1. JOHDANTO TUTKIMUSASETTELU Tutkimusongelma Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhmä Emu-ryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 3. 2. TUTKIMUSASETTELU 4 2.1 Tutkimusongelma 4 2.2 Erityisryhmien määrittely 4 2.3 Tutkimusryhmä 5 2.3.1 Emu-ryhmä 5 2.3."

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSASETTELU Tutkimusongelma Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhmä Emu-ryhmä Esy-ryhmä 6 3. PUITTEET OPETUKSELLE Yleinen OPS Oppituntien järjestely Tunnit lukujärjestyksessä Kurssin tuntimäärä Oppimateriaali 9 4. HAHMOTTAVA LÄHESTYMISTAPA Yleistä 4.2 Hahmottavan lähestymistavan vaikutus opetuksen suunnitteluun Prosessin eteneminen Perushahmotus Esikvantifiointi Kvantifiointi KURSSI Sisältö 5.2 Suunnittelumateriaali Ennakkotiedot Ennakkokäsitystesti Esy-ryhmän tulokset Emu-ryhmän tulokset Päätelmiä ennakkokäsitystestistä KURSSIN ALOITUS Aloitustavan valinta Piirrosmerkintä ja kytkentäkaavio Oppilaiden suhtautuminen opiskeluun OPPITUNNIT Tasavirtapiirit Perushahmotus Virtapiirin virran tutkiminen Virran mittaaminen Tuntitesti Jännite Käytännön harjoituksia 25 1

2 7.1.7 Kirjallisia harjoituksia Ohmin 1. Laki Ohmin 2. Laki Resistanssi eli virran vastustuskyky Työnä sähkölampun resistanssin määritys Vastus Ohjelmanmuutos Sähkövaraus Sähkön varastointi Energia teho Sähköopin laskuja ja paniikkireaktioita Kestomagneetti Sähkömagneetti Sähkömagneetti käytössä Induktio Muuntaja Sähköturvallisuus OPPILASARVIOINTIA Perusteet kirjalliselle kokeelle Oppilaiden valmistautuminen kokeeseen Koe Työosa Kirjallinen osa Ennakkokäsitystesti uudestaan Oppimisen arviointia KURSSIN ARVIOINTIA HAHMOTTAVAN LÄHESTYMISTAVAN KANNALTA Kurssin laajuus Lähestymistavan vaikutus opetukseen ja opiskeluun Lopuksi 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 51 2

3 1. JOHDANTO Sain syksyllä 2001 vastuulleni koulumme erityisryhmien fysiikan ja kemian opetuksen. Kun samaan aikaan omia fysiikan tietojani täydentäessäni tutustuin hahmottavaan lähestymistapaan fysiikan opetuksessa, päätin kokeilla tämän opetustavan toimivuutta heti käytännössä. Tämä työni perustuu peruskoulun opettajan jokapäiväiseen opetustyöhön, tuntien suunnitteluun ja opetukseen. Olen tutkimuksessani suunnitellut ja toteuttanut koulussa hahmottavalla lähestymistavalla sähköopin kurssin erityisryhmille. Tutkimuksessani selvitin, miten tämä lähestymistapa toimii käytännön koulutyössä erityisryhmissä. Erityisryhmien opetus täytyy suunnitella kulloisenkin ryhmän rakenteen mukaan. Tavalliset oppikirjat eivät sovellu mukautettujen oppilaiden käyttöön ja toisaalta fysiikan mukautettua materiaalia on heikosti saatavilla. Erityisryhmien fysiikan opiskelu jää liian helposti kirjallisten tehtävien tekemiseen ryhmän oman, fysiikkaan suuntautumattoman opettajan johdolla. Vaihtoehtoisesti erityisopetuksen oppilas osallistuu fysiikan tunneille jonkun perusopetuksen ryhmän mukana. Muodollisesti fysiikasta saadaan sovittu oppimäärä suoritetuksi, mutta on kokonaan toinen asia, voidaanko tällaisessa opiskelussa puhua fysiikan oppimisesta. Fysiikan opettajana halusin opettaa myös näille erityisryhmille fysiikkaa oikeassa fysiikan luokassa tutkimalla ja töitä tekemällä. Oppilasryhmät oli koottu eri luokkaasteilla opiskelevista oppilaista, joiden aikaisempi fysiikan opiskelu ja tiedon taso vaihteli melkoisesti. Tässä tilanteessa uusi lähestymistapa sopi erittäin hyvin. Valitsin tutkimuskohteekseni sähköopin kurssin. Valintaani vaikutti se, että koska ryhmät olivat poikavoittoisia, omakohtaisia kokemuksia sähköasioista löytyy varmasti. Toinen tärkeä valintaperuste oli sähköopin kuuluminen vasta yhdeksännen luokan opetussuunnitelmaan. Uudenlainen opiskelu onnistuu paremmin, jos oppilaat eivät ole ehtineet aikaisemmin opiskella asiaa ohjatusti. 3

4 Alun perin tarkoituksenani oli tehdä myös valmis opetuspaketti sähköopin opettamiseen erityisryhmille. Kurssin edetessä totesin kuitenkin, että jokainen ryhmä vaatii täysin oman lähestymistapansa ja materiaalinsa. Suunnitelmia oli muutettava niin moneen kertaan kurssin edetessä, ettei valmista materiaalia kokonaisuudesta syntynyt. 2. TUTKIMUSASETTELU 2.1 Tutkimusongelma Työssäni tutkin, mitenkä hyvin pystyn toteuttamaan erityistyhmien sähköopin kurssin hahmottavalla lähestymistavalla ja kuinka hyvin tämä lähestymistapa sopii sähköopin opettamiseen peruskoulun erityisryhmille. Olin alusta asti valmis lähestymään asioita tarpeen vaatiessa myös muilla tavoilla, jotta oppilaiden kiinnostus opiskeltavaan asiaan säilyy. Opetuksen lähtökohtana oli koko ajan oppilaat ja heidän tarpeensa saada opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, mitä sähköopin asioita voidaan opiskella puhtaasti hahmottavalla lähestymistavalla ja miten pitkälle tiedon tasoilla voidaan sen avulla edetä opetusryhmieni kanssa. Monen vuoden kokemuksella opettamisesta oli oma ennakkoasenteeni se, että peruskoulussa on tavallisissa perusopetusryhmissäkin vaikeuksia päästä empiriaa pitemmälle tasolle oppilastöissä. Tämä tutkimukseni perustuu keväällä 2002 koulussa tekemääni opetustyöhön. 2.2 Erityisryhmien määrittely Tutkimusryhminäni olivat koulun erityisluokka ja pienluokka eli esy- ja emu-luokat. Vaikka koulumaailmassa näistä leimaavista lyhenteistä pyritään pääsemään eroon ja oppilaista puhutaan erityisopetusta ja pienryhmäopetusta tarvitsevina oppilaina, käytän tutkimuksessani esy- ja emu-lyhenteitä selvyyden vuoksi. Emu on koulukielen sanaston mukaan mukautettu opetus oppilaille, jotka eivät suoriudu peruskoulun oppimääristä kehityksen viivästymän tai heikkolahjaisuuden vuoksi. Emu- 4

5 oppilas opiskelee mukautetun yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti emuluokassa. Opetussuunnitelmaa helpotetaan tai mukautetaan oppilaan edellytyksiin sopivaksi. (Koulukielen sanastoa, 2000) Ryhmän jokaisella oppilaalla oli oma HOJKS, mikä tarkoittaa perusopetuslain mukaisesti erityisopetukseen osallistuvalle oppilaalle laadittua henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. (Koulukielen sanastoa, 2000) Esy-opetus on sopeutumista tukeva opetus oppilaille, jotka tunne-elämän tai muun syyn vuoksi tarvitsevat erityisopetusta. Esy-oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti, ts. opetuksen vaatimustasoa ei helpoteta, mutta opetus tapahtuu tavalliseen luokkaan sopeutumattomien oppilaiden esy-luokassa. Tavalliseen luokkaan sopeutumattomuuden syynä voivat olla monenlaiset seikat, kuten häiriökäyttäytyminen, motivoimattomuus, sopeutumattomuus isoon ryhmään ja/tai lintsaus. (Koulukielen sanastoa, 2000) 2.3 Tutkimusryhmät Emu-ryhmä Ryhmään kuului kurssin alussa kuusi oppilasta ja kurssin puolivälissä mukaan tuli seitsemäs oppilas. Kurssin aloittaneista kolme lintsasi melkein kaikki tunnit, joten heiltä kurssi jäi suorittamatta, eikä heidän opiskeluaan voinut tutkia. Ryhmän vahvuus oli siis käytännössä kolme oppilasta, kaksi poikaa ja yksi tyttö koko kurssin ajan ja lisäksi neljäs poika, joka liittyi ryhmään vähän kurssin puolivälin jälkeen. Näistä neljästä oppilaasta kaksi suoritti kahdeksatta luokkaa ja kaksi yhdeksättä luokkaa. Oppilaiden keskeisiä ongelmia ja syitä erityisopetukseen siirrolle olivat vaikeudet keskittyä opetukseen yleisopetuksen tunneilla ja oppimisvaikeudet erityisesti matematiikassa ja kielissä. Osalla oli vaikeuksia kirjoittamisessa ja äidinkielessä sekä puutteita työskentelytaidoissa. Joukossa oli myös diagnosoituja oppimisvaikeuksia. Ryhmän neljä jäsentä kävi säännöllisesti tunneilla, mutta yleisasenne oli aika passiivinen koko ajan. 5

6 2.3.2 Esy-ryhmä Ryhmässä oli kuusi poikaa ja yksi tyttö, eli yhteensä seitsemän oppilasta. Oppilaista neljä oli siirretty esy-ryhmään yläasteen perusopetusryhmästä ja loput oli siirretty esyryhmään jo ala-asteella. Joukosta viisi suoritti kahdeksatta luokkaa, yksi seitsemättä ja yksi yhdeksättä luokkaa. Yhdellä oppilaalla oli takanaan kaksi vuotta perusopetuksen fysiikanopetuksessa ja yhdellä oli edessään uusi oppiaine. Tätä yhtä seitsemännen luokan oppilasta lukuun ottamatta kaikilla oli takanaan jonkin verran fysiikan opiskelua tavallisessa luokassa. Osalla ryhmän oppilaista oli diagnosoituja oppimisvaikeuksia, osa oli siirretty erityisluokkaan häiriökäyttäytymisen takia ja osa lintsauksen takia. Kaikki ryhmän oppilaat kävivät melko hyvin fysiikan tunneilla. Kurssin aikana kukaan ei ollut paikalla joka kerta, mutta toisaalta kenelläkään ei ollut pahoja peräkkäisiä lintsauksia tunneilta. Sinikka Nikki on tutkimuksessaan (Nikki, 2000) jakanut fysiikasta erikoisopetuksessa olleet oppilaat viiteen oppilastyyppiin. Oman tutkimukseni esy-ryhmästä on löydettävissä nämä Nikin määrittelemät oppilastyypit Matti, Ville, Jaska, Liisa ja Piia. Nikin ryhmiin jaon perusteena olevia ongelmia on ratkottu juuri siirrolla esyryhmään. Tutkimukseni emu-ryhmän oppilaihin ei voi soveltaa Nikin ryhmäjakoa, sillä jokaisella ryhmän oppilaalla oli oma diagnosoitu oppimisongelmansa. 6

7 3. PUITTEET OPETUKSELLE 3.1 Yleinen OPS Koulun opetussuunnitelman mukaan fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on oppilaan luonnontieteellisen yleissivistyksen laajentamisen kautta luoda mahdollisuus ymmärtää maailmaa olemassa olevan tiedon pohjalta. Opetuksen tulisi olla mielenkiintoista ja virikkeitä antavaa. Teoria tulee sitoa käytäntöön oppilastöiden ja demonstraatioiden avulla. Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön sekä summatiivisin kokeisiin. (Koulun opetussuunnitelma, 2001) Sähköoppi kuuluu koulun perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhdeksännelle luokalla. Sähköopin osa-alueita ei ole mitenkään eritelty opetussuunnitelmassa, vaan tutkimuksen aikana noudatetussa opetussuunnitelmassa oli pelkästään maininta sähköoppia. Esy-ryhmän oppilaat noudattivat yleistä opetussuunnitelmaa. Emu-ryhmän oppisisällöissä pääpaino on käytännön fysiikassa ja kemiassa, syvemmälle teoriaan edetään kunkin oppilaan edellytysten mukaan. (Mukautettu opetussuunnitelma, 2001) Koska eritysopetuksessa jokainen oppilas opiskelee henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaan, opiskeltavia asioita ei ole jaettu eri luokka-asteille. Opetussuunnitelma jätti minulle vapaat kädet oppisisällön määrittämisessä. Hahmottava lähestymistapa vastaa mielestäni täysin opetussuunnitelman yleisen osan mielenkiintoisen opetuksen vaatimukseen. Samoin Emu-ryhmän käytännön fysiikan opetukseen painottuminen on juuri hahmottavaa fysiikkaa. 3.2 Oppituntien järjestely Tunnit pidettiin fysiikan ja kemian laboratoriossa. Esy-ryhmän oma opettaja oli mukana tunneilla, minkä ansiosta pystyin keskittymään opettamiseen, töiden ohjaamiseen ja työryhmien kanssa keskusteluun. Ryhmän oma opettaja hoiti järjestyksen pidon ja toimi silminä selässäni. Esy-ryhmää ei vaivannut passiivisuus 7

8 laboratorioluokassa. Tosin aktiivisuus kohdistui enemmän omiin kokeisiin kuin ohjelmassa olleisiin kokeisiin. Kahden opettajan luokassa oleminen mahdollisti sen, että pystyin käyttämään kaikkia haluamiani välineitä ja oppilaat saivat tehdä töitä itsenäisesti ryhmissä. Emu-ryhmällä oli joillakin tunneilla avustaja mukana. Koska ryhmä oli liian passiivinen edes pahantekoon, järjestyksenpitoon ei tässä ryhmässä apua tarvittu. Avustajan tehtäväksi jäi pelkästään oppilaiden auttaminen työskentelyssä. 3.3 Tunnit lukujärjestyksessä Tunnit pidettiin yksittäisinä tunteina. Kummankaan ryhmän oppilaat eivät olisi jaksaneet keskittyä opiskeluun fysiikalle tyypillisen kaksoistunnin aikaa. Tunnin paikka lukujärjestyksessä vaikutti olennaisesti sen kulkuun. Ensimmäiselle tunnille oli osalla suuria vaikeuksia saapua ajoissa, ja ajoissa kouluun ehtineistäkin osa oli hyvin väsyneitä ja heräili päivään vasta tunnin lopulla. Ennen ruokatuntia olevalla tunnilla ajatukset olivat jo ruuassa ja viimeisellä tunnilla yleinen levottomuus vaikeutti opiskeluun keskittymistä. 3.4 Kurssin tuntimäärä Tuntimäärää kurssin opiskeluun ei rajattu, vaan sain käyttää opetukseen tarvitsemani ajan. Tästä vapaudesta huolimatta opetukseen käyttämäni aika oli hyvin lähellä normaaliopetuksessa sähköopin opetukseen käytettävää aikaa. Kaikkiaan käytin kurssiin lopussa pidetty koe mukaan lukien 20 oppituntia. Keskittymiskyvyttömyys oli yksi oppilaiden pääongelmista. Oppilaat kyllästyivät nopeasti samanlaiselta näyttäviin aiheisiin. Vapaudesta päättää opiskeluun käytettävissä olevien tuntien määrä seurasi kiireettömyys, mitä en ole aikaisemmin opettajana päässyt kokemaan. Jos esittämäni asia ei jollain tunneilla oppilaita kiinnostanut, pystyin huoletta muuttamaan suunnitelmia. Jos tunnilta puuttui monta oppilasta, saatoin seuraavalla tunnilla käydä vaikka kaikki käsitellyt aiheet uudestaan läpi. 8

9 Hahmottavaan lähestymistapaan ei sovi perinteinen nämä asiat on käsiteltävä tällä tunnilla ja jos ei ehditä, niin lukekaa loppu kotona -tyyli. Vapaus käyttää tarvittava määrä tunteja mahdollisti sen, että kaikki pääsivät itse tekemään tutkimuksia ja kvantifioimaan suureita ja lakeja oikeassa järjestyksessä. 3.5 Oppimateriaali Oppilailla ei ollut käytössään perinteistä oppikirjaa. Oppikirjan ja vihon korvasi kansio, johon oppilaat liittivät aina tunneilla jakamani materiaalin. Esy-ryhmän opettaja kuljetti ryhmänsä kansioita ja oppilaat käyttivät niitä vain tuntien aikana. Joku oppilaista yritti kerrata kansiostaan asioita ennen koetta omassa luokassa, mutta hän oli kyllä poikkeustapaus. Emu-ryhmän kansiot säilytettiin fysiikan luokassa. Ryhmien luonteesta johtuen en voinut tehdä materiaalia valmiiksi moneksi tunniksi eteenpäin. Edellisen tunnin tapahtumat ja mahdolliset poissaolot määräsivät seuraavan tunnin ohjelman. Hahmottavan lähestymistavan periaatteiden mukaan minun oli koko ajan tiedettävä, mitä oppilaat olivat aikaisemmilla tunneilla oppineet ja mitä halusin heidän kurssin aikana oppivan. Oppimateriaali oli vain tukena, pääosin opiskelu oli keskustelua ja opettajan ohjeiden mukaisesti ohjattua tutkimusta. Kansio toimi pääasiassa dokumenttina opiskelusta. Nämä oppilaat eivät tulleet tunnille reppu ja koulutarvikkeet mukanaan. Heille riitti, että tunnille ylipäätään tultiin. Luokassa oli kaikki tarvittavat välineet kynistä alkaen ja kyniä tarvittiin lähinnä tutkimustulosten kirjaamiseen. Päätavoite oli saada oppilaat käymään säännöllisesti tunneilla ja tunnilla olosta heille jäi kansioon moniste ikään kuin todistuskappaleeksi opiskelusta. Muutamat oppilaat tekivät tunnollisesti muistiinpanoja, suurin osa kirjoitti joskus jotain paperille ja yksi oppilas ei ottanut läheskään aina edes vastaan monisteita. Homma sujui helpommin, jos muistin rei ittää paperit valmiiksi ennen oppilaille jakamista. Jos reiät puuttuivat, niiden paperiin saaminen tuntui olevan tunnin tärkein asia. 9

10 4. HAHMOTTAVA LÄHESTYMISTAPA 4.1 Yleistä Hahmottavassa lähestymistavassa merkitykset luodaan ensin. Terminologia ja sitä käyttävä kieli rakennetaan ymmärretyille merkityksille. Käsitteistöä rakentaa merkityksiä luova hahmotusprosessi, joka kerrostuu hierarkkisesti ja abstrahoituu asteittain. Se etenee havainnoista lähtien hahmottamalla kohti yleisempiä jäsentäviä käsitteitä. Se on perusolemukseltaan intuitiivinen prosessi, jossa mielikuvat (teoria) kytkeytyvät erottamattomasti havaintoihin (empiriaan). ( Kurki-Suonio, K. & R., 1998) Hahmottava lähestymistapa korostaa empirian primaarisuutta käsitteenmuodostuksen perustana. Aito ymmärtäminen on mahdollista vain, jos opetuksen lähtökohtana on luonto ja havaitseminen. Käsitteet hahmotetaan itse. ( Kurki-Suonio, K. & R., 1998). Kurki-Suonioiden mukaan opettaja voi vain opastaa oppilaat näkemään ja huomaamaan. Heidän mukaansa kasvattaminen omakohtaiseen empiriaan on ainoa tapa saada oppilas luomaan itselleen oivallettua, ymmärrettyä ja omaksuttua tietoa. Se opettaa näkemään luonnon tiedon alkuperäisenä lähteenä ja etsimään tietoa luonnosta. Samalla se opettaa kysymään tiedon perusteita ja arvioimaan sen luotettavuutta. Se on kasvatusta itsenäiseen ajatteluun. 4.2 Hahmottavan lähestymistavan vaikutus opetuksen suunnitteluun Opetuksen lähtökohtana on empiria ja tavoitteena käsitteiden ymmärtäminen. Merkitykset ovat kvalitatiivisia ja ne on ensin opittava kvalitatiivisina. Kokeilussa korostuu kvalitatiivisten kokeiden ja havaintojen merkitys. Opiskelun on siis perustuttava omiin havaintoihin eli oppilastöiden tekemiseen. Töiden järjestykseen on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota, jotta asia etenee oikeassa järjestyksessä. Jouduin muuttamaan monia aikaisempia ajatuksiani sähköopin opettamisesta kurssin edetessä. 10

11 4.3 Prosessin eteneminen Perushahmotus Perushahmotus on ilmiöiden tason kokeellisuutta. Siinä tehdään havaintoja ja kvalitatiivisia kokeita, joiden tarkoituksena on tunnistaa ilmiöalueen perushahmoja ja luokitella niitä. Näitä perushahmoja ovat oliot ja ilmiöt, sekä olioiden ja ilmiöiden ominaisuudet. Olioita ovat luonnon olemassa olevat subjektit, esim. kappale, virtajohdin, jne., ja ilmiöillä tarkoitetaan sitä, mitä oliot tekevät tai mitä niille tapahtuu, esim. liike, lämpeneminen, jne Esikvantifiointi Esikvantifioinnissa luodaan mielikuva ominaisuuksien eri asteista, niihin vaikuttamisesta ja niiden välisistä riippuvuuksista. Tässä vaiheessa liikutaan siis syyseuraussuhteissa, eli voidaan puhua kausaalimielikuvista Kvantifiointi Kvantifiointi on tässä lähestymistavassa kynnys- tai avainprosessi. Kvantifioinnissa ominaisuuksista saadaan suureet ja ominaisuuksien välisestä riippuvuudesta päädytään lakiin. Kausaalimielikuvasta päädytään teoriaan. Kvantifiointi määrittelee suureen ja kertoo, miten se voidaan mitata. Esikvantifiointi motivoi ja luo ajatukset kvantifioivista kokeista ja niiden idealisoinneista. Koska ymmärtäminen syntyy kvalitatiivisella tasolla, on kaikki ymmärtäminen pohjimmiltaan kvalitatiivista. 11

12 5. KURSSI 5.1 Sisältö Kurssin runko oli seuraava: - tasavirtapiirit: virran tutkiminen ja mittaaminen, jännite, kytkentöjä - Ohmin laki - resistanssi - varaus - sähkövirta: Voltan pari, akku, paristo, verkkovirta - energia teho, liikkeestä esimerkkinä moottori, lämmöstä kuumalankaleikkuri sekä muutama lasku tehosta ja sähkön hinnasta - kestomagneetti - sähkömagneetti - induktio, generaattori, muuntaja ja voimalaitokset - sähköturvallisuus 5.2 Suunnittelumateriaali Kurssin suunnittelussa ja materiaalina käytin apunani useaa peruskoulun oppikirjasarjaa opettajanoppaineen. Koska valittu lähestymistapa vaatii opettajalta laajaa tietoa koko alueesta, käytössäni oli myös lukion oppikirjoja ja muuta sähköopin materiaalia. Oppimateriaalin koostamisessa ei voi antaa tarkkaa viittausta, mistä lähteestä mikin työ on otettu, sillä samat työt esiintyvät eri kirjoissa. Historia näkyy siinä, että asia voidaan opiskella samojen kokeiden kautta, millä ne on keksittykin. Tämän takia en viittaa oppitunneista raportoidessani mihinkään lähdeteokseen. Tuntien suunnittelussa käyttämäni lähdeteokset löytyvät lähdeluettelosta. 5.3 Ennakkotiedot Esy-ryhmästä neljä oppilasta oli opiskellut ainakin vuoden fysiikkaa perusopetusryhmässä. Useimmat olivat tehneet teknisissä töissä elektroniikan töitä. Pojilla oli kokemusta myös vapaa-ajalla sähkölaitteiden näpräämisestä ja he tuntuivat 12

13 tietävän aika hyvin, mitä sähkölaitteiden kanssa ei saa tehdä ja mitä pahaa niillä saa tehdyksi. Emu-ryhmälläkin oli kokemusta lähinnä teknisistä töistä ja vapaa-ajasta. Heidän kanssaan kokemuksista keskustelu oli lähinnä yhden sanan vastauksia opettajan kysymyksiin. Tutkimuksen sähköopin kurssi pidettiin kevätlukukaudella. Kurssi oli ryhmien ensimmäinen erityisopetuksen fysiikan kurssi. Syyslukukaudella samojen ryhmien kanssa oli opiskeltu kemiaa. Kemian opetus perustui myös töiden tekoon. Ryhmät olivat tuttuja ennen fysiikkaan siirtymistä ja oppilaat olivat oppineet tekemään ryhmissä töitä ohjeitteni ja tehtävämonisteiden mukaan. Lisäksi he olivat tottuneet siihen, että ns. teoriaopetusta ei ollut, vaan kerroin aina tunnin alussa mitä tunnilla tehdään ja mitä välineitä tarvitaan. Varsinainen opetus tapahtui sitten niin, että ohjasin oppilaiden töitä haluamaani suuntaan ja kerroin, mitä tarkkailla, mitä pitäisi huomata ja mitä se tarkoittaa. Kerroin samat asiat erikseen joka ryhmälle ja tavoitteena oli, että oppilaat oppisivat ikään kuin vahingossa kemiaa töitä tehden. Sama menetelmää käytin sitten fysiikan opetuksessa. Fysiikan opiskelu poikkesi paljon varsinkin emu-oppilaiden omassa luokassa tapahtuvasta opiskelusta. Omassa luokassa jokainen opiskeli omaan tahtiinsa ja jokainen saattoi opiskella omaa oppiainetta henkilökohtaisia tehtäviä tekemällä. Myös esy-ryhmällä omassa luokassa opiskelu keskittyi paljon itsenäiseen työskentelyyn, koska samassa tilassa oli monella eri luokka-asteella opiskelevia. Fysiikan tunneilla kaikki opiskelivat samaa joko pienissä ryhmissä tai yksin, jos yhteistyö muiden kanssa ei sujunut. Fysiikan opiskelu toimi siis samalla valmentautumisena jatko-opintoihin, eli opiskeluun ryhmässä samaan tahtiin. 5.4 Ennakkokäsitystesti Syksyn kemian opiskelujen perusteella mietin pitkään kannattaako ryhmillä teettää ennakkokäsitystestiä. Kirjalliset työt olivat olleet koko ajan molemmilla ryhmillä 13

14 vastenmielisiä ja yksi esy-ryhmän oppilas oli kieltäytynyt systemaattisesti koko syksyn ajan kirjoittamisesta ja monisteiden täytöstä koe mukaan lukien. Minulla oli kurssin ensimmäisellä tunnilla mukanani Aine ja energia-kirjan sähkön ennakkokäsitystesti (Liite1). Kerroin oppilaille fysiikan opiskeluun siirtymisestä ja siitä, että ensimmäiseksi opiskelemme sähköoppia. Keskustelimme vähän aikaa siitä, mitä kukin tiesi asiasta ennakkoon. Esy-ryhmä vaikutti niin rauhalliselta ja asiasta kiinnostuneelta, että ehdotin heille mielipidetiedusteluun vastaamista. Porukka yllätti minut ja vastasi kunnolla kyselyyn. Olen myös jatkossa korostanut aina vastaavia kyselyjä tehdessäni, että kyseessä on mielipidetiedustelu, jossa ei ole oikeita vastauksia ja tarvitsen tiedot, jotta osaan valita oikeat asiat tunneille. Kun Esy-ryhmä oli vastannut ennakkokyselyyni, pidin saman testin myös emuryhmälle. Ryhmä vastasi kyselyyn tunnollisesti, mutta heidän kohdallaan en voi olla varma siitä, miten he kysymykset ymmärsivät Esy-ryhmän tulokset Testiin vastasi 6 oppilasta. Olen kirjannut oppilaiden vastauksien lukumäärät testin kysymysten perään. Käytetty testi on liitteenä Ovatko seuraavat väitteet mielestäsi oikein vai väärin? Oppilaiden vastauksia Väite oikein väärin a) Jännite ja virta ovat sama asia. 2 kpl 4 kpl b) Sähkölaite (lamppu) kuluttaa virtaa. 5 kpl 1 kpl c) Sähkövirta on sitä heikompi, mitä kauempana paristosta ollaan. 4 kpl 2 kpl d) Paristoon on säilötty sähkövirtaa. 6 kpl 0 kpl e) Paristosta saadaan aina sama sähkövirta. 2 kpl 4 kpl 2. Kuviin liittyvät väitteet. Ovatko väitteet oikein vai väärin? Kuva 1. Lamppu ja paristo vierekkäin, ei kosketusta. 14

15 Kuva 2. Lampun kanta yhdistetty pariston toiseen napaan yhdellä johtimella. Kuva 3. Lampun kannasta lähtee johtimet pariston molempiin napoihin. Väite oikein väärin a) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy jännitettä. 2 kpl 4 kpl b) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 1 kpl 5 kpl c) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy jännitettä 5 kpl 1 kpl d) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa 1 kpl 5 kpl e) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy jännitettä 3 kpl 3 kpl f) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 5 kpl 1 kpl 3. Missä tilanteessa lamppu hehkuu? a) Lamppu pariston jatkeena 0 kpl b) Sama tilanne, mutta pariston navat yhdistetty johtimella 3 kpl c) Lamppu yhdistetty kahdella johtimella pariston napoihin. 6 kpl d) +, johdin, lampun kanta, - 3 kpl e) Lamppu + dynamo 1 kpl f) Virtapiirin välissä pyyhekumi 0 kpl g) -, johdin, lamppu, + 5 kpl h) Lamppu kallellaan pariston napojen välissä 0 kpl i) Suolaliuos virtapiirissä 4 kpl Emu-ryhmän tulokset Testiä oli tekemässä kolme oppilasta. 1. Ovatko seuraavat väitteet mielestäsi oikein vai väärin? Väite oikein väärin a) Jännite ja virta ovat sama asia. 1 kpl 2 kpl b) Sähkölaite (lamppu) kuluttaa virtaa. 3 kpl 0 kpl c) Sähkövirta on sitä heikompi, mitä kauempana paristosta ollaan. 0 kpl 3 kpl d) Paristoon on säilötty sähkövirtaa. 2 kpl 1 kpl e) Paristosta saadaan aina sama sähkövirta. 1 kpl 2 kpl 15

16 2. Kuviin liittyvät väitteet. Ovatko väitteet oikein vai väärin? Kuva 1. Lamppu ja paristo vierekkäin, ei kosketusta. Kuva 2. Lampun kanta yhdistetty pariston toiseen napaan yhdellä johtimella. Kuva 3. Lampun kannasta lähtee johtimet pariston molempiin napoihin. Väite oikein väärin a) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy jännitettä. 0 kpl 3 kpl b) Kuvan 1 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 0 kpl 3 kpl c) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy jännitettä 2 kpl 1 kpl d) Kuvan 2 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa 1 kpl 2 kpl e) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy jännitettä 3 kpl 0 kpl f) Kuvan 3 tilanteessa esiintyy sähkövirtaa. 3 kpl 0 kpl 3. Missä tilanteessa lamppu hehkuu? a) Lamppu pariston jatkeena 0 kpl b) Sama tilanne, mutta pariston navat yhdistetty johtimella 2 kpl c) Lamppu yhdistetty kahdella johtimella pariston napoihin. 3 kpl d) +, johdin, lampun kanta, - 2 kpl e) Lamppu + dynamo 2 kpl f) Virtapiirin välissä pyyhekumi 0 kpl g) -, johdin, lamppu, + 1 kpl h) Lamppu kallellaan pariston napojen välissä 1 kpl i) Suolaliuos virtapiirissä 3 kpl Päätelmiä ennakkokäsitystestistä Oppilaat eivät selvästi osaa erottaa jännitettä ja virtaa. Virtapiiri on vaistonvaraisesti tuttu. Osalle riittää jo yhden johtimen läsnäolo, jotta virtaa ja jännitettä voi olla. Eriste tai materiaali, jossa sähkö ei kulje, näytti selvältä, sillä kukaan ei väittänyt lampun hehkuvan virtapiirissä, jossa on osana kumi. Suolaliuoksen sähkönjohtokyky oli jäänyt suurimmalle osalle mieleen syksyn kemian tunneilta. Testin perusteella minulla oli odotettavissa paljon vääriä mielikuvia, joita vastaan taistella. 16

17 6. KURSSIN ALOITUS 6.1 Aloitustavan valinta Aloitin kurssin virtapiireillä motivoinnin takia. Molemmilla ryhmillä käsillä tekeminen oli paras tapa opiskella ja uskoin alun leikkimisellä mielenkiinnon asiaa kohtaan heräävän. Annoin oppilaille paristot, lamppuja ja johtimia ja vapaat kädet niiden kanssa leikkimiseen. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua välineisiin ja saada lamppu palamaan. Työ onnistui helposti kaikilta, mikä vahvisti ennakkokäsitykseni siitä, että kaikki olivat olleet aikaisemmin tekemisissä lamppujen ja paristojen kanssa. Paristo virtalähteenä toimii perushahmotuksessa ja kvantifioinnissa huomattavasti isoa verkkovirtaan liitettävää oppilasvirtalähdettä paremmin. Paristossa on selvästi kaksi napaa ja erilaiset kytkennät näkee selvästi edessään. Samoin on havainnollisempaa kytkeä paristoja sarjaan kuin vääntää virtalähteen nappulaa suurempaan lukuun. Rinnan kytkennän vaikutuksia voi havainnollistaa ainoastaan paristojen avulla peruskoulussa. 6.2 Piirrosmerkinnät ja kytkentäkaavio Välineisiin tutustumisen ohessa opeteltiin piirrosmerkinnät johtimelle, katkaisijalle, lampulle ja virtalähteelle. Oppilaat piirsivät kytkentäkaavion eli kuvan rakentamastaan kytkennästä. Oppilailla oli omat nimityksensä käytössä oleville välineille: virtalähde oli patteri ja johdin johto. Pyrin alusta alkaen käyttämään aina oikeita nimityksiä vaikka joillekin oppilaille oli sama toistettava vielä heidän omilla sanoillaan selvyyden vuoksi. Tämä on useimmalle oppilaalle aluetta, josta he luulevat tietävänsä aika paljon. Lamput, johdot ja paristot ovat jokapäiväisiä arkielämän esineitä. Kytkentäkaaviossa tärkeämpää kuin piirtäminen oli kaavion lukeminen ja kytkennän tekeminen kaavion mukaan. Oppilaille oli helppo perustella kaavion lukemisen tärkeys. Jokaisen on helppo ymmärtää, että sähkömies tarvitsee piirustukset, joiden mukaan toimia. Kytkentäkaavio 17

18 oli opiskeltava heti alussa, jotta oppilaat pääsivät jatkossa heti työhön kiinni, eikä asiaa tarvinnut selittää alusta asti kädestä pitäen jokaiselle erikseen. Esy-ryhmän pojat aloittivat innolla rakentelun. Jokainen sai jossain välissä myös minun pyytämäni kytkennän tehdyksi, vaikka omat viritelmät tuntuivatkin paljon mielenkiintoisemmilta. Ryhmän ainoa tyttö kauhisteli välineitä aluksi kädet perin naisellisesti pystyssä ja väitti, ettei osaa. Loppujen lopuksi hän teki muutaman tunnin kuluttua kytkentöjä paljon poikia näppärämmin ja varmemmin. Hän ei kuvitellut tietävänsä itse vaan seurasi ohjeita poikia tarkemmin. Tässä oli heti alussa luonnollinen paikka oppia, mitä tarkoitetaan virtapiirillä. Avoin ja suljettu virtapiiri olivat ihan selviä. Suljetussa olivat tietysti kaikki johdot kiinni ja avoimeksi virtapiirin sai nyppäämällä jostain johdon pään irti ja heiluttelemalla sitä ilmassa. Tämä kaikki oli jo hahmotusta, vaikka vasta valmistauduimme sähköopin systemaattiseen opiskeluun tarvittavia perustaitoja hiomalla. Erityisryhmien kanssa on vielä perusopetusryhmiä tärkeämpää tarkastaa, että opettaja ja oppilaat puhuvat samaa kieltä. Jotta oppimisen perusedellytykset olisivat kunnossa, kaikkien on tiedettävä tietty määrä nimityksiä ja hallittava perussanastoa ja välineiden käyttöä. 6.3 Oppilaiden suhtautuminen opiskeluun Emu-ryhmän oppilailla oli hyvä kädentaito. Oppilaat käsittelivät laitteita näppärästi, mutta suhtautuminen käsiteltävänä olevaan aiheeseen oli aika vaisua ja passiivista. Perusasenne oli annetuista tehtävistä suoriutuminen ilman suurempaa mielenkiintoa itse aihetta kohtaan. Esy-ryhmäläiset osasivat tehdä hyvin kytkentöjä. He tuntuivat tietävän mitä olivat tekemässä, ja aikaisemmat kokemukset olivat opettaneet miten homma tehtiin. Sähköoppia opiskeltavana asiana ei pahemmin kyseenalaistettu. 18

19 7. OPPITUNNIT 7.1 Tasavirtapiirit Perushahmotus Oppilaat luulivat leikkivänsä laitteilla ja tekevänsä, mitä haluavat, mutta todellisuudessa käynnissä oli hahmotus. Yksinkertaisilla laitteilla, lampuilla, paristoilla ja johtimilla, saimme havainnollistettua valo- ja lämpöilmiöitä. Kun toin pöytiin 4,5 voltin pariston ja oikosuljin sen navat kompassin vieressä, saimme havainnollistettua myös magneettista vaikutusta. En antanut oppilaiden tehdä tätä koetta itse, sillä tuloksena olisi ollut kasa tyhjiä 4,5 voltin paristoja. Oppilailla oli käytössään erilaisia paristoja ja näiden avulla huomattiin, että erilaiset paristot muuten samanlaisessa kytkennässä aiheuttavat erilaisen virran voimakkuuden. Oppilaat siis näkivät, että lampun kirkkaudessa oli eroja erilaisilla kytkennöillä. Lampun palaminen, johtimen lämpeneminen ja kompassineulan heilahtaminen ovat sähkövirta-ilmiön ilmentymiä. Näin olimme leikkien löytäneet ilmiöitä, joihin voi paneutua tarkemmin ja joiden ominaisuuksia voi tutkia Virtapiirin virran tutkiminen Sähkövirran esikvantifioinniksi tutkimme lamppujen palamista erilaisissa kytkennöissä. Ensimmäisessä työssä tutkimme lamppujen palamista sarjassa. Jokainen työryhmä sai pariston virtalähteeksi ja johtimia. Työssä tarvittiin kolme yhtä kirkkaasti palavaa lamppua ja oppilaiden oli itse silmämääräisesti valittava itselleen nämä lamput. Oppilaiden monisteessa oli kuvan 1 mukaiset kytkennät. Kuva 1. 19

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

1. Lasketaan käyttäen kymmenjärjestelmävälineitä

1. Lasketaan käyttäen kymmenjärjestelmävälineitä Turun MATIKKAKAHVILA 22.09.2016 Teija Laine 1. OTTEITA UUDESTA OPETUSSUUNNITELMASTA: "Vuosiluokkien 3 6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävät matemaattisten käsitteiden

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

9.11.-11. Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä

9.11.-11. Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä Opiskelijoiden ajatuksia ABB:n opintokäynniltä 9.11.-11 Kokemus oli itselle hyvä opettajaopiskelijana. Plussaa fysiikan opetukseen Yrityksen valinta keskeistä: erityisesti lukion tai peruskoulun loppupäässä,

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori!

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Liite A: Kyselysaate Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Olemme aloittamassa tutkimushanketta, jossa tutkitaan lukion 2. luokan opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia reaaliaineiden,

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Fysiikan laboratoriokurssit sujuvammiksi Reijo Manninen, fysiikan lehtori Sami Suhonen, fysiikan yliopettaja Tampereen Ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Laboratoriotyöskentelyn

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot