Lähde. liikkeelle. 10 vuotta. Näyttötutkinnot
|
|
- Pirjo Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lähde Näyttötutkinnot 10 vuotta liikkeelle
2 Näyttötutkinnot 10 vuotta Suomessa näyttötutkintojen aikakausi alkoi toukokuun alussa Keväällä 2004 tämä työelämän tutkintojärjestelmä viettää syntymäpäivää. Näyttötutkinnot ja niitä koskevat monet työt on tehty sitä varten, että meillä olisi tunnustettu tutkintojärjestelmä työelämässä tarvittavaa osaamista varten. Tämä lehti on omistettu kaikille niille henkilöille, jotka ovat ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suorittaneet alansa näyttötutkinnon tai osatutkintoja. Eräät heistä ovat päässeet kertomaan itse omista kokemuksistaan lukijoidemme iloksi. Toivon, että voitte työskennellä mielenkiintoisissa ja antoisissa tehtävissä, joissa saatte tyydytystä omasta ammattitaidostanne ja koette saavanne siitä arvostusta. Toivon myös, että suoritettu tutkinto on antanut Teille lisäintoa kehittää ammattitaitoanne edelleen. Näyttötutkintojärjestelmä on osoittanut voimansa jo ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Olen vakuuttunut, että sama suunta jatkuu. Tämä lehti osaltaan innostakoon tutkinnon suorittamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tilastokeskuksesta alustavasti saatujen tietojen mukaan näyttötutkintoihin on osallistunut vuosien aikana yhteensä noin henkilöä, koko tutkinnon heistä suoritti noin Viralliseen tutkintojen 10-vuotispäivään mennessä osallistujia on ollut arvioilta noin ja koko tutkinnon suorittajien määrä lienee kasvanut yli henkilön. Heidän lisäkseen erittäin moni on saanut tavoittelemansa osatutkinnon suoritetuksi. Onniteltavia henkilöitä on siis runsaasti ja koko ajan tulee lisää. Veikko Ollila projektijohtaja ALVAR Ps. Tämä lehti on vapaasti tulostettavissa ja jaettavissa osoitteessa Omistan tämän lehden kaikille Teille, jotka kuulutte edellä mainittuihin lukuihin. Toivon, että näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen on ollut teille hyödyksi. Olette sen avulla sijoittuneet työelämään, tai olette varmistaneet oman paikkanne siellä tutkinnon avulla. Ehkä olette saaneet myös uusia tehtäviä. 2
3 SISÄLLYSLUETTELO JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehden tarkoituksena on jakaa näyttötutkintotoimintaan liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Lehden ensimmäisen numeron julkaisi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja ESR:n rahoittamana Näyttötutkinnot työelämän todellisuu deksi -projekti. Nyt Lähde liikkeelle -lehteä julkaisee Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivunen Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Tarja Haapala Jouni Kyllönen Rauno Mäkelä-Lammi Hilkka Tuominiemi RUNO Tiina Honkarila ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ArtPrint PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) AEL, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivunen (09) Tarja Haapala (09) ISSN Näyttötutkinnot 10 vuotta... 2 Näyttötutkintojen 10 ensimmäistä vuotta... 4 Rakennusala tiennäyttäjänä... 5 Olipa kerran näyttötutkinto... 7 Ammatin vaihto näyttötutkinnolla... 9 Ammattitaito lähtee näyttötutkinnosta Nosteen yläikärajaa nostettu Henkilöstön kehittäminen autoliikkeessä Näyttötutkinnoilla tulosta Näyttötutkinto on osoitus yksilön ja organisaation osaamisesta Näyttötutkintomestareilla on oma yhdistys TE-keskus haastaa uudistamaan tutkintoja Näyttötutkinnoissa runsaasti osallistujia Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus Oppisopimuskoulutus valmistaa ja vahvistaa näyttöihin Koulutusta tutkinnon järjestäjille Länsi-Suomessa Aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan Tutkintotoimikunnille kotisivut Tasokkaan vartioinnin takana on turvallisuusalan tutkintotoimikunta Ojamon kaivoslampi koulutuksen ja tutkintojen järjestämispaikkana Innofocus kouluttaa tutkimussukeltajia kansainvälisen AESD standardin mukaan Arvioijien kouluttaminen on haaste Näyttötutkintoja koskevat ajankohtaispäivät rehtoreille
4 Näyttötutkintojen 10 ensimmäistä vuotta Lähde liikkeelle lehti teki kolmelle työelämän vaikuttajalle muutamia kysymyksiä juhlavuotta viettävästä 10-vuotiaasta sankaristamme. Kaikki haastatteluun vastanneet ovat vaikuttaneet koko työelämän tutkintojärjestelmän muotoutumiseen jo kauan ennen sen syntymää ja vaikuttavat edelleenkin. Seuraavassa vastauksia antavat Jari-Pekka Jyrkänne SAK:sta, Hannu Koski Rakennusliitosta ja Heikki Suomalainen Teollisuuden- ja työnantajain keskusliitosta. Mikä on parasta näyttötutkinnoissa? Jyrkänne: Näyttötutkintojärjestelmä oli rohkea avaus ja koulutuksellinen innovaatio, joka on saanut kansainvälistäkin huomiota osakseen. Pystyttiin irrottautumaan vanhasta ajattelusta, että pätevyyden osoittamiseen tarvitaan aina koulutusta. Joustava näyttötutkinnon suorittaminen koulutuksesta riippumatta on avannut uusia mahdollisuuksia sekä pätevyyden osoittamiseen että monipuolisten ja -muotoisten koulutusväylien avaamiseen. Koski: Näyttötutkinnoissa henkilö osoittaa todellisen ammattitaitonsa myös työn Jari-Pekka Jyrkänne Hannu Koski Heikki Suomalainen osalta. Varsinkin rakennusalalla pidemmällä tähtäimellä näyttötutkinnon suorituksen kautta todettu osaaminen on oivallinen väline työpaikkaa haettaessa. Näyttötutkinnot ovat kokonaisuudessaan myös koulutuksemme laadunvarmistusjärjestelmä. Suomalainen: Näyttötutkintojen perusajatus tai perusfilosofia on mitä parhaiten aikuiskoulutukseen soveltuva. Hankkimistavasta riippumatta voidaan näyttötilanteessa osoittaa oma osaaminen, ja sillä saada tutkintotodistus myöhemmin työmarkkinoilla käytettäväksi. Työelämässä olevien sekä yritysten kannalta tällainen osaamisen osoittamis- ja tunnustamismenettely on juuri sitä, mitä käytännössä tarvitaan. Ovatko ne täyttäneet odotuksesi? Jyrkänne: Ammattitutkintojärjestelmä on erinomaisesti kattanut sille asetetut vaatimukset. Ja mikä on ollut parasta, suosio on osoittanut uudistuksen osuneen selvään tarpeeseen. Koski: Tutkintojen suorittaminen on ollut varsin verkkaista. Olisin odottanut nopeampaa tahtia ennen kaikkea jo työelämässä olevien keskuudessa. Suomalainen: Näyttötutkintojärjestelmän perusajatuksen tekeminen tunnetuksi ja ymmärretyksi sekä käytännössä hyväksytyksi on vienyt aikaa. Alkuvaihe oli kankeaa ja pienimuotoista, mutta vauhtiin päästyään järjestelmä on osoittautunut juuri sellaiseksi käytännön tarpeiden tyydyttäjäksi, miksi sitä kaavailtiinkin. Suoritettujen tutkintojen määrä osoittaa selkeästi, että kaikki odotukset ovat täyttyneet. Mikä on ollut kaikkein haastavin asia? Jyrkänne: Haastavinta on ylläpitää järjestelmän korkeatasoisuutta ja ajanmukaisuutta. Työelämän nopeidenkin muutosten tulisi heijastua tutkintojen perusteissa ja samalla pitäisi vielä kyetä näkemään, mitkä ovat pitemmän aikavälin kehittämistarpeet. Koski: Järjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Järjestelmähän ei ollut valmis, eikä ollut tarkoitus ollakaan. Rakennusalalla lähdimme liikkeelle jo ennen kun n. 10 vuotta sitten, kun laki ammatillisista tutkinnoista uusittiin 4
5 täysin. Rakennusalalla järjestelmää on kehitetty systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan ja kehitystyötä on edelleen. Suomalainen: Järjestelmän tunnetuksi tekeminen ja käyttöönotto myös sellaisilla aloilla, joihin se ei niin luonnollisesti sovi, esim. työvoiman vähäisen vaihtuvuuden vuoksi. Samoin käytännön tutkinnon vastaanotto siten, että se mittaa niitä valmiuksia, joita käytännön konkreettisessa työelämässä tarvitaan. Milla tavalla näyttötutkintojen pitäisi parhaassa tapauksessa kehittyä seuraavan kymmenen vuoden aikana? Jyrkänne: Näyttötutkinnot ovat tulleet jäädäkseen. Ne pitäisi nyt saada paremmin jäsennetyksi osaksi koulutusjärjestelmäämme, avata jatko-opiskeluväyliä ja saada niille myös Euroopan tasoinen status. Työelämässä tutkintojen suorittamisesta pitää kehittyä kiinteä osa ammatissa etenemistä. Sillä tavoin ne parhaiten tukevat ammattikuvien muuttumista dynaamisiksi ja edistävät ammatillista joustavuutta ja liikkuvuutta. Koski: Edelleen jatkuvaa tasaista kehitystyötä ja hiomista, jotta järjestelmä pysyy mukana muuttuvassa työelämässä. Lähivuosien suurin haaste on mielestäni nykyistä laajemman arvioijaverkoston rakentaminen muun kehitystyön lomassa. Pidemmällä tähtäimellä näen, että näyttöön perustuvien ammatillisten tutkintojen markkinointiin niin työnantajien kun työntekijöidenkin keskuuteen on satsattava melkoisesti. Kymmenen vuoden kuluttua meidän pitäisi olla siinä tilanteessa, että selkeästi yli puolet rakennusalan työntekijöistä on suorittanut alan näyttötutkinnon ja heistä selkeä enemmistö ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Suomalainen: Suoritettujen tutkintojen kasvu ei voi jatkua nykyisellä vauhdilla. Kasvua varmasti tulee olemaan, mutta tärkeintä on se, että tutkintoja suoritetaan laajasti kaikilla työelämän aloilla ja siten, että se on luonnollinen osa ihmisten itsensä kehittämistä ja yrityksen toimintaa. Rakennusala tiennäyttäjänä Nykymuotoisten näyttötutkintojen ja ammattikirjan (ammattipassin) kehittäminen alkoi rakennusalalla jo ennen kuin ensimmäinen näyttötutkintoja koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. TEKSTI: HANNU KOSKI KOULUTUS- JA TYÖVOIMA-ASIAMIES, RAKENNUSLIITTO Alan työmarkkinajärjestöjen kesken olimme kehitelleet 80-luvun lopulla nuorisoasteelle ns. päättötutkintoa, joka malliltaan oli saman tyyppinen, joskin alkeellisempi kuin nykyinen nuorisoasteen perustutkinto. Rakennusliiton korkein päättävä elin eli liittokokous otti keväällä 1991 myönteisen kannan ammatillisten näyttötutkintojen ja ammattipassin/ammattikirjan kehittämiseen. Pilotit vuonna 1992 Ensimmäiset ammattitutkintojen pilotit suoritettiin Amiedun (silloisen Ammatti-instituutin) organisoimana syksyllä Valtuudet aloittaa pilottihankkeet annettiin oikein kirjallisesti kolmikannan allekirjoituksilla Pertti Törmälä Rakennusteollisuuden, Veikko Ollila Opetushallituksen ja Hannu Koski Rakennusliiton edustajana. Vastaavanlaiset pilotit aloitettiin heti sen jälkeen myös Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Pilottihankkeissa olivat mukana keskeiset kummankin alueen alan yritykset työntekijäedustajineen. Kahdessa ensimmäisessä pilotissa tutkintoja myönnettiin hieman yli 60 eturivin rakentajalle. Kolmikanta pelasi myös aluetasolla. Pilottihankkeet koskivat kirvesmiesten, muurarien ja rakennusmiesten ammattitutkintoja. Silloin oltiin vielä vahvasti liikkeellä ammattikuntapohjaisesti ja vain muutaman ammatin osalta. Siitä toiminta laajeni muuallekin, jopa ennen lainsäädännön valmistumista. Näiden hankkeiden aikaan olimme käyneet Setecin kanssa neuvottelut ammattikirjan painamisesta ja niitä jopa jaettiin ennen ensimmäisen näyttötutkintoja koskevan lain voimaantuloa. Toiminta laajenee, kokemuksia käytetään hyväksi Lainsäädännön voimaantulon jälkeen tutkintorakennetta on asteittain laajennettu ja entisiä perusteita on korjailtu käytännön toiminnan kautta saatujen palautteiden pohjalta. Käytännön palautteita olemme vuosien varrella keränneet tutkintojen järjestäjiltä, tutkinnon suorittajilta, arvioijilta ja tutkintotoimikunnilta. Talonrakennusalan tutkintojen perusteiden täydellinen päivitys on edessä jo neljännen kerran. Ensimmäisen version kirjoitti Pekka Träskelin Porin akk:sta, seuraavan Jouko Viitala Rakennusteollisuudesta ja kolmannen Jorma Junttila Rovaniemeltä. Heillä kaikilla on ollut taustanaan laadukas kolmikantainen joukkue. Tällä hetkellä rakennusalan näyttötutkintojen perusteet ovat jälleen päivitysvaiheessa. Toteuttajana on Rakennusliiton omistama Siikaranta-Opisto. Senkin apuna on kolmikantainen ohjausryhmä taustajoukkoineen. Talonrakennusalan lisäksi talotekniikalla, pintakäsittelyllä, maa- ja vesirakennuksella, kivi- ja sukellusalalla on omat näyttötutkintonsa, jotka ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana kehittyneet kukin omaan tahtiinsa. Toimialoistamme kivipohjainen rakennustuoteteollisuus on vielä vailla näyttö- 5
6 Hannu Koski oli yhteistyökumppaneineen suunnittelemassa rakennusalan ammattilaisille näyttöjä jo tutkintojärjestelmän kehittelyn alkuvaiheessa. TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Olipa kerran Näyttötutkintojen hyödyt tutkintojen perusteita, mutta ala on lähtenyt jo liikkeelle. Kyseisen alan tutkintojen perusteita kirjoittaa Rakennusteollisuus RT:n omistama RATEKO. Heillä on työssä mukana kolmikantainen ohjausryhmä sekä asiantuntijoita. Mitä tulevaisuudessa? Nyt kun nykymuotoinen ammatillinen tutkintojärjestelmä, näyttötutkinnot juhlivat 10- vuotistaivaltaan, voin todeta, että rakennusalalla kehitys alkoi jo ainakin 15 vuotta sitten. Joskus 1991 tai 1992:n puolella totesin Törmälälle ja Ollilalle, että laajempaa todellisuutta tutkintorakenne työpaikoilla on ehkä joskus 15 vuoden päästä. Kohta 15 vuotta on kulunut, eikä suoritettujen tutkintojen määrä ainakaan vielä alamme työpaikoilla ole odotuksieni laajuista. Seuraavan 2 3 vuoden aikana pitää saada tuloksia aikaan ja paljon, jotta ennusteeni olisi osunut edes lähelle todellisuutta. Tutkintojen perusteita pitää kehittää ja ylläpitää käytännön tutkintojen suorittamisen kautta tulevan palautteen pohjalta koko ajan, mutta pitkäjänteisesti. Erittäin suurena haasteena alamme tutkintorakenteen osalta pidän tutkintojen perusteiden ylläpidon lisäksi tutkintojen vastaanottajien eli arvioijien verkoston laajentamista ja kouluttamista lähivuosina. Myös ammatillisten näyttötutkintojen markkinointia, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin keskuuteen on selvästi lisättävä. Näyttötutkintojen juhlavuotena minulla onkin hyvä tilaisuus tämän artikkelin kautta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette olleet eri vaiheissa ja eri tavoin kehittämässä rakentamisen eri toimialojen tutkintoja. Teitä, joita haluan kiittää, on paljon. Metallialalla näyttötutkintojen edelläkävijäaluetta Suomessa on ollut Ylä-Savo. Siellä sekä yritysten että oppilaitosten työntekijät ovat nähneet tutkintojen mukanaan tuomat kehittämismahdollisuudet heti alusta lähtien. Myös innostuneisuus ja motivaatio uuden asian edistämiseen on ollut esimerkillistä. Tarja Haapala Haastateltujen, näyttötutkinnoin osaamistaan näyttäneiden henkilöiden kehityskaari on ollut saman suuntainen. Peruskoulun jälkeen he ovat suorittaneet ammattikoulun, hankkineet työkokemusta ja sitten lähteneet työn ohessa näyttötutkintojen teille. Ensin on suoritettu oman alan ammattitutkinto ja sitten erikoisammattitutkinto. Työtehtävät ovat kasvaneet vaativammiksi tutkintojen suorittamisen myötä. Kuopioon perustettuun metallialan tutkintotoimikuntaan lähti heti näyttötutkintojärjestelmän syntymisen jälkeen mukaan aktiivisia ihmisiä. Jouko Tiainen, Ylä-Savon Ammattiopiston Aikuiskoulutus, edusti opettajia ja Unto Ryhänen, Normet Oy, työntekijöitä. He sitoutuivat alusta alkaen tehtäviinsä täysin rinnoin, ja niinpä Iisalmen seudulta saimme suoritettuja tutkintoja kiitettävästi. Lisäksi kannattaa mainita Teeriniemen Esa ja Lappalaisen Raimo. Muistakin yrityksistä väkeä tuli tutkintoja suorittamaan. Näin muistelee tuotantopäällikkö Aarne Kiiskinen Farmi Forest Oy:stä, Normetin tehtaalta. Tutkinnon suorittajan hyödyt Unto Ryhäsen suorittamat näyttötutkinnot ovat koneistajan ammattitutkinto ja koneis- 6
7 näyttötutkinto kokemuksia Savosta Näyttötutkintojen suorittajat pystyvät kehittämään yrityksen työskentelytapoja. Ylä-Savolaiset Normet Oy ja Ponsse Oyj ovat oivaltaneet henkilöstön ammattitaidon ja työmotivaation suuren merkityksen. tajamestarin erikoisammattitutkinto. Oman ohjelmointitekniikan ja muun tietokoneavusteisen oppimisensa hän on heti hyödyntänyt käytännön töissä. Osaamisensa ja yrittäjämäisen kehittämishalukkuutensa ansiosta hän toimii tällä hetkellä koneistusalan oppimistehtaan tehdaspäällikkönä Iisalmessa. Hän on tähän työhönsä saanut virkavapaata alkuperäiseltä työnantajaltaan Normet Oy:ltä. Ryhänen on myös alueellisen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnan jäsen. Toinen esimerkki Normet Oy:n lukui sista näyttötutkintojen suorittajista on Esa Teeriniemi. Hän on levyseppä-hitsaaja, korjausrakentaja, ja suorittanut levytyömestarin erikoisammattitutkinnon. Lisäksi Esa on suorittanut EWS hitsausneuvojakurssin, joka on eurooppalainen hitsausalan erityisosaajan tutkinto. Häntä pyydettiin kouluttajaksi Ylä- Savon Ammattiopiston, Aikuiskoulutuksen levyhitsauskursseille. Tässä tehtävässä hän oli kahteen eri otteeseen. Työnantajani Normet Oy antoi minulle virkavapaata näitä kouluttajan tehtäviä varten. Nyt olen Normetilla tarkastajan tehtävissä. Olen todella ylpeä itsestäni. Jos en olisi alkanut kouluttaa itseäni, olisin vielä hitsarina. Toki sekin on hyvä ammatti. Suosittelen kaikille ammattitaidon päivittämis- Pekka Koponen jaksaa motivoitua jatkuvasti opiskelemaan. 7
8 Esa Teeriniemen hyvä ammatin osaaminen tuo varmuutta opettamiseen. tä eli näyttötutkinnon suorittamista. Se käy todella helposti työn lomassa ja näytön voi tehdä oman työpaikan töillä, kun ne täyttävät tutkinnon perusteiden vaatimukset mainostaa Esa. Pekka Koponen, Ponsse Oyj, on innostunut näyttötutkintojen lomassa ja oman työn ohella suorittamaan lisäksi teknikon ja vielä insinöörin (amk) tutkinnonkin. Pekan suorittamat tutkinnot ovat koneistajan ammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Hänen työtehtävänsä on nyt tuotannon kehityspäällikkö ja hän on myös metallin tutkintotoimikunnan jäsen. Itselläni on ollut kova motivaatio kaiken aikaa, ja työnantajani on mahdollistanut opiskeluni, hehkuttaa Pekka. Työtehtävien vaatimusten myötä hän on lähtenyt kehittämään kielitaitoansa pystyäkseen keskustelemaan sujuvammin Ponssen kansainvälisten asiakkaitten kanssa. Kuva: Anne Nisula Ryhänen, Teeriniemi ja Lappalainen kuuluvat näyttötutkintoaineistojen laadintaryhmään. He kehittävät ALVARin aineistopankkiin omien alojensa tutkintoaineistoja, joilla muut voivat näyttää osaamisensa. Alusta alkaen lähdimme siitä, että näyttötutkintoaineistojen, tehtävien ja tutkintojen taso on pidettävä korkeana, jotta tutkinnon suorittanut voi olla ylpeä saavutuksestaan. Ammattitutkinnon tasoa ja vaativuutta ei saa kyseenalaistaa missään tilanteessa. Olemme onnistuneet mielestäni hyvin näyttötutkintojen läpiviemisissä, vahvistaa Aarne Kiiskinen. Vuoden 2003 lopulla sekä Ryhänen että Teeriniemi valmistuivat vielä näyttötutkintomestareiksi suoritettuaan Opetushallituksen 15 ov:n koulutusohjelman Varkaudessa. Ylä-Savo sai lisää näyttötutkintojen järjestämisen osaajia. Työnantajan hyödyt Työnantajan suunnalta katsottuna tutkinnon suorittanut henkilö on motivoituneempi, hänellä on paremmat valmiudet kehittää työtään ja hän näkee työympäristönsä laajemmin. Työn laatu paranee ja hänellä on paremmat valmiudet siirtyä uusiin ja vaativampiin tehtäviin. Tämä vaikuttaa myös ansiotason nousuun. Ammattitutkinnon suorittamisesta ei makseta ylimääräistä palkkiota, mutta erikoisammattitutkinnosta saa rahakorvauksen, kertoo Kiiskinen Farmi Forest Oy:stä. Työnantaja edellyttää työntekijöiltä yrittäjämäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Oman työni ja työyhteisön kehittäminen ovat avaintehtäviäni. Työnantajani, Ponsse Oyj:n arvot ovat menestyksen halu, asiakasläheisyys, ylivoimainen osaaminen ja monitaitoisuus sekä avoimuus ja henkilöstön kunnioittaminen. Ne ovat toteutuneet kohdallani ja minäkin olen pystynyt niitä toteuttamaan toteaa Pekka Koponen. 8
9 TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Ammatin vaihto näyttötutkinnolla Merkonomista lähihoitajaksi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, perusteita lukiessa tuntuu, että tähän ammattiin haluavan on oltava ihminen isolla I:llä. Alalla työskentelevä ammattilainen on empaattinen, rehellinen, luotettava ja aidosti ihmisistä välittävä. Ammattia arvostetaan, ja sitä opiskelevat monet tutkinnon suorittajat. Potkuista potkua opiskeluun Vappu Vironen vaihtoi alaa merkonomista lähihoitajaksi, kun hänet irtisanottiin koulutustaan vastaavista työtehtävistä. Työ loppui, kuten nykyään niin monelta muultakin. Työkykyisenä, terveenä ja energisenä ihmisenä hän halusi vielä työskennellä ja jakaa osaamistaan. Hänellä on monipuolinen työkokemus mm. aatteellisista yhdistyksistä, opetustehtävistä, kansalaisopiston kokeilevien luentosarjojen pitämisestä ja virikekurssien ohjaamisesta. Vapulla on myös kokemusta vapaaehtoistyönä tehtävästä hoitotyöstä. Lisäksi hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä. Vappu oli 57-vuotias, kun hän hakeutui opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lähihoitajaksi. Hän pääsi omaehtoiseen koulutukseen. Opiskelu oli päiväopiskelua. Oppilaitoksen opetussuunnitelma ja opiskelijan valinnat ovat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman perusta. HOPS on opiskelijan oma kehittymissuunnitelma. Opiskelijalla on oikeus saada opintojen ohjausta 1,5 opintoviikkoa. Ohjaukseen varattavia aikoja Vappu olisi toivonut saavansa enemmän, mutta opettajien työmäärän vuoksi se oli vaikeaa. Opiskelijoiden ikäjakauma oli vuotta. Joukossa oli myös ulkomaalaisia. Vappu kertoo nauttineensa opiskelusta tässä joukossa. Se oli oikein antoisaa, sillä nuorten ajattelussa oli raikkautta. Nuoret myös hy- väksyivät hänet vertaisenaan. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Työharjoittelu Opiskelijalla on käsitys hyvästä työsuorituksesta, hoidon ja huolenpidon sekä ajan antamisesta asiakkaille, potilaille. Nykyajan tehokkuusvaatimus kuitenkin pakottaa suoriutumaan töistä mahdollisimman nopeasti. Aikaa ei ole asiakkaan syvemmälle henkiselle kohtaamiselle. Vappu kuvaa yhden työharjoittelunsa ensimmäistä viikkoa shokkihoitona. Ohjaajana harjoittelupaikassa oli henkilö, joka oli itsekin opiskelija. Kunnollista perehdyttämistä uusiin työtehtäviin ei annettu, ja heti olisi pitänyt olla valmis työntekijä. Kuitenkin työharjoittelun ohjeistossa kerrotaan, että opiskelija toimii ohjaajansa työparina. Työpaikkaohjaajan osaaminen, ohjaustaidot, asenteet ja persoona vaikuttavat suoraan työssä oppijaan. Palautteen ja rohkaisun saaminen sekä omalta ohjaajalta että asiakkailta rakentaa opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja on siksi tärkeää. Opiskelija ei ole palkaton apulainen, ylimääräinen käsipari, vaan häntä on tuettava hänen valmistautuessaan näyttötutkintoon ja ammattiin. Vappu kertoo kokeneensa myös positiivisia harjoitteluympäristöjä, missä työpaikkaohjaaja antoi aidosti hyväksyntää ja tukea palautteessaan. Aikuisen ja ohjaajaansa iäkkäämmän monipuolisesti kokeneen ihmisen Näyttötutkinto ja siihen valmistava koulutus on ehkä helpoin keino hankkia uusi ammatti. Aiempi työ- ja elämänkokemus voidaan käyttää hyväksi ja opinnot lyhenevät. ohjaustilanteisiin pitäisi paneutua asiallisesti, vakavuudella ja huolella. Työpaikkaohjaajien koulutukseen on Vapun mielestä kiinnitettävä erityisesti huomiota näyttötutkintoja kehitettäessä. Työpaikkaohjaajan on osattava rohkaista, tukea ja antaa palautetta. Opiskelijan onnistuminen näyttötutkinnon suorittamisessa on Vapun mielestä myös tunnustus työharjoittelupaikalle ja ohjaajalle. Näyttöjen kautta töihin Näytöistä ja arvioinnista Vapulla on myönteiset kokemukset. Arvioijat toimivat näyttöjen aikana huomaamattomasti tehden havaintojaan. Vappu teki normaalia työtään parhaan osaamisensa mukaan. Arviointikeskustelut sujuivat rakentavasti. Vapun itsearviointi osui kohdalleen. Hän pystyi myös näkemään kehitettävää sekä opiskelu- että työprosesseissa. Valmistuttuaan Vapulla oli jo työ valmiina. Hän halusi osa-aikatyötä ja sai sellaista. Opiskelu on tuonut varmuutta ja ammattitaitoa hänen työhönsä. Hänellä oli ollut koko ajan aivan realistiset odotukset työn suhteen. Hän kertoo tuntevansa tyydytystä suorittamastaan koulutuksesta ja sen tuomasta osaamisesta. Hän saa nauttia asiakkaidensa tyytyväisyydestä, arvostuksesta ja tietoisuudesta, että on tärkeä ja tarpeellinen ihminen. 9
10 TEKSTI: TARJA HAAPALA, PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR Ammattitaito lähtee näyttötutkinnosta Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto on eräs niistä tutkinnoista, joiden suoritus tuottaa samalla myös palkankorotuksen. Timo Määttä (33) on käynyt aikoinaan ammattikoulun ja valmistunut 1988 laitosasentajaksi. Myöhemmin hän on toiminut myös kuorma-auton kuljettajana. Kiinteistönhoitotehtävissä hän on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien Engel Palvelut Oy:ssä Kotkassa. Laajentaakseen osaamistaan ja pätevöityäkseen hän ryhtyi opiskelemaan oppisopimuksella kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa. Oppisopimuksella opiskellessaan hän on sitoutunut suorittamaan näytöt tutkinnon osa kerrallaan. Timo kiittelee AEL:n teoriaopetusta, koulutusaineistoa ja erityisesti verkko-opiskelua Edulinkin kautta. Hän toteaa, että verkko-opiskelu vapauttaa opiskelemaan ja hankkimaan tietoa itselle sopivina ajankohtina, eikä työaikaa kulu liikaa lähiopiskelupäivillä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto koostuu neljästä osasta. Pakollisen Lämmitys, vesi- ja viemärijärjestelmien hoito ja huolto -osan näyttö järjestettiin AEL:ssä helmikuun alussa. Timo osallistui tähän näyttöön henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa mukaisesti. Tässä näytössä tutkintovastaava oli rakentanut tarvittavat vikatilanteet ja huollettavat laitteet kyseisen tutkinnon osan näytön suorittamista varten. Tutkintoaineisto oli hankittu ALVARista. Timo kiitteli hyviä työolosuhteita ja siistejä paikkoja. Hän totesi, että mukavampi ja tilavampi työsalissa oli työskennellä kuin jossakin pienessä kylpyhuoneessa tai pölyisessä lämmönjakohuoneessa. Hän arvioi näyttötapahtuman toimivaksi, normaaleja työtehtäviä käsittäväksi ja mittaavan juuri alan keskeisiä taitoja. Hiukan piti jännittää, vaikka hän oli tutustunut näyttöympäristöön ja teoriassa tiesi, millaisia töitä mahdollisesti joutuisi tekemään. Vaikka samanaikaisesti oli kaksi muuta henkilöä suorittamassa samaa tutkinnon osaa, tilanteet oli organisoitu siten, etteivät tutkinnon suorittajat päässeet näkemään toistensa työskentelyä. Jokaiselle tilanne oli uusi työsaliin tullessaan. Arvioijat, tutkinnon valvojat, muuttelivat korjattavia kohtia tehtävän sallimissa rajoissa niin, että jokaisella näytön suorittajalla tilanne oli erilainen kuin muilla. Kaikki tutkinnon perusteissa vaaditut kohteet tulivat arvioiduiksi. Käytännön näyttötilanne Timo Määttä on todennut ammattitaitonsa selkeästi lisääntyneen opiskelun edetessä. Paikalla olivat näyttöä arvioimassa jokaisessa kolmessa työpisteessä alan työelämän asiantuntijat. Jokaisen työvaiheen jälkeen Timon piti suorittaa lyhyt itsearviointi siitä, kuinka näyttö oli sujunut. Samalla hän sai tiedon siitä, oliko tutkintosuoritus arvioijan mielestä hyväksytty. Työsalissa suoritettujen työnäyttöjen lisäksi testattiin luokkahuoneessa teoriatietoja kirjallisesti. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnossa arviointikohteina ja kriteereinä ovat teknisen osaamisen lisäksi mm. työn suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus, kokonaistaloudellisuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys sekä yhteistyökyky ja asiakaspalveluhenkisyys. Tässä tulee esille koko joukko asioita, joita tutkintoa suorittavan on osattava. Timo Määttä uskoo ammattitaitonsa aidosti kasvaneen. Timo jatkaa edelleen opiskeluaan ja suorittaa aikanaan puuttuvat tutkinnon osat. 10
11 Nosteen yläikärajaa nostettu Valtioneuvosto on vahvistanut asetuksen, jonka mukaan Noste-koulutukseen voivat tulla opiskelemaan vuotiaat. Uusi asetus on voimassa alkaen. Kuva: Marja Koivunen Vuonna 2003 käynnistettyä viisivuotista aikuisväestön osaamistason kohottamisen lisätoimenpideohjelmaa NOSTEtta laajennetaan valtioneuvoston asetuksen myötä siten, että avustettavaan toimintaan osallistuvien ikäraja nostetaan 59 vuoteen (ennen 54 vuotta). Muutoksen jälkeen Noste-ohjelman valtionavustuksella rahoitettava koulutus, tutkintotilaisuudet ja opiskelun tukitoimet on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat koulutuksen alkamisvuonna vuotiaita, eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Peruskoulun suorittamiseen voivat saada tukitoimia vuotiaat. Noste-koulutuksiin pääsemisen edellytyksenä on korkeintaan perusasteen tutkinto, joita ovat kansa-, kansalais-, keski- tai peruskoulu tai perusopetuksen oppimäärä tai niihin verrattavissa oleva ulkomainen koulutus. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä perusasteen jälkeisiä tutkintoja ovat lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot sekä näyttötutkintona suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Uuden asetuksen tekstiä on tarkistettu siltä osin, että työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien työmarkkinoille pyrkivien mahdollisuutta hakeutua Noste-koulutuksiin ei suljettaisi pois, mutta hankkeiden toimenpiteissä pääpaino tulee suunnitella kohdentuvaksi työssä olevien osallistumiseen. Vanhat tutkinnot Aikaisempina vuosina suoritetut ammatilliset koulutukset ja tutkinnot ovat osoittautuneet Nosteen tukitoimiin kuulumisen kannalta epäselviksi. On ollut vaikea tulkita ja arvioida, ovatko ne perusasteen jälkeisiä tutkintoja, koska ammatillista koulutusta on toteutettu 60-luvulta lähtien hyvin vaihtelevasti. Asian selkiyttämiseksi opetusministeriö tulee antamaan täsmentäviä ohjeita siitä, milloin henkilön katsotaan suorittaneen perusasteen jälkeisen tutkinnon. Noste-koulutusta koskevien edellytysten täyttymisestä tekee päätöksen koulutuksen järjestäjä. Päätös tehdään opiskelevan henkilön esittämän selvityksen perusteella. Jos käy niin, ettei koulutukseen hakevan henkilön tutkinnon tason arviointia voida tehdä, henkilön katsotaan kuuluvan Noste-ohjelman kohderyhmään. Noste ja oppisopimuskoulutus Uuden asetuksen myötä oppisopimuskoulutuksella on mahdollista kouluttautua ja todentaa osaamisensa näytöillä. Valtionavustuksen laajentaminen oppisopimuskoulutuksena järjestettävään lisäkoulutukseen edistää Noste-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Noste-koulutusta vuonna 2009 Nosteessa valtionavustus on ns. kolmevuotista siirtomäärärahaa, jota toteutetaan hallitusohjelman mukaan vuosina Noste-koulutuksia voidaan hakea vuoteen 2007 asti. Siirtomäärärahasta johtuen Noste-koulutukset tulee päättää viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Jouni Kyllönen projektipäällikkö Pedaklusteri-hanke 11
Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformitiedotus jatkaville opiskelijoille siirtymävaiheessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syksy 2017
Ammatillisen koulutuksen reformitiedotus jatkaville opiskelijoille siirtymävaiheessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syksy 2017 Mikä on ammatillisen koulutuksen reformi? Nuoria koskeva ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotKouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila
Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotProsessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?
Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen
TURVALLISUUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8332) OHJE Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen Hyväksytty turvallisuusalan tutkintotoimikunnan kokouksessa 20.11.2012 Tämä ohje on
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotEnnakointikamari LVIS
Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-
LisätiedotViestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto
Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotOTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto
Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ
NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotKemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot
ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotMatkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.
Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus
LisätiedotKoulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta
Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotKoulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014
Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma
LisätiedotTiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3
Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014
Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotTULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen
TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
LisätiedotMuovialan tutkintoon valmistava koulutus
Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN
NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotNäyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti
TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotAjankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012. Markku Kokkonen Opetushallitus
Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012 Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas on ilmestynyt ruotsinkielisenä joulukuussa 2012 Näyttötutkintojen
LisätiedotOhjeet tutkintojen järjestäjille
Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotTullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki
Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
Lisätiedot