosassa. Moni meritse kulkija on ihmetellyt pientä kallioluotoa keskellä merta. Luoto on mitoiltaan noin 350 m x 150 m. Sen korkein kohta on tuskin kolme metriä merenpinnan yläpuolella. Suomen jouduttua 1809 Venäjän vallan alle, mainitaan luoto Rauman rauhanehdoissa ensimmäisen kerran, koska luodon kautta vedettiin Suomen ja Ruotsin raja. Luoto oli sen ajan merenkulkijoille vaarallisessa maineessa ja laivat kulkivat huonon sään vallitessa lähellä Ruotsin rannikkoa. Esimerkiksi vuonna 1873 aikana 23 alusta ajautui Ruotsin puolelle ja kahdeksan jäi hylyksi. Märketin majakan Georg Schrekin alkuperäiset piirustukset 13 Vuonna 1862 Märketiin pystytettiin päivämerkiksi 11 metriä korkea tanko, jonka latvassa oli iso tynnyri. Vasta vuonna 1877 vaati Suomen Luotsilaitos rakennettavaksi luodolle rautaisen valomajakan, jonka tornissa olisi tilat majakkahenkilökunnalle perustettu työryhmä harkitsi rakentamismahdollisuuksia ja tilasi Ruotsista tarjouksia rautaisesta majakasta suunnitelmat muutettiin ja muutettiin ja rautaisen tornin tilalle katsottiin paremmaksi ratkaisuksi kivirakennus. Rakennustyöt aloitettiin keväällä Olosuhteet olivat erittäin vaikeat ja

14 vaati rakennusmiehiltä rohkeutta. Toukokuussa puhkesi voimakas pohjoismyrsky niin äkillisesti etteivät miehet ehtineet lähteä luodolta. Pelastukseksi heillä oli pelastusvene jonka he nostivat taljalla rautaisen merkin Huippuun. Sieltä he katselivat kun myrsky vei parakit ja rakennustarvikkeet luodolta. Suurin osa miehistä jatkoi rakennustöitä kun heidän turvakseen lähetettiin tarkastusalus Ahkera. Rakennukseen tuli kolme kerrosta ja majakkatorni. Alin kerros muurattiin graniittilohkareista ja ylemmät kerrokset tiilestä. Alhaalla sijaitsivat varastot, toisessa kerroksessa oli sisäänkäynti ja tilat majakanvartijoille ja kolmannessa kerroksessa majaili majakkamestari. Märketin valo syttyi ensimmäisen kerran Polttoaine oli petroli ja valo sykki joka kuudes sekunti. Majakkavartijoiden elämä oli siihen aikaan kolkkoa ja karua kylmässä ja kosteassa majakassa ja usein hengenvaarassa myrskyn velloessa ja aaltojen lyödessä yli luodon tai ahtojään vyöryessä luodon yli. Majakkamiesten vene jouduttiin nostamaan kahdeksan metrin korkeuteen suojaan. Vahtivuorojen piti olla kahden viikon mittaisia mutta ne saattoivat venyä huonolla säällä kolmenkin kuukauden mittaisiksi. Huolimatta Märketin antamasta turvasta on moni merimies saanut hautansa sen lähistöllä. Sodan aikana majakkaluoto miehitetty sillä Pohjanlahden merenkulku oli maallemme elintärkeä. Varsikin sukellusvenetoiminta oli vilkasta Ahvenanmeren kapeikossa. Märketin lähellä suomalainen sukellusvene Vetehinen puski marraskuussa 1942 venäläisen sukellusveneen StS-305 upoksiin. Sotien jälkeen kymmenkunta alusta on tehnyt haaksirikon näillä vesillä upposi suomalainen moottorialus Irma vieden mukaansa 11 ihmistä. Aluksen hylkyä ei ole koskaan löydetty koska Märketin vieressä on yksi Suomenlahden ja Itämeren syvimpiä kohtia. Siellä veden syvyys on 280 metriä majakka sähköistettiin ja 1976 miehitys lopetettiin ja sen sähkögeneraattori sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalot korvattiin asetyleenikaasuvaloilla ja majakkaan sijoitettiin kaasupulloja jotka riittävät vuodeksi. Oltuaan 30 vuotta tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistunut ja osittain erittäin huonossa kunnossa. Suomen Majakkaseura vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä Seura otti majakan haltuunsa 30 vuoden tauon jälkeen ja hoiti majakkaa kerran viikossa vaihtuvien maallikkomajakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Kesällä 2009 majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat. Kunnostustyöt jatkuvat edelleen. Majakka on ollut vuodesta 2007 avoin kesäisin myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen. Valtakunnan rajan mutka Rajanveto Suomen ja Ruotsin välillä sovittiin 1809 kun Venäjä teki rauhan Ruotsin kanssa. Raja vedettiin luodonkautta ja kulki teoriassa keskeltä luotoa. Koska majakka oli pakko rakentaa korkeimmalle kohdalle, joutui ainakin osa rakennuksista Ruotsin puolelle. Tämä johti erikoisiin tilanteisiin. Majakkamiehet menivät kieltolain aikana luodoin länsiosaan mikä kuului Ruotsiin ja missä viinanjuonti oli sallittua. Koska rajanveto oli epäselvä, tarkistettiin raja vuonna 1981 Suomen ja Ruotsin välisen rajankäynnin yhteydessä niin, että majakka tuli Suomen puolelle. Luoto jaettiin kahteen samansuuruiseen osaan siten, että majakka jäi Suomen puolelle. Jaosta syntyi maidemme väliin ihmeellinen mutka. Rajankulku luodolle tarkistettiin vuonna 2006 ja se säilyi muuttumattomana. Luodon raja ei ole merkitty rajapyykillä koska tolpat eivät kestäisi jäitä ja aaltoja, vaan raja on merkitty poratuilla reillä. Koonnut Robert Herdin Lähteet: Internet ja Seppo Laurellin ja Luotsiliiton julkaisema Majakat 1989 Märketin luodon mutkikas rajanveto 14

15 Eräs salainen sopimus Eräässä Turun kauniin kaupungin laitamalla sijaitsevan vanhan puutalon eräässä pienessä huoneessa nukuttiin. Siellä nukkui entinen merimies, nykyinen sorvari Tiitus, aviopuolisonsa Doriksen kanssa. Tai oikeastaan Tiitus vasta veteli hirsiä, Doriksen loikoillessa valveilla. Siinä valveilla maatessaan Doris ajatteli heidän yhteistä elämän kulkuaan aina avioliiton alusta lähtien. Kohtalaisen hyvinhän he olivat yhteen sopineet. Tiitus oli alkuaikoina merellä, mutta saatuaan maista sorvarin paikan erään entisen merimiestoverinsa omistamassa metalliverstaassa, jäi hän lopullisesti maihin ja työskenteli ahkerasti niin, paitsi aina maanan-taisin sillä aherrettuaan viikon työssä, viisi, vastasi Doris-vaimo. Hetkisen - Nuku vaan vielä. Kello on vasta hän rentoutua viikonloppuina niin oli huoneessa hiljaista, mutta sitten raskaasti, ettei tavallisesti ehtinyt kuului taas Tiituksen ääni: vielä maanantaina töihin; paitsi niinä maanantaiaamuina, jolloin hän tavallisesti näki maanantai-unensa, jossa häntä raahattiin kentällä seiso-vaan pikimustaan seitsenpotkuriseen lentokoneeseen. Mutta laskuportaiden luokse saavuttua häneltä ei koskaan löytynyt matkalippua, joten hänet oli - - En minä sairas ole, vähän vain aina siinä unen kohdassa päästettävä janottaa. irti. - - Keitänkö minä kahvia tai teetä, Hänen poissaolostaan ei työpaikalla kysyi Doris huolissaan. ollut mitään haittaa, sillä hänellä oli - - Älä viitsi vaivautua. tuntipalkka ja töitä joskus niin vähän, - - Mitä sinä sitten joisit? että miehet istuskelivat joutilaina työ-paikalla ja hänenkin oli joskus tehtävä kylkeään. Nyt oli jotakin vialla, ajatte- - En mitään, vastasi Tiitus ja käänsi muita, alempi-arvoisia töitä. Eipä li Doris: miestä janottaa, eikä kuitenkaan juo mitään. Olihan Tiitus joskus sillä, että hän olisi työtä pelännyt, sillä loppuviikkoisin hän usein puski töitä janoissaan juonut kuin hevonen... niin, ettei maanantaiksi jäänyt mitään Jonkin ajan kuluttua kuului peiton sorvattavaa. alta: Kerran tuli verstaalla suuremmanpuoleinen urakka ja omistaja pyysi, että - Herrajestas, mikä sinua vaivaa? Kut- - Mikä päivä tänään on? Tiituskin tulisi seuraavana maanantaina töihin kello seitsemän. Tiitus lupa- - Lääkärin! Mitä minä sillä tekisin? sunko minä lääkärin?. si, mutta miten lienee niin nukuttanut Doris oli joskus kuullut sanottavan, ettei vain tullut lähdetyksi. että hulluja ei saa vastustaa, joten hän Omistaja mietti, mitä olisi tehtävä selitti, että nythän on maanantai. seuraavan maanantain varalle. Asioita - Mutta monesko päivä? tuumittuaan hän luuli keksineensä - Kahdeksas, huokasi Doris alistuneena ja painautui varovasti Tiituksen tepsivän keinon. Hän kutsui Tiituksen puhutteluun ja pari tuntia hänen kans- viereen sänkyyn. saan keskusteltuaan he pääsivät sopimukseen. Sen lisäksi tehtiin vielä lisäsopimus, jonka mukaan asiasta ei hiiskahdettaisi toisille kavereille sanaakaan. Kun seuraava maanantai sitten tuli, heräsi Tiitus suureksi ihmeekseen jo viiden aikoihin aamulla. Vaimo nukkui vielä, mutta Tiitus päätti hieman pilailla hänen kanssaan ja alkoi piehtaroida sängyssä, niin että vaimokin heräsi. - - Mitä kello on? kysyi Tiitus unisella äänellä. Doris-vaimo pelästyi miehensä outoa käytöstä, luullen tämän puhuvan unissaan. Mutta kun kysymys toistui, luuli hän miehensä sairastuneen ja pelästyi vielä enemmän, sillä niin kauan kuin hän jaksoi muistaa taaksepäin, ei Tiitus ollut koskaan ennen herännyt maanantiaamuna ennen kello kymmentä. - - Paljonko kello on? Nyt vaimo todellakin pelästyi, sillä kello oli vasta neljänneksen yli viisi. - - Oletko sinä sairas? kysyi Doris huolissaan ja nousi istumaan vuoteen reunalle, koettaen samalla Tiituksen otsaa, tuntuisiko se kuumalla. - Mikä kuukausi? - Elokuu, vastasi Doris toivonsa menettäneen ohuella äänellä. - Jos sanot vielä mikä vuosiluku on menossa niin minä saan tämän laskutoimitukseni päätökseen. Doris nousi varovasti vuoteella, hiipi hiljaa hellan luokse ja kuiskasi mennessään tuskin kuuluvasti, Nyt ei sängystä kuulunut muuta kuin hiljaista supinaa, kun mies siellä puhui yksinään. Sitten, noin kymmenen minuutin kuluttua, Tiitus äkkiä pyörähti ympäri ja ilmoitti: - Siitä on siis tänään täsmälleen 6 vuotta 14 kuukautta 32 päivää, kun minä olen viimeksi ollut maanantaina töissä. - Sitäkö se vain olikin, huokasi Doris helpoittum na, edes huomaamatta Tiituksen pieniä laskuvirheitä. Tiitus kääntyi seinään päin ja alkoi kuorsata. Hetkisen kuluttua Doris hiipi hänen viereensä, mutta silloin Tiitus heräsi ja kysyi: - Paljonko kello on? - Nuku nyt, äläkä välitä siitä kellosta.- Enkä nuku, minä lähden töihin. - Töihin! Sinäkö töihin... Mutta nythän on maanantai, rakas hölmö. - Niin pitää ollakin, vastasi Tiitus ja alkoi pukeutua. - Jonkinlaiset epäilykset alkoivat taas itää Doris-rouvan ajatuksissa ja hän sanoi: - Sinä olet varmaan vähän sairas, pysy nyt kotona. - Minä en menisi töihin, jos olisin sairas. Minä olen terveempi kuin koskaan aikaisemmin. Ja niin lähti Tiitus taas pitkästä aikaa maanantaina töihin, Doriksen jäädessä ihmettelemään miehensä kummaa käytöstä. Hyvä mies Tiitus oli hänelle ollut, vaikka joskus - intohimoinen kalamies kun oli - kalaretkillä hyvän saaliin hurmaamana sotkeutuikin sanoissaan ja nimitti häntä turskaksi. Vain kerran hän oli saanut hieman selkäänsä Tiitukselta eräällä kalamatkalla. Tapauksen oli sattunut näkemään erään eläinsuojeluyhdistyksen jäsen ja Tiituksen hyvä ystävä, joka myöhemmin antoi Tiitukselle muistutuksen eläinrääkkäyksestä. Sillä Tiitus oli käyttänyt häntä piiskatessaan juuri 15

16 saamaansa elävää ankeriasta, joka tuon toimituksen jälkeen ei enää ollut elävä ankerias, vaan takuulla kuollut. Näissä mukavissa muisteloissa kului Doriksen päivä kotona hiljalleen kohti iltaa. Noin puoli viiden aikaan Doris näki suureksi riemukseen Tiituksen porhaltavan kotia kohti aivan elävänä ja - selvänä... Samana iltana Tiitus kertoi, mikä sai hänet lähtemään tavallisuudesta poiketen aamulla töihin. Hän kertoi ensin verstaan saamasta suuresta tilauksesta, jolla oli kiire. Sitten hän kertoi verstaan omistajan ja hänen luottamuksellisesta keskustelusta ja sopimuksesta, jonka he olivat tehneet ja siitä, ettei toisille työtovereille kerrota sopimuksen sisältöä. Sopimuksessa sanottiin, että jokaisena maanantaiaamuna, kun Tiituksen pitäisi tulla töihin ja jos hän silloin myös tulee, löytää hän sorvinsa työkalulaatikosta kaksi pulloa olutta, jotka hän saa päivän mittaan käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Siihen aikaan ei ollut kaupoissa keskiolutta, eikä niinikään Tiituksella ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada maanantaiaamuna olutta jostakin muualta ennen kello kymmentä. Jumbo Jumbon eli Kauko Hännisen juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Merimies-lehdessä Jumbo toimi monena vuonna Merimiespalvelutoimiston kirjastonhoitajana jäätyään maihin. Helsingin Seudun Merieläkeläisillä ovat perinteiset joulumyyjäiset joulukuun 12 päivänä alkaen kello kerhotilassaan Kannelmäessä, Halsuantie 5 7, sisäänkäynti talon päädyssä. - arpajaiset, paljon upeita voittoja - kirpputori - jouluisia leivonnaisia, kakkuja, piirakoita, pullia ym. - kahvitarjoilu Tule katsomaan mitä merieläkeläiset ovat saaneet aikaan ja ota ystäväsi mukaan Esitämme kiitoksemme Merimieseläkekassalle ja muille tukijoillemme tämän lehden aikaansaamisesta Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry Puheenjohtaja Tapio Nurminen C/O Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Halsuantie Helsinki, Puhelin Sähköposti: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Pentti Ojanen Halsuantie 5-7, Helsinki Puhelin Sähköposti: Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Tuula Valjus Ruukinkatu 3 B Kotka Kotipuh , Sähköposti: Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Puheenjohtaja Ossi Mielonen Turunmaankatu 2 B 33, Turku Kotipuh , Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Veikko Malmi Vanha Vaasankatu 16 H Vaasa Puhelin Oulun Seudun Merieläkeiäiset ry Puheenjohtaja Pentti Vähävihu Valtatie 50 as. 21, Oulu Kotipuh Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Erkki Täikkö Kaakamo Kotipuh Matkat Tapio Nurminen Kuusmiehenpolku 4 C 6, Helsinki Puhelin Sähköposti: Lehden tekivät: Taitto Word ohjelmalla Robert Herdin. Paino: Pekan Pikapaino, Espoo Julkaisija: Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry. 16

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan.

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan. Jäsenkirje 2/12 SUOMEN RAVINAISTEN LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSILLE Hyvät Ravinaiset Kesä on jo takanapäin, mutta voimme vielä muistella hienoja Mikkelin kuninkuusraveja ja muita tapahtumia. Syksy on tullut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 4.7. perjantaiaamuna kello 8 noustiin Möllärin bussiin ja keula kohti etelää. Matkan varrelta poimittiin marttoja kyytiin Niskanperältä, Itäkoskelta,

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot