matti ahde tyly syrjäytys, tammikuu 1989: sähkömies timo hakkarainen t u r v e m ö k i s t ä v a l l a n h u i p u l l e _ millä hinnalla wsoy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "matti ahde tyly syrjäytys, tammikuu 1989: sähkömies timo hakkarainen t u r v e m ö k i s t ä v a l l a n h u i p u l l e _ millä hinnalla wsoy"

Transkriptio

1 Matti Ahde Timo Hakkarainen sähkömies wsoy

2 matti ahde timo hakkarainen Matti Ahde - sähkömies werner söderström osakeyhtiö helsinki

3 matti ahde, timo hakkarainen ja wsoy 2013 isbn painettu eu:ssa

4 Sisällys Lukijalle 11 Turvemökin poika 17 Kellon ressukat 23 Ilman isää 29 Hintta on ihana perä 34 Sähkömies 38 Ammattimiehen elämänkoulussa 40 Hirmuinen jysäys 41 Onnellinen alikersantti 44 Oomi kertaa käämi 46 Elämän linjavalinta 48 Opettajia ja opiskelutovereita 51 Ongelmia kotona 53 Oulun piiriin punaista 56 Taistelu ehdokkuudesta 62 Eduskunnan herrahissi 67 Nuorten esiinmarssi 70 Hengessä mukana Pälkäneellä 73 Seppo Tiitinen renessanssihahmo 80 Valtakunnanpoliitikko 81

5 Lapsuudenystävät 83 Kanniselle lähtö 86 Maan ääriin kuuluu kutsumus 89 Družba 89 KGB ja Stasi 92 Sairaala Vietnamiin, poro Koreaan 93 Lenin ja Janajev 99 Rauha, ystävyys, solidaarisuus 103 Yhteyksiä länteen(kin) 106 Pienen ja keskisuuren ihmisen palveluksessa 110 Kotikaupunkiin työväentalo ja kaupunginjohtaja 114 Politiikan tekemisen juhlaa 121 Eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi 123 Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen Sorsa lentää itään 137 Kilpaveikkoni Erkki Liikanen 141 Sorsan ja Koiviston taistelu 142 Vaimoni Hilkka 155 Neidonryöstö 163 Kulkumiehen perhe-elämää 168 Politiikka on kestävyyslaji 171 Taiteiden maailma 180 Vähän oopperaan höyrähtänyt 182 Ystäväni Martti Talvela 184 Pää paljaana oopperatalon pihalla 187 Alfons Almi pronssinen keulakuva 194 Suuria tähtiä, suurta draamaa 195

6 Kuusi pääjohtajaa 195 Erkki Korhosen potkut 203 Oopperan tähtihetkiä 205 Seppo Heikinheimo, puolustajani 212 Kuhmo-talo, sivurakennus 214 Ookko nää Oulusta 216 Punavihreä ministeri 218 Laaja vai suppea, kas siinä pulma 220 Ministeriön puikkoihin 222 Pohjois-Suomen pahin vihollinen 231 Savotta, josta voi olla ylpeä 233 Talvivaaran tiellä 235 Pitkä piina ilotytöstä 236 Urheilu: eheytystä ja mutapainia 240 Hajaannuksen kehto ja viimeinen bunkkeri 241 Urheilupiireihin vaihtokaupalla 242 Vetoomus eheytyksen puolesta 244 Iso vaihde päälle 246 Työväenurheilun vuosikymmen 251 Olympiakomitean viimeinen mohikaani 256 Dopingin aseistariisunta 257 Los Angelesin painajainen 260 TUL:n ja SVUL:n pitkä marssi 265 SVUL:n kuolo ja SLU:n synty 271 SLU syntyi mutta kasvoi kieroon 275 TUL:n malli toteutui 277 Herrojen lajit tennis ja golf 278

7 Tilinpäätös TUL-vuosistani 281 Mäkikotka ja keihäslegenda 283 Salibandy käy terapiasta 286 Jompikumpi teistä. Tapelkaa! 289 Kassakaappisopimus 291 Sinipunan synty 294 Sorsalle töitä etsimässä 298 Suomen kakkonen 302 Tuhatta ja sataa 305 Operaatio Paasio hallitukseen 310 Tyly syrjäytys 313 Kun Kale pettää ja Pepe jättää 316 Jäähyväiset politiikalle 319 Ventti riittää 320 Levoton aika puolueessa 321 Maran mafia 324 Kaikki presidentin miehet ja pari naista 325 Sorsa pulassa 328 Esivaalikampanjan huumaa 330 Sorsa löysi syntipukin 332 Avoin kirje ystävälleni Kalevi Sorsalle 334 Ahtisaaren apuna 335 Mihin kaatui jatkokausi 337 Kovaa peliä Veikkauksessa 343 Vihdoinkin normaalia perhe-elämää 345 Työ tekijäänsä kiittää 351 Tarkkailuluokalla 359 Nimettömiä ilmiantoja 361

8 Myymäläkaupat ja remontti 363 Etsi kahdeksan virhettä 364 Remonttikuitit tallessa 373 Käpälöintiä, etten sanoisi 375 Kenttäoikeus 382 Potkut 389 Tutkivaa journalismia joka lähtöön 394 Vaarallinen ennakkotapaus 399 Onko elämää potkujen jälkeen 401 Paluu politiikkaan 406 Äänestäjien vastaanotto 411 Eduskunnan omatunto 412 Uusia luottamustoimia 416 Puoluevaltuuston johtoon 419 Vaalirahajupakka 420 Toisen kauden tilinpäätös 422 Puheenjohtajat vaihtuvat 424 AKT kolme kirjainta ja ahdistus 429 Kiusaus 431 Sylkykuppi ja alhainen ihminen 435 Onnellinen mies 438 Mihin menet sosiaalidemokratia 439 Elämän korkeakoulu 441 Oululaisena Helsingissä 445 Julkisuuden tenho ja kirous 446 Elämälle kiitos ja perheelle 449 Henkilöhakemisto 452

9

10 Lukijalle Olin 17-vuotias, kun syksyllä 1969 muutin Oulun läänin Pyhäjärveltä lukioon Savonlinnaan. Käydessäni kotipuolessa syyslomalla kuulin ensi kerran vanhempieni mainitsevan lupaavasta nuorisopoliitikosta, Matti Ahteesta. Maalisvaaleissa 1970 hän nousi 23-vuotiaana ensi yrittämällä eduskuntaan, ja samalla tukijoukoille kaivoskylässäkin aukesi suora yhteys pääkallonpaikalle. Matti Ahteen nopea nousu turvemökistä suomalaisen yhteiskunnan korkeimmalle huipulle oli lähes satumainen. Silloin en vielä tavannut tätä ilmeisen valovoimaista poliitikkoa, mutta sain aina kotona käydessäni kuulla meijän Matista. Yliopistovuosinani 1970-luvun lopulla olin kesätöissä kotikunnan kunnanvirastossa. Eräänä iltana, kun olin jo yöpuulla, puhelin soi kotona vähän iltakymmenen jälkeen. Outokummun hallintoneuvoston jäsenenä Matti oli vierailulla Pyhäsalmen kaivoksella ja soitti illallisen jälkeen kysyäkseen, oliko liian myöhäistä piipahtaa tervehtimässä. Niin kuulin suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajan liikuskelevan seinän takana olohuoneessamme ja vaihtavan kuulumisia. Kun äitini päivitteli ihaillen Matin huimaa urakehitystä ja kysyi, kuinka poika siellä isoissa ympyröissä niin nuorena pärjäsi, Matti vastasi leikkisän itsevarmasti: Kyllä siellä pärjää, kunhan katsoo, etteivät sukset pääse tökkäämään. Vuosikymmen myöhemmin nuo sanat tulivat mieleeni, kun kuulin eduskunnan puhemiehen katkeilevaa, tukahtunutta puhetta radiouutisissa. Hänet oltiin tylysti syrjäyttämässä valtakunnan kakkosen paikalta. Matin sukset taisivat nyt ensi kerran tökätä, ajattelin. Tullessani töihin eduskuntaan Iltalehden toimittajaksi keväällä 1990 Matti Ahde oli jättämässä politiikan ja aloittamassa uuden uran Veikkaus Oy:n toimitusjohtajana. Haastattelin 11

11 häntä yhtiön pääkonttorissa. Kertoessaan aikeistaan hän ohimennen mainitsi suunnittelevansa poliitikkovuosiensa muistelmia. Sanelunauhurikin oli jo hankittu ja arkistoja järjestelty. Veikkaus Oy:n vuosina en juuri ollut tekemisissä Ahteiden kanssa, mutta perheen vaiheita oli helppo seurata median välityksellä. Juttuja riitti. Kun käpälöintiskandaali johti 2001 toimitusjohtajan potkuihin, ajattelin ihmepojan suksien lopullisesti katkenneen. Taistelijan luonteen omaava Matti Ahde ei jäänyt kuitenkaan tuleen makaamaan, vaan jaksoi ottaa vastaan uusia haasteita ja palata vielä eduskuntaan tärkeään rooliin. Uusi tarkastusvaliokunta, jonka perustaminen oli edellyttänyt perustuslain muuttamista, jäi komean parlamentaarisen uran merkkipaaluksi. Matti Ahteen tarinasta muodostuu vaikeuksineenkin valoisa kuva. Kun monien viivytysten ei vähiten Hilkan raastavan kiusaamiskohun jälkeen syksyllä 2012 vihdoin aloitimme muistelmaprojektin, minusta tuntui pian kuin olisimme olleet yhteisellä tutkimusretkellä Matti Ahde -nimisen miehen menneisyyteen. Vähitellen neljän vuosikymmenen tapahtumat, tuttavuudet ja tekemiset alkoivat vyöryä esiin Matin uskomattoman hyvän muistin lokeroista, arkistomapeista ja taskukalentereiden hengästyttävän täysiltä sivuilta. Pedantin ja yksityiskohtia rakastavan miehen elämäntarinan rajaaminen tuotti joskus pulmia. Joissakin kohdin, kuten kafkamaisessa Veikkaus-kohussa, olemme sisällyttäneet kirjaan laajahkoja lainauksia kenttäoikeuden asiakirjoista, jotta lukija voi itse arvioida tuon prosessin luonnetta. Henkilöhistorian ohella tässä kirjassa on etusijalla työ, jota Matti Ahde on urallaan tehnyt politiikassa, ympäristöasioissa, kulttuurin saralla, Veikkaus Oy:n johtajana ja urheilujärjestöissä. Matin sanoin: Olen tahtopoliitikko ja itse asiassa vakavahenkinen ihminen, vaikka julkisuudessa minusta on varmaan 12

12 muodostunut toisenlainen kuva. Tärkeintä ovat minulle olleet tulokset. Olen kirjoittanut tämän materiaalin mahdollisimman yhtenäiseksi kertomukseksi, jossa puhuu Matti Ahteen ääni. Tekstiä ryydittävät päähenkilölle läheisten ihmisten lyhyet kommentit ja muistelot. Kronologisen tarinan rinnalla on ooppera- ja urheiluteemat käsitelty selkeyden vuoksi erikseen omina lukuinaan. Laajahkosta lähdeaineistosta huolimatta tämä on nimenomaan muistelmateos, ei elämäkerta. Muistelmien sisällöstä ja tulkinnoista vastaa viime kädessä muistelija ja minä sen sanallisesta ilmiasusta. Kirjaprojektia ovat tukeneet WSOY:n kirjallisuussäätiö, Kansan Sivistysrahasto ja Palkansaajasäätiö, mistä esitän tässä kiitokseni. Kiitän myös Työväen Arkiston johtoa ja henkilökuntaa avuliaisuudesta ja hyvistä työtiloista. Vaimoani Tuulikkia kiitän pitkämielisyydestä, ammatillisesta tuesta ja ensiluokkaisesta huolenpidosta. Helsingin Arabianrannassa, elokuussa 2013 Timo Hakkarainen Sen jälkeen kun olin kesällä 1990 jättänyt eduskunnan ja siirtynyt Veikkaus Oy:n toimitusjohtajaksi, presidentti Mauno Koivisto kysyi minulta pariinkin otteeseen, olinko jo alkanut kirjoittaa muistelmiani. Samantyyppisiä kyselyitä tai toivomuksia tuli useilta muiltakin ihmisiltä. Ajatus jäi hautumaan tai pikemminkin hautautui työkiireisiin, ja vasta neljännesvuosisataa myöhemmin ryhdyin toimeen. Tiesin tarvitsevani tälle vaativalle matkalle kumppaniksi jonkun kokeneen kirjoittajan. Useammasta tarjokkaasta valitsin 13

13 toimittaja Timo Hakkaraisen, joka oli haastatellut minua muutamia kertoja eri elämänvaiheissani. Olin saanut hyvän kuvan hänen ammattitaidostaan ja työtavoistaan. Timo Hakkarainen oli aina kirjoittanut niin kuin olin sanonut ja mitä olin tarkoittanut, mikä ei ole aina itsestään selvää varsinkaan poliittisessa journalismissa. Yhteinen kirjaprojektimme on ollut myös Timolle valtava urakka, jonka laajuus lienee ollut yllätys meille molemmille. Työväen Arkistoon koottu aineistoni toimi sytykkeenä ja muistin tukena, mutta pääosin sisältö muokattiin liki sadan tunnin haastattelujen pohjalta. Puolen vuoden pituiseksi kaavailtu työrupeama venyi melkein vuodeksi. Lukuisat istunnot ja pikkutarkka luonteeni ovat vaatineet toimittajalta suurta joustavuutta ja ymmärtämystä jopa huumorintajua. Niitä kaikkia Timolla on hyvän ammattitaidon lisäksi riittänyt. Suurkiitokset hänelle tästä yhteisestä ponnistuksesta ja opettavaisesta matkasta! Kenties sittenkin vahvin motiivi muistelmien kirjoittamiseen on ollut oma perheeni. He ovat myötäeläneet urani huippuhetket ja tuskaiset karikot. Halusin omin sanoin kertoa uskomattomalle vaimolleni Hilkalle ja rakkaille lapsilleni Timolle, Juha-Matille ja Tiinalle myös matkasta köyhyyden Suomesta hyvinvointi-suomeen. Tuolle matkalle minäkin olen osallistunut sekä näkijänä että tekijänä. Aivan erityisesti haluan kirjallani muistaa suurenmoista äitiäni, joka joulukuussa 2013 täyttää pyöreät 90 vuotta. Paljosta kiitollisena omistan nämä muistelmat hänelle syntymäpäivälahjaksi. Pertunmaalla, elokuussa 2013 Matti Ahde, sähkömies 14

14 Mihály Vácin runon Ei vielä riitä! (suom. Anna-Maija Raittila) kolmessa ensimmäisessä säkeistössä on tiiviillä ja säkenöivällä tavalla ilmaistu se, mitä pidän elämässä tärkeänä: Ei virittely riitä, vaan hehku tarvitaan! Ei leimahtelu riitä, vaan syty palamaan! Ei palaminen riitä: Myös vilua sietää saa, joka tahtoo terästä olla, perille suhahtaa. Ei unelmointi riitä. Uni suurensuuri tarvitaan. Ei tunnustelu riitä, opi pohjaan asti tuntemaan! Ei riitä aavistella, mikä aika tulossa on; se tiedettävä on. Ei etäinen maali riitä; tie maaliin tarvitaan! Tien löytäminen ei riitä, on mentävä kulkemaan! 15

15

16 Turvemökin poika Kuulun niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin, sen ensimmäiseen vuosikertaan Tarinani alkaa keväästä 1944, kun vanhempani tapasivat pommitusten runtelemassa Oulussa. Kaukaa Orimattilasta kotoisin ollut Risto Allan Ahde oli tullut kaupunkiin suorittamaan asepalvelustaan. Neljä vuotta jatkuneen sodan raskaimmat taistelut olivat vasta ovella, kun kaksikymmentäyksivuotias Lahja Himanka ja häntä vuotta nuorempi Risto Ahde tutustuivat. Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Äitini Lahja on syntyperäinen oululainen. Hän raatoi sodan aikana kaupungin keskellä olevan Merikosken voimalaitoksen rakennustyömaalla. Kun miehet olivat rintamalla, töitä tehtiin naisten, vanhusten ja sotavankien voimin ja enimmäkseen käsin. Äiti: Se oli kova työmaa. Kivikärryjä pukattiin urakalla, kun patoallasta ja uomaa ruopattiin. Oltiin nuoria, minäkin vasta kahdeksantoistavuotias neiti-ihminen. Mutta oli siellä minun äitinikin töissä. Hän oli vinssissä, ja minä kärryn perässä. Siellä oli työssä myös monta venäläistä sotavankia. Meitä varoitettiin, ettei heille saa antaa mitään, mutta kyllä me leipää annettiin. Säälitti vähän ne poikarukat. Yksi heistä kuoli, seisaalleen kuoli. Se oli hirviä pakkastalvi. Sotavuosina Oulu oli usein Neuvostoliiton pommikonelaivueiden hyökkäysten kohteena, mutta muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle Hintanperälle, jossa Himangan per- 17

17 he asui, ei pommeja juuri osunut. Ilmahälytyksen kuullessaan Lahja juoksi äitinsä kanssa metsään puiden alle piiloon. Syyskuussa 1944 Risto joutui Lapin sotaan. Kun sota Neuvostoliiton kanssa oli jo päättynyt, pantiin nuorimmat asevelvollisuusikäluokat vielä karkottamaan maasta saksalaiset, entiset aseveljet, jotka olivat vuosia olleet tuttu näky oululaisessakin katukuvassa. Tätä lasten ristiretkeksi kutsuttua jatkosodan jatkosotaa kesti seuraavaan kevääseen saakka. Risto palasi siviiliin päästyään kotiinsa Orimattilaan, mutta saapui sieltä pian noutamaan Lahjaa. Siinä vaiheessa heidän seurusteluaan oli jatkunut jo vuoden päivät. 18 Äiti: Risto tuli käymään Oulussa ja vei minut kotiinsa. Siellä mentiin kihloihin. Komia kotitalohan siellä oli, ja hän oli talon ainua poika. Mutta minä en ollenkaan halunnut muuttaa Oulusta Niinikoskelle. Jotenkin anoppi oli vähän semmoinen tyly. Jospa minä en ollut hänelle suopuisa. Anoppi oli sanonut, että vissiin on saksalaisten entinen morsian. Se leima, se jäi! En halunnut sinne jäähä. Kun morsian ei suostunut muuttamaan etelään, pariskunta palasi takaisin Ouluun, missä heidät vihittiin avioon Lahjan Vieno-sisaren kotona Parkkisenkankaalla. Äitini isä Jussi Himanka oli syntyisin Kalajoelta. Kertoman mukaan hän oli poikkeuksellisen väkivaltainen mies ja kova kommunisti. Äidin äiti Alma Ulrika (omaa sukua Hekkala) taas oli harras uskovainen, joka kulki lestadiolaisseuroissa. Heille syntyi yhdeksän lasta. Isän väkivaltaisuuden vuoksi elämä perheessä oli hyvin rankkaa. Jussi hakkasi vaimoaan ja lapsiaan kunnes jätti perheen oman onnensa nojaan. Hän muutti uuden naisen luo ja meni tämän kanssa naimisiin. Perhe ei merkinnyt hänelle mitään. Jussi ei juonut eikä tupakoinut vaan oli sananmukaisesti raivoraitis. Koko perheen ahdistusta ja vihaa isää kohtaan kuvastaa sekin, että yksi Lahjan veljistä kirjoitti rintamalta kotiväelle ja vannoi

18 kotiin palatessaan tappavansa isän ja sanoi olevansa valmis istumaan teosta vankilassa. Veli kuitenkin kaatui ennen kuin ehti toteuttaa uhkauksensa. Sodan lopulla Lahja muutti äitinsä kanssa pois kotoa, pieneen hellahuoneeseen Asemakadulle. Asunto kävi pian ahtaaksi, kun sinne muutti sulhasmies Ristokin. Joukon jatkoksi synnyin minä joulun aatonaattona Äiti synnytti minut Tuiran synnytyslaitoksella, jossa tulivat maailmaan myöhemmin myös kaikki kuusi sisarustani: Marja-Leena (1949), Esko (1950), Seppo (1952), Riitta (1956), Ismo (1957) ja Markku (1961). Aseman taakse Raksilan Syrjäkadulle valmistuneeseen taloon haettiin talonmiestä. Tilavamman asunnon toivossa isäni lähetti hakemuksen ja saikin paikan. Isoäitini oli siinä vaiheessa jo vakavasti sairas. Hän kuoli vatsasyöpään ollessani muutaman kuukauden ikäinen. Äidinisääkään en tavannut koskaan, vaikka hän asui samassa kaupungissa ja kuoli vasta Myös kaukana Orimattilassa asunut isänisäni kuoli ennen kuin ehdin tavata häntä, ja isänäitiä näin lyhyesti kaksi kertaa ennen kouluikää. Autonkuljettajana työskennellyt isäni oli paljon poissa kotoa, joten talonmiehen hommat jäivät käytännössä äidin vastuulle. Ajan oloon se kävi hänelle liian raskaaksi. Äidin siskon Sirkan huushollissa kaivattiin apua, kun Sirkka oli heti kolmannen lapsen synnytettyään joutunut mielisairaalaan. Perheemme muutti sinne, ja talonmiehen paikkaa tarjottiin Riston velipuolelle Unto Ahteelle. Niin hänkin muutti Orimattilasta Ouluun. Äidin sisarista kolme vietti vuosikymmeniä Oulun A-mielisairaalassa. En tiedä, oliko kyse perinnöllisestä rasitteesta vai jostakin muusta. Toinen äidin puolen suvussa kulkeva hulluus on siivousvimma. Muistan lapsuudesta, kuinka äidin sisarista viimeisenä sairaalaan joutunut ja sinne myöhemmin kuollut Vieno-täti siivosi ja pesi pyykkiä alinomaa, vaihtoi lakanatkin kolmesti viikossa. Siivousvimma vaivasi myös äitiäni. 19

19 20 Äiti: Vaan mulla ei tuo järki ole sentään aivan sumentunut! Mielisairaalassa oli Sirkka, Hilkka ja Vieno, jotka kuolivatkin siellä. En tiedä, mistä nämä sairaudet heillä johtuivat. Sirkalla oli ilkeä alkoholistimies, joka oli väkivaltainen, mutta Vienolla ei. Hilkalla, joka joutui sairaalaan alle kaksikymmentävuotiaana, ei ollut miestä ollenkaan. Jo ensimmäisinä elinvuosinani äidille kävi selväksi, ettei hän voinut aviomiehensä varaan paljon laskea. Äiti: Juominen alkoi heti kun Risto lähti autonkuljettajaksi. Hän oli viikot poissa kotoa matkatöissä monilla voimalaitostyömailla kaukana ympäri Pohjois-Suomea. Mies ei monesti ollut kotona selvin päin, ja juopolle miehelle lapsia siunaantui. Siihen aikaan ei ollut tapana erota, vaikka avioliitto olisi osoittautunut kuinka epäonnistuneeksi tahansa. Äitini on melko katkera aviomiehelleen, mitä en ihmettele. Elämämme oli silloin levotonta, ja varhaisimpia muistikuviani hallitsevat toistuvat muutot. Köyhyys leimasi lapsuusvuosiani, enkä niistä oikein muuta muistaakaan. Rahat olivat aina lopussa. Vaikka olin pikkupoika, tiesin että vuokrat olivat rästissä ja ettei äidillä ollut rahaa niiden maksamiseen. Äiti kertoi sen minulle suoraan. Olin esikoinen ja neljä vuotta sisartani vanhempi, eikä äidillä ollut kai oikein muitakaan, joille purkaa huoliaan, isä kun oli omilla teillään. Äiti hoiti yksin koko lapsikatraan, mutta aina jotenkin tultiin toimeen. Hän oli päivät töissä rakennuksilla ja kävi vielä iltaisin siivoamassa aina kun vain pääsi. Hänelle oli kunnia-asia tulla toimeen ilman kunnan apua. Meistä lapsista hän piti hyvää huolta, mutta ei seitsemän lapsen yksinhuoltajana juuri ehtinyt jakaa hellyyttä ja yksilöllistä huomiota. En muista koskaan olleeni äidin tai isän sylissä. Se myönteinen piirre isässä äidinkin mielestä sentään oli, ettei hän humalassa ollessaan ollut pahapäinen.

20 Isäni sukua tunnen vielä huonommin. Ahde-nimisiä on Suomessa vähän, Oulussakin taitaa olla vain meidän suurperheemme ja isän velipuolen jälkeläiset. Yhteydenpito etelän sukulaisiin jäi lapsuudessani kovin niukaksi. Etäisyydet olivat pitkät ja kulkuyhteydet hankalat. Joinakin jouluina saimme Olga-mummilta postipaketissa talviomenoita. Paketin tulo oli meille lapsille aina suuri tapaus. Muistan vieläkin elävästi, kuinka postitoimistona ollut Kellon Asematien pieni kyläkauppa tuoksui omenoille, kun menin hakemaan sieltä mummin joulupakettia. Vuonna 1953 matkustimme koko perheen voimin Orimattilan Niinikoskelle. Ainoastaan alle vuoden ikäinen Seppo jätettiin kotiin sukulaisten hoitoon. Olimme Niinikoskella viikon päivät, ja sinä aikana äitini ehti siivota ja pestä talon sekä pyykit perusteellisesti. Sen koommin en ole mummolassa käynyt. Olga-mummini kuoli 1960-luvulla, ja isäni peri talon. Perintöä tuli kai jonkin verran muutenkin, mutta äiti ei nähnyt niistä rahoista äyriäkään. Tuskin perintö mikään iso oli, mutta isä sai sen joka tapauksessa muutamassa viikossa sileäksi. Lapsuuteni oli ylipäätään aika tapahtumaköyhää. Odottelin kansakoulun alkamista. Sisaruksia siunaantui lisää ja lisää, mutta rahaa ei. Marja-Leena syntyi, kun olin kolme- ja puolivuotias, siitä vuoden päästä Esko ja sitten Seppo. Hieman sisaruksiani vanhempana olin hyvin usein heidän lapsenvahtinaan ja omaksuin varhain eräänlaisen isänroolin. Muutimme pian syntymäni jälkeen äidin Sirkka-sisaren miehen Eino Loukkolan huusholliin. Sieltä pääsimme jossakin vaiheessa omaan asumukseen muutaman sadan metrin päähän Määtän mökkiin, joka oli pieni vuokralla ollut hellahuone liiterin ja huussin jatkeena. Se on lapsuusaikani asumuksista ainoa, joka on vielä pystyssä tosin tyhjillään ja ränstyneenä. Tässä kortteerissa vietimme puolenkymmentä vuotta, ja aloitin kansakoulun siellä asuessamme. 21

21 Ensimmäisiä luottamustehtäviäni oli jo alakouluikäisenä hoitaa Parkkisenkankaalla naapureiden lapsia, kun vanhemmat lähtivät huvittelemaan. Toisinaan siitä sai palkkaa kolikon tai pari, mutta useimmiten vain ruokaa syödäkseen. Kun olin saanut lapset nukkumaan, kuuntelin kaikessa rauhassa musiikkia radiosta, jota meillä ei ollut. Palkkio sekin. Yhdessä naapuritaloista asusti seppä Yrjö Kilponen. Kulkiessaan joskus pihamme poikki kotiinsa pienessä hiprakassa, hän saattoi herkässä mielentilassa minut huomatessaan pyytää, että laulaisin sen Tyhjän kujan. Tiesin heti, mitä laulua Yrjö tarkoitti, ja kajautin tangon Hiljainen kylätie. Sain palkkioksi milloin karkin, milloin kolikon. Opin tämän ja monta muutakin sen ajan suosikki-iskelmää äidiltäni, joka oli innokas ja hyvä laulaja. Jouduimme muuttamaan Määtän mökistä takaisin Loukkoloille, koska usean kuun vuokrat olivat maksamatta. Lain mukaan vuokraisännällä oli tällöin oikeus irtisanoa vuokralainen. Näihin aikoihin liittyy tarina äidin veljen Aarnen tupakoista. Pilli-Klubia polttanut Aarne oli erittäin tarkka tavaroistaan. Kerran Loukkoloilla kyläillessään hän lähti käymään pihalla mutta jätti takkinsa keittiön naulaan. Menimme vuotta vanhemman serkkuni Sakarin kanssa tutkimaan enon taskuja, koska tiesimme, että siellä oli tupakka-aski. Sakari nappasikin askista yhden tupakan. Kun Aarne sitten palasi, hän tarkasti heti tupakka-askinsa. Kuka on käynyt minun tupakka-askillani, hän kysyi meiltä syyttävällä äänellä. Ihmettelimme, kuinka hän oli näpistyksen huomannut. Nuukana miehenä Aarne piti tupakka-askinsa taskussa aina pillit alaspäin, jotta tupakkaa ei varissut askin pohjalle. Tätä Sakari ei ollut kiireessä huomannut vaan oli pannut askin väärin päin taskuun, ja filunki paljastui. Joulukuussa syntyneenä menin jo kuusivuotiaana Laanilan kansakouluun, joka seisoo aivan Oulujoen törmällä. Opettajani Suoma Hellevirta oli pannut laulutaipumukseni merkille, ja 22

22 Kari Suomalaisen perikunta Nuori oululainen sähköasentaja Matti Ahde nousi vuoden 1970 protestivaaleissa kansanedustajaksi ja Kekkosen lastenkutsujen kautta ilmiömäisen nopeasti vallan huipulle: ministeriksi, presidenttien tekijäksi ja lopulta eduskunnan puhemiesaitioon, josta omat puoluetoverit kampesivat hänet ulos. Ahde luotsasi TUL:n uuteen nousuun talouslaman ja dopingkäryjen keskelläkin. Veikkaus Oy:n liikevaihto ja tuotto tuplaantuivat hänen toimitusjohtajakaudellaan. Sitten vuosikausien ajojahti huipentui potkuihin ja valtakunnankäpälöitsijän poltinmerkkiin. Vaimon yritys meni nurin, ja poika sai huumesyytteen, mutta perhe pysyi tiiviisti yhdessä ja kansa äänesti Matin uudelleen eduskuntaan. Vasta Hilkka Ahteen kiusaamiskohu repi auki vanhat haavat. Tahdonvoima ja ahkeruus ovat korvanneet niukaksi jääneen koulutuksen, urheilu ja musiikki lohduttaneet musertavien takaiskujen tullessa. Matti Ahteen avomielisesti kerrottu elämäntarina on huikea retki halki suomalaisen yhteiskunnan muutosten vuosikymmenten. turvemökistä vallan huipulle _ millä hinnalla? ISBN KL 99.1 Kannen suunnittelu Laura Rahinantti Etukannen kuva Jarmo Hietaranta / Lehtikuva

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Käsitelty versio: Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta

Käsitelty versio: Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta</field> Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin enojen, serkkujen ja lasten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta Alaotsikko: Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Sukuni. Kertomuksia, jotka tuovat meidät yhteen

Sukuni. Kertomuksia, jotka tuovat meidät yhteen Erityisesti kannustamme nuoria ja nuoria naimattomia aikuisia käyttämään temppelityössä oman sukunsa nimiä tai seurakuntansa ja vaarnansa jäsenten esivanhempien nimiä. Pappeusjohtajien tulee varmistaa,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot