SOSIAALITURVA. Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? Lastensuojelulla heikot toimintaedellytykset Pohjois-Suomen kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? Lastensuojelulla heikot toimintaedellytykset Pohjois-Suomen kunnissa"

Transkriptio

1 Syyskuu 14/01 SOSIAALITURVA Onko sukulaissijoitus hyvä vaihtoehto lapselle? Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? Lastensuojelulla heikot toimintaedellytykset Pohjois-Suomen kunnissa SOSIAALITURVA 2/ /30/06, 9:40 AM

2 SOSIAALITURVA 14/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2001 Julkaisija Huoltaja-säätiö Talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen puh Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk, 1/2 vsk 170 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 25 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Ilmoitukset Koulutus- ja työpaikkailmoitukset Eija Hautamäki puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Tmi Caressa Leena Mäntymaa puh. ja fax tai Ilmoitushinnat 9,40 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Lastensuojelussa syvennyttävä sukulaissijoitusten ongelmiin Erja Saarinen 4 Suku on pahin vai sittenkin paras? Erja Saarinen 8 Lapsenlapsen hoitoon ottaminen oli luonteva ratkaisu Erja Saarinen 9 Sijaisperheille tukea sijoituksen jälkeenkin Lea Suoninen 10 Kirjallisuutta Uusittu painos lastensuojelun käsikirjasta Erja Saarinen 12 Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? Lea Suoninen 13 Lasten oikeuspsykiatrian ryhmä aloitti Tampereella Lea Suoninen 14 Pääkaupunkiseudun sijoitetut lapset oirehtivat aiempaa vakavammin Lea Suoninen 15 Kumppanuus syntyy yhteisistä tavoitteista Lea Suoninen 16 Pohjois-Suomen kunnissa lastensuojelutyöllä heikot toimintaedellytykset Susanna Helavirta Sinikka Suorsa 18 Lastensuojelussa avotyö tuottaa tuloksia Sari Muurinaho 20 Perhepaja Vaahterassa äiti ja vauva voivat hyvin Mikko Reijonen 20 Näkökulma Alkoholille altistuneille lapsille taattava hyvä hoito Kaisu Viittala 2 3/30/06, 9:40 AM

3 20. syyskuuta PeLa:n juristin konsultaatiopalvelu auttaa lastensuojeluongelmissa Erja Saarinen 22 Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio lasten huostaanottoasiassa Lea Suoninen 23 Keräilijän muotokuva Jännitystä koko elämä Aira Heinänen 24 Lastensuojelua hollantilaisittain Merja Salomon 25 Kestävä kehitys huolta huomisesta Riitta Myller 26 Ennakkopäätöksiä Kannen kuva: Eeva Mehto. Seuraava Sosiaaliturva 15/2001 postitetaan lukijoille 5. lokakuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 28. syyskuuta. Lastensuojelussa syvennyttävä sukulaissijoitusten ongelmiin Suku on useimmissa kulttuureissa kaikkina aikoina ottanut suojiinsa orvoksi jääneitä sukulaislapsia tai -lapsia, joista vanhemmat eivät pysty eri syistä huolehtimaan. Meilläkin lukuisat lapset ovat kasvaneet kasvatteina sukulaisperheissä. Hoitotyön ammatillistuminen asetti sukulaisten aseman hätään joutuneen lapsen luonnollisena auttajana kyseenalaiseksi. Vuosikymmenten ajan uskottiin vahvasti, että lapsen siirtäminen uuteen ympäristöön ja parempiin oloihin suojelisi häntä oman sukunsa ongelmilta. Tämän ajattelun vaikutus näkyy edelleen sosiaalityössä. Joissain kunnissa huostaanotettuja lapsia ei sijoiteta sukulaisperheisiin. Sosiaalityötä on arvosteltu suvun sivuuttamisesta ja arvostelusta on otettu opiksi: lapsen sukulaiset ja muut läheiset nähdään tätä nykyä yhä enemmän voimavarana eikä vain ongelmien lähteinä. Läheisneuvonpito on nostanut lapsen läheiset yhteisten ongelmien ratkojiksi. Lapsen omasta verkostosta löytyy läheisneuvonpidossa usein sukulaisperhe, joka on valmis ottamaan lapsen hoidon vastuulleen. Näissä tilanteissa on törmätty sukulaisperheiden vaihtelevaan kohteluun kunnissa. Vaikka lastensuojelulaista ja -asetuksesta löytyvät säännökset, joiden mukaan sukulaislapsesta huolehtivia omaisia voi ja pitää tukea, heille eivät aina selviä omat oikeutensa. Säännöksiä ei tunneta riittävästi. Kunnassa voi myös olla sellainen hallintokulttuuri tai tiukka talous, ettei perheen oikeuksia halutakaan tehdä selväksi. Stakesin Huostaanottoprojektissa on paneuduttu omaisensa lasta hoitavien sukulaisten asemaan ja todettu, että sukulaiskysymys tarvitsee oman syventyvän tarkastelunsa. Sekä valtakunnallisesti että kuntien käytännön työhön tarvitaan toimintapoliittinen linjaus siitä, miten sukulaisperheiden kanssa menetellään. Lapselle muutto sukulaisperheeseen merkitsee usein monia hyviä asioita vaikeassa elämäntilanteessa. Yleensä hänen arkensa jatkuu koko lailla ennallaan. Hän saa varttua tuttujen ihmisten luona, jotka tuntevat hänen tarpeensa. Yhteydet omiin vanhempiin ja muihin läheisiin säilyvät kiinteämpinä kuin jos hänet sijoitettaisiin vieraaseen perheeseen. Hyvät asiat voivat olla myös ongelmien lähteitä. Läheinen yhteys vanhempiin on hankala, jos he käyttävät päihteitä ja häiritsevät vaikkapa isovanhempansa luona asuvan lapsen elämää. Jos isovanhemman suhde omaan lapseensa on täynnä surua ja katkeruutta, lapsen ei ole hyvä varttua ilottomassa ja huolien täyttämässä ilmapiirissä. Kun sukulaisperheiden tukikäytännöt vaihtelevat kunnittain, perheellä voi olla heikot taloudelliset edellytykset huolehtia lapsesta. Vieraissa perhekodeissa kasvaneilla lapsilla on enemmän harrastuksia ja kontakteja ulkomaailmaan kuin sukulaistensa luona kasvaneilla lapsilla. Monet sukulaissijoitusten riskeistä voidaan välttää, jos perhettä tuetaan monipuolisesti. Perheet kaipaavat henkistä tukea vaikeiden tunteiden avaamiseen. Heidän on saatava arvokkaasta työstään asianmukaiset palkkiot ja korvaukset. Tarjolla on oltava apua arjen tilanteisiin, kuten lapsenhoitoapua, jotta omasta itsestä huolehtimiseenkin jäisi aikaa. Perheiden juridinen asema pitää tehdä selväksi. Sukulaisperheet tarvitsevat myös koulutusta, neuvontaa ja ohjausta samoin kuin muut sijaisperheet. Aina ei ole lapsen etu, että hän muuttaa sukulaisperheeseen, vaikka perhe olisi valmis ottamaan lapsen hoitoonsa. Sukulaisperheen soveltuvuutta lapsen hoitajaksi on arvioitava yhtä tarkkaan kuin muiden sijaisperheiden. Kun sukulaissijoitukseen on päädytty, yhteydenpitoa perheeseen pitää jatkaa sitä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Joskus läheisiä suorastaan painostetaan ottamaan lapsi hoitoonsa. Sosiaalityöntekijä voi myös tukea perhettä luopumaan ajatuksesta, jos se ei itse ole kokonaan ajatuksen takana. Lasta ei pidä sijoittaa perheeseen, johon häntä ei ole koko sydämestä haluttu ja toivottu. Erja Saarinen 3 3/30/06, 9:40 AM

4 Suku on pahin vai sittenkin paras? Lapsen sijoittaminen sukulaisperheeseen on vähän pohdittu ja tutkittu asia. Kunnat tekevät sukulaissijoituksia vaihtelevasti ja läheistensä lasta hoitavat perheet saavat tukea sattumanvaraisesti. Aiemmin lapsia oli paljon niin kutsuttuina kasvattilapsina sukulaisten perheissä. Kun hyvinvointivaltiota rakennettiin ja ammatillinen hoitotyö lisääntyi, sukulaissijoitukset vähenivät luvun alussa noin 7 prosenttia kaikista sijoitetuista lapsista asuu sukulaisensa luona. Suhtautuminen lasten sukulaissijoituksiin on ollut ristiriitainen keskustelunaihe. Se saattaa sisältää myyttejä, ja siinä voi tunnistaa vahvoja asenteita ja ennakkokäsityksiä. Yhtäältä perhe ja suku nähdään parhaana ja luonnollisena lapsen turvana ja kasvualustana. Toisaalta suku on pahin, sanotaan. Joissain tilanteissa sosiaalityö nojaa suvun voimaan. Joskus taas pyritään siihen, että lapsi pitää mahdollisimman vähän yhteyttä sukulaisiinsa tai yhteys pyritään kokonaan katkaisemaan. Sosiaalityötä kiitetään siitä, että sukulaiset huomioidaan ja kutsutaan käsittelemään lapsen asiaa esimerkiksi läheisneuvonpidossa. Sosiaalityötä syytetään siitä, että lastensuojelun ammattikäytäntö ja toimintajärjestelmä ruokkivat suvun sivuuttamista. Kielteistä suhtautumista on ylläpitänyt muun muassa vahva usko teoriaan sosiaalisesta perimästä. On ajateltu, että lapsi välttää esimerkiksi sukupolvesta toiseen toistuvan kaltoinkohtelun, kun hänet siirretään uuteen ympäristöön. Alan ammattilaisten suhtautumista sukulaisperheisiin voivat leimata ennakkokäsitykset ja asenteet, jotka johtavat helposti kaavamaisiin sääntöihin. Ääripäissä on kuntia, joissa lapselle etsitään ensisijaisesti sukulaistai muu tuttu perhe sijaisperheeksi. Joissain kunnissa huostaanotettua lasta ei koskaan sijoiteta sukulaisperheeseen. Stakesin erikoistutkija Tarja Heino on yhdessä Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Paula Männikön kanssa vetänyt sukulaissijoituksia pohtinutta työryhmää, johon kuului seniorisosiaalityöntekijöitä kolmesta kaupungista. Työryhmän mielestä sukulaishoitajien ja -kasvattajien asemaan tulisi syventyä ja arvioida sitä uudelleen. Heinon mielestä tärkeää olisi pohtia sitä, miten lapselle saadaan suvusta hyvä esiin: Sosiaalisen perimän teorian nimiin on vannottu liian yksisilmäisesti. Tutkimuksista ei löydy yhdenmukaista vastausta siihen, miten kasvattajan omat kokemukset vaikuttavat häneen vanhempana. Oma vaikea lapsuus voi antaa ymmärrystä lapsen hoitamiseen. Toisaalta hyvä oma lapsuus ennustaa hyvää kasvattajuutta. Ehkä tärkeintä on se, miten ihminen on työstänyt omat kokemuksensa. Jos ongelmat on käsitelty, suhteeseen tulee raikastavaa ilmaa ja seuraava sukupolvi voi paremmin kasvaa ilman sitä taakkaa, jonka edellinen sukupolvi sille muutoin tiedostamattaan siirtäisi. KIRSTI LAURINOLLI 4 SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:40 AM

5 ERJA SAARINEN Läheisneuvonpidossa sukulaisilla tärkeä osuus Suomessa muutaman vuoden ajan käytetty läheisneuvonpito on sosiaalityön menetelmä, jossa lapsi läheisineen on astunut päärooliin yhdessä ratkomaan lapsen tilanteen pulmia. Neuvonpidoissa omaiset päätyvät silloin tällöin ehdottamaan, että lapsi siirtyisi sukulaisperheen hoitoon. Tällöin tulee esiin muista perhehoitosijoituksista poikkeavia inhimillisiä ja juridishallinnollisia kysymyksiä. On pohdittava, miten sovelletaan perhehoidon säädöksiä ja kunnan käytäntöjä hyväksyä perhekoti, valmentaa, kouluttaa ja tukea perhettä sekä maksaa sille palkkioita ja korvauksia. Menettelytavat eivät ole kaikissa kunnissa selviä, Heino toteaa. Monta tietä sukulaisperheeseen Lapsi voi päätyä sukulaisensa hoiviin yllättäen ja dramaattisesti, jos hänen vanhempansa sairastuvat tai kuolevat. Lapsi voi myös asua sukulaisperheessä ilman minkäänlaista dramatiikkaa: vanhemmat ja isovanhemmat ovat sopineet, että lapsi asuu isoäidin luona, koska vanhemmat asuvat tilapäisesti muualla. Sosiaalilautakunta voi sijoittaa huostaanotetun lapsen sukulaisperheeseen. Perhe saa samaa tukea ja korvauksia kuin muutkin perhekodit. Tarja Heino painottaa, että lastensuojelussa hallintokin on olemassa lasta varten. Sen pitää tukea lapsen selviytymistä ja kasvuoloja myös silloin, kun lapsi kasvaa sukulaisperheessä. Perhe ei saa jäädä tuetta hallinnon koukeroiden vuoksi. Joissain perheissä ajaudutaan hiljalleen siihen, että lapsi asuukin mummonsa luona, vaikkapa vanhempien päihteidenkäytön vuoksi. Sukulaisperhe saattaa pyytää sosiaalitoimelta apua tai se voi sinnitellä ilman tukea ja pelätä, että lapsi viedään pois, jos perhe kääntyy sosiaalitoimen puoleen. Voi olla myös niin, ettei perhe kaipaa mitään, mutta joku tekee lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Heino havaitsi työryhmätyöskentelyn aikana, että ammattilaiset puhuvat sukulaisperheistä hyvin eri merkityksissä. Koko lastensuojelutarpeen kirjo tulee mukaan, ja siksi keskustelun kärkeä on ajoittain vaikea tavoittaa. Hän uskoo, että osa sukulaisensa lasta hoitavista on jäänyt epämääräiseen asemaan vaille tukea. Stakesin tilastojen mukaan vuosittain on ollut vain alle 200 lasta, jotka ovat yksityisesti sijoitettuina kodin ulkopuolelle ja joita sosiaalitoimi erikseen tukee. Pieni luku mietityttää Heinoa: Onko niin, että suurin osa sukulaistensa luokse pysyvästi siirtyneistä lapsista ja heitä hoitavista perheistä ei tarvitse eikä pyydä tukea? Vai jäävätkö perheet enimmäkseen tuetta, vaikka sitä haluaisivatkin? Kuntien tilastoinnissa voi myös olla puutteita. Tarkoitus hukassa? Sukulaisperheiden taloudellinen tukeminen vaihtelee kunnittain ja kunnanosittain. Perheet ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa. Heino sanoo, että ajoittain syntyy epäilys, toimiiko systeemi lapsen edun toteuttamiseksi vai noudattaako se vain itse laatimiaan sovellusohjeita. Heino korostaa, ettei sukulaisperheiden pompottelu johdu Kirjavaa käsitteistöä Omaistensa lapsia hoitavia perheitä luonnehditaan kunnista toiseen vaihtelevin käsittein. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista on tuoreessa julkaisussaan selventänyt käsitekirjavuutta. Perhehoitaja ja perhekoti-käsitteet tuotiin 1990-luvun alussa lainsäädäntöön kattokäsitteiksi. Perhehoidosta puhutaan silloin, kun sosiaalilautakunta sijoittaa lapsen perhehoitoon. Lapsi voidaan sijoittaa sukulaisen luokse perhehoitoon. Perhekoti voi olla myös lapselle läheisen tuttavaperheen koti. Näitä voi kutsua läheiskodeiksi. Voidaan erottaa ainakin kolmenlaisia tilanteita, joissa lapsi on sukulaisten hoidossa: Yleensä tilanteet, joissa huoltaja on sopinut sukulaisensa kanssa, että lapsi asuu tämän perheessä eikä lapsi ole lastensuojelun tarpeessa. Laissa ilmaistaan asia yksityisesti sijoitetut lapset yksityiskodissa. Kansantajuisesti puhutaan kasvattilapsista ja kasvatusperheistä. Tilanteet, joissa sukulaisperheen hoidossa oleva lapsi on tai olisi sijoittamisen aikaan ollut lastensuojelun tukitoimien tarpeessa. Sosiaalitoimen velvollisuus on tukea lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia ja heitä hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapsille suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. Sosiaalilautakunta voi myös avohuollon tukitoimena järjestää lapsen hoidon perhehoitona sukulaiskodissa. Tilanteet, joissa sosiaalilautakunnan velvollisuus on ottaa lapsi huostaan ja järjestää lapsen hoito sijaishuoltona. Se voidaan järjestää perhehoitona sukulaiskodissa. Päätöksenteko Yksityinen Yksityinen ja julkinen Julkinen PERHEKOTIKÄSITTEET Perhekoti Vieras perhekoti Läheiskoti Ammatillinen Perhekoti/ Sukukoti Muu läheiskoti perhekoti sijaiskoti Taulukko 1. Käsitteistä suhteessa sukulaissijoituksiin Lapsen tai perheen lastensuojelun tarve Ei tarvetta Sukulaisten keskinäinen järjestely SUKUKOTI Avohuollon tukitarve Huostaanoton tarve Lastensuojelu tarjoaa tukipalveluja TUETTU SUKUKOTI Sijaishuolto järjestetään perhehoitona SUKULAISEN PERHEKOTI Yksityisesti sijoitettu lapsi voi asua muunkin läheisen kun sukulaisensa luona. Tällöin voidaan puhua läheiskodista, tuetusta läheiskodista ja läheisen perhekodista. Heino korostaa, että tilannemääritykset tehdään lapsen näkökulmasta. Jos lapsi on lastensuojelun tarpeessa, sosiaalitoimen velvollisuus on järjestää tarvittava tuki. Oleellisinta on aina tutkia tapauskohtaisesti asianosaisten kanssa, sekä lapsen että hänen huoltajiensa ja sukulaisperheen jäsenten kannalta, mitä lapsi tarvitsee ja mitä tilanteessa tarvitaan kasvuolojen vakiinnuttamiseksi ja turvaamiseksi. Tätä kautta jäsentyy, mistä puhutaan. Käsitteitä on selkeytetty keskustelun herättämiseksi. Lähde: Heino, Tarja: Sijoitukset sukulaisperheisiin lastensuojelussa. Stakes, Aiheita 19/2001. SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

6 Mitä laki sanoo sukulaissijoituksista? Lastensuojelulaissa säädetyt perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuodot ja periaatteet tukevat myös sukulaisten hoidossa olevan lapsen oikeuksia. Lain mukaan lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia on tuettava. Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä toimiin, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Jos ei ole kysymys tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta, on tehtävä huoltosuunnitelma. Sosiaalilautakunnan on tuettava lasta tai nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellisella ja muulla tuella yhteistyössä lapsen vanhempien ja häntä hoitavien henkilöiden kanssa. Laki ei rajoita tukitoimien sisältöä. Hoitajaa informoitava ja tuettava Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitoonsa ottaneesta yksityiskodista, joka käytännössä usein on sukulaiskoti, ja sen tukemisesta sää- detään lastensuojeluasetuksessa, LsA 1010/1983. Säädökset ovat periaatteellisia. Ne eivät ole yhtä konkreettisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perhehoidosta ja perhekodista on säädetty. Sosiaalilautakunnan on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava häntä järjestämällä tarpeelliset tukitoimet lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi. Tuen järjestämisen velvollisuus lisättiin vuonna 1983 säädettyyn asetukseen 15. kesäkuuta Muutos on saattanut jäädä monilta huomaamatta. Se myös puuttuu internetissä olevasta säädöskokoelmasta, Finlexistä. Oheishuoltaja ei ole elatusvelvollinen Omaisensa lasta hoitava sukulainen saattaa saada oikeuden päätöksellä oheishuoltajuuden lapseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi elatusvelvollinen lapseen nähden. Lapsen elatusta koskevan lain mukaan vanhemmat ovat velvollisia elättämään lapsensa. Huoltajuus merkitsee lapsen kasvattamista ja huoltoa, ei taloudellista vastuuta. Lastensuojelulain 12. :n mukaan lasta on tuettava kaikin tavoin, myös taloudellisesti, jos kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään tai jos se on tarpeen hänelle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. Käytännön työssä tulkitaan yleisesti väärin, ettei oheishuoltaja olisi oikeutettu hoitopalkkioon, kulukorvauksiin tai avohuollon taloudelliseen tukeen. Jos vanhemmat eivät osallistu riittävästi lapsen elatukseen eikä sitä voida riittävästi tukea muilla tukimuodoilla, lasta hoitavalla on oikeus saada toimeentulotukea olipa hän sukulainen tai ei. Hoitajan tulot eivät estätoimeentulotuen myöntämistä. Yksityisesti sijoitetuista lapsista pidettävä luetteloa Sukulaiskotisijoitusta ei virallisena käsitteenä ole lainsäädännössä. Lastensuojelulaki tuntee vain yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnan. Lastensuojeluasetukseen on sijoitettu sisällöllisesti tärkeimmät säädökset. Lastensuojelulain 41. :n mukaan lapsesta, jonka muu kuin sosiaalilautakunta on sijoittanut pysyväisluontoisesti yksityiskotiin, on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle. Ilmoituksen on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Ilmoituksen sisällöstä säädetään lastensuojeluasetuksessa. Ilmoituksesta on selvittävä lapsen, hänen vanhempiensa tai muun huoltajansa sekä lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön osoite- ja henkilötiedot, lapsen sijoittaja sekä selvitys sijoituksen alkamisesta, päättymisestä ja perusteesta. Ilmoituksen saatuaan sosiaalilautakunnan on selvitettävä, sopiiko yksityiskoti lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta ja onko sijoitus lapsen edun mukainen. Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sosiaalilautakunnan on yritettävä saada aikaan korjaus. Jos se ei onnistu, lautakunta voi kieltää lapsen pitämisen tässä kodissa. Sukulaissuhteissa on kasvua tukevia ja tuhoavia voimia. 6 SOSIAALITURVA 14/2001 työntekijöiden pahansuopuudesta vaan siitä, että he joutuvat luovimaan pykälien ja talous- ja hallintokäytäntöjen sekamelskassa, jos haluavat tukea sukulaiskotia lapsen kasvatuksessa. Tukeminen on erityisen hankalaa, jos tehtävät ja kustannusvastuu on eriytetty avohuollon ja sijaishuollon välillä tai lastensuojelun ja muun alueellisen sosiaalityön välillä. Tällöin on päätettävä, miten tulkitaan toimeentulotukisäädöksiä ja perhehoidon maksusäädöksiä ja toisaalta, kuka maksaa ja minkä tulosyksikön rahaa käytetään. Sosiaalityöntekijän on ponnisteltava pystyäkseen pitämään lapsen tarpeita esillä. Sukulaiskotien kohtelu riippuu pahimmillaan siitä, miten taitavasti ja epäbyrokraattisesti yksittäinen virkailija uskaltaa ja osaa toimia. Asiaa koskevia säädöksiä ei tunneta riittävästi eikä tietoa sukulaisperheiden asemasta ja oikeuksista ole koottu. Ehkä tarvitaan läheisille suunnattu opas. Asiasta pitäisi kunnissa laatia selkeitä linjauksia ja ohjeita. Lasta pysyväisluonteisesti hoitavia sukulaisperheitä voi tukea kaikin tavoin täysin laillisesti, vieläpä lastensuojeluasetuksen velvoittamana, Heino muistuttaa. Yksityisyys tuo vahvoja jännitteitä Sukulaissijoituksissa on vahvoja jännitteitä, jotka koskevat julkisen ja yksityisen elämänalueen rajaa sitä, missä ja milloin sukulaiset voivat olla avuksi tai puuttua läheisensä elämään ja milloin julkinen valta voi niin tehdä, ja mitä tässä kohtaamisessa tapahtuu. Heino painottaa, että sukulaissijoituksessa kohtaavat monen henkilön yksityisyydet, kuten lapsen, äidin, isovanhempien, äidin sisarusten. Jokainen heistä liittyy lapsen elämään omasta näkökulmastaan. Suhteeseen vaikuttavat heidän elämänvaiheensa, ikänsä, sukupuolensa ja kokemuksensa. Kipupisteet näyttävät erilaisilta sen mukaan, mikä näkökulma valitaan. Sukulaissuhteissa on kasvua tukevia ja tuhoavia voimia. Kudelmaan tulevat ihmisten ohessa mukaan sukujen tarinat, toimintatavat, kohtalot, saavutukset ja salaisuudet. Kaikki tietävät jotkut asiat, toiset asiat ovat näkymättömiä ja tiedostamattomia. Paljon yhteyksiä vanhempiin, vähemmän ulkomaailmaan Sukulaiskoteihin sijoitetuilla lapsilla on enemmän yhteyksiä vanhempiinsa kuin muihin perhekoteihin sijoitetuilla lapsilla. Heillä on myös muuhun sukuunsa enemmän yhteyksiä, mutta muuten heidän verkostonsa ovat usein kapeammat. Muissa perhekodeissa asuvilla lapsilla on enemmän yhteyksiä ulkomaailmaan perheissä harrastetaan ja kyläillään enemmän. Sosiaaliviranomaisiin sukulaiskodeilla on vähemmän yhteyttä kuin muilla perhekodeilla. Usein vieraat perheet vaativat ohjausta ja kotikäyntejä. Jos sukulaisperheet eivät muistuta itsestään, he jäävät kiireisen sosiaalityöntekijän työssä helposti sivuun. Kestää pitkään saavuttaa luottamus sellaiseen sukulaisperheeseen, jossa sosiaalityöntekijä on koettu uhkaavana. Se edellyttää tiivistä tapaamista ja aikaa suhteen kehittyä. Jos työntekijällä on liikaa töitä, kontaktia ei tuputeta ja perhe jää omilleen, Heino toteaa. 6 3/30/06, 9:41 AM

7 Hyviä tuloksia Usean tutkimuksen mukaan lapsi joudutaan sukulaisperheestä sijoittamaan uudelleen muualle harvemmin kuin muista perhekodeista. Toisaalta on päinvastaisia tutkimustuloksia. Uudessa- Seelannissa läheisneuvonpitoja tutkineen Jill Warrolin mukaan sukulaisilla on ollut vaikeuksia pysyä päätöstensä takana: joskus lupaukset lapsenhoidosta unohtuvat ja lupaajat katoavat. Sukulaisperheet eivät selviydy muita perhekoteja heikommin tehtävästään, vaikka niillä on usein siihen huonommat edellytykset. Anja Laurilan (1999) mukaan sijoitettu lapsi voi keskimäärin paremmin sukulaiskodissa kuin muualla kodin ulkopuolella, sillä hänen arkiset lähisuhteensa säilyvät sijoituksesta huolimatta. Sukulaissijoitukset ovat riskialttiita, mutta onnistuessaan ne antavat muita paremmat tulokset. Vaikka lapselle kehittyisi omassa perheyhteydessään ristiriitainen identiteetti, se voi olla parempi vaihtoehto kuin usein vastausta vaille jäävä kysymys kuka minä olen. Lisää sijoituksia sukulaisperheisiin Heinon tuoreen raportin nimi Sijoitukset sukulaisperheisiin viittaa kahteen suuntaan: lasten sijoittamiseen ja investointiin sukulaisperheisiin. Viranomaiset voivat sijoittaa rahaa ja muita voimavaroja perheen tukemiseen. Tällaiset sijoitukset ovat varhaista tukea ja ongelmia ehkäisevää lastensuojelua parhaimmillaan. Monia lapsia pystytään auttamaan pitkällä aikavälillä, kun tuetaan julkisilla palveluilla heidän läheisverkostoaan selviytymään keskenään. Tämä tulee aikanaan myös rahassa takaisin. Tuki ei välttämättä ole rahallisesti paljoa, mutta se on myös tärkeä ele, joka osoittaa, että läheisten kantamaa vastuuta arvostetaan. Heinon mielestä mahdollisuus sijoittaa lapsi sukulaisperheeseen tai muuhun lapselle läheiseen perheeseen olisi aina selvitettävä ja lapsen läheisverkosto kartoitettava huolella. Hän toivoo asiasta muutoksia lastensuojelulakiin. Jos työntekijällä on ennakkokäsitys, ettei ratkaisu löydy sukulaisista, hän ei selvitä sitä vaihtoehtoa perusteellisesti. Jos selvittämisvelvollisuus tulee laista, tämäkin mahdollisuus pitää punnita, käydä asianosaisten kanssa läpi ja ottaa siihen kantaa. Erityisen tärkeää on saada lapselle läheiset henkilöt tukirenkaaseen, vaikka lapsi sijoitettaisiinkin suvun ulkopuolelle. Lapsen etu on aina ensisijainen. Se tarkoittaa myös, ettei lapsella pidä lähteä tekemään turvattomuutta lisääviä kokeita. Sen sijaan, jos lapsi on jo ollut paljon läheisensä luona, voitaisiin kokeilla, millaisella tuella hän voisi muuttaa sinne. Heino tähdentää, että lapsen ja hänen verkostonsa kanssa työskentely on niin vaativaa, että siihen tarvitaan kokeneita työntekijöitä ja parityöskentelyä. Toinen työntekijä voi keskittyä lapsen kuulemiseen ja käydä hänen kanssaan elämän suuria muutoksia läpi. Toinen työntekijä työskentelee aikuisten kanssa. Lastensuojelu on niin huonosti resurssoitua, ettei parityöskentelyyn tunnuta monissa kunnissa millään päästävän. Kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää, että parityöskentely on välttämätöntä lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta. Heillä on vastuu siitä, ettei kunnan ainoa sosiaalityöntekijä joudu yksin ratkomaan tällaisia asioita vaan on sovittu järjestelmä, jolla tueksi saadaan lisää asiantuntemusta. Hätäisiä ratkaisuja vältettävä Suhtautuminen siihen, keiden sukulaisten luo lapsia voidaan sijoittaa, vaihtelee kunnittain ja työntekijöittäin. Joissain kunnissa isovanhemman perhettä ei hyväksytä pitkäaikaiseksi sijaishoitopaikaksi. Perusteluksi esitetään, että kun lapsi tulee murrosikään, isovanhempi on liian iäkäs hoitamaan häntä. Perustelu voi tuntua isovanhemmasta käsittämättömältä, kun hän tarjoaa apuaan pienelle lapselle ja itsellä tuntuu voimia riittävän. Heinon mielestä lastensuojelussa pitää välttää ehdottomia sääntöjä ja hätäisiä ratkaisuja: Tilanteessa kannattaa ottaa aikalisä. Lapsi voi hyvin viettää tärkeät ensi vuotensa mummon turvallisessa hoidossa. Häntä ei heti tarvitse sijoittaa pysyvästi. Voidaan järjestää läheisneuvonpito ja antaa isovanhempien kaikessa rauhassa tunnustella sitä, millä tuella ja kuinka kauan he jaksavat lasta hoitaa. Aikalisän ajan sosiaalityöntekijä voi etsiä lapselle sopivaa sijoitusperhettä ja tukea sitä, että mummolle ja sijaisperheelle syntyvät hyvät välit. Heino painottaa, että perheelle on annettava aikaa tehdä päätös ja harkita sitä uudelleen: Perhettä voi myös tukea sanomaan ei. Monesti etenkin naisten odotetaan ottavan enemmän hoitovastuuta kuin he ehkä kykenevät kantamaan. Lapsen on hyvä olla perheessä, jossa hän tuntee olevansa rakastettu, haluttu ja toivottu. Sosiaalitoimen on huolehdittava siitä, että tehdyn ratkaisun seurannasta sovitaan. Läheisneuvonpito on tuonut seurantaan hyviä keinoja. Seurantaa ja raportointia ei ole välttämätöntä omia vain sosiaalitoimen tehtäväksi, vaan se voidaan myös sopia läheisen tehtäväksi ja asiaan voidaan palata seuraavassa yhteisessä neuvonpidossa. Sopivaa koulutusta ja tukea Sukulaisperheet tarvitsevat koulutusta ja tukea, kuten muutkin sijaisperheet. Valmennus ei kuitenkaan voi olla samanlaista kuin sellaisilla perheillä, jotka ottavat vieraan lapsen luokseen. Tällaista erityistä tuki- ja valmennusohjelmaa ei Suomessa toistaiseksi ole. Sukulaiset tuntevat lapsen. Heillä on kouluttajia enemmän tietoa siitä, millaisia asioita juuri tämän lapsen kanssa voi arjessa tulla eteen. Sosiaalityöntekijällä taas on yleistä tietoa ja kokemusta, jonka pitäisi olla perheen käytettävissä, Heino painottaa. Hyviksi koettuja viikonloppuseminaareja on järjestetty sukulaisperheille esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Sukulaisperheille sopivaa koulutusta on ajateltu muokata Pride-menetelmästä saatujen kokemusten pohjalta. Se on kehitetty tukemaan adoptio- ja sijaisperheen valintaa ja koulutusta. Suomessa menetelmän mukaista koulutusta järjestää Pesäpuu ry. Sukulaisperheet voivat tarvita monenlaista tukea. Aivan heti sen jälkeen, kun on päättänyt ottaa lapsen luokseen, ei pysty sanomaan, millaista tukea keskellä arkea tarvitsee. Heino korostaa, että tarjolla pitää olla laaja tukivalikoima: Usein omaisten elämää helpottaisi pieni arjen tuki. Lasta voitaisiin tukea uuden harrastuksen alkuun tai joku voisi auttaa päivähoito- tai koulukuljetuksissa. Niin lapsi, vanhempi kuin sukulaisperheen hoitajatkin tarvitsevat omasta näkökulmastaan tunteiden avaamista. Jotkut kaipaavat vertaistukea, toiset yksilöterapiaa. Joillekin riittävät yleiset palvelut, toisille palveluita pitää räätälöidä. Perheille valintakriteerit Heino kaipaa keskustelua perhehoitoperheen ja sukulaisperheen valintakriteereistä. Niistä pitäisi sopia yhteistyössä. Sosiaalityöntekijä jää muutoin liian yksin päättämään tilannekohtaisesti sovellettavista kriteereistä. Miten suhtautua hoitajan ikään, joka ulkopuolista perhettä valittaessa on ollut keskeinen kriteeri? Miten paljon pitäisi panna painoa ulkoisille kriteereille ja toisaalta ihmisten välisille suhteille? Sukuperheen edellytykset hoitaa lasta on selvitettävä yhtä tarkkaan kuin vieraan perheen se on vain tehtävä eri tavoin ja toisenlaisista lähtökohdista. Stakesin Aiheita-sarjassa 19/ 2001 on juuri ilmestynyt Tarja Heinon raportti Sijoitukset sukulaisperheisiin lastensuojelussa. Ruotsin ja Uuden-Seelannin läheisneuvonpitohankkeita koskevia tutkimuksia on esitelty suomeksi Stakesin huostaanottoprojektin Tieto kiertoon -julkaisusarjassa. Se löytyy internet-osoitteesta LÄHTEET Laurila, Anja (1999) Toinen mahdollisuus. Acta Universitatis Tamperensis 701. Vammala. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

8 Lapsenlapsen hoitoon ottaminen oli luonteva ratkaisu Nelivuotias Mikko on saanut viettää pari vuotta rauhallista elämää mumminsa Ritvan luona risaisten ensivuosien jälkeen. Ritva on saanut oman aktiivisuutensa ansiosta tukea Mikon hoitoon, mutta hän toivoo, että sitä olisi helpommin saatavilla. KIRSTI LAURINOLLI Ritvalla ja Mikolla oli hyvä suhde aivan Mikon elämän alusta alkaen. Mummi oli pojanpoikansa elämässä kiinteästi mukana, usein ainoana luotettavana aikuisena. Mikon vanhemmilla oli päihdeongelmia, jotka kärjistyivät lapsen ensimmäisen vuoden aikana niin, että Ritvan ja lapsen toisten isovanhempien oli pakko ilmoittaa tilanteesta lastensuojeluun. Ritva meni Mikon äidin tueksi tapaamisiin sosiaalityöntekijän kanssa. Hänelle syntyi tiivis yhteys sosiaalityöntekijään. Mikon vanhemmat erosivat, mutta Ritva jatkoi miniänsä ja Mikon tukena. Avohuollon tuki ei riittänyt Mikon äidille vaan hänen huumeidenkäyttönsä vuoksi Mikko ja sittemmin hänen sisarpuolensa jouduttiin ottamaan kolmeen kertaan kiireellisesti huostaan ja viemään lastenkotiin. Huostaanottojen välissä lapset asuivat äitinsä, mutta myös mumminsa luona. Kolmannen huostaanoton jälkeen oli selvää, etteivät lapset pärjää äitinsä luona. Ritvan poika oli alkoholisoitunut ja eli omaa elämäänsä. Ritva alkoi miettiä, voisiko hän ottaa Mikon luokseen. Hän kuitenkin epäili, ettei isoäitiä kelpuuteta sijaisvanhemmaksi. Heitin kuitenkin ajatuksen sosiaalityöntekijälle. Hän nappasi siitä heti kiinni ja laittoi prosessin alkuun. Jonkin aikaa näytti siltä, että mahdollisuuteni kaatuvat siihen, että sisarukset pitäisi sijoittaa samaan paikkaan. Mikko ja hänen sisarpuolensa eivät kuitenkaan koskaan olleet asuneet yhteisessä kodissa, joten Mikko sai muuttaa Ruotsissa selvitettävä aina sukulaissijoituksen mahdollisuus Ruotsissa tuli vuonna 1998 voimaan lakiuudistus, jonka mukaan sukulaissijoituksen mahdollisuudet tulisi aina selvittää ennen kuin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Säädös oli aluksi suositusluonteinen. Se muutettiin velvoittavaksi vuoden 1999 heinäkuun alusta. Lakimuutoksen taustalla käytiin kiivas keskustelu erityisesti isovanhempien asemasta. Lapsenlapsiaan hoitavat mummot nousivat kapinaan. He arvostelivat sosiaalityöntekijöitä asenteellisuudesta, koska nämä vält- tävät lapsen sijoittamista sukulaisten luokse. Isovanhemmat vaativat entistä parempia mahdollisuuksia tulla valituksi lastenlastensa sijaisvanhemmiksi. Ruotsin sosiaalihallituksen selvitysten mukaan uudistus ei ole toteutunut kovin hyvin. Sukulaisten edellytyksiä ottaa lapsi hoitoonsa ei edelleenkään aina selvitetä. Syyksi arvellaan, etteivät kaikki sosiaalityöntekijät vielä tiedä, että säädös on velvoittava eikä enää pelkkä suositus. Sosiaalihallitus arvioi, että edelleen on kielteisiä asenteita sukulaissijoituksia kohtaan. Ne perustuvat usein sosiaalisen perimän teoriaan. Sosiaalityöntekijän rutiineihin ei yleensä kuulu läheisverkoston kartoittaminen. Vaikka työntekijän asenne olisi myönteinen, ei ole menetelmiä, joilla voisi selvittää sukulaisten edellytyksiä hoitaa lasta. Ruotsissa oikeusasiamies on 14. helmikuuta 2001 tehnyt päätöksen, joka koskee lapsen sijoitusta sukulaisen luokse. Siinä korostetaan, että kussakin tapauksessa sukulaissijoituksen mahdollisuus on selvitettävä ja asia on ratkaistava lapsen edun mukaan. Sukulaisperheen sopivuus lapselle pitää tutkia kuten vieraankin perhekodin. Jos lapsen etu vaatii sijoitusta suvun ulkopuolelle, se pitää toteuttaa. Vielä ja -70-luvuilla Ruotsissa joka toinen kaikista sijoitetuista lapsista oli sukulaisten luona luvulla enää 20 prosenttia sijoitetuista lapsista oli kasvattikodeissa. Ruotsin sosiaalihallituksen uusimman selvityksen mukaan vuonna 1998 sukulaiskoteihin olisi sijoitettuna joka kolmas lapsi. 8 SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

9 luokseni. Myös hänen sisarpuolelleen löytyi hyvä sijaiskoti. Perhehoitotoimiston kaksi työntekijää kävi Ritvan luona kolme kertaa, kun he selvittivät hänen sopivuuttaan lapsen hoitajaksi. Ritvan mielestä perinpohjainen selvittely on paikallaan, vaikka monista se tuntuu kyttäämiseltä. Oli hyvä, että laitettiin miettimään omaa mennyttä ja tulevaa elämää sekä lapsen tulevaisuutta ja eteen tulevia tilanteita. Tunteet pelissä Sukulaissijaisvanhemmilla on vahvoja tunteita käsiteltävänään enemmän kuin muilla sijaisvanhemmilla. Ritvan kokemus on, että kun vieras ihminen tarjoaa kodin kovia kokeneelle lapselle, häntä katsotaan ylöspäin ja arvostetaan. Meitä taas katsotaan alaspäin ja päivitellään, kuinka olemme epäonnistuneet oman lapsemme kasvatuksessa. Joudumme käsittelemään syyllisyyden ja häpeän tunteemme. Myös lapsen mahdollinen uudelleen sijoitus on omaiselle kovempi pala kuin vieraille sijaisvanhemmille. Minä olen käynyt häpeän jo aiemmin läpi, kun hain pojalleni apua. Enää en häpeä mitään. Ritva on osannut vanhasta kokemuksesta hakea apua muun muassa terveyskeskuksen psykologilta. Sosiaalitoimesta hänelle ei ole tarjottu erityistä tukea, paitsi kerrottu lapsenlastaan hoitavien isovanhempien ryhmästä. Siinä hän on käynyt pari vuotta. Hän muistuttaa kuitenkin, että on paljon lapsenlastaan hoitavia mummeja, jotka eivät osaa ja jaksa lähteä hakemaan apua: Monille vertaistukiryhmään lähtöön on korkea kynnys. He tarvitsisivat vaikkapa työnohjausta, jota olisi helposti saatavilla. Yksityinen sijoitus vai huostaanotto? Ritvan sosiaalityöntekijä kysyi heti aluksi, sijoitettaisiinko Mikko yksityisellä sopimuksella isoäitinsä luo vai halusiko Ritva, että poika otetaan huostaan ja sijoitetaan hänen luokseen sijaishuoltoon. Ritva ei tuntenut vaihtoehtojen eroja, mutta ne selvitettiin hänelle suoraan: jos lapsi on otettu huostaan, omainen saa hänen hoidostaan palkkion ja kulukorvaukset. Yksityisesti sijoitetun lapsen saama tuki on sattumanvaraisempaa. Ritva päätyi ilman muuta huostaanottoon. En kaivannut tilanteeseen enää rahaongelmia. Kymmenen pistettä sosiaalityöntekijälle tämän kysymyksen esittämisestä. Jotkut isoäidit, joille lapsi on sijoitettu yksityisesti, elättävät lasta pienillä eläkkeillä. He joutuvat anomaan lapsen kuluihin toimeentulotukea, mikä on nöyryyttävää. Joutuu levittämään oman elämänsä sosiaalityöntekijän eteen, jotta saisi elätettyä lapsen, jota itsellä ei ole velvollisuutta elättää. Yhdenkään lapsen ei pidä joutua ajattelemaan, että hän on elämänsä isoäidilleen velkaa myös rahallisesti. Yksityisesti sijoitetut lapset jäävät myös vaille jälkihuoltoa, joka olisi lapselle todella tärkeää. Liian vähän tiedotetaan muutenkin jälkihuollosta. Ritva on jälkikäteen ymmärtänyt, että perhehoitosopimus on aina molemminpuolinen sopimus, johon kumpikin osapuoli voi vaikuttaa ja jota pitäisi aika ajoin tarkistaa muuttuneiden tilanteiden mukaan. En tajunnut, että kyseessä pitäisi olla yhdessä neuvoteltu sopimus, eikä vain paperi, joka minun piti allekirjoittaa. Se oli puolestani laadittu valmiiksi. Lapselle puhuttava rehellisesti Ritva pitää yllä Mikon suhdetta tämän äitiin. Mikko kyselee silloin tällöin, voiko hän muuttaa äidin luo, kun tämä pääsee huumehoidosta kotiin ja saa asunnon. Ritva on tehnyt selväksi, että Mikon koti on Ritvan luona. Jos äidin tilanne paranee, asiaa on harkittava uudelleen. Huumeiden käytöstä kuntoutuminen on kuitenkin niin pitkä prosessi, ettei pienelle pojalle voi antaa lupauksia äidin luo muuttamisesta. Lapselle pitää puhua rehellisesti. Hänestä äidin ja isän hylkääminen tuntuvat pahalta. Olen antanut Mikon surra tätä ja olen surrut yhdessä hänen kanssaan. Jos ei ole itse käsitellyt tunteitaan suhteessa omaan lapseensa, on vaikea puhua totuutta lapsenlapselle. Ritvan mielestä tästä syystä isoäitien ei kannattaisi lupautua äkkitilanteessa suinpäin lapsenlapsensa hoitajaksi. Joskus omaista täytyy rohkaista kieltäytymään ottamasta lasta hoitoonsa. Hänelle pitää myös tehdä selväksi, ettei hän ole sen vuoksi muita huonompi äiti ja isoäiti. Sosiaalityöntekijät tuki, eivät uhka Ritva on saanut osakseen asiallista kohtelua. Sosiaalityöntekijät ovat olleet hänelle enemmän tuki kuin uhka. Se johtuu ehkä siitä, että olen ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä jo oman lapseni asioissa. Monelle isovanhemmalle sosiaalityöntekijät ovat todella pelottavia. Siitä hän on yllättynyt, että lastensuojelussa asioidaan paljolti lasten äidin kanssa. Esimerkiksi Mikon äidin vanhemmilta kysyttiin, voisivatko he ottaa Mikon luokseen, mutta Ritvalta sitä ei kysytty. Minulle sanotaan usein, että jotain asiaa täytyy kysyä lapsen äidiltä. Joudun aina huomauttamaan, että lapsella on myös isä ja lapsen vanhemmilla yhteishuoltajuus. Koko ajan isä on sivumpana. Seurantaa saisi olla Ritvaa harmittaa, ettei hänen ja Mikon tilannetta enää juuri seurata. Hänestä olisi aika ajoin hyvä olla yhteydessä sosiaalityöntekijään. Olen yrittänyt tavoittaa häntä, mutta usein toisessa päässä on vastaaja. Se kertoo, ettei työntekijä ole paikalla. Kiireellisissä tapauksissa voi ottaa sinne ja sinne yhteyttä. Kun siellä on aina kiire, sitä ajattelee, että eihän tämä nyt mikään kiireellinen tapaus ole. Aiemmin oli tarkkaan sovittu siitä, miten Mikon vanhemmat saavat tavata lasta. Nyt Ritva järjestää tapaamiset niin kuin parhaaksi näkee. Kun Mikon äiti palaa huumehoidosta, hän toivoo, että tapaamisten ehdoista taas sovitaan. Ritva osaa rajoittaa yhteydenpitoa ja tietää mistä siihen saa tarvittaessa tukea. Haaveena vähän omaa aikaa Ritva on viime vuodet viettänyt lomansa yhdessä Mikon kanssa. Hän kaipaa myös omaa lomaa ja jonkin verran aikaa ystävilleen ja harrastuksilleen. Kun ystävillä ei ole pieniä lapsia, Mikon ei ole hauskaa kyläillä heidän luonaan. Yhteydenpito on vähentynyt. Oman itsensä hoitaminen on jäänyt, kun ei pääse säännöllisesti jumppaan tai muutakaan harrastamaan. Mikon kanssa ei lenkkeilykään vielä suju. Lapsenhoitoapu olisi tarpeen. Perhehoitoliitosta voi saada lomittajan vähän halvemmalla, mutta heidänkin maksunsa tuntuvat kukkarossa, koska teen Mikon hoidon vuoksi lyhyempää työpäivää. Ystäviltäni olen saanut apua, mutta olen heille Mikon hoidosta myös maksanut. Tunsin olevani lapselle hyvä vaihtoehto Ritvalle Mikon hoitaminen on ollut selvä ratkaisu: Vaikka on ollut vaikeaakin, kertaakaan ei ole tullut mieleen, että miksi tähän tuli lähdettyä. Tavallaan Mikon hoitaminen on uusi mahdollisuus. Sain oman lapseni hyvin nuorena. Jälkeenpäin olen harmitellut, miksen silloin toiminut toisin monissa tilanteissa. Nyt on enemmän kärsivällisyyttä hoitaa lasta ja itseluottamusta tehdä lapsen kasvatuksessa omat ratkaisunsa. Ratkaisuni lähtökohta oli kuitenkin Mikko itse, omana persoonanaan. Meillä oli hyvä suhde ja tuntui luontevalta ottaa hänet hoitooni. Koin olevani lapselle hyvä vaihtoehto, vaikka olin valmis myös luovuttamaan hänet muualle, jos se olisi katsottu parhaaksi. Ritva suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Häntä ei pelota se, miten hän aikanaan jaksaa murrosikäisen lapsen kanssa: Murrosikä voi olla vaikeaa aikaa, mutta se nähdään sitten ajallaan. Lapsi tekee myös omia ratkaisujaan. Kaikki ongelmat eivät ole kasvattajien ja vaikean lapsuuden syytä. Olen käsitellyt syyllisyyden tunteeni pohjamutia myöten poikani kanssa. Haastattelussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

10 Sijaisperheille tukea sijoituksen jälkeenk Eeva Kaarina Öyrystä on tärkeää, että sosiaalityöntekijät kertovat perheelle avoimesti sijoitettavan lapsen taustasta. Sijaisperheen on tiedettävä, mihin se ryhtyy. Lapset tulevat sijaiskoteihin aiempaa vaikeammista oloista. Lasten ongelmien takia sijaisperheet tarvitsisivat sosiaalityöntekijän tukea sijoituksen jälkeenkin, Eeva Kaarina Öyry sanoo. Hän on Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry:n puheenjohtaja. 10 SOSIAALITURVA 14/2001 LEA SUONINEN Eeva Kaarina Öyry on toiminut sijaiskasvattajana 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Kaikki alkoi siitä, kun Öyryn perhe otti kesälapsen, joka jäikin perheeseen aikuisikään asti. Perheessä on yksi biologinen lapsi ja pidempiaikaisia sijaislapsia on seitsemän. Lisäksi perheessä on ollut lapsia lyhytaikaisessa perhehoidossa. Öyry toimii nykyään Uudenmaan Sijaiskotiyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys on perustettu 1983, samana vuonna kuin Perhehoitoliitto ry. Jos verrataan 80-lukuun, lapset tulevat sijaiskotiin nykyään aiempaa vaikeammista oloista. Lastenkodeistakin sijoitettavat vuoden, parin ikäiset lapset on jo yritetty kotiuttaa moneen kertaan. Usein huostaanottoja on pitkitetty ja moni lapsi tulee sijaiskotiin vasta lähellä kouluikää. Ns. terveitä, tavallisia, vähäongelmaisia lapsia ei enää tule. Kun arki alkaa, tuki loppuu Öyrystä on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaalityöntekijät kertovat perheelle avoimesti sijoitettavan lapsen taustasta. Sijaisperheen on tiedettävä, mihin se ryhtyy. Eräässäkin lyhytaikaisessa sijoituksessa perheelle selvisi vasta työntekijän vaihduttua, että hoidossa oleva vauva on hivpositiivinen. Sijaisvanhemmiksi aikoville järjestetään nykyään koulutusta. Vuonna 1992 voimaan tullut perhehoitajalaki velvoittaa kunnat tähän. Valmennus on tarpeen, jotta sijaisvanhemmat tietävät, mitä on odotettavissa. Toisaalta kauheasti valmentaudutaan etukäteen, mutta se loppuu siihen, kun lapsi on tullut perheeseen. Kun arki alkaa, tuki loppuu. Sijoitettujen lasten ongelmien takia sosiaalityöntekijän tukea tarvittaisiin kuitenkin rinnalla koko ajan. Rakentava suhde sijoittavaan sosiaalityönte- kijään on kullan arvoinen. Kun sijaisvanhemmiksi aikovat ovat pari, kolme kertaa tavanneet lapsen tai nuoren, heidän pitäisi jo siinä vaiheessa ymmärtää, mitä arki tulee olemaan ja kuinka vaativaa työ on. Jos perhe huomaa puolen vuoden kuluttua, että perhehoito onkin paljon vaativampaa ja haluaisi siitä lisää palkkaa, useimmiten perheeseen suhtaudutaan nuivasti ai jaa, nyt teistä on tullutkin rahan ahneita. Sijaisperheitä syyllistetään rahakysymyksillä hirveän helposti. Jos verrataan siihen, mitä lapsen hoito maksaisi laitoksessa, tässä puhutaan kuitenkin mitättömistä summista. Jo satasen korotuskin lämmittäisi monen mieltä ihan kummasti. Sijaishuollossa elää tätä nykyä reilut lasta, joista noin puolet on perhehoidossa. Näistä noin kuudesosa on sijoitettu ammatillisiin perhekoteihin, loput on sijoitettu tavallisiin perheisiin. Saako lapsi rauhan juurtua sijaisperheeseen? Öyryn mielestä sijaisvanhemmat tarvitsevat sosiaalityöntekijän ammattitaitoa erityisesti yhteydenpidossa sijoitetun lapsen biologisiin vanhempiin ja omaisiin: Sosiaalityöntekijällä on suuri merkitys siinä, millaiseksi suhde biologisiin vanhempiin muodostuu saako lapsi rauhan juurtua sijaisperheeseen. Vielä 90-luvulla perättiin kahden kodin vanhemmuutta, mutta eihän kukaan voi elää sellaisissa oloissa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoi taannoin, että miten lapsi voi juurtua sijaisperheeseen, jos hänellä on jatkuva hätä siitä, saako äiti tai isä vinettonsa tänään. Öyryn mukaan yhteydenpitoa sosiaalityöntekijöihin rajoittaa kuitenkin näiden kohtuuton työmäärä: Esimerkiksi Helsingissä meidän perheemme sosiaa- 10 3/30/06, 9:41 AM

11 lkeenkin Uusittu painos lastensuojelun käsikirjasta lityöntekijällä on 40 muutakin sijaisperhettä kaiken muun työn lisäksi. Ei siinä yhdelle sijaisperheelle jää paljon aikaa. Vapaapäivä ei toteudu Perhehoitajalakiin on kirjattu, että sijaisvanhemmilla on oikeus yhteen vapaapäivään kerran kuussa. Öyryn mukaan tämä oikeus ei käytännössä toteudu: Laissa ei ole täsmennetty, miten vapaa käytännössä järjestyisi. Tuleeko joku hoitamaan lasta ja jos tulee, kuka hoidon maksaa? Tämä on kuntien harkinnassa ja täysin retuperällä. Perhehoitajan pitää älytä vaatia kunnan kanssa toimeksiantosopimusta tehdessään, että samalla sovitaan, miten lomaasiat hoidetaan. Jälkihuollossa epäkohtia Öyry kertoo, että moni sijaisperhe on törmännyt myös jälkihuollon epäkohtiin lapsen itsenäistyessä. Asiansa hyvin hoitavan nuoren on aloitettava itsenäinen elämänsä opintotuilla ja -lainoilla. Nuorella pitää mennä huonosti, jotta hän saisi kaupungin asunnon, toimeentulotukea ja kaikkea mahdollista jälkihuollon tukea. Näitä nuoria autetaan itsenäisen elämän alkuun moneen kertaan. Jos taas ns. menestynyt nuori tulee sijaisperheeseensä viikonloppuina tai kesäajaksi, sosiaalitoimisto saattaa myöntää vähän ruokarahaa tai olla myöntämättä. Tarkoitus on, että me kasvatamme ihmisiä, jotka seisovat omilla jaloillaan, mutta kuka on niin valmis 18-vuotiaana, että hän selviää ilman aikuisten tukea. Jokaisella pitäisi olla sellainen paikka, jonne hän voi tarvittaessa mennä tilapäisesti tai vaikka vähän pitemmäksikin aikaa, Öyry vaatii. Lea Suoninen Lastensuojelun käsikirja. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston julkaisuja 1/2001. Etelä-Suomen lääninhallitus on julkaissut uusitun painoksen alun perin vuonna 1992 ilmestyneestä lastensuojelun käsikirjasta. Sen juuret ovat entisen Kymen läänin lastensuojelun tukiryhmän työssä. Kirja on aikanaan syntynyt lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toivomuksesta. Kiireisiin käytännön tilanteisiin on toivottu lakitekstin lisäksi konkreettisempia näkemyksiä ja toimintaohjeita. Myös monista erityiskysymyksistä on kaivattu tiivistä ja helposti saatavaa tietoa. Käsikirjaan on puserrettu tiiviiseen muotoon monenlaista tietoa. Liikkeelle lähdetään lastensuojelun periaatteista ja tärkeistä säädöksistä. Ne onnistutaan käymään muutamassa sivussa läpi. Erityiskysymyksistä käsitellään Huostaanotetun lapsen riski kuolla nuorena suuri Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksen mukaan huostaanotettujen lasten riski kuolla nuorena on ikätovereita suurempi. Sekä tytöillä että pojilla itsetuhoinen käyttäytyminen 15 ikävuodesta alkaen oli suurin syy kuolemanriskin kohoamiseen. Yleisimmät kuolinsyyt liittyivät päihteiden väärinkäyttöön, onnettomuuksiin sekä itsemurhiin. Tutkimus on julkaistu British Medical Journalissa 28.heinäkuuta Se tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen ja Stakesin kanssa. Tutkimusaineistona olivat kaikki vuosina Suomessa huostaanotetut lasta. KIRJALLISUUTTA Tarkemmin tutkittiin 234 Pelastakaa Lapset ryn vuosina sijoittamaa huostaanotettua lasta. Tämä erillinen tutkimus julkaistiin Child Welfare - lehden syyskuussa pidettävän YK:n lasten oikeuksien erityisistuntoon liittyvässä numerossa. Tutkimuksessa havaittiin, että tavallisimmat syyt lasten huostaanottoon ovat vanhempien päihteiden käyttö ja vakavat mielenterveysongelmat. Kyvyttömyys asettaa lapsen tarpeet etusijalle on näkyvä piirre kaikissa lastensuojelun toimia tarvitsevissa perheissä. Lapsista 75 prosenttia oli kokenut vakavaa fyysistä ja/tai psyykkistä laiminlyöntiä ja noin muun muassa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lastensuojelu kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvien parissa. Kirjassa esitellään lyhyesti muun muassa uskonnolliset vähemmistöt. Monet lyhyet käytännön ohjeet, kuten ohjeet kotikäynneille, vaikuttavat hyviltä. Kotikäyntiohjeen lopuksi korostetaan, että jos lähtö tulee niin äkkiä, että ehdit kerrata vain yhden ohjeen, niin muista sitten se, ettei mikään ohjekirja tai tietotekniikka koskaan voi korvata sitä, miten ihmisenä kohtaat toisen ihmisen tai miten laitat oman persoonasi likoon. Kirja on jaettu A, B, C, D, E ja F-osiin. Esimerkiksi C-osassa käsitellään ilmeisesti erilaisia tukimuotoja, kuten tukihenkilötoimintaa, auttamista asuntoasioissa ja tukemista työhön sijoittumisessa. Käsikirjan käyttöä helpottaisi, jos osiolla olisi jokin yleisotsikko. Kirjassa on luettelo suositeltavasta kirjallisuudesta. Tätä nykyä mukana voisi olla kooste myös hyödyllisistä internetosoitteista, kuten erityispalveluiden tuottajien yhteystiedot sisältävästä TietoVepistä. Myös eri palveluntuottajien sähköpostiosoitteet olisivat paikallaan. Kirjan uudistamisesta on vastannut Etelä-Suomen lääninhallituksen Kouvolan alueellinen palveluyksikkö ja ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tulosryhmä. Käytännön uudistustyön on tehnyt joukko Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun terveysja sosiaalialan opiskelijoita koulutusohjelmajohtaja Tarja Myllärisen valvonnassa. Kirja on jaettu Etelä-Suomen läänin kunnille. Erja Saarinen 30 prosenttia perheväkivaltaa ennen huostaanottoa. Lisäksi yli kolmanneksella oli kehityksellisiä tai terveydellisiä ongelmia huostaanottohetkellä ja noin neljänneksellä oli niitä jo syntymähetkellä. Valtaosalla lapsista oli kokemusta aiemmista huostaanotoista. Kyseinen sijoitus oli lapsille keskimäärin kolmas, mutta tutkimusaineistosta löytyi lapsi, jota oli sijoitettu jo noin 30 kertaa. Noin kolmasosa vanhemmista ei vastustanut huostaanottoa ja noin viisi prosenttia ehdotti huostaanottoa itse. Neljännes vanhemmista vei asian oikeuden ratkaistavaksi. SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

12 EEVA MEHTO Lastensuojelulaissa lapsen kuulemista ja määräämisoikeutta koskevat ikärajat vaihtelevat. Joitakin asioita lapsi ei voi panna vireille, mutta häntä on kuultava niissä. Joitakin asioita lapsi voi panna vireille, muttei hakea niihin muutoksia. Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? Valtakunnallisilla lastensuojelun sijaishuollon päivillä ihmeteltiin, missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset. Epäkohdat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Hallitus on antamassa vielä tänä syksynä lapsipoliittisen selonteon eduskunnalle. Edellinen selonteko Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa annettiin vuonna Se sisälsi joukon esityksiä lastensuojelulain uudistamiseksi, mut- ta juuri mikään niistä ei ole toteutunut. Vuoden 1995 lapsipoliittisessa selonteossa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että lastensuojelulaissa lapsen kuulemista ja määräämisoikeutta koskevat ikärajat vaihtelevat. Esimerkiksi virallisissa hallintoasioissa ikäraja on 15 vuotta, kun taas 12 vuotta täyttäneellä on oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaatia tiettyjä sosiaalipalveluita ja muita tukitoimia. Lakiuudistuksista sijaishuollon päivillä raportoinut vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä arveli, että ikäraja laskee 12-vuoteen kaikissa lastensuojeluasioissa. Niin ikään jo lapsipoliittisessa selonteossa todettiin, että lastensuojelulain tiukat Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä ei usko, että ministeriö lähtee viemään eduskuntaan lastensuojeluasioissa yhtä pykälää kerrallaan. aikarajat lapsen sijoitukselle avohuollon tukitoimin tai kiireellisen huostaanoton jälkeen ovat osoittautuneet epätarkoituksenmukaisiksi. Aikarajoja esitettiin väljennettäviksi ja tämänkin muutoksen Heiliö uskoo vielä toteutuvan. Lapsipoliittisessa selonteossa esitettiin myös lastensuojelun järjestämisvastuun selkeyttämistä säännösmuutoksella. Nykyisen lain mukaan sijaishuollon järjestämisestä huostaanoton aikana vastaa kunta, jossa huostaanoton tarve on alunperin syntynyt. Säännös tuottaa jatkuvasti tulkintaongelmia eikä sen avulla ole yksiselitteisesti kyetty määrittämään järjestämisvastuussa olevaa kuntaa. Jälkihuolto ontuu Nykyinen lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalilautakuntaa järjestämään lapselle tai nuorelle sekä hänestä huolehtivalle aikuiselle sijaishuollon päättymisen jälkeen jälkihuollon siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kun 12 vuotta täyttänyt lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle ilman huostaanottopäätöstä avohuollon tukitoimena rajoittamattomaksi ajaksi, jotkut kunnat ovat kiertäneet jälkihuoltovelvoitetta jättämällä huostaanoton tekemättä pitkissäkin sijoituksissa. Tämäkin epäkohta tuotiin esiin jo lapsipoliittisessa selonteossa. Ja jo tuolloin esitettiin, että jälkihuoltovelvoite säädettäisiin koskemaan myös avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja heidän perheitään. Jälkihuollon ongelmat puhuttivat muutenkin sijaishuollon väkeä. Johtava sosiaalityöntekijä Raija-Liisa Leinonen Espoosta toivoi tutkittua tietoa siitä, miten jälkihuolto on järjestetty eri puolilla Suomea. Myös jälkihuollon sisältö on jäsentymätön: lastensuojelulaissa jälkihuollon sisällöstä puhutaan vain ylimalkaisesti. Tuore tutkimus osoittaa, että huostaanotetut lapset ja nuoret kuolevat ennen 25-vuotissyntymäpäiväänsä yli kolme kertaa useammin kuin ikätoverinsa. Kuolinsyitä ovat muun muassa onnettomuudet, päihteiden väärinkäyttö ja itsemurhat. Kuolleisuus on suurin ikäryhmässä, jossa lastensuojeluasiakkuus loppuu, ja nuoren pitäisi itsenäistyä eli vuotiaana. Sijaishuollon väki arveli tämän osaltaan kertovan karua kieltään jälkihuollon puutteista. Lastensuojelu jäänyt jalkoihin Myös lapsioikeudellista päätöksentekomenettelyä selvittänyt 12 SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

13 toimikunta sekä sijaishuollon pakkotoimityöryhmä ovat esittäneet periaatteellisesti merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia 1990-luvulla. Nämäkin uudistukset ovat jääneet sosiaali- ja terveysministeriössä kiirellisempien asioiden jalkoihin. Lapsioikeudellista päätöksentekomenettelyä selvittänyt toimikunta jätti mietintönsä vuonna Toimikunta ehdotti, että tärkeimmät tahdonvastaiset lastensuojelupäätökset tehtäisiin lääninoikeudessa, nykyisessä hallintooikeudessa kunnan lastensuojelusta vastaavan viranhaltijan esityksestä. Nykyisin tahdonvastaiset päätökset lapsen huostaanotosta, siihen liittyvästä sijaishuollosta ja huostaanoton purkamisesta tekee ensi vaiheessa kunnan luottamushenkilöistä koostuva toimielin. Päätökset alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettaviksi. Nykykäytäntö on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Tahdonvastaisista Lastensuojelulaissa jälkihuollon sisällöstä puhutaan vain ylimalkaisesti. huostaanotoista päättävä poliittisin perustein valittu luottamushenkilöelin ei täytä niitä vaatimuksia, joita sopimus edellyttää yksilön oikeusturvaan liittyvältä päätöksenteolta. Sijaishuollon pakkotoimityöryhmän muistio valmistui vuonna Työryhmä selvitti muun muassa lastensuojelulain nojalla toteutettavan suljetun hoidon tarvetta, toteuttamismahdollisuuksia ja -tapoja. Yksi työryhmän ehdotuksista oli, että lastensuojelulaitoksissa pitäisi voida tehdä henkilöön käyviä katsastuksia, jos lapsen perustellusti epäillään käyttäneen päihteitä. Vuorelan koulukodin johtaja Kurt Kyllöinen toivoi, että edes tämä ehdotus toteutettaisiin pikaisesti. Henkilöön käyvä katsastus koskee nimenomaan oikeutta tehdä huumetestejä ja sen kysymyksen kanssa koulukodeissa joudutaan nykyään tekemisiin joka päivä. Nyt huumetesteihin ei löydy lainsäädännöstä selkeää oikeutusta. Pia-Liisa Heiliö ei uskonut, että ministeriö lähtee viemään eduskuntaan lastensuojeluasioissa yhtä pykälää kerrallaan. Hänen mielestään on jopa hyvä, ettei pakkotoimityöryhmän esityksiä ole viety eteenpäin, sillä esimerkiksi ehdotuksessa vanhempien ja lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta on hänen mielestään korjattavaa. Työryhmä ehdotti rajoituspäätöksen enimmäisajaksi kuutta kuukautta. Heiliön mielestä yhdenpidon rajoittamisen on aina oltava tapauskohtaista. Hän viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreeseen kantaan; tuomioistuin ei ottanut käsiteltäväkseen asiaa, jossa alle kaksivuotiaan lapsen tapauksessa oli päätetty, että vasta lapsen ollessa 12-vuotias tapaamiset isän kanssa otetaan harkittavaksi. Ministeriön hitaus turhauttaa Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tuli voimaan maaliskuussa Se on ainut merkittävä uudistus, joka on saatu aikaiseksi lastensuojelussa viime vuosikymmenen aikana. Tasausjärjestelmäkin syntyi poikkeuksellisesti kuudentoista sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvan kansanedustajan lakialoitteesta. Sijaishuollon päivillä jopa aina niin maltillinen Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Mauri Upanne kertoi turhautuneensa sosiaali- ja terveysministeriön hitauteen lastensuojelulain uudistuksissa. Ministeriötä vauhdittaakseen liitto kerää nimiä vetoomukseen, jossa uudistuksiin vaaditaan vauhtia. Lastensuojelun Keskusliiton järjestämät valtakunnalliset sijaishuollon päivät järjestettiin Helsingissä elokuuta. Päivät järjestetään joka toinen vuosi. Lea Suoninen Lasten oikeuspsykiatrian ryhmä aloitti Tampereella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, Taysissa on aloittanut lasten oikeuspsykiatriaan erikoistunut työryhmä. Se tutkii lasten seksuaalisen riiston epäilyjä, vaikeita huoltajuusriitoja, kärjistyneitä huostaanottoja, lasten pahoinpitelyjä sekä rikoksia tekeviä lapsia. Uuteen työryhmään kuuluvat lastenpsykiatri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi se tekee yhteistyötä juristin kanssa. Työryhmä on osa Taysin lastenpsykiatrian klinikkaa. Lausuntoja työryhmältä voivat pyytää muun muassa poliisi, oikeustoimi sekä sosiaalitoimi. Viime vuosina erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja vaikeiden huoltoriitojen selvittelyt ovat lisääntyneet koko maassa. Ryhmässä sosiaalityöntekijänä työskentelevä Mona Jerkku uskoo, että työryhmän ansiosta lastenpsykiatrian hoitojonot lyhentävät, kun työläät tutkimukset eivät enää ruuhkauta hoitoa. Aiemmin selvityksiä on tehty muun työn ohella. Ensivaiheessa työryhmä palvelee Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä sekä Taysin miljoonapiiriä. Suomesta on puuttunut oikeuspsykiatrinen järjestelmä, jossa tutkittaisiin muun muassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyt oikeuskäsittelyä varten. Tarve tällaiseen järjestelmään tuotiin esiin jo hallituksen vuoden 1995 lapsipoliittisessa selonteossa. Taysin työryhmä on aloittanut toimintansa lastenpsykiatriaan osoitetulla lisämäärärahalla. Taysissa toivotaan, että vastaavia työryhmiä perustetaan muihinkin yliopistosairaaloihin. Lea Suoninen SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

14 Pääkaupunkiseudun sijoitetut lapset oirehtivat aiempaa vakavammin Lasten huostaanotot ja sijoitukset ovat lisääntyneet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Niiden pääsyyt ovat vuodesta toiseen lähes samoja, mutta lasten ongelmat ovat aiempaa vaikeampia. Samalla psykiatriseen hoitoon joudutaan jonottamaan yhä pidempään. EEVA MEHT0 Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton tekemästä lastensuojelun ja sijaishuollon ajankohtaiskartoituksesta, johon vastasivat pääkaupunkiseudun kolmen suurimman kaupungin sijaishuollosta vastaavat työntekijät. Lisäksi tehtiin lasten psykiatrisen hoidon tarvetta ja syitä koskeva ajankohtaiskartoitus. Siihen vastasivat Espoon, Helsingin ja Vantaan perheneuvolat sekä Auroran, Jorvin ja Peijaksen sairaala. Vanhemmuus hukassa Itsemurhat, perheenjäsenten väkivaltaiset kuolemat ja lapseen itseensä kohdistunut väkivalta ovat todellisuutta monelle sijoitetulle lapselle. Myös lasten psyykkisten ongelmien lisääntyminen vaikuttaa lastensuojelun arjessa. Vaikka yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin ovat aina olleet vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, ovat viime vuosina korostuneet myös vanhemmuuden puuttuminen, väkivalta perheessä, elämän näköalattomuus ja päihteiden sekakäyttö. Viimeisten kymmenen vuoden aikana huostaanottojen taustalla on näkynyt myös nais- 14 SOSIAALITURVA 14/2001 ten lisääntynyt alkoholin käyttö. Uusi ryhmä lastensuojelussa ovat huumeäitien ja hiv-vanhempien vauvat, joiden hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan uusia menetelmiä. Viime vuosina huostaanottojen taustalla on näkynyt myös pääkaupunkiseudun monikulttuuristuminen. Aggressiivisuus, levottomuus, itsetuhoisuus ja keskittymiskyvyn puute ovat monien lasten ja nuorten oireita. Hiljaiset ja masentuneet, sisäänpäin oireilevat lapset jäävät taas peruspalveluissa helposti vaille huomiota ja siten vaille hoitoa. Kiireelliset huostaanotot lisääntyneet Lastensuojelun sijaishuollossa oli vuonna 1999 koko maassa lasta tai nuorta. Tämä tarkoittaa 1,1 prosenttia vuotiaista. Helsingissä vastaava osuus oli 2,3, Vantaalla 1,1 ja Espoossa 0,9 prosenttia vuotiaista. Kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet kaikissa kolmessa kaupungissa; esimerkiksi Helsingissä tehtiin vuonna 2000 kiireellisiä huostaanottoja 46 prosenttia enemmän kuin vuonna Vantaalla myös tahdonvastaiset Erityisesti vaikeasti ongelmaisille lapsille ja nuorille ei ole tarjolla riittävästi sopivaa hoitoa. Pahimmillaan lasta pompotellan hoitopaikasta toiseen ja samalla hänen hoitamattomat ongelmansa pahenevat. huostaanotot ovat lisääntyneet viisivuotiskauden aikana. Helsingissä lyhytaikainen perhehoito on lisääntymässä avohuollon tukitoimena. Vantaalla taas sijoitukset avohuollon tukitoimena ovat kaksinkertaistuneet ja uudet huostaanotot näyttävät vähentyvän. Espoon tie on ollut lastensuojelupalveluiden ulkoistaminen: sijaishuoltopalveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö ei suju Usein on vaikea löytää tarkoituksenmukaista, lasta todella auttavaa hoitopaikkaa. Etenkin vaikeasti ongelmaisille lapsille ja nuorille ei ole riittävästi sopivaa hoitoa. Tämä synnyttää hoitojonoja ja pahimmillaan lapsen pompottelua hoitopaikasta toiseen, ja samalla hänen hoitamattomat ongelmansa pahenevat. Psyykkisesti oirehtivia lapsia ja nuoria on aiempaa enemmän myös lastensuojelulaitoksissa. Tämä näkyy muun muassa itsemurhayritysten, itsensä viiltelyn ja väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymisenä. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö ei tunnu sujuvan, vaikka sitä kehitetään kaikissa kaupungeissa. Yhteistyön arvioidaan toimivan parhaiten lastensuojelun avohuollossa. Hoitojonot pidentyneet Pääkaupunkiseudulla jonot lasten psykiatriseen hoitoon ovat pidentyneet. Jonotusajat ovat pitkiä niin perheneuvoloissa kuin sairaaloissakin. Jonotusajat Vantaan perheneuvoloissa ovat yhdestä kolmeen kuukautta ja Helsingissä 14 3/30/06, 9:41 AM

15 keskimäärin neljä kuukautta. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain. Kun esimerkiksi Espoossa Tapiolan perheneuvolaan pääsee kahdessa, kolmessa viikossa, jonotetaan toisaalla Espoossa viisikin kuukautta ja syyn hoitoon pääsemiseksi täytyy olla aiempaa vakavampi. Niin Espoon kuin Helsingin ja Vantaankin perheneuvoloissa voi akuutissa kriisitapauksessa päästä vastaanotolle muutamassa päivässä, mikä taas pitkittää muiden asiakkaiden jonotusaikoja. Kiireellisen kriisihoidon tarve on lisääntynyt kaikissa kolmessa sairaalassa. Suunnitelmallista osastohoitoa tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä vuodenkin verran. Tällöin esimerkiksi itsetuhoisen tai vakavasti käytöshäiriöisen nuoren on selviydyttävä avohuollon keinoin. Lastenpsykiatrian lisämääräraha on joissakin perheneuvoloissa ja sairaaloissa parantanut tai parantamassa tilannetta. Ammattitaitoisista työntekijöistä on kuitenkin pulaa, vaikka rahaa palkkaukseen löytyisikin. Pulaa on niin pätevistä lastenpsykiatreista kuin psykologeista ja sosiaalityöntekijöistäkin. Resursseja peruspalveluihin Lasten lisääntyneiden psyykkisten ongelmien taustalla on lukuisia syitä. Pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muuttoliikkeen takia monilla lapsiperheillä ei ole lainkaan sosiaalisia tukiverkostoja. Akuutin kriisihoidon tarvetta ovat lisänneet myös maahanmuuttajien ongelmat. Keskeisinä ongelmina vastaajat näkevät kuitenkin yhteiskunnan peruspalveluiden heikentymisen, hukassa olevan vanhemmuuden sekä vaikeudet sovittaa työ- ja perhe-elämää yhteen. Vastaajat uskovat, että lasten ongelmia voitaisiin ehkäistä muun muassa peruspalveluiden riittävällä resurssoinnilla. Peruspalvelujen leikkaukset ovat kuitenkin kasvattaneet päivähoidon ja peruskoulun ryhmäkokoja, vähentäneet oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Nyt lapsen ongelmiin puututaan aivan liian myöhään, jos laisinkaan. Lea Suoninen Kumppanuus syntyy yhteisistä tavoitteista Harava-projektissa eri toimijat kehittävät yhdessä alueellisia yhteistoimintamalleja lasten ja nuorten auttamiseksi. Harava-projekti on Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Kuntaliiton yhteinen hanke, jolla kehitetään lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen alueellisia palvelurakenteita ja -järjestelmiä. Keskeistä on julkisten ja yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen yhteistyö sekä ylikunnallisuus, moniammatillisuus ja monitoimijuus. Harava toimii kolmella pilottialueella: Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maakunnissa sekä Länsi-Pohjan alueella. Niin Jyväskylässä kuin Turussa ja Torniossakin työskentelee hankkeen työpari, joista toinen on Kuntaliiton ja toinen Lastensuojelun Keskusliiton palkkaama. Lisäksi projektilla on vetäjät sekä Kuntaliitossa että Lastensuojelun Keskusliitossa. Vuosi sitten alkaneen hankkeen on määrä päättyä vuoden 2004 lopussa. Haemme alueilla laajaa yhteisyötä eri toimijoiden välillä. Lähtökohtana on se, että kumppanuus syntyy yhteisistä tavoitteista, projektijohtaja Markus Anttila Lastensuojelun Keskusliitosta korostaa. Yhdessä luodut maakunnan strategiat tukevat eri toimijoiden yhteiseen tavoitteeseen pyrkivää LEA SUONINEN Projektijohtaja Markus Anttila Lastensuojelun Keskusliitosta korostaa, että Haravassa kehitetään alueellisia palvelurakenteita ja -järjestelmiä, jotta lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen tarpeet ja maakunnalliset voimavarat olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa. perustehtävää lasten ja perheiden parissa. Kehittämällä yhteistoimintamalleja voidaan luoda vakiintuneet rakenteet, jotka tuottavat palveluita oikeaan aikaan, joustavasti ja taloudellisesti ja jotka pystyvät vastaamaan alueen lasten ja perheiden tarpeisiin. Paikallisista tarpeista Hanke on organisoitunut maakunnittain osahankkeiksi, joissa Haravan keskeisiä teemoja kehitetään ja testataan. Anttila korostaa, että paikalliset tarpeet määrittävät sen, mitä lähdetään kehittämään. Keski-Suomessa painopisteeksi on valittu lastensuojelun psykososiaalisen kuntouttavan hoitomallin kehittäminen. Varsinais-Suomessa taas kehitetään ensimmäiseksi maakunnallista kriisipäivystysmallia. Länsi-Pohjassa liikkeelle lähdettiin viime keväänä. Siellä toiminta on vasta käynnistymässä. Haravan arviointi- ja kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä alueiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä toimintaansa aloittelevien Sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Harava-projektin etenemistä voi seurata hankkeen internet-sivuilla osoitteessa Keski-Suomen Harava-hanketta on esitelty Erja Saarisen kirjoituksessa Sosiaaliturvassa 1/ 01. Lea Suoninen SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

16 Pohjois-Suomen kunnissa lastensuojelutyöllä heikot toimintaedellytykset EEVA MEHTO Susanna Helavirta Sinikka Suorsa Pohjoissuomalaiset sosiaalityöntekijät korostavat ehkäisevän lastensuojelutyön keinoina vanhemmuuden tukemista sekä sitä, että perheen avun tarve todetaan ja vaikeuksiin puututaan jo varhain. Lastensuojelutyötä tehdään Pohjois-Suomessa enimmäkseen muun sosiaalityön tai hallinnollisen työn ohella. Pulaa on paitsi työntekijöistä myös rahasta ja erilaisista lastensuojelun tukitoimista. Oulun ja Lapin läänin kuntien lastensuojelutyötä tekeville sosiaalityöntekijöille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin lastensuojelun avohuollon tilaa Pohjois-Suomessa sekä lastensuojelun alueellisia erityispiirteitä. Kysely suunnattiin nimenomaan asiakastyötä tekeville sosiaalityöntekijöille, koska heillä on hallussaan paljon työhön liittyvää hiljaista tietoa. Käsittämättömän heikosti resurssoitua Päällimmäiseksi huolen aiheeksi nousi lastensuojelutyön heikot toimintaedellytykset niin pienissä kunnissa kuin kasvukeskuksissa. Vaikka työtä pidetään yleisesti tärkeänä ja siltä odotetaan paljon, se on suuressa osassa kuntia resurssoitu kestämättömän ja käsittämättömän heikosti. Tämän viestin toivoisi tavoittavan myös lastensuojelutyön voimavaroista päättävät kuntien ja valtion luottamushenkilöt. Suurimpana ongelmana pidettiin sosiaalityöntekijöiden heikkoa saatavuutta ja pysyvyyttä. Eräänkin kunnan ainoa sosiaalityöntekijä kertoi olevansa kunnan 19. sosiaalityöntekijä kymmenen vuoden aikana. Toisin sanoen kyseisessä kunnassa lastensuojelutyön palveluja tarvitsevan perheen sosiaalityöntekijä oli vaihtunut keskimäärin puolen vuoden välein. Tulevaisuudessa kuntien on vaikea saada päteviä sosiaalityöntekijöitä, jollei työn toimintaedellytyksiin kiinnitetä riittävästi huomiota. Kyselyn mukaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viime vuosina lisääntynyt sosiaalityötä tekevien keskuudessa. Lastensuojelutyössä on pulaa paitsi tekijöistä myös rahasta ja erilaisista tukitoimista, kuten tukihenkilöistä, tukiperheistä, perhetyöstä ja tukiasunnoista. Lisäksi työntekijät toivat esiin koulutuksen ja työnohjauksen tarpeen. Koulutusmäärärahoja pidettiin riittämättöminä. Toisaalta ongelmana on myös koulutustarjonnan vähäisyys. Lastensuojelutyötä tehdään Pohjois-Suomessa enimmäkseen muun sosiaalityön tai hallinnollisen työn ohella. Vastanneista 116:sta sosiaalityöntekijästä vain yhdeksän tekee yksinomaan lastensuojelutyötä. Kyselyn mukaan sen osuus muusta työstä on kuitenkin kasvanut. Joidenkin kuntien sosiaalityöntekijät herättelivät jälleen keskustelua tarpeesta eriyttää lastensuojelutyö ja toimeentulotukityö; yhden luukun -periaatteesta halutaan palata eriytettyyn työskentelymalliin. Vaikka eriytetty työ lisää joidenkin asiakkaiden asiointipaikkoja, se takaa heille paremman palvelun, kun työntekijät voivat keskittyä vain tiettyä erityisosaamista vaativaan työalueeseen. Lastensuojelutyötä kuntayhtymissä? Pohjois-Suomen kunnista valtaosa, 65 prosenttia, on pieniä yhden tai kahden sosiaalityöntekijän kuntia. Niissä sosiaalityö ja lastensuojelutyö ovat erittäin haavoittuvia esimerkiksi työntekijän vuosi- ja sairaslomien aikana. Mistä perheet saavat tällöin lastensuojelun apua? Voisiko lastensuojelutyön palveluja toteuttaa kuntayhtymissä samaan tapaan kuin erikoissai- 16 SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

17 Näin kysely tehtiin Oulun ja Lapin läänin kuntien lastensuojelutyötä tekeville sosiaalityöntekijöille suunnatun kyselyn tekivät Nuorten Ystävät ry yhteistyössä Oulun ja Lapin lääninhallitusten kanssa. Kysely tehtiin keväällä Se lähetettiin kaikille Oulun läänin ja Lapin läänin kuntien sosiaalityöntekijöille. Oulun läänin 150 sosiaalityöntekijästä kyselyyn vastasi 49 prosenttia ja Lapin läänin 67 sosiaalityöntekijästä 64 prosenttia. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 116 sosiaalityöntekijää. Lapin läänin 22 kunnasta vastauksia saatiin 21 kunnasta ja Oulun läänin 52 kunnasta vastauksia tuli 41 kunnasta. Vastanneista 75 prosentilla oli sosiaalityöntekijän kelpoisuusehtojen mukainen koulutus. raanhoito toteutuu sairaanhoitopiireissä? Voisiko lastensuojelutyötä toteuttaa esimerkiksi lastensuojelutyön osaamiskeskuksissa? Ongelmana palvelujen keskittämisessä ovat Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat, sillä jo yhden kunnan sisällä etäisyydet voivat olla satoja kilometrejä. Pienten kuntien lastensuojelutyön ongelmana on myös työparin saanti. Työpari erityisesti vaikeimmissa ja ristiriitaisimmissa asiakastilanteissa tukee työntekijän jaksamista ja on tärkeää sekä työntekijän että perheiden oikeusturvalle. Työntekijä tapaa asiakasperheitä yksin yleisimmin pienissä kunnissa, mutta yllättävän paljon myös kaupungeissa. Ainahan työparia ei tarvita, mutta onko niin, että isoissa kaupungeissa työparia on vaikea löytää monen toimijan joukosta ja aikatauluja on hankala sovittaa yhteen? Kaupunkeihin verrattuna pienissä kunnissa työpari oli yleisemmin löytynyt muista viranomaisista, joista useimmiten mainittiin koulun tai neuvolan terveydenhoitajat. Työparina oli myös psykologeja ja opettajia sekä perheneuvoloiden ja mielenterveystoimistojen työntekijöitä. Taustalla usein vanhempien päihteiden käyttö Perheiden vaikeuksien syy-seuraussuhteet ovat usein epäselviä ja kuten elämässä yleensäkin, selkeitä kausaalisuhteita on vaikea osoittaa. Kyselyssä työntekijöitä pyydettiin kuitenkin arvioimaan lastensuojeluasiakkuuden taustalla olevia tekijöitä. Lähes 70 prosenttia vastanneista toi esiin vanhempien päihteiden käytön. Lisäksi merkittävinä ongelmina pidettiin vanhempien jaksamattomuutta ja kasvatusvaikeuksia. Valmiiden vastausluokittelujen takia vastauksista ei ilmennyt, mitä jaksamattomuus ja kasvatusvaikeudet konkreettisesti tarkoittivat. Miten niihin vaikuttavat Pohjois-Suomelle tyypillinen pitkäaikaistyöttömyys, perheiden pitkään jatkuneet taloudelliset vaikeudet tai luonnollisten verkostojen puuttuminen? Lasten oireissa korostuivat erilaiset koulunkäyntivaikeudet. Tämä on luonnollista, sillä koulu kohtaa lapset ja nuoret joka arkipäivä, jolloin myös ongelmat ja vaikeudet tulevat siellä ennemmin tai myöhemmin esille. Muina lasten oireina lastensuojeluperheissä mainittiin muun muassa levoton käyttäytyminen, päihteiden käyttö, masentuneisuus ja näköalattomuus. Lastensuojelu on yhteistyötä Lastensuojelu on yhteistyötä. Tämä tulee kyselyssä vahvasti esille. Yhteistyön sisältö jäi vastauksissa tosin usein epäselväksi. Se voi olla yksittäinen yhteydenotto toiseen viranomaiseen tai useamman eri toimijan tavoitteellista toimintaa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Työntekijät pitivät yhteistyötä lastensuojelun avohuoltotyössä kuitenkin hyvin toimivana käytäntönä ja katsoivat sen tuovan asiakastilanteisiin monipuolisen näkökulman. Erityisen hyvänä pidettiin koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilashuoltotyön kehittämishankkeita oli vireillä useissa kunnissa. Taulukko 1. Vanhempiin liittyviä yleisiä tekijöitä lastensuojeluasiakkuuden taustalla Tekijä määrä % Vanhempien päihteiden käyttö Vanhempien kasvatusvaikeudet Vanhempien jaksamattomuus Vanhempien psyykkiset vaikeudet Perheen taloudelliset vaikeudet Parisuhdeongelmat 23 6 Vanhempien huoltoriidat 20 5 Toistuvat muutokset perherakenteessa 15 4 Perheen tiheät muutot 14 4 Vanhempien sairaus/vammaisuus 9 2 Perushoidon laiminlyönti 7 2 Perheväkivalta 7 2 Vanhempien huumeiden käyttö 6 2 Yhteensä (N=117: 101 vastannut, 16 ei vastausta) Taulukko 2. Lasten oireet lastensuojeluasiakkuuden taustalla yleisimmän tekijän mukaan jaoteltuna Tekijä määrä % Koulunkäyntiongelmat Levoton käyttäytyminen Päihteiden käyttö Masentuneisuus/ahdistuneisuus Välinpitämättömyys/näköalattomuus Rikollinen toiminta 10 5 Huumeiden käyttö 9 5 Seksuaalinen hyväksikäyttö Yhteensä (N=117: 72 vastannut, 45 ei vastausta) Sosiaalityöntekijät luettelivat monia lastensuojelutyön yhteistyötahoja, jotka kohtaavat perheiden ongelmia ja voivat osaltaan tukea perheiden selviytymistä. Sosiaalityöntekijät toivoivat yhteistyön lisääntyvän tai kehittyvän erityisesti koulutoimen, seurakuntien, terveyskeskusten, nuorisotoimen ja neuvolan kanssa. Tarve kehittää yhteistyötä kohdistui vahvasti kunnan sisäisiin toimijoihin. Vuorovaikutustyötä asiakasperheiden kanssa Sosiaalityöntekijät arvioivat myös sitä, mitkä avohuollon keinot ovat parhaiten parantaneet perheiden elämäntilanteita. Erityisen vaikuttavana keinona he pitivät sosiaalityöntekijän keskusteluja eli vuorovaikutustyötä asiakasperheiden kanssa. Muina hyviksi havaittuina avohuollon keinoina työntekijät mainitsivat päivähoidon, perhetyön ja tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan eli keinot, joilla pystyttäneen tukemaan juuri perheiden kasvatustehtävää. Miten ehkäistä ongelmia? Sosiaalityöntekijät toivat esiin ehkäisevän työn monenlaisia ulottuvuuksia ja keinoja. Heidän mielestään perheiden ongelmia voidaan ehkäistä yhteiskunnallisilla tai rakenteellisilla toimilla eli vanhempien työllistämisellä, peruspalvelujen turvaamisella, yhdyskuntasuunnitteluun vaikuttamalla ja lapsiperheiden elinoloja parantamalla. Myös tiedottaminen nähtiin keskeiseksi keinoksi ehkäisevässä työssä. Päättäjiin voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi tiedottamalla lastensuojelutyön toimintaedellytysten puutteesta. Perheiden ongelmien syvenemistä voidaan ehkäistä tiedottamalla palveluista perheille. Ehkäisevän lastensuojelutyön keinoina korostettiin vanhemmuuden tukemista sekä sitä, että perheen avun tarve todetaan ja vaikeuksiin puututaan jo varhain. Kirjoittajat ovat suunnittelijoita Nuorten Ystävät ry:n ehkäisevän lastensuojelutyön tiedotus- ja koordinointiprojektissa. SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:41 AM

18 Lastensuojelussa avotyö tuottaa tuloksia Perhetukikeskusten avotyöllä on myönteisiä vaikutuksia asiakasperheiden psyykkiseen hyvinvointiin. Sari Muurinaho Tutkimukseni kohteena olivat Tampereen kaupungin perhetukikeskusten avotyön asiakkaat. Tutkimuksella haluttiin saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Millainen on perhetukikeskuksissa käyvien perheiden hyvinvointi? Pystytäänkö avohuollon menetelmillä auttamaan perhettä? Mikä perhetukikeskuksissa auttaa vanhempia? Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, jotka annettiin vanhemmille avotyön alussa ja lopussa. Psyykkistä hyvinvointia mitattiin Markku Ojasen kehittämillä graafisilla psyykkisen hyvinvoinnin mittareilla. Tutkimuksessa mitattiin myös vanhempien myönteisiä piirteitä ja ongelmia, perheen ja lasten tilannetta sekä perhetukikeskuksesta saatua apua. Aineisto kerättiin välisenä aikana Kalevan, Kissanmaan, Metsolan ja Raholan perhetukikeskuksista. Avotyön alussa kyselyyn vastasi 44 perhettä, näistä 30 vastasi myös loppukyselyyn. Avotyön asiakkaat Monet tutkimukset ovat osoittaneet vaikeimpien lastensuojeluongelmien taustalla olevan työllistymiseen, koulutukseen ja asumiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi monien lastensuojelutapausten taustalla on taloudellista ahdinkoa. Forssénin (1993) tutkimuksessa 38 prosenttia lastensuojelun asiakkaista oli syrjäytyneitä. Lastensuojeluperheiden suurin ongelma on puutteellinen elämänhallinta. Yksi syy elämänhallinnan puutteelle voi olla sosiaalisen tuen vähäisyys. Sosiaalinen asema vaikuttaa tuen saamiseen. Ongelmallisella perheellä sosiaalisen tuen tarve voi olla suurempi kuin muilla, mutta heidän voi olla vaikeampi saada tukea tai hyötyä siitä. Läheiset voivat kokea ongelmat liian suuriksi ja itsensä kyvyttömäksi auttamaan. Jos henkilö on lisäksi vihainen, masentunut tai ahdistunut, hän ei välttämättä ole kovin hyvää seuraa. Ajan myötä ystävät katoavat ja perhe jää ilman tukea. Jos sosiaaliset tukiverkostot pettävät tai jos ne ovat riittämättömät, tarvitaan julkisten palvelujen apua. Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista 75 prosenttia oli naisia. Vastanneiden keski-ikä oli 37 vuotta. Puolet vastanneista oli eronneita. Enemmistö oli käynyt kansa-, perus- tai ammattikoulun. Vastaajista 46 prosenttia oli työttömiä. Perheissä oli keskimäärin kaksi lasta, joiden keski-ikä oli 10 vuotta. Vastanneiden perheissä oli koettu monia elämänmuutoksia. Tavallisimpia muutoksia olivat taloudellisen aseman heikentyminen, työttömäksi joutuminen tai parisuhteen päättyminen. Vanhemmista 68 prosenttia käytti perhetukikeskusten palveluita ensikertaa. Suurin osa asiakkaista tuli perhetukikeskukseen lasten ongelmien takia. Asiakkaaksi tultiin myös alkoholiongelmien ja yksinhuoltajuuteen liittyvien pulmien vuoksi. Miten avotyön tuloksia mitattiin? Vanhemmat arvioivat omaa ja perheensä tilannetta asteikolla 0-10, missä 0 kuvasi hyvin vaikeaa ja 10 erittäin hyvää tilannetta perheessä. Avotyön alussa perheiden arvioiden keskiarvo tilanteestaan oli 6,3 ja lopussa 7,1. Perhetukikeskusten työntekijät arvioivat perheiden tilanteet vaikeammiksi kuin perheet itse. Ero oli selvä perheiden alkutilanteiden arvioinnissa. Sekä perheet että työntekijät olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että perheiden tilanteet olivat parantuneet avotyön aikana. Työntekijät arvioivat perheiden tilanteiden olleen avotyön alussa keskimäärin 3,2 ja sen lopussa 6,6. Psyykkistä hyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa koettujen sisäisten tuntemusten, onnellisuuden, tyytyväisyyden, itseluottamuksen, itsen ja ympäristön hallinnan, terveyden ja sosiaalisen onnistumisen kautta. Tässä tutkimuksessa psyykkinen hyvinvointi on jaettu osiin sen mittaamisen helpottamiseksi. Psyykkinen hyvinvointi määriteltiin muodostuvaksi elämän hallinnasta, itseluottamuksesta, mielialasta, sosiaalisista suhteista, turvallisuudesta, tyytyväisyydestä elämään ja ahdistuneisuuden puuttumisesta. Avotyön asiakkaina olleiden vanhempien psyykkistä hyvinvointia verrattiin vertailuryhmään (kuvio 1). Vertailuryhmä koostui Markku Ojasen keräämästä aineistosta (n=238), joka kuvaa väestöä keskimäärin. Perhetukikeskusten asiakkaiden psyykkinen hyvinvointi oli selvästi heikompi kuin vertailuryhmällä. Erot olivat jokaisella psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueilla tilastollisesti erittäin merkitseviä. Suurimmat erot olivat tyytyväisyydessä elämään, mielialassa ja itseluottamuksessa. Vanhempien psyykkinen hyvinvointi oli kaikilla psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueilla asteikon keskivaiheilla tai sen myönteisellä puolella, hajonta oli kuitenkin suuri. Joillakin asiakkailla meni kohtalaisen hyvin, joillakin todella huonosti. Ahdistuneisuus väheni Perheiden psyykkisen hyvinvoinnin kaikki osa-alueet kohenivat avotyön aikana (kuvio 1). Ahdistuneisuuden väheneminen oli selkein muutos. Se oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Lisäksi vanhempien itseluottamus, mieliala, turvallisuus ja tyytyväisyys elämään kohenivat hieman. Vähiten muuttuivat sosiaaliset suhteet. Muutokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä tutkimusryhmän pienuuden takia. Lisäksi loppukyselylomake jouduttiin antamaan 16 asiakkaalle ennen avotyön päättymistä. Lukuun ottamatta sosiaalisia suhteita ja tyytyväisyyttä elämään kesken vastanneiden psyykkinen hyvinvointi ei ollut vielä samalla tasolla kuin niillä, joiden avotyö oli jo loppunut. Voidaan olettaa, että ennen avotyön päättymistä vastanneiden psyykkinen hyvinvointi olisi vielä voinut kohota avotyön aikana. Vanhempien myönteiset piirteet lisääntyivät ja ongelmat vähenivät avotyön aikana. Kumpaakin mitattiin asteikolla Myönteisten piirteiden keskiarvo oli avotyön alussa 62 ja lopussa 67. Eniten kohosivat optimistinen ja realistinen asenne tulevaisuuteen, stressinsietokyky ja itseluottamus. Lisäksi vanhempien oireet ja ongelmat vähenivät. Ongelmien keskiarvo oli avotyön alussa 43 ja lopussa 37. Ero oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Suurin muutos oli ahdistuneisuuden, hermostuneisuuden ja pelkojen väheneminen. 18 SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:42 AM

19 EEVA MEHTO Avotyö vähensi vanhempien ahdistuneisuutta ja paransi itseluottamusta, mielialaa, turvallisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Sen sijaan lasten hyvinvointi koheni vain vähän. Kuvio 1. Vanhempien psyykkinen hyvinvointi avotyön alussa ja lopussa sekä vertailuryhmällä Ahdistuneisuus Elämän hallinta Itseluottamus Mieliala Sosiaaliset suhteet Lasten tilanne koheni vain vähän Vanhempien mielestä lasten tilanne parani vain vähän tutkittuna aikana. Avotyön alussa vanhemmat arvioivat lastensa tilanteen olevan 66 ja lopussa 69. Lasten tilanteen koheneminen näkyi parempana selviytymisenä päiväkodissa tai koulussa sekä ystävien ja harrastusten lisääntymisenä. Muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä. On hyvä pohtia miksi lasten tilanne koheni vanhempien mielestä vain näin vähän ja mitä sille voitaisiin tehdä? Voisiko lapsia ottaa vielä enemmän huomioon avotyötä tehtäessä? Paraneeko lasten tilanne myöhemmin, kun lapset todella havaitsevat perheen tilanteen muuttuneen parempaan suuntaan. Kun perheen tilanne kohentuu, lapsi saisi enemmän aikaa keskittyä itseensä, ystäviinsä ja harras- Turvallisuus Tyytyväisyys elämään Alkukysely, n=44 Loppukysely, n=30 Vertailuaineisto, n=238 tuksiinsa ja olla enemmän kuin muutkin ikäisensä lapset. Vanhempien kirjoittamista vastauksista nousi esille se, että lapset ottavat vastuuta perheen tilanteesta. He ovat monien vastausten mukaan avuliaita, huolehtivia, hoivaavia ja reippaita. Jotkut vanhemmat kertoivat lapsensa huolehtivan itse omista asioistaan tai pikkusisaruksistaan. Jotkut lapset auttoivat äitiä paljon kotitöissä. Muutamat vanhemmat kertoivat lapsensa välillä surevan aikuisten asioita tai käyttäytyvän muuten ikäistään kypsemmällä tavalla. Lounavaaran ym. (1997) mukaan lastensuojeluperheessä vanhempi-lapsisuhde voi olla kääntynyt ympäri niin, että lapsi tuntee velvollisuudekseen pitää huolta vanhemmistaan. Tällöin hänen voimavaransa menevät vanhempien hyvinvoinnista huolehtimiseen. Eniten auttoivat yhteiset keskustelut Vanhemmat tunsivat saaneensa perhetukikeskuksesta tukea ja apua itselleen sekä lapsille. Keskuksesta saatiin keskusteluapua ja käytännön apua. Vanhemmat kokivat saaneensa neuvoja, kannustusta, ymmärrystä, välittämistä ja turvallisuutta. Saatu tuki ja apu vastasi hyvin perheen odotuksia. Vanhempien mielestä perhettä auttoivat eniten yhteiset keskustelut koko perheen tai vanhempien kanssa. Myös työntekijöiden kotikäynnit sekä yhdessä tekeminen ja/tai toiminnallisuus koettiin tarpeellisiksi. Pääsääntöisesti eniten käytettyjen keinojen koettiin myös auttavan parhaiten. Avotyön asiakkaita pyydettiin arvioimaan perhetukikeskuksesta saatua apua ja yhteistyötä perhetukikeskuksen kanssa. Keskuksen toimintaa pyrittiin kartoittamaan kysymyksillä henkilökunnasta, ilmapiiristä ja perhetukikeskuksesta saadusta avusta. Keskuksen ilmapiiriä pidettiin avoimena, turvallisena ja eimasentavana. Asiakkaista tuntui, että heihin suhtauduttiin lämpimästi. Perhetukikeskuksen henkilökunta koettiin päteväksi ja luotettavaksi. Asiakkaat tunsivat saaneensa tukea ja apua ongelmiensa selvittämiseen. Kaikkiaan perhetukikeskusten apu ja yhteistyö koettiin hyväksi. Kysymyksistä lasketun summapistemäärän keskiarvo oli 84. Perhetukikeskuksen hyvä ilmapiiri ja henkilökunta sekä sieltä saatu tuki kohensivat asiakkaiden tilannetta. Lisäksi vanhempia voi auttaa heille syntynyt tunne siitä, että he voivat itse vaikuttaa ongelmien ratkaisemiseen. Puolet vanhemmista ei kokenut olleensa vastuussa ongelmien synnystä. Ongelmien ratkaisemiseen uskoi voivansa vaikuttaa kolme neljäsosaa vanhemmista. Tämä vastaa Brickmanin ym. (1982) kompensatorista mallia, jonka mukaan ihmiset eivät ole vastuussa ongelmien syntymisestä, mutta ovat vastuussa niiden ratkaisemisesta. Brickmanin ym. mukaan tämä auttamisen malli on hyödyllisin, koska se oikeuttaa avun antamiseen, mutta jättää avun saajalle aktiivisen kontrollin tunteen omasta elämästään. Tutkimuksen tulokset osoittavat perhetukikeskusten avotyöllä olevan myönteisiä vaikutuksia asiakkaidensa psyykkiseen hyvinvointiin ja perheen tilanteeseen. Perhetukikeskusten avotyö tarjoaa merkittävää apua niille lastensuojeluperheille, joiden tilanne ei ole vielä niin vaikea että lapsi jouduttaisiin sijoittamaan ja/tai ottamaan huostaan. Kirjoitus perustuu Sari Muurinahon marraskuussa 2000 Tampereen yliopistossa tarkastettuun psykologian pro gradututkielmaan: Perhetukikeskusten avotyön vaikutus asiakasperheiden psyykkiseen hyvinvointiin - pystytäänkö avohuollon menetelmillä auttamaan perhettä. LÄHTEET Brickman, P., Rabinowitz, V.C., Karuza, J.jr., Coates, D, Cohn, E. & Kidder, L. (1982) Models of Helping and Coping. American Psychologist. Vol. 37, No. 4, Forssén, K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet. Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan julkaisuja, sarja A: 2, Turku. Lounavaara-Rintala, H., Varilo, E., Vuornos, P. & Wahlbeck, J.-C. (1997) Lastensuojelua käyttävät perheet. Psykologia-lehti 33, Ojanen, M. (1994) Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Hakapaino Oy, Helsinki. Kirjoittaja on psykologi. Hän on äitiyslomalla mutta vetää tarkkaavaisuushäiriöisten lasten neuropsykologisia kuntoutusryhmiä ja niihin liittyviä vanhempien ryhmiä Tampereen yliopiston Psykologipalvelujen kehittämisyksikössä. SOSIAALITURVA 14/ /30/06, 9:42 AM

20 MIKKO REIJONEN Kaisu Viittala Hyvät kokemukset äitivauvaryhmistä ovat kannustaneet suunnittelemaan myös isävauvaryhmiä Perhepaja Vaahteran ohjaaja Marjaana Varjopuro kertoo. Lastensuojelun avotyössä kohtasimme usein vauvaperheitä, joissa äiti oli väsynyt, masentunut ja yksinäinen. Tuntui, että palvelujärjestelmämme ei pystynyt antamaan riittävää ja oikeaaikaista apua perheille, Perhepaja Vaahteran ohjaaja Marjaana Varjopuro kertoo. Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalveluissa mahdollistui kahden työntekijän irrottaminen kehittämään ja toteuttamaan vauvaperheille suunnattua perhekuntoutustyötä. Perhepaja Vaahteran toiminta alkoi vuosi sitten syksyllä ensimmäisellä äiti-vauvaryhmällä. Haluamme työskennellä ryhmämuotoisesti, sillä mielestäni ryhmä on tärkeä hoidollisesti. Äiti-vauvaryhmämme työn keskipisteenä on äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus, Varjopuro sanoo. Äiti-vauvaryhmät kokoontuvat kolmena päivänä viikossa viisi tuntia kerrallaan. Noin viisi äiti-vauvaparia käsittävä ryhmä kokoontuu vähintään kolmen kuukauden ajan. Asiakkaat Perhepaja Vaahteraan tulevat äitiys- ja lastenneuvoloiden, aluesosiaalityön ja lastensuojelun erityispalveluiden kautta. 20 SOSIAALITURVA 14/2001 Perhepaja Vaahterassa ÄITI JA VAUVA VOIVAT HYVIN Hämeenlinnassa on vuoden ajan järjestetty ryhmissä perhekuntoutusta vauvaperheille. Ryhmän päivittäinen toiminta rytmittyy pitkälti vauvan tarpeiden mukaan. Päivät koostuvat vauvan hoidosta, arjen askareista, ryhmä- ja yksilökeskusteluista sekä monista luovista ja hyvää oloa tuottavista toiminnoista. Äitiyttä ja naiseutta käsitellään esimerkiksi aromaterapian avulla, joka lisäksi toimii hyvänä rentoutuskeinona. Äitien mieleen ovat olleet ryhmässä vierailleet eri alojen ammatti-ihmiset kuten neuvolan terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti, pappi ja kosmetologi. Ryhmä on poistanut yksinäisyyttä, kun äidit ovat ystävystyneet ja tapailleet myös ryhmän ulkopuolella. Äiti tutustutetaan vauvan maailmaan Asiakasäitiemme taustat ovat moninaiset: joidenkin historia on hyvin surullinen päihteineen ja mielenterveysongelmineen, mutta joillain äideillä ongelmat ovat alkaneet vasta vauvan synnyttyä. Kaikissa tapauksissa äidin elämä näkyy äidin ja vauvan vuorovaikutuksessa, Varjopuro selventää. Perhepaja Vaahterassa pyritään mielikuvien avulla tavoittamaan vauvan maailmaa ja näin tutustuttaa äitiä paremmin omaan lapseensa. Käytännössä vuorovaikutusta hoidetaan vahvistamalla äidin ja vauvan välistä suoraa kontaktia kiinnittämällä sanallisesti huomiota vauvan signaaleihin ja pysähtymällä kuuntelemaan ja tunnistamaan niitä yhdessä äidin kanssa. Äidin ja vauvan välistä katse- ja kehokontaktia pyritään myös lisäämään. Äitien antamien palautteiden ja oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että Perhepaja Vaahterassa äiti ja vauva voivat hyvin, Varjopuro kertoo. Toiminta on todettu Hämeenlinnassa tarpeelliseksi työmuodoksi osana muuta vauvaperhetyötä. Tänä syksynä toimii yksi äiti-vauvaryhmä ja ensi vuoden alussa aloittava ryhmä suunnataan erityisesti päihteitä käyttäville perheille. Suunnittelemme myös isien ja vauvojen ryhmätoimintaa äiti-vauvaryhmien rinnalle, Varjopuro lisää. Masentuneen äidin ja vauvan sekä päihdeäidin ja vauvan vuorovaikutusta käsitellään Perhepaja Vaahteran ja Hämeenlinnan Alvari-perhetyön vauvaseminaarissa Hämeenlinnassa 28.syyskuuta. Asiasta luennoivat psykologi Mirja Sarkkinen ja lastenpsykiatri Elina Savonlahti. Seminaaripaikkoja voi tiedustella lastensuojelun erityispalveluista Raija Simolalta Mikko Reijonen Kirjoittaja on Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalveluiden avotyön vastaava ohjaaja. NÄKÖKULMA Meillä on verraten vähän tietoa alkoholin väärinkäyttäjien lasten elämästä ja kasvuolojen erityisongelmista. Sikiöaikana alkoholille altistuneita lapsia on tutkittu pääasiassa lääketieteellisesti, ja kohteena ovat olleet vaikeimmin vaurioituneet FAS-lapset ryhmänä. Tämä tutkimus on ollut hyvin yhdenmu- PeLa:n juristin konsulta Pelastakaa Lapset ry:ssä, Pe- Lassa on jo muutaman vuoden ajan toiminut Raha-automaattiyhdistyksen tuella Lapsen etu/ lakimies-niminen hanke. Se tarjoaa kuntien lastensuojelutyötä tekeville sosiaalityöntekijöille juridista konsultaatiota lapsioikeudellisissa asioissa, jotta he voisivat vapautua juridisten ongelmien pohdinnalta. Lakimies Mirjam Araneva kertoo, että eniten palvelua ovat käyttäneet pienehköt kunnat, joissa ei ole omaa lakimiestä ja sellaiset kunnat, joissa on lakimies, mutta jonka tehtäväkenttään eivät kuulu lastensuojelulain erityiskysymykset. Monissa yhteyksissä on todettu, että sosiaalityöntekijät tarvitsevat erityisesti lastensuojelussa juridista apua. Asiat ovat monimutkaisia ja sovellettavaa lainsäädäntöä on paljon. Yhä useammin asiakkaat ottavat lakimiehet avuksi asiansa käsittelyssä. Sosiaalityöntekijöiden pitää pystyä kommunikoimaan juristien kanssa. Lakimiehillä on erilainen tapa lähestyä asioita. He näkevät osapuolet vastapuolina ja ajavat päämiehensä etua. Sosiaalityöntekijät taas pyrkivät aina yhteistyöhön. Tämän vuoksi esimerkiksi suullisiin käsittelyihin on hyvä saada tueksi lakimies, joka ymmärtää juridisen slangin ja ajattelutavan, Araneva sanoo. PeLan hankkeesta apua ei ole haettu aivan odotetusti, mutta 20 3/30/06, 9:42 AM

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot