Vahdinvaihto. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahdinvaihto. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010"

Transkriptio

1 Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 2/2010 Iloiset osanottajat Päiväkummun kuntoviikkoon keväällä Kuva: Olavi Peltonen Vahdinvaihto Tapio Nurminen Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton liittokokous pidettiin Hotelli Haagassa ennen helsinkiläisten 35-vuotisjuhlaa. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat mihin kuuluu uuden johdon valinta. 12 vuotta liittoa johta- nut Robert Herdin halusi korkean iän vuoksi luopua tehtävästä eikä asettunut ehdokkaaksi. Hänen tilalleen valittiin uudeksi keskusliiton puheenjohtajaksi Tapio Nurminen joka oli edellisessä liittokokouksessa valittu varapuheenjohtajaksi. Tapio on ennen eläkkeelle jäämistä ollut aktiivisesti mukana merimiesten ammattiyhdistysliikkeessä ja toiminut jäänmurtajalaivaston pääluottamusmiehenä, Merimies-Unionin hallituksen jäsenenä ja SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtajana ja hallitsee näin ollen järjestötoiminnan. Ammatiltaan Tapio on sähkömies.

2 Hallituksen jäseniksi valittiin: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Pentti Ojanen (Unto Toivanen) Timo Nenonen (Riitta Grön) Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Erkki Täikkö (Pentti Viinamäki) Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Tuula Valjus (Niilo Siro) Oulun Seudun Merieläkeläiset ry Pentti Vähävihu (Oiva Tasanen) Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Pekka Teräväinen (Pirkko Virta) Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Veikko Malmi (Anni Holmlund) Tilintarkastajina jatkavat Eino Ketolainen ja Tiina Löfström sekä varatilintarkastajiksi Unto Toivanen ja Riitta Grön. Keskusliiton toiminta jatketaan kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelma vuosille Yleistä Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton tehtävät ovat määritelty yhdistyksen säännöissä. Uudistettujen sääntöjen mukaan tulee Keskusliiton toimia Suomen kansalaisten muodostamien merieläkeläisyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Keskusjärjestönä sen tehtävä on toimia ja ajaa jäsenyhdistyksiin järjestäytyneiden entisten merenkulkijoiden yhteisiä sosiaalisia etuja ja oikeuksia. Tämän lisäksi Keskusliiton tulee tehdä valistustyötä jäsenyhdistystensä välityksellä mielenkiinnon herättämiseksi merimiesten keskuudessa eläkekysymyksiä kohtaan. Myös eläketurvan kehittämisen edistäminen kuluu ohjelmaan. Näiden tarkoitusten toteuttaminen vaati sekä henkisiä, että suuria taloudellisia resursseja, joita Keskusliitolla ei ole ollut, sen jälkeen kun valtion tuki on jäänyt pois. Sääntömääräiset kokoukset, onnittelukäynnit jäsenyhdistyksissä ja EL-MERI:n julkaiseminen sekä pienmuotoinen kuntoutustoiminta ovat kuitenkin mahdollista toteuttaa niillä varoilla ja lahjoituksilla, jotka ovat käytettävissä, eikä ole syytä antautua ja lopettaa koko toimintaa. Suurena apuna on ollut Suomen Merimies- Unionin vuosittain myöntämä toimintatuki. Liittokokous Seuraava liittokokous pidetään keväällä Hallitus Hallitus toimii Liittokokouksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Mikäli talousarvio toteutuu suunnitelmien mukaan, hallitus voisi kokoontua ainakin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarpeen vaatiessa on aina mahdollista pitää ylimääräisiä kokouksia. Virkistys- ja kuntoutustoiminta Keskusliiton tulee pyrkiä luomaan edellytyksiä eläkkeensaajien loma-, retkeily-, virkistys- ja kuntoutustoiminnalle, joko tiedottamalla näistä mahdollisuuksista tai varojen salliessa tukemalla mainittua toimintaa. Keskusliitto on kuluneina vuosina järjestänyt kuntoutumistoimintaa, johon on ollut kaikkien yhdistysten jäsenillä mahdollisuus osallistua. Tapahtumat ovat onnistuneet hyvin ja on syytä myös vuonna 2010 ja 2011 toteuttaa vastaava tapahtuma, joko kotimaassa tai ulkomailla. Keskusliitto voi osallistua matkakuluihin n eurolla. Hallituksen tehtäväksi jää kuntoutumistapahtuman suunnittelu kevään aikana menoarvion puitteissa. Kesätapahtumat Keskusliitto ei järjestä itse kesätapahtumia, mutta osallistuu ja tiedottaa yhdistystensä tapahtumista. Kotkan Meripäivillä on mahdollista vierailla Merimiespalvelutoimiston avustuksella. Myös jäsenyhdistysten vierailu toistensa luona olisi suotavaa. EL-MERI Keskusliiton äänenkantaja EL-MERI julkaistaan edelleen monistetussa muodossa kaksi kertaa vuodessa. Toistaiseksi olemme löytäneet ilmaisen taittajan ja lehti on monistettu Merimieseläkekassan tuella. Lehden julkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkän ilmaisen painatuspaikan, tarvitaan myös kiinnostavia juttuja kaikilta yhdistyksiltä ja jäseniltä. Tarttukaa kynään ja antakaa kirjallisille lahjoillenne vapaat kädet. Myös selkeät valokuvat julkaistaan. Aineiston puuttuessa tulee lehdestä yksipuolinen tai jää EL-MERI julkaisematta. Yhteiset laivamatkat Vuonna 2010 ja järjestetään jäsenille mahdollisuus osallistua Helsingin Seudun Merieläkeläisten järjestämiin laivamatkoihin. Yhteistyö Suomen Merimies-Unionin ja muiden merenkulkualan liittojen kanssa Vuoden aikana jatketaan alkanutta yhteistyötä Merimies-Unionin kanssa. Lähinnä jäsenyhdistykset ovat yhteydessä Unionin osastoihin ja kehittävät mahdollisuuksia ja tapoja yhteistyölle. Koska Unionilla ei ole varsinaista toimintaa eläkeläisjäsenilleen, olisi tässä mahdollisuus yhteisille toimintamuodoille. Yhteydet Merimies-Unioniin hoidetaan Keskusliiton kautta. Myös yhteydet päällystöliittoihin pidetään yllä ja tiedotustoiminta laajennetaan myös merenkulkualan muihin tahoihin. Jäsenhankinta Keskusliitto kehottaa jäsenyhdistyksiään vuosittain suorittamaan jäsenhankintakampanjoja, koska tieto toiminnastamme on puutteellinen eläkkeelle jääneiden meren- 2

3 kulkijoiden keskuudessa. Keskusliitto avustaa hankinnassa hankkimalla eläkkeellä olevien merenkulkijoiden osoitteita sekä muulla mahdollisella tavalla. Muut eläkejärjestöt Maassamme toimii monta eläkkeensaajain keskusjärjestöä. Suurin osa niistä on jonkun puolueen talutusnuorassa ja merenkulkijat ovat tunnetusti arkoja poliittisissa kysymyksissä. Tämän perusteella tulee sääntöjen velvoittamina tutkia varovasti mahdollisuuksia olla yhteistyössä jonkun sopivan järjestön kanssa. Keskusliiton talous Keskusliiton talous on melko huonossa kunnossa, eikä tällä hetkellä ole näkyvissä paranemista kovin pian. Keskusliitto anoo keväällä jälleen Merimies-Unionilta avustusta toimintamenoihinsa. Nykyisillä tuloilla Keskusliitto pystyy ainoastaan ylläpitämään sääntöjen vaatimaa kokoustoimintaa ja vaatimatonta yhteistoimintaa. Kaikki muu maksullinen toiminta jää hoitamatta varojen puuttuessa. Keskusliitto joutuu jälleen kääntymään alan ammattiliittojen puoleen avustusanomuksineen, saadakseen taloutensa jotenkin kuntoon. Talousarviossa avustukset on otettu huomioon ja mikäli ne toteutuvat, hallituksella on jonkun verran varoja käytettävissään, ellei joudumme käyttämään hupenevaa pääomaamme. Hallitus Merimiestöitä ja vapaa-ajanviettoa Minulla oli tilaisuus ottaa osaa merimiesten nostalgiatapaamiseen Helsingissä Vaikka itse tietää hyvin, mitä nostalgia on, piti se vielä Wikipediasta varmistaa. Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta. Kun ajattelee omaa merellä vietettyä aikaa, siitä on parhaimmillaan jo yli 55 vuotta. Mitä pitemmälle muistaa, sen tarunhohteisempaa tuo aika on. Aloittaessani merimiestoimen omat laivani olivat vanhoja trappeja, joissa ei nopeus päätä huimannut. Vaikka laivat olivat iältään ja kunnoltaan jo aika surkeita, niitä yritettiin pitää hyvässä kunnossa. Ruostetta rapattiin, mönjättiin ja maalattiin. Luukkupressuja paikkailtiin, tehtiin pressusta uusia suojapeitteitä vaijeriloittien päälle, ankkuripalloja, raakitorven suojia ym. Spleissattiin trosseja ja vaijereita, punottiin kastliinapalloja jne. Nykyään nuo tarvikkeet tulevat yleensä valmiina laivoille, mikäli niitä käytetään ollenkaan. Noissa pienissä trampeissa oli yleensä seitsemän miestä täkillä, joista kuusi ajoi vahtia ja poosu tai timppa päivämiehenä. Satamassa olivat kaikki päivämiehiä, lukuun ottamatta junkkia, joka toimi yövahtina. Merellä poosu jakoi työt aamulla ja vahtimies kertoi sen seuraavan vahdin miehille. Yksi mies oli aina kulussa ollessa ruorissa, sillä automaattiruorit tulivat vasta myöhemmin. Yöllä taas toinen vahtimies oli utsiikissä. Ruoritörnin vaihtuessa sai lyhyen röökitauon alhaalla messissä. Ennen vahdinvaihtoa oli kahvinkeitto ja seuraavan vahdin purraus. Ilman ollessa kaunis, tehtiin laivan kunnostustöitä. Periaatteena oli, että junkki rapasi ja harjasi ruosteet pois, puolikas mönjäsi ja matruusi veti undecoatingin sekä lakkavärin. Sadepäivinä pestiin valkoväriä, mastoja, samsonposteja ja tietysti kaikki laivan juuttimatot. Jos sää oli pilvinen, mutta ei 3 satanut, rasvattiin töijäysvaijereita tai lapssalvattiin staageja. Neulomis- ja spleissaushommia teki poosu, timppa tai joku kokeneempi matruusi. Silloin puhuttiin laivan stailista, joka oli hyvin tärkeä. Sopisi ottaa esimerkkiä tämänkin päivän laivoissa. Muistan erään jutun, kun junkki pantiin laskemaan lokia ulos. No junkki meni fööriin ja meinasi ruveta laskemaan liinaa sieltä ulos. Kuultuaan perämieheltä, että loki lasketaan ahterista, junkki tuumi että joka laivassa eri staili. Vanha pikinokka s/s Castor Noihin aikoihin vietiin aika paljon massaa ja propsia Englantiin ja tuotiin kolia tai koksia takaisin. Satamaan tultaessa otettiin iltapäivä vapaata. Sitä nimittäin kerääntyi meripyhistä. Yhdestä merellä vietetystä pyhäpäivästä sai yhden vapaapäivän. Lauantait olivat merellä työpäiviä, satamassa tosin viisituntisia. Lähdettiin viemään kirjeitä postiin tai ostamaan pesupulveria, dongereita, baskereita, työhanskoja jne. Kapakat aukesivat klo 11, mutta sulkeutuivat jo klo 15. Sil-

4 loin saattoi mennä elokuviin. Teatterissa pyöri yleensä kaksi filmiä nonstop tyyliin ja mikä parasta, siellä sai polttaa tupakkaa. Nuoret neitoset kulkivat ympäri salia myyden virvoitusjuomia, makeisia ja jotakin pikkupurtavaa. Kun olit istunut leffassa kolme tuntia ja rapiat ja lähdit taas ulos. Pubit olivat jo auenneet. Mentiin kaljoille. Siellä saattoi istua iltakymmeneen saakka, mutta ei yhtään pitempään. Tuli timeplease ja sen jälkeen paikka sulkeutui. Tämän jälkeen ei ollut muita paikkoja auki kuin teeshopit ja fish and chips- paikat. Usein tultiin laivalle illalla pikkukaljoissa, kourassa sanomalehtipaperiin kääritty fish and ships annos ja kainalossa mahdolliset ostokset. Jutustelu ja seuranpito saattoivat vielä jatkua messissä joskus pitempäänkin. Aamulla yövahti purrasi koko jengin. Porukan kunto oli suoraan verrannollinen edelliseen iltaan. Mitä enemmän kaljaa ja valvomista, sitä hankalampaa oli uuden päivän aloittaminen. Laivat olivat tuohon aikaan paljon pitempiä aikoja satamassa ja täten siellä vietettiin myös useampia iltoja ja öitä. Hyvin usein kävi niin, että edellisenä iltana oli tasaraha, eikä tarvinnut enää mennä maihin. Silloin kerääntyi illalla messiin korttijengejä. Pelattiin rahasta tai tupakasta pokkaa, raminaa tai sököä. Tai ilman panoksia marjapussia, huutopussia tai katkoa. Jossakin vaiheessa laiva tuli lossiksi. Tehtiin ruumajobi ja meriklaari: selstukit ja lemppuluukut päälle, matkan pituudesta riippuen joko kaksi tai kolme pressua. Mikäli oltiin talviaikaan menossa Suomeen, pressujen väliin heitettiin suolaa jäätymisen estämiseksi. Pressujen reunat viikattiin, jonka jälkeen pantiin skalkkausraudat ja kiilat. Kiilat hakattiin tiukkaan ja joskus laitettiin vielä sikeliparrut päälle. Puomit viirattiin alas ja kaijat vedettiin taitiksi. Laiva oli siis tältä osin merikelpoisessa kunnossa eli meriklaari. Oltiin vain lähtölauluja vailla. Luotsin opastamana seilattiin ulos ja tämän jäätyä pois, pantiin merivahti päälle. Yleensä lähdettiin lastissa kohti Suomea hurjalla 6-7 solmun nopeudella. Muistan erään vastatuulen Gotlannin luona kun laiva ei liikkunut juuri minnekään. Toinen perämies oli huolissaan, että lokit näyttävät luulevat tätä laivaa saareksi ja ovat ihan ilmeisissä pesän teko aikeissa. Nostalgisella tuulella oli Timo Nenonen Kansainvälinen vitsi Tapahtui paha lento-onnettomuus, ja ihan niin kuin - - Ei tuo kone kyllä kaikkeen pysty vastaamaan. Minäpä televisio-ohjelmissa autiolle saarelle pelastautui joukko esitän sille kysymyksen. Kerro missä isäni tällä hetkellä ihmisiä, joista jokaista kansallisuutta oli kaksi miestä ja on? yksi nainen. Joukossa olivat italialaiset, ranskalaiset, Kone pyysi tarkemmat tiedot myyntimies Janatuiselta ja saksalaiset, kreikkalaiset, englantilaiset, bulgarialaiset, noin 15 sekunnin kuluttua ilmestyi puhelin näytölle japanilaiset ja irlantilaiset. Kahden kuukauden kuluttua ilmoitus: oli tapahtunut seuraavaa: Italialaismies oli tappanut - Isäsi on baarimikkona Levillä. toisen italialaismiehen italialaisnaisen takia. Ranskalaiset kaikki kolme elivät tyydyttävässä suhteessa kaksi - Onpa hölmö kone. Isäni on ollut kuolleena kolme Myyntimies Janatuinen puhkesi nauruun ja sanoi: miestä ja yksi nainen. Saksalaiset olivat tehneet tiukan vuotta. viikko-ohjelman, jonka mukaan nuori nainen vaihtoi Korkeakoulun miehet katsoivat epäuskoisina toisiinsa ja partneria säännöllisin väliajoin. Kreikkalaisilla miehillä sanoivat: oli suhde keskenään, ja kreikkalaisnainen hoiti heidän - Tämä kone ei yleensä erehdy. Esitetäänpä kysymys taloutensa, jolloin miehet saivat harrastaa vain omia sille uudestaan. harrastuksiaan. Englantilaisilla oli pikku ongelma. Kukaan ei ollut esitellyt heitä toisilleen eivätkä he olleet Janatuinen toteamus, että hänen tietääkseen hänen isän- Tiedot syötettiin puhelimeen ja lisättiin myyntimies vieläkään siksi seurusteluväleissä. Bulgarialaiset miehet sä on ollut kuolleena viimeiset vuodet. Koneelta ei kestänyt kuin kolme sekuntia, kun se vastasi: olivat molemmat luoneet pitkän katseen bulgarialaiseen naiseen ja lähteneet uimaan kohti etäisyyttä. Japanilaiset miehet etsivät tietokonetta, Jolla he voisivat lähettää mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että isä työskentelee - Niin, mies jonka kerrotte kuolleen, on todella kuollut, sähköpostia Tokioon kysyäkseen tarkempia ohjeita. edelleen baarimikkona Levillä. Irlantilaiset miehet olivat jakaneet saaren pohjoiseen ja etelään ja toiselle puolelle perustettiin olutpanimo ja Kansanedustajavitsi toiselle viskikeittämö, koska seksi oli toissijaista Kansanedustaja tuli tyttöjen pöytään ja kysyi: viinaan verrattuna. - No miten ovat neidot nukkuneet viime yönä? Feministikansanedustajat olivat pahalla päällä ja totesivat hiukan väsyneen näköiselle kansanedustajalle, jonka tiedettiin olleen Michellessä melkein aamuun saakka: - Aivan niin kuin sinäkin. - Ahah, eli siis kalu jalkojen välissä, totesi kalapuikkoviiksikansanedustaja. Tietokone tiesi Otaniemessä testattiin uutta kännykkä, johon oli saatu lisättyä superkoneen tekoälysovellus. Opiskelijat esittivät koneelle huippuvaikeita matemaattisia tehtäviä ja se osasi laskea kaikki. Silloin myyntimies Janatuinen sanoi: 4

5 Juhlittiin 35 vuotta toimintaa Huhtikuun 7 päivänä tuli kuluneeksi 35 vuotta Helsingin Seudun Merieläkeläiset r.y.:n toiminnasta pidettiin juhlat Hotelli Haagassa minne oli saapunut 69 henkilöä, osa yhdistyksen jäseniä, osa vieraita kaikista muista merieläkeläisyhdistyksistä ja kutsuvieraita. Illan aikana kuultiin puheenjohtaja Pentti Ojasen tervetuliaispuhe ja syötiin maistuvan illallinen. Eino Ketolainen sekä Erpo Heinolainen viihdyttivät jutuillaan ja lopuksi tanssittiin entisen Unionin puheenjohtaja Pärre Nelinin orkesterin tahdissa. Mieleenpainuva oli myös yhdistyksen viirin luovuttaminen johtokunnan pitkäaikaiselle jäsenelle Helmer Salolle ja rahastonhoitaja Eino Ketolaiselle. Kuvat: Veikko Malmi Iloista juhlaväkeä Viirien jako ansiokkaille jäsenille. Vasemmalta puheenjohtaja Pentti Ojanen, varapuheenjohtaja Robert Herdin, rahastonhoitaja Eino Ketolainen ja Helmer Salo. Pärre ja pojat vastasivat illan viihde- ja tanssimusiikista. 5

6 Hesalaiset Lohjalla ja Velskolassa Harjoitteluallas Jokakeväinen retkeilyvietti oli vallannut Helsingin Seudun Merieläkeläiset kun aurinkoisena toukokuun torstaiaamuna 33 jäsentä valmistautui nousemaan bussiin matkalle tutustumaan Lohjan seudun nähtävyyksiin. Ensimmäinen kohteemme Lohjalla oli Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva. Meidät vastaanotti keskuksen kouluttaja kertoen ensin Meriturvan toiminnasta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa perusvalmiudet pelastautumis- ja evakuointitilanteisiin laivoilla. Tähän Meriturvan pelastautumiskoulutusyksikkö ja pelastusvenetakila Lohjalla tarjoavat oivalliset mahdollisuudet. Meriturvassa koulutusta annetaan myös muista Euroopan maista tulleille merenkulkijoille. Tämän jälkeen siirryttiin suureen allashalliin missä tutustuttiin alan uusinta tekniikkaa edustaviin pelastuslaitteisiin. Harjoituksiin on käytettävissä kymmeniä pelastuslauttoja aina pienimmästä huvivenelautasta suurimpaan laivalauttaan asti. Allashallin yksi sivu on rakennettu laivan kyljeksi, josta voi harjoitella eri pelastautumisvälineitä käyttäen oikeaoppista laskeutumista pelastus-lauttoihin eri korkeuksista, yhdestä metristä yhdeksään metriin.pelastautumiskoulutusyksikössä harjoituksia tehdään muunneltavissa sääoloissa. Altaassa voi napin painalluksesta piestä tuuli, velloa metrinen maininki, sataa ja olla pimeää. Käytössä on myös kylmävesiallas, jonka vesi on noin 6-asteista. Altaassa voidaan opetella suojautumista hypotermiaa eli alilämpöisyyttä vastaan. 6 Lohjan Pyhän Laurin kirkko Merieläkeläisten pelastuskoulutus alkamassa Yksikössä on ainutlaatuinen pelastushelikopterisimulaattori. Katossa kulkevalla helikopterisimulaattorilla harjoitellaan ryhmissä ihmisten pelastamista vedestä, pelastuslautoilta ja laivan kannelta. Koulutusyksikkö tarjoaa ainoana Suomessa myös mahdollisuuden opetella pelastautumista veden alle joutuneesta, pakkolaskun tehneestä helikopterista. Meriturvan jälkeen matka suuntautui Lohjansaarelle, Alitalon omenaviinitilalle. Tilan omistava Maulan isäntäpariskunta kertoi tilan historiaa sekä omenatarhauksesta. Tilan omenatarhat käsittävät 15 hehtaarin viljelyalan jossa on n omenapuuta. Joka vuosi omenapuista uusitaan osa.

7 Tilalla on myös kotieläimiä kuten hevosia, villisikoja ja vuohia. Tehtyämme pienen kierroksen kartanoalueella ja omenatarhalla pääsimme nauttimaan maukkaasta lounaasta sekä maistamaan talon omaa viiniä joka tuntui miellyttävän useimpien makuhermoja. Retkemme päätöskohteena oli Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Oppaan kertomana saimme oppitunnin kirkon historiasta. Kirkko on yksi Suomen vanhimmista kivikirkoista ja siksi sen historia onkin erittäin mielenkiintoinen lukuisine yksityiskohtineen unohtamatta kirkon sisällä seinien loistavia raamatunpohjaisia maalauksia. Tutustutaan villisikoihin, siat karsinnassa Lohjan Pyhän Laurin kellotapuli Hehtaareittain hyvin leikattuja omenapuita Matkan päättyessä Kannelmäkeen, kuului matkalaisilta pelkästään kiitettävää palautetta retkestä. Mielessä pyöri jo odotukset syksyn retkestä, minne se sitten suuntautuisikin. Toukokuun viimeisenä tiistaina vietettiin kevätkauden päättäjäisiä 19 hengen voimin Merimies- Unionin saunamökillä Espoon pit- 7 käjärven rannalla sijaitsevassa Velskolassa. Päivä kului rattoisasti saunoen, pöydän antimista nauttien, Tuliaisia valitsemassa grillaten ja mukavasta yhdessäolos-

8 ta. Olipa muutama rohkea nainenkin uskaltautunut Pitkäjärveen uimaankin kylmästä vedestä huolimatta. Kuvat: Olavi Peltonen ja Robert Herdin Pentti Ojanen Vasemmalla: Mietteliäitä miehiä oluttauolla, vasemmalta: Unto Toivanen, Matti Rasa ja Pentti Ojanen. Taustalla Eino Ketolainen Saunan jälkeen maistuu virvokkeet ja pientä naposteltavaa TURUN SEUDUN MERIMIESELÄKELÄISET RY l Turun seudun merimieseläkeläiset ry. on vanhin merieläkeläisyhdistys Suomessa. Se on perustettu vuonna 1974 Turussa. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 82 jäsentä. Yhdistyksen toiminta on vireää ja sen toimintaan osallistuu säännöllisesti noin puolet jäsenistä. Yhdistys kokoontuu kerhopäivään joka toinen viikko kesäaikaa lukuun ottamatta. Kokoontuminen pidetään Turun Martin seurakunnan kerhokeskus Yrjänässä Itäisellä Pitkäkadulla. Kerho tapaamisissa on vaihtelevaa ohjelmaa kuten laulua, jumppaa, tietokilpailuja ja arpajaisia. Lisäksi on tietoiskuja eri aiheista sekä esittelyjä senioreja tukevista apuvälineistä ja esineistä. Myös Turun kaupungin järjestämiin senioritapahtumiin ovat jäsenet osallistuneet. Yhdistys tekee yhteistyötä merenkulkua lähellä olevien organisaatioiden kuten Merimieskirkon ja Merimies- Unionin Lounais-Suomen osaston kanssa. Kesällä on järjestetty vuosittain kesätapahtuma Mepan huvilalla Ruissalossa. Lisäksi perinteisesti on järjestetty vuosittain Lapin matka. Syyskauden päätteeksi pidetään pikkujoulujuhla. Yhdistyksen jäsenet osallistuvat myös Merieläkeläisyhdistrysten Keskusliitto r.y:n 8 järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistumista niihin on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Yhdistykseen ovat tervetulleita kaikki merenkulkualan eläkeläiset. Uudet merieläkeläiset ovat erittäin tervetulleita mukaan toimintaan. Myös uusia toimintaideoita otetaan mielellään vastaan. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Ossi Mielonen, varapuheenjohtajana Pekka Teräväinen ja sihteerinä Ritva Mohn. Syksyn kerhotapaamiset ovat joka toinen tiistai kello alkaen 7.9. Merieläkeläinen, tule mukaan mukavaan porukkaan! Lisätietoja: Ossi Mielonen Pekka Teräväinen ,

9 Musikaali Wicked Lauantaina neljätoista innostunutta Helsingin merieläkeläistä lähti Kaupunginteatterin matineaan katsomaan musikaalia Wicked. Palkittu ja suosittu Broadway-musikaali on Winnie Holzmanin kirjoittama. Sen musiikin ja laulut on säveltänyt ja kirjoittanut Stephen Schwartz. Sitä kuvaillaan Ozin noitien kertomattomaksi tarinaksi ja se perustuu löyhästi Gregory Maguiren kirjaan Noita: Lännen ilkeän noidan elämä ja teot. Siinä kerrotaan ajasta ennen L. Frank Baumin Ihmemaa Oz -klassikkoromaanin tapahtumia. Shiz-yliopistossa opiskeleva Elphaba Thropp (Maria Ylipää) saa huonetoverikseen Glinda Uplandin (Anna-Maija Tuokko). Nuoret neidot ovat niin erilaisia kuin olla voi: Elphaba on kunnianhimoinen, väärinymmärretty tyttö, koska hänen ihonvärinsä on vihreä, Glinda puolestaan koulun suosituin blondi. Heidän ystävystymisensä on epätodennäköistä, mutta niin tapahtuu. Wickedin vihreänä Maria Ylipää on musikaalinen sormenpäitä myöten. Ylipää on sitä tasoa, millä mennään vaikka Lontoosta töitä kysymään. Elphabasta tulee tarinan kuluessa persoona, syrjitty ja rakastettu, lopulta vainottu. Anna-Maija Tuokko täyttää kiharaisen Glindan komediennen itseironialla, mutta hallitsee myös vakavammat kierteet. Ursula Salon madame Morrible, kaksinaamainen opettaja vaihtaa sujuvasti Ozin julkisuuskuvan kiillottajaksi. Salo on omaäänisyydessään huikean vaikuttava näyttelijä. "Näitä tyttöjä eivät miehet pyöritä. Wicked on nuorten naisten kasvukertomus, se on tarina syvästä ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Lopulta erilaisuudesta tulee Helsingin Kaupunginteatterin Wicked voimavara, jolla tytöt kestävät ulkoiset paineet. Tarinassa on mukana myös valtavasti huumoria. Koska Wicked tapahtuu fantasiamaailmassa, näyttämöllä nähdään onnistuneiden lavasteiden lisäksi varsinainen valojen ja värien ilotulitus. Ohjaaja Hans Berndtsson (jonka edellinen ohjaustyö Kaupunginteatterissa oli Maija Poppanen) osaa sytyttää teatterin taikalyhdyn ja lumota katselijoita. Esitys oli loistava ja juoni selvisi näytännön aikana. Esiintyjät lauloivat hyvin. Musiikki soi lujaa ja oli nykyaikainen, eikä oikein vastannut ikäryhmämme musiikkimakua. RH Lontoon Apollo teatterin Wicked 9

10 Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Kirjoittanut: Sirpa Kaikkonen Kuvat: Veikko Malmi Vaasalaiset ATK kurssilla Pitkä pakkastalvi taittui kevättä kohti ja suunnitellaan uusia tapahtumia täällä Vaasassa. Vierailija kävi Härmänkylpylästä kertomassa erilaisia vaihtoehtoja eläkeläisten piristykseksi, ja ne asiat ovat kypsyttelyasteella, jospa matka taittuisi sinnepäin. Atkkursilla oli meitä muutama oppimassa datatietoa ja opetus todettiin hyväksi. Lopetimme kevätkauden taiteen merkeissä. Kävimme Vaasan sisäsatamassa entisissä tullin tiloissa, jossa on nykyään modernia ja muutakin taidetta. Ruokailimme siellä ja kuulumiset käytiin läpi Suunnitteilla oli kevät matka Valamon luostariin, joka sitten toteutuikin. Meitä oli matkalla 15 eläkeläistä. Aamulla varhain matka alkoi kohti Heinävedellä olevaa Valamoa. Mutkien kautta matka eteni, ensin tutustuimme punai- seen viinitupaan Alajärvellä. Siellä nautimme kahvit ja sämpylät. Oli mahdollisuus viiniostoksille ja kannettavaa tuli matkakassiin. Sitten kohti Pielavettä missä kävimme entisen presidentti Kekkosen syntymäkodissa. Sieltä matka jatkui ja tutustuimme Lintulan nunnaluostariin ja sieltä sitten Valamoon. Ohjelmaa riitti sielläkin koska oli majoittuminen ja ruokailu sekä illalla oli meillä venäläinen teehetki jonka Hauska teehetki jälkeen nukkumaan ja hiljaisuus klo 21. Hyvin nukutun yön jälkeen saimme maittavan aamiainen 10

11 ja opastetun tutustumiskierroksen, sitten laivaristeily. Matka oli onnistunut ja palvelu sekä ruoka hyvää. Paluumatkalla kävimme kanavamuseossa. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka muinoin kaikki toimi kovalla työllä ilman teknisiä ja koneellisia apuvälineitä. Petäjäveden vanha puukirkko oli sekin mieleenpainuva matkanähtävyys. Herkut eivät olleet lopussa Pandan tehtaalla missä ostimme suklaata ja lakritsaa. Ruokailimme Jyväskylässä ja sieltä Vaasaan. Kesän nautintojen jälkeen olemme nyt virkeällä mielellä, ja meidän seuraava kokoontuminen on elokuun lopulla uusien virikkeiden myötä kohti syksyä. Terveyttä ja aktiivisuutta! Ankkuri Punaisen tuvan viinitila Juojärvellä Pentti Saarikosken hauta 11 Vanha luostari

12 OULUN SEUDUN MERIELÄKELÄISET RY TOIMINTAA VIIME VUOSINA Oulun seudun merieläkeläisiä Hietasaaren majalla Jäsenistö Yhdistys on perustettu , ja siinä on tällä hetkellä 51 jäsentä, joista kahdeksan vapaajäsentä. Tapaamiset Talviaikaan kokouksia on kerran kuukaudessa Aleksinkulmassa ja kesäisin Hietasaaressa kahden viikon välein. Jäsenet voivat viettää aikaa Hietasaaren majalla muinakin aikoina, vieraskirjan mukaan kävijöitä oli lähes 500. Kesän ajan majalla on käynnissä tikanheittokisa, josta palkinnot jaetaan pikkujoulussa, joka on viime vuosina järjestetty Hietasaaren majalla. Hallinto Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Pentti Vähävihu, varapuheenjohtajana Oiva Tasanen, sihteerinä Aatto Juopperi, rahastonhoitajana Sanelma Vähävihu ja muina hallituksen jäseninä Pentti Eskonniemi ja Kauko Rantapelkonen. Talkoot Hietasaaren maja on vuokralla. Vuokrasopimus velvoittaa pitämään rakennukset kunnossa. Kesän mittaan Hietasaaren majalla oli talkoita neljänä päivänä, joissa kertyi 80 miestyötuntia. Harrastus- ja virkistystoiminta Kesäteatterinäytöksiin on osallistunut useana kesänä noin puolet jäsenistöstä. Yhdistyksemme soittajat ovat tänäkin vuonna osallistuneet palvelutaloissa, Urheilutalolla ja Pohjankartanossa yhteislaulutilaisuuksien säestyksiin kuutisenkymmentä 12 kertaa, sekä myös esiintyneet omissa kesätapahtumissa ja pikkujoulussa. Viime vuosina on tehty päivämatkoja mm. Hailuotoon, Manamansaloon, Turkansaareeen, Ranuan eläinpuistoon, Yli-Iin Kierikkiin, Sanginjokivarteen ja Kiimingin Koitelinkoskelle sekä käyty yökylässä Meri-Levillä. Aatto Juopperi Oulun seudun merieläkeläisiä laivamatkalla Turkansaaressa

13 Märketin majakka Märket on pieni saari Ahvenanmeren pohjoisosassa. Moni meritse kulkija on ihmetellyt pientä kallioluotoa keskellä merta. Luoto on mitoiltaan noin 350 m x 150 m. Sen korkein kohta on tuskin kolme metriä merenpinnan yläpuolella. Suomen jouduttua 1809 Venäjän vallan alle, mainitaan luoto Rauman rauhanehdoissa ensimmäisen kerran, koska luodon kautta vedettiin Suomen ja Ruotsin raja. Luoto oli sen ajan merenkulkijoille vaarallisessa maineessa ja laivat kulkivat huonon sään vallitessa lähellä Ruotsin rannikkoa. Esimerkiksi vuonna 1873 aikana 23 alusta ajautui Ruotsin puolelle ja kahdeksan jäi hylyksi. Märketin majakan Georg Schrekin alkuperäiset piirustukset 13 Vuonna 1862 Märketiin pystytettiin päivämerkiksi 11 metriä korkea tanko, jonka latvassa oli iso tynnyri. Vasta vuonna 1877 vaati Suomen Luotsilaitos rakennettavaksi luodolle rautaisen valomajakan, jonka tornissa olisi tilat majakkahenkilökunnalle perustettu työryhmä harkitsi rakentamismahdollisuuksia ja tilasi Ruotsista tarjouksia rautaisesta majakasta suunnitelmat muutettiin ja muutettiin ja rautaisen tornin tilalle katsottiin paremmaksi ratkaisuksi kivirakennus. Rakennustyöt aloitettiin keväällä Olosuhteet olivat erittäin vaikeat ja

14 vaati rakennusmiehiltä rohkeutta. Toukokuussa puhkesi voimakas pohjoismyrsky niin äkillisesti etteivät miehet ehtineet lähteä luodolta. Pelastukseksi heillä oli pelastusvene jonka he nostivat taljalla rautaisen merkin Huippuun. Sieltä he katselivat kun myrsky vei parakit ja rakennustarvikkeet luodolta. Suurin osa miehistä jatkoi rakennustöitä kun heidän turvakseen lähetettiin tarkastusalus Ahkera. Rakennukseen tuli kolme kerrosta ja majakkatorni. Alin kerros muurattiin graniittilohkareista ja ylemmät kerrokset tiilestä. Alhaalla sijaitsivat varastot, toisessa kerroksessa oli sisäänkäynti ja tilat majakanvartijoille ja kolmannessa kerroksessa majaili majakkamestari. Märketin valo syttyi ensimmäisen kerran Polttoaine oli petroli ja valo sykki joka kuudes sekunti. Majakkavartijoiden elämä oli siihen aikaan kolkkoa ja karua kylmässä ja kosteassa majakassa ja usein hengenvaarassa myrskyn velloessa ja aaltojen lyödessä yli luodon tai ahtojään vyöryessä luodon yli. Majakkamiesten vene jouduttiin nostamaan kahdeksan metrin korkeuteen suojaan. Vahtivuorojen piti olla kahden viikon mittaisia mutta ne saattoivat venyä huonolla säällä kolmenkin kuukauden mittaisiksi. Huolimatta Märketin antamasta turvasta on moni merimies saanut hautansa sen lähistöllä. Sodan aikana majakkaluoto miehitetty sillä Pohjanlahden merenkulku oli maallemme elintärkeä. Varsikin sukellusvenetoiminta oli vilkasta Ahvenanmeren kapeikossa. Märketin lähellä suomalainen sukellusvene Vetehinen puski marraskuussa 1942 venäläisen sukellusveneen StS-305 upoksiin. Sotien jälkeen kymmenkunta alusta on tehnyt haaksirikon näillä vesillä upposi suomalainen moottorialus Irma vieden mukaansa 11 ihmistä. Aluksen hylkyä ei ole koskaan löydetty koska Märketin vieressä on yksi Suomenlahden ja Itämeren syvimpiä kohtia. Siellä veden syvyys on 280 metriä majakka sähköistettiin ja 1976 miehitys lopetettiin ja sen sähkögeneraattori sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalot korvattiin asetyleenikaasuvaloilla ja majakkaan sijoitettiin kaasupulloja jotka riittävät vuodeksi. Oltuaan 30 vuotta tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistunut ja osittain erittäin huonossa kunnossa. Suomen Majakkaseura vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä Seura otti majakan haltuunsa 30 vuoden tauon jälkeen ja hoiti majakkaa kerran viikossa vaihtuvien maallikkomajakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Kesällä 2009 majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat. Kunnostustyöt jatkuvat edelleen. Majakka on ollut vuodesta 2007 avoin kesäisin myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen. Valtakunnan rajan mutka Rajanveto Suomen ja Ruotsin välillä sovittiin 1809 kun Venäjä teki rauhan Ruotsin kanssa. Raja vedettiin luodonkautta ja kulki teoriassa keskeltä luotoa. Koska majakka oli pakko rakentaa korkeimmalle kohdalle, joutui ainakin osa rakennuksista Ruotsin puolelle. Tämä johti erikoisiin tilanteisiin. Majakkamiehet menivät kieltolain aikana luodoin länsiosaan mikä kuului Ruotsiin ja missä viinanjuonti oli sallittua. Koska rajanveto oli epäselvä, tarkistettiin raja vuonna 1981 Suomen ja Ruotsin välisen rajankäynnin yhteydessä niin, että majakka tuli Suomen puolelle. Luoto jaettiin kahteen samansuuruiseen osaan siten, että majakka jäi Suomen puolelle. Jaosta syntyi maidemme väliin ihmeellinen mutka. Rajankulku luodolle tarkistettiin vuonna 2006 ja se säilyi muuttumattomana. Luodon raja ei ole merkitty rajapyykillä koska tolpat eivät kestäisi jäitä ja aaltoja, vaan raja on merkitty poratuilla reillä. Koonnut Robert Herdin Lähteet: Internet ja Seppo Laurellin ja Luotsiliiton julkaisema Majakat 1989 Märketin luodon mutkikas rajanveto 14

15 Eräs salainen sopimus Eräässä Turun kauniin kaupungin laitamalla sijaitsevan vanhan puutalon eräässä pienessä huoneessa nukuttiin. Siellä nukkui entinen merimies, nykyinen sorvari Tiitus, aviopuolisonsa Doriksen kanssa. Tai oikeastaan Tiitus vasta veteli hirsiä, Doriksen loikoillessa valveilla. Siinä valveilla maatessaan Doris ajatteli heidän yhteistä elämän kulkuaan aina avioliiton alusta lähtien. Kohtalaisen hyvinhän he olivat yhteen sopineet. Tiitus oli alkuaikoina merellä, mutta saatuaan maista sorvarin paikan erään entisen merimiestoverinsa omistamassa metalliverstaassa, jäi hän lopullisesti maihin ja työskenteli ahkerasti niin, paitsi aina maanan-taisin sillä aherrettuaan viikon työssä, viisi, vastasi Doris-vaimo. Hetkisen - Nuku vaan vielä. Kello on vasta hän rentoutua viikonloppuina niin oli huoneessa hiljaista, mutta sitten raskaasti, ettei tavallisesti ehtinyt kuului taas Tiituksen ääni: vielä maanantaina töihin; paitsi niinä maanantaiaamuina, jolloin hän tavallisesti näki maanantai-unensa, jossa häntä raahattiin kentällä seiso-vaan pikimustaan seitsenpotkuriseen lentokoneeseen. Mutta laskuportaiden luokse saavuttua häneltä ei koskaan löytynyt matkalippua, joten hänet oli - - En minä sairas ole, vähän vain aina siinä unen kohdassa päästettävä janottaa. irti. - - Keitänkö minä kahvia tai teetä, Hänen poissaolostaan ei työpaikalla kysyi Doris huolissaan. ollut mitään haittaa, sillä hänellä oli - - Älä viitsi vaivautua. tuntipalkka ja töitä joskus niin vähän, - - Mitä sinä sitten joisit? että miehet istuskelivat joutilaina työ-paikalla ja hänenkin oli joskus tehtävä kylkeään. Nyt oli jotakin vialla, ajatte- - En mitään, vastasi Tiitus ja käänsi muita, alempi-arvoisia töitä. Eipä li Doris: miestä janottaa, eikä kuitenkaan juo mitään. Olihan Tiitus joskus sillä, että hän olisi työtä pelännyt, sillä loppuviikkoisin hän usein puski töitä janoissaan juonut kuin hevonen... niin, ettei maanantaiksi jäänyt mitään Jonkin ajan kuluttua kuului peiton sorvattavaa. alta: Kerran tuli verstaalla suuremmanpuoleinen urakka ja omistaja pyysi, että - Herrajestas, mikä sinua vaivaa? Kut- - Mikä päivä tänään on? Tiituskin tulisi seuraavana maanantaina töihin kello seitsemän. Tiitus lupa- - Lääkärin! Mitä minä sillä tekisin? sunko minä lääkärin?. si, mutta miten lienee niin nukuttanut Doris oli joskus kuullut sanottavan, ettei vain tullut lähdetyksi. että hulluja ei saa vastustaa, joten hän Omistaja mietti, mitä olisi tehtävä selitti, että nythän on maanantai. seuraavan maanantain varalle. Asioita - Mutta monesko päivä? tuumittuaan hän luuli keksineensä - Kahdeksas, huokasi Doris alistuneena ja painautui varovasti Tiituksen tepsivän keinon. Hän kutsui Tiituksen puhutteluun ja pari tuntia hänen kans- viereen sänkyyn. saan keskusteltuaan he pääsivät sopimukseen. Sen lisäksi tehtiin vielä lisäsopimus, jonka mukaan asiasta ei hiiskahdettaisi toisille kavereille sanaakaan. Kun seuraava maanantai sitten tuli, heräsi Tiitus suureksi ihmeekseen jo viiden aikoihin aamulla. Vaimo nukkui vielä, mutta Tiitus päätti hieman pilailla hänen kanssaan ja alkoi piehtaroida sängyssä, niin että vaimokin heräsi. - - Mitä kello on? kysyi Tiitus unisella äänellä. Doris-vaimo pelästyi miehensä outoa käytöstä, luullen tämän puhuvan unissaan. Mutta kun kysymys toistui, luuli hän miehensä sairastuneen ja pelästyi vielä enemmän, sillä niin kauan kuin hän jaksoi muistaa taaksepäin, ei Tiitus ollut koskaan ennen herännyt maanantiaamuna ennen kello kymmentä. - - Paljonko kello on? Nyt vaimo todellakin pelästyi, sillä kello oli vasta neljänneksen yli viisi. - - Oletko sinä sairas? kysyi Doris huolissaan ja nousi istumaan vuoteen reunalle, koettaen samalla Tiituksen otsaa, tuntuisiko se kuumalla. - Mikä kuukausi? - Elokuu, vastasi Doris toivonsa menettäneen ohuella äänellä. - Jos sanot vielä mikä vuosiluku on menossa niin minä saan tämän laskutoimitukseni päätökseen. Doris nousi varovasti vuoteella, hiipi hiljaa hellan luokse ja kuiskasi mennessään tuskin kuuluvasti, Nyt ei sängystä kuulunut muuta kuin hiljaista supinaa, kun mies siellä puhui yksinään. Sitten, noin kymmenen minuutin kuluttua, Tiitus äkkiä pyörähti ympäri ja ilmoitti: - Siitä on siis tänään täsmälleen 6 vuotta 14 kuukautta 32 päivää, kun minä olen viimeksi ollut maanantaina töissä. - Sitäkö se vain olikin, huokasi Doris helpoittum na, edes huomaamatta Tiituksen pieniä laskuvirheitä. Tiitus kääntyi seinään päin ja alkoi kuorsata. Hetkisen kuluttua Doris hiipi hänen viereensä, mutta silloin Tiitus heräsi ja kysyi: - Paljonko kello on? - Nuku nyt, äläkä välitä siitä kellosta.- Enkä nuku, minä lähden töihin. - Töihin! Sinäkö töihin... Mutta nythän on maanantai, rakas hölmö. - Niin pitää ollakin, vastasi Tiitus ja alkoi pukeutua. - Jonkinlaiset epäilykset alkoivat taas itää Doris-rouvan ajatuksissa ja hän sanoi: - Sinä olet varmaan vähän sairas, pysy nyt kotona. - Minä en menisi töihin, jos olisin sairas. Minä olen terveempi kuin koskaan aikaisemmin. Ja niin lähti Tiitus taas pitkästä aikaa maanantaina töihin, Doriksen jäädessä ihmettelemään miehensä kummaa käytöstä. Hyvä mies Tiitus oli hänelle ollut, vaikka joskus - intohimoinen kalamies kun oli - kalaretkillä hyvän saaliin hurmaamana sotkeutuikin sanoissaan ja nimitti häntä turskaksi. Vain kerran hän oli saanut hieman selkäänsä Tiitukselta eräällä kalamatkalla. Tapauksen oli sattunut näkemään erään eläinsuojeluyhdistyksen jäsen ja Tiituksen hyvä ystävä, joka myöhemmin antoi Tiitukselle muistutuksen eläinrääkkäyksestä. Sillä Tiitus oli käyttänyt häntä piiskatessaan juuri 15

16 saamaansa elävää ankeriasta, joka tuon toimituksen jälkeen ei enää ollut elävä ankerias, vaan takuulla kuollut. Näissä mukavissa muisteloissa kului Doriksen päivä kotona hiljalleen kohti iltaa. Noin puoli viiden aikaan Doris näki suureksi riemukseen Tiituksen porhaltavan kotia kohti aivan elävänä ja - selvänä... Samana iltana Tiitus kertoi, mikä sai hänet lähtemään tavallisuudesta poiketen aamulla töihin. Hän kertoi ensin verstaan saamasta suuresta tilauksesta, jolla oli kiire. Sitten hän kertoi verstaan omistajan ja hänen luottamuksellisesta keskustelusta ja sopimuksesta, jonka he olivat tehneet ja siitä, ettei toisille työtovereille kerrota sopimuksen sisältöä. Sopimuksessa sanottiin, että jokaisena maanantaiaamuna, kun Tiituksen pitäisi tulla töihin ja jos hän silloin myös tulee, löytää hän sorvinsa työkalulaatikosta kaksi pulloa olutta, jotka hän saa päivän mittaan käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Siihen aikaan ei ollut kaupoissa keskiolutta, eikä niinikään Tiituksella ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada maanantaiaamuna olutta jostakin muualta ennen kello kymmentä. Jumbo Jumbon eli Kauko Hännisen juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Merimies-lehdessä Jumbo toimi monena vuonna Merimiespalvelutoimiston kirjastonhoitajana jäätyään maihin. Helsingin Seudun Merieläkeläisillä ovat perinteiset joulumyyjäiset joulukuun 12 päivänä alkaen kello kerhotilassaan Kannelmäessä, Halsuantie 5 7, sisäänkäynti talon päädyssä. - arpajaiset, paljon upeita voittoja - kirpputori - jouluisia leivonnaisia, kakkuja, piirakoita, pullia ym. - kahvitarjoilu Tule katsomaan mitä merieläkeläiset ovat saaneet aikaan ja ota ystäväsi mukaan Esitämme kiitoksemme Merimieseläkekassalle ja muille tukijoillemme tämän lehden aikaansaamisesta Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry Puheenjohtaja Tapio Nurminen C/O Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Halsuantie Helsinki, Puhelin Sähköposti: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Pentti Ojanen Halsuantie 5-7, Helsinki Puhelin Sähköposti: Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Tuula Valjus Ruukinkatu 3 B Kotka Kotipuh , Sähköposti: Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Puheenjohtaja Ossi Mielonen Turunmaankatu 2 B 33, Turku Kotipuh , Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Veikko Malmi Vanha Vaasankatu 16 H Vaasa Puhelin Oulun Seudun Merieläkeiäiset ry Puheenjohtaja Pentti Vähävihu Valtatie 50 as. 21, Oulu Kotipuh Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Erkki Täikkö Kaakamo Kotipuh Matkat Tapio Nurminen Kuusmiehenpolku 4 C 6, Helsinki Puhelin Sähköposti: Lehden tekivät: Taitto Word ohjelmalla Robert Herdin. Paino: Pekan Pikapaino, Espoo Julkaisija: Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry. 16

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan.

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan. Jäsenkirje 2/12 SUOMEN RAVINAISTEN LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSILLE Hyvät Ravinaiset Kesä on jo takanapäin, mutta voimme vielä muistella hienoja Mikkelin kuninkuusraveja ja muita tapahtumia. Syksy on tullut

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007 Moi! Olen Emma ja olen 10 v. Olen ajanut motocrossia noin 3 ja puoli vuotta ja tämänhetkinen pyöräni on KTM 85cc SX. Ajan Botnia Dirt Riders (BDR) seurassa Vaasassa. Olen osallistunut Women MX Camp: iin,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA ry Rakentajanaukio 4 A, 02150 Esp0o JÄSENTIEDOTE Puh. 09-451 2264, http://rmseura.tkk.fi 6.11.2006 RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä EXKURSIO

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot