SUUNTA kansainvälinen tarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNTA 2010 - kansainvälinen tarkastelu"

Transkriptio

1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi Kansikuva: Alankomaiden liikennepolitiikan vaiheet ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Keskushallinto, suunnitteluprosessi Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. Asiasanat: liikennejärjestelmä, liikennesuunnittelu, liikennepolitiikka, vuorovaikutus Aiheluokka: 10 TIIVISTELMÄ Tähän selvitykseen on koottu esimerkkejä liikennejärjestelmäsuunnittelun aiheista ja asioista, joita Euroopasta ja Australiasta on pikaisella skannaustutkimuksella pystytty löytämään. Lähteenä on käytetty internet-sivustoja, eri maiden suunnitteluviranomaisille tai liikenneministeriöiden edustajille tehtyjä sähköpostikyselyjä ja puhelinhaastatteluja sekä suoria yhteydenottoja eri maiden liikennekonsultteihin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää määriteltyjen aihealueiden puitteissa hyviä esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää Tiehallinnon suunnittelun tavoitetilaselvityksessä SUUNTA 2010 sekä liikenne- ja viestintäministeriön Suomen Liikenne suunnittelussa. Tutkimus antaa ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä tietoja linkeistä ja kontakteista tarkempaa perehtymistä varten. Selvityksen aihealueet olivat: Asiakastarpeiden selvittäminen Neliporrasajattelu käyttö ja hyödyntäminen Liikennejärjestelmänäkökulma ja yhteistyö Yhteissuunnittelu organisointi Palvelutasoajatuksen soveltaminen Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen Jälkiseuranta Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen Hyvien esitystapamallien tunnistaminen.

6 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA internationell översikt av planeringen). Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SAMMANFATTNING För denna utredning samlades exempel på transportsystemplaneringens teman och element genom en snabb skanning-översikt i Europa och Australien. Översikten bygger på internetsidor, elpostförfrågnngar till och telefonintervjuer med planeringsmyndigheter och transportministerier i olika länder samt direkta kontakter med trafikkonsulter i länderna. Målet med utredningen var att hitta goda exempel inom ramen för vissa teman, som kan utnyttjas i Vägförvaltningens SUUNTA 2010 målsättningsplan för planeringsprocessen och i kommunikationsministeriets arbete med Trafiken i Finland 2030-planen. Utredningen ger idéer på basen av tyngdpunkter och organisation i de olika länderna, hur olika parter kommer med i planeringen och hurudana samarbetsformer används, samt information om kontakter och länkar för närmare studium. Utredningens teman var: Utredning av kundbehov Tillämpning och utnyttjande av fyrstegsprincipen Transportplaneringsperspektivet och samarbete Organisering av planeringssamverkan Tillämpning av servicenivåprincipen Mätning av åtgärders effekt Uppföljning Annan samverkan mellan olika parter Planeringsprocessmodeller för nationell transportsystemplanering Bra sätt att presentera resultat.

7 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA international planning study). Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports. 88 p. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SUMMARY In this study, cases dealing with the themes and elements of transport system planning where gathered from Europe and Australia using fast track scanning methodology. The sources were web pages, inquiries to and interviews with national planning authorities or transport ministry representatives and direct contacts with transport planning consultants in the countries. The aim of this study was to find good cases within the themes chosen, to support the Finnish Road Administration planning process strategy development, SUUNTA 2010, as well as the development of the Finnish Transport 2030 plan of the Ministry of Transport and Communications. The study presents ideas on different countries' focus and organisation, stakeholder and client involvement and co-operation, as well as information on links and contacts for further study. The themes chosen were: Identifying clients' needs Applying and utilising the four step model The transport system plan perspective and co-operation Organising co-operation in planning Implementing the service level concept Impact assessment Follow-up Stakeholder involvement Planning process models for national transport system plans Examples of good presentation of results.

8

9 ESIPUHE Tiehallinnossa käynnistyi syksyllä 2005 suunnitteluprosessin kansainvälinen benchmarking, tavoitteina suhteuttaa prosessia muiden tiehallintojen parhaimpiin käytäntöihin ja arvioida kehityksen suuntaa ja kehittämismahdollisuuksia, sekä tunnistaa suunnitteluprosessin vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden, taloudellisuuden ja kyvykkyyden kehittämisen kannalta olennaisia elementtejä. Tämän työn jatkona päätettiin Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 2030-hankkeen ohjelmoinnissa toteuttaa kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen kansainvälinen selvitys. Siinä käytettiin pohjana Tiehallinnon pohjoismaisia arvioita koskeva selvitys ja laajennettiin tarkastelu edelläkävijämaihin EU:n alueella. Jonkin verran tietoja koottiin myös Euroopan ulkopuolisista maista. Selvityksen toteuttamisesta on vastannut Tiehallinto, mutta se palvelee koko hallinnonalan kehittämistä. Nopealla aikataululla ja pääosin kirjallisuuslähteiden perusteella tehty tutkimus jää väistämättä osin pintapuoliseksi. Työskentelytavan etuna on kuitenkin lyhyessä ajassa kerätty varsin laaja esimerkkiaineisto, joka antaa mahdollisuuden poimia mielenkiintoisempia kohteita jatkotarkasteluun. Syvällisempi ymmärtäminen vaatii vierailuja kohdemaassa sekä laajempia haastatteluja kuin tutkimuksen aikana on pystytty toteuttamaan. Tutkimus antaakin ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä runsaan määrän linkkejä ja kontakteja tarkempaa perehtymistä varten. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Anders HH Jansson Petri Jalasto Anne Ilola Eeva Linkama Anne Herneoja Matti Koskivaara Tiehallinto, puheenjohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos Tiehallinto Ratahallintokeskus Ilmailulaitos Ohjausryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Konsulttina toimi Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä vastasivat dipl.ins. Henriika Weiste ja dipl.ins. Minna Soininen. Maakohtaisia tiedonhakuja ja haastatteluja tekivät myös dipl.ins. Petri Mononen, dipl.ins. Anu Eloranta ja KTM Laura Väyrynen. Helsingissä maaliskuussa 2006 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 9 Sisältö 1 TAUSTAA 11 2 TAVOITTEET JA RAJAUS 12 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Pohjoismaat Englanti Irlanti Skotlanti Australia Saksa Alankomaat Ranska Itävalta Espanja Belgia 31 Yhteneväisyyksiä tavoiteasettelussa 32 4 ILMAILU JA MERENKULKU Pohjoismaat Australia Alankomaat Espanja Irlanti Iso-Britannia Skotlanti 40 5 YHTEISTYÖ ERI OSAPUOLTEN KESKEN Valtakunnan taso aluetaso Saksa Englanti Irlanti Skotlanti Australia Ranska 53 6 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN YHTEISSUUNNITTELUN NÄKÖKULMA Saksa Australia Ranska 58

12 10 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 7 ASIAKASTARPEIDEN KUULEMINEN JA HUOMIOON OTTAMINEN Yleistä Saksa ja Hollanti Englanti Irlanti Australia Ranska 67 8 NELIPORRASAJATTELU VAIKUTTAMINEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN Taustaa Hollanti Irlanti Skotlanti Englanti Ranska Ruotsi 73 9 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Englanti Saksa Alankomaat PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä Ranska HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 85

13 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 11 TAUSTAA 1 TAUSTAA Tiehallinto käynnisti yhdessä muiden väylälaitosten kanssa tutkimuksen tavoitteena selvittää liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Lähtökohtana käytettiin Tiehallinnon kokoamaa selvitystä pohjoismaisista suunnitteluprosesseista. Tarkastelua laajennettiin kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi Euroopassa. Varsinaisen selvityksen ohjelmoimista varten toteutettiin pikaisella aikataululla skannausvaihe, jonka tavoitteena on selvittää eri maissa ministeriötason liikennepoliittinen suunnittelu kansallinen pitkän tähtäyksen järjestelmätason suunnittelu/väylälaitosten PTS-suunnitelmat. Lisäksi haettiin tietoa siitä, miten aluetason liikennejärjestelmätyön osalta kaupunkiseutujen ja valtakunnallisen suunnittelun välinen kytkentä tapahtuu pitkän tähtäyksen suunnittelu välittyy toiminta- ja taloussuunnittelun tai sitä vastaavan vaiheen kautta budjetointiin. Varsinkin muihin kuin suuria investointihankkeita ja niiden päätöksentekoa palveleviin prosesseihin kiinnitettiin huomiota.

14 12 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu TAVOITTEET JA RAJAUS 2 TAVOITTEET JA RAJAUS Tavoitteena ei ollut mahdollisimman kattava kartoitus, vaan selvitystyön kohdistaminen melko täsmällisesti. Työn keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin parhaita käytäntöjä kuvaavien esimerkkien etsimisen. Erityisiksi kiinnostuksen kohteiksi työryhmä nimesi seuraavat: Miten asiakastarpeet selvitetään? Onko kehitetty hyviä metodeja tarpeiden selvittämiseksi ja huomioon ottamiseksi? Miten tapahtuu esimerkiksi yhteydenpito elinkeinoelämän kanssa? Missä on käytössä neliporrasajattelu? Miten sitä hyödynnetään? Liikennejärjestelmänäkökulma, onko suunnittelua tehty yhdessä? Miten yhteistyö on organisoitu? Miten yhteissuunnittelu on organisoitu valtakunnallisella ja alueellisella tasolla? Ketkä tekevät yhteistyötä? Palvelutasoajatus, suunnitellaanko ensin palvelutaso ja sitten toimenpiteet? Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen? Jälkiseuranta, onko vain investointien jälkiseurantaa? Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus? Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen, miten suunnittelu on viety läpi? Hyviä esitystapamalleja, onko ideoita hyvistä, selkokielisistä esityksistä?

15 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 13 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Yhteenveto Tuoreimmat kansalliset liikennejärjestelmän strategiasuunnitelmat löytyvät Norjasta, Englannista ja Irlannista. Skotlannissa on kansallisen liikennestrategian laadinta parhaillaan käynnissä. Irlannissa ja Skotlannissa suunnitelmat ovat ensimmäiset laatuaan. Englannissa, Hollannissa ja Saksassa on integroidusta suunnittelusta jo useampien suunnittelukierrosten kokemus. Englannissa tavoitteiden asettelussa ollaan siirtymässä tarkoista numeerisista tavoitteista päämääriin ja suuntaviivoihin. Alueellisten viranomaisten toimia painotetaan. Liikenteen hoitoa ollaan useassa maassa parhaillaan organisoimassa integroituun suuntaan. Aiemmin erillään tai sektoreittain toimineita yksiköitä yhdistellään. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pääosin vain maaliikennettä koskevaa. Toisaalta useassa maassa puhutaan erillisten rautatieliikenteen ja tieliikenteen sijaan maaliikenteestä. Esimerkiksi Tanskan, Ranskan, Saksan, Hollannin ja Irlannin liikennestrategioissa näkyy kansallisen liikennejärjestelmäajattelun lisäksi myös eurooppalainen/globaali ulottuvuus. Koska kansalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat käsittelevät ensisijaisesti maaliikennettä, on ilmailu ja merenkulku otettu erikseen tarkasteluun luvussa 4. Liikennepolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena nopeuden, turvallisuuden, ympäristöseikkojen yms. lisäksi korostuu parantuneen liikennejärjestelmän vaikutus taloudelliseen kilpailukykyyn kansallisella ja alueellisella tasolla. 3.1 Pohjoismaat Norja 1 Norjassa kansallinen liikennesuunnitelma, Nasjonal Transportplan , on järjestyksessä toinen kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Eduskunta hyväksyi sen keväällä Suunnitelmaa tehtiin neljä vuotta kalastusministeriön, liikenneministeriön, kolmen liikennehallinnon ja ilmailulaitoksen, läänien ja kuuden suurimman kaupunkiseudun yhteistyönä. Suunnitelman lausuntokäsittely käytiin vuonna Pääasialliseksi tarkastelukohteeksi muodostuivat liikennekäytävät. Suunnitelmassa selvitettiin mahdollisuuksia siirtää liikennettä liikennemuotojen välillä, mutta ne osoittautuivat melko vähäisiksi. Suunnitelma osoittaa, että yhteisiä hankkeita ei ole kovin paljon eikä tieliikenteen hillitsemiseen ole otettavissa suuria askeleita. Toisaalta tähänastinen hallitus ei ole ollut halukas käyttämään taloudellista ohjausta tai muita raskaita keinoja, on ennemmin haettu houkuttimia. 1 Tiehallinto, SUUNTA 2010 kansainvälinen tarkastelu, Pohjoismaisia arvioita, luonnos tammikuu 2006

16 14 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Suunnitelman mukaan liikennepolitiikan päätavoitteet ovat: vähentää tieliikenteen onnettomuuksia ja parantaa tieturvallisuutta kehittää kestävämpi kaupunkien liikennejärjestelmä, joka vähentäisi riippuvuutta yksityisautoista parantaa liikenneverkostoa kilpailevien alueiden sisällä ja välillä kehittää liikennejärjestelmää tehokkaammaksi, sisältäen kilpailuttamisen, joka perustuu säädöksiin julkisista hankinnoista tehdä liikennejärjestelmästä kaikkien saatavissa oleva korostamalla esteettömyyttä ja saavutettavuutta liikennejärjestelmää ja infrastruktuuria kehitettäessä, antamalla avustuksia ajokortteihin sekä rahoittamalla julkisen liikenteen palveluita. Liikennepolitiikassa tutkimusta koskevat avainsanat ovat: - liikenneturvallisuus sekä intermodaalisuus ja älykkään liikennejärjestelmän sovellukset, joilla suuri painoarvo - raideliikenteen edistäminen - liikennekäytävät ja intermodaaliset liikenneratkaisut - liikennepolitiikan päätöksentekoprosessityökalujen parantaminen. Tanska 2 Tanskassa tieverkon pitkän tähtäyksen kokonaisvaltaisen vision tai suunnitelman laadintaperinnettä ei ole. Viimeisin tällainen tehtiin Syynä on lähinnä liikenneministeriön osastojen ja tielaitoksen välinen työnjako. Ministeriö käynnistää ja koordinoi visiotasoisen suunnittelun, johon tielaitos osallistuu selvityksin, ongelmatarkasteluin, priorisointiesityksin jne. Tielaitos on kehittänyt sarjan tuotteita ja strategioita, joiden merkitys strategisessa suunnittelussa on kasvamassa: vuosittaiset tilanne- ja kehityskatsaukset, ennusteet, käytäväselvitykset, investointien neliporrasmalli sekä ongelmakohtien tunnistaminen, analysointi ja priorisointi. Kuntauudistus tuottaa merkittäviä haasteita. Vaaditaan kokonaisvaltaisempaa verkosto- ja käytäväsuunnittelua enemmän painoa alueellisiin näkökohtiin ja yhteyksiin alueelliseen ja paikalliseen suunnitteluun enemmän painoa elinkeinoelämän kuljetuksille suunnitteluyhteistyön kehittämistä uusien kuntien kanssa useampien erilaisten hanketyyppien käsittelyä suunnittelussa paikallisella tasolla läsnäoloa poliittisen päätöksenteon perustaksi laadittavan aineiston parantamista. 2 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Infrastructure Investment Plan (2003), Trends in Danish Transport 2004 (Mapping of National Road Research Activities)

17 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 15 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Tanskassa laaditaan parhaillaan investointisuunnitelmaa hallituksen "Liikenneselonteko 2004"-asiakirjan pohjalta. Edellinen investointisuunnitelma valmistui vuonna 2003 ja tavoitevuosi oli Tavoitteeksi asetettiin nykyisen tie- ja raideliikenneverkon parantaminen liikenneruuhkien vähentäminen alueiden välisten ja alueiden sisäisten liikenneverkkojen kehittäminen kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen tarkoituksena luoda eurooppalainen liikenneverkko ilman rajoja (tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen turvaaminen Euroopan maiden välillä). Ruotsi 3 Ruotsissa suunnitteluprosessin uskottavuutta epäillään. Suunnitelman toteuttamisessa on huomattavaa jälkeenjääneisyyttä. Lisäksi näyttäisi siltä, että joka kerta työ käynnistetään uudelleen edellisestä suunnitelmasta välittämättä. Esimerkki aiemmasta, pikaisesti unholaan joutuneesta vaiheesta on marraskuussa 2003 valmistunut Ruotsin teollisuus-, työ- ja viestintäministeriön Kestävän kehityksen liikennepolitiikka. Päätavoitteena oli varmistaa, että kansalaisille ja yrityssektorille joka puolella Ruotsia tarjotaan hyvä, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä, joka on taloudellisesti tehokas ja kestävä pitkällä aikavälillä. Päätavoite jaettiin kuudeksi alatavoitteeksi: saavutettavuus korkeat laatustandardit turvallisuus korkea ympäristöystävällisyys suotuisa alueellinen kehitys liikennejärjestelmä, jota hallitaan ja joka palvelee tasa-arvoisesti sekä naisten että miesten intressejä. Pitkällä tähtäimellä kaikki kuusi tavoitetta tulee saavuttaa. Lyhyellä tähtäimellä tavoitteita voidaan kuitenkin joutua priorisoimaan. Strategisille harkinnoille ei juuri anneta tilaa, vaan pääpaino on yksittäisten hankkeitten tarkoissa laskelmissa. Toimenpidesuunnittelua (åtgärdsplaneringen) pidetään raskaana ja aikaa vievänä suhteessa siihen, ettei sen tuloksilla juuri ole vaikutusta poliittisiin päätöksiin talousarviovaiheessa. Ruotsissa halutaankin parempaa yhteyttä suunnittelun ja budjetin välille. Uutta suunnitteluprosessia muodostettaessa lähtökohtana on, etteivät ulkoiset edellytykset juuri muutu esimerkiksi tavoiteohjaus jatkuu, ja perustana ovat tilannekuvaukset sekä toimien vaikutusarvioinnit. Prosessi tukeutuu siihen jatkuvaan työhön, joka tehdään vuosittain seurattaessa liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista, sektori- ja vuosiraporteissa sekä täydentävissä 3 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Haastattelu Andreas Fernholm/Vägverket, Planering och Uppföljning

18 16 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA kansallisissa ja läänisuunnitelmissa. Tavoitteena on tehostaa päätöksentekoa tukevan aineiston laadintaa, muun muassa käyttämällä riittävän pitkää aikatähtäystä, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kestävyyden strategioiden arviointia tai sellaisten merkittävien järjestelmämuutosten tarkastelun, joka vaatii suunnitelmakauden yli meneviä toimia kehittämällä vaihtoehtoisia strategioita liikennejärjestelmätasolla. Hallituksella tulee olla kuva liikennejärjestelmän tilasta ja sen vaihtoehdoista ennen kuin suunnitelmaesitys laaditaan (transportpropositionen). Hallitus antaa vuosittain kaikille väylälaitoksille regleringsbrev-ohjauskirjeen, jossa vuosibudjetin lisäksi kerrotaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista. Tähän ohjauskirjeeseen väylälaitosten on vuosittain vastattava raportoimalla mitä tehtiin ja saatiin aikaan. Parhaillaan on tekeillä Nationell transportplan joka kattaa Vägverketin viranomaissektorin. Asiakaslähtöisyyttä pidetään Ruotsissakin tällä hetkellä erittäin suuressa arvossa. Neliporrasmalli on Ruotsissa käytössä ainakin tiepuolella. Mallin sisäistämisen ja jalkauttamisen uskotaan johtavan automaattisesti multimodaali- ja intermodaaliajatteluun. Erilaiset uudet rahoitusmallit kiinnostavat Vägverketiä ja liikenteen hinnoittelukin, ainakin periaatteessa. Valtion omistama SIKA, Institutet för kommunikationsanalys, on vastannut edellisen laajemman liikennejärjestelmästrategian kirjoittamisesta. SIKA on käytännössä vaikkei teoriassa menettänyt toistaiseksi asemansa strategian kirjoittamisen luottotahona. Nykyisellään kolmikymmenpäinen SIKA on aluepoliittisista syistä päätetty sijoittaa Östersundiin. Näyttää siltä, että uutta johtajaa lukuun ottamatta osaava henkilökunta ei lähde mukaan uuteen toimipaikkaan. Ruotsi on muiden Pohjoismaiden tapaan osallistunut Nordstrat-yhteistyöhön. Ruotsin Vägverket pitää Nordstratia epävirallisena keskustelufoorumina, jossa voidaan vaihtaa tietotaitoa ja testata ajatuksia tulevaisuuden suuntalinjoista. 3.2 Englanti Englannissa valtionhallinto (Liikenneministeriö, Department for Transport) määrittää liikennepolitiikan sisällön. Tienpitäjien ja muiden väylä- ja liikenneviranomaisten (mm. Highways Agency, 4 sekä entinen Strategic Rail Authority, jonka toiminnot ministeriö jälleen hiljattain otti haltuunsa) tulee toteuttaa määriteltyä politiikkaa. Vapausasteita hankkeiden kehittelyssä ja eteenpäinviennissä on jonkin verran, mutta myös merkittäviä rajoituksia: hankkeiden toteutusta priorisoidessaan väyläviranomaisten on käytettävä nimenomaan ministeriön tarkoin määrittelemiä liikennetaloudellisia arviointimenetelmiä. 4 Highways Agency vastaa runkoverkon ja moottoriteiden hallinnasta, hoidosta ja kehittämisestä. Väyläviranomaisella on 11 päätoimistoa yhdeksällä eri alueella Englannissa (7 754 km runkoväyliä ja moottoriteitä)

19 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 17 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Lisäksi toteutettavaksi aiotun hankkeen liikennetalousarvioinnin on yleensä ennustettava tai osoitettava korkeaa taloudellista kannattavuutta. Luonnollisesti liikennepolitiikka ei ole Englannissa luonteeltaan täysin staattista: muutoksia ja heilahduksia tapahtuu painopisteasettelussa aika ajoin. Tällä hetkellä ehkä kuumin aihe on keskusta-alueiden ruuhkatullien kehittäminen (congestion charging schemes) suurkaupungeista aloittaen, paljolti Transport for Londonin toteuttaman Lontoon käytännön esimerkin innoittamana. Ministeriö on tähän liittyen hiljattain varannut rahoitusta ruuhkatullien kehittämistä varten. Toinen kuuma kehittämistavoite liittyy liikenteen hallintaan. Noin vuosi sitten ilmestyneessä raportissaan hallituksen liikennekomitea (Government Transport Committee) kritisoi Highways Agencyä siitä, että sen toimet liikennehallinnan kehittämisen ja toimenpiteiden saralla eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluvalikoimasta olisi saatu entistä enemmän tehoja raportissa peräänkuulutettiin lisää röyhkeyttä ja innovaatiota. Yhtenä liikennepolitiikan kärkitavoitteena on Englannissa ollut jo pidemmän aikaa liikenteenvälityskyvyn jatkuva lisääminen muun muassa liikennetelematiikan keinoin, ajoneuvo-, mobiili- ja tienvarsiteknologioita hyväksikäyttäen sekä välittämällä kuljettajille ja muille matkan tekijöille informaatiota ennen matkaa ja matkan aikana. 5 Tulevaisuutta on visioinut erikseen Highways Agency. Vision 2030 on Highways Agencyn tilaama tutkimus joka alkoi vuonna 1999 ja valmistui vuonna Vision 2030 sai seuraavanlaisen statuksen hankkeen jälkiarvioinnissa: Research Project Assessment This research (Vision 2030) has been assessed as meeting following status: Inconclusive Evidence, the results have a level of uncertainty such that they are unlikely to be relevant to the formulation of policy. Kansalliset strategiasuunnitelmat Englannissa on laadittu lyhyen ajan sisällä kaksi kansallista strategiasuunnitelmaa (White Paper). Nämä dokumentit ovat luonteeltaan politiikkapapereita ja niissä ehdotetaan usein lainsäädännöllisiä muutoksia, joista yleensä keskustellaan ennen täytäntöönpanoa. "A New Deal for Transport: Better for Everyone The Government's White Paper on the Future of Transport" julkaistiin vuonna 1998 ja "The Future of Transport a network for 2030" vuonna Kansallisella tasolla on White Paper -strategiapapereiden lisäksi kehitetty toimintaympäristöä siten, että aiemmin erilliset ministeriön Environment ja Transport -osastot on sulautettu yhteen. Viimeisin ministeriöiden nimissä ja tehtävissä tapahtunut uudelleenjärjestely on vuodelta 2002, jolloin ministe- 5 Lähteenä Chris White, Mott MacDonald

20 18 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA riöstä Department of the Environment, Transport and the Regions (DETR) tuli Department for Transport (DfT). Vuoden 1998 integroitua White Paper -dokumenttia on konkretisoitu kulkumuotokohtaisesti ja ohjeistamalla aluetason suunnittelua. White Paper -dokumenttiin liittyviä asiakirjoja ovat muun muassa 6 A New Deal for Trunk Roads in England (runkoverkko/päätieverkko) A New Deal for Railways (raideverkko) From Workhorse To Thoroughbred a Better Role For Bus Travel, 1999 (bussiliikenne) Breaking the Logjam consultation paper on implementation of congestion charging and workplace parking schemes (ruuhkahinnoittelu, työpaikkojen pysäköinti) British Shipping Charting a new course (meriliikenne) Sustainable Distribution: a strategy freight policy (tavaraliikenne) Tomorrow's Roads: Safer for Everyone road safety strategy and targets (liikenneturvallisuus) New Directions in Speed Management (nopeuksien hallinta) Waterways for Tomorrow inland waterways policy (sisävesiväylät) Guidance on Full Local Transport Plans (ohjeistusta alueellisiin suunnitelmiin) Encouraging Walking: Advice to Local Authorities (kävely). White Paper kohdisti runkoverkon investointeja uudelleen priorisoiden liikenteen hallintaa ja olemassa olevan tieverkon käyttöä. Paikallisiin bussiliikennettä koskeviin suunnitelmiin tulisi sisällyttää toimenpiteitä, joiden tiedetään lisäävän tai ylläpitävän matkustajamääriä. Paikallisten viranomaisten on pystyttävä todentamaan toimenpiteiden yhteensopivuus A New Deal For Transport -asiakirjassa määriteltyihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Joukkoliikennesuunnitelmien laadintaa on ohjeistettu siten, että niiden tulisi sisältää seuraavat näkökohdat: 7 integrointi, bussiliikennettä kehitetään muiden kulkumuotojen rinnalla pitkä tähtäin, viisivuotissuunnitelmia liikenne ja maankäytön suunnittelu tehdään yhdessä tuki sosiaalisesti tarpeellisille mutta liiketaloudellisesti kannattamattomille joukkoliikennepalveluille maaseutubussikumppanuus, ylimääräiset 150 miljoonaa/kolme vuotta maaseutuliikenteen tukeen; asetetaan minimipalvelutasot, kaluston joustava käyttö sekä sovitaan kumppanuuksista vapaaehtoissektorin kanssa koulukumppanuudet, uuden School Travel Advisory Group -ryhmän ohjeistuksella tuotetaan koululiikennesuunnitelmat esimerkiksi henkilöautolla tehtyjen koulumatkojen vähentämiseksi. 8 6 Transport 10 Year Plan From Workhorse to Thoroughbred. pdf, 8 A New Deal For Transport, White Paper

21 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 19 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Ministeriön viimeisimmän The Future of Transport a network for 2030 (2004) White paper -dokumentin tukena julkaistiin myös raideliikenteen White Paper The future for rail liikenteen hinnoittelutyöryhmän loppuraportti London Cross Rail -selonteko raportti kuinka eri menettelyillä voidaan vähentää liikennettä. Myös satamista aiotaan julkaista White Paper. Uusin White Paper lienee seurausta siitä, että edellinen politiikka koki takaiskuja, eikä selvästikään ollut onnistumassa kaikissa tavoitteissaan. Edellinen politiikka asetti paljon kunnianhimoisia numeerisia tavoitteita, uudempi sen sijaan puhuu lähinnä päämääristä. Uudessa White Paper -dokumentissa painotetaan tiedon tuottamista matkustajien valintojen tueksi sekä paikallisille päättäjille ja liikenteen tuottajille, sekä kannustamista kohti lisääntyvää joukkoliikenteen käyttöä. Uusi White Paper painottaa myös enemmän alueellisten viranomaisten toimia. Tämä voi olla merkki kasvaneesta vastuun hajauttamistavoitteesta, mutta joidenkin arvioiden mukaan myös vaikeiden ja epämukavien päätösten teon siirtämisestä aluetasolle. Vaikka painotusta onkin siirretty paikallisiin toimenpideohjelmiin, valtio pitää silti tarkkaa kontrollia kustannuksista. Muun muassa valtio on peruuttanut kolme paikallista pikaraitiotiehanketta. Investointisuunnitelma 9 Kansallinen strategia määrittelee päätavoitteet ja kansallinen investointisuunnitelma valtion rahoituksen ja sen kohdentamisen. Vuoden 1998 White Paper -dokumentista seurannut investointisuunnitelma on Transport Ten Year Plan 2000, multimodaalinen pitkän tähtäimen investointisuunnitelma. Edelliseen kymmenvuotiskauteen verrattuna (54 miljardia puntaa) liikenneinvestointeja on kasvatettu melkein 75 prosenttia. Strategiana on taistella ruuhkia ja saasteita vastaan parantamalla kaikkia kulkumuotoja raideliikennettä ja tieliikennettä, julkista ja yksityistä tavoilla, jotka lisäävät valinnanmahdollisuuksia. Investointien tarkoitus on tuottaa vaurautta (prosperity) ja parantaa ympäristöä. Strategia edellyttää uutta lähestymistapaa: - integroitu liikenne; katsotaan järjestelmää kokonaisuutena, ongelmaratkaisuja arvioimalla kaikki vaihtoehdot - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta (public private partnership); hallitus ja yksityinen sektori työskentelevät yhdessä investointien kasvattamiseksi - uudet projektit: liikenneverkon modernisointi siten, että siitä tulee parempi, turvallisempi, puhtaampi ja nopeampi. Investointisuunnitelman yksittäiset projektit ja ohjelmat toteutuvat eri sektorien viranomaisten päätöksillä sekä alueellisten strategioiden ja suunnitelmien seurauksena. Investointisuunnitelman mukaan rautateiden kehittämiseen käytetään 60 miljardia puntaa. Ruuhkia vähennetään vuoteen 2010 men- 9 Transport Ten Year Plan 2000.

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään? Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään? 41. Ilmansuojelupäivät 23.-24.8.2016, Lappeenranta Ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa, FT Helsingin seudun ympäristöpalvelut anu.kousa@hsy.fi Esityksen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot