PÄÄTÖS Nro 77/2013/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2013

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 77/2013/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Poikkeuslupahakemus luonnontilaisten norojen muuttamiseen Kuikkalampi Lehtorinne -alueella ja Keilanrinne Matkusniemi -alueella, Kuopio Kuopion kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa mainittua vesilain mukaista poikkeuslupaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 1 luvun 3 :n 1 momentin 6) kohdan mukaan norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentin mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto voi vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin perusteella yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Lehtoniemen osayleiskaava, jossa poikkeuslupahakemuksen kohteena olevat norot sijoittuvat kaavamerkintöjen AKR- (asuinkerrostalojen ja rivitalojen alue) ja AP-alueille (pientalovaltainen asuntoalue). Poikkeuslupahakemuksen kohdealueilla on vireillä asemakaavoitus. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Hakemuksen kohteena olevan Kuikkalampi Lehtorinne alueella sijaitsevan noron sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 4 olevasta asemapiirroksesta (MK 1:2 000) ja Keilanrinne Matkusniemi alueella sijaitsevan noron sijainti hakemuksen liitteenä 6 olevasta asemapiirroksesta (MK 1:1 000). Kuikkalampi Lehtorinne -alueen norouoman kokonaispituus on noin 570 metriä, josta hävitettävän luonnontilaisen noron osuus on noin 190 metriä ja se jakautuu kolmeen osaan, joiden pituudet ovat 93, 60 ja 35 metriä. Muu osa uomasta on kaivettua ojaa, rumpuja ja tienvarsiojaa. Kyseisen noron alkupäässä on rakennettu kaivo, jota alueen lähiasukkaat ovat ilmeisesti aikaisemmin käyttäneet talousveden hankintaan, mutta jonka nykyisestä käytöstä hakijalla ei ole tarkkaa tietoa. Aluehallintoviraston tarkastuksella todettiin, että kaivon rakenteet ovat hyväkuntoiset ja kaivo oli lukittu. Kuikkalampi Lehtorinne asemakaava-alueella vaihtoehtoisia ratkaisuja on haettu jo suunnitteluvaiheessa. Aiemmin rakennettu alueen kokoojakatu Kaivannonlahdenkatu sekä vaativat maasto-olosuhteet ovat ohjanneet asuinkorttelien sijoittamista noroalueelle. Asumisen varaukset on esitetty jo Lehtoniemen osayleiskaavassa vuonna Kokoojakadun molemmin puolin jää kapea kaistale asuinrakentamiselle varattuja kortteleita. Kuikkalammen alueella laajat alueet ovat jäämässä liito-oravan reviireiksi, mikä osaltaan rajoittaa kerrostalotuotannolle varattuja alueita. Lähivirkistysalueita on alueelle jäämässä Kuikkalammenpuiston ympärille sekä Lehtoniemen pohjoisosaan. Keilanrinne Matkusniemi -alueella norouoma on kaksihaarainen. Läntinen haara koostuu pohjois-eteläsuuntaisesta luonnontilaisesta osasta, joka yhtyy itäiseen haaraan tienvarsiojan, rumpuputken ja piilonoron välityksellä. Luonnontilainen noro säilyy puistoalueen osana, piilonoro sen sijaan jää rakentamisen alle. Suosta alkava itäinen haara Vanhankalliontien koillispuolella on noin 220 metrin pituinen. Alkuosaa (noin 75 m) on mahdollisesti syvennetty kaivamalla ja loppuosa (noin 65 m) on kaivettua ojaa. Niiden väliin jäävän luonnontilaisen noron pituus on noin 80 metriä. Keilanrinne on maasto-olosuhteiltaan erittäin jyrkkää rinnettä, jossa tasaista rakentamiselle soveltuvaa aluetta on vähän. Alueen katujen sovittaminen maastoon on suunniteltu toimivaksi ja turvallisuusvaatimukset täyttäväksi. Keilanrinteen kaavaalueelle kulku on mahdollista ainoastaan Lehtoniementieltä esitetyn Keilanrinteenkadun linjauksen kautta. Alueen asuinrakentaminen tiivistyy kokoojakadun varteen. Kokoojakatulinjauksen kohdalle ja osalle asuinkorttelia sijoittuu noro. Asuinkortteleiden sijoittaminen siten, että ne ovat järkevästi toteutettavissa, vaatii kyseisen noron (Vanhankalliontien yksityistien koillispuolella luode-kaakkosuuntainen luonnontilainen jakso) hävittämisen. Lehtoniemen kerrostalorakentaminen on kaupungin strategian, Lehtoniemen osayleiskaavan sekä asuntotuotannon tavoitteiden mukaista. Keilanrinne Matkusniemi asemakaava-alueelle on osoitettu leikki- sekä uimarantaalue. Kaava-alueeseen rajautuva laaja Jynkänvuoren alue toimii asuinalueen lähivirkistysalueena. Lisäksi asemakaavaehdotuksessa on esitetty säilytettäväksi Jynkänmäen puistossa sijaitseva noron alkupää. Noro on osoitettu kaavaehdotuksessa mer- 2

3 kinnällä sr-11: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sijaitsee luonnontilainen noro, jonka säilymistä luonnontilaisena ei saa vaarantaa. Kuikkalampi Lehtorinne -alueella on tehty kasvillisuusinventointeja vuosina 2000 ja Keilanrinteen noro sijoittuu alueelle, jonka kasvillisuutta on inventoitu vuosina 2002 ja Molempien norojen tilaa on lisäksi selvitetty kesällä Kuopiossa ei ole tehty koko kaupungin systemaattista kartoitusta vesilain tarkoittamien luonnontilaisten norojen esiintymisestä. Vaihtelevan topografian seurauksena seudulla on runsaasti noroja ja muita pienvesiä. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Pohjois-Savossa loppuraportin mukaisia puroja ja noroja on Pohjois-Savossa yhteensä kappaletta. Noroja on vuosien 2011 ja 2012 aikana kartoitettu muutamilta yksittäisiltä alueilta. Puijon selänteeltä noin 500 hehtaarin suuruiselta alueelta löydettiin vuoden 2011 kartoituksessa yhteensä 26 luonnontilasta tai luonnontilaisen kaltaista puroa tai noroa. Matkuksen logistiikka-alueen lähiympäristössä noroja on kesän 2012 selvityksen mukaan kuusi kappaletta, Pienen Neulamäen alueella 10 kappaletta ja Hiltulanlahden asemakaava-alueella 11 kappaletta. Hakijan mukaan edellä esitettyihin noroselvityksiin perustuen on selvää, että luonnontilaiset norot ovat seudulla melko yleisiä eikä hakemuksen kohteena olevien norojen hävittäminen vaaranna kyseessä olevan luontotyypin suojelua seudullisesti. Kuopion kaupunki on lisäksi ryhtynyt systemaattisesti kartoittamaan vesilain tarkoittamia noroja, minkä seurauksena niiden suojelu voidaan jatkossa toteuttaa maankäytön suunnittelun yhteydessä. Hakemuksen täydentäminen Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijalta hakemuksen täydennyksenä eräiden asianosaistietojen lisäksi tiedot Kuikkalampi Lehtorinne -alueen noron alkupäässä olevan kaivon käytöstä. Lisäksi on pyydetty hakijaa selventämään sitä, miksi noroalueiden luontoarvojen suojaamista ei voida ottaa huomioon asemakaavojen laadinnassa, kun otetaan huomioon muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukainen asemakaavan sisältövaatimus. Joka tapauksessa on pyydetty selventämään luonnontilaisten norojen säilymisen tilanne kyseisten asemakaavojen alueilla. Hakijan toimittaman täydennyksen tiedot on selostettu edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen tiedoksianto Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kuopion kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. 3

4 Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELYkeskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kuopion kaupungin kaavoitusviranomaiselta. 4 Lausunnot 1) Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunut, ettei poikkeusluvan myöntämiselle ole estettä. Poikkeamislupatarve lähtee vahvistetun yleiskaavan maankäyttöratkaisuista, joita asemakaavassa tarkennetaan. Asemakaavassa maankäyttöä ei voi kohtuudella suunnitella siten, että ko. norot säilyisivät. Hakemusasiakirjojen mukaan Kuopion seudulla ja esimerkkialueilla on jäljellä huomattavia määriä luonnontilaisia noroja tai niiden osia. Lupahakemuksen liitteenä olevien luontoselvitysten mukaan ko. hakemuskohteiden luonnonarvot eivät ole erityisen merkittäviä tai ainutlaatuisia ja siksi niiden menetys ei huomattavasti vaaranna kyseisen vesiluontotyypin säilymistä alueellisesti tarkasteltuna. 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksen johdosta ei ole huomautettavaa. 3) Kuopion kaupunkirakennelautakunta on kaupungin kaavoitusviranomaisena lausunut, että poikkeuslupahakemus on laadittavana olevien asemakaavojen mukainen eikä kaavoitusviranomaisella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Poikkeusluvan myöntäminen edesauttaa kaupungin kasvuohjelman toteuttamista ja turvaa riittävän asuntotonttituotannon tarjonnan. Muistutukset 1) AA:t (Torstila, ja Meilahti, ) ovat muistutuksesta tarkemmin ilmenevästi todenneet muun muassa, että reilu 20 vuotta sitten silloinen ympäristön maa-alueen omistaja kaivatti ojan, jonka avulla oli aikomus kuivattaa poikkeuslupahakemuksessa sinisellä merkattu alue. Sen seurauksena kaikki alueelta tulevat vedet ohjautuivat muistuttajien tonttien kautta järveen eikä piha-alueella voinut alkukesästä liikkua ilman kumikenkiä. Myös kasvusto alkoi kärsiä liiasta vedestä. Asiasta Kuopion kaupungin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen kaupunki antoi muistuttajille luvan kaivaa omalla kustannuksellaan ojan kaupungin omistaman maan reunaan, jonne kaupunki oli merkannut viitoilla ojan paikan. Parinkymmenen vuoden kuluessa on silloinen kapea oja kasvanut leveyttä lähes puolella ja syvyyttäkin on tullut lisää, sillä kevään hulevesien aikaan on järveen päässyt paljon humusta ja savea. Järven kasvustot ovat vallanneet rannan aina Siskonsaarelle saakka. Kasvustoa ei saa pois kuin ruoppaamalla. Muistuttajien käsityksen mukaan Kuikkalampi Lehtorinteen noro saa vetensä pääosin Jyrkäntien varrelta olevasta lähteestä, josta paikalliset asukkaat ottivat aikanaan talousvetensä rakentamaansa vesijohtoa pitkin. Kun lähteestä tuli vettä yli tarpeen, se ohjattiin rakennettua ojaa pitkin Lehtoniementien suuntaan. Muistuttajat eivät ole esittäneet noron suojelemista, mutta ovat esittäneet toiveenaan, että noroaltaan ve-

5 det ohjattaisiin järveen muuta kuin hakemuksessa esitettyä kautta. Poikkeuslupahakemuksesta ei käy ilmi, miten kaupunki aikoo noron hävittää. Muistuttajien mielestä myös Lehtoniementieltä rantaan laskeutuvan tiehoitokunnan hoidossa olevan Susisalmi -nimisen tien oja täyttää norouoman määritelmän. Siinä on kosteita painanteita, jotka eivät kuivu kuivanakaan kesänä ja sen kasvillisuus on rehevää ja monipuolista. Lumien sulaessa ennen routakerroksen sulamista oja saattaa tulla täyteen vettä. Muistuttajat eivät ole esittäneet tämänkään noron suojelemista, vaan ovat toivoneet, että tulevassa kaavassa uusi katu suunnitellaan siten, että oja ei olisi niin hallitseva kuin se on nykyisin ja sen vedet ohjattaisiin järveen myös muita vaihtoehtoja hyödyntäen kuin muistuttajien tontin kautta. 2) BB (Urhola, ) on todennut muistutuksessaan, että Lehtoniementien itäpuolella oleva noron osa on varsin hyvin säilynyt. Se on puustoltaan vanhaa ja kasvillisuus on saniaisvaltaista ja rehevää. Muistuttaja kertoo arvostavansa tällaista poikkeavaa ja monimuotoista luontoa tonttinsa läheisyydessä. Kaupungeissa sijaitsevien vesialueiden luonnonmukaistamisella pyritään ehkäisemään säänvaihteluiden aiheuttamia riskejä (esim. hulevedet) ja kasvattamaan kaupunkialueen joustavuutta. Alueelta ei ole tehty systemaattista kartoitusta luonnontilaisten norojen esiintymisestä, vaan hakemuksessa vedotaan norojen keskimääräiseen esiintymiseen koko Pohjois-Savossa. Vaikka hakemuksen mukaiset norot eivät olisi Pohjois-Savon mittakaavassa merkittäviä, ne voivat olla sitä paikallisesti, minkä vuoksi lähialueen norot olisi tullut kartoittaa ennen hakemuksen vireille saattamista. Muistuttaja vaatii Lehtoniementien itäpuolella sijaitsevan noron säilyttämistä ja on esittänyt toiveenaan koko noro/kosteikkojakson säilyttämisen. 3) Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry on vaatinut, että ennen asian ratkaisemista hakija tulee velvoittaa tekemään norojen systemaattinen kartoitus Lehtoniemi Keilankannan alueelta. Kuopiossa ei ole tehty systemaattista kartoitusta vesilain tarkoittamien luonnontilaisten norojen esiintymisestä. Hakijan ilmoittamat yksittäiset kohteet eivät ole tällainen selvitys. Myös Lehtoniemen alueelta tällainen kartoitus puuttuu. Vetoaminen koko Pohjois-Savon tilanteeseen ja vain metsälain mukaiseen arviointiin norojen määrästä ei ole riittävä selvitys tilanteesta. Lehtoniemi Keilankannan alue kuuluu keskeisesti Pohjois-Savon lehtokeskukseen, jossa luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen rehevien luontotyyppien esiintyminen on erityisen suuri. Näin ollen myös norojen inventoinnilla on poikkeuksellinen merkitys. Kuikkalampi Lehtorinteen alueen noro on alun perin ollut yhtenäinen Kallaveteen laskeva noro, joka on ojitusten ja maanrakennustöiden vuoksi pirstoutunut. Kaikilla noroalueilla kasvaa luontaisesti tervaleppiä. Kuopion seudulla tervaleppä kasvaa luonnossa yleensä lähde/pohjaveden vaikutuspiirissä järvenrantaesiintymiä lukuun ottamatta. Näin ollen on ilmeistä, että noroalueella on lähteisyyttä. Kaivolta alkavan noron korpimaisessa yläosassa kasvavat myös alueen rehevyyttä kuvastavat yksittäiset lehtokuusama ja koiranheisi. Noron katkaisee Kaivannonkatu, minkä jälkeen noro jatkuu ehjänä, pääosin hiirenporras-alvejuurityypin lehtona. Koska tervaleppäkorvet ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia luontotyyppejä, yhdistys on pyytänyt aluehallintovirastoa varmistamaan, että tiepohjan rakentaminen on ollut luonnon- 5

6 Hakijan selitys suojelulain ja vesilain mukainen. Noron katkaisee aivan äskettäin rakennettu tiepohja (Kaivannonlahdenkatu), jonka patoamisvaikutuksen vuoksi vesi on noussut tervaleppäkorpeen muuttaen sen luonnontilaa. Koska tervaleppä kestää varsin hyvin tulvaa, voi kyseinen luontotyyppi olla palautettavissa. Tie on todennäköisesti rakennettu terveleppäkorven ja noron päälle, sillä kookkaita tervaleppiä kasvaa tien molemmin puolin. Lehtoniementien itäpuolella sijaitseva ehjä ja arvokas noroalue tulee jättää rakentamatta. Lehtoniementien itäpuolella oleva noro on varsin hyvin säilynyt, sen puusto on varttunutta ja kasvillisuus on arvokasta lehtoa. Lehto on kostean ja tuoreen lehdon mosaiikkia (hiirenporras, metsäalvejuuri, isoalvejuuri, joitakin tervaleppiä). Noro jatkuu ehjänä lähes tontin rajalle saakka. Yhdistys on vaatinut, että Keilanrinne Matkusniemi -alueella suolta alkava noro on säilytettävä, koska noro on vesitaloudeltaan varsin luontainen. Alkuosa on mahdollisesti joskus kaivettu, mutta noron luonnollinen mutkitteleva kulku on säilynyt. Noro muuttuu alempana vesitaloudeltaan varsin luonnontilaiseksi. Noron keskellä kulkee tyypillisesti korville ominainen piilopuro. Tieojan rumpuputket syöttävät alueelle rinteen valumavesiä. Noroalueella kasvaa jonkin verran saniaisia (hiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre). Kartan merkinnöissä violetilla rajattu rakennettavan alueen sisälle jäävä alue suolta purkautuvan veden kulkureitti turvaisi tämän vesitaloudeltaan varsin luonnontilaisena säilyneen noroalueen. Hakija on toimittamassaan selityksessä todennut, ettei annettujen lausuntojen johdosta ole huomautettavaa. Muistutuksen 1) johdosta hakija on todennut, että muistutus ei koske norojen suojelemista, vaan siinä on esitetty yleinen huoli vesien ohjaamisesta alueella sekä kysymys, kuinka noro tullaan hävittämään. Hakija on selityksenään todennut, että Saaristokaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja johtamiseen laatimalla alueille hulevesisuunnitelmia sekä ottamalla ne huomioon asemakaavamääräyksissä. Kuikkalampi Lehtorinteen sekä Keilanrinne Matkusniemen asemakaavoja ei voida toteuttaa kohtuudella, ellei norojen luontaista virtaamaa ohjata Kallaveteen hallitusti painanteiden, ojien sekä putkittamisen avulla. Kuikkalampi Lehtorinteen asemakaavan valmistelun yhteydessä on vesien luontaiset virtaamat otettu huomioon alueella laaditussa hulevesisuunnitelmassa. Muistutuksessa esitetyt seikat otetaan huomioon suunnittelussa siten, että hulevesiä imeytetään ja viivytetään Susisalmen puistoalueella. Puistoalueelta tulevat hulevedet ohjataan muistuttajien tontin vieritse kaupungin omistamalla maalla hallitusti ojapainanteen kautta tai vaihtoehtoisesti putkittamalla ennen vesien ohjaamista Kallaveteen. Lisäksi muistuttajien ja naapuritontin rajalle osoitetaan tulvareitti mahdollisten rankkasateiden varalta. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:lle hakija on vastannut, että yhdistyksen vaatimaa systemaattista norokartoitusta ei ole tehty Kuopion seudulla sen laajaalaisuuden vuoksi. Noroja on kartoitettu mm. Puijolla, Hiltulanlahdessa ja Pienessä Neulamäessä. Näiden kartoitusten perusteella on pääteltävissä, että noroja on run- 6

7 saasti Kuopion seudulla. Kuikkalampi Lehtorinteen ja Keilanrinne Matkusniemen norojen luonnontilaisuutta on kartoitettu syksyllä 2012, minkä katsotaan antavan riittävän taustan tämän asian ratkaisemiseksi. Yhdistyksen esittämän tienpohjan rakentamisen lainmukaisuuteen hakija on todennut, että tielinjaus on Lehtoniemen osayleiskaavan mukainen. Maasto-olosuhteiden vuoksi se on ainoa mahdollinen väylä Lehtoniemen pohjoisosaan, missä sijaitsee kaupungin jätevedenpuhdistamo. Keilanrinteen noron luonnontilainen osa on asemakaavassa varattu säilytettäväksi puistoalueena kaavamerkinnällä s-11 (Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sijaitsee luonnontilainen noro, jonka säilymistä luonnontilaisena ei saa vaarantaa). Loppuosa on luonnonolosuhteiltaan muutettu ja se esitetään asemakaavassa korttelin vieritse kulkevana uomana, joka putkitetaan osaksi. Lehtoniementien alituksen jälkeen vedet johdetaan puiston kautta hallitusti alas Kallaveteen. Kadun rakentaminen osaltaan ohjaa ja kuivattaa rinteiltä tulevia hulevesiä. Muistutuksen 2) osalta hakija on viitannut edellä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n muistutukseen vastattuun. Lopuksi hakija on todennut, että laadittavien asemakaavojen maankäyttö perustuu osayleiskaavan mukaisiin korttelialueisiin eikä maankäyttöä voida muista luontoarvoista johtuvista syistä (liito-oravat, maaston korkeuserot) esittää muutoin kuin osayleiskaavan mukaisille korttelialueille. Osayleiskaavan luontoselvityksissä ei ole tuotu esille norojen säilyttämistä eikä katsottu tervaleppäkorpea niin laajaksi, että se olisi pitänyt suojella luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Tervaleppäkorvesta ei myöskään ole tehty luonnonsuojelulain 30 :n mukaista rajauspäätöstä. Laadittavana olevat asemakaavat, joiden maankäyttöratkaisuja varten kyseistä poikkeuslupaa tarvitaan, tarkentavat maankäyttö- ja rakennuslain kaavahierarkian mukaisesti osayleiskaavan ratkaisua. Alueen rakentuminen kaupungin kasvualueena edellyttää maankäyttöratkaisuja, jotka hävittävät pääosin kyseiset norot. Kestävän kehityksen mukaista taloudellista ja tehokasta maankäyttöä ei kokonaisrakenne huomioon ottaen voi suunnitella siten, että kyseiset norot säilyisivät. Hakemuksessa esitettyjen selvitysten mukaan on todettu, että Kuopion seudulla on jäljellä huomattava määrä luonnontilaisia noroja tai niiden osia. Lisäksi on otettava huomioon, että käsitys nykyisten norojen luonnontilaisuuden asteesta ei ole ollut yksimielinen. Hakemuksen liitteenä olevien luontoselvitysten mukaan kyseisten kohteiden luonnonarvot eivät ole erityisen merkittäviä tai ainutlaatuisia. Kyseisten norojen menetyksen ei voi katsoa vaarantavan kyseisen vesiluontotyypin säilymistä alueellisesti tarkasteltuna. 7 Tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen , josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin.

8 8 MERKINNÄT 1) Kuopion kaupungin kaavoitusviranomainen on ilmoittanut aluehallintovirastolle kyseessä olevien asemakaavojen laadintatilanteesta, että Keilanrinne Matkusniemi on ollut kaavaehdotuksena nähtävänä Kaavaa viedään eteenpäin, kun maaomaisuuden hallintapalvelun ja eräiden maanomistajien väliset neuvottelut on käyty loppuun ja noroja koskeva poikkeuslupa on ratkaistu. Kuikkalampi Lehtorinteen asemakaavaluonnos on nähtävänä ajalla ) Aluehallintovirastolla on päätöstä tehtäessä ollut käytettävissä seuraavat Itä- Suomen aluehallintoviraston poikkeuslupapäätökset norojen luonnontilan muuttamiseksi Kuopion kaupungin alueella: - Päätös nro 69/2011/2, , Vesilain 1 luvun 17a :n mukaisesta kiellosta poikkeaminen luonnontilaisen uoman muuttamiseksi putkituksella ja siirrolla Pihlajalaakson alueella, Kuopio - Päätös nro 5/2013/2, , Luonnontilaisen noron hävittämistä koskeva poikkeuslupa Itä-Suomen logistiikka-alueella Matkuksessa, Kuopio ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto jättää tutkimatta Kuikkalampi Lehtorinteen -alueen noron luonnontilan muuttamista koskevan poikkeuslupahakemuksen. RATKAISU KEILANRINNE MATKUSNIEMI -ALUEEN NORON LUONNONTILAN MUUTTAMI- SEEN PERUSTELUT Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. KÄSITTELYRATKAISUN PERUSTELUT Vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentin mukaan luonnontilaisen muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Sanotun lainkohdan 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos norojen suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lupaviranomaisen luvasta säädetään.

9 Hallituksen esitykseen vesilainsäädännön uudistamiseksi (277/2009 vp) sisältyvien vesilain 2 luvun 11 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan käsite luonnontila on ymmärrettävä samalla tavalla kuin vanhan vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ssä. Ensisijaisesti kysymys on luontotyypeistä, joiden olennaiset ominaispiirteet eivät ole muuttuneet muokkauksen seurauksena. Käsitettä ei kuitenkaan ole tulkittava ahtaasti niin, että se kattaisi vain täysin ihmistoiminnan vaikutuksen ulkopuolelle jääneet kohteet. Ensinnäkin vähäiset olennaisiin ominaispiirteisiin vaikuttamattomat muutokset ovat mahdollisia ilman, että luonnontilaa pidetään palautumattomana. Toisaalta luonnontila on saattanut palautua muutosten jälkeen pitkäaikaisen luonnollisen kehityksen tai ennallistamistoimenpiteiden seurauksena. Säännös ei sen sijaan koske tilanteita, joissa luontotyypille olennaiset ominaispiirteet on pysyvästi menetetty. Asiassa saadun selvityksen ja maastotarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella aluehallintovirasto katsoo selvitetyksi, että Kuikkalampi Lehtorinteen kaava-alueella oleva noro ei nykytilassaan ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, joten sen osalta vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukaista poikkeuslupaa ei tarvita ja poikkeuslupahakemus on jätettävä tutkittavaksi ottamatta. Siihen, että Kuikkalampi Lehtorinne -alueen noroa ei voida pitää vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentin tarkoittamana luonnontilaisena norona, ovat merkittävimmin vaikuttaneet noron alkupäässä olevan kaivon aiheuttama noron vesityksen muutos sekä tiestön rakentamisen ja ojitusten seurauksena tapahtunut norouoman pilkkoutuminen ja rakenteellinen muutos. PERUSTELUT KEILANRINNE MATKUSNIEMI -ALUEEN NORON POIKKEUSLUVAN OSALTA Hallituksen esitykseen vesilainsäädännön uudistamiseksi (277/2009 vp) sisältyvien vesilain 2 luvun 11 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kiellosta poikkeamisesta säädettäisiin yhdenmukaisesti vanhan vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a :n 2 momentin ja 1 luvun 17 a :n 2 momentin (muutokset 1105/1996 ja 1391/2009) kanssa. Poikkeamisen edellytyksenä olisi edelleen se, ettei kysymyksessä olevan luontotyypin suojelutavoitteet sen vuoksi vaarannu. Suojelutavoitteiden vaarantumista tulkittaisiin samalla tavoin kuin luonnonsuojelulain 31 :ssä. Hallituksen esitykseen luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi (79/1996 vp) sisältyvien luonnonsuojelulain 31 :n perustelujen mukaan tietty toimenpide voitaisiin sallia, kunhan kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet kokonaisuutena tarkastellen eivät ratkaisun kautta huomattavasti vaarannu. Hakemus koski norojen luonnontilaisten osien hävittämistä Kuikkalampi Lehtorinne -alueella ja Keilanrinne Matkusniemi -alueella, joista Kuikkalampi Lehtorinteen asemakaava-alueelle sijoittuvaa norouomaa ei edellä olevan aluehallintoviraston päätöksen käsittelyratkaisun mukaan voida pitää luonnontilaisena, joten sen osalta poikkeuslupahakemus on jätetty tutkimatta. Keilanrinne Matkusniemen asemakaavaalueella sijaitsee yksi asemakaavaehdotuksessa säilytettäväksi esitetty norojakso. Saadun selvityksen perusteella Kuopion kaupungin alueella ei ole tehty systemaattista norokartoitusta. Noroja on kartoitettu aluekohtaisesti muun muassa Puijolla, Hiltu- 9

10 lanlahdella, Pienellä Neulamäellä ja Matkuksen logistiikka-alueella. Aluehallintovirasto on päätöksillään ja myöntänyt Kuopion kaupungille poikkeusluvat noron luonnontilan muuttamiseen Pihlajalaakson asemakaava-alueella ja Matkuksen logistiikka-alueella. Lehtoniemen ja Saaristokaupungin alueella norokartoitusta ei ole tehty hakemuksen kohteena olevia alueita laajemmin. Aluehallintoviraston ratkaisussa on otettu huomioon myös se, että Keilanrinne Matkusniemen asemakaavaehdotuksessa sr-11 -merkinnällä säilytettäväksi esitetty norouoma on ominaisuuksiltaan ja muun muassa vesimäärältään täysin poikkeava poikkeuslupahakemuksen kohteena olevan noron olosuhteista. Se on tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella virtaava ja uomaltaan luonnontilainen. Tietyn luontotyypin suotuisan suojelutason säilymistä arvioidessa on tarkasteltava kunkin luontotyypin, esimerkiksi norot, kaikkia esiintymismuotoja eikä pelkästään niiden kokonaismäärää alueella. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (taltio 123, LRS) on ollut kyse siitä, aiheutuuko kyseessä olleen hankkeen toteuttamisesta seuraus, joka vaarantaisi huomattavasti kyseisen fladatyypin suojelutavoitteet. Enintään 10 hehtaarin suuruisten fladojen luonnontilan muuttaminen edellytti vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a :n 2 momentin mukaisen poikkeusluvan. Koska hakemuksesta puuttuu laajempi alueellinen tarkastelu norojen osalta, ei voida varmistua siitä, että kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät kokonaisuutena tarkastellen huomattavasti vaarantuisi, jos hakemuksen mukainen poikkeuslupa Keilanrinne Matkusniemi -alueen luonnontilaisen norojakson hävittämiselle myönnettäisiin. Hakemuksessa sekä sen johdosta annetuissa lausunnoissa on esitetty poikkeusluvan myöntämisen perusteeksi kaupungin tarve sijoittaa asuinrakentamista alueille, joilla hävitettäväksi haetut norojaksot sijaitsevat. Hakemuksen mukaan vaihtoehtoisia, norojaksot säilyttäviä ratkaisuja ei ole asemakaavoja laadittaessa löytynyt. Aluehallintovirasto toteaa, että poikkeuslupa voidaan myöntää yksittäistapauksessa vain silloin, kun voidaan varmistua siitä, etteivät kyseessä olevan vesiluontotyypin, tässä tapauksessa norojen, suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu. Yleisen edun vaatima tarve ei ole poikkeusluvan myöntämisen edellytys vesilain luontotyyppipoikkeuslupia ratkaistaessa toisin kuin luonnonsuojelulain mukaisten suojeltujen luontotyyppien poikkeuslupaedellytyksistä on säädetty. Edellä lausutun perusteella poikkeusluvan kohteena olevan norotyypin suotuisan suojelutason säilymisestä Kuopion kaupungin alueella ja erityisesti Lehtoniemi Saaristokaupunki alueella ei ole voitu tässä tapauksessa varmistua, jolloin hakemus on tullut hylätä. 10

11 11 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n vaatimukseen, jolla aluehallintovirastoa pyydettiin varmistamaan Kaivannonlahdentien rakentamisen vesi- ja luonnonsuojelulain mukaisuus, aluehallintovirasto toteaa, että kyseistä vaatimusta ei voida käsitellä lupahakemuksen yhteydessä, koska valvonta ei kuulu lupaviranomaisen toimivaltaan. Luonnonsuojelulain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueelliset ELY-keskukset ja vesilain mukaisia valvontaviranomaisia ELY-keskukset ja kunnat. Vesilain (587/2011) 1 luvun 3 :n 6) kohta ja 2 luvun 11 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Koska kysymyksessä on muu kuin maksuasetuksen taulukon mukainen vesilain mukainen asia, niin asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 euroa/h. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut 37 tuntia, joten käsittelymaksuna peritään euroa. Vesilain 18 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kuopion kaupunkirakennelautakunta (kaavoitusviranomainen) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Kuopion kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Kati Manu Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristölakimies Kati Manu.

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.