Lähde. liikkeelle. 10 vuotta. Näyttötutkinnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde. liikkeelle. 10 vuotta. Näyttötutkinnot"

Transkriptio

1 Lähde Näyttötutkinnot 10 vuotta liikkeelle

2 Näyttötutkinnot 10 vuotta Suomessa näyttötutkintojen aikakausi alkoi toukokuun alussa Keväällä 2004 tämä työelämän tutkintojärjestelmä viettää syntymäpäivää. Näyttötutkinnot ja niitä koskevat monet työt on tehty sitä varten, että meillä olisi tunnustettu tutkintojärjestelmä työelämässä tarvittavaa osaamista varten. Tämä lehti on omistettu kaikille niille henkilöille, jotka ovat ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suorittaneet alansa näyttötutkinnon tai osatutkintoja. Eräät heistä ovat päässeet kertomaan itse omista kokemuksistaan lukijoidemme iloksi. Toivon, että voitte työskennellä mielenkiintoisissa ja antoisissa tehtävissä, joissa saatte tyydytystä omasta ammattitaidostanne ja koette saavanne siitä arvostusta. Toivon myös, että suoritettu tutkinto on antanut Teille lisäintoa kehittää ammattitaitoanne edelleen. Näyttötutkintojärjestelmä on osoittanut voimansa jo ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Olen vakuuttunut, että sama suunta jatkuu. Tämä lehti osaltaan innostakoon tutkinnon suorittamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tilastokeskuksesta alustavasti saatujen tietojen mukaan näyttötutkintoihin on osallistunut vuosien aikana yhteensä noin henkilöä, koko tutkinnon heistä suoritti noin Viralliseen tutkintojen 10-vuotispäivään mennessä osallistujia on ollut arvioilta noin ja koko tutkinnon suorittajien määrä lienee kasvanut yli henkilön. Heidän lisäkseen erittäin moni on saanut tavoittelemansa osatutkinnon suoritetuksi. Onniteltavia henkilöitä on siis runsaasti ja koko ajan tulee lisää. Veikko Ollila projektijohtaja ALVAR Ps. Tämä lehti on vapaasti tulostettavissa ja jaettavissa osoitteessa Omistan tämän lehden kaikille Teille, jotka kuulutte edellä mainittuihin lukuihin. Toivon, että näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen on ollut teille hyödyksi. Olette sen avulla sijoittuneet työelämään, tai olette varmistaneet oman paikkanne siellä tutkinnon avulla. Ehkä olette saaneet myös uusia tehtäviä. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehden tarkoituksena on jakaa näyttötutkintotoimintaan liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Lehden ensimmäisen numeron julkaisi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja ESR:n rahoittamana Näyttötutkinnot työelämän todellisuu deksi -projekti. Nyt Lähde liikkeelle -lehteä julkaisee Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivunen Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Tarja Haapala Jouni Kyllönen Rauno Mäkelä-Lammi Hilkka Tuominiemi RUNO Tiina Honkarila ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ArtPrint PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) AEL, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivunen (09) Tarja Haapala (09) ISSN Näyttötutkinnot 10 vuotta... 2 Näyttötutkintojen 10 ensimmäistä vuotta... 4 Rakennusala tiennäyttäjänä... 5 Olipa kerran näyttötutkinto... 7 Ammatin vaihto näyttötutkinnolla... 9 Ammattitaito lähtee näyttötutkinnosta Nosteen yläikärajaa nostettu Henkilöstön kehittäminen autoliikkeessä Näyttötutkinnoilla tulosta Näyttötutkinto on osoitus yksilön ja organisaation osaamisesta Näyttötutkintomestareilla on oma yhdistys TE-keskus haastaa uudistamaan tutkintoja Näyttötutkinnoissa runsaasti osallistujia Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus Oppisopimuskoulutus valmistaa ja vahvistaa näyttöihin Koulutusta tutkinnon järjestäjille Länsi-Suomessa Aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan Tutkintotoimikunnille kotisivut Tasokkaan vartioinnin takana on turvallisuusalan tutkintotoimikunta Ojamon kaivoslampi koulutuksen ja tutkintojen järjestämispaikkana Innofocus kouluttaa tutkimussukeltajia kansainvälisen AESD standardin mukaan Arvioijien kouluttaminen on haaste Näyttötutkintoja koskevat ajankohtaispäivät rehtoreille

4 Näyttötutkintojen 10 ensimmäistä vuotta Lähde liikkeelle lehti teki kolmelle työelämän vaikuttajalle muutamia kysymyksiä juhlavuotta viettävästä 10-vuotiaasta sankaristamme. Kaikki haastatteluun vastanneet ovat vaikuttaneet koko työelämän tutkintojärjestelmän muotoutumiseen jo kauan ennen sen syntymää ja vaikuttavat edelleenkin. Seuraavassa vastauksia antavat Jari-Pekka Jyrkänne SAK:sta, Hannu Koski Rakennusliitosta ja Heikki Suomalainen Teollisuuden- ja työnantajain keskusliitosta. Mikä on parasta näyttötutkinnoissa? Jyrkänne: Näyttötutkintojärjestelmä oli rohkea avaus ja koulutuksellinen innovaatio, joka on saanut kansainvälistäkin huomiota osakseen. Pystyttiin irrottautumaan vanhasta ajattelusta, että pätevyyden osoittamiseen tarvitaan aina koulutusta. Joustava näyttötutkinnon suorittaminen koulutuksesta riippumatta on avannut uusia mahdollisuuksia sekä pätevyyden osoittamiseen että monipuolisten ja -muotoisten koulutusväylien avaamiseen. Koski: Näyttötutkinnoissa henkilö osoittaa todellisen ammattitaitonsa myös työn Jari-Pekka Jyrkänne Hannu Koski Heikki Suomalainen osalta. Varsinkin rakennusalalla pidemmällä tähtäimellä näyttötutkinnon suorituksen kautta todettu osaaminen on oivallinen väline työpaikkaa haettaessa. Näyttötutkinnot ovat kokonaisuudessaan myös koulutuksemme laadunvarmistusjärjestelmä. Suomalainen: Näyttötutkintojen perusajatus tai perusfilosofia on mitä parhaiten aikuiskoulutukseen soveltuva. Hankkimistavasta riippumatta voidaan näyttötilanteessa osoittaa oma osaaminen, ja sillä saada tutkintotodistus myöhemmin työmarkkinoilla käytettäväksi. Työelämässä olevien sekä yritysten kannalta tällainen osaamisen osoittamis- ja tunnustamismenettely on juuri sitä, mitä käytännössä tarvitaan. Ovatko ne täyttäneet odotuksesi? Jyrkänne: Ammattitutkintojärjestelmä on erinomaisesti kattanut sille asetetut vaatimukset. Ja mikä on ollut parasta, suosio on osoittanut uudistuksen osuneen selvään tarpeeseen. Koski: Tutkintojen suorittaminen on ollut varsin verkkaista. Olisin odottanut nopeampaa tahtia ennen kaikkea jo työelämässä olevien keskuudessa. Suomalainen: Näyttötutkintojärjestelmän perusajatuksen tekeminen tunnetuksi ja ymmärretyksi sekä käytännössä hyväksytyksi on vienyt aikaa. Alkuvaihe oli kankeaa ja pienimuotoista, mutta vauhtiin päästyään järjestelmä on osoittautunut juuri sellaiseksi käytännön tarpeiden tyydyttäjäksi, miksi sitä kaavailtiinkin. Suoritettujen tutkintojen määrä osoittaa selkeästi, että kaikki odotukset ovat täyttyneet. Mikä on ollut kaikkein haastavin asia? Jyrkänne: Haastavinta on ylläpitää järjestelmän korkeatasoisuutta ja ajanmukaisuutta. Työelämän nopeidenkin muutosten tulisi heijastua tutkintojen perusteissa ja samalla pitäisi vielä kyetä näkemään, mitkä ovat pitemmän aikavälin kehittämistarpeet. Koski: Järjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Järjestelmähän ei ollut valmis, eikä ollut tarkoitus ollakaan. Rakennusalalla lähdimme liikkeelle jo ennen kun n. 10 vuotta sitten, kun laki ammatillisista tutkinnoista uusittiin 4

5 täysin. Rakennusalalla järjestelmää on kehitetty systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan ja kehitystyötä on edelleen. Suomalainen: Järjestelmän tunnetuksi tekeminen ja käyttöönotto myös sellaisilla aloilla, joihin se ei niin luonnollisesti sovi, esim. työvoiman vähäisen vaihtuvuuden vuoksi. Samoin käytännön tutkinnon vastaanotto siten, että se mittaa niitä valmiuksia, joita käytännön konkreettisessa työelämässä tarvitaan. Milla tavalla näyttötutkintojen pitäisi parhaassa tapauksessa kehittyä seuraavan kymmenen vuoden aikana? Jyrkänne: Näyttötutkinnot ovat tulleet jäädäkseen. Ne pitäisi nyt saada paremmin jäsennetyksi osaksi koulutusjärjestelmäämme, avata jatko-opiskeluväyliä ja saada niille myös Euroopan tasoinen status. Työelämässä tutkintojen suorittamisesta pitää kehittyä kiinteä osa ammatissa etenemistä. Sillä tavoin ne parhaiten tukevat ammattikuvien muuttumista dynaamisiksi ja edistävät ammatillista joustavuutta ja liikkuvuutta. Koski: Edelleen jatkuvaa tasaista kehitystyötä ja hiomista, jotta järjestelmä pysyy mukana muuttuvassa työelämässä. Lähivuosien suurin haaste on mielestäni nykyistä laajemman arvioijaverkoston rakentaminen muun kehitystyön lomassa. Pidemmällä tähtäimellä näen, että näyttöön perustuvien ammatillisten tutkintojen markkinointiin niin työnantajien kun työntekijöidenkin keskuuteen on satsattava melkoisesti. Kymmenen vuoden kuluttua meidän pitäisi olla siinä tilanteessa, että selkeästi yli puolet rakennusalan työntekijöistä on suorittanut alan näyttötutkinnon ja heistä selkeä enemmistö ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Suomalainen: Suoritettujen tutkintojen kasvu ei voi jatkua nykyisellä vauhdilla. Kasvua varmasti tulee olemaan, mutta tärkeintä on se, että tutkintoja suoritetaan laajasti kaikilla työelämän aloilla ja siten, että se on luonnollinen osa ihmisten itsensä kehittämistä ja yrityksen toimintaa. Rakennusala tiennäyttäjänä Nykymuotoisten näyttötutkintojen ja ammattikirjan (ammattipassin) kehittäminen alkoi rakennusalalla jo ennen kuin ensimmäinen näyttötutkintoja koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. TEKSTI: HANNU KOSKI KOULUTUS- JA TYÖVOIMA-ASIAMIES, RAKENNUSLIITTO Alan työmarkkinajärjestöjen kesken olimme kehitelleet 80-luvun lopulla nuorisoasteelle ns. päättötutkintoa, joka malliltaan oli saman tyyppinen, joskin alkeellisempi kuin nykyinen nuorisoasteen perustutkinto. Rakennusliiton korkein päättävä elin eli liittokokous otti keväällä 1991 myönteisen kannan ammatillisten näyttötutkintojen ja ammattipassin/ammattikirjan kehittämiseen. Pilotit vuonna 1992 Ensimmäiset ammattitutkintojen pilotit suoritettiin Amiedun (silloisen Ammatti-instituutin) organisoimana syksyllä Valtuudet aloittaa pilottihankkeet annettiin oikein kirjallisesti kolmikannan allekirjoituksilla Pertti Törmälä Rakennusteollisuuden, Veikko Ollila Opetushallituksen ja Hannu Koski Rakennusliiton edustajana. Vastaavanlaiset pilotit aloitettiin heti sen jälkeen myös Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Pilottihankkeissa olivat mukana keskeiset kummankin alueen alan yritykset työntekijäedustajineen. Kahdessa ensimmäisessä pilotissa tutkintoja myönnettiin hieman yli 60 eturivin rakentajalle. Kolmikanta pelasi myös aluetasolla. Pilottihankkeet koskivat kirvesmiesten, muurarien ja rakennusmiesten ammattitutkintoja. Silloin oltiin vielä vahvasti liikkeellä ammattikuntapohjaisesti ja vain muutaman ammatin osalta. Siitä toiminta laajeni muuallekin, jopa ennen lainsäädännön valmistumista. Näiden hankkeiden aikaan olimme käyneet Setecin kanssa neuvottelut ammattikirjan painamisesta ja niitä jopa jaettiin ennen ensimmäisen näyttötutkintoja koskevan lain voimaantuloa. Toiminta laajenee, kokemuksia käytetään hyväksi Lainsäädännön voimaantulon jälkeen tutkintorakennetta on asteittain laajennettu ja entisiä perusteita on korjailtu käytännön toiminnan kautta saatujen palautteiden pohjalta. Käytännön palautteita olemme vuosien varrella keränneet tutkintojen järjestäjiltä, tutkinnon suorittajilta, arvioijilta ja tutkintotoimikunnilta. Talonrakennusalan tutkintojen perusteiden täydellinen päivitys on edessä jo neljännen kerran. Ensimmäisen version kirjoitti Pekka Träskelin Porin akk:sta, seuraavan Jouko Viitala Rakennusteollisuudesta ja kolmannen Jorma Junttila Rovaniemeltä. Heillä kaikilla on ollut taustanaan laadukas kolmikantainen joukkue. Tällä hetkellä rakennusalan näyttötutkintojen perusteet ovat jälleen päivitysvaiheessa. Toteuttajana on Rakennusliiton omistama Siikaranta-Opisto. Senkin apuna on kolmikantainen ohjausryhmä taustajoukkoineen. Talonrakennusalan lisäksi talotekniikalla, pintakäsittelyllä, maa- ja vesirakennuksella, kivi- ja sukellusalalla on omat näyttötutkintonsa, jotka ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana kehittyneet kukin omaan tahtiinsa. Toimialoistamme kivipohjainen rakennustuoteteollisuus on vielä vailla näyttö- 5

6 Hannu Koski oli yhteistyökumppaneineen suunnittelemassa rakennusalan ammattilaisille näyttöjä jo tutkintojärjestelmän kehittelyn alkuvaiheessa. TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Olipa kerran Näyttötutkintojen hyödyt tutkintojen perusteita, mutta ala on lähtenyt jo liikkeelle. Kyseisen alan tutkintojen perusteita kirjoittaa Rakennusteollisuus RT:n omistama RATEKO. Heillä on työssä mukana kolmikantainen ohjausryhmä sekä asiantuntijoita. Mitä tulevaisuudessa? Nyt kun nykymuotoinen ammatillinen tutkintojärjestelmä, näyttötutkinnot juhlivat 10- vuotistaivaltaan, voin todeta, että rakennusalalla kehitys alkoi jo ainakin 15 vuotta sitten. Joskus 1991 tai 1992:n puolella totesin Törmälälle ja Ollilalle, että laajempaa todellisuutta tutkintorakenne työpaikoilla on ehkä joskus 15 vuoden päästä. Kohta 15 vuotta on kulunut, eikä suoritettujen tutkintojen määrä ainakaan vielä alamme työpaikoilla ole odotuksieni laajuista. Seuraavan 2 3 vuoden aikana pitää saada tuloksia aikaan ja paljon, jotta ennusteeni olisi osunut edes lähelle todellisuutta. Tutkintojen perusteita pitää kehittää ja ylläpitää käytännön tutkintojen suorittamisen kautta tulevan palautteen pohjalta koko ajan, mutta pitkäjänteisesti. Erittäin suurena haasteena alamme tutkintorakenteen osalta pidän tutkintojen perusteiden ylläpidon lisäksi tutkintojen vastaanottajien eli arvioijien verkoston laajentamista ja kouluttamista lähivuosina. Myös ammatillisten näyttötutkintojen markkinointia, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin keskuuteen on selvästi lisättävä. Näyttötutkintojen juhlavuotena minulla onkin hyvä tilaisuus tämän artikkelin kautta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette olleet eri vaiheissa ja eri tavoin kehittämässä rakentamisen eri toimialojen tutkintoja. Teitä, joita haluan kiittää, on paljon. Metallialalla näyttötutkintojen edelläkävijäaluetta Suomessa on ollut Ylä-Savo. Siellä sekä yritysten että oppilaitosten työntekijät ovat nähneet tutkintojen mukanaan tuomat kehittämismahdollisuudet heti alusta lähtien. Myös innostuneisuus ja motivaatio uuden asian edistämiseen on ollut esimerkillistä. Tarja Haapala Haastateltujen, näyttötutkinnoin osaamistaan näyttäneiden henkilöiden kehityskaari on ollut saman suuntainen. Peruskoulun jälkeen he ovat suorittaneet ammattikoulun, hankkineet työkokemusta ja sitten lähteneet työn ohessa näyttötutkintojen teille. Ensin on suoritettu oman alan ammattitutkinto ja sitten erikoisammattitutkinto. Työtehtävät ovat kasvaneet vaativammiksi tutkintojen suorittamisen myötä. Kuopioon perustettuun metallialan tutkintotoimikuntaan lähti heti näyttötutkintojärjestelmän syntymisen jälkeen mukaan aktiivisia ihmisiä. Jouko Tiainen, Ylä-Savon Ammattiopiston Aikuiskoulutus, edusti opettajia ja Unto Ryhänen, Normet Oy, työntekijöitä. He sitoutuivat alusta alkaen tehtäviinsä täysin rinnoin, ja niinpä Iisalmen seudulta saimme suoritettuja tutkintoja kiitettävästi. Lisäksi kannattaa mainita Teeriniemen Esa ja Lappalaisen Raimo. Muistakin yrityksistä väkeä tuli tutkintoja suorittamaan. Näin muistelee tuotantopäällikkö Aarne Kiiskinen Farmi Forest Oy:stä, Normetin tehtaalta. Tutkinnon suorittajan hyödyt Unto Ryhäsen suorittamat näyttötutkinnot ovat koneistajan ammattitutkinto ja koneis- 6

7 näyttötutkinto kokemuksia Savosta Näyttötutkintojen suorittajat pystyvät kehittämään yrityksen työskentelytapoja. Ylä-Savolaiset Normet Oy ja Ponsse Oyj ovat oivaltaneet henkilöstön ammattitaidon ja työmotivaation suuren merkityksen. tajamestarin erikoisammattitutkinto. Oman ohjelmointitekniikan ja muun tietokoneavusteisen oppimisensa hän on heti hyödyntänyt käytännön töissä. Osaamisensa ja yrittäjämäisen kehittämishalukkuutensa ansiosta hän toimii tällä hetkellä koneistusalan oppimistehtaan tehdaspäällikkönä Iisalmessa. Hän on tähän työhönsä saanut virkavapaata alkuperäiseltä työnantajaltaan Normet Oy:ltä. Ryhänen on myös alueellisen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnan jäsen. Toinen esimerkki Normet Oy:n lukui sista näyttötutkintojen suorittajista on Esa Teeriniemi. Hän on levyseppä-hitsaaja, korjausrakentaja, ja suorittanut levytyömestarin erikoisammattitutkinnon. Lisäksi Esa on suorittanut EWS hitsausneuvojakurssin, joka on eurooppalainen hitsausalan erityisosaajan tutkinto. Häntä pyydettiin kouluttajaksi Ylä- Savon Ammattiopiston, Aikuiskoulutuksen levyhitsauskursseille. Tässä tehtävässä hän oli kahteen eri otteeseen. Työnantajani Normet Oy antoi minulle virkavapaata näitä kouluttajan tehtäviä varten. Nyt olen Normetilla tarkastajan tehtävissä. Olen todella ylpeä itsestäni. Jos en olisi alkanut kouluttaa itseäni, olisin vielä hitsarina. Toki sekin on hyvä ammatti. Suosittelen kaikille ammattitaidon päivittämis- Pekka Koponen jaksaa motivoitua jatkuvasti opiskelemaan. 7

8 Esa Teeriniemen hyvä ammatin osaaminen tuo varmuutta opettamiseen. tä eli näyttötutkinnon suorittamista. Se käy todella helposti työn lomassa ja näytön voi tehdä oman työpaikan töillä, kun ne täyttävät tutkinnon perusteiden vaatimukset mainostaa Esa. Pekka Koponen, Ponsse Oyj, on innostunut näyttötutkintojen lomassa ja oman työn ohella suorittamaan lisäksi teknikon ja vielä insinöörin (amk) tutkinnonkin. Pekan suorittamat tutkinnot ovat koneistajan ammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Hänen työtehtävänsä on nyt tuotannon kehityspäällikkö ja hän on myös metallin tutkintotoimikunnan jäsen. Itselläni on ollut kova motivaatio kaiken aikaa, ja työnantajani on mahdollistanut opiskeluni, hehkuttaa Pekka. Työtehtävien vaatimusten myötä hän on lähtenyt kehittämään kielitaitoansa pystyäkseen keskustelemaan sujuvammin Ponssen kansainvälisten asiakkaitten kanssa. Kuva: Anne Nisula Ryhänen, Teeriniemi ja Lappalainen kuuluvat näyttötutkintoaineistojen laadintaryhmään. He kehittävät ALVARin aineistopankkiin omien alojensa tutkintoaineistoja, joilla muut voivat näyttää osaamisensa. Alusta alkaen lähdimme siitä, että näyttötutkintoaineistojen, tehtävien ja tutkintojen taso on pidettävä korkeana, jotta tutkinnon suorittanut voi olla ylpeä saavutuksestaan. Ammattitutkinnon tasoa ja vaativuutta ei saa kyseenalaistaa missään tilanteessa. Olemme onnistuneet mielestäni hyvin näyttötutkintojen läpiviemisissä, vahvistaa Aarne Kiiskinen. Vuoden 2003 lopulla sekä Ryhänen että Teeriniemi valmistuivat vielä näyttötutkintomestareiksi suoritettuaan Opetushallituksen 15 ov:n koulutusohjelman Varkaudessa. Ylä-Savo sai lisää näyttötutkintojen järjestämisen osaajia. Työnantajan hyödyt Työnantajan suunnalta katsottuna tutkinnon suorittanut henkilö on motivoituneempi, hänellä on paremmat valmiudet kehittää työtään ja hän näkee työympäristönsä laajemmin. Työn laatu paranee ja hänellä on paremmat valmiudet siirtyä uusiin ja vaativampiin tehtäviin. Tämä vaikuttaa myös ansiotason nousuun. Ammattitutkinnon suorittamisesta ei makseta ylimääräistä palkkiota, mutta erikoisammattitutkinnosta saa rahakorvauksen, kertoo Kiiskinen Farmi Forest Oy:stä. Työnantaja edellyttää työntekijöiltä yrittäjämäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Oman työni ja työyhteisön kehittäminen ovat avaintehtäviäni. Työnantajani, Ponsse Oyj:n arvot ovat menestyksen halu, asiakasläheisyys, ylivoimainen osaaminen ja monitaitoisuus sekä avoimuus ja henkilöstön kunnioittaminen. Ne ovat toteutuneet kohdallani ja minäkin olen pystynyt niitä toteuttamaan toteaa Pekka Koponen. 8

9 TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Ammatin vaihto näyttötutkinnolla Merkonomista lähihoitajaksi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, perusteita lukiessa tuntuu, että tähän ammattiin haluavan on oltava ihminen isolla I:llä. Alalla työskentelevä ammattilainen on empaattinen, rehellinen, luotettava ja aidosti ihmisistä välittävä. Ammattia arvostetaan, ja sitä opiskelevat monet tutkinnon suorittajat. Potkuista potkua opiskeluun Vappu Vironen vaihtoi alaa merkonomista lähihoitajaksi, kun hänet irtisanottiin koulutustaan vastaavista työtehtävistä. Työ loppui, kuten nykyään niin monelta muultakin. Työkykyisenä, terveenä ja energisenä ihmisenä hän halusi vielä työskennellä ja jakaa osaamistaan. Hänellä on monipuolinen työkokemus mm. aatteellisista yhdistyksistä, opetustehtävistä, kansalaisopiston kokeilevien luentosarjojen pitämisestä ja virikekurssien ohjaamisesta. Vapulla on myös kokemusta vapaaehtoistyönä tehtävästä hoitotyöstä. Lisäksi hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä. Vappu oli 57-vuotias, kun hän hakeutui opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lähihoitajaksi. Hän pääsi omaehtoiseen koulutukseen. Opiskelu oli päiväopiskelua. Oppilaitoksen opetussuunnitelma ja opiskelijan valinnat ovat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman perusta. HOPS on opiskelijan oma kehittymissuunnitelma. Opiskelijalla on oikeus saada opintojen ohjausta 1,5 opintoviikkoa. Ohjaukseen varattavia aikoja Vappu olisi toivonut saavansa enemmän, mutta opettajien työmäärän vuoksi se oli vaikeaa. Opiskelijoiden ikäjakauma oli vuotta. Joukossa oli myös ulkomaalaisia. Vappu kertoo nauttineensa opiskelusta tässä joukossa. Se oli oikein antoisaa, sillä nuorten ajattelussa oli raikkautta. Nuoret myös hy- väksyivät hänet vertaisenaan. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Työharjoittelu Opiskelijalla on käsitys hyvästä työsuorituksesta, hoidon ja huolenpidon sekä ajan antamisesta asiakkaille, potilaille. Nykyajan tehokkuusvaatimus kuitenkin pakottaa suoriutumaan töistä mahdollisimman nopeasti. Aikaa ei ole asiakkaan syvemmälle henkiselle kohtaamiselle. Vappu kuvaa yhden työharjoittelunsa ensimmäistä viikkoa shokkihoitona. Ohjaajana harjoittelupaikassa oli henkilö, joka oli itsekin opiskelija. Kunnollista perehdyttämistä uusiin työtehtäviin ei annettu, ja heti olisi pitänyt olla valmis työntekijä. Kuitenkin työharjoittelun ohjeistossa kerrotaan, että opiskelija toimii ohjaajansa työparina. Työpaikkaohjaajan osaaminen, ohjaustaidot, asenteet ja persoona vaikuttavat suoraan työssä oppijaan. Palautteen ja rohkaisun saaminen sekä omalta ohjaajalta että asiakkailta rakentaa opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja on siksi tärkeää. Opiskelija ei ole palkaton apulainen, ylimääräinen käsipari, vaan häntä on tuettava hänen valmistautuessaan näyttötutkintoon ja ammattiin. Vappu kertoo kokeneensa myös positiivisia harjoitteluympäristöjä, missä työpaikkaohjaaja antoi aidosti hyväksyntää ja tukea palautteessaan. Aikuisen ja ohjaajaansa iäkkäämmän monipuolisesti kokeneen ihmisen Näyttötutkinto ja siihen valmistava koulutus on ehkä helpoin keino hankkia uusi ammatti. Aiempi työ- ja elämänkokemus voidaan käyttää hyväksi ja opinnot lyhenevät. ohjaustilanteisiin pitäisi paneutua asiallisesti, vakavuudella ja huolella. Työpaikkaohjaajien koulutukseen on Vapun mielestä kiinnitettävä erityisesti huomiota näyttötutkintoja kehitettäessä. Työpaikkaohjaajan on osattava rohkaista, tukea ja antaa palautetta. Opiskelijan onnistuminen näyttötutkinnon suorittamisessa on Vapun mielestä myös tunnustus työharjoittelupaikalle ja ohjaajalle. Näyttöjen kautta töihin Näytöistä ja arvioinnista Vapulla on myönteiset kokemukset. Arvioijat toimivat näyttöjen aikana huomaamattomasti tehden havaintojaan. Vappu teki normaalia työtään parhaan osaamisensa mukaan. Arviointikeskustelut sujuivat rakentavasti. Vapun itsearviointi osui kohdalleen. Hän pystyi myös näkemään kehitettävää sekä opiskelu- että työprosesseissa. Valmistuttuaan Vapulla oli jo työ valmiina. Hän halusi osa-aikatyötä ja sai sellaista. Opiskelu on tuonut varmuutta ja ammattitaitoa hänen työhönsä. Hänellä oli ollut koko ajan aivan realistiset odotukset työn suhteen. Hän kertoo tuntevansa tyydytystä suorittamastaan koulutuksesta ja sen tuomasta osaamisesta. Hän saa nauttia asiakkaidensa tyytyväisyydestä, arvostuksesta ja tietoisuudesta, että on tärkeä ja tarpeellinen ihminen. 9

10 TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Ammattitaito lähtee näyttötutkinnosta Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto on eräs niistä tutkinnoista, joiden suoritus tuottaa samalla myös palkankorotuksen. Timo Määttä (33) on käynyt aikoinaan ammattikoulun ja valmistunut 1988 laitosasentajaksi. Myöhemmin hän on toiminut myös kuorma-auton kuljettajana. Kiinteistönhoitotehtävissä hän on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien Engel Palvelut Oy:ssä Kotkassa. Laajentaakseen osaamistaan ja pätevöityäkseen hän ryhtyi opiskelemaan oppisopimuksella kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa. Oppisopimuksella opiskellessaan hän on sitoutunut suorittamaan näytöt tutkinnon osa kerrallaan. Timo kiittelee AEL:n teoriaopetusta, koulutusaineistoa ja erityisesti verkko-opiskelua Edulinkin kautta. Hän toteaa, että verkko-opiskelu vapauttaa opiskelemaan ja hankkimaan tietoa itselle sopivina ajankohtina, eikä työaikaa kulu liikaa lähiopiskelupäivillä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto koostuu neljästä osasta. Pakollisen Lämmitys, vesi- ja viemärijärjestelmien hoito ja huolto -osan näyttö järjestettiin AEL:ssä helmikuun alussa. Timo osallistui tähän näyttöön henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa mukaisesti. Tässä näytössä tutkintovastaava oli rakentanut tarvittavat vikatilanteet ja huollettavat laitteet kyseisen tutkinnon osan näytön suorittamista varten. Tutkintoaineisto oli hankittu ALVARista. Timo kiitteli hyviä työolosuhteita ja siistejä paikkoja. Hän totesi, että mukavampi ja tilavampi työsalissa oli työskennellä kuin jossakin pienessä kylpyhuoneessa tai pölyisessä lämmönjakohuoneessa. Hän arvioi näyttötapahtuman toimivaksi, normaaleja työtehtäviä käsittäväksi ja mittaavan juuri alan keskeisiä taitoja. Hiukan piti jännittää, vaikka hän oli tutustunut näyttöympäristöön ja teoriassa tiesi, millaisia töitä mahdollisesti joutuisi tekemään. Vaikka samanaikaisesti oli kaksi muuta henkilöä suorittamassa samaa tutkinnon osaa, tilanteet oli organisoitu siten, etteivät tutkinnon suorittajat päässeet näkemään toistensa työskentelyä. Jokaiselle tilanne oli uusi työsaliin tullessaan. Arvioijat, tutkinnon valvojat, muuttelivat korjattavia kohtia tehtävän sallimissa rajoissa niin, että jokaisella näytön suorittajalla tilanne oli erilainen kuin muilla. Kaikki tutkinnon perusteissa vaaditut kohteet tulivat arvioiduiksi. Käytännön näyttötilanne Timo Määttä on todennut ammattitaitonsa selkeästi lisääntyneen opiskelun edetessä. Paikalla olivat näyttöä arvioimassa jokaisessa kolmessa työpisteessä alan työelämän asiantuntijat. Jokaisen työvaiheen jälkeen Timon piti suorittaa lyhyt itsearviointi siitä, kuinka näyttö oli sujunut. Samalla hän sai tiedon siitä, oliko tutkintosuoritus arvioijan mielestä hyväksytty. Työsalissa suoritettujen työnäyttöjen lisäksi testattiin luokkahuoneessa teoriatietoja kirjallisesti. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnossa arviointikohteina ja kriteereinä ovat teknisen osaamisen lisäksi mm. työn suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus, kokonaistaloudellisuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys sekä yhteistyökyky ja asiakaspalveluhenkisyys. Tässä tulee esille koko joukko asioita, joita tutkintoa suorittavan on osattava. Timo Määttä uskoo ammattitaitonsa aidosti kasvaneen. Timo jatkaa edelleen opiskeluaan ja suorittaa aikanaan puuttuvat tutkinnon osat. 10

11 Nosteen yläikärajaa nostettu Valtioneuvosto on vahvistanut asetuksen, jonka mukaan Noste-koulutukseen voivat tulla opiskelemaan vuotiaat. Uusi asetus on voimassa alkaen. Kuva: Marja Koivunen Vuonna 2003 käynnistettyä viisivuotista aikuisväestön osaamistason kohottamisen lisätoimenpideohjelmaa NOSTEtta laajennetaan valtioneuvoston asetuksen myötä siten, että avustettavaan toimintaan osallistuvien ikäraja nostetaan 59 vuoteen (ennen 54 vuotta). Muutoksen jälkeen Noste-ohjelman valtionavustuksella rahoitettava koulutus, tutkintotilaisuudet ja opiskelun tukitoimet on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat koulutuksen alkamisvuonna vuotiaita, eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Peruskoulun suorittamiseen voivat saada tukitoimia vuotiaat. Noste-koulutuksiin pääsemisen edellytyksenä on korkeintaan perusasteen tutkinto, joita ovat kansa-, kansalais-, keski- tai peruskoulu tai perusopetuksen oppimäärä tai niihin verrattavissa oleva ulkomainen koulutus. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä perusasteen jälkeisiä tutkintoja ovat lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot sekä näyttötutkintona suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Uuden asetuksen tekstiä on tarkistettu siltä osin, että työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien työmarkkinoille pyrkivien mahdollisuutta hakeutua Noste-koulutuksiin ei suljettaisi pois, mutta hankkeiden toimenpiteissä pääpaino tulee suunnitella kohdentuvaksi työssä olevien osallistumiseen. Vanhat tutkinnot Aikaisempina vuosina suoritetut ammatilliset koulutukset ja tutkinnot ovat osoittautuneet Nosteen tukitoimiin kuulumisen kannalta epäselviksi. On ollut vaikea tulkita ja arvioida, ovatko ne perusasteen jälkeisiä tutkintoja, koska ammatillista koulutusta on toteutettu 60-luvulta lähtien hyvin vaihtelevasti. Asian selkiyttämiseksi opetusministeriö tulee antamaan täsmentäviä ohjeita siitä, milloin henkilön katsotaan suorittaneen perusasteen jälkeisen tutkinnon. Noste-koulutusta koskevien edellytysten täyttymisestä tekee päätöksen koulutuksen järjestäjä. Päätös tehdään opiskelevan henkilön esittämän selvityksen perusteella. Jos käy niin, ettei koulutukseen hakevan henkilön tutkinnon tason arviointia voida tehdä, henkilön katsotaan kuuluvan Noste-ohjelman kohderyhmään. Noste ja oppisopimuskoulutus Uuden asetuksen myötä oppisopimuskoulutuksella on mahdollista kouluttautua ja todentaa osaamisensa näytöillä. Valtionavustuksen laajentaminen oppisopimuskoulutuksena järjestettävään lisäkoulutukseen edistää Noste-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Noste-koulutusta vuonna 2009 Nosteessa valtionavustus on ns. kolmevuotista siirtomäärärahaa, jota toteutetaan hallitusohjelman mukaan vuosina Noste-koulutuksia voidaan hakea vuoteen 2007 asti. Siirtomäärärahasta johtuen Noste-koulutukset tulee päättää viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Jouni Kyllönen projektipäällikkö Pedaklusteri-hanke 11

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 38,9 % Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toiminta (oppisopimuskeskus, oppisopimustoimisto tai

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Suoritetut näyttötutkinnot Varastoalan näyttötutkintojen kehittäminen OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOIMIKUNNAT UTBILDNINGSSTYRELSEN EXAMENSKOMMISSIONERNA

Suoritetut näyttötutkinnot Varastoalan näyttötutkintojen kehittäminen OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOIMIKUNNAT UTBILDNINGSSTYRELSEN EXAMENSKOMMISSIONERNA Suoritetut näyttötutkinnot Varastoalan näyttötutkintojen kehittäminen OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOIMIKUNNAT UTBILDNINGSSTYRELSEN EXAMENSKOMMISSIONERNA Varastoalan näyttötutkinnot Logistiikan perustutkinto,

Lisätiedot

Todistukset ja kansainväliset liitteet

Todistukset ja kansainväliset liitteet Todistukset ja kansainväliset liitteet Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Opetushallituksen todistusmääräys 56/011/2009, muut 1/011/2013 Tutkintotodistukset ammatillisen

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot