Tervetuloa! Nilakan kunta. Keitele Pielavesi Tervo Vesanto

Transkriptio

1 Tervetuloa! Nilakan kunta i Keitele Pielavesi Tervo Vesanto

2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet (Kuntarakennelaki 2 ) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita.

3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) Kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2) Alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3) Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia 4) Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.

4 Henkilöstön asema (29 ) Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. ( /478) Kunnanjohtaja (30 ) Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä 29 :ssä säädetään.

5 Yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella seuraavasti: Asukasmäärä alle yli Kuntien lkm euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa yli euroa euroa euroa euroa Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden (Nilakassa ei ole mukana tällaista kuntaa). Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden Vahvistamiseen.

6 Väestötietoja

7 Väkiluku Keiteleen väestökehitys ikäryhmittäin v v v v v v 85- v Yht Muutos ,4% -17,9% -31,7% +14,2% +60,0% +21,6% -10,9%

8 Väkiluku Pielaveden väestökehitys ikäryhmittäin v v v v v v 85- v Yht Muutos ,6% -14,5% -33,4% -3,0% +35,4% +18,4% -15,1% +21,2% v

9 Väkiluku Tervon väestökehitys ikäryhmittäin v v v v v v 85- v Yht Muutos ,4% -35,8% -33,5% +36,9% +41,3% +31,0% -11,5% -12,2% v

10 Väkiluku Vesannon väestökehitys ikäryhmittäin v v v v v v 85- v Yht Muutos ,5% -23,6% -26,0% +2,4% +23,3% +19,0% -11,5% -11,2% v

11 Väkiluku Nilakan väestökehitys ikäryhmittäin v Muutos % koko väestöstä v v v v v 85- v Yht ,9% -20,1% -31,5% +7,2% +38,2% +21,0% -13,0% 7,9% 9,8% 51,6% 15,0% 11,1% 4,6%

12 6000 Nilakan väestörakenne ,9% ,9% 9,8% 14,9% 10,9% 4,5% 0,1% Nilakka Väestö yhteensä 11208

13 Taloudellinen huoltosuhde *) v Rautavaara Kaavi Pielavesi Vesanto Tuusniemi Rautalampi Sonkajärvi Kiuruvesi Varkaus Tervo Suonenjoki Lapinlahti Leppävirta Keitele Juankoski Vieremä Maaninka POHJOIS- Iisalmi Koko maa Kuopio Siilinjärvi 1,32 1,32 1,25 2,01 1,94 1,90 1,81 1,80 1,74 1,73 1,66 1,65 1,62 1,59 1,57 1,49 1,49 1,48 2,27 2,11 2,07 2, ,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 *) Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti Lähde: Tilastokeskus

14 Talouslukuja

15 Tulos v Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Keiteleen tulos on olut tarkastelujaksolla koko ajan miinusmerkkinen, suunta on kuitenkin parempaan päin. Pielaveden tulos on heitellyt voimakkaasti ja on ollut Vuosina 2011 ja 2012 miinusmerkkinen. Kehityssuunta on kääntynyt vuoden 2012 jälkeen postiiviseksi. Tervon tulos on ollut vuodet vahvasti alijäämäinen, mutta suuntaa on pystytty kääntämään parempaan päin ja tulos on nyt lievästi positiivinen. Vesannon tulos on voimakkaasti alentunut ja suunta on huolestuttava.

16 Tuloksen kehitysennuste v Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Keitele arvioi tuloksensa parantuvan v 2015, mutta kääntyy sitten alaspäin, pysyen kuitenkin lievästi plussalla. Pielaveden tuloksen kehityssuunnan arvioidaan heikentyvän. Tervo on lievästi plussalla. Vesannon tuloskehitysennuste näyttää vaikealta ja edellyttää järeän tason toimenpiteitä oikeentuakseen.

17 1,5 Yli-/alijäämä milj. tp ,5 0-0,5-1 -1,5-2 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Yli-/alijäämä -0,022-1,78 0,675 1,07-0,06 Pielavedellä on taseessaan alijäämää, joka on vielä hoidettavissa määrätietoisella taloussuunnitelulla. Keiteleellä on taseessaan lievästi alijäämää. Tulevien vuosien talousarviot on tasapainotettava, jotta alijäämä ei lähde kasvuun. Tervolla on taseessaan vielä kohtuullisesti ylijäämiä, mutta nekin on nopeasti syöty, jos talouden pitoon tulee yllättäviä menoja tai menetyksiä tulopuolella. Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan. Vesannolla on vielä 2013 vahva ylijäämä.

18 Tulopohja /as tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Toimintatuotot /as Verotulot /as Valtionosuudet /as Tulot yht. /as Vos 42,7 % kaikista tuloista Vos 51,1 % kaikista tuloista Vos 45,4 % Kaikista tuloista Vos 55,3 % kaikista tuloista Vos 49,2 % kaikista tuloista Vaikka Keitele ja Tervo ovat vähiten riippuvaisia valtionosuuksista, niin niiden taloudet ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa valtionosuuksiin. Pielaveden ja Vesannon kaikista tuloista yli puolet tulee valtionosuuksista. Keiteleen verotulot /asukas ovat ryhmän korkeimmat.

19

20 3000 Peruskunnan lainakanta /as tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Emo /as Keskimääräinen peruskunnanlainataso v 2012 oli asukkaan kunnissa 1825 /asukas. Oletettavasti se on siitä jonkin verran noussut vuoden 2013 tilinpäätöksissä. Pielaveden lainakanta on selvästi muita alhaisempi ja jää reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon. Tervon lainakanta on korkein, mutta sitä selittää iso palveluasumisen investointi. Keiteleen ja Vesannon lainat ovat jonkin verran keskitason yläpuolella.

21 3000 Terveydenhuollon menot /as tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Kyster /as Erikoiss. /as Yhteensä /as Vesannon terveydenhuollon kokonaismenot ovat ryhmän korkeimmat, eroa esim. Keiteleeseen nähden on lähes 1 milj.. Eroa selittää vanhusvoittoinen väestörakenne, joka kuitenkin Vesannolla on tasaantumassa muihin kuntiin nähden tulevina vuosina. Tämä kehitys näkyy myöhemmin Vesannon terveysmenojen hillitympänä kasvuna. Vesannon Terveysaseman tilaremontti lisäsi Kysterin ja erikoissairaanhoidon menoja tarkastelu vuonna.

22 Rahastot tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Rahastot Tervon rahasto/sijoitusomaisuus on muihin verrattuna huomattavan suuri. Myös Pielavedellä on sijoitusomaisuutta. Keiteleellä ja Vesannolla ei niitä juuri ole.

23 100 Talouden tunnuslukuja tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Suhteellinen valkaantuneisuus % 39 31,8 49,3 35,6 38,9 Omavaraisuus % 52, ,2 58,8 57,6 Investointien tulorahoitus % 42,7 92,6 24,4 5,2 41,2 Suhteellinen valkaantuneisuus % Omavaraisuus % Investointien tulorahoitus % Suhteellinen velkaantuneisuus%-tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuus % mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70%:n oma-varaisuutta. Investointien tulorahoitus % kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pielaveden tunnusluvut ovat vertailuryhmän parhaat.

24 Milj. Metsäomaisuus tp Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Sarja ,3 2 10,3

25 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nilakan kunnassa

26 Uusi sote-palvelurakenne (Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys ) VALTIO Sosiaali- ja terveysministeriö kansallinen ohjaus Rahoitus- ja päätöksenteko Kuntien kuntayhtymäohjaus Järjestämisvastuu Sote-alue Pohjoinen Sote-alue Eteläinen Sote-alue Läntinen Sote-alue Itäinen Sote-alue Keskinen Tuottamisvastuu max 19 kuntayhtymää Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Kuntayhtymä Ostopalveluja järjestöiltä ja yrityksiltä Yritys Yhdistys Yritys Yhdistys Yhdistys Yritys Sotepalvelut järjestää viisi kuntayhtymää/sotealuetta Sote-alue vastaa, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut Tuottajakuntayhtymät tai vastuukunnat tuottavat asukkaiden palvelut ja voivat ostaa niitä myös yksityisiltä tai yhdistyksiltä Nilakan kunnat kuuluvat Itäiseen Sote-alueeseen, jossa voi olla 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää Kunnat maksavat Sote-alueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet aloittavat toimintansa v 2016 alusta ja palvelujen tuottamisesta vastuussa olevat kuntayhtymät v 2017 alusta

27 Lähipalvelumäärittely (Lakiluonnos sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä ) Lähipalvelut ovat palveluja, joita väestö käyttää usein ja ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voiva olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia palveluja. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluja, jotka jalkautetaan, vaikka niiden fyysinen toimintapiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijaitseminen

28 Nilakan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset 2013 PALVELU KEITELE 2427 asuk PIELAVESI 4824 asuk TERVO 1669 asuk VESANTO 2288 asuk NILAKKA asuk Sosiaali- ja perhepalvelut Ikääntyvien palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteensä /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as /as Jos Nilakan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin Keiteleen kustannustasolla olisi säästö 4,7 milj. (väestörakenne erilainen kuin Nilakan väestörakenne) Pielaveden kustannustasolla olisi säästö 0,6 milj. (väestöpohja lähellä Nilakan väestörakennetta)

29 Nilakan kunta Nilakan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Lähipalvelut Palvelu järjestetään jokaisessa kunnassa Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Perussosiaalityö (ml. toimeentulotuen asiointi ja tarveharkinta) lapsille, nuorille, perheille, aikuisille, vanhuksille) Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelun perhetyö Sosiaalityöntekijöiden kotikäynnit Henkilökohtaiset avustajat (vammais- ja kehitysvammahuolto) Seutupalvelut Palvelu järjestetään Nilakan kunnan alueella Keskitettävät palvelut Palvelu keskitetty yhdelle toimijalle Perheneuvolapalvelut ja perheasiain sovittelu Lastenvalvojan tehtävät Seudullinen mielenterveys ja päihdetyö Lastensuojelun sijaishuolto Erityissosiaalityön palvelut (velkaneuvonta, työllistämistoimet työvoima-viranomaisten kanssa) Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta Vammaisten erityispalvelut Sosiaalipäivystys Sosiaaliasiamiespalvelut Toimeentulotukipäätökset ja maksatus (KELA) Kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen hankinta ja ohjaus Lastensuojelun sijaishuollon hankinta ja ohjaus

30 Nilakka Lähipalvelut Palvelu keskitetty yhdelle toimijalle Seutupalvelut Palvelu järjestetään Nilakan kunnan alueella Keskitettävät palvelut Palvelu keskitetty yhdelle toimijalle Ikääntyvien palvelut Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoitopalvelut) Ateriapalvelut sekä muut tukipalvelut, kuten siivous-, asiointi- ja hygieniapalvelut Turvapalvelut Omaishoito (omaishoidon tuki) Päivätoiminta Asumis- ja hoivapalvelut Tehostettu palveluasuminen Vaikeahoitoisten dementiapotilaiden palvelut Muistisairaiden hoidon koordinointi Keskitetysti tuotettavia varsinaisia ikäihmisten palveluja ei ole. Ikäihmisten palvelut kuuluvat pääosin lähipalvelujen piiriin. Luonnollisesti ikäihmisille, kuten muullekin väestölle järjestettäviä terveyspalveluja tuotetaan keskitetysti

31 Nilakka Lähipalvelut Palvelu keskitetty yhdelle toimijalle Seudulliset palvelut Palvelu järjestetään Nilakan kunnan alueella Keskitettävät palvelut Palvelu keskitetty yhdelle toimijalle Terveydenhoitopalvelut Perusterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ja perheneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (terveyden-/sairaanhoitajan, lääkärin, hammaslääkärin vastaanotot) Eräiden erityispalvelujen (kuten mielenterveys- ja päihdetyön ja apuvälinekartoitusten) kotikäynnit Laboratorionäytteenottopalvelut (palvelujen tuottajana on ISLAB) Kotisairaalatoiminta Terveyskeskussairaalan toiminta, ellei sitä ole sovittu seudullisesti hoidettavaksi Päihde- ja mielenterveystyön piiriin kuuluvat avohoidon palvelut (kuten psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tai vastaavan työntekijän toiminta) Huumevierotus- ja korvaushoito, alkoholiongelmaisten katkaisuhoito Perusterveydenhuollon normaalityöajan ulkopuolella annettavat vastaanottopalvelut Kuvantamispalvelut (kuvantamispisteitä voi toimia myös lähipalveluyksiköissä) Peruserikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut (palvelun tuottaja voi olla myös keskussairaala) Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Terveyskeskussairaalan vuodeosastopalvelut, ellei niitä ole sovittu hoidettavaksi lähipalveluina Ensihoito ja sairaankuljetus Hammaslääkäripäivystys Pandemiat (toiminnan keskitetty ohjaus ja järjestely) Terveyden edistämisen koordinointi ja asiantuntemus yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa Erikoissairaanhoidon jälkeisen akuutin kuntoutuksen järjestely Potilasasiamiespalvelut Peruspalvelujen tukeminen erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvilla järjestelyillä. Tällaisia keskitetysti sovittavia

32 Nilakan kunnan sivistyspalvelut

33 Opetus- ja sivistyspalvelut Nilakan kunnissa v Keitele - Nilakan yhtenäiskoulu: Kirkonkylän koulu - Varhaiskasvatus 0-5 v yhteensä 107 lasta - Esiopetus ja vuosiluokat 1-9 yhteensä 221 oppilasta, kustannus 9083 /oppilas Pielavesi - Pielaveden yhtenäiskoulu: Kirkonkylän alakoulu ja yläkoulu, Säviän koulu, Pohjois-Pielaveden koulu - Varhaiskasvatus 0-5 v yhteensä 238 lasta - Esiopetus ja vuosiluokat 1-9 yhteensä 544 oppilasta, kustannus 8150 /oppilas - Pielaveden lukio 78 oppilasta Tervo - Tervon yhtenäiskoulu: Kirkonkylän koulu - Varhaiskasvatus 0-5 v yhteensä 44 lasta - Esiopetus ja vuosiluokat 1-9 oppilasta, yhteensä 121 oppilasta, kustannus /oppilas Vesanto - Vesannon yhtenäiskoulu: Kirkonkylän koulu - Varhaiskasvatus 0-5 v yhteensä 92 lasta - Esiopetus ja vuosiluokat 1-9 yhteensä 198 oppilasta, kustannus 8226 /oppilas (10094 /oppilas sisältäen kustannuslaskentaerät) - Vesannon yhtenäiskoulun lukio, 48 oppilasta YHDISTYNEEN NILAKAN YHTENÄISKOULU - Nykyiset koulut - Esiopetus ja vuosiluokat 1-9 yhteensä 1084 oppilasta - Lukio (Pielavesi/Vesanto hallinnollisesti yksi lukio) oppilaita Varhaiskasvatus 0-5 v yhteensä 481 lasta

34 Nilakan kirjaston toimintamalli Virtuaalikirjasto LAINAUS- JA PALAUTUS Hyvä Asiakas Voit palauttaa ja lainata aineistoa oheisella automaatilla Saadaksesi apua, kirjasto- ja tietopalvelua tai neuvontaa kulttuuriasioissa, PAINA NAPPIA niin tulen palvelemaan tai sinut yhdistetään päivystävään kirjastoon. Kiitos! Toivottaa Nilakan kirjasto- ja kulttuuri palvelut

35 Nilakan kuntien kirjastomalli eräänä arkipäivänä Kirjasto A Kirjasto auki klo Ovet avautuvat kirjastokortilla, kulun valvonta ja asiakkaiden tunnistus (esim. Automaattinen lainaus ja palautus Henkilöstö paikalla esim. klo 8-16 ( F to F palvelua kutsusta, henkilöstö hakeutuu asiakkaan luo, antaa palvelua verkossa, tekee kulttuurityötä) Muuna aikana+ taukojen aikana etäyhteys päivystävään kirjastoon Klo ja Klo Kirjasto B ( päivystys ) Kirjasto auki klo Ovet avautuvat kirjastokortilla, kulun valvonta ja asiakkaiden tunnistus (esim. Automaattinen lainaus ja palautus Henkilöstö paikalla esim. klo ( F to F palvelua kutsusta, henkilöstö hakeutuu asiakkaan luo, antaa palvelua verkossa) Muuna aikana + taukojen aikana etäyhteys päivystävään kirjastoon Kirjasto C Kirjasto auki klo Ovet avautuvat kirjastokortilla, kulun valvonta ja asiakkaiden tunnistus (esim. Automaattinen lainaus ja palautus Kirjasto D Kirjasto auki klo Ovet avautuvat kirjastokortilla, kulun valvonta ja asiakkaiden tunnistus (esim. Automaattinen lainaus ja palautus Etäyhteys asiakkaan palvelemiseksi Henkilöstö paikalla esim. klo 9-17 ( F to F palvelua kutsusta, henkilöstö hakeutuu asiakkaan luo, antaa palvelua verkossa) Muuna aikana+ taukojen aikana etäyhteys päivystävään kirjastoon Henkilöstö paikalla esim. klo 8-16 ( F to F palvelua kutsusta, henkilöstö hakeutuu asiakkaan luo, antaa palvelua verkossa) Muuna aikana+ taukojen aikana etäyhteys päivystävään kirjastoon Valvontayhteys, mahd hälytys kiinteistöpäivystykseen

36 Nilakan kunnan yhdyskuntapalveluja

37 Nilakan kuntien maa- ja metsätilat Vesannolla on metsää 600 ha, josta tekninen johtaja vastaa. Palvelut ostetaan metsänhoitoyhdistykseltä. Keiteleellä on metsää 800 ha. Metsien hoito kuuluu hallintojohtajan tehtäviin. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on tehty palvelusopimus. Tervossa on metsää n. 310 ha, josta vastaa tekninen toimi, käytännössä tekninen johtaja. Palvelut ostetaan pääasiassa metsänhoitoyhdistykseltä. Pielavedellä metsää on n. 1076,8 ha, josta kunnaninsinööri vastaa. Palvelut ostetaan metsänhoitoyhdistykseltä. Nilakan kunnassa metsäomaisuus on 2787 ha, arvoltaan noin 10,3 milj.

38 Nilakan kuntien vesihuolto Kaikissa kunnissa toimii omat vesi- ja viemärilaitokset. Kunnissa on tällä hetkellä yhteensä 11 kpl vedenottamoita. Kaikissa kunnissa on kehitetty merkittävästi haja-asutusalueiden talousvesihuoltoa rakentamalla vesijohtoverkostoa. Kunnissa toimii myös useita vesiosuuskuntia. Laitokset, vedenottamot ja jätevedenpumppaamot on varustettu kaukovalvontajärjestelmillä. Päivystys toimii kaikilla laitoksilla 24 tuntia vuorokaudessa. Vesannolla ja Tervossa jätevedenpuhdistamon liete johdetaan turveimetykseen ja sen jälkeen kompostoidaan. Pielaveden ja Keiteleen lietteet kompostoidaan Keiteleellä. Kuntien vesihuoltopalveluistaan perimät maksut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kuntien perimät keskeiset vesihuoltomaksut ovat seuraavat: Kulutusmaksu /m³ (sis. alv:n) Vesanto Tervo Keitele Pielavesi vesi 1,67 1,75 1,76 1,75 jätevesi 2,75 3,20 2,73 3,60 Liittymismaksu vesi+jätevesi 100 m²:n OK (sis.alv:n) 3155, ,52 Kaikissa kunnissa on vesihuollon kehittämissuunnitelmat laadittu ja toiminta-alueet vahvistettu. Keiteleen liittymismaksu oikeuttaa liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoon, eikä sisällä tonttivesijohtoa tai tarvikkeita eikä maanrakennus- eikä liitäntätöitä. Nilakan kunnassa vesihuolto kootaan Nilakan Kehitys Oy:n alaiseen tytäryhtiöön yhdessä lämpöhuollon kanssa

39 Nilakan kuntien lämpöhuolto Vesannolla toimii Simolan ja kirkonkylän alueella yksityinen hakelämpöyrittäjä, jolta kunta ostaa lämmön. Muuten kunnan kiinteistöissä on omat lämpöjärjestelmät. Keiteleellä kunta on myynyt lämpötoiminnot Savon Voima Oy:lle. Jakeluverkko on Savon Voiman ja Savon Voima ostaa lämmön Keitele Energy Oy:ltä. Savon Voimalla on kaksi varavoimalaitosta. Tervossa lämmöntuotanto tapahtuu kunnan omistaman biolämpölaitoksen ja siihen kytketyn kunnan omistaman kaukolämpöverkon kautta. Pielavedellä Savon Voima Oy hoitaa lämmöntuotannon ja jakelun. Nilakan kunnassa lämpöhuolto kootaan Nilakan Kehitys Oy:n alaiseen tytäryhtiöön yhdessä vesihuollon kanssa

40 Nilakan kuntien jätehuolto Vesanto ja Tervon kuuluvat Jätekukko Oy:n toiminta-alueeseen. Alueella toimii kunnallinen jätehuolto. Kuntien jätehuoltoviranomaisina toimii Savo-Pielisen jätelautakunta. Keitele ja Pielavesi kuuluvat Ylä-Savon jätehuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kuntien jätehuoltoviranomaisina toimii Ylä-Savon jätehuoltolautakunta. Jos muodostetaan yksi kunta, tulee sen kuulua yhden jätelautakunnan alle ja yhden jätehuoltoyhtiön osakkaaksi.

41 Nilakan kuntien vuokra-asunnot Vuokraasunnot Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Asunnot, lkm Keskivuokra /m2 8,25 8,77 8,40 7,52 8,23 Tasearvo milj. 4,7 3,9 1,2 4,2 14,0 Lainat milj. 4,5 3,5 1,0 3,7 12,7 Kuntien omistamien toimitilojen määrä Vesanto m² Keitele m² Tervo m² Pielavesi m² yhteensä n m²

42 Nilakan kunnan siivous- ja ruokapalvelut

43 NILAKAN KUNNASSA SIIVOUSPALVELUT SIJOITTUVAT KONSERNIPALVELUIHIN, JOTA JOHTAA SIIVOUSTYÖNJOHTAJA (50% ) Palveluohjaaja, alue 1 Palveluohjaaja, alue 2 50 % siivoustyönjohtaminen, 10 % alueen 2 ohjaus 50 % alueen 1 ohjaus 90 % siivous (nyk. Pielavesi) (nyk. Keitele) + 8 siivoojaa + 4 siivoojaa Palveluohjaaja, alue 3 Palveluohjaaja, alue 4 10 % alueen 3 ohjaus 10 % alueen 4 ohjaus 90 % siivous 90 % siivous (nyk. Vesanto) (nyk. Tervo) + 4 siivoojaa + 3 siivoojaa

44 Nilakan ruokapalvelu Keittiöt Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Huom! Tuotantokeittiöt Henkilöstö Palvelukeittiöt Suoritteet Suoritteen hinta Nilakka (6,6 + 0,5) Puustelli (4) Säviä (1) Terv.asema (9) ,20 Lukio Rannankylä Pohjois-Pielavesi ,20 Tervon keskuskeittiö (4,7) Yhtenäiskoulun palvelukeittiö ,80 Ravintokeskus Yhtenäiskoulunkeittiö Niittykukka Esikko Vesseli Pikkuryhmis Länsi-Vesanto Ruusuke ,10 Nilakan ruokapalvelun kokonaishenkilöstö on 40, joista 6 on esimiestyössä. Vuoteen 2019 mennessä eläköityy arviolta 9 ammattihenkilöä. Nilakan organisaatiossa ruokapalvelut kuuluvat konsernin tukipalvelut yksikköön

45 Henkilöstö 2014 Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Yleishallinto Ruokahuolto ,7 8,5 37,2 Siivoustoimi 5 8 4,3 5 22,3 Sivistys/hallinto 2,75 2,5 1,3 2 8,55 Päivähoito ,5 64,5 Koulut 29,85 52,5 11, ,15 Kirjasto 3,4 4 1,7 2 11,1 Nuoriso 1 Virka täyttäm. 0,75 1 2,75 Kulttuuri Virka täyttäm. 0,3 0,3 Liikunta Kansalaisopisto 4 4 Sosiaalitoimi -Toimialajohto -Sosiaalityö -Keh.v.huolto Kotihoito Tehost.palv.as Tekninen toimi , ,4 Ympäristöterveystoimi Ympäristötoimi 3 15,7 1 15,7 Henkilöstö yht. -Vakinaiset -Määräaikaiset Henkilöstö Nilakan kunnissa ,95 93, ,5 144,5 137, ,5 701,45 607,45

46 Nilakan kuntien henkilöstön eläköitymisennuste v Eläköityminen Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka

47 Nilakan kuntien henkilöstön poissaolot päivinä v 2013 Poissaolo/Kunta Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka 2013 (pv) Poissaolot pv/henkilö 17,2 18,2 9,9 16,1 16,2 Huomio kiinnittyy Tervon muista kunnista huomattavasti pienempään lukuun Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä, Nilakan kunnan osalta. Jos poissaolleiden tilalle haetaan vaikkapa 30 % tapauksista sijainen, on kustannus noin 1,0-1,5 milj.

48 Nilakan luottamushenkilöorganisaatio Vesi-, Lämpö ja Biovoima Oy Teollisuus kiinteistöt OY Nilakan Kehitys Oy Vuokratalot Oy Kiint.Oy Hoiva Kunnanvaltuusto 39 jäsentä ensimmäisen kauden Kehittämis- ja omistajaohjaus jaos Kunnanhallitus Henkilöstöjaos Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Yhteistyötoimikunta Työsuojelu Hyvinvoinnin edistäminen Opetus- ja vapaa-aika Kirjastotoimi Työllisyys, työpaja Välityömarkkinat Hyvinvointi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Ympäristöterveys lautakunta Miten aktivoidaan asukkaat osallistumaan kunnan kehittämiseen ja ohjaukseen

49 Sopimus- ja rahoitusohjaus Sotepalvelujen tuottaja Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kunnanjohtaja Talousjohtaja Hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja Konsernipalvelut Hallinto Talous ja palkka Tilaajatuki ja hankinnat Ict koordinaattori Ruoka- ja siivouspalvelut Kuljetuspalvelut ja logistiikka Sivistys Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiot Vapaa-aika Kansalaisopisto Ympäristö ja Tekniikka Katujen, teiden ja yleisten alueiden rakennuttaminen ja ylläpito Rakennustarkastus Ympäristön valvonta Tilapalvelut Kaavoitus Ympäristöterveydenhuolto Nilakan Kehitys Oy Omien kiinteistöjen hallinta ja huolto Vuokratalot Oy Lämpö ja Vesi Oy Elinvoimapalvelut Sisä-Savon Kehitys Oy Nilakan Kehitys Oy Ict palvelut Istekki Oy Aspa

50 Nilakan konserniyhtiöt Nilakan kehitys Oy Vesi- ja Lämpö - Biovoima Oy Teollisuuskiinteistöt Oy Vuokratalot Oy Ulkopuolisille vuokrattavat Kiinteistöt Oy (esim. Kysteri) Ohjausryhmä Hyväksyi mallin periaatteet, mutta mitä kiinteistöjä ja toimintoja Nilakan Kehitys Oy konserniin siirretään päätetään kuntakohtaisesti erikseen Kunnan taseessa olevat kiinteistöt Koulut Päiväkodit Kunnantalot Liikuntatilat

51 Nilakan elinvoimamalli SavoGrow Oy - elinkeinoasiamiestoiminta, alueelliset kehittämishankkeet Resurssit: Hankerahat, kuntaosuudet, palvelumaksut yms. Nilakka Rautalampi Suonenjoki Nilakan Kehitys Oy (Kunnan 100% omistama yhtiö) Vastaa Nilakan kunnan elinvoiman kokonaisvaltaisesta kehittämisestä - paikalliset hankkeet - viestintä ja markkinointi - hallintokuntien välinen poikki- - asuminen alainen kehittäminen - ICT kehitys jne. Resurssit: Yhdistymisavustus, omaisuuden myynti, omistusten myynti, yhtiöiden tuotot, pilottirahoitus yms.

52 Nilakan kuntien yritysten ja työpaikkojen määrä Elinkeinoelämä Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Nilakka Yrityksiä Maatiloja Työpaikkoja x) Työpaikkaomavaraisuus % ,3 68,7 82,3 88,8 Pendelöinti % Työttömyys % 12,8 12, ,3 x) Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi, kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Työpaikkojen määrä on arvioitu työpaikkaomavaraisuus%:n pohjalta.

53 Nilakan elinvoimastrategia

54 Nilakan visio 2020 Nilakka - Uuden ajan maaseutukunta! Strategiset tavoitteet 2018: - Asukasmäärä kasvu- uralla - Yrityskanta ja työpaikat kasvaneet ja monipuolistuneet - Talous vahvistunut - Kuntalaisten hyvinvointi maakunnan parhaassa neljänneksessä - Sähköiset palvelut laajasti arjen tukena - Nilakan menestystarina valtakunnallinen esimerkki

55 Nilakan päästrategia a) Vahvistetaan Nilakan alueen nykyisten yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia b) Luodaan kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö uusille yrityksille c) Vahvistetaan Nilakan alueen tunnettuutta ja vetovoimaa d) Panostetaan kuntalaisten hyvinvointiin huolehtimalla hyvistä palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja asumispalveluista e) Varmistetaan toimivat ja nopeat yhteydet

56 Elinvoimaa kehittävät kärkihankkeet Selvitys julkisten rakennusten ja isompien yrityskiinteistöjen mahdollisuuksista käyttää bioenergiaa tavoitteena Nilakan alueen omavaraisuus - Yhteismetsä Nilakan alueelle - Työvoiman saannin kehittäminen - II asteen koulutuksen (lukio ja ammatillinen koulutus) kehittäminen - Kehittämisyhteistyö ammattikorkeakoulujen ja tiedeyhteisöjen kanssa - Alueellinen yhteinen ICT hanke/ratkaisu - Vapaa-ajanasumisen parempi hyödyntäminen (uuden ajan vapaa-ajan asuminen - messut) Määritellään tarkemmin varsinaisen elinvoimastrategian yhteydessä

57 Nilakan pääklusterit a) Biotalous - Maa- ja metsätalous - Erityisesti bioenergia - Luonnonvaratuotteiden jatkojalostus - Kierrätystä hyödyntävä teollisuus ja yritystoiminta b) Puutuoteteollisuus c) Palvelut - Matkailu - Hoiva ja hyvinvointiyrittäjyys - Kuljetus ja logistiikka d) Uudet yrittämisen alueet (bioalan uudet pitkälle jalostetut tuotteet, digitaaliset sisällöt) ICT laajasti käyttöön Hyvinvointipalvelut tärkeä osa elinvoimastrategiaa

58 Elinvoimaa tukeva Nilakan kuntayhteisö Koko kuntayhteisöltä ja elinvoimatoimijoilta odotetaan ennakkoluulotonta, rohkeaa ja innostavaa kehittämisotetta.

59 Yhdistymisen edut/haitat kuntalaisten näkökulmasta Edut - Nykyiset koulu-, kirjasto- ja lastenpäivähoitopalvelut voidaan turvata paremmin nykytasoisina. Kunnan päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluissa etääntyy Kys Sote-alueelle, jolloin yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet ao. palveluihin kapenevat. Näin kävisi myös ilman yhdistymistäkin. Isompi kunta on varteenotettavampi keskustelukumppani neuvottelupöydissä - Laajemmat hartiat mahdollistavat monipuolisten vapaa-aikapalveluiden yläpitämisen ja kehittämisen - Sähköisiä palvelumuotoja voidaan ottaa yhdessä tehokkaammin käyttöön, jolloin saadaan joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelua entistä enemmän aikaan (ilmoittautumiset palveluun, varaukset, tulokset yms.) - Suuremmat panostukset elinvoiman kehittämiseen vankistavat alueen tulopohjaa, joka mahdollistaa tärkeiden hyvinvointipalveluiden ylläpidon ja kehittämisen myös jatkossa - Keventynyt hallinto ja päällekkäisten toimien purku vahvistavat taloutta, jolloin resursseja voidaan kohdentaa enemmän palveluihin - Uudessa kunnassa henkilöstön työnjakoa ja ammattitaitoa voidaan kehittää niin, että erityisosaaminen saadaan paremmin kuntalaisten käyttöön - Suuremmassa kunnassa talouden ennustettavuus on vakaampaa ja yksittäiset, yllättävät menot eivät horjuta kunnan taloutta niin pahasti, kuin pienen kunnan taloutta - Verokehitys maltillisempaa

60 Haitat - Joissakin palveluissa palvelun saanti voidaan koeta heikentyvän pitempien matkojen vuoksi - Palvelujen uudelleen järjestelyt voivat muuttaa totuttua palvelukonseptia. Mukaan tulee uusia sähköisiä ratkaisuja, jotka voivat olla ikääntyneimmille kuntalaisille aluksi hankalia käyttää. Myös tuttu palveluhenkilöstö voi vaihtua - Uusi kotikuntaidentiteetti voidaan kokea vieraaksi omaan jo tutuksi tulleeseen kuntaa nähden - Maksujen ja taksojen harmonisointi voi joissakin tapauksissa nostaa hintoja (vesi/jätevesi, lämpö, rakennustarkastus yms.) - Veroperusteiden yhtenäistäminen ( vero%, kiinteistöverot) nostaa joidenkin kuntalaisten verorasitetta, toisten taas laskee

61 Yhdistymisen mahdollistamat kustannusvaikutukset Toimenpide Hallinnon ja johtamisjärjestelmän kevennys Yhtiö- ja kiinteistöjärjestelyt 0,5 Sairauspoissaolojen parempi hallinta työhyvinvointia kehittämällä Eläköitymisen hyödyntäminen palveluprosesseja kehittämällä Palveluverkkojen tiivistäminen ja uusi työnjako Kustannussäästö milj. 0,9 1,2 0,4 0,7 1,0 1,2 0,7 Jäsen- ja vuosimaksujen pienentyminen 0,1 ICT ratkaisut palvelutuotannossa 0,4 Yhdistymisavustus 3,0 Sote-kustannusten alentuminen (alustava laskenta-arvio) 3,5 Kustannussäästöt yhteensä 10,5 11,3

62 Nilakka lukuina i Nilakan kunta Asukasmäärä Maapinta-ala 2406 km2 Kesämökkien määrä 3718 kpl Eläkkeellä olevien osuus väestöstä 39 % Lasten ja nuorten osuus väestöstä 18 % Työikäisten osuus väestöstä 52 % Ikääntyvien ja vanhusten osuus väestöstä 30 % Yrityksiä 684 kpl Maatiloja 466 kpl Työpaikkoja 5246 Työpaikkaomavaraisuus 89 % Henkilöstö 701 Sote siirtymän jälkeen n. 500 Budjetin loppusumma 91 milj. (2015) Investoinnit 7 milj. (2015) Rahastot 4,7 milj. (tp. 2013) Metsäomaisuus 10,3 milj. Lainakanta, emo 33 milj. (2015) Tulos - 0,7 milj. (2015, synergiaetuja ei ole huomioitu)

63 Kiitos! Toivottavasti esitys herätti uusia ajatuksia!