VALINNAISAINEET Matin ja Liisan koulu

Transkriptio

1 VALINNAISAINEET Matin ja Liisan koulu

2 KOULUN YHTEYSTIEDOT Osoite: Matin ja Liisan koulu Koulukuja Lapinlahti Puhelimet: koulusihteeri Ilona Partanen ( rehtori Juhani Sammallahti ( apulaisrehtori Sari Jokelainen ( Sirenin opettajainhuone (7-9 lk) oppilaanohjaaja Sari Kuutsa-Kettunen ( oppilashuollonohjaaja Kirsi Surma-aho ( terveydenhoitaja Satu Silvola ( koulukuraattori Aki Mannila ( koulupsykologi Elina Komulainen ( SISÄLLYSLUETTELO Yhteystiedot 2 Ohjeita valinnaisaineiden valintaan 3 Valinnaisaineet lv Ilmaisutaito 5 Saksa (B2 kieli) 6 Ranska (B2 kieli) 7 Tekninen työ 8 Tekstiilityö 9 Kotitalous 10 Maaseutu tutuksi 12 Tietotekniikka 13 Musiikki 14 Kuvataide 15 Liikunta / tytöt 16 Liikunta / pojat 17 2

3 VALINNAISAINEIDEN VALINTA Kädessäsi on koulumme Matin ja Liisan koulun valinnaisaineopas, josta selviää koulumme valinnaisaineet ja niiden sisällöt. Tutustu oppaaseen huolella. Oppaasta voit myös myöhemmässä vaiheessa katsoa, mitä valitsemissasi aineissa opiskellaan. Säilytä opas! Keskustele myös vanhempiesi kanssa valinnoistasi. Huomioi valinnassasi aineen kiinnostavuus, hyöty peruskouluopinnoille ja jatko-opinnoille toiselle asteelle. Tarvittaessa kysy lisätietoja aineenopettajilta ja/tai opolta. Tee itsenäinen, perusteltu ja sitova valinta! Valitse oppiaine, älä opettajaa tai kaveria! Matin ja Liisan koulun opetussuunnitelmassa on valinnaisaineita 8. ja 9. luokalla yhteensä kuusi (6) vuosiviikkotuntia. Valitse valinnisainevalikoimasta (s. 3) kolme (3) sinusta mielenkiintoisinta ainetta. Käsitöissä voit valita myös 4 vvh valinnan, jolloin valittavia aineita on kaksi (2). Vieraista kielistä saksa tai ranska voidaan valita vain yksi. Ryhmän minimikoko valinnaisaineissa on pääsääntösesti oppilasta. Varavalintoina tarvitset lisäksi kaksi (2) muuta ainetta. Mieti nekin tarkasti. Varavalintoja tarvitaan esim. jos ryhmiin ei mahdu kaikki halukkaat tai jos jotkut aineet menevät päällekkäin. Kuhunkin valinnaisaineeseen voidaan perustaa enintään kolme ryhmää. Mikäli valintoja tulee johonkin valinnaisaineeseen liian paljon (esim. kotitalous), valitaan oppilaat ko. aineen seitsemännen luokan opintomenestyksen, aktiivisuuden ja motivaation perusteella. Mikäli oppilas ei tule valituksi ko. tapauksessa toivomaansa valinnaisaineeseen, otetaan käyttöön ensimmäinen varavalinta. Valinnaisaineiden, jotka muodostavat vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (4 10). Mikäli oppilas on aloittanut numeroin arvosteltavan valinnaisaineen opiskelun, mutta opinnot ovat keskeytyneet, merkitään päättodistukseen opiskeltu vuosiviikkotuntimäärä ja arvio osallistunut. Numeroarvosana annetaan vain, jos oppilas on suorittanut valinnaisaineen koko oppimäärän hyväksytysti. Valinnaisaineiden vaihtoja tehdään vain terveydellisistä syistä. Mikäli valinnaisaine vaihdetaan, pitää uudesta valinnaisaineesta suorittaa koko oppimäärä. Valinnaisaineiden valinta tehdään koulussa oppitunneilla wilman kautta. Jokainen oppilas tarvitsee wilmatunnukset. Huoltajat näkevät omilla wilmatunnuksillaan oppilaan valinnat. Lisätietoja valinta-asiosta opolta (puh ). 3

4 VALINNAISAINEVAIHTOEHDOT LV ILMAISUTAITO SAKSA (B2-KIELI) RANSKA (B2-KIELI) TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ KOTITALOUS MAASEUTU TUTUKSI TIETOTEKNIIKKA MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA TYTÖT LIIKUNTA POJAT 2VH/4 VVH 2VH/4 VVH 4

5 ILMAISUTAITO Mitä ilmaisutaito on? Elämyksiä, oivalluksia, toimintaa, luovuutta, kokemuksia, oman minän ja maailman kohtaamista. Rohkeuden löytämistä, ilmaisukyvyn kehittymistä, kontakteja, toisten kohtaamista, turvallisuutta ja rentoutta. Keskittymistä, kuuntelemista, havainnointia, vuorovaikutusta ja ihmissuhteita. Kieltä ja viestintää, puhumista, ilmeitä, eleitä, liikettä, äänenkäyttöä. Väittelyä, vaikuttamista, mielipiteitä, perustelemista, ongelmanratkaisua. Draamaa, tekstien tulkintaa, eläytymistä, näyttelemistä. Integraatiota, musiikkia, kuvataiteita, liikkumista, valaisua, puvustusta, lavastusta. Ehkäpä jopa esiintymistä. Aihekokonaisuuksia: - Ilmaisutaidon perusteita ja improvisaatiota - Tekstistä tulkintaan ideasta esitykseksi - Teatteria ja dramaturgiaa - Draaman lajeja 5

6 SAKSA/DEUTSCH (B2 kieli) Hallo! Guten Tag! Willkommen! Valinnaisen saksan kielen kursseilla *opit viestimään saksan kielellä tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa, esimerkiksi ostoksilla, elokuvissa, kahvilassa ja ravintolassa sekä matkustaessasi *opit kertomaan itsestäsi, perheestäsi, koulusta ja harrastuksistasi saksaksi sekä suullisesti että kirjallisesti *tutustut saksankielisten maiden (Saksa, Sveitsi, Itävalta) tapakulttuuriin ja lisäät kielialueen maantuntemustasi Tutuksi tulevat myös * lukusanat: eins, zwei, drei, vier, fünf, sechs, sieben, acht, neun, zehn... * värit: blau, rot, gelb, braun, schwarz, orange, grün, violet... * viikonpäivät: Montag, Dienstag, Mittwoch, Donnerstag, Freitag, Samstag... * kuukaudet: Januar, Februar, März, April, Mai, Juni, Juni, August... * vuodenajat: Sommer, Herbst, Winter, Frühling * sääilmaisut: Die Sonne scheint. Es ist warm. Es regnet. * sijamuodot: akkusatiivi ja datiivi * der, das, die -sukuiset substantiivit yksikössä ja monikossa * verbitaivutus eri aikamuodoissa * sanajärjestys myönteisissä, kielteisissä ja kysyvissä lauseissa Hier gibt es eine kleine Aufgabe für dich! Diese Flaggen gehören zu drei deutschsprachigen Ländern: Deutschland, Österreich und die Schweiz. Welche Flagge gehört zu welchem Land? Viel Spaβ beim Deutschlernen! 6

7 RANSKA/LE FRANÇAIS (B2 kieli) Salut! Valinnaisen ranskan kielen kursseilla käydään läpi kielen alkeet ja erityispiirteet mm. ääntäminen. 8. ja 9. luokkien kurssit antavat sinulle valmiuksia selviytyä tavanomaisista arkipäivän tilanteista, esim. ruokailu, matkailu, kauppa jne. ranskan kielellä. Keskeistä on suullinen harjoittelu, puheen ja tekstin ymmärtäminen sekä ranskankieliseen kulttuuriin tutustuminen. Peruskielioppiasiat: substantiivit, adjektiivit, verbit, lukusanat yms. Työtapoina oppikirjan lisäksi mm. internet ja sarjakuvia. Saat hyvän jatko-opintokelpoisuuden lukiossa. Bonjour! Ça va? Ça va. S il vous plaît Bon appetit! 7

8 TEKNINEN TYÖ (2 vvh / 4 vvh) Alussa valmistetaan aihepiirityöt puusta ja metallista, jolloin kerrataan erityisesti koneiden turvallinen käyttö ja henkilökohtaiset suojaimet. Työn tekemistä jatketaan oppilaan omien taipumusten ja mieltymysten mukaan puu ja/tai metallitöillä sekä elektroniikka- ja konetöillä. Välitöinä tehdään myös tilojen ja välineiden huolto- ja korjaustöitä. Tunneilla ohjataan oppilasta itsenäiseen työhön työn suunnittelussa, -valmistuksessa ja -arvioinnissa. Lisäksi tutustutaan opintokäynneillä alallaan johtaviin teollisuusyrityksiin Ylä-Savossa ja Pohjois- Savossa. Ahkeralle ja alasta kiinnostuneelle 9. luokan oppilaalle annetaan mahdollisuus työskennellä yhden jakson ajan teknisen työn tunneilla (3h/vko) jossakin paikallisessa yrityksessä ns. kummioppilaana. Oppilastyöpari tekee yrityksen tarjoamia tekniselle alalle kuuluvia töitä yrityksen henkilökunnan opastamana. Neljä tuntia teknistä työtä (4 vvh) valinneille annetaan taitojen kehittyessä mahdollisuus monipuoliseen laiterakenteluun, vaativampiin elektroniikkatöihin sekä mahdollisimman itsenäiseen käsityöprosessin läpiviemiseen. Näin pyritään ohjaamaan oppilasta ahkeraan, työstään vastuunottavaan, ammattimaiseen työskentelyyn sekä kiinnostumaan teknologian antamista mahdollisuuksista. Työn suunnittelussa opetetaan käyttämään apuna tietotekniikkaa. 8

9 TEKSTIILITYÖ (2 vvh / 4 vvh) Valinnaisessa tekstiilityössä syvennetään perusopintoja ja opetellaan työskentelemään omatoimisemmin työohjeiden mukaisesti. Ommellaan vaatteita ja sisustustekstiilejä, neulotaan, virkataan ja kudotaan. Tutustutaan joihinkin erikoiskirjonta-töihin, lankatekniikoihin, värjäys- ja painantatöihin oppilaan omien valintojen mukaisesti. Oppilas itse saa valita tekniikat ja työt, mitä haluaa tehdä. Yhtenä tavoitteena on valmistaa lapsen vaate, mikä on usein tehty pikkusisaruksille, kummilapselle tai sukulaisille. Neljä tuntia tekstiilityötä (4 vvh) valinneet oppilaat voivat ottaa isompia haasteita tai tehdä useampia pieniä töitä oman mielenkiinnon mukaan. 9

10 KOTITALOUS Valinnaisessa kotitaloudessa päästään aikaisempaa enemmän itse vaikuttamaan oppituntien sisältöön. Ateriasuunnittelu ja omien luovien ideoiden toteuttaminen ovat osa kotitalousopetusta. Opiskelu painottuu käytännön töihin, joiden kautta oppilas saa lisää rutiinia ja varmuutta huolehtia arjen askareista. 8. vuosiluokka Kurssi 1 - syvennetään ruoanvalmistuksen ja leivonnan tietoja ja taitoja - säilötään talteen syksyn herkkuja ja valmistetaan niistä edullisia ja monipuolisia aterioita - tutustutaan erityis- ja elämäntaparuokavalioihin - valmistetaan erityisruokavalioille sopivia ruokia - suunnitellaan omia ateriakokonaisuuksia - toteutetaan siivous- ja vaatehuoltoon liittyviä tehtäviä Kurssi 2 - tutustutaan suomalaisen ruoan historiaan - tarkastellaan suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteitä eri puolella Suomea - valmistetaan tyypillisiä suomalaisia herkkuja - toteutetaan erilaisia vuodenaikaan liittyviä juhlia - syvennetään ruoka-aineiden tuntemusta ja niiden käyttötarkoituksia - toteutetaan itse suunnitellut ateriakokonaisuudet pikkukodissa 10

11 9. vuosiluokka Kurssi 1 - syvennetään kotitaloudessa opittuja tietoja ja taitoja - tutustutaan ruokavalmisteisiin kiireisen kokin apuna - tarkastellaan, mitä eläminen maksaa ja mihin rahat kuluvat - mietitään kannattaako ostaa vai tehdä itse - toimitaan energiaa, vettä ja materiaaleja säästäen - valmistetaan edullisia opiskelija-aterioita - suunnitellaan omia ateriakokonaisuuksia Kurssi 2 - tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin ja valmistetaan niille tyypillisiä aterioita - seurataan ruokamaailman trendejä - perehdytään juhlan suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen - harjoitellaan pöytätapoja ja tarjoilua - tutustutaan elämänkaarijuhlien perinteisiin - valmistellaan ja toteutetaan itse suunnittelemia juhlia - toteutetaan itse suunnitellut ateriakokonaisuudet 11

12 MAASEUTU TUTUKSI Maaseutu tutuksi -valinnaisainetta voisi kuvata biologian lisäkurssiksi, jossa syvennetään biologian tunneilla tutuksi tulleita aihepiirejä sekä opiskellaan asioita, joita ei biologian opetussuunnitelmaan ole ollut mahdollista sisällyttää. Perusajatuksena ja tavoitteena on lisätä oppilaiden tietämystä, ymmärrystä, kiinnostusta ja arvostusta ympäröivää maaseutuamme kohtaan. Tavoitteena on tutustua mahdollisimman laajasti maaseudun eri tuotantosuuntiin ja maatalouden sivuelinkeinoihin sekä maaseudun tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Maaseutu tutuksi aineen tunneilla pyritään käsittelemään niitä asioita, jotka oppilaita itseään kiinnostavat. Työskentelytapoina oppitunneilla käytetään paljon esim. ryhmätöitä, paritöitä ja esitelmiä. Tiedonhakuun, tehtävien suorittamiseen ja oppilaiden omiin esityksiin käytetään apuna tietokoneita ja internettiä. Oppituntien aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan retkiä ja vierailuja mm. lähiseudun maatiloille, yrityksiin ja luontoalan oppilaitoksiin. Lisäksi oppitunneilla vierailee eri alojen asiantuntijoita. 8.luokalla ovat aihealueina mm. kotieläimet, lemmikkieläimet, maanviljely, kasvien kasvatus ja metsästys. 9. luokalla mm. koristekasvit, puutarhanhoito, pihasuunnittelu, metsänhoito ja maatalouden sivuelinkeinot. Oppiaineen arviointi perustuu oppilaan aktiiviseen tuntityöskentelyyn, tietojen hankintaan, asenteeseen ja vastuunosoittamiseen luontoa ja ympäristöä kohtaan. Todistuksessa on numeroarviointi Maaseutu tutuksi -valinnaisaine soveltuu hyvin kaikille oppilaille ja erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja haluavat oppia lisää esim. eläimistä, viljely- ja puutarhakasveista, maataloudesta ja metsätaloudesta itse tekemällä ja havainnoimalla. Valinnaisaine antaa myös tietoa ja valmiuksia hakeutua alan jatkokoulutukseen. 12

13 TIETOTEKNIIKKA Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on, että oppilaat oppisivat hallitsemaan tietokonelaitteita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä kehittämään omaa kirjoitustaitoaan. 8 ja 9 vuosiluokalla käsiteltäviä asioita: Tietotekniikan perusteet: Koulun tietokoneet tutuksi, tietokoneen rakenne Piirto-ohjelman käyttäminen Sähköposti ja liitetiedosto Kirjoitustaito: Kymmensormijärjestelmän opetteleminen Tekstinkäsittely: Tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen Tiedonhaku internetistä Taulukkolaskenta: Taulukkolaskentaohjelman perusteet Kotisivun laadinta: lähdekoodin perusteet, kotisivun tekeminen sopivan ohjelman avulla Kuvankäsittely: Kuvankäsittely ohjelmaan perehtyminen ja animaation tekeminen Esitysgrafiikka: Esityksen laadinta ja esittäminen Ohjelmointi\koodaus: Koodaus harjoituksia ja ohjelmointiin tutustumista Arviointi: Arviointia suoritetaan koko kurssin ajan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden lähtötaso, kiinnostus, aktiivisuus ja harrastuneisuus. Tietotekniikan tunneilla ei edellytetä aikaisempaa asioiden hallintaa. 13

14 MUSIIKKI Hyvä harrastus aktivoi nuorta myös koulutyössä. Nuorena alkanut mieluinen harrastus säilyy usein "henkireikänä" koko elämän ajan. Musiikkiharrastus on paitsi suosittu myös hyvin moniulotteinen harrastus tarjoten jokaiselle nuorelle elämyksiä ja oppimisen iloa. Musiikkikouluihin ja -opistoihin pääsee yleensä vain pieni osa halukkaista. Peruskoulu tarjoaa musiikinopetusta kaikille. Kaikille yhteiset musiikkitunnit päättyvät kuitenkin 7. luokan jälkeen, jolloin oppilaat voivat valita musiikin valinnaisaineiden joukosta. Musiikki valinnaisaineena on tarjolla jokaiselle nuorelle ilman pääsyvaatimuksia; aiempaa harrastuneisuutta tms. Musiikkitunneilla jokainen nuori voi edistää yksilöllisesti omaa soittoja laulutaitoaan. Yhteismusisointi kasvattaa nuoria myös ryhmähenkeen ja sosiaalisuuteen. Koulun yhteismusisointi on tärkeää myös omilla soittotunneilla käyville nuorille. Koulun musiikkitunnit tarjoavat myös laajan yleiskuvan koko musiikkikulttuurin kirjosta täydentäen muita musiikkiharrastuksia. Musiikki kuuluu jokaisen nuoren arkipäivään ja juhlaan. Peruskoulun musiikinopetus tarjoaa yleistietoa ja sivistystä musiikkikulttuurista ja taiteesta jokaiselle nuorelle. Aihekokonaisuuksia Pop-rock Pop- ja rockmusiikin kehitys ja eri tyylit 1950-luvulta tähän päivään maailmalla sekä Suomessa. Eri aikakausien ja tyylien kuuntelua, bändisoitinten perusteita ja yhtyesoittoa sekä laulua, äänenvahvistamiseen tutustumista sekä tiedonhankintaa ja esittämistä. Näyttämömusiikki Näyttämömusiikin lajit: ooppera, operetti, baletti, musikaali ja elokuvamusiikki. Esimerkkiteoksiin ja yleisiin tyylipiirteisiin tutustumista kuunnellen, laulaen ja soittaen tai tiedonhankintakeinoja hyödyntäen. Taidemusiikki Taidemusiikin kehitys ja tyylikaudet barokista 1900-luvulle. Yleisiin tyylipiirteisiin, musiikillisiin elementteihin, säveltäjiin ja esimerkkiteoksiin tutustumista kuunnellen, laulaen, soittaen ja tiedonhankintaa käyttäen. Maailman musiikkikulttuurit Etnisten vaikutteiden ilmentymiin musiikissa, esim. eri maiden ja maanosien musiikkiin ja jazziin sekä musiikkikulttuurien sekoittumiseen tutustumista laulaen, soittaen, kuunnellen ja tiedonhankintakeinoin. 14

15 KUVATAIDE Valinnainen kuvataide 8. luokka Valinnaisessa kuvataiteessa 8. luokalla tehtävistä on n. 75% yhteisiä ja loput vapaasti valittavia sekä aiheen että tekniikan puolesta. Yhteisten tehtävien aihepiiri on eurooppalaisen kuvataiteen historiasta ja tärkeimmistä ilmiöistä. Tekniikoina harjoitellaan lyijykynä- hiili- ja tussipiirustusta, vesi- ja peitevärimaalausta, grafiikkaa sekä 3- ulotteisista tekniikoista keramiikka- ja kipsitöitä. Vapaasti valittavat työt voivat olla tekniikaltaan sellaisia 2- tai 3-ulotteisia töitä joita on mahdollista tehdä koulun välineillä ja koululla käytettävissä olevista materiaaleista. Valinnainen kuvataide 9. luokka Valinnaisessa kuvataiteessa 9. luokalla tehtävistä on n. 75% yhteisiä ja loput vapaasti valittavia sekä aiheen että tekniikan puolesta. Yhteisten tehtävien aihepiiri on arkkitehtuurista ja taideteollisuudesta. Suunnitellaan ja piirretään talon rakennuspiirustuksia, rakennetaan pienoismalli rakennuksesta ja suunnitellaan erilaisia taideteollisuuden tuotteita sekä rakennetaan niistä prototyyppejä. Tekniikoina käytetään lyijykynä- ja tussipiirustusta, akvarellimaalausta ja 3-ulotteisissa töissä luonnon- ja kierrätysmateriaaleja, kartonkia, paperimassaa jne. Vapaasti valittavat työt voivat olla tekniikaltaan sellaisia 2- tai 3-ulotteisia töitä joita on mahdollista tehdä koulun välineillä ja koululla käytettävissä olevista materiaaleista. 15

16 LIIKUNTA / TYTÖT - mahdollisuus harjoitella liikunnan lajitaitoja monipuolisen lajivalikoiman parissa - ylimääräiset liikuntatunnit auttavat ylläpitämään ja kehittämään fyysistä kuntoa - joillain valinnaisen liikunnan tunneilla kehitetään enemmän taitoja ja kuntoa. Osa tunneista on kevyempiä ja pääpaino on silloin rentoutumisessa ja virkistäytymisessä. - arvioinnissa huomioidaan erityisesti osallistumisaktiivisuus, yrittäminen ja positiivinen asenne Kurssin sisältö suunnitellaan yhdessä ensimmäisellä opetuskerralla oppilaiden toiveiden mukaan.lajit valitaan seuraavista lajiryhmistä: - luistelu ja jääpelit - jumppa ja lihaskuntoharjoittelu eri muodoissa - tanssia ja rytmiliikuntaa eri tavoin - sisä- ja ulkopalloilulajit - lenkkeily, yleisurheilu, perusliikunta Tyttöjen valinnaisen liikunnan ryhmissä on ollut mm. seuraavia sisältöjä oppilaiden toiveista riippuen: - palloilu: pesäpallo, jalkapallo (myös hankifutis ja salifutis), käsipallo, lentopallo (myös beach-volley), sulkapallo, koripallo, tennis, sähly, liitokiekko, indiaca, frisbee-golf. - erilaisia leikkipelejä ja pallopelien sovelluksia - kuntosalityöskentelyä, kuntopiiriä, aerobiciä, tanssia - oppilaat opettaneet toisilleen omia tanssisarjojaan - jääpelejä (ringetteä ja kaukalopalloa) - muodostelmaluistelua - venyttelyä ja rentoutusharjoituksia - lenkkeilyä, suunnistusta - yleisurheilua (oppilaiden valitsemia heitto- ja hyppylajeja). - viime vuosina on mahdollisuuksien mukaan pyritty tutustumaan myös uusiin liikuntalajeihin. On käyty mm. keilaamassa ja golfaamassa 16

17 LIIKUNTA / POJAT Poikien valinnaisen liikunnan ohjelmarunko rakentuu ryhmän omiin toiveisiin - monipuolista liikuntaa keskittyen toimintaan ja tekemiseen. Sisältöinä: - Sisä- ja ulkopalloilut - Kuntosali ja jääpelit - Lisäksi muita toiveita mitä koulussamme on mahdollista toteuttaa, mm. suunnistus, hiihto, telinevoimistelu 17