TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TASEKIRJA 2011. Kaupunginhallitus 16.04.2012 95 Kaupunginvaltuusto 11.06.2012 20"

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleistietoa Karkkilasta Kuntien taloudellinen kehitys vuonna Olennaiset muutokset Karkkilan kaupungin toiminnassa ja taloudessa Karkkilan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 20 Ympäristötekijät KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS 25 2

3 1.4.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kaupunkikonsernin rakenne Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistö Oy Sorvirinne Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitase ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS Luottamustoimihallinto ja Kaupunginjohto Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeinopalvelut Ruokapalvelut Maataloustoimi LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PUHTI PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja vapaa-aikalautakunnan hallinto Koulutus Varhaiskasvatus Vapaa-aikalautakunnan hallinto Vapaa-aikatoimi 51 3

4 1.9.6 Tekniset ja ympäristöpalvelut Teknisen ja ympäristötoimen hallinto Liikenneväylät ja yleiset työt Metsätilat, puistot ja yleiset alueet Tilapalvelut Mittaus- ja kiinteistötoimi Vesihuoltolaitos Pelastustoiminta Hallinto ja maankäytön suunnittelu Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Kaupunginhallitus Maa- ja vesialueet Muut koneet ja kalusto / Ruokapalvelujen kalusto Osakkeet ja osuudet Kasvatus- ja opetuslautakunta Aineettomat hyödykkeet / Varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin järjestelmät ja ohjelmat Muut koneet ja kalusto / Koulujen kalusto Tekninen ja ympäristölautakunta Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Kuljetusvälineet 70 4

5 Muut koneet ja kalusto Käyttövarausmääräraha Investoinnit yhteensä Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto talousarvion toteutumisesta 73 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE 80 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (ulkoiset) Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuuden myyntivoitot Rahoitustuotot Satunnaiset erät TASEEN LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Saamiset 86 5

6 3.3.3 Rahoitusarvopaperit Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainamäärän kehitys Siirtovelat SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POIS- TONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 95 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT KIRJANPIDON OSAJÄRJESTELMÄT 96 6

7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä päättäjien, virkamiesjohdon, henkilöstön sekä paikallisten asukkaiden, kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa järkevää seutuyhteistyötä unohtamatta. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin kaupunkistrategian päivitystyö vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä niin kunta- ja palvelurakenteen kuin globaalin taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Karkkilan kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ja valtuusto päivitti strategiaa marraskuussa Karkkilan kaupungin visio on lyhyt ja ytimekäs: Karkkila - murroksesta menestykseen Visio kuvaa selkeää tahtotilaa ja tulevaisuuden päämäärää olemme matkalla murroksesta menestykseen. Päämäärän tulee olla kaikille selvä ja yhteinen. Karkkilan kaupungin arvot ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, jatkuva parantaminen ja yhteistyö. Strategian keskeiset päämäärät ovat: kaupungin talous tasapainossa, ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne, monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne sekä aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset. Strategisten päämäärien perusteella on hyväksytty talousarvioissa olevat valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista tasekirjassa arvioidaan toimielimittäin. Strategiaan sisältyy vahva talouden tasapainottamistavoite, jossa on ehdottomasti onnistuttava. Talouden tasapaino mahdollistaa muiden keskeisten päämäärien saavuttamisen ja laadukkaan palvelutarjonnan kuntalaisille. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut on priorisoitava suhteessa tulorahoitukseen (toimintatuotot ja verorahoitus). Tulorahoituksen on riitettävä kattamaan toimintamenot, investoinnit ja lainanlyhennykset sekä kerrytettävä puskuria taseeseen ylijäämänä. Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa vuosikatetavoite oli 1,460 miljoonaa ja tilikauden tulos ylijäämäinen 273. Valtuusto tarkisti talousarviota lisäämällä erikoissairaanhoidon ja Karviaisen määrärahoja ( ) sekä korottamalla toimintatuottojen ja verorahoituksen osuutta ( ). Edellä mainittujen talousarviomuutosten jälkeen vuoden 2011 talousarviossa vuosikate oli 1,230 miljoonaa ja tilikauden tulos alijäämäinen euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate on euroa ja tilikauden tulos ylijäämäinen euroa. Karkkilan kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2011 miljoona euroa, mikä paransi saman verran vuosikatetta ja tilikauden tulosta. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,3 prosenttia ja toimintatuotot 5,8 prosenttia. Toimintakate kasvoi 2,9 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna 5,4 %, kiinteistöverot 0,3 % ja yhteisöverot 23,5 %. Verotulojen kokonaiskasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,97 % (kaikki kunnat 3,9 %). Valtionosuudet kasvoivat ilman harkinnanvaraista korotusta 12,3 % ja korotus mukaan lukien 20,2 %. Verorahoituksen kasvusta (4,2 miljoonaa) käytettiin toimintakatteen kasvuun (1,2 miljoonaa) vajaa kolmannes eli 27,7 %. Reilut kaksi kolmannesta jäi poistoihin ja kerrytti ylijäämää tulevaisuuden puskuriksi. 7

8 Taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä euroa. Tavoite on kattaa alijäämä suunnittelukaudella Strategisten päämäärien saavuttamiseksi vuoden 2011 aikana käynnistettiin talouden tasapainottamistyö. Niin kaupungin oman kuin ostopalveluina hankittavan palvelurakenteen läpikäyminen ja tarvittavien muutosten tekeminen on Karkkilan kaupungin palvelutuotannon ja talouden näkökulmasta välttämättömyys. Vuoden 2011 talousarviossa nettoinvestointeihin varattiin 3,2 miljoonaa, josta toteutui reilut kolme miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin keskuskeittiön rakentaminen, Högforsin päiväkodin julkisivun ja ikkunoiden korjaus, Haukkamäen esikoulun toisen kerroksen muutostyöt, jätevedenpuhdistamon saneeraus, kiinteistöjen etävalvonta sekä muutamia pienempiä investointikohteita saatiin valmiiksi (1,9 miljoonaa). Terveyskeskuksen ja Nyhkälän koulun suunnittelua jatkettiin ( euroa). Katuja ja vesi- ja viemäriverkostoa kunnostettiin miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 valmistui keskustan osayleiskaava, jossa on tehty asumiseen, yrittämiseen sekä vapaa-aikaan uusia aluevarauksia. Keskeisenä ajatuksena osayleiskaavassa on asemakaava-alueen tiivistäminen. Lisäksi valmistui uusi Aurinkorinteen kaavoitus ja tonttien myynti. Alueen kunnallistekniset työt käynnistettiin loppuvuodesta. Asemarannan maaperätutkimukset saatiin vuoden lopussa päätökseen. Alueen suunnittelu pääsee tulevina vuosina liikkeelle. Asemarannassa tulee asuminen ja vapaa-aika yhdistymään upealla tavalla. Kaupunki käynnisti strategian mukaan vapaaehtoistyön foorumin lokakuussa. Tavoitteena on lisätä yhdistysten välistä sekä yhdistysten ja kaupungin välistä vuoropuhelua kaupunkilaisille tuotettavista palveluista. Tavoitteena on tehostaa vapaaehtoistyötä ja kunnallisia palveluja kaupunkilaisten parhaaksi. Lainakanta oli 36,4 miljoonaa ja lainamäärä jokaista karkkilalaista kohden oli euroa. Velkamäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Kaupunginhallitus käsitteli lainasalkkua keväällä 2011 ja antoi evästyksensä lainasalkun rakenteeseen. Tavoite on, että rahalaitoslainat jakaantuvat kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin, pitkäaikaisiin lainoihin sekä lyhytaikaiseen kuntatodistusohjelmaan. Lainasalkun tulee olla selkeä, helposti hallittava, riskejä välttävä sekä alhaisen korkotason hyödyntävä. Tilinpäätöksessä kiinteäkorkoisen lainan osuus on 57,4 % ja vaihtuvassa korossa on 42,6 % vieraasta pääomasta. Loppuvuodesta Karkkila sai ikäviä uutisia, kun Moventas Santasalo Oy:n tuotanto- ja omistusjärjestelyt käynnistyivät. Uhkana on 170 työpaikan menetys Karkkilasta ja muut mahdolliset heijastusvaikutukset paikalliseen elinkeinoelämään. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimetty uusi hallitus käynnisti julkisen talouden tasapainottamistoimet. Yksi keskeinen toimenpide oli vuoden 2012 valtionosuuksien leikkaaminen 631 miljoonalla eurolla. Karkkilan osuus tästä on noin 1,3 miljoonaa, mikä vastaa yhtä tuloveroprosenttia. Lisäksi hallitus käynnisti mittavan kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on toisaalta vähentää kuntien määrää huomattavasti nykyisestä ja toisaalta turvata hyvinvointipalvelut uusilla kunta- ja palvelurakenteilla. Vaikka tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnusluvut vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan ovat edelleen heikot ja valtion tasapainottamistoimet koskevat myös kaupungin taloutta, suuntaa Karkkilan kaupunki luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta. Murroksesta menestykseen tarvitaan kaikki mahdolliset onnistumisen eväät, kaikkien ehdotonta sitoutumista strategiaan ja vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Karkkila on ennenkin selvinnyt vaikeista ajoista ja kääntänyt ne voitoksi. 8

9 Karkkila Juha Majalahti kaupunginjohtaja 2 Kaupungin hallinto 1 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista 22 on miehiä ja 13 naisia. Puolueittain valtuustopaikat ovat jakaantuneet seuraavasti: vasemmistoliitto 12 paikkaa, kokoomus 8 paikkaa, sosialidemokraatit 7 paikkaa, keskusta 4 paikkaa, perussuomalaiset 2 paikkaa, vihreät 1 paikka ja kristillisdemokraatit 1 paikka. Valtuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja Palenius Timo, Kansallinen kokoomus I varapuheenjohtaja Tallgren Mika, Suomen Sosialidemokraattinen puolue II varapuheenjohtaja Söderström Minna, Suomen Keskusta III varapuheenjohtaja Risto Sintonen, Vasemmistoliitto VASEMMISTOLIITTO Hellgren Päivi Hellstén Eino Huotari Eino Kalatie Mikko Kalpa Tuija Närhi Katja Raunio Veikko Salo Maritta Salo Salla Sintonen Risto Wilén Mauno Åman Pasi KANSALLINEN KOKOOMUS Laine Kari Laaksonen Jani Ojanen Mikko Palenius Timo Ryyppö Vesa Stenberg Hannele Syrjänen Meri-Tuuli Syrjänen Vesa SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Ahjoniemi Markku 9

10 Hopeavirta-Hanhinen Sirkku Keskinen Tuure Kuusela Matti Lehti-Chatta Tuire Ranta Erja Tallgren Mika SUOMEN KESKUSTA Hjelm Jukka Nissinen Erkki Söderström Minna Velin Raino PERUSSUOMALAISET Kivistö Ilkka Sivonen Tiina VIHREÄ LIITTO Frosterus Anu Helena SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT Klemola Raine 10

11 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Salo Salla I varapuheenjohtaja Velin Raino II varapuheenjohtaja Lehti-Chatta Tuire JÄSENET Ahjoniemi Markku Huotari Eino Laine Kari Lehtinen Erkki Närhi Katja Stenberg Hannele Esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksissa toimii kaupunginjohtaja. 1. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO TARKASTUSLTK KAUPUNGIN- VALTUUSTO KESKUSVAALILTK TOIMIKUNNAT KAUPUNGIN- HALLITUS KAUPUNGIN- JOHTAJA Konserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Sorvinrinne sekä kuntayhtymät, Hus, Karviainen, Puhti, maataloustoimi ym. SIVISTYSPALVELUT Kasvatus- Vapaaja opetus- aikalautakunta lautakunta TEKNISET JA YMPÄRISTÖ- PALVELUT Tekninen Ympäristölautakunta lautakunta HALLINTO- JA TALOUS- PALVELUT Toimialajohtaja Vastuualueet Toimialajohtaja Vastuualueet Osavastuualueet Toimialajohtaja Vastuualueet 11

12 KARKKILAN KAUPUNGIN PALVELU- JA VIRASTO-ORGANISAATIO KAUPUNGINJOHTAJA elinkeinopalvelut HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT SIVISTYS- JA VA- PAA-AIKAPALVELUT TEKNISET JA YMPÄRIS- TÖPALVELUT luottamustoimihallinto konsernijohto hallinto- ja talouspalvelut ruokapalvelut maataloustoimi erikoissairaanhoito Karviainen Puhti kasvatus- ja opetuslautakunnan hallinto koulutuspalvelut varhaiskasvatuspalvelut vapaa-aikalautakunnan hallinto vapaa-aikapalvelut hallinto liikenneväylät ja yleiset työt jätehuoltolaitos metsätilat, puistot ja yleiset alueet tilapalvelut mittaus- ja kiinteistötoimi vesihuoltolaitos pelastustoiminta maankäytön suunnittelu ympäristönsuojelu ympäristöterveydenhuolto rakennusvalvonta Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginjohtaja Hallinto- ja talouspalvelut hallinto- ja talousjohtaja hallintopäällikkö ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö kehittämispäällikkö Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut sivistystoimenjohtaja koulujen rehtorit varhaiskasvatusyksiköiden johtajat vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja museonjohtaja työväenopiston rehtori Tekniset ja ympäristöpalvelut tekninen johtaja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö rakennuttamispäällikkö 12

13 vastaava rakennustarkastaja yhdyskuntatekniikan päällikkö 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden epävarmuus on heijastunut myös Suomen talouteen erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Taloustilanne on nyt olennaisesti haastavampi kuin vuoden 2011 kesäkuussa, jolloin maan hallituksen hallitusohjelma valmistui. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus joutuu tasapainottamaan ohjelmansa mukaisesti julkista taloutta, jotta valtion velkasuhde saadaan kääntymään alenevalle uralle, valtion talouden alijäämä pysymään alhaisena ja Suomen luottoluokitus pidettyä parhaalla tasolla. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Kuntalaisten lakisääteisten palvelujen laadun ja saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella sekä kuntien verotulopohjan laajentaminen ja kuntien rahoitusjärjestelmän vahvistaminen on nyt välttämätöntä. Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, väestön keskittymiseen, työvoiman saatavuuteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Tässä tilanteessa erityisesti valtion ja kuntien yhteistyö on tärkeätä hyvinvointiyhteiskunnan koossapitämiseksi, niin kansalaisten kuin maan eri alueiden eriarvoisuuden kasvun ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suomen talousympäristön lähiaikojen kehitys riippuu keskeisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisiä kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittyminen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkeneminen merkitsevät toteutuessaan Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Jos velkakriisi johtaa Euroopassa pankkikriisiin, niin Suomen talous supistuu vuonna 2012 selvästi ulkomaisen kysynnän heikentyessä. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa. Tätä lisää Suomen vientiriippuvuus ja viennin kohdentuminen suuressa määrin Eurooppaan. Epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Työllisyystilannetta helpottaa osittain merkittävä eläkkeelle siirtyvien määrä. Kuntatalouden näkymiä kiristävät yleisen talouskehityksen heikkenemisen lisäksi valtiontalouden kuntiin kohdistuvat mahdolliset lisäleikkaukset. Jos finanssikriisin taltuttamisessa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdus jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 2012 koskevaksi. Toisaalta myös pidempiaikainen taantuma voi olla mahdollinen kehityskulku. Eri alueiden ja kuntien väliset kehityserot ovat huomattavat ja uhkaavat kasvaa edelleen muun muassa teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen. Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet, KELA -maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti täysimääräisesti vielä 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että useimmissa kunnissa taloustilanne säilyi verrattain vakaana. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi koko kuntakentässä. Vuoden 2011 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna nelisen prosenttia. Verotulojen tilitysten ja valtionosuuksien kasvu oli niin ikään neljä prosenttia edellisestä vuodesta. 13

14 Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan tammikuun 2012 alusta lukien. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,7 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Vuositason vaikutus kuntien kustannusten kasvuun on runsas kolme prosenttia vuonna 2012 ja vajaat kaksi prosenttia vuonna Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisestä talouskehityksestä ja sen myötä kuntien omien verotulojen ja valtionosuuksien muutoksista. Yleisen talouskehityksen paraneminen vuonna 2010 ja vuoden 2011 alkupuolella heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän jako-osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Korotusta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Lisäksi kunnille kompensoidaan tämän vuoden alusta voimaan tullut yhteisöjen tuloveroprosentin aleneminen. Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 16 % vähemmän kuin viime vuonna eli noin 1,4 miljardia euroa. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2011 miltei 1,2 miljardia euroa. Lähivuosina tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti, joskin mahdolliset uudistukset voivat lisätä merkittävästikin kiinteistöveron tuottoa. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tähtää kiinteistöveron osuuden kasvuun kuntien verotuloista. Tällä perusteltiin kiinteistöveron siirtäminen verotulojen tasauksen ulkopuolelle kuluvan vuoden alusta. Kuntien valtionosuudet olivat vuonna 2011 kuntien tuloslaskelmien mukaan euromäärältään noin 7,7 miljardia. Lähivuosina valtionosuudet lisääntyvät näillä näkymin lähinnä kustannustason nousun johdosta. Jos valtiontaloudelliset syyt antavat aihetta, niin on pelättävissä, että valtionosuuksiin saatetaan tehdä lisää leikkauksia. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan, selkeytetään ja kannustavuutta parannetaan. Kuntien tulorahoitus parani jonkin verran vuonna Tulorahoituksen riittävyyttä ja tasapainoa voidaan arvioida monien eri tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat vuosikate, poistot, investoinnit sekä lainoihin liittyvät tunnusluvut. Tiivistäen voidaan todeta, että kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö on osin peittänyt kuntatalouden tulorahoituksen riittämättömyyden investointien rahoituksessa, mikä on näkynyt muun muassa kuntien nopeana velkaantumisena. Kuntien tilinpäätöksissä käytetyt poistot ovat selvästi investointeja pienemmät, mistä johtuen tilinpäätökset näyttävät ylijäämää, vaikka kunnat velkaantuvat samaan aikaan merkittävästi. Tähän ongelmaan ollaan hakemassa korjausta kuntalain taloussäädösten ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistusta uudistamalla. Kuntien ja kuntayhtymien investointien osuus kokonaismenoista on viime vuosina ollut noin kymmenen prosenttia eli euromääräisesti runsaat neljä miljardia. Kuntien investointitarpeet ovat jatkossakin merkittävät sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen takia. Investointien rahoittaminen on perustunut tulorahoitukseen, rahoitusosuuksiin, omaisuuden myyntituloihin ja lainanottoon. Kuntasektorin velka suhteessa kansantuotteeseen on kuitenkin ollut kohtuullisen alhaisella tasolla kansainvälisesti verrattuna sekä ottaen huomioon Suomen kuntien tehtäväkentän laajuuden. Rahoitusmarkkinoiden kehitys yleensä ja erityisesti euroalueella 14

15 on monenlaisten haasteiden edessä. Valtioiden finanssi- ja velkakriisit edellyttävät uudistuksia myös rahoitusmarkkinoilla. Suomen julkisen talouden vahva asema on ollut myös kuntasektorille hyödyksi. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi valtion luottokelpoisuuden säilyminen hyvänä, mikä merkitsee samaa asemaa myös kuntasektorille. Kuntien ja kuntayhtymien investointien rahoittaminen pitäisi jatkossa perustua nykyistä enemmän riittävään tulorahoitukseen. Lainoituksen osuus rahoituksessa säilyy kuitenkin merkittävänä, mutta velkaantumisen tahtia on tarkkailtava kriittisesti. Edellä on hahmoteltu kuntatalouden kehitystä olosuhteissa, joissa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan ja yleinen talouskehitys on verrattain suotuisaa. Kuntataloudessa on syytä varautua kuitenkin esitettyä heikompaan yleisen talouskehitykseen. Kokonaistuotannon kasvun pysähtymiseen muutamaksi vuodeksi ja jopa mahdolliseen alenemiseen on aiheellista varautua. Suuruusluokan toteamiseksi esitetään vaihtoehtoinen kehityskulu, ns. uhkaskenaario. Talouden ennakoitua heikompi kehitys vaikuttaa kuntiin taloudellisen aktiviteetin hiipumisesta johtuvan verokehityksen heikentymisen lisäksi maan hallituksen tulevista julkisen talouden tasapainottamistoimista. Tässä skenaariossa kokonaistuotanto alenee, työllisyys heikkenee tuntuvasti ja sitä kautta kansantalouden palkkasumma kasvaa vain vähän tai jopa supistuu. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtaa sekä valtion että kuntien verotulojen vähenemiseen. Koska valtiolla ei ole elvytysvaraa lisävelkaantumisen johdosta, niin pelättävissä on, että valtio leikkaa lisää myös kuntien valtionosuuksia. 1 Yleistietoa Karkkilasta Karkkilan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa n. 60 kilometrin päässä pääkaupungista. Kaupungin pinta-ala on 255 neliökilometriä, josta vettä 12 km². Karkkila kuuluu Helsingin seutukuntaan. Asukasluku Karkkilan asukasluku oli vuoden 2011 alussa ja vuoden lopussa Korkeimmillaan väkimäärä oli helmikuussa. Vuonna 2011 väkiluvun muutosprosentti oli -0,21 %. Asukasluvun kehitys

16 Työllisyys ja työttömyys Työttömyysasteet aluehallintovirastojen mukaan 2010/ /12, vuotiaat Aluehallintovirasto Vuosi/Kuukausi Muutos 2010/ / / /12 Prosenttia, % Prosenttia, % Prosenttiyksikköä Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 7,9 7,4-0,5 Etelä-Suomen AVI 7,1 6,5-0,6 Lounais-Suomen AVI 6,7 8,4 1,7 Itä-Suomen AVI 8,3 10,9 2,6 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,4 6,8-2,6 Pohjois-Suomen AVI 10,0 7,1-2,9 Karkkila 8,8 8,8 - Lähde: Työvoimatutkimus 2011, joulukuu. Tilastokeskus Karkkilan työvoima joulukuussa 2010 oli ja joulukuussa 2011 se oli Työvoima vähentyi 114 henkilöllä. Karkkilassa oli työllisiä vuoden 2010 joulukuussa ja työttömiä oli 397. Vuoden 2011 joulukuussa työllisiä oli ja työttömiä 386. Karkkilan vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,35 %. 16

17 Työllisyys ja työpaikkaomavaraisuus Vuoden 2008 rahoituskriisistä alkanut maailmanlaajuinen talouden taantuma kohteli vientivetoista Karkkilan kone- ja metalliteollisuutta rajusti. Työpaikkoja hävisi nopeasti viitisensataa ja työttömyysaste nousi yli kymmenen prosentin. Vuoteen 2011 mennessä tilanne teollisuudessa on kohentunut merkittävästi ja työttömyysaste on syyskuussa 2011 enää 7,4 %, joka on valtakunnan keskitasoa Työvoima, henkilöä Työllinen työvoima Yritystoimipaikat Karkkilan työpaikat Työpaikkaomavaraisuus 87 % 91,5 % 90 % 87 % Työttömyysaste 6,6 6,1 6,2 10,7 Kaavio 5: Yritystoimipaikat, työllisyys ja työpaikkaomavaraisuus Karkkilan työpaikkaomavaraisuus on Länsi-Uudenmaan alueen korkeimpia ja poikkeaa edukseen myös useimmista muista pääkaupunkiseudun kehyskunnista. Karkkilassa paitsi eletään ja asutaan, tehdään myös töitä. Asetetun tavoitteen mukaan työpaikkaomavaraisuutta pyritään edelleen kasvattamaan. Elinkeinorakennetta monipuolistamalla tavoitellaan työllistävyyttä erityisesti palvelujen ja kaupan aloille. Samalla olevien yritysten toimintamahdollisuuksia kehitetään mm. turvaamalla osaavan työvoiman saatavuus, parantamalla liikenneyhteyksiä ja varmistamalla laajentumisen mahdollisuudet. Elinkeinorakenne Verrattuna moniin muihin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin Karkkila on erityisen teollistunut paikkakunta. Karkkilalla on vahva teollinen perinne: rautateollisuus syntyi 1820-luvulla perustetun Högforsin ruukin ympärille. Högforsin ruukki kehittyi maan suurimmaksi valimoksi vuosisadan vaihteeseen mennessä. Teollisuuden tarpeisiin rakennettiin myös kapearaiteinen junayhteys Hyvinkäälle ja Pohjoismaiden ensimmäinen emalointilaitos toimi Karkkilassa vuodesta 1927 aina 1970-luvulle saakka. Teollisuuden rakennemuutoksen myötä toiminta oli uhattuna, mutta toiminta elpyi ja uusi kasvu alkoi 80-luvun loppupuolella. Tänä päivänä teknologiateollisuus muodostaa Karkkilan yritystoiminnan selkärangan ja paikkakunnalle on muodostunut sen kokoon nähden ainutlaatuinen modernin teknologiateollisuuden keskittymä suurista toimittajista kymmeniin alihankintayrityksiin. Myös elintarviketeollisuus ja bioala ovat Karkkilassa edustettuina. Kaaviossa kuusi on esitetty Karkkilan elinkeinorakenteen jakauma vuonna Teollisuuden osuus Karkkilan elinkeinorakenteessa on 45 %. Palvelualan ja kaupan toiminnat sijoittuvat Karkkilassa kahteen keskukseen: varsinaiseen ydinkeskustaan torin läheisyyteen sekä Vt2:n läheisyyteen market-alueelle. Erikoistavarakauppa keskittyy ydinkeskustan alueelle ja neliömäärältään suurempi päivittäistavarakauppa sekä tilaa vaativa kauppa market-alueelle. Kaupan ja palvelujen kasvu on paljolti riippuvainen sekä asukasluvun kasvusta että ostokäyttäytymisestä. Kas- 17

18 vua odotetaan syntyvän myös teolliseen palveluliiketoimintaan. Palvelualojen osuus elinkeinorakenteesta on 52 %. Alkutuotannon osuus Karkkilan elinkeinorakenteessa on tyypillinen, vajaan kolmen prosentin luokkaa. Maatilat ovat erikoistuneet ja Karkkilassa sijaitsee kunniamainintojakin saaneita luomutiloja, jotka pystyvät toiminnassaan hyvin hyödyntämään pääkaupunkiseudun läheisyyden ja kasvavat markkinat. 2 Kuntien taloudellinen kehitys vuonna 2011 Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 neljä prosenttia Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2011 aikana neljä prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat neljä prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat seitsemän prosenttia ja maksetut avustukset yhden prosentin. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoihin vaikuttaa kuntien palvelurakenteen muutos. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Karkkilan vastaavat luvut olivat 135 % ja 83 %. Kunnat miljoona Karkkila

19 Tuloslaskelma: 2011 Muutos, % 2011 Muutos, % Toimintakate ,2-41,92 2,9 + Verotulot ,9 29,96 5,97 + Valtionosuudet ,3 15,23 20,2 % ml. harkinnanvarainen + Korkotuotot 246 8,6 0, ,6 + Muut rahoitustulot ,9 0,185 28,4 - Korkokulut ,1 0, ,3 = Vuosikate ,0 2, ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,1 1,876 14,3 Investoinnit: Investointimenot yhteensä ,8 3,036 38,9 Rahavarat, lainat ja antolainat: Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 9,500-5,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 3,101-73,6 Rahavarat ,1 1,370-40,9 Lainakanta ,1 36,4-2,2 Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 158 kuntayhtymältä tammikuussa 2012 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto Tilastokeskus Lähde: Kuntien talouden neljännesvuositilasto, 4. neljännes Tilastokeskus

20 Lähde: Karkkilan kaupungin tilinpäätös Olennaiset muutokset Karkkilan kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa vuosikatetavoite oli ja tilikauden tulos ylijäämäinen 273. Kaupunginvaltuusto tarkisti vuoden 2011 talousarviota seuraavin muutoksin: toimintatuottoja lisättiin , verotuloja ja valtionosuuksia Erikoissairaanhoidon määrärahaa korotettiin ja Karviaisen Karviaiselle asetettiin sopeuttamistavoite yhteensä euroa. Edellä mainittujen talousarviomuutosten jälkeen vuoden 2011 talousarviossa vuosikate oli ja tilikauden tulos alijäämäinen euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate on euroa ja tilikauden tulos ylijäämäinen euroa. Karkkilan kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta miljoona euroa, joka paransi saman verran vuosikatetta ja tilikauden tulosta. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,3 prosenttia (kaikki kunnat 4,0 %) ja toimintatuotot 5,8 prosenttia (kaikki kunnat 5,0 %). Karkkilan toimintakate kasvoi 2,9 prosenttia, kun kasvu vuonna 2010 oli 3,2 prosenttia (v kaikki kunnat 5,2 %). Kunnallisverot kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna 5,4 %, kiinteistöverot kasvoivat 0,3 % ja yhteisöverot 23,5 %. Verotulojen kokonaiskasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,97 % (v kaikki kunnat 3,9 %). Valtionosuudet kasvoivat ilman harkinnanvaraista korotusta 12,3 % ja korotus mukaan lukien 20,2 %. Verorahoituksen kasvusta (4,2 miljoonaa) käytettiin toimintakatteen kasvuun (1,2 miljoonaa) vajaa kolmannes eli 27,7 %. Reilut kaksi kolmannesta jäi poistoihin ja kerrytti ylijäämää tulevaisuuden puskuriksi. Karkkilan kaupungin lainamäärä oli ,50 ja vähennystä edellisen vuoden tilanteeseen oli yhteensä ,50. Kaupungilla oli lainaa vuoden 2011 lopussa /asukas (kaikki kunnat /asukas). Taseen keskeiset tunnusluvut, kuten omavaraisuusaste 13,7 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 78,6 % ovat edelleen kuntien keskimääräisiä arvoja heikommat, vaikka molemmat tunnusluvut parantuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta konsernin kautta kaupungin vastuulle tuleva lainamäärä on useista muista kunnista poiketen vain hieman kaupungin omassa taseessa olevaa lainamäärää suurempi. Taseen kumulatiivinen alijäämä on ,22. Vuosikate asukasta kohden Karkkilassa oli 275 euroa (kaikki kunnat 390 /asukas). Karkkilan kaupungin talouden saaminen tasapainoon on edelleenkin erittäin suuri haaste tulevina vuosina. Keskeistä on kustannusten vuosittainen vähentyminen, toimintakatteen parantuminen ja samalla palvelujen priorisointi suhteessa tulorahoitukseen. Vuoteen 2016 mennessä tulorahoituksen tulee kattaa toimintamenot, investoinnit ja lainanlyhennykset. 5 Karkkilan kaupungin henkilöstö 20

21 Lisäksi kaupungin palveluksessa oli oppisopimuksella 4 henkilöä 4 henkilöä palkkatuella 7 henkilöä 3 henkilöä työväenopiston tuntiopettajia 46 henkilöä 52 henkilöä Yhteensä 57 henkilöä 59 henkilöä 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnan riskit Karkkilan kaupungin toiminnan kannalta tärkeitä ovat nykyisen henkilöstön osaamisen varmistaminen ja pysyvyys sekä osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Eläköityminen kunta-alalla kiihtyy entisestään ja kuntien palveluksesta poistuu runsaasti hiljaista tietoa ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Henkilöstön vaihtuvuus on toisaalta riski toiminnalle, mutta myös mahdollisuus tarkastella palvelurakennetta uusin silmin. Tietojärjestelmien toimivuus niin kaupungin, Karviaisen kuin Puhdin kannalta muodostaa epävarmuustekijöitä. Puhti on uudistanut ja kehittänyt tietojärjestelmiä, mutta sähköisen asioinnin kehittämiseen ja lisäämiseen on panostettava edelleen. Näiden avulla toimintaa voidaan kehittää ja samalla saavuttaa kustannustehokkuutta. Karviaisen ja Puhdin toiminnan ja palvelutuotannon onnistuminen on jäsenkuntien kannalta erittäin tärkeää. Suhdannevaihtelut aiheuttavat Karkkilan kaupungille merkittävän riskin. Kaupungin elinkeinorakenne on suhteellisen yksipuolinen ja vientivetoinen. Jos teknologiateollisuusyritykset siirtävät toimintansa muualle, aiheuttaa se kaupungille suuria ongelmia, jos emme ole varautuneet asiaan riittävän ajoissa. Moventas Santasalo Oy:n tuotannon ja omistussuhteiden uudelleen järjestelyt ja työpaikkojen menetysuhka ovat viimeisin esimerkki tällaisen riskin realisoitumisesta. Strategiassa kriittisiä menestystekijöitä ovat mm. elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä työpaikkojen ja asukasluvun hallittu kasvu. Näissä tavoitteissa on ehdottomasti onnistuttava. Valtio on vuosittain lisännyt normiohjauksellaan kunnille lisää vastuita ja samalla kustannuksia. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta tämä aiheuttaa riskejä palvelutuotantoon. Miten voimme tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille ja samalla pysähdyttää toimintamenojen kasvun? Tasapainon löytäminen vaatii kuntien ja valtion tiivistä yhteistyötä ja normitalkoiden järkevää suunnittelua. Kuntien tulorahoitus perustuu lähinnä verotuloihin ja valtionosuuksiin. Valtionrahoituksen tulisi kulkea käsi kädessä normiohjauksen kanssa, jotta kuntien riskit olisivat pienemmät. Tästä huolimatta valtio on päinvastoin leikannut jo vuoden 2012 valtionosuuksia ja lisää on tulossa. Rahoitusriskit 21

22 Karkkilan kaupungin taseessa on luvun perintönä suuri lainamäärä suhteessa omaisuuteen ja tulorahoitukseen. Lainamäärää on vähitellen lyhennetty, mutta samaan aikaan korjausvelka on kasvanut. Investoinneilla on pyritty vähitellen peruskorjaamaan kiinteistöjä, katuja, vesi- ja viemäriverkkoa sekä muuta infrastruktuuria. Suuri lainamäärä yhdessä huomattavan korjausvelan ja matalan tulorahoituksen kanssa aiheuttaa Karkkilalle selvän rahoitusriskin. Vuosina korkotaso on onneksi ollut poikkeuksellisen alhainen. Rahoitukseen ja investointeihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta voimme välttää pahimmat riskit ja varautua tulevaan. Kaupunki on antanut tytäryhteisölle (Kiinteistö Oy Sorvinrinne) takauksen, jonka jäljellä oleva pääoma on ,24. Karkkilan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista on ,10 ja osuus takauskeskuksen rahastosta on ,73. Karkkilan kaupungin kassan riittävyys vuonna 2011 oli yhdeksän päivää. Maksuvalmiuden hoitoon on edelleen jouduttu ottamaan lyhytaikaisia kuntatodistuksia. Vahinkoriskit Karkkilan kaupunki kilpailutti vakuutukset loppuvuodesta 2009 ja samalla kartoitettiin vahinkoriskit ja vakuutusten kattavuus. Vuoden 2010 alusta kaupungin vakuutukset ovat Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolassa. Vakuutusten kattavuutta arvioidaan vuosittain. Keskustakiinteistöjen kauppaa koskeva oikeudenkäynti on saatu päätökseen ja alkuperäinen kauppa jäi voimaan. Viranomaisten toimenpiteisiin liittyviä riskejä lähinnä toimivaltuuksien osalta tarkistetaan säännöllisesti. Sisäisen valvonnan ohjeet ja konserniohjeet on valmisteltu yhteistyössä Karkkilan, Nummi-Pusulan, Vihdin, Karviaisen ja Puhdin kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet ja ne on otettu käyttöön. Ohjeita tulee päivittää vuosittain tarpeen mukaan. Ympäristötekijät Karkkilan järvien seurantaohjelma ja Pyhäjärven kunnostussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008 ympäristölautakunnassa. Ohjelman mukainen seuranta käynnistettiin neljän ensimmäisen järven osalta. Pyhäjärvellä aloitettiin suunnitelman mukaiset kunnostustoimenpiteet koekalastuksella. Hiidenveden kunnostus hanke eteni myös Karkkilan alueelle; kosteikkoaltaiden toteutus aloitettiin muutamalla kohteella. Ilmanlaadun seurannassa aloitettiin uusi ohjelmakausi , jonka aikana mm. kartoitetaan tieliikenteen, tehtaiden ja voimalaitosten ilmanpäästöt, arvioidaan puunpolton päästöt sekä tutkitaan ilmanlaatua viiden vuoden välein puiden päällysjäkälien levinneisyyden ja kunnon avulla. Asemansuon entisen teollisuuslaitoksen kaatopaikan pohjaveden laatua tutkittiin vuosille laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Asemarannan maaperätutkimukset saatiin vuoden lopussa päätökseen. Alueen suunnittelu pääsee tulevina vuosina liikkeelle. Asemarannassa tulee asuminen ja vapaa-aika yhdistymään upealla tavalla. Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistä haja-asutuksen jätevesityötä jatkettiin vuoden mittaisella neuvontatyöllä tavoitteena arvioida ja parantaa neuvontatyön vaikuttavuutta, viedä kuntien yhteiset toimintamallit käytäntöön hyödyntämällä kerättyä tietoa sekä jatkaa ja tehostaa tiedotustyötä. 22

23 Hankkeesta on valmistunut raportti Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen, ns. LINKKI Hanketta on rahoittanut myös Uudenmaan liitto. 2 KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaupunginhallituksen, muiden tilivelvollisten toimielinten, johdon ja henkilöstön erilaisia toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmää, strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Valvonta on riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnot tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Karkkilan kaupungin talouden hoitoa ja sisäistä valvontaa koskevat yleisohjeet (Kaupunginhallitus / 195) on päivitetty , 43. Vuoden 2012 aikana sisäisen valvonnan ohjeita tarkistetaan mm. käteisvarojen käsittelyn ja käytöstä poistettavan irtaimiston osalta. Samoin kaupungin omaisuuden inventointityötä jatketaan edelleen vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Karkkilan kaupungissa on noudatettu lakia, päätöksiä sekä hyvää hallintotapaa. 2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle neljä kertaa vuodessa. Ensimmäiseen (tammi-maaliskuu) osavuosikatsaukseen sisällytetään talousarvion toteutumisvertailu niin käyttötalouden kuin investointien osalta sekä vertailu rahoituslaskelman toteutumasta. Toisessa (tammi-kesäkuu) osavuosikatsauksessa arvioidaan taloudellisten tavoitteiden lisäksi toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Kolmannessa raportissa (tammi-syyskuu) annetaan tilinpäätösennuste ja neljäs raportti on virallinen tilinpäätös. Toteutumavertailun merkittävistä poikkeamista on osavuosikatsauksessa esitettävä selvitys ja mahdollinen lisämäärärahaesitys. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa yksityiskohtaisemmat ohjeet osavuosikatsausten sisällöstä. Kaupunkistrategiassa määritellyt ja talousarviossa hyväksytyt sitovat toiminnalliset tavoitteet tulee olla suhteessa määrärahoihin. Jos määrärahoja karsitaan toimintavuoden aikana, tulee ottaa kantaa myös tavoitteiden uudelleen arviointiin. Toimintakate alittui vuonna 2011 yhteensä euroa. Investointiosa toteutui lähes talousarvion mukaan. Toimialakohtainen investointien ja käyttötalouden toteutumisvertailu niin taloudellisten kuin toiminnallisten tavoitteiden osalta on esitetty tasekirjassa erikseen. Karviaisen nettototeuma ylitti tarkistetun talousarviomäärärahan euroa, mutta onneksi erikoissairaanhoidon alitus oli euroa. Vuosina Karviaisen taloudenohjaus- ja seuranta on epäonnistunut, koska raportointijärjestelmää ei 23

24 saatu toimivaksi ja lopullisista ylityksistä saatiin edelleen tieto vasta tilinpäätösten valmistuttua. Karkkila on edellyttänyt Karviaiselta ja Puhdilta luotettavaa taloudenseurantaa kuukausittain. Puhti on onnistunut tavoitteessaan, mutta Karviaisella on vielä paljon kehitettävää taloudenohjauksessaan. Tämä heijastuu kaupungin omaan taloudenohjaukseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa toimintaan. 3 Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus käsitteli lainasalkkua keväällä 2011 ja antoi evästyksensä lainasalkun rakenteeseen. Tavoite on, että rahalaitoslainat jakaantuvat kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin, pitkäaikaisiin lainoihin sekä lyhytaikaiseen kuntatodistusohjelmaan. Lainasalkun tulee olla selkeä, helposti hallittava, riskejä välttävä sekä alhaisen korkotason hyödyntävä. Tilinpäätöksessä kiinteäkorkoisen lainan osuus on 57,4 % ja vaihtuvassa korossa on 42,6 % vieraasta pääomasta. Lainasalkun rakenteen muutos lisäsi korkomenoja noin euroa. Vuonna 2009 tehtiin osana vakuutusten kilpailuttamista laaja riskienkartoitus, joka kattoi omaisuus- ja henkilöriskit. Kilpailutuksen perusteella Karkkilan kaupungin vakuutusyhtiöksi valittiin Pohjola alkaen. Lisäksi on tehty työsuojelulain edellyttämät työyksikkökohtaiset riskikartoitukset ja annettu aiheesta ohjeet. 4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta on hoidettu asianmukaisesti. 5 Sopimustoiminta Sopimustoimintaa on hoidettu hankintalain mukaan eikä toimintaan ole aiheutunut negatiivisia seuraamuksia. Karkkila hyödyntää KL -kuntahankintojen osaamista kilpailutuksissaan. Tarkoituksenmukaista on käydä kaikki Karkkilan kaupungin sopimusvastuut läpi johtuen mm. kaupungin, Karviaisen ja Puhdin keskinäisistä sopimuksista. Jatkossa Karviaisen palvelusopimuksiin tulee kiinnittää entistä erityistä huomiota. Puhdin toiminnan jatkosuunnitelmat tehdään vuoden 2012 keväällä. 6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Toiminnassa on noudatettu sisäisen tarkastuksen ohjeita. Jatkossa sisäiseen tarkastukseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota, mm. laskutuksen varmistaminen, tulojen ja taksojen tarkistaminen, ostolaskujen nopea kierrätys, investoinnit ja niiden rahoitus, toimivaltuudet, täyttölupa- ja hankintamenettely. 24

25 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/Asukasmäärä 25

26 4 TOIMINNAN RAHOITUS 1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv x Kassavarat / Kasasta maksut tilikaudella 26

27 5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 1 Tase ja sen tunnusluvut 27

28 Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100*(Vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä 1000 = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas = (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä)/asukasmäärä Lainakanta , 1000 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainat /asukas = Lainakanta /asukasluku Omavaraisuuden hyvä taso on 70 %, alle 50 %:n taso merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Mitä pienempi suhteellinen velkaantuneisuus on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 28

29 Karkkilan omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta rasittaa 1990-luvulta jäänyt velkataakka ja korjausvelka. 29

30 6 KOKONAISTULOT JA MENOT 30

31 7 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1 Kaupunkikonsernin rakenne Karkkilan kaupunkikonserniin kuuluivat seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 0,88 % Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 9,48 % Eteva 1,99 % Uudenmaan liitto 0,87 % Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 3,45 % Perusturvakuntayhtymä Karviainen 20,90 % Liikelaitoskuntayhtymä Puhti 21,26 % Tytäryhteisöt: Kiinteistö Osakeyhtiö Sorvinrinne 93,74 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Kiinteistö Osakeyhtiö Karkkilan Yrittäjäntie 53 25,00 % 2 Konsernin toiminnan ohjaus Karkkilan kaupungilla on yksi tytäryhtiö eli Kiinteistö Oy Sorvirinne. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Liikelaitoskuntayhtymä Puhti eivät kuulu kaupungin konserniin, koska omistusosuus on alle 50 prosenttia. Tästä huolimatta Karkkilan kaupungin kannalta Karviaisen ja Puhdin toiminnan ohjaus ja edunvalvonta ovat merkittäviä niin palvelutuotannon kuin talouden näkökulmasta. 3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 1 Kiinteistö Oy Sorvirinne Yhtiön rakennukset valmistuivat vuonna Rakennusten kuutiotilavuus on 5,428 m³ ja huoneistoala m². Rakennukset sijaitsevat Karkkilan kaupungin omistamalla vuokratontilla. 4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Vuonna 2009 käynnistettiin konsernivalvonnan vahvistamiseksi konserniohjeiden päivitystyö Nummi-Pusulan, Vihdin, Karviaisen ja Puhdin kanssa. Konserniohjeet hyväksyttiin vuonna Samalla laaditaan yhteiset pelisäännöt Karviaisen ja Puhdin toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. 31

32 5 Konsernitase ja sen tunnusluvut 32

33 33

34 34

35 8 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTE- LYSTÄ Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2011 tilikauden ylijäämä ,66 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille. 35

36 9 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1 KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TEHTÄVÄT Kaupunginhallitus johtaa valtuuston alaisuudessa Karkkilan kaupungin toimintaa. Kaupunginhallituksen vastuulla ovat kaupungin luottamustoimihallinto, konsernijohto, hallinto- ja talouspalvelut, elinkeinopalvelut, ruokapalvelut sekä maataloustoimi. Lisäksi kaupunginhallituksen vastuulla ovat perusturvakuntayhtymä Karviainen, liikelaitoskuntayhtymä Puhti ja erikoissairaanhoito. TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin talous tasapainossa Kaupungin palvelustrategiassa on määritelty toimiva/tehokas palveluverkko, palvelujen laatu- ja kustannustaso sekä riittävä henkilöstömitoitus. Kaupungin ydinpalvelut on tuotteistettu (laatu, määrä, kustannukset) ja henkilöstösuunnitelma tehty. Kustannuslaskennan perusteella saadaan palveluille yksikköhinnat, hinnoittelun perusteet ja vertailutietoja päätöksen teon tueksi. Keskeisten ydinpalvelujen tuotteistaminen jatkuu edelleen vuonna Tavoitetta ei saavutettu, koska prosessi kesken, mutta vuoden 2012 talousarviossa kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteella palveluille ja yksikköhinnat voidaan esittää vuoden 2012 aikana. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely tehdään seuraavan kerran palvelujen sisältö kuvattu, /palvelu, /asukas, henkilöstön työhyvinvointi ja tuloksellisuus parantunut verrattuna v hallinto- ja talousjohtaja Päämäärä Kaupungin talous on tasapainossa Suunnittelukauden Palvelut on priorisoitu suhteessa tulorahoitukseen veroprosentteja korottamatta. tavoite Talousarviovuoden tavoite Toimintatuotot lisääntyvät, käyttöomaisuuden myyntivoitoilla lyhennetään lainoja, toimintakatteen kasvu pysähtyy. Vuosikate kattaa poistot ja ylijäämää kertyy taseeseen puskuriksi. Veroprosentteja ei koroteta. Toteutuma Toimintatuotot lisääntyivät 5,8 % ja nettovelkamäärä laski euroa. Toimintakatteen kasvu kääntyi laskuun ollen 2,9 %, kun se edellisenä vuonna oli 3,2 %. Vuosikate kattoi poistot ja ylijäämää kertyi taseeseen. Veroprosentit säilyivät vuoden 2010 tasolla. Arviointikriteeri/mittari toimintakatteen kasvu erittäin maltillinen, ylijäämää taseessa, veroprosentit v tasolla Vastuuhenkilö hallinto- ja talousjohtaja ja kaupunginjohtaja 36

37 Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointi/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin talous tasapainossa Vuonna 2012 lainamäärän kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun vuonna 2013, /asukas. Investointien suunnitelmallisuus ja tarkoituksen-mukaisuus parantuu. Rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään. Lainsalkku ja korkomenot ovat hallinnassa ja ennakoitavissa. Investoinnit toteutuivat suunnitelman mukaan ja keskeisiin hankkeisiin haettiin rahoitusta. Lainasalkku järjesteltiin kaupunginhallituksen evästyksen mukaiseksi ja lainamäärä kääntyi laskuun reilut euroa. investointisuunnitelma tehty, rahoitusosuudet haettu, korkomenojen ennakoitavuus ja riskit hallinnassa hallinto- ja talousjohtaja, kaupunginjohtaja, tekninen johtaja Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin talous tasapainossa Keskuskeittiön rakentaminen. Energiankulutuksen ja biojätteen määrän vähentäminen. Keskuskeittiön rakentaminen käynnistyy. Henkilöstö on mukana jo suunnitteluvaiheessa. Varaudutaan rakennusaikaisiin tila-, kustannus- ym. tarpeisiin sekä riittävään henkilöstömitoitukseen. Keskuskeittiön rakentaminen käynnistyi suunnitelman mukaan. Henkilöstö on ollut mukana suunnitteluvaiheessa ja henkilöstölle on järjestetty muutoskoulutusta, joka jatkuu vuonna Väistötilat toimivat suunnitelman mukaan. suunnitelma valmis, toteutus käynnistynyt ruokapalvelupäällikkö, tekninen johtaja Aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset Ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen/tiedonkulun huomattava parantaminen. Sähköiset palvelut ja tiedottaminen lisäävät päätöksenteon avoimuutta ja helpottavat asiointia. Tehdään ulkoista ja sisäistä tiedottamista koskeva suunnitelma. Viestintäsuunnitelma valmistui, hyväksyttiin ja otettiin käyttöön loppuvuodesta suunnitelma valmis, toteutus käynnistynyt tiedotussihteeri, kaupunginjohtaja, kehittämispäällikkö ja toimialajohtajat Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne Kaupunkikeskustan kehittäminen Keskustan kehittämistyö käynnistetään ja keskustaan sijoittuu uusia palveluyrityksiä Kaupunkikeskustan yhteistyöorganisaation perustamista valmisteltiin yleisötilaisuudessa ja elinkeino-ohjelman päivitystyön yhteydessä. Kaupunkikeskustan tiivistäminen ja ajanmukaistaminen valittiin yhdeksi elinkeino-ohjelman kärkitavoitteista. Tavoitteen sisälle määriteltiin kymmenen konkreettista toimenpidettä, joita toteutetaan monitoimialallisesti vuosina

38 Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupunkikeskustan toimijaverkosto on luotu ja kehittämisen tavoitetila määritelty. kehittämispäällikkö Päämäärä Monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne Suunnittelukauden tavoite Työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen Talousarviovuoden tavoite Uusien työpaikkojen määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin työvoiman kasvu Toteutuma Työpaikkaomavaraisuus v oli 90 % ja v se oli 87 %, joten tavoitteeseen ei päästy. Arviointikriteeri/mittari Työpaikkaomavaraisuus kasvaa 2 % -yksikköä vuositasolla Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja ja kehittämispäällikkö KAUPUNGINHALLITUKSEN ALAISET TEHTÄVÄT ILMAN ERIKOISSAI- RAANHOITOA, KARVIAISTA JA PUHTIA Kaupunginhallituksen alaisten vastuualueiden (pois lukien erikoissairaanhoito, Karviainen ja Puhti) toimintatuotot ylittivät talousarvion euroa. Suurin ylitys johtui 38

39 käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toimintamenot alittivat talousarvion euroa ja toimintakate alittui euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. KAUPUNGINHALLITUKSEN ALAISTEN TEHTÄVIEN TALOUDELLINEN TO- TEUTUMA VASTUUALUEITTAIN 1 Luottamustoimihallinto ja Kaupunginjohto Ulkoiset ja sisäiset Luottamustoimihallinnon ja kaupunginjohdon toimintatuotot ylittivät tarkistetun talousarvion euroa. Toimintatuottoihin sisältyvät pysyvien vastaavien myyntivoitot euroa sekä eduskuntavaalien tuki euroa. Toimintamenot alittivat talousarvioon varatun määrärahan euroa, joten vastuualueet saavuttivat valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet. Perustelutekstit Luottamustoimihallinnon ja konsernijohdon vastuualueet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, keskusvaalilautakunta, kaupunginjohtaja sekä kaupunginhallituksen päätöksellä jaettavat avustukset, jäsenmaksut, muut yhteistoimintaosuudet, osuus verokustannuksiin, käyttövarausmääräraha, kaupungin yhteiset projektit ja varautuminen poikkeusoloihin Vuoden 2011 huhtikuussa pidettiin eduskuntavaalit. Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 2,5 henkilötyövuotta kaupunginjohtaja hallintopäällikkö 0,5 johdon sihteeri Vastuuhenkilöt: hallintopäällikkö ja kaupunginjohtaja 2 Hallinto- ja talouspalvelut Ulkoiset ja sisäiset Hallinto- ja talouspalvelujen vastuualueen toimintakate alitti talousarvion euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. Henkilöstöpalvelujen nettokustannukset euroa on jaettu vakituisen henkilöstön suhteessa sisäisinä menoina toimialoille, vastuualueille ja kustannuspaikoille. Kun tuotteistamisen 39

40 laskentaperusteet varmistuvat, jaetaan kaikki hallinto- ja talouspalvelut sisäisinä menoina toimialoille, vastuualueille, kustannuspaikoille ja tuotteille aiheuttamisperiaatteella vuoden 2012 aikana. Perustelutekstit Hallinto- ja talouspalvelujen vastuualue: ulkoiset ja sisäiset asiakaspalvelut, asianhallintapalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tarkastuslautakunta ja tiedottamispalvelut Ulkoiset ja sisäiset asiakaspalvelut: Palvelupiste Serveri, postitus, kopiointi, toimistotarvikevarasto, rakennusvalvonnan sekä mittaus- ja kiinteistötoimen asiakaspalvelut. Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 4,2 henkilötyövuotta. kolme asiakassihteeriä yksi lupasihteeri hallinto- ja talousjohtaja 0,20 Asianhallintapalvelut: Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien valmistelu ja täytäntöönpano sekä sihteeripalvelut toimielimissä, kirjaamo ja tietopalvelut sekä arkistointi, dokumenttien ja sopimusten hallinta, hallinnon asiantuntijapalvelut Nummi-Pusulan kunta osti hallintopäällikön työpanoksesta 40 % asti ja hallinto- ja talousjohtajan työpanoksesta 40 % asti henkilöstöasioiden, valmiussuunnitelmien ja varautumisen osalta. Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 3,7 henkilötyövuotta. hallintopäällikkö 0,5 yksi tietopalvelusihteeri kaksi asianhallintasihteeriä hallinto- ja talousjohtaja 0,20 Henkilöstöpalvelut: Palkka- ja eläkeasiamiespalvelut, palvelussuhdeneuvonta, paikalliset järjestelyerät, työterveyshuolto, yhteiskoulutukset, henkilöstöetuudet, merkkipäiväsääntö, pääluottamusmies- ja työsuojelutoiminta, yhteistoiminta sekä TYHY -toiminta. Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 2,2 henkilötyövuotta. kaksi henkilöstösihteeriä hallinto- ja talousjohtaja 0,20 Työsuojelupäällikön palvelut on hankittu Puhdilta alkaen. Talouspalvelut: Ulkoinen ja sisäinen laskenta, talousarvion ja tilinpäätöksen laadinta, talous- ja muut tilastot, talouden raportointi ja seuranta, laskutukset, talouden ja rahoituksen ohjaus, ennakointi, analysointi, suunnittelu ja kehittäminen Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 5,2 henkilötyövuotta. viisi talous- ja laskentasihteeriä hallinto- ja talousjohtaja 0,20 40

41 Tiedottamispalvelut: koko kaupungin sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen yhteistyössä toimialojen ja luottamushenkilöiden kanssa Työpanoksen määrä vuonna 2011 on 1,2 henkilötyövuotta. yksi tiedotussihteeri hallinto- ja talousjohtaja 0,20 Vastuuhenkilöt: hallinto- ja talousjohtaja ja hallintopäällikkö 3 Elinkeinopalvelut Ulkoiset ja sisäiset Elinkeinopalvelujen vastuualueen toimintakate alitti talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. Eron syntymiseen vaikuttivat mm. hyvin onnistuneet yhteistyöprojektit, joissa toimintatuotot ylittyivät , sekä yritysneuvontapalveluiden järjestämisen menojen alittuminen lähes eurolla. Perustelutekstit Elinkeinopalvelujen vastuualue: kaupungin markkinointi, yhteistyössä verkosto-organisaation kanssa tuotettavat elinkeino- ja yritysneuvontapalvelut, elinkeinoympäristön kehittämistehtävät ja edunvalvonta, yhteistyöprojektit sekä työmatkalippu ja asiointiliikenteen hallinnointi Elinkeinotoimi toteuttaa valtuuston hyväksymää elinkeino-ohjelmaa, joka päivitettiin syksyllä 2011 vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja uusittua kaupunkistrategiaa. Elinkeinoelämän toimintaympäristön muutokset näkyivät erityisen alhaisena uusien yritysten perustannan nettomäärällä. Uusia yrityksiä perustettiin 39 ja rekisteristä poistettiin 29. Yritysneuvontapalveluiden uusina yhteistyökumppaneina aloittivat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum KEUKE ja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, joiden yritysneuvojat ja asiantuntijat ovat karkkilalaisten yrittäjien ja yrittäjyyttä harkitsevien käytössä. Kaupunkimarkkinoinnissa panostettiin erityisesti uuden Aurinkorinteen asuntoalueen lanseeraukseen. Joukkoliikenteen kehittämiseksi aloitettiin paikallinen joukkoliikennetyöryhmä, joka käyttää asiantuntijanaan seudullista henkilöliikennelogistikkoa ja joka osallistui seudullisen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Työpanos vuonna 2011 on kaksi henkilötyövuotta. kehittämispäällikkö elinkeinosihteeri Elinkeinopalvelujen vastuuhenkilö on kehittämispäällikkö. 4 Ruokapalvelut Ulkoiset ja sisäiset 41

42 Ruokapalvelujen vastuualueen toimintakate alitti talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. Perustelutekstit Ruokapalvelujen vastuualue: Ruokapalvelujen tuottaminen sivistyspalevluille (koulut ja päiväkodit), perusturvakuntayhtymä Karviaiselle (terveyskeskus, palvelukeskus ja Toivokoti, kotihoidon ateriapalvelut) sekä henkilöstöruokailu ja kokoustarjoilut kaupungin, Karviaisen ja Puhdin henkilöstölle Uuden keskuskeittiön toiminnallinen suunnittelu tehtiin vuoden 2011 aikana. Palvelukeskuksen sisäinen laskutus hoidettiin kassapankkijärjestelmällä ja luovuttiin paperitositteista. Uusi omavalvontajärjestelmä toteutui 100 %:sti kaikissa ruokapalvelun toimipisteissä. Biojätteen määrä minimoitiin. Henkilöstön koulutusta kohdennetaan palvelukeittiöiden ruokapalveluhenkilökuntaan. Ruokapalvelut oli mukana tuotteistuksen pilottikohteena ja talousarvion rakennetta tarkennettiin palvelukeittiöiden osalta. Ruokapalvelujen vastuuhenkilö on ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö. Ruokapalvelun tuotettujen aterioiden määrät 42

43 5 Maataloustoimi Maataloustoimelle varatut määrärahat alittivat talousarvion euroa. Perustelutekstit Maataloustoimi hoitaa valtion maataloushallinnon paikallisviranomaistehtävät, perustana EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS). Karkkilan lomituspalvelut on hankittu vuonna 2011 Hämeenlinnan kaupungilta ja maataloustoimen hallinto Lopen kunnalta. 43

44 2 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PUHTI TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TEHTÄVÄT Liikelaitoskuntayhtymä Puhti tuottaa jäsenyhteisöilleen laadukkaat ja kustannustehokkaat tukipalvelut. Palveluvalikoimaan kuuluvat laskenta-, palkanlaskenta, puhelin- ja tietohallintopalvelut sekä työsuojelupäällikköpalvelut Karkkilan kaupungille, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnille sekä perusturvakuntayhtymä Karviaiselle. TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Keskeinen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Keskeinen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Sujuvat ja joustavat palveluprosessit Yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat toimintatavat Palvelutuotannon kehittäminen, tehostaminen ja jäsenyhteisöjen palvelujen yhdenmukaistaminen Puhti on tuottanut jäsenyhteisöilleen yhdenmukaiset ja laadukkaat palvelut. Kehittämiseen ei ole panostettu kovin paljon, koska Nummi-Pusulan kuntaliitos on aiheuttanut epävarmuutta Puhdin toiminnan jatkolle. Asiakkaiden arvio Hallinto- ja talousjohtaja, Puhdin johtaja Kustannustehokkaat ja toimivat palvelut Palvelutuotannon hinta vuoden 2010 tasolla tai alempana 44

45 Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kustannusten kasvun pysähtyminen Talousarvio ylittyi euroa, joten tavoitetta ei saavutettu. talousarvio ei ylity ja kustannukset kääntyvät laskuun Hallinto- ja talousjohtaja, Puhdin johtaja Ulkoiset ja sisäiset Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin toimintamenot on esitetty yllä olevassa taulussa ulkoisina menoina ja toimintatuotot sisäisinä tuloina. Puhdin toimintamenot on jaettu toimialoille, vastuualueille ja kustannuspaikoille sisäisinä menoina aiheuttamisperiaatteella. Karkkilan kaupunki esitti Puhdin 2011 talousarvioon euron säästötavoitteen, jota Puhti ei saavuttanut. Toimintamenot ylittivät talousarvion euroa. Puhdin toiminnasta vastaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja ja kaupungin vastuuhenkilö on hallinto- ja talousjohtaja. 3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN Perusturvakuntayhtymä Karviainen tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkunnille. Lisäksi tavoitteena on pitää palvelujen laatu ja saatavuus vähintään sillä tasoilla kuin ne olivat kunnan omana palveluna sekä kustannuskehitys maltillisena. TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin talous tasapainossa Palvelut priorisoitu ja rakenteet uudistettu Talousarvion mukainen palvelurakenne ja kustannuskehyksessä pitäytyminen vuonna 2011 Karviaiselle myönnettiin lisämäärärahaa euroa ja nettoylitys oli siitä huolimatta vielä euroa, joten taloudellista tavoitetta ei saavutettu. Kaupungin maksuosuus toteutuu alkuperäisen talousarvion mukaisesti Kaupunginjohtaja Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Kaupungin talous tasapainossa Kustannustehokkaat kotikunnassa tuotetut asumispalvelut Asumispalvelujen tahtotila määritelty ja toteuttaminen käynnistetty Vanhusten asumispalveluyksikön suunnittelu on käynnistynyt 45

46 Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö ja ARA:n rahoituspäätös saatu. Toteutus käynnistyy v Asumispalveluselvitys on tehty ja yhteistyötaho valittu Kaupunginjohtaja Päämäärä Tiivis kaupunkirakenne ja alueyhteistyö Suunnittelukauden tavoite Toimivat ja kotikaupungista saavutettavissa olevat lääkärien vastaanottopalvelut Talousarviovuoden tavoite Lääkärin ja sairaanhoitajan -työparimalli käynnistetty Toteutuma Työparimalli on käynnistynyt syksyllä Arviointikriteeri/mittari Toimivat vähintään kolmen työparin vastaanottopalvelut Karkkilan terveysasemalla Vastuuhenkilö Kaupunginjohtaja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio ja vuosisopimus vuodelle 2011 sekä palvelutasosuunnitelma vuosille hyväksytään samansisältöisenä kuntayhtymän hallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa. Asiakirjoissa hyväksytään mm. resursointi, palveluverkko ja palvelutasotavoitteet kunnittain. Palvelutasotavoitteet perustuvat pitkälti valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan, jonka tavoitteena on, että 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3) Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Keskeisimmät palvelutarpeet kohdistuvat ikääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Ikäihmisten palvelujen rakenteelliset muutokset jatkuvat siirtämällä palvelutarjontaa laitoshoidosta enemmän avo- ja asumispalvelujen suuntaan. Lainsäädännölliset muutokset erityisesti vammaispalvelujen osalta lisäävät kuntayhtymän ja kuntien velvollisuuksia järjestää palveluja kuntalaisille. Lääkärien vastaanottotoiminta organisoidaan talousarviovuodenaikana Karkkilassa työparimallin mukaan, minkä uskokotaan lisäävän palvelujen saatavuutta ja laatua sekä helpottavan virkojen vakinaista täyttämistä. Vanhusten asumispalvelujen kartoitusta ja kehittämistä varten on syksyllä 2010 perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on mm. selvittää nykyisten palvelujen riittävyys ja tehdä ehdotus kasvavan palvelutarpeen tyydyttämisestä Karkkilassa. Karviaisen talousarvio on tehty erittäin haasteellisessa tilanteessa. Menojen kasvunäkymä oli talousarviota tehtäessä hyvin voimakas. Kaupungin taloudellisten voimavarojen ja kaupungin omien toimialojen tiukkojen budjettivaatimusten vuoksi myös Karviaisen budjettia on kaupungin ja kuntayhtymän edustajien kanssa leikattu. Jotta Karviaisen talousarvio Karkkilan osalta toteutuu ilman lisämäärärahavaatimuksia, on kuntayhtymän erityisen tarkoin huolehdittava toiminnan tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. 46

47 Karkkilan kaupunki myönsi perusturvakuntayhtymä Karviaiselle euron lisämäärärahan. Karviaisen toimintakuluihin sisältyvät Karviaisen järjestämät palvelut sekä eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Toimintatuottoina on perustoimeentulotuen valtionosuus , joka on 50 % Karviaisen maksamista toimeentulotukimenoista sekä elatustuen korvaukset Karviaisen toiminnasta vastaa kuntayhtymän johtaja ja kaupungin vastuuhenkilö on kaupunginjohtaja. 4 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon vastuualueelle myönnettiin lisämäärärahaa euroa. Määräraha alittui euroa johtuen Hus:n ylijäämän palautuksista, kalliin hoidon tasauksesta sekä todellisen palvelukäytön alituksesta. Erikoissairaanhoidon, perusterveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset 47

48 5 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TEHTÄVÄT Kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävänä on huolehtia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Vapaa-aikalautakunnan tehtävänä on huolehtia vapaa-aikapalvelujen järjestämisestä. TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Päämäärä Kaupungin talous on tasapainossa Suunnittelukauden Sivistystoimen palvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Vastuualueiden yhteistoimintaa ja maksullisia palveluja ke tavoite hitetään ja monipuolistetaan. Talousarviovuoden tavoite Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen palveluverkkoselvitysprosessin tuloksena esitettyjä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia toteutetaan. Työväenopisto lisää yrityksille ja yhteisöille suunnattua koulutusta. 48

49 Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen perusteella otettiin käyttöön uusi johtamisjärjestelmä Säästöt vuodessa. Toteutuneet euromääräiset säästöt/tulot Vastuualuepäälliköt Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne Sivistystoimi tarjoaa ihmisen koko elämänkaaren kattavan kasvatus- oppimis-, harrastus-, kulttuuripalvelujen verkoston ja aikaansa seuraavana toimijana tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Saatavaa hankerahoitusta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hankerahaa saatu euroa perusopetusryhmien pienentämiseen, romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen, tehostetun ja erityisentuen kehittämistoimintaan, etsivään nuorisotyöhön, nuorten pajatoiminnan kehittämiseen, kirjaston sekä työväenopiston kehittämiseen. Hankkeiden ja rahoituksen määrä Vastuualuepäälliköt Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne Sivistystoimen keskeisenä tehtävänä on lisätä kaupunkilaisten ympäristöosaamista ja -tietoisuutta. Energiansäästöohjelmaa toteutetaan arjessa. Kaupunkilaisille järjestetään ympäristöosaamista tukevaa koulutusta ja tiedotusta. Erillisten raporttien tekeminen ei ollut tarkoituksenmukaista, vaan on panostettu enemmän arjessa toteutettavaan energiansäästöön ja ympäristökasvatukseen. Energiasäästöohjelman toteutumisen raportit ja tilaisuuksien määrä Vastuualuepäälliköt Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteutuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset Sivistystoimen keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä kaupunkilaisten aktiiviselle ja omaehtoiselle osallistumiselle, toiminnalle ja itsensä kehittämiselle. Sivistystoimi järjestää nuoria osallistavaa monipuolista toimintaa yhteistyössä Karviaisen, yritysten, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa sekä tukee nuorten oma-aloitteista elämänhallintaa ja kasvua aikuisuuteen. Etsivä nuorisotyö käynnistettiin hankerahoituksen turvin. Etsivä nuorisotyö käynnistetty, työharjoittelijoiden määrä vuodessa sivistystoimessa. Vastuualuepäälliköt 49

50 Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintakate ylitti talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitovaa taloudellista tavoitetta ei saavutettu. 50

51 Vapaa-aikalautakunnan toimintakate ylitti talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitovaa taloudellista tavoitetta ei saavutettu. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMAT VASTUUALUEITTAIN 1 Kasvatus- ja vapaa-aikalautakunnan hallinto Ulkoiset ja sisäiset Kasvatus- ja vapaa-aikalautakunnan alaisen hallinnon määräraha alitti talousarvion euroa, johtuen sivistystoimenjohtajan palkkamäärärahojen säästymisestä edellisen johtajan irtisanouduttua huhtikuussa ja uuden aloittaessa

52 Perustelutekstit Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen hallinto antaa vastuualueiden tarvitsemaa taloushallinnon tieto-taitoa ja vastaa toimialan tuotepohjaisen budjetoinnin valmistelusta. Hallinto kehittää, koordinoi ja vahvistaa vastuualueiden keskinäistä yhteistyötä sekä koordinoi vastuualueiden yhteistyötä ympäristöasiasoissa ja huolehtii omalta osaltaan ympäristötavoitteiden toteutumisesta omassa toiminnassaan. Hallinto kehittää toimialan omaa ulkoista tiedottamista yhdessä kaupungin tiedotusvastaavien kanssa. Tavoitteena on, että hallinto tukee toimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät hoidetaan järkevällä ja joustavalla tavalla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan käsittelyyn tulevat asiat valmistellaan niin, että ne ovat käsittelyssä kahden kuukauden kuluessa vireille tulosta. Hallinnon tehtäviä on hoidettu perustelutekstien mukaisesti, mutta toimintaan on jonkin verran vaikuttanut henkilövaihdokset ja -vajaukset. 2 Koulutus Ulkoiset ja sisäiset Koulutuksen vastuualueen toimintakate ylittyi euroa, johtuen useista eri tekijöistä. Opettajien palkat ylittivät talousarvion noin eurolla. Syksyllä 2011 jouduttiin perustamaan uusi kehitysvammaisten opetusryhmä, joka aiheutti kolmen henkilön henkilöstölisäyksen. Koulutuksen vastuualueelle saatiin useita hankerahoituksia, jotka aiheuttivat myös toimintamenojen lisäystä. Sairaus- ja vanhempainvapaiden kustannukset lisääntyivät enemmän kun oli budjetoitu. Perustelutekstit Koulut tarjoavat laadukasta ja yksilöiden tarpeet huomioivaa opetusta varhaisen tuen ja tehokkaan ohjauksen avulla. Kelpo-hankkeen myötä on kehitetty mallit yksilöllisen tuen tarpeen havaitsemiselle ja monipuolisen tuen tarjoamiselle esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Palveluverkkoselvityksen tuloksia toteutetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä on uudistettu ja toiminnan kehittäminen aloitettu uudella henkilöstöllä. Koulutoimi on hakenut aktiivisesti ulkopuolista hankerahoitusta ja onnistunut siinä hyvin. Uusi sivistystoimenjohtaja aloitti työssään Kouluissa on järjestetty kestävän kehityksen huomioivaa opetusta opetussuunnitelman mukaisesti. Koulujen oppilaskuntatoimintaa on kehitetty koulujen toiminnassa oppilaiden osallisuutta lisäämällä. Perusopetuksessa on toteutettu yhden oppilaaksi ottoalueen toimintatapaa, jolla on mahdollisuus vaikuttaa koulutilojen tehokkaampaan käyttöön. 52

53 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen on jatkunut tukemalla koulujen alkuopetusta ja varhaiskasvatusta yhteistyöhön. Kerhotoiminnan kehittämistä on jatkettu hankerahalla. Perusopetuslain muutoksesta aiheutunut valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden muutos on tuonut velvoitteen päivittää paikalliset opetussuunnitelmat. Paikalliset opetussuunnitelmat on päivitetty yhtä lukua lukuun ottamatta ja otettu käyttöön Alueellinen OSAAVA -hanke on painottunut johtajakoulutukseen, johon on osallistunut koko rehtorikunta sekä sivistystoimenjohtaja. Koulutuskokonaisuus jatkuu seuraavana vuonna. Talousarvion sisältämät henkilöstölisäykset: Kehitysvammaisten uuteen luokkaan on lisätty yksi opettajan tehtävä ja kaksi avustajan tehtävää. Lisäksi opetuksen tukemiseen on ollut välttämätöntä käyttää määräaikaista avustajapalvelua. Hankkeisiin on myös varattu lisäresurssia. Koulutuspalvelujen vastuuhenkilöt: koulujen rehtorit 3 Varhaiskasvatus Ulkoiset ja sisäiset Varhaiskasvatuksen vastuualueen toimintakate pysyi lähes talousarviossa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. Perustelutekstit Varhaiskasvatus järjestää tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen kanssa uudistetun palveluverkon avulla laadukasta, tehokasta ja taloudellista toimintaa sekä osallistuu yhteistyössä koulutoimen, Karviaisen ja lähikuntien kanssa kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Varhaiskasvatus toteuttaa yksiköihin laadittuja ympäristöohjelmia ja kehittää niitä. Esiopetusoppijat osallistuvat oppilaskuntatoimintaan. Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmää muutettiin Uuden johtamisjärjestelmän sekä uusien johtajien toimintaa on käynnistetty koko syyskausi. Johtamisjär- 53

54 jestelmän on laskettu tuottavan kustannussäästöjä henkilövähennysten kautta. Päivähoitopalveluiden tarve on kasvanut keskimäärin vajaan yhden osaston (laskennallisesti n. 21 hoitopaikkaa) verran tänäkin vuonna. Hoitotarpeen lisääntymisen erityispiirteenä on ollut pienten lasten (alle 3v) suhteellinen määrän kasvu. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuuhenkilöt: varhaiskasvatusyksikön johtajat 54

55 4 Vapaa-aikalautakunnan hallinto Ulkoiset ja sisäiset Vapaa-aikalautakunnan hallinnon määrärahojen käyttö oli talousarvion mukainen. Vapaa-aikalautakunnan alainen hallinto antaa vastuualueiden tarvitsemaa taloushallinnon tieto-taitoa ja vastaa toimialan tuotepohjaisen budjetoinnin valmistelusta. Hallinto kehittää, koordinoi ja vahvistaa vastuualueiden keskinäistä yhteistyötä sekä koordinoi vastuualueiden yhteistyötä ympäristöasiasoissa ja huolehtii omalta osaltaan ympäristötavoitteiden toteutumisesta omassa toiminnassaan. Hallinto kehittää toimialan omaa ulkoista tiedottamista yhdessä kaupungin tiedotusvastaavien kanssa. Vapaa-aikahallinnon alueen toimintaa on vaikeuttanut vapaa-aikasihteerin virkavapaa, jonka ajaksi ei ole saatu täyttölupaa. Tehtäviä on jaettu ja päävastuu on ollut sivistystoimenjohtajalla. Henkilöstöresurssilla on pystytty vain välttämättömimpien toimintojen ylläpitämiseen. 5 Vapaa-aikatoimi Ulkoiset ja sisäiset Vapaa-aikatoimen vastuualueiden toimintakate ylittyi euroa, johtuen useista eri syistä. Noin kolmannes ylityksestä johtuu nuorisopajan talousarviota pienemmästä palveluiden myyntitulosta. Noin neljänneksen syynä on kahden velvoitetyöllistetyn palkkaaminen (palkkakustannukset vähennettynä palkkatuella). Loppuosa toimintakatteen ylityksistä johtuu kirjaston, museo- ja kulttuuritoimen sekä nuoriso-, liikuntaja työpajatoiminnan toimintamenojen ylityksistä. Perustelutekstit Kirjastotoimi Kirjaston taloudellisuus (Taloudellisuus = (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + lainaus) pidetään kansallista keskiarvoa parempana. Kirjasto on hakenut ja saanut ulkopuolista hankerahoitusta olemassa olevien resurssien puitteissa ydintoimintoja vaarantamatta. Kaupunkilaisten ympäristöosaamista tu- 55

56 kevaa aineistoa on hankittu kirjaston kokoelmaan asiakaslähtöisyys ja kokoelmanhoidolliset periaatteet huomioon ottaen. Kirjasto on tukenut kokoelmapolitiikallaan ja toiminnallaan kaupunkilaisten aktiivista ja omaehtoista osallistumista, itsensä kehittämistä ja harrastustoimintaa. Työväenopisto Työväenopiston tulopohjaa laajennettiin tarjoamalla yrityksille ja yhteisöille suunnattua maksupalvelukoulutusta. Työväenopisto on hakenut ja saanut ulkopuolista hankerahoitusta olemassa olevien resurssien puitteissa ydintoimintojaan vaarantamatta. Työväenopisto on järjestänyt ympäristöosaamista tukevia kursseja. Työväenopiston opetustarjonta innostaa kaupunkilaiset harrastamaan, opiskelemaan ja vaikuttamaan. Museo- ja kulttuuritoimi Museo- ja kulttuuritoimen palvelut toteutettiin kehittämällä yhteistyötä maakunnan muiden ammatillisesti hoidettujen museoiden kanssa. Museo- ja kulttuuritoimi on hakenut ulkopuolista hankerahoitusta olemassa olevien resurssien puitteissa keskeisiä toimiaan vaarantamatta. Museo- ja kulttuuritoimi edistää kulttuuriperintötietoisuutta sidosryhmien ja asiakkaiden keskuudessa. Museo- ja kulttuuritoimi kannustaa kaupunkilaisia kulttuuriperinnön aktiiviseen ja omatoimiseen vaalimiseen. Nuoriso- ja liikuntatoimi Nuoriso- ja liikuntatoimen sekä Ruukinpajan maksullisia palveluita on pyritty kehittämään. Nuoriso- ja liikuntatoimi on hakenut ja saanut ulkopuolista hankerahoitusta toimintojen kehittämistä varten. Ruukinpajalla ja nuorisotilassa toteutetaan laadittuja ympäristötavoitteita ja niiden mukaisia toimintasuunnitelmia vähentämällä energiankulutusta ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrää lajittelun ja kierrätyksen avulla. Nuorisotoimi ja Ruukinpaja tukevat toiminnallaan nuorten oma-aloitteista elämänhallintaa. Liikuntatoimen palveluilla kannustetaan aktiiviseen liikunnalliseen elämäntapaan. Vapaa-aikatoimi on toteuttanut perustelutekstien mukaista toimintaa. 56

57 Vapaa-aikapalvelujen vastuuhenkilöt: kirjastonjohtaja, museonjohtaja, työväenopiston rehtori ja vapaa-aikasihteeri 6 Tekniset ja ympäristöpalvelut TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TEHTÄVÄT Teknisen ja ympäristölautakunnan vastuulla on huolehtia kaupungin maankäytön suunnittelusta, yhdys kuntateknisten palveluiden tuottamisesta, tilapalvelusta, ympäristönsuojelusta ja ym päristöterveydenhuollosta sekä rakennusvalvontaan liittyvistä tehtä vistä tavoitteenaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä Karkkila, joka on haluttu paikka asua ja yrittää. Tähän tavoitteeseen päästään pitkäjänteisellä toiminnan suunnittelulla ja ohja uksella strateginen suunnittelu vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja toimintasuunnitelmat talousarvion käyttösuunnitelmat, toiminnalliset tavoitteet ja työoh jelmat, jatkuva seuranta ja kehittäminen TOIMIALAN SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne Kaavoitusohjelmaa tuetaan määrätietoisella raakamaan hankinnalla. Raakamaan hankinta strategiassa asetettujen tavoitteiden/mittareiden mukaisesti 13,0 ha Hankittu raakamaa Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Päämäärä Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne Suunnittelukauden tavoite Kaavoitusohjelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymiin maapoliittisiin linjauksiin. Talousarviovuoden tavoite Kaavoitussuunnitelman, -ohjelman ja katsauksen laatiminen sekä kaavoitusohjelman toteuttaminen. Toteuma Kaavoitussuunnitelma ja katsaus, KH hyväksynyt Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava ja yleiskaavan muutos, valtuusto hyväksynyt Aurinkorinteen asemakaava ja asemakaavan muutos, vahvistunut Haapalan Kumpumetsän alueen asemakaavan muutos, vahvistunut 57

58 Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Keskustan asemakaavan muutokset I II / Kahilaisentie, luonnos YMLA / Helsingintie, neuvottelut ovat käynnissä Palvelukeskuksen asemakaavan muutos, siirtyy vuodelle 2012 Nahkion asemakaavan muutos / Nahkio, Ainolankatu, OAS valmistunut, tilanne katsotaan myöhemmin Sudetin alueen asemakaavan muutos, OAS nähtävillä Takkointie Valtatie asemakaavan muutos, OAS nähtävillä Teollisuuskylän asemakaava ja asemakaavan muutos I / Yrittäjäntie, eteläinen, vahvistunut Teollisuuskylän asemakaava ja asemakaavan muutos II / Metallimiehenkatu, ehdotus nähtävillä Kaavoitussuunnitelma, -ohjelma ja katsaus valmiit. Kaavoitusohjelman toteutuminen. Kaavoituspäällikkö Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin talous tasapainossa Kiinteistöveropohjaan vaikuttavat kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt ja rakennukset ovat keskeisiltä osin rekisterissä. Projektin tavoitteeksi on asetettu saada 90 95% kiinteistöistä tarkastettua ja niiden käyttötarkoitusta sekä ilmoittamattomia rakennuksia inventoitua. Rakennus- ja kiinteistörekisterien ajantasaistamishanke on käynnistynyt. Tarkastuksia tehdään paikan päällä laadittujen reittisuunnitelmien mukaisesti. Tarkastusten ajankohdasta ja tarkastettavien alueiden sijainnista ilmoitetaan verkkosivuilla. Tavoite on saada noin 250 kiinteistön rekisteritiedot korjatuksi. Mittausosasto on suorittanut mittauksia noin 90 kiinteistöllä. Yhdellä kiinteistöllä on saattanut olla jopa 6 selvitettävää rakennusta. Rakennusvalvonta on selvittänyt n. 30 kiinteistön rakennuskannan. Tarkastettujen kiinteistöjen ja rakennusten määrä, suunnitelmavuosina kiinteistöverotuoton kasvuprosentti. Vastaava rakennustarkastaja Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne Ohjelman avulla selvitetään vedenottamoiden lähiympäristön lisäksi koko pohjavesialueen pohjaveden tila. Ennakkoseurantaan valitaan havaintopisteet siten, että mahdollinen vedenlaadun heikentyminen kyetään havaitsemaan jo ennen kuin vesi kulkeutuu vedenottamolle. Talousarviovuoden tavoite Pohjavesien ennakkoseurantaohjelma valmis Toteuma Perusselvitykset valmiit. Ohjelman laatiminen jatkuu v Arviointikriteeri/mittari Ohjelma valmis Vastuuhenkilö Tekninen johtaja ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Kaupungin talous tasapainossa. Strategian tavoitteena on optimaalinen omistajapolitiikka, jossa myyntitavoitteen mukaan kaupungille tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Toimitilastrategia valmis 58

59 Toteuma Toimitilastrategia valmistuu 5 / 2012 Arviointikriteeri/mittari Strategia valmis Vastuuhenkilö Rakennuttamispäällikkö Päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden tavoite Toteuma Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis kaupunkirakenne. Jätevedenpuhdistamo saavuttaa vaatimusten mukaisen tuloksen ympäristön ja vesistön kannalta. Jätevedenpuhdistamon nykyaikaistaminen ja saneeraus lupaehtojen mukaiseksi. Hankkeen 1. vaihe valmistui suunnitelmien mukaisesti, koko hanke valmistuu 11 / Nykyaikaistamisen ja saneeraustyön 1. vaihe valmis. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Teknisen lautakunnan toimintakate alitti tarkistetun talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. 59

60 Ympäristölautakunnan toimintakate alitti tarkistetun talousarviomäärärahan euroa, joten valtuustotason sitova taloudellinen tavoite saavutettiin. TOTEUTUMA VASTUUALUEITTAIN 1 Teknisen ja ympäristötoimen hallinto Ulkoiset ja sisäiset 60

61 Perustelutekstit Teknisen ja ympäristötoimen hallinto vastaa toimialan johtamisesta, demokratia-, talous- ja toimisto pal veluista (osin) sekä talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelutyöstä. Teknisen johtajan vastuulla on myös huolehtia henkilöstön toi minta edellytyksistä ja työhyvinvoinnista, huomioiden henkilöstön fyysi nen, psyykkinen ja sosiaalinen kunto, osaamisen kehittäminen, myönteinen asen noituminen sekä hyvä työmotivaatio. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Teknisiä ja ympäristöpalveluja pystyttiin tuottamaan pääosin riittävin ja suunnitelluin henkilöresurssein. Toimialan talousarvio alittui selvästi sekä käyttötalous- että investointipuolella. Tämä johtui tiukan budjettikurin lisäksi suunnitelmallisesta ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Henkilöstöresurssien täydentymisen myötä toimiala pystyi reagoimaan hyvin keskeisiin peruspalvelutarpeisiin ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistymisen myötä asetetut laadulliset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Muu toiminta Kaupunginhallituksen syyskuussa 2008 toimeksi antama organisaatioselvitystyö oli hallituskäsittelyssä keväällä 2011 ja erillisen työryhmän tehtäväksi annettu kehittämisehdotusten loppuunsaattaminen toteutettiin suunnitellusti vuoden 2011 loppuun mennessä. 2 Liikenneväylät ja yleiset työt Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Toiminnan tavoitteena on säilyttää liikenneverkoston ja turvallisen liikenneympäristön ylläpidon taso. Liikenneväylien investointiohjelma on kytketty maankäyttöön ja vesihuoltolaitoksen tarpeisiin. Kaupungin väylien kunnossapito on järjestetty siten, että keskustan kp1-luokan katujen A-luokan kevyenliikenteen väylien auraukset hoitavat urakoitsijat alueurakkana, mutta eri urakoitsijat tekevät eri kunnossapitotöitä myös tuntihintaperusteisesti muilla kunnossapitoalueilla erityisesti poikkeuksellisten sääolojen kohdalla. Kaupunki suorittaa omana työnä erilaisia kunnossapitotehtäviä sekä talvella että kesällä, esimerkiksi liukkauden torjuntaa, aurausta ja hiekoitusta sekä lanausta ja pölynsidontaa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Edellisen vuoden henkilöstövaje heijastui osittain vieläkin investointiohjelman toteuttamiseen. Investointiohjelmaa muutettiin suunnitelmallisesti ja perustellusti kesken 61

62 vuotta ja näin saatiin investoinnit toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttötalousmenojen osalta talousarvio alittui selvästi. Osa kunnallisteknisistä investointikohteista jäi kesken talven aikaisen tulon takia. Katuvalojen ohjausjärjestelmää uudistettiin edelleen, johon myönnettiin myös takautuvaa valtion avustusta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Peruskunnallistekniikkaa uusittiin Kaskikadulla. Uutta väyläverkkoa rakennettiin maltillisesti. Uuden Aurinkorinteen alueen katujen rakentaminen käynnistettiin 2011 lopulla. Karkinpolku rakennettiin Haapalaan ja tiegeometriaa oikaistiin Äijänkorventiellä ja tasausta parannettiin Kumpeentiellä. Päällystystöitä toteutettiin sekä ajoratojen että kevyen liikenteen väylien osalta. Keskeisimpiä kohteita olivat Lemmointie, Huhdintie välillä Syrjäsenkatu-Terveyskeskus ja Vattolantie. Lisäksi toteutettiin useita asfalttirakenteisia hidastetöyssyjä ajonopeuksien hillitsemiseksi Vattolantiellä, Lemmointiellä ja Tuorilantiellä. Muu toiminta Liikenneturvallisuussuunnittelun lähtötietojen keräämisen yhteydessä laadittiin kaupungin aikaisempia liikenneturvallisuussuunnitelmia koskeva liikenneturvallisuusraportti ja vuoden 2011 jälkipuoliskolla käynnistyi ELY:n ja naapurikuntien yhteinen liikenneturvallisuussuunnittelu, jossa ovat olleet mukana Karkkilan lisäksi Vihti ja Nummi-Pusula. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2012 alkupuolella. Toiminnallisia tunnuslukuja 3 Metsätilat, puistot ja yleiset alueet Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit 62

63 Yksikkö vastaa kauppatoritoiminnoista, liikuntapaikkojen hoidosta, yleisistä alueista sekä huolehti puistojen hoidosta ja mm. luontovirkistyskohteiden laavujen puuhuollosta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Puistojen ja liikunta-alueiden osalta talousarvio toteutui kokonaisuutena pääosin suunnitelman mukaisesti. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pitkälän teollisuusalueen viheralueen suunnittelua ja toteuttamista jatkettiin edellisvuodesta kaupunginpuutarhurin ja alueen yrittäjien kanssa yhteistyössä. Investointikohteina toteutettiin Tuorilan uimarannan ruoppaus ja puistoalueiden peruskorjausta sekä parannettiin lastenpuiston aluerakenteita. Muina pienempinä kohteina olivat lasten ja lapsiperheiden viihtyisyyttä parantavat leikkipaikkojen kohentamistoimet. Toiminnallisia tunnuslukuja 4 Tilapalvelut Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Vastuualue huolehtii kaupungin omistuksessa olevan rakennuskannan turvallisena käytöstä ja asumisesta sekä ylläpitää rakennuskantaa siten, ettei korjausvelka pääse kohtuuttomasti kasvamaan. Kaupungin huollossa ja kunnossapidossa olevien kiinteistöjen pinta-ala on m2. Määrä ei sisällä urheilualueiden rakennuksia. Karkkilan kaupungin omistamia tilapalvelun huollossa ja kunnossapidossa olevia rakennuksia on 82 rakennusta tai rakennelmaa. Lisäksi kaupunki omistaa erillisiä asuin- 63

64 osakehuoneistoja 1 kpl, liikeosakehuoneistoja 2 kpl ja 1 kpl vss tilan (osakkeen) sekä kaupungintalon ja kirjaston tiloihin kohdistuvat osakkeet. Vuonna 2011 myytiin Fagerkullan päiväkodin kiinteistö Samoin vastuualueeseen kuuluu kaupungin omien rakennuttamiskohteiden rakennuttaminen suunnitteluineen ja ohjauksineen. Tilapalvelut tekee yhteistyötä eri käyttäjäkuntien kanssa tarve- ja hankesuunnitelmien laadinnassa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellun mukaan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Valtuustotason toiminnalliset tavoitteet Toimitilastrategian laadinta aloitettiin myöhään syksyllä 2011 asiantuntijan hankinnan jälkeen. Strategian laadinta jatkuu vuoden 2012 puolelle ja valmistuu keväällä Strategian tavoitteena on optimaalinen omistajapolitiikka, jossa myyntitavoitteen mukaan kaupungille tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Tehty strategia luo pohjan Karkkilan kaupungin kiinteistöjen korjaussuunnitteluun sekä omistajuuteen. Lautakuntatason tavoitteet Energiankulutuksen seurantaohjelma on edelleen suunnitellusti käytössä. Myös tavoite jätteiden seurannasta toteutui. Kiinteistöjen myyntiohjelmaa ei ole erikseen laadittu koska valmistuvassa toimitilastrategiassa luokitellaan käyttötarkoituksen sekä kaupungin toimialojen tarpeen mukaan kaikki kaupungin rakennukset. Toimitilastrategian yhtenä osana syntyy kaupungin kiinteistöjen myyntiohjelma. Muut toiminta Vuonna 2011 hankittiin sähköinen huoltokirja ja pidettiin kiinteistönhoitajien koulutukset. Järjestelmään on viety lähtötietoja ja suunnitelmia useamman kiinteistön osalta. Kuluvana vuonna investointiohjelman mukaisesti kiinteistöjen automatiikan uudistus saatettiin pääsääntöisesti valmiiksi. Myöhään syksyllä aloitettu Högforsin koulun julkisivu ja ikkunaremontti saatiin käyntiin ja työt jatkuivat vuoden 2012 puolella. Kohde valmistuu keväällä Nyhkälän, Ahmoon ja terveyskeskuksen tarveselvitykset valmistuivat. Haukkamäenkoulun 2.kerroksen muutostyön suunnitelmat saatiin valmiiksi. Kunto- ja energiaselvityksiä ei voitu tehdä investointiohjelman mukaan, koska kustannukset tulee kirjata käyttötalouden menoista. Käyttötalouteen ei ollut varattu kohteille määrärahoja. 64

65 5 Mittaus- ja kiinteistötoimi Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Mittaus- ja kiinteistötoimen tehtävä on huolehtia tontinluovutusten asiantuntijatehtävistä sekä maanhankintaan liittyvistä valmistelutehtävistä. Vastuualueen tehtävänä on myös eri kohteissa tehtävät maastomittaukset sekä niihin liittyvien dokumenttien tuottaminen. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Mittaus- ja kiinteistötoimessa pystyttiin tarjoamaan omakustannustehokasta palvelua niin kiinteistönmuodostukseen, yhdyskuntateknisiin mittauksiin kuin rakennus- ja maa-ainesvalvontaan liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Toimivaksi rationalisoituneessa asemakaava-alueen tontinlohkomisprosessissa lohkottiin tai yhdistettiin 31 tonttia tai tilaa 10 kiinteistötoimituksessa. Uusien tonttien muodostamisessa saavutettiin asetettu 30 tontin lohkomistavoite. Asiakaspalveluajat pysyivät kohtuullisina. Mittaus- ja kiinteistöpäällikön toiminta keskittyi asiantuntijapuolella enemmän tonttien luovutusten ja maanhankinnan valmistelun vaatimiin töihin sekä lainhuutorekisterin omistustietojen ajantasaistamiseen. Vastuualueelle asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Tilinpäätöksessä näkyy tilipidollisena asiana mittaustoimiston todellisesta menorakenteesta riippumattomana menona euron erä, joka on yksityisteille myönnetty kaupungin avustus. Lähtökohtaisesti vastuualueelle asetetut keskeiset tavoitteet on saavutettu vahvistetun 2011 tarkistetun talousarvion raameissa. Kulurakenteessa on havaittavissa asiakaspalvelusihteerin palkkojen siirtyminen hallinto- ja toimistopalvelujen vastuualueelle. Ulkoiset myyntitulot ylittivät hyvän kysynnän vuoksi normitason. Rakentamiseen luovutettujen tonttien kokonaismääräksi muodostui 13, joista asuinrakentamisen tontteja oli 10. Vuokratontteja ostettiin omaksi 10. Tontinosamääräalaoja myytiin 3. Toimitusasiakirja-arkiston numeeristamisen muuntamistyö saatettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana. Muu toiminta Niukkoja henkilöresursseja jouduttiin jakamaan vastuualueen omien töiden lisäksi myös kiinteistöjen verotietojen päivitys eli VERA -projektiin, joka on yllättänyt suunnitellun ajankäytöntarpeen määrässä. Tehtävä on työllistänyt maastomittausryhmää. 65

66 Toiminnallisia tunnuslukuja 66

67 6 Vesihuoltolaitos Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa STM:n talousvedelle asettamien laatuvaatimusten ja -suositusten mukaista käyttövettä kuluttajien tarpeisiin. Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttaminen vesistön kannalta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Investoinneista merkittävin kohde vesihuollon osalta oli puhdistamon lupapäätöksen pohjalta loppuvuodesta käynnistynyt saneeraus. Aurinkorinteen alueen vesihuollon rakentaminen käynnistyi myös loppuvuodesta. Pyydysmäen siirtolinjan lopputyöt saatiin tehtyä alkuvuodesta ja linja sekä ottamo otettiin käyttöön. Tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi euroa johtuen kertaluontoisista poistoista. Vedenottamoiden (Toivike - Haavisto) alkalointisaneerausta ei käynnistetty, koska laitetoimittajien taholta todettiin liikaa erilaisia epävarmuustekijöitä. Jatkossa vesihuoltolaitoksen tulee kartoittaa ne yritykset, jotka kykenevät uutta alkalointitekniikkaa Suomessa tekemään ja tästä syystä alkaloinnin saneerausta hanketta päätettiin siirtää tuleville vuosille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Puhdistamon seurantatutkimukset osoittivat, että aikaisemmin käynnistyneet kehittämistyöt ovat parantaneet ja ylläpitäneet hyviä tuloksia: jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyviä tai erinomaisia. Kevään sulamisvesien yhteydessä puhdistamon huippuvirtaamat olivat edellisvuosia hieman rauhallisempia. Vuotoveden määrä verkostossa on edelleen huomattava ja 2010 valmistuneen vuotovesiselvityksen avulla saadaan edelleen korjauskohteita toteutettua. Vuotovesien osalle pyritään jatkossakin varaamaan investointimäärärahoja, jotta niitä saadaan kunnostettua. Aikaistettiin Ahmoon paineenkorotusaseman saneerausta. Se on Karkkilan vanhin paineenkorotusasema ja vaati saneerausta monilta osiltaan. Tämän investoinnin avulla Toivikkeen Ahmoon nykyisillä asuinalueilla ja etenkin uudella Aurinkorinteen alueella saadaan parannettua vedenjakelua. 67

68 Muu toiminta Vesihuoltosopimus Nummi-Pusulan kanssa saatiin kuntoon. Loppuvuodesta uusittiin myös puhdistamon lietteiden vastaanottoa koskeva sopimus Helsingin Seudun Ympäristöpalvelun kanssa, jonka puitteissa lietteet kuljetetaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Toiminnallisia tunnuslukuja 7 Pelastustoiminta Ulkoiset Perustelutekstit Pelastustoimintaa hoitaa Karkkilan kaupungin alueella Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitos. 8 Hallinto ja maankäytön suunnittelu Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Vastuualue huolehtii kaavoituksesta ja siihen liittyvästä vuorovaikutusmenettelystä sekä asukkaiden että valtion hallinnon suuntaan ja valmistelee maankäyttöä ja kaa voitusta koskevat asiat ympäristölautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Myös poikkeamislupa-asioiden ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu sekä kantatilaperiaatetarkastelut kuuluvat vastuualueen perustehtäviin. Kaavoituspäällikön päätehtävä on ollut kaavoituskatsauksen 2011 ja kaavoitussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen. 68

69 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvioon varattu määräraha alittui johtuen omana suunnittelutyönä tehtyjen asemakaavojen merkittävästä osuudesta (Aurinkorinne, Kahilaisentie) sekä osayleiskaavatyön ohjaukseen panostamisesta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavan yleiskaavatyö jatkui edeten osayleiskaavan valtuustossa hyväksymiseen. Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, valtuuston päätöksestä on valitettu. Asemakaavoitus on edennyt kaavoituskatsauksen 2011 ja kaavoitussuunnitelman mukaisesti. Muu toiminta Raakamaata on kaavoitettu 20,7 ha sekä kaavamuutoksia on valmistunut 65,9 ha. Uusia tontteja on kaavoitettu asumiseen noin 135 kpl. Kaupunkipuistosuunnittelu on käynnistetty ja se on edennyt tavoitteiden mukaisesti. 9 Ympäristönsuojelu Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Ympäristönsuojelun tehtävät on alkaen ostettu Vihdin kunnalta kuntien välisellä ympäristönsuojelun yhteistyösopimuksella siten, että molemmissa kunnissa on omat lautakunnat. Vastuualue toteuttaa kunnan vastuulla olevat ympäristönsuojelun viranomaistehtävät, kuten lupa-, valvonta-, suunnittelu-, tutkimus- ja neuvontatehtävät sekä maa-aineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Karkkilan järvien seurantaohjelman mukaisesti toimintavuoden aikana seuranta toteutettiin neljän järven osalta (Ahmoolammi, Kovelonjärvi, Ruuhilampi ja Saarlampi). Tulokset on päivitetty sivuille. Pyhäjärven kunnostussuunnitelmaa jatkettiin järveen laskevien purojen ja ojien vedenlaadun seurantaohjelman laatimisella. Hiidenveden kunnostus hanketta jatkettiin mm. kosteikkoaltaiden rakentamisella. Hankkeesta on valmistunut loppuraportti. Ilmanlaadun seurantaohjelmaa jatkettiin Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY -keskuksen välisenä yhteistyönä. Projekteihin varattuja rahoja jäi hieman käyttämättä johtuen voimavarojen keskittämisestä uuden yksikön käynnistämiseen. Muu toiminta 69

70 Asemansuon entisen teollisuuslaitoksen kaatopaikan pohjaveden laatua tutkittiin vuosille laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Tuloksista on valmistunut loppuraportti. Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistä haja-asutuksen jätevesityötä jatkettiin vuoden mittaisella neuvontatyöllä tavoitteena arvioida ja parantaa neuvontatyön vaikuttavuutta, viedä kuntien yhteiset toimintamallit käytäntöön hyödyntämällä kerättyä tietoa sekä jatkaa ja tehostaa tiedotustyötä. Hankkeesta on valmistunut raportti Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen, ns. LINKKI Hanketta on rahoittanut myös Uudenmaan liitto. 10 Ympäristöterveydenhuolto Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoitaa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys alueellisena organisaationa, joka perustuu Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Karjalohjan yhteistyöhön. Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen ympäristöterveyslautakunta käynnisti toimintansa 2009 alusta lukien. 11 Rakennusvalvonta Ulkoiset ja sisäiset Perustelutekstit Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa. Sen tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten noudattamisesta sekä vastata rakennushankkeisiin liittyvistä arkisto- ja tietopalveluista. Tavoitteena on turvata hyvän ja viihtyisän rakennetun ympäristön kestävä kehitys ja säilyminen sekä edistää ympäristöönsä sopeutuvan laadukkaan rakennuskannan hyvän rakennustavan syntymistä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Rakennusvalvonnan kulujen ylitykset johtuvat henkilömuutoksista. Vastaavan rakennustarkastajan viransijaisen perehdyttäminen toi ylimääräisiä palkkakustannuksia. Henkilöstölle järjestettiin ohjelmistokoulutusta ja ohjelmistoon hankittiin lisälisenssi. 70

71 Tulot ylittivät talousarvion ennakoitua suuremmasta lupamäärästä johtuen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Haettujen lupien ja kirjallisten ilmoitusten määrä on noussut vuoteen 2010 verrattuna erityisesti toimenpidelupien osalta. Nousu selittyy osittain maalämmön hyödyntämisen muututtua luvanvaraiseksi toukokuusta 2011 alkaen. Vuonna 2011 haettuja lupia ja ilmoituksia on jätetty 240. Näistä myönnettyjen rakennuslupien osuus on 105 kpl, joista 17 kpl on uusia asuinrakennuksia. Vuonna 2008 myönnettyjä lupia on ollut 210 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Rakennusvalvonta on antanut myös runsaasti neuvontaa korjaus- ja energia-avustuksiin liittyen. Rakennuslupia on myönnetty tarpeen mukaan kerran viikossa 5 viikon kesälomakautta lukuun ottamatta. Rakennustyön aikaisia tarkastuksia on suoritettu 318 kpl. Vera- hankkeeseen liittyen on tehty selvitystyötä vanhoista rakennusjärjestyksistä ja lainsäädännöistä. Mittausosasto on suorittanut Ahmoon kylässä noin 90 kiinteistöllä mittauksia. Työ oli odotettua työläämpää, koska yhtä kiinteistöä kohden oli jopa kuusi mitattavaa rakennusta. Rakennusvalvonta on selvittänyt rekisteristä puuttuvat rakennukset. Työ on ollut haasteellista johtuen rekisterin virheellisyyksistä ja vanhasta arkistointitavasta. Selvitettyjä kiinteistöjä on noin 30 kpl. Neljässä kohteessa jo oleville rakennuksille on tullut hakea lupa jälkikäteen. Tilapalvelun ja Planix Oy:n yhteisessä projektia ei ole jatkettu skannausten osalta vuonna Valmistelutyötä on tehty tietokantaa korjaamalla. VRK on edellyttänyt rakennusvalvonnalta 282 kiinteistön koordinaattitietojen ja kiinteistötunnusten korjausta. Hake on edellyttänyt FactaGIS karttaohjelman päivittämistä ja toisen lisenssin hankintaa. Muu toiminta Rakennusvalvonnan rekisterin ja arkiston korjaustyö on ollut odotettua työläämpää. Työ eteni huomattavasti lisäresurssina saadun vuorotteluvapaan sijaisen ansiosta. 71

72 10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Ulkoiset ja sisäiset 72

73 11 Verotulojen erittely 12 Valtionosuuksien erittely 73

74 13 Investointiosan toteutumisvertailu 1 Kaupunginhallitus 1 Maa- ja vesialueet 2 Muut koneet ja kalusto / Ruokapalvelujen kalusto 3 Osakkeet ja osuudet 2 Kasvatus- ja opetuslautakunta 1 Aineettomat hyödykkeet / Varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin järjestelmät ja ohjelmat 74

75 2 Muut koneet ja kalusto / Koulujen kalusto 3 Tekninen ja ympäristölautakunta 1 Aineettomat hyödykkeet 2 Rakennukset ja rakennelmat 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 Kuljetusvälineet 75

76 5 Muut koneet ja kalusto 6 Käyttövarausmääräraha 7 Investoinnit yhteensä 76

77 14 Rahoitusosan toteutumisvertailu 15 77

78 Yhteenveto talousarvion toteutumisesta 78

79 79

80 80

81 81

82 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA (ULKOINEN) 82

83 2 RAHOITUSLASKELMA 83

84 3 TASE 84

85 85

86 4 KONSERNITASE 86

87 87

88 88

89 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistokäytäntöä on vuonna 2010 valmistuneiden investointien osalta muutettu siten, että poistolaskenta on aloitettu valmistumista seuraavan kuukauden alusta alkaen. Kiinteiden rakenteiden useille eri kohteille jakautuvista investoinneista on tehty puolen vuoden poisto yksittäisten kohteiden valmistumisaikaa huomioonottamatta. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Koronvaihtosopimukset 1. C&F39142 Cap no /Pohjola alkamispäivä ja päättymispäivä alkuperäinen pääoma ,00 toteutushinta Floor-korko 4,000 % p.a. toteutushinta, Cap-korko 4,810 % p.a. vaihtuva korko, 6 kk euribor 0,996 % p.a. 89

90 2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1 Toimintatuotot (ulkoiset) 2 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 3 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseksi on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. 90

91 4 Pakollisten varausten muutos Ei pakollisia varauksia. 5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 6 Rahoitustuotot 7 Satunnaiset erät Ei satunnaisia eriä. 91

92 3 TASEEN LIITETIEDOT 1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 92

93 2 Saamiset 3 Rahoitusarvopaperit 93

94 4 Oma pääoma 5 Pitkäaikainen vieras pääoma 6 Lyhytaikainen vieras pääoma 94

95 7 Lainamäärän kehitys Kaupungin lainat (euroa / asukas) * arvio Siirtovelat 95

96 4 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Selvitys poikkeaman syistä Suunnitelman mukaiset poistot eivät ole vastanneet vuosittaisia investointeja. Kun poistosuunnitelma vuonna 1996 hyväksyttiin, valittiin poistoajoiksi sen aikaisen yleisohjeen mukaiset enimmäisajat. Vuosina on tehty kertaluonteisia lisäpoistoja lyhentämällä poistoaikoja ja korjaamalla tase-eriä. Tämän on mahdollistanut käyttöomaisuuskirjanpidon ajan tasalle saaminen. Tulevina vuosina investointien määrä kasvaa, koska kaupungin kiinteistöjen, vesi- ja viemäriverkoston ja katujen kunto on heikko. Lisäksi kaupungin asukasmäärä on kasvussa, mikä osaltaan lisää paineita investointeihin; päiväkodit, terveyskeskus, osa koulurakennuksista jne. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjettaan kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Luvussa 2.5 on täydennetty muun rahoitusosuuden sisältöä kuntajaoston lausunnon 94/2010 mukaisesti. Poistoajan pituudessa kuntajaosto suosittaa poisto-ohjeen liitteen 1 poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tarkistettua yleisohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta. Tarkistuksessa tehtyjen muutosten voimaan tulolle on jätetty siirtymäaikaa, että kunnissa ja kuntayhtymissä ehditään tarkistaa poistosuunnitelmat ennen sitä ja ottaa tarkistettujen poistosuunnitelmien mukaiset poistot huomioon jo viimeistään vuoden 2013 talousarviossa. Karkkilan kaupungin ohje suunnitelman mukaisista poistoista tulee tarkistaa vuoden 2012 aikana vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Uusi poistosuunnitelma tulee ottaa käyttöön viimeistään tilivuonna

97 5 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 1 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 97

98 2 Vesihuoltolaitoksen tase 98

99 99

100 3 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 100

101 6 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITE- TIEDOT Leasing- ja vuokravastuut Tukirahoitus kopiokoneet, E-studiot, maastotietokoneet, postimaksukone ,77 Handelsbanken rahoitus Oyj vuokravastuut LLE ,95 Nordea Pankki Oyj Trimble R8 GNSS mittaus 1.258,59 Arvonlisäveron palautusvastuu Arvonlisäverolain 33 :n mukaan kunta on velvollinen maksamaan valtiolle takaisin kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen hankintamenoista vuoden 2004 aikana ja sen jälkeen kirjatut arvonlisäverot, jos käyttötarkoitus muuttuu vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVL 20 ). Karkkilan kaupungilla ei ole toteutuneita tai suunniteltuja käyttötarkoituksen muutoksia vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan toimintaan. TOIVOKODISTA AIHEUTUVAT VASTUUT KARKKILAN KAUPUNGILLE Karkkilan kaupunki ja Hopeakodit Oy ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen Karkkilan kaupungin asumispalvelutarpeisiin rakennettavasta uudesta kiinteistöstä. Kaupunki on varannut koko kiinteistön asumispalvelutarkoitukseen ja vanhusten vuokra-asunnoiksi. Kiinteistössä on 24 palveluasumiseen tarkoitettua asuinpaikkaa, palvelu- ja yhteistilat sekä henkilökunnan sosiaali- ja toimistotilat. Lisäksi käytössä on noin 30 vanhusten asuntoa. Sopimuksella Karkkilan kaupunki on sitoutunut seuraaviin asioihin: Mikäli palvelu- ja itsenäisesti asuvien asunnoissa tai palvelu-, toimisto- ja ao. tarkoitusta palvelevissa yhteistiloissa on tyhjäkäyttöä, Karkkilan kaupunki sitoutuu maksamaan vuokratappion Hopeakodit Oy:lle, ellei tyhjäkäyttö ole ao. yhtiön aiheuttama. Tilojen vuokra-aika alkaa kiinteistön vastaanottamisesta. 101

102 Kaupungilla on vastuu ja oikeus parhaaksi katsomallaan tavalla järjestää tarvittavat hoivapalvelut palveluasuntojen asukkaille hoitopalveluun varatuissa kiinteistön tiloissa. Kaupunki tuottaa palvelut itse tai tekee suoraan sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa. Mikäli kaupunki irtisanoutuu sopimuksesta kesken suunnitteluvaiheen tai rakennustöiden kuluessa, kaupunki sitoutuu maksamaan Hopeakodit Oy:lle kohteen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta siihen saakka kertyneet välittömät kustannukset. Mikäli kaupunki irtisanoo sopimuksen ennen kuin 40 vuotta on kulunut, kaupunki sitoutuu maksamaan jäljellä olevan investointikustannuksen ja investointiavustuksen osuuden Hopeakodit Oy:lle, joka puolestaan sitoutuu palauttamaan kohteelle myönnetyn investointiavustuksen jäljellä olevan osuuden Valtion asuntorahastolle. 7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 102

103 8 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ 9 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisönä yksi kiinteistöyhtiö ja seitsemän kuntayhtymää. Osakkuusyhteisöä Kiinteistö Oy Karkkilan Yrittäjäntie 53 ei ole yhdistelty vähäisen merkityksen vuoksi. Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaupungin välitön omistusosuus (16,04 %) Liikelaitoskuntayhtymä Puhdista sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kautta tuleva välillinen osuus (5,22 %). Kaupungin ja Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin väliset tapahtumat on eliminoitu kokonaisprosentin (21,26 %) mukaisella suhteella. Myös Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen väliset tapahtumat on eliminoitu Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja se tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet 103

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kh 12.4.2010 72 Kv 7.6.2010 21 TASEKIRJA 2009

Kh 12.4.2010 72 Kv 7.6.2010 21 TASEKIRJA 2009 Kh 12.4.2010 72 Kv 7.6.2010 21 TASEKIRJA 2009 Kaupunginhallitus 12.4.2010 Kaupunginvaltuusto 7.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...7 1.1.1

Lisätiedot

Kv 13.6.2011 31 TASEKIRJA 2010

Kv 13.6.2011 31 TASEKIRJA 2010 Kv 13.6.2011 31 TASEKIRJA 2010 Kaupunginhallitus 11.4.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...7 1.1.2 Kaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TASEKIRJA 2012. Kh 8.4.2013 127 Kv 3.6.2013

TASEKIRJA 2012. Kh 8.4.2013 127 Kv 3.6.2013 TASEKIRJA 2012 Kh 8.4.2013 127 Kv 3.6.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto...

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TASEKIRJA 2013. Kh 7.4.2014 90 Kv xx.x.2014 xx

TASEKIRJA 2013. Kh 7.4.2014 90 Kv xx.x.2014 xx TASEKIRJA 2013 Kh 7.4.2014 90 Kv xx.x.2014 xx SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 7 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDES-SA... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto...10

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot