YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 409. Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 409. Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,"

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 409 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Lohjan kaupungissa sijaitsevan Kirkniemen voimalaitoksen toimintaa. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM LAITOS Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitos M real Kirkniemi KIRKNIEMI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitos sijaitsee Lohjan kaupungissa Lohjanjärven rannalla, Kukkumäen kylässä, noin 10 km Lohjan kaupungin keskustasta lounaaseen. Voimalaitoksen rakennukset sijoittautuvat M real Oyj:n omistamalle tehdasalueelle. Koko tehdasalueen pinta ala noin 100 hehtaaria. Alueella on seuraavat tehdasrakennuksia sisältävät kiinteistöt: Kirkniemen tehdas (kiinteistötunnus ), Kirkniemen tehdas I (kiinteistötunnus ) ja Mangs I (kiinteistötunnus ). Voimalaitos sijaitsee osoitteessa M real Kirkniemi, Kirkniemi. Fortum Power and Heat Oy on vuokrannut M real Oyj:ltä n tehdasalueen kaakkoisosassa sijaitsevat voimalaitosalueen tontin (8 300 m 2 ) ja kuorikentän alueen (9 100 m 2 ) voimalaitostoimintaa varten. Laitoksen toimiala on teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön yhteistuotanto (E 40115). Yrityksen LY tunnus on Voimalaitokselle on otettu ympäristövahinkovakuutus Vakuutusosakeyhtiö Pohjolasta , vakuutusnumero: Asia on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) kohdan mukaan ja sen lisäksi voimalaitoksen öljysäiliöt ovat luvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 5 a) kohdan mukaan. Voimalaitoksen toimintaan on tullut hakea lupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n nojalla viimeistään mennessä. Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitoksella ja M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Terveydenhoitolain (469/1965) mukainen sijoituspaikkalupapäätös Metsäliiton teollisuus Oy:n Kirkniemen voimalaitoksen laajennukselle ja muutokselle (Lohjan seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunta , 38). Ilmansuojelulain (67/1982) mukainen päätös Metsäliiton teollisuus Oy:n Kirkniemen voimalaitoksen (kattilat K1 ja K2) ilmansuojeluilmoituksesta (Uudenmaan lääninhallitus No 5759, ). Ilmansuojelulain mukainen päätös Metsä Serla Oy:n Kirkniemen tehtaiden voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta annetussa päätöksessä No 5759, edellytetystä rikkipäästöjen vähentämistä koskevasta selvityksestä (Uudenmaan lääninhallitus No YMT 1076, ). Ilmansuojelulain mukainen päätös Metsä Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen toiminnan muutosta (jätteenpoltto kattilassa K2) koskevasta ilmansuojeluilmoituksesta sekä päätös em. päätöksessä No YMT 1076, velvoitetusta päästöjen vaikutustarkkailusuunnitelmasta (Uudenmaan lääninhallitus No YML 404, ).

3 3 Ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen päätös Metsä Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen toiminnan muutosta (kattila K3) koskevasta lupahakemuksesta, päätös jätelain (1072/1993) mukaisesta jäteluvasta ja päätös jätteen laitos ja ammattimaisesta hyödyntämisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 231, ). Korkeimman hallinto oikeuden päätös Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 231, tehdystä valituksesta (Korkein hallinto oikeus taltio n:o 1907, ). Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Imatran Voima Oy:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen toiminnan muutosta (kombivoimalaitos: KT1, K4, T3) koskevasta lupahakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 275, ). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/1990) mukainen lupa Metsä Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen laajentamiselle (Turvatekniikan keskus nro 1078/360/96, ). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukainen lupa Metsä Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen paperitehtaan palavien nesteiden, öljyjen ja ongelmajätteiden varastoinnin muutokselle (Turvatekniikan keskus nro 2830/360/96, ). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukainen lupa Metsä Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudelle m 3 :n polttoöljysäiliölle ja vanhan m 3 :n polttoöljysäiliön muuttamiselle (Turvatekniikan keskus nro 4649/360/96, ). Lisäksi Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitoksen toimintaan liittyvät seuraavat M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan toimintaa koskevat päätökset: Vesilain (264/1961) mukainen päätös M Real Oyj, M Real Kirkniemen tehtaiden jätevesien johtamiseen Lohjanjärveen (Länsi Suomen ympäristölupavirasto nro 51/2002/1, ). Vaasan hallinto oikeuden päätös Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 51/2002/1, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto oikeus nro 04/0096/3, ). Metsä Serla Oyj:n Kirkniemen tehtaan jätevedenpuhdistamon käytön ja jätevesikuormituksen tarkkailuohjelman, kirkasvesien tarkkailuohjelman sekä läjitysalueen suoto ja valumavesien tarkkailuohjelman hyväksymistä koskeva ratkaisu (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 677, ).

4 4 Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2025 ja se kumoaa kaikki Uudenmaan liiton alueella voimassa olevat nykyiset seutukaavat ja aiemman läntisen Uudenmaan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa Kirkniemen tehdasalue on osoitettu teollisuusalueeksi ja teollisuusalueen kaakkoispuolinen alue taajamatoimintojen alueeksi. Kumotussa seutukaavassa M real Oyj:n Kirkniemen tehdasalue oli merkitty työpaikkatoimintojen alueeksi (T), taajamatoimintojen alueeksi (A) ja maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Maakuntakaavassa on käsitelty energiakysymyksiä, mutta siinä ei ole otettu huomioon energian tuottamista jätepolttoaineella. Tällä hetkellä on valmisteilla uusi vaihemaakuntakaava, jossa jätteenpoltto energiantuotantomuotona otetaan huomioon. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ( ) Kirkniemeen on osoitettu yksi vaihtoehtoinen jäte ja energiahuoltoon varattu alue (EJ/EN). Lohjan kaupungin hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalue on merkitty teollisuus ja varastoalueeksi (T). Teollisuus ja varastoalueen lisäksi alueen itäosa on merkitty virkistysalueeksi ja eteläosa maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), yksityisen hallinnon ja palvelujen alueeksi (PK) sekä pientalovaltaiseksi alueeksi (AP1). Lohjan taajamaosayleiskaavan laatiminen on aloitettu. Kaupunginhallituksen kehittämis ja elinkeinojaosto on hyväksynyt taajamaosayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelman Suunnittelualue käsittää nykyiset taajama alueet sekä taajamien lievealueita. Kirkniemen alue on mukana alustavassa rajauksessa. Rajaus voi kuitenkin tarkentua suunnitteluprosessin aikana. Lohjan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tehdasalueen uuden asemakaavan marraskuussa Asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli turvata teollisuusalueen tuleva kehittäminen ja saattaa kaava vastaamaan nykytilannetta. Uudessa asemakaavassa teollisuustonttia on laajennettu etelässä Lohjansaarentiehen saakka ja alueen itäosan virkistysalue on muutettu teollisuuden suoja alueeksi. Tehdasalueen eteläosassa on varattu alue yhdyskuntateknisen huollon rakennuksille (ET). M real Oyj on esittänyt Kirkniemen tehtaan alueen asemakaavan korttelin 381 muuttamista siten, että kortteliin mahdollistetaan voimalaitoksen rakentaminen. Lohjan kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laatimisen. Vireillä olevat hakemukset Hakemuksen kanssa samanaikaisesti on ollut vireillä M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan ympäristölupahakemus (dnro LSY 2004 Y 410) ja vesilain mukainen lupahakemus jäähdytysveden ottamiseen (dnro LSY 2005 Y 255). Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen jäähdytys ja jätevesien johtaminen sekä vedenotto sisälty

5 5 vät edellä mainittuihin M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan lupahakemuksiin. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitos sijaitsee M real Oyj:n Kirkniemen tehtaan tehdasalueella. M real Oyj:n Kirkniemen tehdasalueella sijaitsee lisäksi paperitehdas, joka koostuu kuorimosta, massaosastosta, paalimassojen liettämöstä, paperikoneista, paperivarastosta, raakavesilaitoksesta ja jätevedenpuhdistamosta. Tehdasalueen pohjoisosassa sijaitsee puun varastointikenttä sekä itäosassa suljettu ja maisemoitu läjitysalue. Tehdasalueen eteläosassa on tämän lisäksi varastokenttäalueita. M real Oyj:n Kirkniemen tehdasaluetta ympäröivät maa alueet ovat valtaosin M real Oyj:n tai muiden Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiöiden omistuksessa. Tehdasalueen rajanaapurina tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja, vanhainkoteja, sairaalaa tai vastaavia häiriintyviä kohteita. Tehdasalue sijaitsee Lohjanjärven rannalla, Kukkumäen kylässä, noin 10 km Lohjan kaupungin keskustasta lounaaseen. Tehdasalue rajoittuu pohjois ja itäpuolelta Lohjanjärven Pensaaren salmeen ja Virkkalanselkään. Etelän ja lounaan suunnassa on tehdasalueen välittömässä läheisyydessä omakotitaloasutusta. Voimalaitoksen länsipuolella on pientaloja ja alue on osittain maa ja metsätalouskäytössä. Lohjanjärven rannassa on loma asuntoja. Voimalaitoksen pohjoispuolella olevissa saarissa on myös loma asuntoja. Alueen julkiset palvelut, kuten koulut, päiväkoti ja terveysasema sijaitsevat Virkkalan taajamassa, noin 3 km itään tehdasalueesta. Lähin vanhainkoti sijaitsee noin 1,5 km tehdasalueesta itään. Kaakossa, noin 1,5 km päässä tehdasalueesta, sijaitsee Jönsbölen asuntoalue. Lähimmät pientalot sijaitsevat noin 400 metrin päässä voimalaitokselta kaakon ja lounaan välisellä alueella. Kirkniemeä sivuaa Hyvinkää Hanko rautatie, jonka sivuraide johtaa Kirkniemen paperitehtaalle. Ympäristön tila ja laatu Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus Lohjanjärven yleiskuvaus Lohjanjärvi kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen ja on Uudenmaan suurin ja kalataloudellisesti merkittävin järvi. Sitä voidaan kokonaisuutena luonnehtia reheväksi. Suurin osa (77 %) Lohjanjärven kokonaisvirtaamasta tulee Väänteenjoen kautta Hiidenvedestä ja Nummenjoen kautta Pusulanjoen vesistöalueelta. Lohjanjärveen laskee näiden lisäksi Puujärven, Hormajärven, Valkerpyyjärven ja Kirmus

6 6 järven vesiä. Lohjanjärvestä vesi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen ja edelleen Suomenlahteen. Lohjanjärven pinta ala on Maikkalanselkä mukaan lukien 93 km 2. Rantaviivaa sokkeloisella järvellä on 311 km. Saaret jakavat järven erikokoisiksi selkäalueiksi, joista suurimmat ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Lohjanjärven tilavuus on noin milj. m 3 ja keskisyvyys 13 m. Veden teoreettinen viipymä Lohjanjärvessä on noin 750 vuorokautta. Lohjanjärven valuma alueen koko on km 2, joista peltoja on 21 % ja metsää runsas 70 %. Valuma alueen järvisyys on 13 %. Lohjanjärven veden korkeus on säännöstelty. Säännöstelystä vastaa Fortum Power and Heat Oy:n Peltokosken voimalaitos. Kirkniemen voimalaitoksen jätevedet käsitellään M real Oyj:n Kirkniemen jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen. Eteläosa (Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden), muodostuu melko sokkeloisista vesialueista, jotka jakautuvat useiksi salmien erottamiksi pieniksi seliksi. Lohjanjärven eteläosan pinta ala on 636 hehtaaria, tilavuus noin 27 milj. m 3 ja keskisyvyys hieman yli 4 metriä. Osuniemenlahdelle johdetaan jätevesien lisäksi osa paperitehtaan ns. kirkkaista vesistä (likaantumattomat jäähdytys ja tiivistysvedet) sekä Lohjan kaupungin Peltoniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Osuniemenlahti on pinta alaltaan noin 0,15 km 2. Lahti oli pahoin liettynyt ja se kunnostettiin imuruoppaamalla vuonna Vesistön ja rantojen käyttö Lohjanjärvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Järvellä ei kalasta yhtään ammattikalastajaa. Kesäasukkaiden kalastusaktiivisuus on lisääntynyt ja Lohjanjärvellä kalastetaan enimmäkseen kesäkuukausina. Eniten käytetyt pyydykset olivat verkko, katiska ja vapapyydykset. Yleisimmät saalislajit olivat ahven, sulkava, hauki, särki, kuha, siika ja lahna. Lohjanjärvellä harrastetaan kalastuksen lisäksi veneilyä ja Lohjanjärven rannalla on runsaasti kesämökkejä ja ympärivuotisessa käytössä olevia asuntoja. Lohjanjärvellä on lisäksi useita pienvenesatamia ja valkamia. Lohjanjärven eteläosassa rantaasutus on keskittynyt Lohjan puolella Osuniemen alueelle ja Karjaan puolella Högnäsin, Näsuddenin ja Hållsnäsin alueille. Kirkniemen voimalaitosta lähin yleinen uimaranta on noin kilometrin etäisyydellä tehtaan kaakkoispuolella. Jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja. Veden laadun nykytila Lohjanjärven tila on kokonaisuutena varsin hyvä. Vuonna 2000 Suomen ympäristökeskuksen tekemän vedenlaatuluokituksen perusteella koko järvi kuuluu vähintään tyydyttävään vedenlaatuluokkaan. Suurten selkäalueiden, Karjalohjanselän, Isoselän ja osittain Piispalanselän tilanne on pääosin hyvä. Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus, joka tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on noin 12 % kokonaisfosforista ja 16 % kokonaistypestä. Pistekuormittajista vaikutuksiltaan merkittävin on M real Oyj:n Kirkniemen paperitehdas. Lohjanjärven veden happipitoisuus vaihtelee voimakkaasti eri selkä

7 7 alueiden syvänteillä. Jokien tuoman hajakuormituksen ja pistekuormittajien jätevesikuormituksen vaikutusalueilla pohjan happipitoisuus ja muu vedenlaatu on ollut muita selkäalueita huonompi. Happipitoisuuksien mittaaminen painottuu lämpötilakerrostuneisuuskausiin, jolloin järvisyvänteiden happipitoisuudet ovat yleensä heikoimmat. Lohjanjärvellä havaitaan yleensä vuosittain sinileväesiintymiä eri puolella järveä. Kalastus ja kalasto Lohjanjärvellä tapahtuva kalastus voidaan luokitella virkistys tai kotitarvekalastukseksi. Järvellä ei toimi yhtään ammattikalastajaa. Alueella toimii 46 osakas /kalastuskuntaa. Kalastusolosuhteita ja saaliita seurataan Lohjanjärven kalataloudellisen velvoitetarkkailussa kalastustiedusteluin, saaliskirjanpidon, kuhan suomunäytteiden, koekalastusten sekä kalojen maku ja hajuhaittatutkimusten avulla. Lohjanjärvessä elää kaksi rapulajia ja kalalajia, joista 19 lajia lisääntyy siellä luontaisesti. Lohjanjärveen on istutettu mm. kuhaa, siikaa, haukea ja järvitaimenta. Vuosina saaliskirjanpitäjien mukaan runsaimmat saalislajit olivat kuha, hauki ja sulkava. Vuonna 2003 voimakkaasti kasvanut muikunkalastus nosti muikun myös saaliskirjanpitäjien runsaimmaksi saalislajiksi. Eniten käytetty kalastustapa on Lohjanjärvellä verkkokalastus, jota harjoitetaan erityisesti talvisin. Kalastusta haittaa Lohjanjärvellä vähäarvoisten kalojen runsaus. Kuitenkin Lohjanjärven tärkeimmän saalislajin, kuhan, saalisosuudet ovat kasvaneet saaliskirjanpitäjien verkkosaaliissa vuodesta 1990 kaikilla järven osa alueilla Karjalohjanselkää lukuun ottamatta. Särkikalojen osuus saaliista lisääntyy rehevyyden kasvaessa. Kalastusta haittaavat särkikalojen lisäksi myös pyydysten likaantuminen, leväkukinnat, runsas vesikasvillisuus ja paikoin kalojen makuvirheet. Vuosina Aurlahden Ristiselän ja Hållsnäsfjärden Kyrköfjärdenin alueilta saaliiksi saatujen kuhien ja haukien käyttökelpoisuus arvioitiin analysoitujen näytteiden perusteella hyväksi tai melko hyväksi. Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan Lohjan seudun merkittävimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitos ja Kirkniemen voimalaitos sekä Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kalkkitehdas. Muita ilmantarkkailuvelvollisia tai alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun vapaaehtoisesti osallistuvia laitoksia ovat mm. M real Oyj:n Kirkniemen paperitehdas, Virkkalan Lämpö Oy, Ojamon Lämpö Oy, Lemminkäinen Oyj, Loparex Oy ja Lohjan kaupunki. Edellä mainittujen päästökohteiden lisäksi liikenteen osuus ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on huomattava. Pienempien pistelähteiden vaikutukset kohdistuvat rajoitetulle alueelle päästölähteiden lähiympäristöön. Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuoden 2005 vuosiraportin (Ilmanlaadun seurantatyöryhmä, 2006) mukaan vuonna 2005 Lohjan kaupungin ympäristöluvanvaraisten laitosten kokonaispäästöt ilmaan olivat 303 tonnia rikkidioksidia, 709 tonnia typpidioksidia ja 79 tonnia hiukkasia. Lohjan liikenneperäisten lähteiden päästöt olivat vuonna 2005: hiukkaset 19 tonnia, typenoksidit (NO 2 ) 377 tonnia, hiili

8 8 monoksidi tonnia, hiilivedyt 187 tonnia ja hiilidioksidi tonnia. Liikenteen rikkidioksidipäästöt olivat vain noin 0,5 tonnia. Typenoksidien osalta Lohjan alueen päästöt ovat pysyneet samalla tasolla 2000 luvun aikana. Lohjan energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden päästöt ovat noin kymmenen viime vuoden aikana vähentyneet erittäin voimakkaasti. Vuosien rikkidioksidi ja hiukkaspäästöt olivat vain noin kymmenesosa ja em. vuosien typenoksidipäästöt noin kaksi viidesosaa 1980 luvun loppuvuosien tasosta. Tämä on seurausta maamme kansallisesta ja kansainvälisestä rikki ja typpipäästöjen vähentämispolitiikasta, teollisuuden ja energiantuotannon omista polttoaine ja prosessimuutosratkaisuista ja eräiden laitosten tai prosessien poistumisesta kokonaan käytöstä. Myös alueen autoliikenteen päästöissä on tapahtunut ko. ajanjaksolla huomattavaa myönteistä kehitystä puhtaampien polttoaineiden ja autokannan uudistumisen johdosta ja pakokaasujen katalyyttisen puhdistuksen lisääntymisen seurauksena. Tosin viime vuosina autoliikenteen päästöt ovat pysyneet koko maassa, kuten myös Lohjalla, suunnilleen samalla tasolla tai alentuneet vain hyvin vähän. Lohjan pistelähteiden rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöissä tapahtui merkittävä pudotus nykyiselle tasolle pääasiassa M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen siirryttyä vuonna 1998 maakaasun käyttöön energiantuotannon polttoaineena. Ilmanlaadun mittaukset Lohjalla on tehty ilmanlaadun seurantaa vuodesta 1988 alkaen. Ilmanlaadun tarkkailu on toteutettu Lohjalla yhteistarkkailuna. Mittauspiste sijaitsee nykyään Lohjan keskustassa Nahkurintorilla. Ilmanlaatu Lohjan seudulla on pysynyt viime vuosina varsin hyvänä. Mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet viime vuosina paljon alhaisemmat kuin valtioneuvoston terveydellisin perustein asettamat ohjearvopitoisuudet (VNp 480/1996). Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuoden 2005 vuosiraportin (Ilmanlaadun seurantatyöryhmä, 2006) mukaan Nahkurintorilla vuonna 2005 mitatut typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja (VNp 480/1996). Tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat % ohjearvosta (150 g/m³) ja vuorokausiohjearvoon verrattavien pitoisuuksien vaihteluväli oli % ohjearvosta (70 g/m³). Suurimmat typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin joulukuussa. Väliaikainen linja autoasema oli aloittanut toimintansa Nahkurintorilla Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä % vuorokausiohjearvosta (70 g/m³). Ohjearvo ylittyi maalis ja huhtikuussa. Vuonna 2005 mitatut typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ilmanlaatuasetuksen (711/2001) mukaisia mennessä saavutettavia rajaarvoja, vaan pitoisuudet olivat tasolla % raja arvoista.

9 9 Myöskään hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet eivät vuonna 2005 ylittäneet voimaan astuneita raja arvoja. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiarvo oli 64 % raja arvosta ja vuosikeskiarvo 48 % raja arvosta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja arvon taso, 50 g/m³, ylittyi 10 kertaa vuonna 2005, kun asetuksen mukainen sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa on 35 kpl. Vuodesta 2000 asti on Nahkurintorilla mitatuista typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista laskettu ns. ilmanlaadun indeksi, joka kuvaa viisiportaisella asteikolla (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono) vallitsevaa ilmanlaatutilannetta. Indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli hyvää 18 %, tyydyttävää 68 % ja välttävää 9 % päivistä. Ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono 21 päivänä (6 % päivistä). Ilmanlaatu oli huono pääasiassa hengitettävien hiukkasten korkeiden pitoisuuksien vuoksi. Kahtena joulukuun päivänä ilmanlaatu oli erittäin huono korkeiden typpidioksidipitoisuuksien vuoksi. Lohjan Nahkurintorilla mitattuihin typen oksidien ja hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttivat voimakkaimmin autoliikenteen päästöt. Pistelähteiden päästöjen vaikutusta pitoisuuksiin ei voida erottaa. Rikkidioksidin alhaisten pitoisuuksien takia rikkidioksidin mittausta ei ole jatkettu vuoden 1999 jälkeen. Vuonna 1999 suurin mitattu SO 2 pitoisuus oli 17 % vuorokausiohjearvosta (80 g/m 3 ). Vuonna 1997 Kirkniemen voimalaitoksen lähistöllä tehtiin NO 2 passiivikeräystutkimus. Tutkimus uusittiin koko Lohjan alueella vuonna Tulosten mukaan Lohjan alueen NO 2 pitoisuudet ilmassa olivat erittäin alhaisia, pitoisuuksien ollessa Lohjan keskustassa korkeimmat. Kirkniemen voimalaitosta lähellä olevissa pisteissä passiivikeräystulokset pienenivät jokaisessa pisteessä keskimäärin 1,5 g/m 3 vuodesta Kirkniemen voimalaitoksen typenoksidipäästö pieneni voimalaitoksen perusparannuksen ja polttoainemuutoksen seurauksena noin 67 % vuosina Bioindikaattoriseuranta, vuosina 2004 ja 2005 suoritettu tutkimus Vuonna 2004 ja 2005 toteutettiin Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueella bioindikaattoritutkimus (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja Uudenmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 385). Lohjan kaupungin alueella sijaitsi 35 havaintoalaa, joista kerättiin neulasnäytteet 14 näytealalta. Kirkniemen tehdasaluetta lähin havaintoala (numero 327) sijaitsi noin kilometrin päässä nykyisestä voimalaitoksesta luoteeseen Osuniemen alueella. Sormipaisukarve luokiteltiin pahasti vaurioituneeksi yhdellä havaintoalalla Gunnarlassa. Yhdellätoista havaintoalalla sormipaisukarpeen vauriot arvioitiin selväksi. Selvien vaurioiden alat sijaitsivat pääosin taajamassa sekä yhdellä yksittäisellä havaintoalalla kaupungin luoteisosassa. IAP indeksin (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajien lukumäärän perusteella kaksi havaintoalaa oli jäkälälajistoltaan selvästi köyhtyneitä. Huomattava määrä havaintoaloja luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi. IAP indeksin mukaisia lajistomuutok

10 10 sia esiintyi melko tasaisesti koko kaupungin alueella. IAP indeksin ja jäkälien lajilukumäärä olivat Lohjan kaupungin alueella alhaisempia kuin koko tutkimusalalla keskimäärin. Jäkälälajistoa kuvaavien muuttujien katsottiin huonontuneen vuoden 2000 tuloksiin verrattuna. Selvät muutokset sormipaisukarpeen vaurioissa ja jäkälälajien määrissä näyttivät keskittyvän pääasiassa Lohjan taajamissa ja valtatie 25 tuntumassa sijaitseviin havaintoaloihin. Kahdella Vivamossa ja Tynninharjulla sijainneen näytealan neulasten rikkipitoisuudet olivat selvästi kohonneella tasolla. Vivamossa myös neulasten typpipitoisuus oli selvästi kohonnut. Muilla näytealoilla typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopivalla tai välttävällä tasolla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat Lohjan näytealoilla nousseet keskimäärin noin 10 % vuodesta 2001 ja pitoisuudet olivat suuremmat kuin tutkimusalueella keskimäärin. Maaperän ja pohjaveden tila Alueen geologia ja maaperä Lohjan alueen kallioperä edustaa orogeenisia syväkiviä ja svekofennidisiä liuskeita. Kirkniemen tehdasalueen kallioperä muodostuu amfiboliitista, vulkaniitista ja granodioriitista. Lohjanjärven ympäristön irtaimista maalajeista yleisin on moreeni. Järven luoteisrannoilla on myös savi ja liejumaita. Tehdasalueella on kalliopaljastumia, moreenia, savea ja silttiä. Pohjavesialueet ja vedenotto Kirkniemen voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Paperitehdasta lähinnä oleva tärkeä pohjavesialue sijaitsee tehdasalueelta noin 2,5 km lounaaseen Lohjan ja Karjaan rajalla Hanko Hyvinkää tien varressa (Kirkniemi , lk I). Tehtaalle johtavan Pikkukyläntien varressa on pieni vedenottamo, josta paperitehdas ja Sato Oyj:n omistamat Brotorpin kerrostalot ottavat osan käyttämästään juomavedestä. Maaperän pilaantuneisuus Paperitehdasalueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty vuonna Voimalaitosalueella arvioitiin historiatietojen perusteella maaperän pilaantuneisuutta kahdessa kohteessa, kuorikentän alueella ja öljysäiliöalueella. Alustavien selvitysten perusteella ei kummassakaan kohteessa arvioitu olevan pilaantuneita maa alueita, eikä kummastakaan kohteesta otettu maaperänäytteitä. Paperitehdasalueen itäosassa, voimalaitoksen hakekentän läheisyydessä sijaitsee vanha käytöstä poistettu teollisuuskaatopaikka. Kaatopaikka alueen pinta ja pohjavesiä tarkkaillaan Uudenmaan lääninhallituksen hyväksymän tarkkailuohjelman (No YML 23/ ) mukaisesti, jota Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut

11 11 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maantieliikenne M real Oyj:n Kirkniemen tehdasalueelle suuntautuu valtatie 25:ltä Lohjansaarentietä ja Pikkukyläntietä pitkin. Maantieliikenne tehdasalueelle koostuu pääasiassa puuraaka aineiden, paalimassojen (lähinnä sellu), pigmenttien ja täyteaineiden, kemikaalien, kotimaan markkinoille menevien tuotteiden ja voimalaitoksen polttoaineiden (metsätähdehake, polttohake) kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Tehdasalueella on kolme porttia. Pääportin eli ns. eteläportin kautta kulkee puu ja sellurekat sekä henkilö ja pakettiautoliikenne. Tehtaalle tulevat kemikaaliajoneuvot ja paperirekat kulkevat tehdasportin kautta. Länsiportin kautta tapahtuva liikennöinti tehdasalueelle on erittäin vähäistä. Porttia voidaan käyttää raskaan liikenteen kuljetuksissa. Raaka aineet ja säiliöautolla kuljetettavat kemikaalit puretaan omilla purkupaikoillaan. Suuri osa konttikemikaaleista puretaan tehtaan tarvikevarastolla. Tehdasalueen ajoneuvoliikennettä varten on pysäköintipaikka pääportin ulkopuolella. Lisäksi tehdasalueella on joitakin ajoneuvoille osoitettuja pienempiä pysäköintipaikkoja. Tehdasalueelle liikennöi maanteitse vuorokaudessa noin 150 rekkaa (pääosin klo 22). Henkilö ja pakettiautoliikennettä on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja työmatkaliikennettä noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa aamu ja päivävuorojen aikana. Yövuorojen aikana työmatkaliikennettä on noin 100 ajoneuvoa. Luonnonsuojelualueet Natura 2000 alueet Kirkniemen voimalaitoksen vesistöpäästöjen vaikutusalueella on kaksi Natura aluetta. Mustionjoki (FI ), joka sijaitsee Karjaan ja Pohjan puolella sekä Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI ), joka sijaitsee Tammisaaren, Hangon, Pohjan ja Inkoon alueilla. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoki on yksi parhaista suursimpukkajoista, sillä siellä elävät kaikki maamme seitsemän suursimpukkalajia: kolme järvisimpukkalajia, kolme jokisimpukkalajia ja jokihelmisimpukka. Joki edustaa erittäin runsasyksilöistä ja runsaslajista simpukkajokea myös koko Euroopan mittakaavassa. Uhanalaiset jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka ovat säilyneet Mustionjoessa ja ne ovat myös kansainvälisesti suojeltavia lajeja. Lajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin lajeihin, joiden kantojen säilyttämiseksi tulee perustaa Natura 2000 alueita. Pohjanpitäjänlahden ottaminen Natura 2000 ehdotukseen perustui pääasiassa alueen soveltuvuuteen Itämeren alueen boreaaliseksi kapeaksi murtovesilahdeksi. Pohjanpitäjänlahti on tärkein kapeiden murtovesilahtien edustaja Uudenmaan Natura 2000 kohteissa. Ravinteisuuden ansiosta kasvilajisto on poikkeuksellisen runsas ja lahdessa esiintyy kasveja, jotka muualla tunnetaan pelkästään makeanveden kasveina.

12 12 Lohjan kaupungin alueella on yhteensä kahdeksan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Osuniemen alueella sijaitsevia Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita ovat Takia Hikiän lehto ja Vainiolan niitty, jotka ovat "Lohjanjärven alueet" (FI ) Natura 2000 alueen osa alueita. Alueet sijaitsevat voimalaitoksesta noin kahden kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Taka Hikiän lehto on yksi Lohjan seudun laajimmista yhtenäisistä pähkinälehdoista. Sen eteläosassa purojen varsilla on myös kosteaa ja osin korpimaista rehevää puronvarsilehtoa. Vainiolan niitty on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi laidunniityksi, joka on Uudenmaan hienoimpia tuoreita niittyjä. Pikkujärven Natura 2000 alue (FI ) sijaitsee voimalaitoksesta etelä lounaaseen noin kilometrin etäisyydellä. Järvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan. Tehdasalueen itäpuolella Lohjanjärven vastarannalla kahden kilometrin etäisyydellä laitoksesta koilliseen sijaitsee Virkkalan Pähkinäniemi, joka on pääosin rehevää pähkinäpuuvaltaista pähkinälehtoa. Pähkinälehto kuuluu osaalueena "Lohjanjärven alueet" Natura 2000 alueeseen. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen tai paperitehtaan päästöt eivät todennäköisesti aiheuta vaikutuksia näiden alueiden Natura 2000 arvoihin. Muut suojelukohteet ja valtakunnallisten suojeluohjelmien alueet Lohjan kaupungin alueella sijaitsee kaiken kaikkiaan 51 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta ala on yhteensä 185,5 hehtaaria. Tästä vesialuetta on 11,6 ha. Osuniemessä, lähimpänä tehdasaluetta sijaitsevat kaksi arvokasta lehtoaluetta. Näitä ovat Tammirannan lehto, joka on kalkkipitoista sinivuokko käenkaali ja käenkaali oravanmarjalehtoa. Grevasin lehto on kuusettunutta pähkinälehtoa ja siellä kasvaa mm. rauhoitettu pesäjuuri. Grevasin lehtoalue sijaitsee noin 500 metriä tehdasalueesta länteen ja Tammirannan lehto noin kilometri tehdasalueesta luoteeseen. Näiden lisäksi vuonna 2004 suojeltavaksi on esitetty Knappsbergsbergetin eteläpuolella oleva pähkinäpensaslehto. Lohjanjärven rantojensuojeluohjelman alueista lähimpänä Kirkniemen voimalaitosta sijaitsevat Kyrkön rannat, jotka ovat n. 2,5 km tehdasalueesta lounaaseen. Lisäksi Lohjan kaupungin alueella on 21 luonnonmuistomerkkiä, joista suurin osa on tammia. Lohjan kaupungissa on myös useita luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita luontokohteita ja kiinteitä muinaismuistokohteita. Muut arvokohteet ja uhanalaiset lajit Lohjan seudulla on useita uhanalaisia lajeja, jotka eivät kuitenkaan esiinny tehdasalueella. Rakennettu ympäristö Osuniemen ja Kirkniemen maisemaa hallitsee paperitehdas ja tehtaan voimalaitos. Voimalaitoksesta noin 2 km kaakkoon sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kirkniemen rautatiemaisema. Tehdasalueesta noin 1,5 km lounaaseen sijaitsee Kirkniemen kartano,

13 13 joka on arvokas perinnemaisema ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö. Virkkalassa Lohjanjärven rannassa sijaitsevat entisen Lohja Oy:n kalkkitehtaan rakennukset. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Fortum Power and Heat Oy:n Kirkniemen voimalaitos tuottaa prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaalle. Lisäksi voimalaitos tuottaa kaukolämpöä läheiselle asuntoalueelle. Voimalaitosta käytetään tehtaan tarvitsemalla teholla ja laitos on käynnissä läpi vuoden, vuorokauden ympäri kolmessa vuorossa. Voimalaitos käsittää kaasu ja höyryturbiinilaitokset sekä kolme kattilaa, joiden yhteenlaskettu polttoaineteho on 499 MW. Perusenergia tuotetaan maakaasulla polttoaineteholtaan 275 MW:n kaasuturbiini/lämmöntalteenottokattila yhdistelmällä ja 39 MW:n leijukattilalla, jossa poltetaan biopolttoaineita. Lämmöntalteenottokattilaa voidaan käyttää myös ilman kaasuturbiinia, jolloin sen toiminta vastaa normaalia kattilalaitosta. Varakattilana höyryntuotannossa toimii 55 MW:n maakaasukattila. M real Oyj:n Kirkniemen paperitehdas on käynnistetty vuonna Kirkniemen voimalaitos käynnistyi samaan aikaan. Sekä tehtaan että Kirkniemen voimalaitoksen toiminta on jatkunut tästä alkaen keskeytyksettä. Vuonna 2004 laitoksella oli 31 työntekijää. Tuotteet, kapasiteetti ja tuotanto Voimalaitoksessa on kiinteän polttoaineen kattila (K2), kaasuturbiini (KT1), lämmöntalteenottokattila (K4), varakattila (K3) ja säilötty arinakattila (K1). Voimalaitoksella olevalle säilötylle hiiliarinakattilalle (K1) ei haeta ympäristölupaa. Voimalaitostoimintoon kuuluu myös kuoren varastokenttä tehdasalueen länsiosassa. Voimalaitostoimintoja koskevat keskeiset tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa:

14 14 Polttoprosessi K2 K3 K4 KT1 Polttoaineet Biopolttoaineet Maakaasu Lietteet Raskas polttoöljy Maakaasu Raskas polttoöljy Maakaasu Kevyt polttoöljy Polttotekniikka Käyttötapa Kupliva leijupeti Poltinpoltto Varakattila Maakaasu Kevyt polttoöljy Polttoaineteho, MW 39, Sähköteho, MW 72 Lämpöteho, MW 35, Käyttötehoalue, Poltinpoltto/ Lämmöntalteenottokattila Kaasuturbiini Peruskuormakattila Peruskuormakattila Peruskuormalaitos MW Keskimääräinen hyötysuhde Käyttöönottovuosi % 92 % 90 % 31 % Vuonna 2003 prosessihöyryä tuotettiin 704 GWh, kaukolämpöä 81 GWh ja sähköä 709 GWh (brutto). Voimalaitosta käytetään tehtaan tarvitsemalla teholla ja tuotanto on jatkuvaa ympäri vuoden. M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan paperituotantokapasiteetin kasvaessa nykyisestä noin tonnista/a tonniin/a kasvaa prosessihöyryn tarve tasolle 750 GWh/a. Sähkön tuotanto säilyy ennallaan. Suurin mahdollinen teollisuushöyryn ja kaukolämmön tuotanto on 840 GWh/a ja sähköntuotanto 800 GWh/a. Voimalaitoksen sähkön ja lämmöntuotanto vuosina , sekä kattilakohtaiset vuosittaiset käyntiajat on esitetty seuraavassa taulukossa: Vuosi Tuotanto Sähkö, GWh Prosessihöyry, GWh Lämpö, GWh Käyntiaika K K K KT M real Oyj:n Kirkniemen tehtaan paperin tuotantoprosessissa prosessihöyry lauhtuu ja osa siitä palautuu voimalaitokselle uudelleen höyrystettäväksi.

15 15 Prosessit Kaasuturbiini (KT1) Kaasuturbiini on tyyppiä Frame 6 FA. Kaasuturbiinin pääkomponentit ovat kompressoriosa, polttokammiot ja voimaturbiini. Aksiaalivirtauskompressori koostuu kompressorin roottorista ja vaipasta. Kompressoitu ilma poistuu polttokammioihin kompressorin ilmanvaihtovaipan kautta. Turbiinille syötetään kompressorilta ilmaa jäähdytykseen sekä paineenvaihteluiden säätelyyn ylösajossa. Kaasuturbiinin polttojärjestelmä on vastavirtatyyppinen ja se koostuu kuudesta polttokammiosta, jotka on sijoitettu kompressorin ilmanpoistovaipan muodostamalle kehälle. Polttojärjestelmä koostuu polttoainesuuttimista, sytytystulppajärjestelmästä, liekinvartijoista ja ristituliputkista. Polttoainetta kammioihin syötetään viiden suuttimen kautta, jotka on suunniteltu sekoittamaan polttoaine sopivan polttoilmamäärän kanssa. Poltossa syntyvät kuumat kaasut virtaavat turbiiniin. Kompressorissa ja polttojärjestelmässä tuotettu korkeapaineisen ja lämpöisen ilman muodossa oleva energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi kolmivyöhykkeisessä turbiinisektiossa. Kaasuturbiinin laitteisto sisältää turbiinin roottorin, poistokehyksen, diffuusoriosan, johtosiivet ja kehätiivisteet. Turbiinin roottoria jäähdytetään kompressoidulla ilmalla, jotta sen lämpötila saadaan pidettyä hallinnassa ja samalla taataan turbiinille pidempi käyttöikä. Kaasuturbiinin kuumat, noin 600 C, pakokaasut johdetaan lämmöntalteenottokattilaan K4. Kaasuturbiinin nimellisteho on 72 MW, mutta kaasuturbiini on talvikaudella saavuttanut enimmillään 83 MW:n sähkötehon. Lämmöntalteenottokattila (K4) Kattila on makaava luonnonkiertokattila, jossa on kolme painetasoa (80/11/3 bar) sekä viimeisenä lämpöpintana kaukolämpölämmönvaihdin. Savukaasujen lämpötila ennen lämpöpintoja on ajotilanteesta riippuen C ja viimeisen lämpöpinnan jälkeen noin 60 C. Kattilassa on lisäpolttomahdollisuus, jolla korkeapainehöyryn määrä voidaan nostaa määrään 45 kg/s, ilman lisäpolttoa kaasuturbiinin ollessa peruskuormalla höyryn määrä on 30 kg/s. Pääpolttoaine on maakaasu ja varapolttoaine on kevyt polttoöljy. Kaasuturbiinin huolto ja häiriötilanteissa suljetaan ennen kattilaa oleva divertteripelti, jolloin kattilaa voidaan ajaa raitisilmapoltolla perinteisen kattilan tapaan, myös tällöin saadaan höyrymäärä 45 kg/s. Vastaavasti kattilan häiriötilanteissa voidaan divertteripelti sulkea ja ajaa kaasuturbiinin savukaasut ohituspiippuun ja jatkaa kaasuturbiinilaitoksen sähköntuotantoa normaalisti. Kiinteän polttoaineen kattila (K2) Kiinteät polttoaineet palavat leijupetikattilassa (K2) hiekkapedissä, jonka lämpötila on C. Pedissä palaminen tapahtuu tasai

16 16 sesti polttoaineen laadusta riippumatta. Palamisessa vapautunut lämpöenergiaa siirtyy kattiloiden putkistoissa virtaavaan veteen ja korkeassa lämpötilassa ja paineessa vesi höyrystyy. Kattiloiden K2 ja K4 höyry johdetaan ensin turbiinilaitokselle (T3), missä höyry pyörittää turbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria. Säilötyn kivihiilikattilan (K1) savukaasupuhaltimet ja piippu ovat varakäytössä kattilalle K2. Varakattila (K3) Kattila on varustettu maakaasun ja raskaan polttoöljyn polttolaitteilla. Kattilaa käytetään vain prosessihöyryntuotantoon (12 bar, noin 235 o C). Höyrykattila on kahdella kattopolttimella varustettu luonnonkiertokattila. Kattila on ylipainekattila, eikä sitä ole varustettu savukaasupuhaltimella. Raskasta polttoöljyä käytettäessä polttoöljyn hajotusaineena käytetään höyryä. Höyryturbiinit Höyryturbiini T3 on yksipesäinen väliotto lauhdeturbiini. Turbiinissa on kaksi väliottoa, 11 bar(e), joka on ns. hyppäävä väliotto, sekä 3 bar(e) vastapaineväliotto. Turbiinin nielukyky on 45 kg/s, lauhdeperän kapasiteetti on 15 kg/s. Generaattorilta saatava sähkö ja turbiinin läpi mennyt höyry käytetään tehdasalueella. Turbiinit T1 ja T2 ovat varakäytössä ja talvikautena toista näistä käytetään huippukuorman tuotannossa. Laitoksen prosessikaavio on päätöksen liitteenä 1. Savukaasujen käsittely Kaasuturbiini on varustettu maakaasua polttavilla dry low NO x II polttimilla, joilla päästään alhaisiin typenoksidipäästöihin. Dry low NO x II (DNL II) ohjausjärjestelmä säätelee polttoaineen jakamista monisuutinpolttojärjestelmään. Polttoainevirran jakautuminen polttokammioiden polttoainesuuttimiin on riippuvainen polton vertailulämpötilasta ja johtosiipivyöhykkeen lämpötilan sääntömuodosta. Diffuusio, tuettu esisekoitus ja esisekoitusliekki luodaan vaihtelemalla polttoainevirran jakelua polttimissa. Yli 40 %:n kuormalla polttoaineen ohjauksella ja polttoarvojen vaihtelulla sytytyksen diffuusiosta täyteen esisekoitukseen kaasuturbiinin käydessä täydellä kuormalla voidaan saavuttaa huomattavasti alhaisemmat NO x päästöt kuin perinteisillä polttojärjestelmillä. Poltettaessa kaasuturbiinissa varapolttoaineena olevaa kevyttä polttoöljyä, käytetään vesiruiskutusta typenoksidipäästöjen vähentämiseen. Leijukattilan (K2) savukaasut sen sijaan käsitellään ennen piippuun johtamista multisyklonissa sekä sähkösuodattimessa, jossa savukaasuista erottuu hiukkaset ja hiukkasten mukana myös suurin osa metalleista. Leijukattilan lentotuhka kerätään sähkösuodattimelta. Multisyklonin hiukkasten erotusaste on 75 %. Multisykloni voidaan

17 17 tarvittaessa ohittaa. Savukaasunpuhdistuksen toisessa vaiheessa on kaksikammioinen sähkösuodatin, jonka erotusaste on 99 %. Pohjatuhkaa ja petimateriaalia poistetaan tulipesän alaosasta. Maakaasukattiloiden (K3 ja K4) savukaasut eivät vaadi puhdistamista. Raskasta polttoöljyä käytettäessä kattilan K3 savukaasut johdetaan tulipesästä kattilan kanavien ja savukaasun kiintoaineen erottimen kautta savupiippuun. Savukaasujen puhdistamiseen käytetään kuormitustilanteen mukaan säädettävää multisyklonityypistä kiintoaineenerotinta. Multisyklonissa on 112 rinnankytkettyä syklonia. Sykloneissa on säädettävät johtosiivistöt. Säädettävän johtosiivistön avulla voidaan saavuttaa hyvä erotuskyky myös ajattaessa kattilaa osakuormilla. Polttoaineiden käyttö ja käsittely Keskimääräinen polttoaineen vuosikulutus on noin 170 milj. m 3 maakaasua ja tonnia biopolttoaineita. Polyeteenimuovin käyttö lopetettiin vuonna Kattilassa K2 poltetaan myös M real Oyj:n Kirkniemen jätevedenpuhdistamon bio ja kuitulietteitä, joita ei voida hyödyntää materiaalina. Varapolttoaineina voidaan käyttää kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä kivihiiltä. Voimalaitoksen energiantuotantomäärän ja polttoaineiden kulutuksen odotetaan kasvavan lähivuosina noin 10 % Kirkniemen paperitehtaan tuotannon kasvun mukana. Energiasta noin 90 %:a tuotetaan maakaasulla, josta suurin osa on poltettu peruskuormaa ajavassa kaasuturbiinissa KT1 ja siihen yhdistetyssä lämmöntalteenottokattilassa (K4). Myös vara ja huippukuormakattila K3 on maakaasukäyttöinen. Leijukattilan (K2) pääpolttoaineena on kuori, jonka ohella käytetään myös metsätähdehaketta, maakaasua ja öljyä. Kaasuturbiinin käyttöiän aikana polttoaineena on käytetty kevyttä polttoöljyä yhteensä noin 100 tunnin aikana, josta todellista varapolttoaineen käyttöä on ollut yhteensä noin 10 tuntia kahdessa eri tilanteessa. Polttoaineiden kulutus vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa:

18 K2 0 kuitu/bioliete, t Kuori, t Muovijätteet, t Maakaasu, 1000 m³ Raskas polttoöljy, t K3 Maakaasu, 1000 m³ K4 Maakaasu, 1000 m³ KT1 Maakaasu, 1000 m³ Kevyt polttoöljy, t 16 Vuosina paperitehtaan toiminnassa syntynyt kuituliete käytettiin käytännössä kokonaan kaatopaikkojen sulkemisrakentamiseen. Voimalaitoksella käytetään muuta kuin M real Oyj:n Kirkniemen tehtaan toiminnasta syntynyttä puujätettä noin 65 GWh vuodessa. Tyypillinen polttoainejakauma on: metsähake, 25 GWh/a kantomurske, 10 GWh/a kuori, 15 GWh/a puru, 10 GWh/a ja puuhake, 5 GWh/a. Polttoainejakauma vaihtelee vuosittain riippuen markkinoilla olevasta tarjonnasta. Lietepolttoaineet Voimalaitoksella poltetaan M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan jätevedenpuhdistamolla syntyviä kuivattuja lietteitä. Puhdistamon esiselkeytyksessä syntyvä kuituliete pumpataan voimalaitoksella sijaitseville kolmelle ruuvipuristimelle, jossa liete kuivataan noin 45 %:n kuiva ainepitoisuuteen. Lisäksi puhdistamolla syntyy puhdistamon biologisessa osassa ylijäämälietettä, niin sanottua biolietettä, sekä flotaatiovaiheessa kemiallisen saostuksen kemiallista lietettä. Kemiallisen lietteen määrä koko biolietemäärästä on noin 20 %. Bio ja kemiallisen lietteen seos pumpataan puhdistamolla oleville kahdelle dekantterilingolle, jotka kuivaavat lietteen noin % kuivaainepitoisuuteen. Normaalisti kuivattu liete toimitetaan tehtaan ulkopuolelle kompostoitavaksi, mutta tarvittaessa kuivaamaton bioliete voidaan sekoittaa kuitulietteen sekaan ja polttaa kattilassa K2. Tällöin biolietteen määrä voi olla enintään 30 % lietemäärästä. Toiminnanharjoittaja varautuu jatkossa kuivaamaan biolietteen termisesti höyryllä noin 80 %:n kuiva ainepitoisuuteen ja polttamaan sen kokonaisuudessaan kattilassa K2. Kuitu ja biolietteestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa:

19 19 Kuituliete ( ) Bioliete ( ) Kokonaiskosteus, p % 56,1 86,6 Kuivatun näytteen tuhkapitoisuus, 48,9 30,9 p % Tehollinen lämpöarvo, 9,2 13,9 kuivattu näyte, MJ/kg Tehollinen lämpöarvo, 2,7 <0,01 saapumistila, MJ/kg Bio ja kuitulietteestä on analysoitu kertamittauksissa haittaainepitoisuudet. Analyysien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Bioliete ( ), pitoisuudet kuiva aineessa Bioliete, kokonaispitoisuus näytteessä ( ) Kuituliete, kokonaispitoisuus näytteessä ( ) Rikki, p % 1,5 Ei analysoitu Ei analysoitu Kloori, p % 0,03 Ei analysoitu Ei analysoitu Rauta, mg/kg 8200 Ei analysoitu Ei analysoitu Mangaani, mg/kg 2600 Ei analysoitu Ei analysoitu Arseeni, mg/kg 8,5 9 9 Lyijy, mg/kg <10 Kadmium, mg/kg 1,8 1,2 <0,4 Kupari, mg/kg Kromi, mg/kg 12 <10 14 Elohopea, mg/kg 0,027 <0,2 <0,2 Nikkeli, mg/kg 5,4 <10 <10 Vanadiini, mg/kg 7,8 <10 <10 Tina, mg/kg 1,1 Ei analysoitu Ei analysoitu Tallium, mg/kg 0,17 Ei analysoitu Ei analysoitu Boori, mg/kg Ei analysoitu Barium, mg/kg Ei analysoitu Sinkki, mg/kg Ei analysoitu Polttoaineiden varastointi ja käsittely Biopolttoaineet ja öljy tuodaan voimalaitokselle autokuljetuksina. Kaasua tulee laitokselle Gasum Oy:n paineenalennusasemalta kahta putkea pitkin. M real Oyj:n Kirkniemen kuorimolla syntyvä kuori puhalletaan paineilman avulla putkea pitkin voimalaitoksen polttoainekentälle, josta kuori syötetään murskan ja siilojen kautta kattilaan. Lietteet pumpataan puhdistamolta voimalaitokselle ja johdetaan kuivauksen jälkeen hihnakuljettimilla kattilaan. Voimalaitoksella on m 3 :n raskasöljysäiliö ja 980 m 3 :n ja m 3 :n kevytöljysäiliöt. Maakaasulle on 30 m 3 :n paineentasaussäiliö. Öljysäiliöt on sijoitettu yhteisen suoja altaan sisään. Suoja altaan tilavuus on m 3. Suoja allas on rakennettu öljyä läpäisemättömäksi. Tiivistysmateriaalina on käytetty bentoniittimattoa. Bentoniittimatto on suojaverhottu 300 mm:n murskekerroksella. Suojaaltaassa on salaojat ja sadevesikaivot, joiden kautta sadevedet joh

20 Vedenhankinta 20 detaan öljyerottimelle. Öljynerottimessa on automaattiventtiili, joka sulkeutuu öljynerottimen täyttyessä ja voimalaitoksen valvomoon tulee hälytys öljynerottimen korkeasta öljypinnasta. Öljynerottimen ja hälytyksen toiminta testataan kerran kuukaudessa. Hakekenttä Polttoainekenttä on pinta alaltaan noin m 2 :n suuruinen asfaltilla päällystetty alue. Alueella välivarastoidaan puuperäisiä polttoaineita, joita kentälle tulee joko M real Oyj:n Kirkniemen kuorimolta tai ulkopuolisilta toimittajilta. Alueen maksimivarastointikapasiteetti on m 3 polttoainetta keskimääräisen varaston ollessa m 3. Alueella sijaitsee puupolttoaineen vastaanottoasema, josta polttoaine siirretään kuljettimilla kattilalle K2. Normaalitilanteessa M real Oyj:n kuorimolta tuleva polttoaine siirretään suoraan vastaanottoaseman siiloihin pneumaattisesti puhaltamalla. Poikkeustilanteissa kuori siirretään kuorma autoilla kuorimolta hakekentän aumaan. Ulkopuolinen polttoaine tulee täysperävaunurekoilla, joista polttoaine tyhjennetään auman viereen. Välivarastosta polttoaine siirrettään polttoaineen vastaanottoaseman siiloihin kauhakuormaajalla. Hakekentän alueella varastoidaan ajoittain myös ulkopuolelta tullutta metsätähderisua. Maksimi risumäärä on noin m 3, jonka jälkeen kasa haketetaan ulkopuolisen yrittäjän toimesta polttoaineeksi. Raakavesi Voimalaitoksen ja M real Oyj:n Kirkniemen paperitehtaan käyttämä vesi otetaan tehdasalueen edustalta Lohjanjärven Ahtialan salmesta. Raakaveden tarve on vuodenajasta ja tuotantotilanteesta riippuen m 3 päivässä. Vesi puhdistetaan mekaanisesti ja kloorataan raakavesilaitoksella. Suurin osa raakavedestä käytetään sellaisenaan voimalaitoksen ja tehtaan prosessien jäähdytysvetenä ja pumppujen tiivistevetenä. Tämä vesijae ei likaannu käytössä ja se palautetaan kirkasvesikanaalien kautta takaisin Lohjanjärveen. Jäähdytysvesi Voimalaitos käyttää jäähdytysvetenä enintään 1 m 3 /s järvivettä, joka otetaan paperitehtaan vedenottamosta. Voimalaitos käyttää järvivettä suljetun jäähdytysvesipiirin jäähdyttämiseen enintään 120 l/s. Suljetulla jäähdytysvesipiirillä jäähdytetään muun muassa kaasuturbiinin generaattoria, voiteluöljyjä ja ilmajäähdyttimiä, höyryturbiinin generaattoria ja voiteluöljyjä, höyry ja prosessivesinäytteitä, syöttövesipumppuja ja maakaasukompressoreita. Avoimella jäähdytyspiirillä jäähdytetään höyryturbiinin lauhdutinta. Avoimessa jäähdytyspiirissä käytetään vettä enintään 775 l/s. Lisäksi jäähdytysvettä käytetään noin 10 l/s lämmöntalteenottokattilan ulospuhallussäiliön jäähdytysvetenä.

21 21 Voimalaitoksen jäähdytysvesien käyttökohteet on esitetty seuraavassa taulukossa: Virtaus, Keskimääräinen Säätötapa l/s virtaus, l/s K2 syöttövesipumput 3 3 Käsiventtiili K2 näytejäähdyttimet 2,8 2,8 Käsiventtiili K2 pohjatuhkan käsittely 7,0 ON/OFF venttiili K3 ulospuhallussäiliö 2,8 2,8 K3 näytejäähdyttimet 1 1 Käsiventtiili K3 pumppujen jäähdytys 1 1 Käsiventtiili K3 sähkötilojen jäähdytys 1 1 Jäähdytysvesipumppu Automaatiojärjestelmä ja säätöventtiili Jäähdytysvesipumppu ON/OFF venttiili Jäähdytysvesipiirien jäähdytysvesi lämpenee normaalisti enintään 10 C. Häiriötilanteissa lämpötilan nousu saattaa olla tilapäisesti 14 C. Lämmennyt jäähdytysvesi palautetaan normaalisti paperitehtaan järvivesisäiliöön ( mäkisäiliö ) edelleen käytettäväksi. Koska säiliön lämpötila ei saa nousta +23 C:ta korkeammaksi, joudutaan jäähdytysvesi johtamaan joko osittain tai kokonaan kesällä noin kuukauden ajan paperitehtaan kirkasvesiojaan ja edelleen Pensaarensalmeen. Prosessivesi Voimalaitoksen tarvitsema käyttövesi valmistetaan järvivedestä flotaatiomenetelmällä voimalaitoksella olevalla saostuslaitoksella. Höyryprosessin tarvitsema suolaton lisävesi, noin 10 l/s, valmistetaan ionivaihtotekniikalla saostuslaitoksella puhdistetusta laitosvedestä. Prosessissa kiertävää lauhdevettä puhdistetaan lauhteenpuhdistuslaitoksella Precoat suodattimilla. Talousvesi Talousvesi otetaan osin Lohjan kaupungin vesijohtoverkosta ja osin Pikkukylän tien varressa olevasta laitoksen omasta pohjavedenottamosta. Oma vesilaitos on varustettu raudan ja mangaanin poistosuotimella. Omalta vesilaitokselta otetaan vuosittain vettä noin m 3. Lohjan kaupungin vesijohtoverkosta vettä otetaan vuosittain noin m 3. Sammutusvesi Sammutusvesi otetaan paperitehtaan raakavesilinjasta. Kemikaalien varastointi ja käsittely Kirkniemen voimalaitoksella käytetään ja varastoidaan vain vähän vaarallisia kemikaaleja. Useimpia kemikaaleista käytetään vedenkäsittelyyn ja niitä varastoidaan asianmukaisesti vesilaitoksella ja voi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2011/1 Dnro ESAVI/179/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Simpeleen tehtaan ympäristölupapäätöksen nro 29/2011/1

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY 1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 36/2012/1 Dnro ESAVI/36/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kuituliete-biopolttoainesekoitteen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja.

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja. Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2014/1 Dnro ESAVI/216/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä

Lisätiedot

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0 Etelä-Suomi Päätös Nro 177/2012/1 Dnro ESAVI/212/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58

Ympäristönsuojelulain 58 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan tehtaan ympäristölupa ja toiminnan lopettaminen, Kuusankoski.

UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan tehtaan ympäristölupa ja toiminnan lopettaminen, Kuusankoski. PÄÄTÖS Nro 7/07/1 Dnro ISY-2005-Y-13 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2007 ASIA UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan tehtaan ympäristölupa ja toiminnan lopettaminen, Kuusankoski. HAKIJA UPM-Kymmene Oyj PL 380 00101

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen

Lisätiedot

1(4) Päätös Dnro VARELY/586/2015. Varsinais-Suomi

1(4) Päätös Dnro VARELY/586/2015. Varsinais-Suomi 1(4) Varsinais-Suomi 4.7.2018 Päätös Dnro VARELY/586/2015 ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n mukainen arvio ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta uusien päätelmien, ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA

PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n 3 mom. mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pudasjärven kaupungin Törrönkankaan kaukolämpökeskuksen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot