1. JOHDANTO TUTKIMUSASETTELU Tutkimusongelma Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhmä Emu-ryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 3. 2. TUTKIMUSASETTELU 4 2.1 Tutkimusongelma 4 2.2 Erityisryhmien määrittely 4 2.3 Tutkimusryhmä 5 2.3.1 Emu-ryhmä 5 2.3."

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSASETTELU Tutkimusongelma Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhmä Emu-ryhmä Esy-ryhmä 6 3. PUITTEET OPETUKSELLE Yleinen OPS Oppituntien järjestely Tunnit lukujärjestyksessä Kurssin tuntimäärä Oppimateriaali 9 4. HAHMOTTAVA LÄHESTYMISTAPA Yleistä 4.2 Hahmottavan lähestymistavan vaikutus opetuksen suunnitteluun Prosessin eteneminen Perushahmotus Esikvantifiointi Kvantifiointi KURSSI Sisältö 5.2 Suunnittelumateriaali Ennakkotiedot Ennakkokäsitystesti Esy-ryhmän tulokset Emu-ryhmän tulokset Päätelmiä ennakkokäsitystestistä KURSSIN ALOITUS Aloitustavan valinta Piirrosmerkintä ja kytkentäkaavio Oppilaiden suhtautuminen opiskeluun OPPITUNNIT Tasavirtapiirit Perushahmotus Virtapiirin virran tutkiminen Virran mittaaminen Tuntitesti Jännite Käytännön harjoituksia 25 1

2 7.1.7 Kirjallisia harjoituksia Ohmin 1. Laki Ohmin 2. Laki Resistanssi eli virran vastustuskyky Työnä sähkölampun resistanssin määritys Vastus Ohjelmanmuutos Sähkövaraus Sähkön varastointi Energia teho Sähköopin laskuja ja paniikkireaktioita Kestomagneetti Sähkömagneetti Sähkömagneetti käytössä Induktio Muuntaja Sähköturvallisuus OPPILASARVIOINTIA Perusteet kirjalliselle kokeelle Oppilaiden valmistautuminen kokeeseen Koe Työosa Kirjallinen osa Ennakkokäsitystesti uudestaan Oppimisen arviointia KURSSIN ARVIOINTIA HAHMOTTAVAN LÄHESTYMISTAVAN KANNALTA Kurssin laajuus Lähestymistavan vaikutus opetukseen ja opiskeluun Lopuksi 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 51 2

3 1. JOHDANTO Sain syksyllä 2001 vastuulleni koulumme erityisryhmien fysiikan ja kemian opetuksen. Kun samaan aikaan omia fysiikan tietojani täydentäessäni tutustuin hahmottavaan lähestymistapaan fysiikan opetuksessa, päätin kokeilla tämän opetustavan toimivuutta heti käytännössä. Tämä työni perustuu peruskoulun opettajan jokapäiväiseen opetustyöhön, tuntien suunnitteluun ja opetukseen. Olen tutkimuksessani suunnitellut ja toteuttanut koulussa hahmottavalla lähestymistavalla sähköopin kurssin erityisryhmille. Tutkimuksessani selvitin, miten tämä lähestymistapa toimii käytännön koulutyössä erityisryhmissä. Erityisryhmien opetus täytyy suunnitella kulloisenkin ryhmän rakenteen mukaan. Tavalliset oppikirjat eivät sovellu mukautettujen oppilaiden käyttöön ja toisaalta fysiikan mukautettua materiaalia on heikosti saatavilla. Erityisryhmien fysiikan opiskelu jää liian helposti kirjallisten tehtävien tekemiseen ryhmän oman, fysiikkaan suuntautumattoman opettajan johdolla. Vaihtoehtoisesti erityisopetuksen oppilas osallistuu fysiikan tunneille jonkun perusopetuksen ryhmän mukana. Muodollisesti fysiikasta saadaan sovittu oppimäärä suoritetuksi, mutta on kokonaan toinen asia, voidaanko tällaisessa opiskelussa puhua fysiikan oppimisesta. Fysiikan opettajana halusin opettaa myös näille erityisryhmille fysiikkaa oikeassa fysiikan luokassa tutkimalla ja töitä tekemällä. Oppilasryhmät oli koottu eri luokkaasteilla opiskelevista oppilaista, joiden aikaisempi fysiikan opiskelu ja tiedon taso vaihteli melkoisesti. Tässä tilanteessa uusi lähestymistapa sopi erittäin hyvin. Valitsin tutkimuskohteekseni sähköopin kurssin. Valintaani vaikutti se, että koska ryhmät olivat poikavoittoisia, omakohtaisia kokemuksia sähköasioista löytyy varmasti. Toinen tärkeä valintaperuste oli sähköopin kuuluminen vasta yhdeksännen luokan opetussuunnitelmaan. Uudenlainen opiskelu onnistuu paremmin, jos oppilaat eivät ole ehtineet aikaisemmin opiskella asiaa ohjatusti. 3

4 Alun perin tarkoituksenani oli tehdä myös valmis opetuspaketti sähköopin opettamiseen erityisryhmille. Kurssin edetessä totesin kuitenkin, että jokainen ryhmä vaatii täysin oman lähestymistapansa ja materiaalinsa. Suunnitelmia oli muutettava niin moneen kertaan kurssin edetessä, ettei valmista materiaalia kokonaisuudesta syntynyt. 2. TUTKIMUSASETTELU 2.1 Tutkimusongelma Työssäni tutkin, mitenkä hyvin pystyn toteuttamaan erityistyhmien sähköopin kurssin hahmottavalla lähestymistavalla ja kuinka hyvin tämä lähestymistapa sopii sähköopin opettamiseen peruskoulun erityisryhmille. Olin alusta asti valmis lähestymään asioita tarpeen vaatiessa myös muilla tavoilla, jotta oppilaiden kiinnostus opiskeltavaan asiaan säilyy. Opetuksen lähtökohtana oli koko ajan oppilaat ja heidän tarpeensa saada opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, mitä sähköopin asioita voidaan opiskella puhtaasti hahmottavalla lähestymistavalla ja miten pitkälle tiedon tasoilla voidaan sen avulla edetä opetusryhmieni kanssa. Monen vuoden kokemuksella opettamisesta oli oma ennakkoasenteeni se, että peruskoulussa on tavallisissa perusopetusryhmissäkin vaikeuksia päästä empiriaa pitemmälle tasolle oppilastöissä. Tämä tutkimukseni perustuu keväällä 2002 koulussa tekemääni opetustyöhön. 2.2 Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhminäni olivat koulun erityisluokka ja pienluokka eli esy- ja emu-luokat. Vaikka koulumaailmassa näistä leimaavista lyhenteistä pyritään pääsemään eroon ja oppilaista puhutaan erityisopetusta ja pienryhmäopetusta tarvitsevina oppilaina, käytän tutkimuksessani esy- ja emu-lyhenteitä selvyyden vuoksi. Emu on koulukielen sanaston mukaan mukautettu opetus oppilaille, jotka eivät suoriudu peruskoulun oppimääristä kehityksen viivästymän tai heikkolahjaisuuden vuoksi. Emu- 4

5 oppilas opiskelee mukautetun yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti emuluokassa. Opetussuunnitelmaa helpotetaan tai mukautetaan oppilaan edellytyksiin sopivaksi. (Koulukielen sanastoa, 2000) Ryhmän jokaisella oppilaalla oli oma HOJKS, mikä tarkoittaa perusopetuslain mukaisesti erityisopetukseen osallistuvalle oppilaalle laadittua henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. (Koulukielen sanastoa, 2000) Esy-opetus on sopeutumista tukeva opetus oppilaille, jotka tunne-elämän tai muun syyn vuoksi tarvitsevat erityisopetusta. Esy-oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti, ts. opetuksen vaatimustasoa ei helpoteta, mutta opetus tapahtuu tavalliseen luokkaan sopeutumattomien oppilaiden esy-luokassa. Tavalliseen luokkaan sopeutumattomuuden syynä voivat olla monenlaiset seikat, kuten häiriökäyttäytyminen, motivoimattomuus, sopeutumattomuus isoon ryhmään ja/tai lintsaus. (Koulukielen sanastoa, 2000) 2.3 Tutkimusryhmät Emu-ryhmä Ryhmään kuului kurssin alussa kuusi oppilasta ja kurssin puolivälissä mukaan tuli seitsemäs oppilas. Kurssin aloittaneista kolme lintsasi melkein kaikki tunnit, joten heiltä kurssi jäi suorittamatta, eikä heidän opiskeluaan voinut tutkia. Ryhmän vahvuus oli siis käytännössä kolme oppilasta, kaksi poikaa ja yksi tyttö koko kurssin ajan ja lisäksi neljäs poika, joka liittyi ryhmään vähän kurssin puolivälin jälkeen. Näistä neljästä oppilaasta kaksi suoritti kahdeksatta luokkaa ja kaksi yhdeksättä luokkaa. Oppilaiden keskeisiä ongelmia ja syitä erityisopetukseen siirrolle olivat vaikeudet keskittyä opetukseen yleisopetuksen tunneilla ja oppimisvaikeudet erityisesti matematiikassa ja kielissä. Osalla oli vaikeuksia kirjoittamisessa ja äidinkielessä sekä puutteita työskentelytaidoissa. Joukossa oli myös diagnosoituja oppimisvaikeuksia. Ryhmän neljä jäsentä kävi säännöllisesti tunneilla, mutta yleisasenne oli aika passiivinen koko ajan. 5

6 2.3.2 Esy-ryhmä Ryhmässä oli kuusi poikaa ja yksi tyttö, eli yhteensä seitsemän oppilasta. Oppilaista neljä oli siirretty esy-ryhmään yläasteen perusopetusryhmästä ja loput oli siirretty esyryhmään jo ala-asteella. Joukosta viisi suoritti kahdeksatta luokkaa, yksi seitsemättä ja yksi yhdeksättä luokkaa. Yhdellä oppilaalla oli takanaan kaksi vuotta perusopetuksen fysiikanopetuksessa ja yhdellä oli edessään uusi oppiaine. Tätä yhtä seitsemännen luokan oppilasta lukuun ottamatta kaikilla oli takanaan jonkin verran fysiikan opiskelua tavallisessa luokassa. Osalla ryhmän oppilaista oli diagnosoituja oppimisvaikeuksia, osa oli siirretty erityisluokkaan häiriökäyttäytymisen takia ja osa lintsauksen takia. Kaikki ryhmän oppilaat kävivät melko hyvin fysiikan tunneilla. Kurssin aikana kukaan ei ollut paikalla joka kerta, mutta toisaalta kenelläkään ei ollut pahoja peräkkäisiä lintsauksia tunneilta. Sinikka Nikki on tutkimuksessaan (Nikki, 2000) jakanut fysiikasta erikoisopetuksessa olleet oppilaat viiteen oppilastyyppiin. Oman tutkimukseni esy-ryhmästä on löydettävissä nämä Nikin määrittelemät oppilastyypit Matti, Ville, Jaska, Liisa ja Piia. Nikin ryhmiin jaon perusteena olevia ongelmia on ratkottu juuri siirrolla esyryhmään. Tutkimukseni emu-ryhmän oppilaihin ei voi soveltaa Nikin ryhmäjakoa, sillä jokaisella ryhmän oppilaalla oli oma diagnosoitu oppimisongelmansa. 6

7 3. PUITTEET OPETUKSELLE 3.1 Yleinen OPS Koulun opetussuunnitelman mukaan fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on oppilaan luonnontieteellisen yleissivistyksen laajentamisen kautta luoda mahdollisuus ymmärtää maailmaa olemassa olevan tiedon pohjalta. Opetuksen tulisi olla mielenkiintoista ja virikkeitä antavaa. Teoria tulee sitoa käytäntöön oppilastöiden ja demonstraatioiden avulla. Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön sekä summatiivisin kokeisiin. (Koulun opetussuunnitelma, 2001) Sähköoppi kuuluu koulun perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhdeksännelle luokalla. Sähköopin osa-alueita ei ole mitenkään eritelty opetussuunnitelmassa, vaan tutkimuksen aikana noudatetussa opetussuunnitelmassa oli pelkästään maininta sähköoppia. Esy-ryhmän oppilaat noudattivat yleistä opetussuunnitelmaa. Emu-ryhmän oppisisällöissä pääpaino on käytännön fysiikassa ja kemiassa, syvemmälle teoriaan edetään kunkin oppilaan edellytysten mukaan. (Mukautettu opetussuunnitelma, 2001) Koska eritysopetuksessa jokainen oppilas opiskelee henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaan, opiskeltavia asioita ei ole jaettu eri luokka-asteille. Opetussuunnitelma jätti minulle vapaat kädet oppisisällön määrittämisessä. Hahmottava lähestymistapa vastaa mielestäni täysin opetussuunnitelman yleisen osan mielenkiintoisen opetuksen vaatimukseen. Samoin Emu-ryhmän käytännön fysiikan opetukseen painottuminen on juuri hahmottavaa fysiikkaa. 3.2 Oppituntien järjestely Tunnit pidettiin fysiikan ja kemian laboratoriossa. Esy-ryhmän oma opettaja oli mukana tunneilla, minkä ansiosta pystyin keskittymään opettamiseen, töiden ohjaamiseen ja työryhmien kanssa keskusteluun. Ryhmän oma opettaja hoiti järjestyksen pidon ja toimi silminä selässäni. Esy-ryhmää ei vaivannut passiivisuus 7

8 laboratorioluokassa. Tosin aktiivisuus kohdistui enemmän omiin kokeisiin kuin ohjelmassa olleisiin kokeisiin. Kahden opettajan luokassa oleminen mahdollisti sen, että pystyin käyttämään kaikkia haluamiani välineitä ja oppilaat saivat tehdä töitä itsenäisesti ryhmissä. Emu-ryhmällä oli joillakin tunneilla avustaja mukana. Koska ryhmä oli liian passiivinen edes pahantekoon, järjestyksenpitoon ei tässä ryhmässä apua tarvittu. Avustajan tehtäväksi jäi pelkästään oppilaiden auttaminen työskentelyssä. 3.3 Tunnit lukujärjestyksessä Tunnit pidettiin yksittäisinä tunteina. Kummankaan ryhmän oppilaat eivät olisi jaksaneet keskittyä opiskeluun fysiikalle tyypillisen kaksoistunnin aikaa. Tunnin paikka lukujärjestyksessä vaikutti olennaisesti sen kulkuun. Ensimmäiselle tunnille oli osalla suuria vaikeuksia saapua ajoissa, ja ajoissa kouluun ehtineistäkin osa oli hyvin väsyneitä ja heräili päivään vasta tunnin lopulla. Ennen ruokatuntia olevalla tunnilla ajatukset olivat jo ruuassa ja viimeisellä tunnilla yleinen levottomuus vaikeutti opiskeluun keskittymistä. 3.4 Kurssin tuntimäärä Tuntimäärää kurssin opiskeluun ei rajattu, vaan sain käyttää opetukseen tarvitsemani ajan. Tästä vapaudesta huolimatta opetukseen käyttämäni aika oli hyvin lähellä normaaliopetuksessa sähköopin opetukseen käytettävää aikaa. Kaikkiaan käytin kurssiin lopussa pidetty koe mukaan lukien 20 oppituntia. Keskittymiskyvyttömyys oli yksi oppilaiden pääongelmista. Oppilaat kyllästyivät nopeasti samanlaiselta näyttäviin aiheisiin. Vapaudesta päättää opiskeluun käytettävissä olevien tuntien määrä seurasi kiireettömyys, mitä en ole aikaisemmin opettajana päässyt kokemaan. Jos esittämäni asia ei jollain tunneilla oppilaita kiinnostanut, pystyin huoletta muuttamaan suunnitelmia. Jos tunnilta puuttui monta oppilasta, saatoin seuraavalla tunnilla käydä vaikka kaikki käsitellyt aiheet uudestaan läpi. 8

9 Hahmottavaan lähestymistapaan ei sovi perinteinen nämä asiat on käsiteltävä tällä tunnilla ja jos ei ehditä, niin lukekaa loppu kotona -tyyli. Vapaus käyttää tarvittava määrä tunteja mahdollisti sen, että kaikki pääsivät itse tekemään tutkimuksia ja kvantifioimaan suureita ja lakeja oikeassa järjestyksessä. 3.5 Oppimateriaali Oppilailla ei ollut käytössään perinteistä oppikirjaa. Oppikirjan ja vihon korvasi kansio, johon oppilaat liittivät aina tunneilla jakamani materiaalin. Esy-ryhmän opettaja kuljetti ryhmänsä kansioita ja oppilaat käyttivät niitä vain tuntien aikana. Joku oppilaista yritti kerrata kansiostaan asioita ennen koetta omassa luokassa, mutta hän oli kyllä poikkeustapaus. Emu-ryhmän kansiot säilytettiin fysiikan luokassa. Ryhmien luonteesta johtuen en voinut tehdä materiaalia valmiiksi moneksi tunniksi eteenpäin. Edellisen tunnin tapahtumat ja mahdolliset poissaolot määräsivät seuraavan tunnin ohjelman. Hahmottavan lähestymistavan periaatteiden mukaan minun oli koko ajan tiedettävä, mitä oppilaat olivat aikaisemmilla tunneilla oppineet ja mitä halusin heidän kurssin aikana oppivan. Oppimateriaali oli vain tukena, pääosin opiskelu oli keskustelua ja opettajan ohjeiden mukaisesti ohjattua tutkimusta. Kansio toimi pääasiassa dokumenttina opiskelusta. Nämä oppilaat eivät tulleet tunnille reppu ja koulutarvikkeet mukanaan. Heille riitti, että tunnille ylipäätään tultiin. Luokassa oli kaikki tarvittavat välineet kynistä alkaen ja kyniä tarvittiin lähinnä tutkimustulosten kirjaamiseen. Päätavoite oli saada oppilaat käymään säännöllisesti tunneilla ja tunnilla olosta heille jäi kansioon moniste ikään kuin todistuskappaleeksi opiskelusta. Muutamat oppilaat tekivät tunnollisesti muistiinpanoja, suurin osa kirjoitti joskus jotain paperille ja yksi oppilas ei ottanut läheskään aina edes vastaan monisteita. Homma sujui helpommin, jos muistin rei ittää paperit valmiiksi ennen oppilaille jakamista. Jos reiät puuttuivat, niiden paperiin saaminen tuntui olevan tunnin tärkein asia. 9

10 4. HAHMOTTAVA LÄHESTYMISTAPA 4.1 Yleistä Hahmottavassa lähestymistavassa merkitykset luodaan ensin. Terminologia ja sitä käyttävä kieli rakennetaan ymmärretyille merkityksille. Käsitteistöä rakentaa merkityksiä luova hahmotusprosessi, joka kerrostuu hierarkkisesti ja abstrahoituu asteittain. Se etenee havainnoista lähtien hahmottamalla kohti yleisempiä jäsentäviä käsitteitä. Se on perusolemukseltaan intuitiivinen prosessi, jossa mielikuvat (teoria) kytkeytyvät erottamattomasti havaintoihin (empiriaan). ( Kurki-Suonio, K. & R., 1998) Hahmottava lähestymistapa korostaa empirian primaarisuutta käsitteenmuodostuksen perustana. Aito ymmärtäminen on mahdollista vain, jos opetuksen lähtökohtana on luonto ja havaitseminen. Käsitteet hahmotetaan itse. ( Kurki-Suonio, K. & R., 1998). Kurki-Suonioiden mukaan opettaja voi vain opastaa oppilaat näkemään ja huomaamaan. Heidän mukaansa kasvattaminen omakohtaiseen empiriaan on ainoa tapa saada oppilas luomaan itselleen oivallettua, ymmärrettyä ja omaksuttua tietoa. Se opettaa näkemään luonnon tiedon alkuperäisenä lähteenä ja etsimään tietoa luonnosta. Samalla se opettaa kysymään tiedon perusteita ja arvioimaan sen luotettavuutta. Se on kasvatusta itsenäiseen ajatteluun. 4.2 Hahmottavan lähestymistavan vaikutus opetuksen suunnitteluun Opetuksen lähtökohtana on empiria ja tavoitteena käsitteiden ymmärtäminen. Merkitykset ovat kvalitatiivisia ja ne on ensin opittava kvalitatiivisina. Kokeilussa korostuu kvalitatiivisten kokeiden ja havaintojen merkitys. Opiskelun on siis perustuttava omiin havaintoihin eli oppilastöiden tekemiseen. Töiden järjestykseen on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota, jotta asia etenee oikeassa järjestyksessä. Jouduin muuttamaan monia aikaisempia ajatuksiani sähköopin opettamisesta kurssin edetessä. 10

11 4.3 Prosessin eteneminen Perushahmotus Perushahmotus on ilmiöiden tason kokeellisuutta. Siinä tehdään havaintoja ja kvalitatiivisia kokeita, joiden tarkoituksena on tunnistaa ilmiöalueen perushahmoja ja luokitella niitä. Näitä perushahmoja ovat oliot ja ilmiöt, sekä olioiden ja ilmiöiden ominaisuudet. Olioita ovat luonnon olemassa olevat subjektit, esim. kappale, virtajohdin, jne., ja ilmiöillä tarkoitetaan sitä, mitä oliot tekevät tai mitä niille tapahtuu, esim. liike, lämpeneminen, jne Esikvantifiointi Esikvantifioinnissa luodaan mielikuva ominaisuuksien eri asteista, niihin vaikuttamisesta ja niiden välisistä riippuvuuksista. Tässä vaiheessa liikutaan siis syyseuraussuhteissa, eli voidaan puhua kausaalimielikuvista Kvantifiointi Kvantifiointi on tässä lähestymistavassa kynnys- tai avainprosessi. Kvantifioinnissa ominaisuuksista saadaan suureet ja ominaisuuksien välisestä riippuvuudesta päädytään lakiin. Kausaalimielikuvasta päädytään teoriaan. Kvantifiointi määrittelee suureen ja kertoo, miten se voidaan mitata. Esikvantifiointi motivoi ja luo ajatukset kvantifioivista kokeista ja niiden idealisoinneista. Koska ymmärtäminen syntyy kvalitatiivisella tasolla, on kaikki ymmärtäminen pohjimmiltaan kvalitatiivista. 11

12 5. KURSSI 5.1 Sisältö Kurssin runko oli seuraava: - tasavirtapiirit: virran tutkiminen ja mittaaminen, jännite, kytkentöjä - Ohmin laki - resistanssi - varaus - sähkövirta: Voltan pari, akku, paristo, verkkovirta - energia teho, liikkeestä esimerkkinä moottori, lämmöstä kuumalankaleikkuri sekä muutama lasku tehosta ja sähkön hinnasta - kestomagneetti - sähkömagneetti - induktio, generaattori, muuntaja ja voimalaitokset - sähköturvallisuus 5.2 Suunnittelumateriaali Kurssin suunnittelussa ja materiaalina käytin apunani useaa peruskoulun oppikirjasarjaa opettajanoppaineen. Koska valittu lähestymistapa vaatii opettajalta laajaa tietoa koko alueesta, käytössäni oli myös lukion oppikirjoja ja muuta sähköopin materiaalia. Oppimateriaalin koostamisessa ei voi antaa tarkkaa viittausta, mistä lähteestä mikin työ on otettu, sillä samat työt esiintyvät eri kirjoissa. Historia näkyy siinä, että asia voidaan opiskella samojen kokeiden kautta, millä ne on keksittykin. Tämän takia en viittaa oppitunneista raportoidessani mihinkään lähdeteokseen. Tuntien suunnittelussa käyttämäni lähdeteokset löytyvät lähdeluettelosta. 5.3 Ennakkotiedot Esy-ryhmästä neljä oppilasta oli opiskellut ainakin vuoden fysiikkaa perusopetusryhmässä. Useimmat olivat tehneet teknisissä töissä elektroniikan töitä. Pojilla oli kokemusta myös vapaa-ajalla sähkölaitteiden näpräämisestä ja he tuntuivat 12

13 tietävän aika hyvin, mitä sähkölaitteiden kanssa ei saa tehdä ja mitä pahaa niillä saa tehdyksi. Emu-ryhmälläkin oli kokemusta lähinnä teknisistä töistä ja vapaa-ajasta. Heidän kanssaan kokemuksista keskustelu oli lähinnä yhden sanan vastauksia opettajan kysymyksiin. Tutkimuksen sähköopin kurssi pidettiin kevätlukukaudella. Kurssi oli ryhmien ensimmäinen erityisopetuksen fysiikan kurssi. Syyslukukaudella samojen ryhmien kanssa oli opiskeltu kemiaa. Kemian opetus perustui myös töiden tekoon. Ryhmät olivat tuttuja ennen fysiikkaan siirtymistä ja oppilaat olivat oppineet tekemään ryhmissä töitä ohjeitteni ja tehtävämonisteiden mukaan. Lisäksi he olivat tottuneet siihen, että ns. teoriaopetusta ei ollut, vaan kerroin aina tunnin alussa mitä tunnilla tehdään ja mitä välineitä tarvitaan. Varsinainen opetus tapahtui sitten niin, että ohjasin oppilaiden töitä haluamaani suuntaan ja kerroin, mitä tarkkailla, mitä pitäisi huomata ja mitä se tarkoittaa. Kerroin samat asiat erikseen joka ryhmälle ja tavoitteena oli, että oppilaat oppisivat ikään kuin vahingossa kemiaa töitä tehden. Sama menetelmää käytin sitten fysiikan opetuksessa. Fysiikan opiskelu poikkesi paljon varsinkin emu-oppilaiden omassa luokassa tapahtuvasta opiskelusta. Omassa luokassa jokainen opiskeli omaan tahtiinsa ja jokainen saattoi opiskella omaa oppiainetta henkilökohtaisia tehtäviä tekemällä. Myös esy-ryhmällä omassa luokassa opiskelu keskittyi paljon itsenäiseen työskentelyyn, koska samassa tilassa oli monella eri luokka-asteella opiskelevia. Fysiikan tunneilla kaikki opiskelivat samaa joko pienissä ryhmissä tai yksin, jos yhteistyö muiden kanssa ei sujunut. Fysiikan opiskelu toimi siis samalla valmentautumisena jatko-opintoihin, eli opiskeluun ryhmässä samaan tahtiin. 5.4 Ennakkokäsitystesti Syksyn kemian opiskelujen perusteella mietin pitkään kannattaako ryhmillä teettää ennakkokäsitystestiä. Kirjalliset työt olivat olleet koko ajan molemmilla ryhmillä 13

14 vastenmielisiä ja yksi esy-ryhmän oppilas oli kieltäytynyt systemaattisesti koko syksyn ajan kirjoittamisesta ja monisteiden täytöstä koe mukaan lukien. Minulla oli kurssin ensimmäisellä tunnilla mukanani Aine ja energia-kirjan sähkön ennakkokäsitystesti (Liite1). Kerroin oppilaille fysiikan opiskeluun siirtymisestä ja siitä, että ensimmäiseksi opiskelemme sähköoppia. Keskustelimme vähän aikaa siitä, mitä kukin tiesi asiasta ennakkoon. Esy-ryhmä vaikutti niin rauhalliselta ja asiasta kiinnostuneelta, että ehdotin heille mielipidetiedusteluun vastaamista. Porukka yllätti minut ja vastasi kunnolla kyselyyn. Olen myös jatkossa korostanut aina vastaavia kyselyjä tehdessäni, että kyseessä on mielipidetiedustelu, jossa ei ole oikeita vastauksia ja tarvitsen tiedot, jotta osaan valita oikeat asiat tunneille. Kun Esy-ryhmä oli vastannut ennakkokyselyyni, pidin saman testin myös emuryhmälle. Ryhmä vastasi kyselyyn tunnollisesti, mutta heidän kohdallaan en voi olla varma siitä, miten he kysymykset ymmärsivät Esy-ryhmän tulokset Testiin vastasi 6 oppilasta. Olen kirjannut oppilaiden vastauksien lukumäärät testin kysymysten perään. Käytetty testi on liitteenä Ovatko seuraavat väitteet mielestäsi oikein vai väärin? Oppilaiden vastauksia Väite oikein väärin a) Jännite ja virta ovat sama asia. 2 kpl 4 kpl b) Sähkölaite (lamppu) kuluttaa virtaa. 5 kpl 1 kpl c) Sähkövirta on sitä heikompi, mitä kauempana paristosta ollaan. 4 kpl 2 kpl d) Paristoon on säilötty sähkövirtaa. 6 kpl 0 kpl e) Paristosta saadaan aina sama sähkövirta. 2 kpl 4 kpl 2. Kuviin liittyvät väitteet. Ovatko väitteet oikein vai väärin? Kuva 1. Lamppu ja paristo vierekkäin, ei kosketusta. 14

15 Kuva 2. Lampun kanta yhdistetty pariston toiseen napaan yhdellä johtimella. Kuva 3. Lampun kannasta lähtee johtimet pariston molempiin napoihin. Väite oikein väärin a) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy jännitettä. 2 kpl 4 kpl b) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 1 kpl 5 kpl c) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy jännitettä 5 kpl 1 kpl d) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa 1 kpl 5 kpl e) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy jännitettä 3 kpl 3 kpl f) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 5 kpl 1 kpl 3. Missä tilanteessa lamppu hehkuu? a) Lamppu pariston jatkeena 0 kpl b) Sama tilanne, mutta pariston navat yhdistetty johtimella 3 kpl c) Lamppu yhdistetty kahdella johtimella pariston napoihin. 6 kpl d) +, johdin, lampun kanta, - 3 kpl e) Lamppu + dynamo 1 kpl f) Virtapiirin välissä pyyhekumi 0 kpl g) -, johdin, lamppu, + 5 kpl h) Lamppu kallellaan pariston napojen välissä 0 kpl i) Suolaliuos virtapiirissä 4 kpl Emu-ryhmän tulokset Testiä oli tekemässä kolme oppilasta. 1. Ovatko seuraavat väitteet mielestäsi oikein vai väärin? Väite oikein väärin a) Jännite ja virta ovat sama asia. 1 kpl 2 kpl b) Sähkölaite (lamppu) kuluttaa virtaa. 3 kpl 0 kpl c) Sähkövirta on sitä heikompi, mitä kauempana paristosta ollaan. 0 kpl 3 kpl d) Paristoon on säilötty sähkövirtaa. 2 kpl 1 kpl e) Paristosta saadaan aina sama sähkövirta. 1 kpl 2 kpl 15

16 2. Kuviin liittyvät väitteet. Ovatko väitteet oikein vai väärin? Kuva 1. Lamppu ja paristo vierekkäin, ei kosketusta. Kuva 2. Lampun kanta yhdistetty pariston toiseen napaan yhdellä johtimella. Kuva 3. Lampun kannasta lähtee johtimet pariston molempiin napoihin. Väite oikein väärin a) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy jännitettä. 0 kpl 3 kpl b) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 0 kpl 3 kpl c) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy jännitettä 2 kpl 1 kpl d) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa 1 kpl 2 kpl e) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy jännitettä 3 kpl 0 kpl f) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 3 kpl 0 kpl 3. Missä tilanteessa lamppu hehkuu? a) Lamppu pariston jatkeena 0 kpl b) Sama tilanne, mutta pariston navat yhdistetty johtimella 2 kpl c) Lamppu yhdistetty kahdella johtimella pariston napoihin. 3 kpl d) +, johdin, lampun kanta, - 2 kpl e) Lamppu + dynamo 2 kpl f) Virtapiirin välissä pyyhekumi 0 kpl g) -, johdin, lamppu, + 1 kpl h) Lamppu kallellaan pariston napojen välissä 1 kpl i) Suolaliuos virtapiirissä 3 kpl Päätelmiä ennakkokäsitystestistä Oppilaat eivät selvästi osaa erottaa jännitettä ja virtaa. Virtapiiri on vaistonvaraisesti tuttu. Osalle riittää jo yhden johtimen läsnäolo, jotta virtaa ja jännitettä voi olla. Eriste tai materiaali, jossa sähkö ei kulje, näytti selvältä, sillä kukaan ei väittänyt lampun hehkuvan virtapiirissä, jossa on osana kumi. Suolaliuoksen sähkönjohtokyky oli jäänyt suurimmalle osalle mieleen syksyn kemian tunneilta. Testin perusteella minulla oli odotettavissa paljon vääriä mielikuvia, joita vastaan taistella. 16

17 6. KURSSIN ALOITUS 6.1 Aloitustavan valinta Aloitin kurssin virtapiireillä motivoinnin takia. Molemmilla ryhmillä käsillä tekeminen oli paras tapa opiskella ja uskoin alun leikkimisellä mielenkiinnon asiaa kohtaan heräävän. Annoin oppilaille paristot, lamppuja ja johtimia ja vapaat kädet niiden kanssa leikkimiseen. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua välineisiin ja saada lamppu palamaan. Työ onnistui helposti kaikilta, mikä vahvisti ennakkokäsitykseni siitä, että kaikki olivat olleet aikaisemmin tekemisissä lamppujen ja paristojen kanssa. Paristo virtalähteenä toimii perushahmotuksessa ja kvantifioinnissa huomattavasti isoa verkkovirtaan liitettävää oppilasvirtalähdettä paremmin. Paristossa on selvästi kaksi napaa ja erilaiset kytkennät näkee selvästi edessään. Samoin on havainnollisempaa kytkeä paristoja sarjaan kuin vääntää virtalähteen nappulaa suurempaan lukuun. Rinnan kytkennän vaikutuksia voi havainnollistaa ainoastaan paristojen avulla peruskoulussa. 6.2 Piirrosmerkinnät ja kytkentäkaavio Välineisiin tutustumisen ohessa opeteltiin piirrosmerkinnät johtimelle, katkaisijalle, lampulle ja virtalähteelle. Oppilaat piirsivät kytkentäkaavion eli kuvan rakentamastaan kytkennästä. Oppilailla oli omat nimityksensä käytössä oleville välineille: virtalähde oli patteri ja johdin johto. Pyrin alusta alkaen käyttämään aina oikeita nimityksiä vaikka joillekin oppilaille oli sama toistettava vielä heidän omilla sanoillaan selvyyden vuoksi. Tämä on useimmalle oppilaalle aluetta, josta he luulevat tietävänsä aika paljon. Lamput, johdot ja paristot ovat jokapäiväisiä arkielämän esineitä. Kytkentäkaaviossa tärkeämpää kuin piirtäminen oli kaavion lukeminen ja kytkennän tekeminen kaavion mukaan. Oppilaille oli helppo perustella kaavion lukemisen tärkeys. Jokaisen on helppo ymmärtää, että sähkömies tarvitsee piirustukset, joiden mukaan toimia. Kytkentäkaavio 17

18 oli opiskeltava heti alussa, jotta oppilaat pääsivät jatkossa heti työhön kiinni, eikä asiaa tarvinnut selittää alusta asti kädestä pitäen jokaiselle erikseen. Esy-ryhmän pojat aloittivat innolla rakentelun. Jokainen sai jossain välissä myös minun pyytämäni kytkennän tehdyksi, vaikka omat viritelmät tuntuivatkin paljon mielenkiintoisemmilta. Ryhmän ainoa tyttö kauhisteli välineitä aluksi kädet perin naisellisesti pystyssä ja väitti, ettei osaa. Loppujen lopuksi hän teki muutaman tunnin kuluttua kytkentöjä paljon poikia näppärämmin ja varmemmin. Hän ei kuvitellut tietävänsä itse vaan seurasi ohjeita poikia tarkemmin. Tässä oli heti alussa luonnollinen paikka oppia, mitä tarkoitetaan virtapiirillä. Avoin ja suljettu virtapiiri olivat ihan selviä. Suljetussa olivat tietysti kaikki johdot kiinni ja avoimeksi virtapiirin sai nyppäämällä jostain johdon pään irti ja heiluttelemalla sitä ilmassa. Tämä kaikki oli jo hahmotusta, vaikka vasta valmistauduimme sähköopin systemaattiseen opiskeluun tarvittavia perustaitoja hiomalla. Erityisryhmien kanssa on vielä perusopetusryhmiä tärkeämpää tarkastaa, että opettaja ja oppilaat puhuvat samaa kieltä. Jotta oppimisen perusedellytykset olisivat kunnossa, kaikkien on tiedettävä tietty määrä nimityksiä ja hallittava perussanastoa ja välineiden käyttöä. 6.3 Oppilaiden suhtautuminen opiskeluun Emu-ryhmän oppilailla oli hyvä kädentaito. Oppilaat käsittelivät laitteita näppärästi, mutta suhtautuminen käsiteltävänä olevaan aiheeseen oli aika vaisua ja passiivista. Perusasenne oli annetuista tehtävistä suoriutuminen ilman suurempaa mielenkiintoa itse aihetta kohtaan. Esy-ryhmäläiset osasivat tehdä hyvin kytkentöjä. He tuntuivat tietävän mitä olivat tekemässä, ja aikaisemmat kokemukset olivat opettaneet miten homma tehtiin. Sähköoppia opiskeltavana asiana ei pahemmin kyseenalaistettu. 18

19 7. OPPITUNNIT 7.1 Tasavirtapiirit Perushahmotus Oppilaat luulivat leikkivänsä laitteilla ja tekevänsä, mitä haluavat, mutta todellisuudessa käynnissä oli hahmotus. Yksinkertaisilla laitteilla, lampuilla, paristoilla ja johtimilla, saimme havainnollistettua valo- ja lämpöilmiöitä. Kun toin pöytiin 4,5 voltin pariston ja oikosuljin sen navat kompassin vieressä, saimme havainnollistettua myös magneettista vaikutusta. En antanut oppilaiden tehdä tätä koetta itse, sillä tuloksena olisi ollut kasa tyhjiä 4,5 voltin paristoja. Oppilailla oli käytössään erilaisia paristoja ja näiden avulla huomattiin, että erilaiset paristot muuten samanlaisessa kytkennässä aiheuttavat erilaisen virran voimakkuuden. Oppilaat siis näkivät, että lampun kirkkaudessa oli eroja erilaisilla kytkennöillä. Lampun palaminen, johtimen lämpeneminen ja kompassineulan heilahtaminen ovat sähkövirta-ilmiön ilmentymiä. Näin olimme leikkien löytäneet ilmiöitä, joihin voi paneutua tarkemmin ja joiden ominaisuuksia voi tutkia Virtapiirin virran tutkiminen Sähkövirran esikvantifioinniksi tutkimme lamppujen palamista erilaisissa kytkennöissä. Ensimmäisessä työssä tutkimme lamppujen palamista sarjassa. Jokainen työryhmä sai pariston virtalähteeksi ja johtimia. Työssä tarvittiin kolme yhtä kirkkaasti palavaa lamppua ja oppilaiden oli itse silmämääräisesti valittava itselleen nämä lamput. Oppilaiden monisteessa oli kuvan 1 mukaiset kytkennät. Kuva 1. 19

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

Hahmottava kokonaisuus TASAVIRTAPIIRIT. Sirkka-Liisa Koskinen Tapio Penttilä Ryhmä: E5

Hahmottava kokonaisuus TASAVIRTAPIIRIT. Sirkka-Liisa Koskinen Tapio Penttilä Ryhmä: E5 DFCL3 Hahmottava kokonaisuus TASAVIRTAPIIRIT Tekijät: Sirkka-Liisa Koskinen Tapio Penttilä Ryhmä: E5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Perushahmotus 3 3. Sähkövirta 4 3.1. Esikvantifiointi 4 3.2. Kvantifiointi

Lisätiedot

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Mikael Lumme Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17.-18.3.2010 Insinööri Latinan sana ingenium tarkoittaa laajoja käsitteitä kuten synnynnäinen kyky, luontainen

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

9.11.-11. Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä

9.11.-11. Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä 9.11.-11 Kokemus oli itselle hyvä opettajaopiskelijana. Plussaa fysiikan opetukseen Yrityksen valinta keskeistä: erityisesti lukion tai peruskoulun loppupäässä,

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala.

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Valaisimen ledit on kytketty kolmen ledin sarjoihin. Näitä ledisarjoja taas

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? 6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 1

Sähkö ja magnetismi 1 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 1 Kestomagneetit Magneetit ovat tuttuja ainakin kaapinovien ja kynäpenaalien salvoista. Jääkaapin oveen kiinnitetään

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ. Jari Hannu

KOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ. Jari Hannu KOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ Jari Hannu Kohdekurssi: RF-komponentit ja - mittaukset Sisältö RF- ja mikroaaltotekniikan perusteet, mikroaaltopiirien komponentit ja mittaaminen, mittalaitteet,

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1.

Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1. Wiki ympäristön käyttö lukiofysiikan kokeellisten töiden työselostuksissa Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 30.1.2011 KOULU 3.0 SOSIAALISEN MEDIAN OPETUSKOKEILUJA, OSAHANKE Wiki

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Fysiikan laboratoriokurssit sujuvammiksi Reijo Manninen, fysiikan lehtori Sami Suhonen, fysiikan yliopettaja Tampereen Ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Laboratoriotyöskentelyn

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot