SUUNTA kansainvälinen tarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNTA 2010 - kansainvälinen tarkastelu"

Transkriptio

1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi Kansikuva: Alankomaiden liikennepolitiikan vaiheet ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Keskushallinto, suunnitteluprosessi Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. Asiasanat: liikennejärjestelmä, liikennesuunnittelu, liikennepolitiikka, vuorovaikutus Aiheluokka: 10 TIIVISTELMÄ Tähän selvitykseen on koottu esimerkkejä liikennejärjestelmäsuunnittelun aiheista ja asioista, joita Euroopasta ja Australiasta on pikaisella skannaustutkimuksella pystytty löytämään. Lähteenä on käytetty internet-sivustoja, eri maiden suunnitteluviranomaisille tai liikenneministeriöiden edustajille tehtyjä sähköpostikyselyjä ja puhelinhaastatteluja sekä suoria yhteydenottoja eri maiden liikennekonsultteihin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää määriteltyjen aihealueiden puitteissa hyviä esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää Tiehallinnon suunnittelun tavoitetilaselvityksessä SUUNTA 2010 sekä liikenne- ja viestintäministeriön Suomen Liikenne suunnittelussa. Tutkimus antaa ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä tietoja linkeistä ja kontakteista tarkempaa perehtymistä varten. Selvityksen aihealueet olivat: Asiakastarpeiden selvittäminen Neliporrasajattelu käyttö ja hyödyntäminen Liikennejärjestelmänäkökulma ja yhteistyö Yhteissuunnittelu organisointi Palvelutasoajatuksen soveltaminen Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen Jälkiseuranta Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen Hyvien esitystapamallien tunnistaminen.

6 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA internationell översikt av planeringen). Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SAMMANFATTNING För denna utredning samlades exempel på transportsystemplaneringens teman och element genom en snabb skanning-översikt i Europa och Australien. Översikten bygger på internetsidor, elpostförfrågnngar till och telefonintervjuer med planeringsmyndigheter och transportministerier i olika länder samt direkta kontakter med trafikkonsulter i länderna. Målet med utredningen var att hitta goda exempel inom ramen för vissa teman, som kan utnyttjas i Vägförvaltningens SUUNTA 2010 målsättningsplan för planeringsprocessen och i kommunikationsministeriets arbete med Trafiken i Finland 2030-planen. Utredningen ger idéer på basen av tyngdpunkter och organisation i de olika länderna, hur olika parter kommer med i planeringen och hurudana samarbetsformer används, samt information om kontakter och länkar för närmare studium. Utredningens teman var: Utredning av kundbehov Tillämpning och utnyttjande av fyrstegsprincipen Transportplaneringsperspektivet och samarbete Organisering av planeringssamverkan Tillämpning av servicenivåprincipen Mätning av åtgärders effekt Uppföljning Annan samverkan mellan olika parter Planeringsprocessmodeller för nationell transportsystemplanering Bra sätt att presentera resultat.

7 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA international planning study). Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports. 88 p. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SUMMARY In this study, cases dealing with the themes and elements of transport system planning where gathered from Europe and Australia using fast track scanning methodology. The sources were web pages, inquiries to and interviews with national planning authorities or transport ministry representatives and direct contacts with transport planning consultants in the countries. The aim of this study was to find good cases within the themes chosen, to support the Finnish Road Administration planning process strategy development, SUUNTA 2010, as well as the development of the Finnish Transport 2030 plan of the Ministry of Transport and Communications. The study presents ideas on different countries' focus and organisation, stakeholder and client involvement and co-operation, as well as information on links and contacts for further study. The themes chosen were: Identifying clients' needs Applying and utilising the four step model The transport system plan perspective and co-operation Organising co-operation in planning Implementing the service level concept Impact assessment Follow-up Stakeholder involvement Planning process models for national transport system plans Examples of good presentation of results.

8

9 ESIPUHE Tiehallinnossa käynnistyi syksyllä 2005 suunnitteluprosessin kansainvälinen benchmarking, tavoitteina suhteuttaa prosessia muiden tiehallintojen parhaimpiin käytäntöihin ja arvioida kehityksen suuntaa ja kehittämismahdollisuuksia, sekä tunnistaa suunnitteluprosessin vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden, taloudellisuuden ja kyvykkyyden kehittämisen kannalta olennaisia elementtejä. Tämän työn jatkona päätettiin Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 2030-hankkeen ohjelmoinnissa toteuttaa kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen kansainvälinen selvitys. Siinä käytettiin pohjana Tiehallinnon pohjoismaisia arvioita koskeva selvitys ja laajennettiin tarkastelu edelläkävijämaihin EU:n alueella. Jonkin verran tietoja koottiin myös Euroopan ulkopuolisista maista. Selvityksen toteuttamisesta on vastannut Tiehallinto, mutta se palvelee koko hallinnonalan kehittämistä. Nopealla aikataululla ja pääosin kirjallisuuslähteiden perusteella tehty tutkimus jää väistämättä osin pintapuoliseksi. Työskentelytavan etuna on kuitenkin lyhyessä ajassa kerätty varsin laaja esimerkkiaineisto, joka antaa mahdollisuuden poimia mielenkiintoisempia kohteita jatkotarkasteluun. Syvällisempi ymmärtäminen vaatii vierailuja kohdemaassa sekä laajempia haastatteluja kuin tutkimuksen aikana on pystytty toteuttamaan. Tutkimus antaakin ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä runsaan määrän linkkejä ja kontakteja tarkempaa perehtymistä varten. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Anders HH Jansson Petri Jalasto Anne Ilola Eeva Linkama Anne Herneoja Matti Koskivaara Tiehallinto, puheenjohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos Tiehallinto Ratahallintokeskus Ilmailulaitos Ohjausryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Konsulttina toimi Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä vastasivat dipl.ins. Henriika Weiste ja dipl.ins. Minna Soininen. Maakohtaisia tiedonhakuja ja haastatteluja tekivät myös dipl.ins. Petri Mononen, dipl.ins. Anu Eloranta ja KTM Laura Väyrynen. Helsingissä maaliskuussa 2006 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 9 Sisältö 1 TAUSTAA 11 2 TAVOITTEET JA RAJAUS 12 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Pohjoismaat Englanti Irlanti Skotlanti Australia Saksa Alankomaat Ranska Itävalta Espanja Belgia 31 Yhteneväisyyksiä tavoiteasettelussa 32 4 ILMAILU JA MERENKULKU Pohjoismaat Australia Alankomaat Espanja Irlanti Iso-Britannia Skotlanti 40 5 YHTEISTYÖ ERI OSAPUOLTEN KESKEN Valtakunnan taso aluetaso Saksa Englanti Irlanti Skotlanti Australia Ranska 53 6 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN YHTEISSUUNNITTELUN NÄKÖKULMA Saksa Australia Ranska 58

12 10 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 7 ASIAKASTARPEIDEN KUULEMINEN JA HUOMIOON OTTAMINEN Yleistä Saksa ja Hollanti Englanti Irlanti Australia Ranska 67 8 NELIPORRASAJATTELU VAIKUTTAMINEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN Taustaa Hollanti Irlanti Skotlanti Englanti Ranska Ruotsi 73 9 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Englanti Saksa Alankomaat PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä Ranska HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 85

13 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 11 TAUSTAA 1 TAUSTAA Tiehallinto käynnisti yhdessä muiden väylälaitosten kanssa tutkimuksen tavoitteena selvittää liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Lähtökohtana käytettiin Tiehallinnon kokoamaa selvitystä pohjoismaisista suunnitteluprosesseista. Tarkastelua laajennettiin kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi Euroopassa. Varsinaisen selvityksen ohjelmoimista varten toteutettiin pikaisella aikataululla skannausvaihe, jonka tavoitteena on selvittää eri maissa ministeriötason liikennepoliittinen suunnittelu kansallinen pitkän tähtäyksen järjestelmätason suunnittelu/väylälaitosten PTS-suunnitelmat. Lisäksi haettiin tietoa siitä, miten aluetason liikennejärjestelmätyön osalta kaupunkiseutujen ja valtakunnallisen suunnittelun välinen kytkentä tapahtuu pitkän tähtäyksen suunnittelu välittyy toiminta- ja taloussuunnittelun tai sitä vastaavan vaiheen kautta budjetointiin. Varsinkin muihin kuin suuria investointihankkeita ja niiden päätöksentekoa palveleviin prosesseihin kiinnitettiin huomiota.

14 12 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu TAVOITTEET JA RAJAUS 2 TAVOITTEET JA RAJAUS Tavoitteena ei ollut mahdollisimman kattava kartoitus, vaan selvitystyön kohdistaminen melko täsmällisesti. Työn keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin parhaita käytäntöjä kuvaavien esimerkkien etsimisen. Erityisiksi kiinnostuksen kohteiksi työryhmä nimesi seuraavat: Miten asiakastarpeet selvitetään? Onko kehitetty hyviä metodeja tarpeiden selvittämiseksi ja huomioon ottamiseksi? Miten tapahtuu esimerkiksi yhteydenpito elinkeinoelämän kanssa? Missä on käytössä neliporrasajattelu? Miten sitä hyödynnetään? Liikennejärjestelmänäkökulma, onko suunnittelua tehty yhdessä? Miten yhteistyö on organisoitu? Miten yhteissuunnittelu on organisoitu valtakunnallisella ja alueellisella tasolla? Ketkä tekevät yhteistyötä? Palvelutasoajatus, suunnitellaanko ensin palvelutaso ja sitten toimenpiteet? Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen? Jälkiseuranta, onko vain investointien jälkiseurantaa? Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus? Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen, miten suunnittelu on viety läpi? Hyviä esitystapamalleja, onko ideoita hyvistä, selkokielisistä esityksistä?

15 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 13 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Yhteenveto Tuoreimmat kansalliset liikennejärjestelmän strategiasuunnitelmat löytyvät Norjasta, Englannista ja Irlannista. Skotlannissa on kansallisen liikennestrategian laadinta parhaillaan käynnissä. Irlannissa ja Skotlannissa suunnitelmat ovat ensimmäiset laatuaan. Englannissa, Hollannissa ja Saksassa on integroidusta suunnittelusta jo useampien suunnittelukierrosten kokemus. Englannissa tavoitteiden asettelussa ollaan siirtymässä tarkoista numeerisista tavoitteista päämääriin ja suuntaviivoihin. Alueellisten viranomaisten toimia painotetaan. Liikenteen hoitoa ollaan useassa maassa parhaillaan organisoimassa integroituun suuntaan. Aiemmin erillään tai sektoreittain toimineita yksiköitä yhdistellään. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pääosin vain maaliikennettä koskevaa. Toisaalta useassa maassa puhutaan erillisten rautatieliikenteen ja tieliikenteen sijaan maaliikenteestä. Esimerkiksi Tanskan, Ranskan, Saksan, Hollannin ja Irlannin liikennestrategioissa näkyy kansallisen liikennejärjestelmäajattelun lisäksi myös eurooppalainen/globaali ulottuvuus. Koska kansalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat käsittelevät ensisijaisesti maaliikennettä, on ilmailu ja merenkulku otettu erikseen tarkasteluun luvussa 4. Liikennepolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena nopeuden, turvallisuuden, ympäristöseikkojen yms. lisäksi korostuu parantuneen liikennejärjestelmän vaikutus taloudelliseen kilpailukykyyn kansallisella ja alueellisella tasolla. 3.1 Pohjoismaat Norja 1 Norjassa kansallinen liikennesuunnitelma, Nasjonal Transportplan , on järjestyksessä toinen kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Eduskunta hyväksyi sen keväällä Suunnitelmaa tehtiin neljä vuotta kalastusministeriön, liikenneministeriön, kolmen liikennehallinnon ja ilmailulaitoksen, läänien ja kuuden suurimman kaupunkiseudun yhteistyönä. Suunnitelman lausuntokäsittely käytiin vuonna Pääasialliseksi tarkastelukohteeksi muodostuivat liikennekäytävät. Suunnitelmassa selvitettiin mahdollisuuksia siirtää liikennettä liikennemuotojen välillä, mutta ne osoittautuivat melko vähäisiksi. Suunnitelma osoittaa, että yhteisiä hankkeita ei ole kovin paljon eikä tieliikenteen hillitsemiseen ole otettavissa suuria askeleita. Toisaalta tähänastinen hallitus ei ole ollut halukas käyttämään taloudellista ohjausta tai muita raskaita keinoja, on ennemmin haettu houkuttimia. 1 Tiehallinto, SUUNTA 2010 kansainvälinen tarkastelu, Pohjoismaisia arvioita, luonnos tammikuu 2006

16 14 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Suunnitelman mukaan liikennepolitiikan päätavoitteet ovat: vähentää tieliikenteen onnettomuuksia ja parantaa tieturvallisuutta kehittää kestävämpi kaupunkien liikennejärjestelmä, joka vähentäisi riippuvuutta yksityisautoista parantaa liikenneverkostoa kilpailevien alueiden sisällä ja välillä kehittää liikennejärjestelmää tehokkaammaksi, sisältäen kilpailuttamisen, joka perustuu säädöksiin julkisista hankinnoista tehdä liikennejärjestelmästä kaikkien saatavissa oleva korostamalla esteettömyyttä ja saavutettavuutta liikennejärjestelmää ja infrastruktuuria kehitettäessä, antamalla avustuksia ajokortteihin sekä rahoittamalla julkisen liikenteen palveluita. Liikennepolitiikassa tutkimusta koskevat avainsanat ovat: - liikenneturvallisuus sekä intermodaalisuus ja älykkään liikennejärjestelmän sovellukset, joilla suuri painoarvo - raideliikenteen edistäminen - liikennekäytävät ja intermodaaliset liikenneratkaisut - liikennepolitiikan päätöksentekoprosessityökalujen parantaminen. Tanska 2 Tanskassa tieverkon pitkän tähtäyksen kokonaisvaltaisen vision tai suunnitelman laadintaperinnettä ei ole. Viimeisin tällainen tehtiin Syynä on lähinnä liikenneministeriön osastojen ja tielaitoksen välinen työnjako. Ministeriö käynnistää ja koordinoi visiotasoisen suunnittelun, johon tielaitos osallistuu selvityksin, ongelmatarkasteluin, priorisointiesityksin jne. Tielaitos on kehittänyt sarjan tuotteita ja strategioita, joiden merkitys strategisessa suunnittelussa on kasvamassa: vuosittaiset tilanne- ja kehityskatsaukset, ennusteet, käytäväselvitykset, investointien neliporrasmalli sekä ongelmakohtien tunnistaminen, analysointi ja priorisointi. Kuntauudistus tuottaa merkittäviä haasteita. Vaaditaan kokonaisvaltaisempaa verkosto- ja käytäväsuunnittelua enemmän painoa alueellisiin näkökohtiin ja yhteyksiin alueelliseen ja paikalliseen suunnitteluun enemmän painoa elinkeinoelämän kuljetuksille suunnitteluyhteistyön kehittämistä uusien kuntien kanssa useampien erilaisten hanketyyppien käsittelyä suunnittelussa paikallisella tasolla läsnäoloa poliittisen päätöksenteon perustaksi laadittavan aineiston parantamista. 2 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Infrastructure Investment Plan (2003), Trends in Danish Transport 2004 (Mapping of National Road Research Activities)

17 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 15 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Tanskassa laaditaan parhaillaan investointisuunnitelmaa hallituksen "Liikenneselonteko 2004"-asiakirjan pohjalta. Edellinen investointisuunnitelma valmistui vuonna 2003 ja tavoitevuosi oli Tavoitteeksi asetettiin nykyisen tie- ja raideliikenneverkon parantaminen liikenneruuhkien vähentäminen alueiden välisten ja alueiden sisäisten liikenneverkkojen kehittäminen kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen tarkoituksena luoda eurooppalainen liikenneverkko ilman rajoja (tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen turvaaminen Euroopan maiden välillä). Ruotsi 3 Ruotsissa suunnitteluprosessin uskottavuutta epäillään. Suunnitelman toteuttamisessa on huomattavaa jälkeenjääneisyyttä. Lisäksi näyttäisi siltä, että joka kerta työ käynnistetään uudelleen edellisestä suunnitelmasta välittämättä. Esimerkki aiemmasta, pikaisesti unholaan joutuneesta vaiheesta on marraskuussa 2003 valmistunut Ruotsin teollisuus-, työ- ja viestintäministeriön Kestävän kehityksen liikennepolitiikka. Päätavoitteena oli varmistaa, että kansalaisille ja yrityssektorille joka puolella Ruotsia tarjotaan hyvä, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä, joka on taloudellisesti tehokas ja kestävä pitkällä aikavälillä. Päätavoite jaettiin kuudeksi alatavoitteeksi: saavutettavuus korkeat laatustandardit turvallisuus korkea ympäristöystävällisyys suotuisa alueellinen kehitys liikennejärjestelmä, jota hallitaan ja joka palvelee tasa-arvoisesti sekä naisten että miesten intressejä. Pitkällä tähtäimellä kaikki kuusi tavoitetta tulee saavuttaa. Lyhyellä tähtäimellä tavoitteita voidaan kuitenkin joutua priorisoimaan. Strategisille harkinnoille ei juuri anneta tilaa, vaan pääpaino on yksittäisten hankkeitten tarkoissa laskelmissa. Toimenpidesuunnittelua (åtgärdsplaneringen) pidetään raskaana ja aikaa vievänä suhteessa siihen, ettei sen tuloksilla juuri ole vaikutusta poliittisiin päätöksiin talousarviovaiheessa. Ruotsissa halutaankin parempaa yhteyttä suunnittelun ja budjetin välille. Uutta suunnitteluprosessia muodostettaessa lähtökohtana on, etteivät ulkoiset edellytykset juuri muutu esimerkiksi tavoiteohjaus jatkuu, ja perustana ovat tilannekuvaukset sekä toimien vaikutusarvioinnit. Prosessi tukeutuu siihen jatkuvaan työhön, joka tehdään vuosittain seurattaessa liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista, sektori- ja vuosiraporteissa sekä täydentävissä 3 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Haastattelu Andreas Fernholm/Vägverket, Planering och Uppföljning

18 16 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA kansallisissa ja läänisuunnitelmissa. Tavoitteena on tehostaa päätöksentekoa tukevan aineiston laadintaa, muun muassa käyttämällä riittävän pitkää aikatähtäystä, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kestävyyden strategioiden arviointia tai sellaisten merkittävien järjestelmämuutosten tarkastelun, joka vaatii suunnitelmakauden yli meneviä toimia kehittämällä vaihtoehtoisia strategioita liikennejärjestelmätasolla. Hallituksella tulee olla kuva liikennejärjestelmän tilasta ja sen vaihtoehdoista ennen kuin suunnitelmaesitys laaditaan (transportpropositionen). Hallitus antaa vuosittain kaikille väylälaitoksille regleringsbrev-ohjauskirjeen, jossa vuosibudjetin lisäksi kerrotaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista. Tähän ohjauskirjeeseen väylälaitosten on vuosittain vastattava raportoimalla mitä tehtiin ja saatiin aikaan. Parhaillaan on tekeillä Nationell transportplan joka kattaa Vägverketin viranomaissektorin. Asiakaslähtöisyyttä pidetään Ruotsissakin tällä hetkellä erittäin suuressa arvossa. Neliporrasmalli on Ruotsissa käytössä ainakin tiepuolella. Mallin sisäistämisen ja jalkauttamisen uskotaan johtavan automaattisesti multimodaali- ja intermodaaliajatteluun. Erilaiset uudet rahoitusmallit kiinnostavat Vägverketiä ja liikenteen hinnoittelukin, ainakin periaatteessa. Valtion omistama SIKA, Institutet för kommunikationsanalys, on vastannut edellisen laajemman liikennejärjestelmästrategian kirjoittamisesta. SIKA on käytännössä vaikkei teoriassa menettänyt toistaiseksi asemansa strategian kirjoittamisen luottotahona. Nykyisellään kolmikymmenpäinen SIKA on aluepoliittisista syistä päätetty sijoittaa Östersundiin. Näyttää siltä, että uutta johtajaa lukuun ottamatta osaava henkilökunta ei lähde mukaan uuteen toimipaikkaan. Ruotsi on muiden Pohjoismaiden tapaan osallistunut Nordstrat-yhteistyöhön. Ruotsin Vägverket pitää Nordstratia epävirallisena keskustelufoorumina, jossa voidaan vaihtaa tietotaitoa ja testata ajatuksia tulevaisuuden suuntalinjoista. 3.2 Englanti Englannissa valtionhallinto (Liikenneministeriö, Department for Transport) määrittää liikennepolitiikan sisällön. Tienpitäjien ja muiden väylä- ja liikenneviranomaisten (mm. Highways Agency, 4 sekä entinen Strategic Rail Authority, jonka toiminnot ministeriö jälleen hiljattain otti haltuunsa) tulee toteuttaa määriteltyä politiikkaa. Vapausasteita hankkeiden kehittelyssä ja eteenpäinviennissä on jonkin verran, mutta myös merkittäviä rajoituksia: hankkeiden toteutusta priorisoidessaan väyläviranomaisten on käytettävä nimenomaan ministeriön tarkoin määrittelemiä liikennetaloudellisia arviointimenetelmiä. 4 Highways Agency vastaa runkoverkon ja moottoriteiden hallinnasta, hoidosta ja kehittämisestä. Väyläviranomaisella on 11 päätoimistoa yhdeksällä eri alueella Englannissa (7 754 km runkoväyliä ja moottoriteitä)

19 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 17 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Lisäksi toteutettavaksi aiotun hankkeen liikennetalousarvioinnin on yleensä ennustettava tai osoitettava korkeaa taloudellista kannattavuutta. Luonnollisesti liikennepolitiikka ei ole Englannissa luonteeltaan täysin staattista: muutoksia ja heilahduksia tapahtuu painopisteasettelussa aika ajoin. Tällä hetkellä ehkä kuumin aihe on keskusta-alueiden ruuhkatullien kehittäminen (congestion charging schemes) suurkaupungeista aloittaen, paljolti Transport for Londonin toteuttaman Lontoon käytännön esimerkin innoittamana. Ministeriö on tähän liittyen hiljattain varannut rahoitusta ruuhkatullien kehittämistä varten. Toinen kuuma kehittämistavoite liittyy liikenteen hallintaan. Noin vuosi sitten ilmestyneessä raportissaan hallituksen liikennekomitea (Government Transport Committee) kritisoi Highways Agencyä siitä, että sen toimet liikennehallinnan kehittämisen ja toimenpiteiden saralla eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluvalikoimasta olisi saatu entistä enemmän tehoja raportissa peräänkuulutettiin lisää röyhkeyttä ja innovaatiota. Yhtenä liikennepolitiikan kärkitavoitteena on Englannissa ollut jo pidemmän aikaa liikenteenvälityskyvyn jatkuva lisääminen muun muassa liikennetelematiikan keinoin, ajoneuvo-, mobiili- ja tienvarsiteknologioita hyväksikäyttäen sekä välittämällä kuljettajille ja muille matkan tekijöille informaatiota ennen matkaa ja matkan aikana. 5 Tulevaisuutta on visioinut erikseen Highways Agency. Vision 2030 on Highways Agencyn tilaama tutkimus joka alkoi vuonna 1999 ja valmistui vuonna Vision 2030 sai seuraavanlaisen statuksen hankkeen jälkiarvioinnissa: Research Project Assessment This research (Vision 2030) has been assessed as meeting following status: Inconclusive Evidence, the results have a level of uncertainty such that they are unlikely to be relevant to the formulation of policy. Kansalliset strategiasuunnitelmat Englannissa on laadittu lyhyen ajan sisällä kaksi kansallista strategiasuunnitelmaa (White Paper). Nämä dokumentit ovat luonteeltaan politiikkapapereita ja niissä ehdotetaan usein lainsäädännöllisiä muutoksia, joista yleensä keskustellaan ennen täytäntöönpanoa. "A New Deal for Transport: Better for Everyone The Government's White Paper on the Future of Transport" julkaistiin vuonna 1998 ja "The Future of Transport a network for 2030" vuonna Kansallisella tasolla on White Paper -strategiapapereiden lisäksi kehitetty toimintaympäristöä siten, että aiemmin erilliset ministeriön Environment ja Transport -osastot on sulautettu yhteen. Viimeisin ministeriöiden nimissä ja tehtävissä tapahtunut uudelleenjärjestely on vuodelta 2002, jolloin ministe- 5 Lähteenä Chris White, Mott MacDonald

20 18 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA riöstä Department of the Environment, Transport and the Regions (DETR) tuli Department for Transport (DfT). Vuoden 1998 integroitua White Paper -dokumenttia on konkretisoitu kulkumuotokohtaisesti ja ohjeistamalla aluetason suunnittelua. White Paper -dokumenttiin liittyviä asiakirjoja ovat muun muassa 6 A New Deal for Trunk Roads in England (runkoverkko/päätieverkko) A New Deal for Railways (raideverkko) From Workhorse To Thoroughbred a Better Role For Bus Travel, 1999 (bussiliikenne) Breaking the Logjam consultation paper on implementation of congestion charging and workplace parking schemes (ruuhkahinnoittelu, työpaikkojen pysäköinti) British Shipping Charting a new course (meriliikenne) Sustainable Distribution: a strategy freight policy (tavaraliikenne) Tomorrow's Roads: Safer for Everyone road safety strategy and targets (liikenneturvallisuus) New Directions in Speed Management (nopeuksien hallinta) Waterways for Tomorrow inland waterways policy (sisävesiväylät) Guidance on Full Local Transport Plans (ohjeistusta alueellisiin suunnitelmiin) Encouraging Walking: Advice to Local Authorities (kävely). White Paper kohdisti runkoverkon investointeja uudelleen priorisoiden liikenteen hallintaa ja olemassa olevan tieverkon käyttöä. Paikallisiin bussiliikennettä koskeviin suunnitelmiin tulisi sisällyttää toimenpiteitä, joiden tiedetään lisäävän tai ylläpitävän matkustajamääriä. Paikallisten viranomaisten on pystyttävä todentamaan toimenpiteiden yhteensopivuus A New Deal For Transport -asiakirjassa määriteltyihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Joukkoliikennesuunnitelmien laadintaa on ohjeistettu siten, että niiden tulisi sisältää seuraavat näkökohdat: 7 integrointi, bussiliikennettä kehitetään muiden kulkumuotojen rinnalla pitkä tähtäin, viisivuotissuunnitelmia liikenne ja maankäytön suunnittelu tehdään yhdessä tuki sosiaalisesti tarpeellisille mutta liiketaloudellisesti kannattamattomille joukkoliikennepalveluille maaseutubussikumppanuus, ylimääräiset 150 miljoonaa/kolme vuotta maaseutuliikenteen tukeen; asetetaan minimipalvelutasot, kaluston joustava käyttö sekä sovitaan kumppanuuksista vapaaehtoissektorin kanssa koulukumppanuudet, uuden School Travel Advisory Group -ryhmän ohjeistuksella tuotetaan koululiikennesuunnitelmat esimerkiksi henkilöautolla tehtyjen koulumatkojen vähentämiseksi. 8 6 Transport 10 Year Plan From Workhorse to Thoroughbred. pdf, 8 A New Deal For Transport, White Paper

21 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 19 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Ministeriön viimeisimmän The Future of Transport a network for 2030 (2004) White paper -dokumentin tukena julkaistiin myös raideliikenteen White Paper The future for rail liikenteen hinnoittelutyöryhmän loppuraportti London Cross Rail -selonteko raportti kuinka eri menettelyillä voidaan vähentää liikennettä. Myös satamista aiotaan julkaista White Paper. Uusin White Paper lienee seurausta siitä, että edellinen politiikka koki takaiskuja, eikä selvästikään ollut onnistumassa kaikissa tavoitteissaan. Edellinen politiikka asetti paljon kunnianhimoisia numeerisia tavoitteita, uudempi sen sijaan puhuu lähinnä päämääristä. Uudessa White Paper -dokumentissa painotetaan tiedon tuottamista matkustajien valintojen tueksi sekä paikallisille päättäjille ja liikenteen tuottajille, sekä kannustamista kohti lisääntyvää joukkoliikenteen käyttöä. Uusi White Paper painottaa myös enemmän alueellisten viranomaisten toimia. Tämä voi olla merkki kasvaneesta vastuun hajauttamistavoitteesta, mutta joidenkin arvioiden mukaan myös vaikeiden ja epämukavien päätösten teon siirtämisestä aluetasolle. Vaikka painotusta onkin siirretty paikallisiin toimenpideohjelmiin, valtio pitää silti tarkkaa kontrollia kustannuksista. Muun muassa valtio on peruuttanut kolme paikallista pikaraitiotiehanketta. Investointisuunnitelma 9 Kansallinen strategia määrittelee päätavoitteet ja kansallinen investointisuunnitelma valtion rahoituksen ja sen kohdentamisen. Vuoden 1998 White Paper -dokumentista seurannut investointisuunnitelma on Transport Ten Year Plan 2000, multimodaalinen pitkän tähtäimen investointisuunnitelma. Edelliseen kymmenvuotiskauteen verrattuna (54 miljardia puntaa) liikenneinvestointeja on kasvatettu melkein 75 prosenttia. Strategiana on taistella ruuhkia ja saasteita vastaan parantamalla kaikkia kulkumuotoja raideliikennettä ja tieliikennettä, julkista ja yksityistä tavoilla, jotka lisäävät valinnanmahdollisuuksia. Investointien tarkoitus on tuottaa vaurautta (prosperity) ja parantaa ympäristöä. Strategia edellyttää uutta lähestymistapaa: - integroitu liikenne; katsotaan järjestelmää kokonaisuutena, ongelmaratkaisuja arvioimalla kaikki vaihtoehdot - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta (public private partnership); hallitus ja yksityinen sektori työskentelevät yhdessä investointien kasvattamiseksi - uudet projektit: liikenneverkon modernisointi siten, että siitä tulee parempi, turvallisempi, puhtaampi ja nopeampi. Investointisuunnitelman yksittäiset projektit ja ohjelmat toteutuvat eri sektorien viranomaisten päätöksillä sekä alueellisten strategioiden ja suunnitelmien seurauksena. Investointisuunnitelman mukaan rautateiden kehittämiseen käytetään 60 miljardia puntaa. Ruuhkia vähennetään vuoteen 2010 men- 9 Transport Ten Year Plan 2000.

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen suunnitelmien eurooppalainen konsepti Planning for People

Kestävän liikkumisen suunnitelmien eurooppalainen konsepti Planning for People Kestävän liikkumisen suunnitelmien eurooppalainen konsepti Planning for People Uusia välineitä kestävän liikkumisen suunnitteluun-seminaari Helsinki, 18. syyskuuta 2012 Maija Rusanen Itämeren kaupunkien

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija 2 Mobility Management in the Nordic Countries MOPPI TemaNord 2005:539 Rahoitus:

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN TIELIIKENTEEN YHTEISTYÖPÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten,

Lisätiedot

Rural Transport Solutions

Rural Transport Solutions Rural Transport Solutions Maaseutu- ja rannikkoalueiden joukkoliikennepalveluja kehittämässä Hankeinfoa Hankkeen kesto 10/2009 08/2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeen kansainvälisen yhteistyön

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot