Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma"

Transkriptio

1 Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma Minna Kähtävä-Marttinen 2011

2 Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma SISÄLLYS Johdanto 2 1. Sijainti ja saavutettavuus 3 2. Tausta 4 3. Matkailu Matkailun määritelmiä Matkailun trendit Matkailu Vuoksen lähialueilla Luontomatkalle Suomeen Kulttuurimatkalle Suomeen Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun kenttä Luonto- ja kulttuurimatkailukohteen vetovoimatekijät Luonto- ja kulttuurimatkailun nähtävyydet ja käyntikohteet Keskeisiä Vuoksen alueen matkailun toimijoita ja alueen 17 luontoon sekä kulttuuriin liittyviä matkailutuotteita 4.4 Luontoon liittyvät matkailutuotteet ja niiden saatavuus Kulttuurimatkailukohteet tai nähtävyydet ja niiden saatavuus Myyntituotteet, matkamuistot Tapahtumat luonto- ja kulttuurimatkailun kentässä Huomioita Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailusta Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun SWOT Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun visio Kehittämishaasteet Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen painopisteet Matkailullisen kehittämisen toimenpideohjelma Infrastruktuurin kehittämisen toimenpideohjelma Muu kehittäminen 40 Lähteet 42 Liitteet: Vuoksen hyödyntämisen esiselvitys 2010 Kansien kuvat: Imatran kaupunginmuseon postikorttikokoelmat. 1

3 Johdanto Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelman tavoitteena on selvittää Vuoksen omaleimainen kulttuurihistoria- ja luontoresursseihin perustuva profiili, luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistarpeet sekä esittää kehittämistoimenpiteet Vuoksen alueen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämiseksi. Selvityksessä painotetaan kansainvälistä näkökulmaa, sillä ulkomaalaisten matkailijoiden määrä tulee lisääntymään Vuoksen alueella Rauha-Ukonniemi -alueen matkailun suurinvestointien myötä. Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen tulee nähdä osana Rauha- Ukonniemi -alueen matkailullista kokonaisuutta. Suunnitelma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelmassa tarkastellaan Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kenttää sekä siitä nousevia kehittämistarpeita kehittämisehdotuksineen. Suunnitelman liitteessä, Vuoksen hyödyntämisen esiselvitys, käydään tarkemmin läpi Vuoksen matkailulliseen kehittämiseen liittyvät taustat ja kehittämisen raamit. Selvityksessä ei käsitellä tapahtumamatkailun kehittämistä, sillä se on kulttuurimatkailussa oma selkeä osa-alueensa, jota on työstetty alueella pitkään. Selvityksessä ei myöskään käsitellä Vuoksen maisemaa ja sen kehittämistä, josta on tehty useita suunnittelutöitä, joista tuorein on Vuoksen varren maisema - tarkastelu ja kehittämissuunnitelma Imatralla (Reeta Pellinen 2010). Kulttuurimatkailun näkökulma on tässä selvityksessä rajattu käsittämään pääsääntöisesti kulttuurihistoriaan ja kiinteään kulttuuriperintöön liittyvät resurssit ja aihepiirit. Vuoksen alueella tarkoitetaan väljästi Vuoksen ranta-alueita Imatran kaupungin alueella. Mukana on myös joitakin muita kohteita, jotka ovat luonto- ja kulttuurimatkailun kannalta merkittäviä. Selvitys on valmistunut Vuoksen yleissuunnitelmahankkeen tuloksena. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Imatran kaupunki. Hankkeen ohjausryhmässä ja työryhmässä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Ohjausryhmä: Pertti Lintunen Imatran kaupunginjohtaja (pj.) Markku Ketolainen maankäyttöpäällikkö, Tornator Oy Kirsi Keskitalo Neitsytniemen kartanoemäntä Miikka Kurri amanuenssi, Etelä-Karjalan museo Lauri Lihavainen kaupungininsinööri, Imatran kaupunki Anni Peltola projektipäällikkö, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Heikki Puuska projektipäällikkö, Fortum Power and Heat Oy Kimmo Saarinen puheenjohtaja, Imatran seudun luonnonsuojelu yhdistys Sirpa Suur-Hamari ympäristöjohtaja, Imatran seudun ympäristötoimi Jussi Virsunen toimialajohtaja, Imatran kaupunki Pekka Vähänäkki hydrobiologi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Minna Kähtävä-Marttinen projektipäällikkö (siht.), Imatran kaupunki 2

4 Imatran kaupungin työryhmä: Minna Kähtävä-Marttinen projektipäällikkö Sari Melto kaupunkisuunniteluyksikön sihteeri Tomi Menna ympäristöteknikko Sirkku Sarlomo kaupunkisuunnitteluyksikön päällikkö Anna-Maija Wikström ympäsristönsuojelupäällikkö Vuokko Jääskeläinen vt. kaavoituspäällikkö (kutsuttu asiantuntija) Ilmo Pesonen vastaava puutarhuri (kutsuttu asiantuntija) Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa suoritettiin kyselyn imatralaisille ja muille Vuoksen käyttäjille Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisestä Kysely oli saatavilla kaupungin www-sivuilla, kaupunginkirjastoissa, terveyskeskuksissa ja Honkaharjun sairaalassa sekä kaupungintalolla. Alueen luonto- ja kulttuurimatkailuun liittyville yrittäjille postitettiin kysely samasta aihepiiristä marrasjoulukuussa Yleisölle hanketta ja sen selvityksiä esiteltiin yleisötilaisuudessa Suunnitelman keskeiset kehittämisen sisällöt on käyty läpi matkailuun liittyvien sidosryhmien edustajien kanssa ja Kommentoijina toimivat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:stä yritysasiantuntija Anni Peltola ja projektipäällikkö Tuula Röysky-Terävä, Saimaan ammattikorkeakoulusta matkailun koulutusohjelman yliopettaja Mika Tonder, Humanistisesta ammattikorkeakoulu Humak Voimasta aluekoordinaattori Juha Iso-Aho ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä asiamies Hanna Ollikainen. Imatran alueen yrittäjille Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelman sisällöt esiteltiin Sijainti ja saavutettavuus Vuoksi sijaitsee Imatran kaupungin alueella, Etelä-Karjalassa Euroopan unionin itärajalla. Vuoksi kulkee Imatran kaupungin halki matkallaan Saimaasta Laatokkaan. Vuoksen kokonaispituus on noin 140 km, josta Suomen puolella Vuoksea on noin 13 km. Imatran taajamakeskuksista kaksi, Tainionkoski-Mansikkalan alue ja Imatrankoski sijaitsevat Vuoksen äärellä. Rantoja on osin myös teollisuuden käytössä. Vuoksen rannat lähempänä valtakunnan rajaa ovat maaseudun viljelymaisemaa. Vuoksi on helposti saavutettavissa kaupunkitaajamien alueella. Se muodostaa olennaisen luonto- ja maisemaelementin Imatran kaupungin keskelle. Vuoksi maisemineen nivoo yhteen alueen moniulotteisen luontoon ja kulttuuriin liittyvän historian. Imatra on tavoitettavissa valtatie kuutta pitkin, rautateitse ja vesitse. Lähin matkustajalentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Imatralla sijaitsee kansainvälinen rajanylityspaikka, jonka kautta kulkevat sekä henkilöliikenne että rahtiliikenne, joka kulkee myös rautateitse Venäjän suuntaan. Imatralta Helsinkiin on matkaa noin 250 km ja Pietariin noin 200 km. 3

5 2. Tausta Vuoksi ja Vuoksen vesistö Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin vesistö, jonka latva-alueet sijaitsevat Kainuussa ja Venäjän Karjalassa. Vuoksen vesistöalueen pinta-ala on yli neliökilometriä. Vuoksen vesistön järviä ovat muun muassa Suur-Saimaan alue, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä sekä Kallavesi ja Pielinen. Vuoksen vesistö laskee laskujokensa Vuoksen kautta Saimaasta Laatokkaan. Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki. Vuoksi syntyi noin 5700 vuotta sitten. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen kallisti Saimaan allasta kaakkoon, jolloin tulviva Saimaa mursi uuden lasku-uoman aikoinaan jäätikön eteen muodostuneen Salpausselän harjun läpi. Vuoksi kuohui leveänä ja matalana koskena muodostaen erillisiä uomia. Virtaava vesi yhdessä pyörteissä pyörivien kivenkappaleiden kanssa uursi uomien kallioihin hiidenkirnuja. Vuoksen uomat muuttuivat ajan mittaan, mutta vakiintuivat vähitellen nykyiselleen. Vuoksi yhdistää Suomen kalaisimman järven, Saimaan, kalalajeiltaan vieläkin runsaampaan Laatokkaan. Ajan mittaan Vuokseen on vakiintunut paikallinen kalakanta, jota ovat täydentäneet Saimaasta tai Laatokalta tulleet vaelluskalat, kuten järvilohi, taimen, ankerias, vaellussiika ja nahkiainen. Imatran koski esti kuitenkin tehokkaasti Laatokan vaelluskalojen pääsyn Saimaaseen, mutta Saimaasta saattoi aika ajoin valua Imatrankosken kurimuksen kautta kaloja myös kosken alapuolelle. Osa lohikannasta asusti ympärivuotisesti Ylä-Vuoksen alueella seuraillen Vuokseen laskeutuvia muikkuparvia. Vuoksesta aikojen saatossa tavattuja kaloja Laatokan ja Saimaan lohien sekä taimenen ohella ovat purotaimen eli forelli, nieriä, kuore, harjus, muikku, siika, törö, mutu, särki, sorva, seipi, säyne, lahna, pasuri, sulkava, salakka, toutain, kivennuoliainen, rantaneula, hauki, kolmipiikki, kymmenpiikki, kivisimppu, ahven, made, kuha, kiiski ja vimpa. Vuoksen kulttuurihistoriaa Imatrankoski saatiin sijoitettua kartalle luotettavasti 1640-luvulla ja ensimmäinen tieteellinen kuvaus siitä julkaistiin vuonna Koski alkoi kiinnostaa vähitellen myös matkailijoita. Suomen matkailun katsotaankin alkaneen Imatrankoskelta vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili koskella. Imatrankoskesta muodostui kansainvälinen nähtävyys ja matkailuteollisuutta kehittyi kosken ympärille, esimerkiksi Rauhan kylpylä ja useita muita hotelleja syntyi alueelle matkailijoiden vetovoiman houkuttamana. Imatralle matkattiin etenkin Pietarista tai sen kautta. Matkailun kuluttamaan kosken ympäristöön perustettiin vuonna 1842 Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue tsaari Nikoilai I :sen julistuksella. Kalaisa Vuoksi koskineen oli huomattu myös kalastajien parissa, ja kalastuksesta ja lohensoudusta muodostui imatralaisille talonpojille tuottoisa elinkeino. Koskivoiman talteenottoteknologian parannuttua Vuoksen koskien voima alkoi kiehtoa myös teollisuuspiirejä. Ensoon syntyi Vuoksen ensimmäinen Vuoksen voimaa käyttä- 4

6 vä teollisuuslaitos jo vuonna Vuokselle nousivat myös Imatran ja Tainionkosken voimalat 1920-luvulla, Jääskeen Rouhialan voimala luvulla ja Ensoon Enso- Vallinkosken voimala 1940-luvulla. Toiseen maailmansotaan mennessä Vuoksenlaaksosta oli muodostunut merkittävä teollisuuskeskittymä. Matkailusta oli siirrytty teollisuuteen. Toisen maailmansodan myötä rautaesirippu, Suomen ja Neuvostoliiton raja siirtyi Vuokselle Imatran tuntumaan. Ensosta Svetogorskiksi muuttunut kaupunki alkoi kehittää paperiteollisuuttaan ja raja Imatran kohdalla raottui rakentamisliikenteelle vuonna Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla itäraja alkoi avautua matkailulle: ensimmäisinä vanhoja kotipaikkojaan katsomaan virtasivat karjalan evakot, ja toisaalta venäläisiä matkailijoita alkoi saapua Suomeen vähitellen yhä enemmän ostosten ja vapaa-ajan vieton merkeissä. Pelkolan raja-aseman muuttuminen kansainväliseksi rajan ylityspaikaksi vuonna 2002 aloitti uuden luvun Imatran alueen matkailun historiassa matkailjamäärien nopean kasvun myötä. 3. Matkailu Suomeen suuntautuvassa matkailussa luonto on edelleen keskeinen vetovoimatekijä. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin tunnettu kulttuurimatkailun kohdemaana. Luonto- ja kulttuurimatkailun suosion kasvu on lisääntyvä trendi, jolle haetaan kasvua etenkin ulkomailta. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kulttuurimatkailun linjauksissa Suomen vahvuuksina nähdään modernin ja luonnon sujuva vastakohtaisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia, suomalainen elämäntapa ja luovuus. Määrällisesti valtakunnalliset matkailun yöpymistilastot (MEK, majoitustilastot vuodelta 2011) kertovat matkailun hienoisesta kasvusta vuonna 2011 verrattuna hiljaisempaan vuoteen Etenkin ulkomaalaisten matkailijoiden kokonaismäärä kasvoi 20% verrattaessa huhtikuun 2011 tilastoa huhtikuun 2010 tilastoon. Ulkomaalaisista yöpyjistä venäläisten määrä oli suurin, seuraavina olivat ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset. Rajahaastattelututkimuksessa (MEK) kokonaismatkustajamäärä kasvoi vuonna 2010 noin 9 % verrattuna vuoteen 2009 ja matkustajamääriltään suurimmat maat olivat Venäjä, Ruotsi ja Viro. Venäjältä tuli Suomeen yli 40% kokonaismatkustajamäärästä. Yleisimmin matkustettiin vapaa-ajan matkalla. Ulkomaalaiset matkailijat toivat Suomeen vuoden 2010 aikana yhteensä yli 2 miljardia euroa, 460 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Venäläiset matkailijat ovat suurin Imatran ja Etelä-Karjalan ulkomaalainen matkailijaryhmä. Imatran alueella matkailun tilastot kertovat matkailun erityisestä nousujohteisuudesta: rajanylitysten määrän ja Tax-free -ostosten määrän kasvu on pitkään jatkunut trendi ja Suomen Tax-free -myynnissä Imatra pysyttelee kärkikolmikossa Helsingin ja Lappeenrannan perässä. Venäläisten yöpymiset kasvoivat Imatralla julkaistujen valtakunnallisten matkailutilastojen mukaan yli 57% verrattuna edelliseen vuoteen. 5

7 3.1. Matkailun määritelmiä Luontomatkailu ja luontomatkailijat Luontomatkailulla on useita määritelmiä. Laajimman määritelmän mukaan luontomatkailulla tarkoitetaan kaikkea luontoon tukeutuvaa matkailua. Hieman tarkemmin määriteltynä luontomatkailua on matkailu, jonka yhteydessä virkistytään luonnossa ja jossa matkailun vetovoima ja aktiviteetit perustuvat merkittäviltä osiltaan luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan (YM 2002). Luontomatkailussa luonnon virkistyskäyttö ja matkailu yhdistyvät. Luontomatkailu-termin sisällä voidaan nimetä erityyppisiä matkailun alalajeja, kuten esimerkiksi erämatkailu, ekomatkailu, seikkailu- ja extremematkailu ja eläinmatkailu. Luontomatkailijoita on tyypitelty sen mukaan, kuinka paljon ajastaan he käyttävät luonnossa. Primaarinen luontomatkailija viettää suurimman osan valveillaoloajastaan luonnossa, sekundaarinen luontomatkailija viettää vähäisen osan valveillaoloajastaan luonnossa osallistumalla esimerkiksi luontoretkeen. Sekundaarisen luontomatkailijan matkustusmotiivi on muu kuin luonnon kokeminen. Luonnossa liikkumista tai sen käyttöä voidaan tarkastella myös erityyppisten luontosuhteiden kautta. Luonto voidaan nähdä aistein koettavana havainto- ja elämysympäristönä, jossa esteettiset ja tunne-elämykset ovat tärkeitä. Luonto toimintaympäristönä tarjoaa mahdollisuuden hyödylliseen toimintaan, kuten marjastukseen, kalastukseen ja sienestykseen mutta myös omien rajojen etsimiseen, mittaamiseen ja niiden ylittämiseen. Luontoa liikkumisympäristönä on tarkasteltu myös suhteessa eri ikäpolviin. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Suomessa sodan ajan ikäpolvi viihtyy aidossa luonnonympäristössä ja harrastaa aktiivista hyötyliikuntaa, kuten kalastusta, sienestystä ja marjastusta. Sodanjälkeinen sukupolvi viihtyy aidossa luonnonympäristössä, rakentamalla muokatussa luonnonympäristössä ja osin täysin rakennetussa luonnonympäristössä näihin sopivien luontoaktiviteettien parissa. Nuorin, 1970-luvun jälkeen syntynyt ikäpolvi viihtyy parhaiten täysin rakennetussa luonnonympäristössä trendikkäiden elämystuotteiden parissa. On kuitenkin huomattava, että eri ikäryhmien alakulttuurit ja kestävän kehityksen matkailu muuttavat tätä kuvaa. Luontomatkailijoita voidaan tarkastella myös matkailupalvelujen tai aktiviteettien käytön näkökulmasta. Luontoaktiviteettejä käyttävissä matkailijoissa voidaan nähdä kolme asiakasryhmää: harrastajat, omatoimimatkaajat ja pakettimatka-asiakkaat. Harrastajat liikkuvat usein mahdollisimman halvalla, he käyttävät omia huippuvälineitään eivätkä juurikaan käytä matkailupalveluja. Omatoiminen asiakas yöpyy alueella ja liikkuu siellä omatoimisesti opastusmateriaalin avulla. Pakettimatka-asiakas ostaa paketin, johon kuuluvat palvelut esimerkiksi opastuksineen. Kulttuurimatkailu ja kulttuurimatkailijat Kulttuurimatkailun voi määritellä eri tavoin. Suomen matkailustrategiassa se kuvataan seuraavasti: 6

8 "Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketaloudellisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuutta tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki alueen aikaansaama ja historian muokkaama: historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyyli, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa" (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 21/2006) Kulttuurimatkailu voidaan ajatella olevan myös matkustamista arjen rutiinien ulkopuolisella ajalla matkakohteen kulttuurisen vetovoiman vuoksi. Kulttuurimatkailun erilaisia lajityyppejä ovat esimerkiksi kaupunkimatkailu, kulttuurinen teemamatkailu, tapahtumamatkailu, opintomatkailu ja historiamatkailu. Kulttuurimatkailun matkailijatyypit voidaan määrittää yleisellä tasolla kulttuurisesti motivoituneihin matkailijoihin, kulttuurisesti innostuneisiin matkailijoihin ja kulttuurista kiinnostuneisiin matkailijoihin. Kulttuurisesti motivoituneet ja siitä innostuneet matkailijat matkustavat kulttuurin vuoksi, mutta suurimman ryhmän, kulttuurista kiinnostuneiden matkailijoiden matkustuksen ensisijainen syy on muu kuin kulttuuri. He hyödyntävät silti matkakohteessa sen kulttuuritarjontaa, mutta heidän kulttuurin kulutuksensa on satunnaista ja suunnittelematonta. Kestävä matkailu Kestävä matkailu on ympäristövastuullista, huomioi paikallisyhteisön ja parantaa sen taloudellista ja sosiaalista elämää vahingoittamatta sen sosiaalista rakennetta tai luonnon- ja kulttuuriperintöä. Kestävä taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kehitys matkailussa nähdään yhä tärkeämpänä. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös matkailussa ja sen kehittämisessä. Kestävä matkailu on " prosessi, joka johtaa matkailuyrittämisen suuntaamiseen siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit toimivat, luonnon- ja kulttuuriperintö säilyvät, paikallisyhteisö hyötyy ja matkailijat viihtyvät" Kestävä luontomatkailu (Kestävä kehitys, Metsähallitus.fi) Metsähallitus on luonut luonnonsuojelualueille kestävään luontomatkailuun yhdeksän periaatetta, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muuhun luontomatkailuun: 1. Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua 2. Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän 3. Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat 7

9 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen 8. Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä (Kestävän luontomatkailun periaatteet, Metsähallitus.fi) Maailmalla on useita kansainvälisiä, kestävää matkailua edistäviä järjestöjä. The International Ecotourism Society (TIES) perustettiin vuonna Organisaatioon kuuluu luonnonsuojelun ja matkailun asiantuntijatahoja maailmanlaajuisesti. Se on määrittänyt luonto- ja ekoturismin keskeisimmät tavoitteet seuraavasti: Luontomatkailussa pyritään säilyttämään paikallisia ympäristö- ja kulttuuriarvoja. Luonnon monimuotoisuus ja matkailukohteen omaperäisyys ovat luontomatkailun voimatekijöitä. Luontomatkailu edistää aktiivisesti luonnonsuojelua ja vaalii kulttuuriarvoja. Luontomatkailu suosii paikallista taloutta mahdollisimman paljon. Luontomatkailussa otetaan huomioon paikalliset asukkaat ja arvostetaan heitä. Luontomatkailu on pienimuotoista ja tapahtuu pienissä ryhmissä, aina luontoa ja kulttuuriarvoja huomioiden. Luontomatkailu mahdollistaa luonto- ja kulttuurielämyksiä, jotka ovat vaikeita tai mahdottomia järjestää omin päin. Luontomatkailu on alansa kärkeä ympäristöasioissa. Se myös näyttää suuntaa ja innostaa muita matkailualan toimijoita ympäristön huomioonottamiseen. Luontomatkailu antaa kävijöille mahdollisuuden tutustua luonto-, kulttuuri- ja ympäristökysymyksiin. Luontomatkailu on myös matkanjärjestäjän tai heidän edustajansa ja matkailijan henkilökohtainen tapaaminen. Luontomatkailussa on kyse luontoelämyksistä, jotka ovat myös usein vahvasti kulttuurisidonnaisia. Luontomatkailua markkinoidaan vastuullisesti, jotta asiakkaan odotukset olisivat realistisia. Luontomatkailu asettaa vaatimuksia sekä matkanjärjestäjille että matkailijoille. (Luontomatkailu, Metsähallitus.fi) Kestävä kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailussa kestävän kehityksen toteuttaminen tarkoittaa seuraavien periaatteiden huomioon ottamista matkailua toteutettaessa ja kehitettäessä: 1. Matkailu on kulttuurivaihtoa, jonka avulla niin matkailijat kuin paikallisetkin asukkaatkin voivat kokea ja ymmärtää kohdetta ja sen kulttuuria, ja pääsevät vuorovaikutukseen toistensa kanssa. 2. Kulttuurikohteessa tapahtuvan matkailun on mahdollistettava kestävä kehitys. Kulttuurimaisemia tulisi käyttää ja kehittää kohteen ehdoilla niin, että rakennusten ohella kasvillisuus, eläimistö ja ihmisen toiminta tukisivat perinteistä kulttuuria ja elinkeinonharjoitusta ja pai- 8

10 kallisen väestön elämänmuotoa. Näin voidaan syvällisemmin perehtyä niiden kulttuurimuotoihin ja tukea perinteistä kulttuuria. 3. Matkailijan on voitava kokea matka kulttuurikohteeseen tyydyttävänä ja nautittavana. 4. Paikallisilla asukkailla on oltava ensisijainen asema kehitettäessä matkailua. Päätöksenteossa on otettava huomioon museo- ja ympäristöviranomaisten asiantuntemus. 5. Taloudellisen hyödyn kulttuurimatkailusta on koiduttava ensisijaisesti paikallisille asukkaille ja yhteisöille. 6. Kulttuurimatkailun on perustuttava kohteen omiin erityispiirteisiin ja olemukseen. (Kansainvälinen kulttuurimatkailun julistus, ICOMOS 1999, Kulttuurimatkailu ja kestävä kehitys, OPM 2003:26) 3.2. Matkailun trendit Matkailun eri muotoja, kehitystä ja tulevaisuuden suuntauksia tutkitaan ja pyritään ennakoimaan eri puolilla maailmaa. European Travel Comission on määritellyt matkailun trendit Euroopassa vuonna 2005 ja siitä eteenpäin. Tärkeimpiä niistä ovat: Ikääntyminen: ikääntyvien matkailijoiden määrä kasvaa Terveystietoisuus lisääntyy, terveysmatkojen määrä kasvaa Koulutus ja valveutuneisuus lisääntyy: etsitään erityistuotteita, matkan sisältö on tärkeä Lyhytlomien suosio kasvaa Matkustuskokemus lisääntyy haetaan uusia tuotteita ja kokemuksia ja osataan arvioida kriittisesti matkan sisältöä Elämäntyyli muuttuu - etsitään autenttisuutta ja elämän perusasioita Informaatioteknologian merkitys matkakohteen etsimisessä ja varaamisessa sekä muuhun matkustamiseen liittyvässä kasvaa Kuljetus ja kulkuyhteydet parantuvat Kestävä kehitys vaatimus ympäristöystävällisyydestä kasvaa Turvallisuushakuisuus matkustamisessa kasvaa (terrorismi, luonnonkatastrofit, sodat) Kulttuuri: kulttuuriturismi Eurooppaan kasvaa johtuen koulutustason ja varallisuuden noususta esimerkiksi Keski-ja Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Kulttuurimatkailun motivaatiot liittyvät kulttuuriin yleisellä tasolla ja tarve yhdistää kulttuuri, vapaa-aika- ja viihde matkailutuotteissa lisääntyvät. (Tourism Trends for Europe to the year 2005 and Beyond, Tourism Trends for Europe 2006). 9

11 European Tourism Trends and Prospects -selvityksen mukaan talouden taantuma on vaikuttanut matkailuun niin, että matkoja tehdään runsaammin lähialueille. Selvitys ennakoi matkailun vähittäistä kasvua talouden taantuman jälkeen. Matkailun avaintrendejä on hahmotettu myös seuraavasti (Page 2009): Turvallisuus: matkailija on huolissaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan ja vaatii matkustamiselta varmuutta. Turvallisuus nähdään matkailuvalttina kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Lisääntyvä ja pirstaloituva vapaa-aika: ikääntyminen, sinkkutalouksien lisääntyminen ja toisaalta perhemuotojen monimuotoistuminen sekä työelämän vaatimusten kasvu pirstaloivat vapaa-aikaa. Matkailijat ovat laatutietoisia ja palveluilta odotetaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaista välittämistä ja joustavuutta. Ratkaisevana/lopullisena matkan valintaperusteena on matkailukohteen aitous ja autenttisuus, toisaalta kohteen muodikkuus. Kestävä kehitys: matkailijat ovat yhteiskunta- ja ympäristötietoisempia ja vaativat, että matkailua on kaikilla toimialoilla kehitettävä ja toteutettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Internet: sähköinen asioinnin merkitys kasvaa tuote tulee olla saatavilla joustavasti sähköisen median kautta koko kuluttamisprosessin aikana. Markkinoinnin ja kaupankäynnin painopiste siirtyy sähköisiin sovelluksiin: sosiaaliseen mediaan, e-markkinointiin ja online-varauksiin. Matkailukohteiden ja yritysten menestyminen riippuu näistä toiminnoista ja niiden jatkuvasta kehittämisestä. Suomen matkailustrategian 2020 päivitys tuo esiin seuraavia seikkoja: Ympäristötietoisuus kasvaa, ympäristötietoisuus ja maisemalliset arvot on otettava huomioon kaikkien elinkeinojen toiminnassa Asiakasryhmät pirstaloituvat. Ikääntyvät, eri sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryhmät vaativat erilaisia palveluja. Asiakkaita ei voida enää käsitellä yhtenä markkinana, vaan matkailun kehittämistä tulee tehdä eri asiakassegmenteistä lähtien käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti Sekä internetin että sosiaalisen median merkitys kasvaa matkailupalveluiden myynnissä, vertailussa ja ostamisessa 3.3. Matkailu Vuoksen lähialueilla Imatran ja Vuoksen välittömään läheisyyteen, Saimaan rannalle, Lappeenrannan Rauhaan ja Imatran Ukonniemen alueelle on kasvamassa pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä. Rauha-Tiuru -alueelle on rakenteilla Holiday Club Saimaa Gardensin kylpylä- ja vapaa-ajanviettoalue, jolle on suunnitteilla noin 8000 uutta vuodepaikkaa. Wellness- ja muiden palveluiden ohella kohteessa panostetaan myös luonto- ja kulttuurimatkailupalveluihin: alueen 4000 katsojan monitoimiareena palvelee kulttuuri- ja viihdetapahtumien, kuten konserttien näyttämönä ja kylpyläpuistoon suunnitellaan järjestettäväksi 10

12 festivaaleja, konsertteja ja toritapahtumia. Kulttuurimatkailun kehittämiseen liittyy myös alueen Culture Garden -hanke, joka luo kohteelle taiteellisen konseptin. Kohteen lähiympäristöön tehdään ulkoilu- ja virkistysreittejä, jotka liitetään osaksi Ukonniemen reitistöä. Kohde tarjoaa erilaisia elämysaktiviteetteja ohjelmapalveluyrittäjien kautta. Alue rakentuu historiallisen, Imatra-matkailuun liittyvän Rauhan kylpylän alueelle. Kohteeseen tulee myös työ- ja myyntitiloja käsityöläisille ja taiteilijoille. Alueelle rakentuu myös teemapuisto lapsille. Matkailun kohderyhmät ovat perheet ja yritykset. Kansainvälisillä markkinoilla kohdemaita Venäjän lisäksi ovat Baltian maat, Saksa, Benelux-maat ja Iso-Britannia. Imatran Ukonniemen alueelle on rakenteilla monipuolinen Vapaa-aikakeskus, jonka keskeinen toimija on Imatran Kylpylä. Vapaa-aikakeskuksen lähiajan kehittämissuunnitelmissa monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ohella luonto- ja kulttuurimatkailua edistetään seuraavasti: Saimaan rantavyöhyke Vuoksenniskalle ja Saimaan ulkosaariin (Malonsaari, Mikonsaari, Haapasaari ja Ruokolahden Oritsaari) varataan luontomatkailun ja virkistyksen tarpeisiin. Alueelle kehitetään parhaillaan luontopolkureitistöä, joka kulkee osin saarissa ja Saimaan rantavyöhykkeellä. Viheralueyhteyden Kylpylältä saariin tulee olla yhtenäinen ja vetovoimainen koko matkaltaan. Alueen imagoa parannetaan tavoitteena Imatra, iloinen vapaa-ajan kaupunki. Imagoon halutaan tulevaisuudessa liittää myös puhdas luonto, puhtaat vedet ja luonnon hiljaisuuden kokemisen mahdollisuus niin saaristossa kuin Saimaalla. Palveluiden kehittämiseksi ja laajentamiseksi luodaan toimijoiden verkosto ohjelmapalveluyrityksistä, harrastajaseuroista, tapahtuman järjestäjistä ja kaupungin toimialaosaajista. Myös alueen palvelujen tasoa (reitit, tukikohdat, uimarannat, satama) kehitetään. Matkailun kohderyhmät ovat kotimaiset ja ulkomaalaiset matkailijat ja ulkomaalaisista matkailijoista etenkin venäläiset, lähialueen päiväkävijät, sotaveteraanit, yritys- ja tykyryhmät, kuntoutusryhmät, perhematkailijat, caravaanarit, golfaajat, erityislajien harrastajat ja ryhmämatkailijat. Lappeenrannan Rauhaa, Imatran kylpylää ja vapaa-aikakeskusta tullaan markkinoimaan yhdessä GoSaimaa.com -nimikkeen alla. Markkinoinnin kohderyhmät ovat Helsingin talousalue ja 300 kilometrin säde matkailukeskittymän ympärillä, tuotteiden mukaiset kohderyhmät, ulkomailta Pietarin alue ja Baltia sekä Keski-Eurooppa. Alueen kilpailutekijät ovat Saimaa, golf, kylpylät, kansainvälisyys, kaupungit ja alueen uutuusarvo. Kärkituotteina nähdään Saimaa-elämys, johon kuuluvat ohjelma- ja kokouspalvelut, risteilyt, ostospaikat, monenlainen muu tarjonta, kylpylät, golfkentät ja tapahtumat. Imatran osuutena nähdään Valtionhotelli ja kylpylä, tapahtumat ja kulttuuri, ostokset, golf ja kokouspalvelut. Koko aluetta markkinoidaan tyylikkäänä, mutkattomana ja vahvasti visuaalisena kansainvälisenä loma- ja kokouskohteena, jonka arvot ovat yhteispeli, aitous, rohkeus ja karjalaisuus. Markkinoinnin motto on "Saimaa on suuria suomalaisia elämyksiä". Myös muualle Etelä-Karjalaan, kuten Lappeenrannan Huhtiniemeen, on suunnitteilla matkailun uusia investointeja. Pienempien kuntien matkailuvalmiuksia kartoitetaan, ja niissä todetaan alueiden palvelevan omaleimaisina päiväkohteina ohikulkumatkailijoita tai suurissa Etelä-Karjalan matkailukeskuksissa yöpyviä päiväkävijämatkailijoita (Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen 2009, Ruokolahden matkailuvalmiuksien kehittäminen 2010.). 11

13 Etelä-Karjalan matkailustrategiassa matkailun kehittämisen kärjiksi on nimetty Saimaa-brandi, vesistömatkailu, luontoelämykset, Venäjä, raja ja karjalainen kulttuuri. Myös Etelä-Karjalan elinkeinostrategia, kulttuuristrategia, maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma linjaavat Etelä-Karjalan matkailun suuntaviivoja ja kasvun tavoitteita (ks. LIITE, esiselvitys). Etelä-Karjalan matkailustrategiassa matkailun kohderyhmiä ovat venäläiset matkailijat, kulttuuri- ja tapahtumamatkailijat, risteilijät ja muut vesillä liikkuvat matkailijat sekä Wellness-matkailijat: kylpylät, liikunta, luonto, kulttuuri Luontomatkalle Suomeen Tuoreissa Suomeen suuntautuvissa luonto- ja kulttuurimatkailua luotaavissa tutkimuksissa on kartoitettu kansainvälisten matkailijoiden odotuksia, toiveita ja matkakohteen valintaan vaikuttavia seikkoja. Kansainvälisessä luontomatkailututkimuksessa (MEK A: ) kartoitettiin Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä asuvien henkilöiden toiveita ja luontomatkailukäyttäytymistä kalastuksen, vaelluksen, melonnan, pyöräilyn ja eläinten ja lintujen tarkkailun teemojen pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin esimerkiksi sitä, minkälainen matka on suosituin, minkälaisissa kokoonpanoissa mitäkin luontomatkailupalvelua käytetään, miten paljon aikaa lomalla käytetään luontomatkailuun ja miltä tutkitut harrastekokonaisuudet näyttävät tutkimuksen valossa. Tutkimuksen mukaan luontomatkailun tyypeistä suosituimmat ovat joko valmiiseen ohjelmaan perustuvat omatoimimatkat tai täysin omatoimiset matkat, joiden osuus oli yhteensä 62% (Taulukko 1). Erityisesti kalastusta harrastavat sekä venäläiset matkailijat pitivät valmiiseen ohjelmaan perustuvia omatoimimatkoja parhaina. Harrasteisiin liittyviä palveluita hyödynnettiin eri kokoonpanoissa ystävien tai perheen kanssa: kalastusta, melontaa harrastetaan eniten ystävien kesken, eläinten ja lintujen tarkkailua ja vaellusta eniten puolison kanssa. Aikaa luontomatkailuaktiviteetteihin lomalla käytettiin tavallisimmin 2-3 päivää (36% vastaajista), 4-7 päivää (22% vastaajista) tai muutamia tunteja (17% vastaajista). Matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä kolme tärkeintä olivat matkailukohteen turvallisuus, matkailukohteen luonto ja sen hintataso. Melko paljon kohteen valintaan vaikuttivat myös aktiviteettien laatu, mahdollisuudet omatoimiseen toimintaan ja sopiva ilmasto. Venäläisten matkailijoiden parissa kestävän kehityksen ja vihreiden arvojen merkitys nousi muita kansallisuuksia suuremmaksi. Pyöräilyssä suosituimmat pyöräilymuodot olivat retkipyöräily ja maastopyöräily. Pyöräily kiinnostaa erityisesti hollantilaisia (63%) ja venäläisiä (62%). Yli puolet vastaajista toivoi valmiita retkipaketteja, jotka sisältävät erityisesti majoituksen ja aamiaisen. Vaelluksessa vastaajia kiinnosti eniten patikointi (kevyempi päiväretkeily) ja kävely ja eläinten ja lintujen tarkkailussa kiinnostavinta on luonto- ja maisemakuvaus (vastaajat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat). Melonnassa kolme kiinnostavinta muotoa olivat jokimelonta, retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin sekä järvimelonta. 12

14 Kalastuksessa suosituinta on kesäkalastus (76% vastaajista) ja mieleisintä oli kalastaa järvellä tai joella. Venäläiset ovat kiinnostuneimpia kesäkalastuksesta (87%), samoin kun onginnasta (64%) ja jokikalastuksesta (55%). Järvikalastuksesta kiinnostuneimpia ovat saksalaiset ja venäläiset. Kolmeksi tärkeimmäksi tekijäksi kalastuskohteessa nousivat saalisvarmuus, kalaruoan valmistuspaikat ja välineet sekä saaliskalojen säilytys ja käyttö. Kalastusta harrastavat vastaajat pitivät Suomea Euroopan tasolla ajateltuna parhaana kalastusmaana (kaavio). Multiaktiviteettiloma, joka yhdistäisi luontomatkailun eri elementtejä ja muita toimintoja kiinnosti eniten venäläisiä (95% vastaajista), ranskalaisia (86%) ja saksalaisia (70%). Venäläisiä vastaajia kiinnosti eniten loma, jossa yhdistyvät luontoaktiviteettien ohella kulttuurimatkailu, talviaktiviteetit sekä wellbeing- hyvinvointi- ja terveyslomat. MIELUISIN LUONTOMATKAN TYYPPI Taulukko 1. Mieluisin luontomatkan tyyppi. Kansainvälinen luontomatkailututkimus. MEK A: Kulttuurimatkalle Suomeen Suomen kulttuurimatkailun kansainvälinen tunnettuus on tutkimusten mukaan melko vähäistä ja jää tunnetumman luontomatkailun taakse. Tuoreimmat tutkimukset luotaavat Suomeen suuntautuvan kulttuurimatkailun vetovoimaa ja aihepiirejä seuraavasti: Ulkomaalaiset matkailijat suomalaisissa kulttuurikohteissa ja tapahtumissa - tutkimuksen mukaan ulkomaalaiset matkailijat pitivät matkakohteen valinnassa tärkeimpinä tekijöinä kulttuuriin, nähtävyyksiin, kaupunkielämään ja historiaan liittyviä tekijöitä. Luontoarvot ja matkakohteen toimivuus ja helppous koettiin myös merkittävinä. Matkalle lähdön motiivina oli usein myös päästä näkemään uutta ja erilaista. Suomalaisen taide- ja kulttuurielämän tunnetuin ilmiö oli design, josta Alvar Aalto oli nimenä tuttu. Kun kulttuurimatkailijat vertasivat Suomea muihin maihin tai alueisiin, esiin nousi erityisesti Suomen asema idän ja lännen välissä (MEK A: ). Kiinnostaako Suomi kulttuurimatkailukohteena-tutkimuksessa (MEK A: ) kartoitettiin Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä asuvien henkilöiden Suomen matkailua ja kulttuurikohteisiin- ja palveluihin kohdistuvaa käyttöä ja kiinnostusta. 13

15 Ahkerimmin suomalaista kulttuuria matkoillaan kertovat käyttävänsä venäläiset, ranskalaiset ja Ison-Britannian asukkaat. Kulttuurimatkailun osa-alueista Suomen matkalla kiinnostuneita kiinnostaa eniten tutkimuksen mukaan ruoka ja kosketukset suomalaiseen elämäntyyliin ja ihmisiin (Kaavio 2). Suomeen matkustamisesta kiinnostuneita ovat eniten alle 50-vuotiaat, joiden taloudessa on enemmän kuin kaksi jäsentä ja joiden tulot ovat suuremmasta päästä. Eri kansallisuuksista venäläiset vastaavat ylivoimaisesti todennäköisimmin matkustavansa Suomeen. Venäläiset ovat osallistuneet myös keskimääräistä enemmän ohjatuille kiertokävelyille- ja ajeluille ja vierailuihin historiallisissa museoissa. Lisäksi suomalainen keittiö ja maaseutu ovat kiinnostaneet heitä muita kansallisuuksia enemmän. KIINNOSTAVIMMAT KULTTUURIMATKAILUKOHTEET JA AKTIVITEETIT SUOMEEN SUUNTAU- TUVALLA MATKALLA Taulukko 2. Kiinnostavimmat kulttuurimatkailukohteet ja aktiviteetit Suomeen suuntautuvalla matkalla (%), n=2669.(kiinnostaako Suomi kulttuurimatkailukohteena, MEK A:167). 14

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Löylyä lissää Maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Peurunka, 20.3.2013 Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

FinRelax Akatemia

FinRelax Akatemia FinRelax Akatemia 8.1.2016 Suomen luontokeskus Haltia Riikka Laatikainen Visit Espoo Visit Espoo Leisure Events Incentives Conferences Meetings Espoo Marketing Oy Visit Espoo Espoo Innovation Garden Omistajuus:

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy.

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy. Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen Saimaan alueen verkostoitunut ja digitalisoituva luontomatkailu 1. Markkina

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot