Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma"

Transkriptio

1 Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma Minna Kähtävä-Marttinen 2011

2 Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma SISÄLLYS Johdanto 2 1. Sijainti ja saavutettavuus 3 2. Tausta 4 3. Matkailu Matkailun määritelmiä Matkailun trendit Matkailu Vuoksen lähialueilla Luontomatkalle Suomeen Kulttuurimatkalle Suomeen Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun kenttä Luonto- ja kulttuurimatkailukohteen vetovoimatekijät Luonto- ja kulttuurimatkailun nähtävyydet ja käyntikohteet Keskeisiä Vuoksen alueen matkailun toimijoita ja alueen 17 luontoon sekä kulttuuriin liittyviä matkailutuotteita 4.4 Luontoon liittyvät matkailutuotteet ja niiden saatavuus Kulttuurimatkailukohteet tai nähtävyydet ja niiden saatavuus Myyntituotteet, matkamuistot Tapahtumat luonto- ja kulttuurimatkailun kentässä Huomioita Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailusta Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun SWOT Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun visio Kehittämishaasteet Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen painopisteet Matkailullisen kehittämisen toimenpideohjelma Infrastruktuurin kehittämisen toimenpideohjelma Muu kehittäminen 40 Lähteet 42 Liitteet: Vuoksen hyödyntämisen esiselvitys 2010 Kansien kuvat: Imatran kaupunginmuseon postikorttikokoelmat. 1

3 Johdanto Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelman tavoitteena on selvittää Vuoksen omaleimainen kulttuurihistoria- ja luontoresursseihin perustuva profiili, luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistarpeet sekä esittää kehittämistoimenpiteet Vuoksen alueen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämiseksi. Selvityksessä painotetaan kansainvälistä näkökulmaa, sillä ulkomaalaisten matkailijoiden määrä tulee lisääntymään Vuoksen alueella Rauha-Ukonniemi -alueen matkailun suurinvestointien myötä. Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen tulee nähdä osana Rauha- Ukonniemi -alueen matkailullista kokonaisuutta. Suunnitelma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelmassa tarkastellaan Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kenttää sekä siitä nousevia kehittämistarpeita kehittämisehdotuksineen. Suunnitelman liitteessä, Vuoksen hyödyntämisen esiselvitys, käydään tarkemmin läpi Vuoksen matkailulliseen kehittämiseen liittyvät taustat ja kehittämisen raamit. Selvityksessä ei käsitellä tapahtumamatkailun kehittämistä, sillä se on kulttuurimatkailussa oma selkeä osa-alueensa, jota on työstetty alueella pitkään. Selvityksessä ei myöskään käsitellä Vuoksen maisemaa ja sen kehittämistä, josta on tehty useita suunnittelutöitä, joista tuorein on Vuoksen varren maisema - tarkastelu ja kehittämissuunnitelma Imatralla (Reeta Pellinen 2010). Kulttuurimatkailun näkökulma on tässä selvityksessä rajattu käsittämään pääsääntöisesti kulttuurihistoriaan ja kiinteään kulttuuriperintöön liittyvät resurssit ja aihepiirit. Vuoksen alueella tarkoitetaan väljästi Vuoksen ranta-alueita Imatran kaupungin alueella. Mukana on myös joitakin muita kohteita, jotka ovat luonto- ja kulttuurimatkailun kannalta merkittäviä. Selvitys on valmistunut Vuoksen yleissuunnitelmahankkeen tuloksena. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Imatran kaupunki. Hankkeen ohjausryhmässä ja työryhmässä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Ohjausryhmä: Pertti Lintunen Imatran kaupunginjohtaja (pj.) Markku Ketolainen maankäyttöpäällikkö, Tornator Oy Kirsi Keskitalo Neitsytniemen kartanoemäntä Miikka Kurri amanuenssi, Etelä-Karjalan museo Lauri Lihavainen kaupungininsinööri, Imatran kaupunki Anni Peltola projektipäällikkö, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Heikki Puuska projektipäällikkö, Fortum Power and Heat Oy Kimmo Saarinen puheenjohtaja, Imatran seudun luonnonsuojelu yhdistys Sirpa Suur-Hamari ympäristöjohtaja, Imatran seudun ympäristötoimi Jussi Virsunen toimialajohtaja, Imatran kaupunki Pekka Vähänäkki hydrobiologi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Minna Kähtävä-Marttinen projektipäällikkö (siht.), Imatran kaupunki 2

4 Imatran kaupungin työryhmä: Minna Kähtävä-Marttinen projektipäällikkö Sari Melto kaupunkisuunniteluyksikön sihteeri Tomi Menna ympäristöteknikko Sirkku Sarlomo kaupunkisuunnitteluyksikön päällikkö Anna-Maija Wikström ympäsristönsuojelupäällikkö Vuokko Jääskeläinen vt. kaavoituspäällikkö (kutsuttu asiantuntija) Ilmo Pesonen vastaava puutarhuri (kutsuttu asiantuntija) Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa suoritettiin kyselyn imatralaisille ja muille Vuoksen käyttäjille Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisestä Kysely oli saatavilla kaupungin www-sivuilla, kaupunginkirjastoissa, terveyskeskuksissa ja Honkaharjun sairaalassa sekä kaupungintalolla. Alueen luonto- ja kulttuurimatkailuun liittyville yrittäjille postitettiin kysely samasta aihepiiristä marrasjoulukuussa Yleisölle hanketta ja sen selvityksiä esiteltiin yleisötilaisuudessa Suunnitelman keskeiset kehittämisen sisällöt on käyty läpi matkailuun liittyvien sidosryhmien edustajien kanssa ja Kommentoijina toimivat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:stä yritysasiantuntija Anni Peltola ja projektipäällikkö Tuula Röysky-Terävä, Saimaan ammattikorkeakoulusta matkailun koulutusohjelman yliopettaja Mika Tonder, Humanistisesta ammattikorkeakoulu Humak Voimasta aluekoordinaattori Juha Iso-Aho ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä asiamies Hanna Ollikainen. Imatran alueen yrittäjille Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelman sisällöt esiteltiin Sijainti ja saavutettavuus Vuoksi sijaitsee Imatran kaupungin alueella, Etelä-Karjalassa Euroopan unionin itärajalla. Vuoksi kulkee Imatran kaupungin halki matkallaan Saimaasta Laatokkaan. Vuoksen kokonaispituus on noin 140 km, josta Suomen puolella Vuoksea on noin 13 km. Imatran taajamakeskuksista kaksi, Tainionkoski-Mansikkalan alue ja Imatrankoski sijaitsevat Vuoksen äärellä. Rantoja on osin myös teollisuuden käytössä. Vuoksen rannat lähempänä valtakunnan rajaa ovat maaseudun viljelymaisemaa. Vuoksi on helposti saavutettavissa kaupunkitaajamien alueella. Se muodostaa olennaisen luonto- ja maisemaelementin Imatran kaupungin keskelle. Vuoksi maisemineen nivoo yhteen alueen moniulotteisen luontoon ja kulttuuriin liittyvän historian. Imatra on tavoitettavissa valtatie kuutta pitkin, rautateitse ja vesitse. Lähin matkustajalentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Imatralla sijaitsee kansainvälinen rajanylityspaikka, jonka kautta kulkevat sekä henkilöliikenne että rahtiliikenne, joka kulkee myös rautateitse Venäjän suuntaan. Imatralta Helsinkiin on matkaa noin 250 km ja Pietariin noin 200 km. 3

5 2. Tausta Vuoksi ja Vuoksen vesistö Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin vesistö, jonka latva-alueet sijaitsevat Kainuussa ja Venäjän Karjalassa. Vuoksen vesistöalueen pinta-ala on yli neliökilometriä. Vuoksen vesistön järviä ovat muun muassa Suur-Saimaan alue, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä sekä Kallavesi ja Pielinen. Vuoksen vesistö laskee laskujokensa Vuoksen kautta Saimaasta Laatokkaan. Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki. Vuoksi syntyi noin 5700 vuotta sitten. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen kallisti Saimaan allasta kaakkoon, jolloin tulviva Saimaa mursi uuden lasku-uoman aikoinaan jäätikön eteen muodostuneen Salpausselän harjun läpi. Vuoksi kuohui leveänä ja matalana koskena muodostaen erillisiä uomia. Virtaava vesi yhdessä pyörteissä pyörivien kivenkappaleiden kanssa uursi uomien kallioihin hiidenkirnuja. Vuoksen uomat muuttuivat ajan mittaan, mutta vakiintuivat vähitellen nykyiselleen. Vuoksi yhdistää Suomen kalaisimman järven, Saimaan, kalalajeiltaan vieläkin runsaampaan Laatokkaan. Ajan mittaan Vuokseen on vakiintunut paikallinen kalakanta, jota ovat täydentäneet Saimaasta tai Laatokalta tulleet vaelluskalat, kuten järvilohi, taimen, ankerias, vaellussiika ja nahkiainen. Imatran koski esti kuitenkin tehokkaasti Laatokan vaelluskalojen pääsyn Saimaaseen, mutta Saimaasta saattoi aika ajoin valua Imatrankosken kurimuksen kautta kaloja myös kosken alapuolelle. Osa lohikannasta asusti ympärivuotisesti Ylä-Vuoksen alueella seuraillen Vuokseen laskeutuvia muikkuparvia. Vuoksesta aikojen saatossa tavattuja kaloja Laatokan ja Saimaan lohien sekä taimenen ohella ovat purotaimen eli forelli, nieriä, kuore, harjus, muikku, siika, törö, mutu, särki, sorva, seipi, säyne, lahna, pasuri, sulkava, salakka, toutain, kivennuoliainen, rantaneula, hauki, kolmipiikki, kymmenpiikki, kivisimppu, ahven, made, kuha, kiiski ja vimpa. Vuoksen kulttuurihistoriaa Imatrankoski saatiin sijoitettua kartalle luotettavasti 1640-luvulla ja ensimmäinen tieteellinen kuvaus siitä julkaistiin vuonna Koski alkoi kiinnostaa vähitellen myös matkailijoita. Suomen matkailun katsotaankin alkaneen Imatrankoskelta vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili koskella. Imatrankoskesta muodostui kansainvälinen nähtävyys ja matkailuteollisuutta kehittyi kosken ympärille, esimerkiksi Rauhan kylpylä ja useita muita hotelleja syntyi alueelle matkailijoiden vetovoiman houkuttamana. Imatralle matkattiin etenkin Pietarista tai sen kautta. Matkailun kuluttamaan kosken ympäristöön perustettiin vuonna 1842 Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue tsaari Nikoilai I :sen julistuksella. Kalaisa Vuoksi koskineen oli huomattu myös kalastajien parissa, ja kalastuksesta ja lohensoudusta muodostui imatralaisille talonpojille tuottoisa elinkeino. Koskivoiman talteenottoteknologian parannuttua Vuoksen koskien voima alkoi kiehtoa myös teollisuuspiirejä. Ensoon syntyi Vuoksen ensimmäinen Vuoksen voimaa käyttä- 4

6 vä teollisuuslaitos jo vuonna Vuokselle nousivat myös Imatran ja Tainionkosken voimalat 1920-luvulla, Jääskeen Rouhialan voimala luvulla ja Ensoon Enso- Vallinkosken voimala 1940-luvulla. Toiseen maailmansotaan mennessä Vuoksenlaaksosta oli muodostunut merkittävä teollisuuskeskittymä. Matkailusta oli siirrytty teollisuuteen. Toisen maailmansodan myötä rautaesirippu, Suomen ja Neuvostoliiton raja siirtyi Vuokselle Imatran tuntumaan. Ensosta Svetogorskiksi muuttunut kaupunki alkoi kehittää paperiteollisuuttaan ja raja Imatran kohdalla raottui rakentamisliikenteelle vuonna Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla itäraja alkoi avautua matkailulle: ensimmäisinä vanhoja kotipaikkojaan katsomaan virtasivat karjalan evakot, ja toisaalta venäläisiä matkailijoita alkoi saapua Suomeen vähitellen yhä enemmän ostosten ja vapaa-ajan vieton merkeissä. Pelkolan raja-aseman muuttuminen kansainväliseksi rajan ylityspaikaksi vuonna 2002 aloitti uuden luvun Imatran alueen matkailun historiassa matkailjamäärien nopean kasvun myötä. 3. Matkailu Suomeen suuntautuvassa matkailussa luonto on edelleen keskeinen vetovoimatekijä. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin tunnettu kulttuurimatkailun kohdemaana. Luonto- ja kulttuurimatkailun suosion kasvu on lisääntyvä trendi, jolle haetaan kasvua etenkin ulkomailta. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kulttuurimatkailun linjauksissa Suomen vahvuuksina nähdään modernin ja luonnon sujuva vastakohtaisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia, suomalainen elämäntapa ja luovuus. Määrällisesti valtakunnalliset matkailun yöpymistilastot (MEK, majoitustilastot vuodelta 2011) kertovat matkailun hienoisesta kasvusta vuonna 2011 verrattuna hiljaisempaan vuoteen Etenkin ulkomaalaisten matkailijoiden kokonaismäärä kasvoi 20% verrattaessa huhtikuun 2011 tilastoa huhtikuun 2010 tilastoon. Ulkomaalaisista yöpyjistä venäläisten määrä oli suurin, seuraavina olivat ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset. Rajahaastattelututkimuksessa (MEK) kokonaismatkustajamäärä kasvoi vuonna 2010 noin 9 % verrattuna vuoteen 2009 ja matkustajamääriltään suurimmat maat olivat Venäjä, Ruotsi ja Viro. Venäjältä tuli Suomeen yli 40% kokonaismatkustajamäärästä. Yleisimmin matkustettiin vapaa-ajan matkalla. Ulkomaalaiset matkailijat toivat Suomeen vuoden 2010 aikana yhteensä yli 2 miljardia euroa, 460 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Venäläiset matkailijat ovat suurin Imatran ja Etelä-Karjalan ulkomaalainen matkailijaryhmä. Imatran alueella matkailun tilastot kertovat matkailun erityisestä nousujohteisuudesta: rajanylitysten määrän ja Tax-free -ostosten määrän kasvu on pitkään jatkunut trendi ja Suomen Tax-free -myynnissä Imatra pysyttelee kärkikolmikossa Helsingin ja Lappeenrannan perässä. Venäläisten yöpymiset kasvoivat Imatralla julkaistujen valtakunnallisten matkailutilastojen mukaan yli 57% verrattuna edelliseen vuoteen. 5

7 3.1. Matkailun määritelmiä Luontomatkailu ja luontomatkailijat Luontomatkailulla on useita määritelmiä. Laajimman määritelmän mukaan luontomatkailulla tarkoitetaan kaikkea luontoon tukeutuvaa matkailua. Hieman tarkemmin määriteltynä luontomatkailua on matkailu, jonka yhteydessä virkistytään luonnossa ja jossa matkailun vetovoima ja aktiviteetit perustuvat merkittäviltä osiltaan luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan (YM 2002). Luontomatkailussa luonnon virkistyskäyttö ja matkailu yhdistyvät. Luontomatkailu-termin sisällä voidaan nimetä erityyppisiä matkailun alalajeja, kuten esimerkiksi erämatkailu, ekomatkailu, seikkailu- ja extremematkailu ja eläinmatkailu. Luontomatkailijoita on tyypitelty sen mukaan, kuinka paljon ajastaan he käyttävät luonnossa. Primaarinen luontomatkailija viettää suurimman osan valveillaoloajastaan luonnossa, sekundaarinen luontomatkailija viettää vähäisen osan valveillaoloajastaan luonnossa osallistumalla esimerkiksi luontoretkeen. Sekundaarisen luontomatkailijan matkustusmotiivi on muu kuin luonnon kokeminen. Luonnossa liikkumista tai sen käyttöä voidaan tarkastella myös erityyppisten luontosuhteiden kautta. Luonto voidaan nähdä aistein koettavana havainto- ja elämysympäristönä, jossa esteettiset ja tunne-elämykset ovat tärkeitä. Luonto toimintaympäristönä tarjoaa mahdollisuuden hyödylliseen toimintaan, kuten marjastukseen, kalastukseen ja sienestykseen mutta myös omien rajojen etsimiseen, mittaamiseen ja niiden ylittämiseen. Luontoa liikkumisympäristönä on tarkasteltu myös suhteessa eri ikäpolviin. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Suomessa sodan ajan ikäpolvi viihtyy aidossa luonnonympäristössä ja harrastaa aktiivista hyötyliikuntaa, kuten kalastusta, sienestystä ja marjastusta. Sodanjälkeinen sukupolvi viihtyy aidossa luonnonympäristössä, rakentamalla muokatussa luonnonympäristössä ja osin täysin rakennetussa luonnonympäristössä näihin sopivien luontoaktiviteettien parissa. Nuorin, 1970-luvun jälkeen syntynyt ikäpolvi viihtyy parhaiten täysin rakennetussa luonnonympäristössä trendikkäiden elämystuotteiden parissa. On kuitenkin huomattava, että eri ikäryhmien alakulttuurit ja kestävän kehityksen matkailu muuttavat tätä kuvaa. Luontomatkailijoita voidaan tarkastella myös matkailupalvelujen tai aktiviteettien käytön näkökulmasta. Luontoaktiviteettejä käyttävissä matkailijoissa voidaan nähdä kolme asiakasryhmää: harrastajat, omatoimimatkaajat ja pakettimatka-asiakkaat. Harrastajat liikkuvat usein mahdollisimman halvalla, he käyttävät omia huippuvälineitään eivätkä juurikaan käytä matkailupalveluja. Omatoiminen asiakas yöpyy alueella ja liikkuu siellä omatoimisesti opastusmateriaalin avulla. Pakettimatka-asiakas ostaa paketin, johon kuuluvat palvelut esimerkiksi opastuksineen. Kulttuurimatkailu ja kulttuurimatkailijat Kulttuurimatkailun voi määritellä eri tavoin. Suomen matkailustrategiassa se kuvataan seuraavasti: 6

8 "Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketaloudellisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuutta tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki alueen aikaansaama ja historian muokkaama: historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyyli, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa" (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 21/2006) Kulttuurimatkailu voidaan ajatella olevan myös matkustamista arjen rutiinien ulkopuolisella ajalla matkakohteen kulttuurisen vetovoiman vuoksi. Kulttuurimatkailun erilaisia lajityyppejä ovat esimerkiksi kaupunkimatkailu, kulttuurinen teemamatkailu, tapahtumamatkailu, opintomatkailu ja historiamatkailu. Kulttuurimatkailun matkailijatyypit voidaan määrittää yleisellä tasolla kulttuurisesti motivoituneihin matkailijoihin, kulttuurisesti innostuneisiin matkailijoihin ja kulttuurista kiinnostuneisiin matkailijoihin. Kulttuurisesti motivoituneet ja siitä innostuneet matkailijat matkustavat kulttuurin vuoksi, mutta suurimman ryhmän, kulttuurista kiinnostuneiden matkailijoiden matkustuksen ensisijainen syy on muu kuin kulttuuri. He hyödyntävät silti matkakohteessa sen kulttuuritarjontaa, mutta heidän kulttuurin kulutuksensa on satunnaista ja suunnittelematonta. Kestävä matkailu Kestävä matkailu on ympäristövastuullista, huomioi paikallisyhteisön ja parantaa sen taloudellista ja sosiaalista elämää vahingoittamatta sen sosiaalista rakennetta tai luonnon- ja kulttuuriperintöä. Kestävä taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kehitys matkailussa nähdään yhä tärkeämpänä. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös matkailussa ja sen kehittämisessä. Kestävä matkailu on " prosessi, joka johtaa matkailuyrittämisen suuntaamiseen siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit toimivat, luonnon- ja kulttuuriperintö säilyvät, paikallisyhteisö hyötyy ja matkailijat viihtyvät" Kestävä luontomatkailu (Kestävä kehitys, Metsähallitus.fi) Metsähallitus on luonut luonnonsuojelualueille kestävään luontomatkailuun yhdeksän periaatetta, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muuhun luontomatkailuun: 1. Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua 2. Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän 3. Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat 7

9 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen 8. Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä (Kestävän luontomatkailun periaatteet, Metsähallitus.fi) Maailmalla on useita kansainvälisiä, kestävää matkailua edistäviä järjestöjä. The International Ecotourism Society (TIES) perustettiin vuonna Organisaatioon kuuluu luonnonsuojelun ja matkailun asiantuntijatahoja maailmanlaajuisesti. Se on määrittänyt luonto- ja ekoturismin keskeisimmät tavoitteet seuraavasti: Luontomatkailussa pyritään säilyttämään paikallisia ympäristö- ja kulttuuriarvoja. Luonnon monimuotoisuus ja matkailukohteen omaperäisyys ovat luontomatkailun voimatekijöitä. Luontomatkailu edistää aktiivisesti luonnonsuojelua ja vaalii kulttuuriarvoja. Luontomatkailu suosii paikallista taloutta mahdollisimman paljon. Luontomatkailussa otetaan huomioon paikalliset asukkaat ja arvostetaan heitä. Luontomatkailu on pienimuotoista ja tapahtuu pienissä ryhmissä, aina luontoa ja kulttuuriarvoja huomioiden. Luontomatkailu mahdollistaa luonto- ja kulttuurielämyksiä, jotka ovat vaikeita tai mahdottomia järjestää omin päin. Luontomatkailu on alansa kärkeä ympäristöasioissa. Se myös näyttää suuntaa ja innostaa muita matkailualan toimijoita ympäristön huomioonottamiseen. Luontomatkailu antaa kävijöille mahdollisuuden tutustua luonto-, kulttuuri- ja ympäristökysymyksiin. Luontomatkailu on myös matkanjärjestäjän tai heidän edustajansa ja matkailijan henkilökohtainen tapaaminen. Luontomatkailussa on kyse luontoelämyksistä, jotka ovat myös usein vahvasti kulttuurisidonnaisia. Luontomatkailua markkinoidaan vastuullisesti, jotta asiakkaan odotukset olisivat realistisia. Luontomatkailu asettaa vaatimuksia sekä matkanjärjestäjille että matkailijoille. (Luontomatkailu, Metsähallitus.fi) Kestävä kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailussa kestävän kehityksen toteuttaminen tarkoittaa seuraavien periaatteiden huomioon ottamista matkailua toteutettaessa ja kehitettäessä: 1. Matkailu on kulttuurivaihtoa, jonka avulla niin matkailijat kuin paikallisetkin asukkaatkin voivat kokea ja ymmärtää kohdetta ja sen kulttuuria, ja pääsevät vuorovaikutukseen toistensa kanssa. 2. Kulttuurikohteessa tapahtuvan matkailun on mahdollistettava kestävä kehitys. Kulttuurimaisemia tulisi käyttää ja kehittää kohteen ehdoilla niin, että rakennusten ohella kasvillisuus, eläimistö ja ihmisen toiminta tukisivat perinteistä kulttuuria ja elinkeinonharjoitusta ja pai- 8

10 kallisen väestön elämänmuotoa. Näin voidaan syvällisemmin perehtyä niiden kulttuurimuotoihin ja tukea perinteistä kulttuuria. 3. Matkailijan on voitava kokea matka kulttuurikohteeseen tyydyttävänä ja nautittavana. 4. Paikallisilla asukkailla on oltava ensisijainen asema kehitettäessä matkailua. Päätöksenteossa on otettava huomioon museo- ja ympäristöviranomaisten asiantuntemus. 5. Taloudellisen hyödyn kulttuurimatkailusta on koiduttava ensisijaisesti paikallisille asukkaille ja yhteisöille. 6. Kulttuurimatkailun on perustuttava kohteen omiin erityispiirteisiin ja olemukseen. (Kansainvälinen kulttuurimatkailun julistus, ICOMOS 1999, Kulttuurimatkailu ja kestävä kehitys, OPM 2003:26) 3.2. Matkailun trendit Matkailun eri muotoja, kehitystä ja tulevaisuuden suuntauksia tutkitaan ja pyritään ennakoimaan eri puolilla maailmaa. European Travel Comission on määritellyt matkailun trendit Euroopassa vuonna 2005 ja siitä eteenpäin. Tärkeimpiä niistä ovat: Ikääntyminen: ikääntyvien matkailijoiden määrä kasvaa Terveystietoisuus lisääntyy, terveysmatkojen määrä kasvaa Koulutus ja valveutuneisuus lisääntyy: etsitään erityistuotteita, matkan sisältö on tärkeä Lyhytlomien suosio kasvaa Matkustuskokemus lisääntyy haetaan uusia tuotteita ja kokemuksia ja osataan arvioida kriittisesti matkan sisältöä Elämäntyyli muuttuu - etsitään autenttisuutta ja elämän perusasioita Informaatioteknologian merkitys matkakohteen etsimisessä ja varaamisessa sekä muuhun matkustamiseen liittyvässä kasvaa Kuljetus ja kulkuyhteydet parantuvat Kestävä kehitys vaatimus ympäristöystävällisyydestä kasvaa Turvallisuushakuisuus matkustamisessa kasvaa (terrorismi, luonnonkatastrofit, sodat) Kulttuuri: kulttuuriturismi Eurooppaan kasvaa johtuen koulutustason ja varallisuuden noususta esimerkiksi Keski-ja Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Kulttuurimatkailun motivaatiot liittyvät kulttuuriin yleisellä tasolla ja tarve yhdistää kulttuuri, vapaa-aika- ja viihde matkailutuotteissa lisääntyvät. (Tourism Trends for Europe to the year 2005 and Beyond, Tourism Trends for Europe 2006). 9

11 European Tourism Trends and Prospects -selvityksen mukaan talouden taantuma on vaikuttanut matkailuun niin, että matkoja tehdään runsaammin lähialueille. Selvitys ennakoi matkailun vähittäistä kasvua talouden taantuman jälkeen. Matkailun avaintrendejä on hahmotettu myös seuraavasti (Page 2009): Turvallisuus: matkailija on huolissaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan ja vaatii matkustamiselta varmuutta. Turvallisuus nähdään matkailuvalttina kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Lisääntyvä ja pirstaloituva vapaa-aika: ikääntyminen, sinkkutalouksien lisääntyminen ja toisaalta perhemuotojen monimuotoistuminen sekä työelämän vaatimusten kasvu pirstaloivat vapaa-aikaa. Matkailijat ovat laatutietoisia ja palveluilta odotetaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaista välittämistä ja joustavuutta. Ratkaisevana/lopullisena matkan valintaperusteena on matkailukohteen aitous ja autenttisuus, toisaalta kohteen muodikkuus. Kestävä kehitys: matkailijat ovat yhteiskunta- ja ympäristötietoisempia ja vaativat, että matkailua on kaikilla toimialoilla kehitettävä ja toteutettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Internet: sähköinen asioinnin merkitys kasvaa tuote tulee olla saatavilla joustavasti sähköisen median kautta koko kuluttamisprosessin aikana. Markkinoinnin ja kaupankäynnin painopiste siirtyy sähköisiin sovelluksiin: sosiaaliseen mediaan, e-markkinointiin ja online-varauksiin. Matkailukohteiden ja yritysten menestyminen riippuu näistä toiminnoista ja niiden jatkuvasta kehittämisestä. Suomen matkailustrategian 2020 päivitys tuo esiin seuraavia seikkoja: Ympäristötietoisuus kasvaa, ympäristötietoisuus ja maisemalliset arvot on otettava huomioon kaikkien elinkeinojen toiminnassa Asiakasryhmät pirstaloituvat. Ikääntyvät, eri sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryhmät vaativat erilaisia palveluja. Asiakkaita ei voida enää käsitellä yhtenä markkinana, vaan matkailun kehittämistä tulee tehdä eri asiakassegmenteistä lähtien käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti Sekä internetin että sosiaalisen median merkitys kasvaa matkailupalveluiden myynnissä, vertailussa ja ostamisessa 3.3. Matkailu Vuoksen lähialueilla Imatran ja Vuoksen välittömään läheisyyteen, Saimaan rannalle, Lappeenrannan Rauhaan ja Imatran Ukonniemen alueelle on kasvamassa pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä. Rauha-Tiuru -alueelle on rakenteilla Holiday Club Saimaa Gardensin kylpylä- ja vapaa-ajanviettoalue, jolle on suunnitteilla noin 8000 uutta vuodepaikkaa. Wellness- ja muiden palveluiden ohella kohteessa panostetaan myös luonto- ja kulttuurimatkailupalveluihin: alueen 4000 katsojan monitoimiareena palvelee kulttuuri- ja viihdetapahtumien, kuten konserttien näyttämönä ja kylpyläpuistoon suunnitellaan järjestettäväksi 10

12 festivaaleja, konsertteja ja toritapahtumia. Kulttuurimatkailun kehittämiseen liittyy myös alueen Culture Garden -hanke, joka luo kohteelle taiteellisen konseptin. Kohteen lähiympäristöön tehdään ulkoilu- ja virkistysreittejä, jotka liitetään osaksi Ukonniemen reitistöä. Kohde tarjoaa erilaisia elämysaktiviteetteja ohjelmapalveluyrittäjien kautta. Alue rakentuu historiallisen, Imatra-matkailuun liittyvän Rauhan kylpylän alueelle. Kohteeseen tulee myös työ- ja myyntitiloja käsityöläisille ja taiteilijoille. Alueelle rakentuu myös teemapuisto lapsille. Matkailun kohderyhmät ovat perheet ja yritykset. Kansainvälisillä markkinoilla kohdemaita Venäjän lisäksi ovat Baltian maat, Saksa, Benelux-maat ja Iso-Britannia. Imatran Ukonniemen alueelle on rakenteilla monipuolinen Vapaa-aikakeskus, jonka keskeinen toimija on Imatran Kylpylä. Vapaa-aikakeskuksen lähiajan kehittämissuunnitelmissa monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ohella luonto- ja kulttuurimatkailua edistetään seuraavasti: Saimaan rantavyöhyke Vuoksenniskalle ja Saimaan ulkosaariin (Malonsaari, Mikonsaari, Haapasaari ja Ruokolahden Oritsaari) varataan luontomatkailun ja virkistyksen tarpeisiin. Alueelle kehitetään parhaillaan luontopolkureitistöä, joka kulkee osin saarissa ja Saimaan rantavyöhykkeellä. Viheralueyhteyden Kylpylältä saariin tulee olla yhtenäinen ja vetovoimainen koko matkaltaan. Alueen imagoa parannetaan tavoitteena Imatra, iloinen vapaa-ajan kaupunki. Imagoon halutaan tulevaisuudessa liittää myös puhdas luonto, puhtaat vedet ja luonnon hiljaisuuden kokemisen mahdollisuus niin saaristossa kuin Saimaalla. Palveluiden kehittämiseksi ja laajentamiseksi luodaan toimijoiden verkosto ohjelmapalveluyrityksistä, harrastajaseuroista, tapahtuman järjestäjistä ja kaupungin toimialaosaajista. Myös alueen palvelujen tasoa (reitit, tukikohdat, uimarannat, satama) kehitetään. Matkailun kohderyhmät ovat kotimaiset ja ulkomaalaiset matkailijat ja ulkomaalaisista matkailijoista etenkin venäläiset, lähialueen päiväkävijät, sotaveteraanit, yritys- ja tykyryhmät, kuntoutusryhmät, perhematkailijat, caravaanarit, golfaajat, erityislajien harrastajat ja ryhmämatkailijat. Lappeenrannan Rauhaa, Imatran kylpylää ja vapaa-aikakeskusta tullaan markkinoimaan yhdessä GoSaimaa.com -nimikkeen alla. Markkinoinnin kohderyhmät ovat Helsingin talousalue ja 300 kilometrin säde matkailukeskittymän ympärillä, tuotteiden mukaiset kohderyhmät, ulkomailta Pietarin alue ja Baltia sekä Keski-Eurooppa. Alueen kilpailutekijät ovat Saimaa, golf, kylpylät, kansainvälisyys, kaupungit ja alueen uutuusarvo. Kärkituotteina nähdään Saimaa-elämys, johon kuuluvat ohjelma- ja kokouspalvelut, risteilyt, ostospaikat, monenlainen muu tarjonta, kylpylät, golfkentät ja tapahtumat. Imatran osuutena nähdään Valtionhotelli ja kylpylä, tapahtumat ja kulttuuri, ostokset, golf ja kokouspalvelut. Koko aluetta markkinoidaan tyylikkäänä, mutkattomana ja vahvasti visuaalisena kansainvälisenä loma- ja kokouskohteena, jonka arvot ovat yhteispeli, aitous, rohkeus ja karjalaisuus. Markkinoinnin motto on "Saimaa on suuria suomalaisia elämyksiä". Myös muualle Etelä-Karjalaan, kuten Lappeenrannan Huhtiniemeen, on suunnitteilla matkailun uusia investointeja. Pienempien kuntien matkailuvalmiuksia kartoitetaan, ja niissä todetaan alueiden palvelevan omaleimaisina päiväkohteina ohikulkumatkailijoita tai suurissa Etelä-Karjalan matkailukeskuksissa yöpyviä päiväkävijämatkailijoita (Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen 2009, Ruokolahden matkailuvalmiuksien kehittäminen 2010.). 11

13 Etelä-Karjalan matkailustrategiassa matkailun kehittämisen kärjiksi on nimetty Saimaa-brandi, vesistömatkailu, luontoelämykset, Venäjä, raja ja karjalainen kulttuuri. Myös Etelä-Karjalan elinkeinostrategia, kulttuuristrategia, maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma linjaavat Etelä-Karjalan matkailun suuntaviivoja ja kasvun tavoitteita (ks. LIITE, esiselvitys). Etelä-Karjalan matkailustrategiassa matkailun kohderyhmiä ovat venäläiset matkailijat, kulttuuri- ja tapahtumamatkailijat, risteilijät ja muut vesillä liikkuvat matkailijat sekä Wellness-matkailijat: kylpylät, liikunta, luonto, kulttuuri Luontomatkalle Suomeen Tuoreissa Suomeen suuntautuvissa luonto- ja kulttuurimatkailua luotaavissa tutkimuksissa on kartoitettu kansainvälisten matkailijoiden odotuksia, toiveita ja matkakohteen valintaan vaikuttavia seikkoja. Kansainvälisessä luontomatkailututkimuksessa (MEK A: ) kartoitettiin Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä asuvien henkilöiden toiveita ja luontomatkailukäyttäytymistä kalastuksen, vaelluksen, melonnan, pyöräilyn ja eläinten ja lintujen tarkkailun teemojen pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin esimerkiksi sitä, minkälainen matka on suosituin, minkälaisissa kokoonpanoissa mitäkin luontomatkailupalvelua käytetään, miten paljon aikaa lomalla käytetään luontomatkailuun ja miltä tutkitut harrastekokonaisuudet näyttävät tutkimuksen valossa. Tutkimuksen mukaan luontomatkailun tyypeistä suosituimmat ovat joko valmiiseen ohjelmaan perustuvat omatoimimatkat tai täysin omatoimiset matkat, joiden osuus oli yhteensä 62% (Taulukko 1). Erityisesti kalastusta harrastavat sekä venäläiset matkailijat pitivät valmiiseen ohjelmaan perustuvia omatoimimatkoja parhaina. Harrasteisiin liittyviä palveluita hyödynnettiin eri kokoonpanoissa ystävien tai perheen kanssa: kalastusta, melontaa harrastetaan eniten ystävien kesken, eläinten ja lintujen tarkkailua ja vaellusta eniten puolison kanssa. Aikaa luontomatkailuaktiviteetteihin lomalla käytettiin tavallisimmin 2-3 päivää (36% vastaajista), 4-7 päivää (22% vastaajista) tai muutamia tunteja (17% vastaajista). Matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä kolme tärkeintä olivat matkailukohteen turvallisuus, matkailukohteen luonto ja sen hintataso. Melko paljon kohteen valintaan vaikuttivat myös aktiviteettien laatu, mahdollisuudet omatoimiseen toimintaan ja sopiva ilmasto. Venäläisten matkailijoiden parissa kestävän kehityksen ja vihreiden arvojen merkitys nousi muita kansallisuuksia suuremmaksi. Pyöräilyssä suosituimmat pyöräilymuodot olivat retkipyöräily ja maastopyöräily. Pyöräily kiinnostaa erityisesti hollantilaisia (63%) ja venäläisiä (62%). Yli puolet vastaajista toivoi valmiita retkipaketteja, jotka sisältävät erityisesti majoituksen ja aamiaisen. Vaelluksessa vastaajia kiinnosti eniten patikointi (kevyempi päiväretkeily) ja kävely ja eläinten ja lintujen tarkkailussa kiinnostavinta on luonto- ja maisemakuvaus (vastaajat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat). Melonnassa kolme kiinnostavinta muotoa olivat jokimelonta, retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin sekä järvimelonta. 12

14 Kalastuksessa suosituinta on kesäkalastus (76% vastaajista) ja mieleisintä oli kalastaa järvellä tai joella. Venäläiset ovat kiinnostuneimpia kesäkalastuksesta (87%), samoin kun onginnasta (64%) ja jokikalastuksesta (55%). Järvikalastuksesta kiinnostuneimpia ovat saksalaiset ja venäläiset. Kolmeksi tärkeimmäksi tekijäksi kalastuskohteessa nousivat saalisvarmuus, kalaruoan valmistuspaikat ja välineet sekä saaliskalojen säilytys ja käyttö. Kalastusta harrastavat vastaajat pitivät Suomea Euroopan tasolla ajateltuna parhaana kalastusmaana (kaavio). Multiaktiviteettiloma, joka yhdistäisi luontomatkailun eri elementtejä ja muita toimintoja kiinnosti eniten venäläisiä (95% vastaajista), ranskalaisia (86%) ja saksalaisia (70%). Venäläisiä vastaajia kiinnosti eniten loma, jossa yhdistyvät luontoaktiviteettien ohella kulttuurimatkailu, talviaktiviteetit sekä wellbeing- hyvinvointi- ja terveyslomat. MIELUISIN LUONTOMATKAN TYYPPI Taulukko 1. Mieluisin luontomatkan tyyppi. Kansainvälinen luontomatkailututkimus. MEK A: Kulttuurimatkalle Suomeen Suomen kulttuurimatkailun kansainvälinen tunnettuus on tutkimusten mukaan melko vähäistä ja jää tunnetumman luontomatkailun taakse. Tuoreimmat tutkimukset luotaavat Suomeen suuntautuvan kulttuurimatkailun vetovoimaa ja aihepiirejä seuraavasti: Ulkomaalaiset matkailijat suomalaisissa kulttuurikohteissa ja tapahtumissa - tutkimuksen mukaan ulkomaalaiset matkailijat pitivät matkakohteen valinnassa tärkeimpinä tekijöinä kulttuuriin, nähtävyyksiin, kaupunkielämään ja historiaan liittyviä tekijöitä. Luontoarvot ja matkakohteen toimivuus ja helppous koettiin myös merkittävinä. Matkalle lähdön motiivina oli usein myös päästä näkemään uutta ja erilaista. Suomalaisen taide- ja kulttuurielämän tunnetuin ilmiö oli design, josta Alvar Aalto oli nimenä tuttu. Kun kulttuurimatkailijat vertasivat Suomea muihin maihin tai alueisiin, esiin nousi erityisesti Suomen asema idän ja lännen välissä (MEK A: ). Kiinnostaako Suomi kulttuurimatkailukohteena-tutkimuksessa (MEK A: ) kartoitettiin Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä asuvien henkilöiden Suomen matkailua ja kulttuurikohteisiin- ja palveluihin kohdistuvaa käyttöä ja kiinnostusta. 13

15 Ahkerimmin suomalaista kulttuuria matkoillaan kertovat käyttävänsä venäläiset, ranskalaiset ja Ison-Britannian asukkaat. Kulttuurimatkailun osa-alueista Suomen matkalla kiinnostuneita kiinnostaa eniten tutkimuksen mukaan ruoka ja kosketukset suomalaiseen elämäntyyliin ja ihmisiin (Kaavio 2). Suomeen matkustamisesta kiinnostuneita ovat eniten alle 50-vuotiaat, joiden taloudessa on enemmän kuin kaksi jäsentä ja joiden tulot ovat suuremmasta päästä. Eri kansallisuuksista venäläiset vastaavat ylivoimaisesti todennäköisimmin matkustavansa Suomeen. Venäläiset ovat osallistuneet myös keskimääräistä enemmän ohjatuille kiertokävelyille- ja ajeluille ja vierailuihin historiallisissa museoissa. Lisäksi suomalainen keittiö ja maaseutu ovat kiinnostaneet heitä muita kansallisuuksia enemmän. KIINNOSTAVIMMAT KULTTUURIMATKAILUKOHTEET JA AKTIVITEETIT SUOMEEN SUUNTAU- TUVALLA MATKALLA Taulukko 2. Kiinnostavimmat kulttuurimatkailukohteet ja aktiviteetit Suomeen suuntautuvalla matkalla (%), n=2669.(kiinnostaako Suomi kulttuurimatkailukohteena, MEK A:167). 14

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää?

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? 17.5.2011 Taulun kartano Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija elää myös omaa elämäänsä ja peilaa

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä 17.11.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Imatran kylpylä Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010

KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 MEK A: 169 2010 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 2 (49) ISBN 978-952-5682-37-3 ISBN 978-952-5682-38-0 (PDF) ISSN 0355-6204 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010. osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010. osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän osaraportin tekemisen. 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustoittavat

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Unescon maailmanperintökohteiden mahdollisuudet matkailussa Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Kulttuurimatkailun visio Suomi on modernin

Lisätiedot

Kiinnostaako Suomi matkailumaana? - Poimintoja uusista tutkimuksista. 26.10.2010 Nina Vesterinen

Kiinnostaako Suomi matkailumaana? - Poimintoja uusista tutkimuksista. 26.10.2010 Nina Vesterinen Kiinnostaako Suomi matkailumaana? - Poimintoja uusista tutkimuksista 26.10.2010 Nina Vesterinen Suomi ulkomaalaisen silmin: Helsinki, Lappi, joulupukki Tunnetuimmat ja vahvimmat Suomimielikuvat Matkailijat

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kulttuuri matkailun näyttämönä

Kulttuuri matkailun näyttämönä Kuvateksti Arial Bold 10/10 Kulttuuri matkailun näyttämönä Himos 26.10.2010 Joillakin mailla on vahva näkyvä perinnekulttuuri, toisilla taas ei http://www.trudering-riem.de/isartaler/trachtenzug-2005.jpg

Lisätiedot

POHJOLAN MYLLY. Markkinointitoimisto 4.10.2012 1/21/2013 1

POHJOLAN MYLLY. Markkinointitoimisto 4.10.2012 1/21/2013 1 POHJOLAN MYLLY Markkinointitoimisto 4.10.2012 1/21/2013 1 POHJOLAN MYLLY Yli 30 markkinointiviestinnän ammattilaista Suomen johtava matkailu- ja yhteismarkkinoinnin asiantuntija Perustettu 2003 Mylly-yhtiöiden

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

TAVOITTEENA EDISTÄÄ SUOMALAISTA LIIKUNTA- JA URHEILUMATKAILUA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

TAVOITTEENA EDISTÄÄ SUOMALAISTA LIIKUNTA- JA URHEILUMATKAILUA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE TAVOITTEENA EDISTÄÄ SUOMALAISTA LIIKUNTA- JA URHEILUMATKAILUA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE 2014 markkinointimateriaali markkinapotentiaalitutkimuksen pohjalta 2015 Uusien tuotepalvelukokonaisuuksien testaaminen

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville

KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville Älä käytä lomaa edes-takas-suhailuun. Euro paikalliskaupassa jättää perille tuplasti enemmän. Paikallisvalinnat hyödyttävät

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot