Transkriptio

1 1

2 2 1. LUKUVUOSI Lukion opettajat ja ryhmänohjaajat Hinkkanen Tero HiT Häyry Satu HäS 10B Kekkonen Leena KeL 12A Kopper Mai KoM Liljeqvist Sanna LiS 10A Lundqvist Jouni LuJ Mattsson Allan MaA Nikkinen Jouko NiJ Nopanen Sinikka NoS 11A Peltonen Ari Putus Marja PuM 12B Rajala Kari RaK Rommi Timo RoT Sormunen Marko SoM 11B lähtien Suuronen Annika SuA Taina Leena TaL 11B saakka Varis Marja VaM Vierula Reijo ViR Viljakainen Tommi ViT Vinogradova Elena ViE Vinko Tuula VnT 1.2 Muu henkilökunta Irmeli Takala Aimo Jokivuori Teija Auranen Sari Hyvärinen Suvi Talonpoika koulusihteeri kiinteistöhoit. terveydenhoit. koulunkäyntiavusaja ruokapalveluesimies Tarja Uusnäkki ravitsemistyöntekijä Raija Ahtiainen ravitsemistyöntekijä Annikki Nurminen siivooja Oili Salokangas siivooja 1. Jaksot ja työpäivät I ti ke pv II to.10. pe pv III ma.12. pe pv IV ma.2. pe.. 8 pv V ma 8.. la pv Syksy 88, kevät 100, yht. 188 pv Syysloma (vko ) Itsenäisyyspäivä to Joululoma Talviloma (vko 9) Pääsiäinen Vappu ke Helatorstai Lauantaityöpäivä: Koulu päättyy lauantaina

3 1. Oppitunnit Päivänavaus Ruokailu Koeviikot (alustavasti) ja preliminäärit 1. jakso: ke 2.9. ke jakso: pe pe jakso: pe 2.1. pe Prelit: ma.2. to jakso to 21. pe..1.jakso ke 22.. ke Arviointien julkaisupäivästä tiedotetaan kotisivujen kalenterissa ja Wilmassa. Päättötodistus, abitodistus helmikuussa ja kaikkien viimeisen jakson todistus annetaan kirjallisena. Muissa jaksoissa arviointi julkistetaan vain Wilmassa. (Pyynnöstä saa muistakin jaksoista kirjallisen todistuksen.) 1. Uusintakuulustelut Uusintakuulustelupäivät, ajat ja niihin ilmoittautumiset löytyvät kotisivujen lukivuosisivustosta ja kalenterista sekä Wilmasta. 1.7 Ryhmänohjaajan tuokio Ryhmänohjaajantuokio pidetään tarvittaessa ryhmänohjaajan nimikkoluokassa. Se käytetään joko ryhmäkohtaiseen ohjaukseen tai koulun yhteiseen toimintaan ja se on osa koulun antamaa oppilaanohjausta. 1.8 Koeviikko Koeviikko on jokaisen jakson lopussa. Silloin noudatetaan muunnettua työjärjestystä. Koeviikolla on - aineen kokeet. Muiden aineiden kokeet järjestetään hajautetusti jakson aikana. Koeviikon lukujärjestys on nähtävissä ilmoitustaululla ja kotisivulla. Koeviikkokäytäntö korostaa opiskelijan omaa vastuuta, se muuttaa samalla kokeen luonnetta korostaen enemmän kokonaisuuksien hallitsemista.

4 2. OPISKELUOHJEITA 2.1 Oman opiskeluohjelman laadinta Kiertotuntikaavio ja kurssitarjotin löytyvät tästä opinto-oppaasta sekä koulun kotisivuilta. Valintansa opiskelija merkitsee opinto-oppaassa olevaan omaan lukujärjestykseensä. Jokaisella lukiolaisella on pääsy Wilmaan, joka on WWW-liittymä Primuskouluhallintojärjestelmään eli opiskelijan arvosanoihin ja lukujärjestyksiin. Opiskelija päivittää Wilmassa pitkin lukuvuotta kurssivalintojaan, arvosanojaan, tarkistaa ja muokkaa henkilötietojaan sekä tulostaa esimerkiksi opintorekisteriotteen. Jos olet unohtanut tunnuksen, niin uuden tunnuksen saat koulun kansliasta. Kurssitarjottimen peruslukujärjestys on laadittu opiskelijoiden alustavien valintojen pohjalta. Sitä noudattamalla lukio-opiskelusta selviää kolmessa vuodessa. Opiskelija voi ottaa kursseja myös muiden perusryhmien lukujärjestyksestä, jos ryhmissä on tilaa. Ensisijainen opiskeluoikeus kyseiseen kurssiin on kuitenkin sen ryhmän opiskelijoilla, joiden pystysarakkeessa kyseistä kurssia tarjotaan. Välillä on ollut pakko laittaa tarjontaa päällekkäin, ja toisinaan opiskelija joutuu valitsemaan kahdesta kiinnostavasta kurssista. On tärkeää huomata, että valitset riittävästi kursseja. Kolmen lukiovuotesi aikana opiskelet 1 jaksoa ja sinun pitäisi saada kokoon 7 kurssia. Se tekee siis,8 kurssia/jakso. Minimisuoritukset vuosittain ovat siis 29, 29 ja 17 kurssia. Jos sinulle on tulossa hyppytunteja, niin mene muun ryhmän tunnille tai opiskele itsenäisesti. Ilman lukion päättötodistusta (7 kurssia) et saa ylioppilastodistusta. Kokonaan valintojasi ei voi ohjata pelkkä kiinnostus, vaan sinun täytyy pitää mielessäsi myös kurssikertymä. 2.2 Opinto-ohjelman muuttaminen Opiskelija voi lukukauden aikana muuttaa alustavaa opinto-ohjelmaansa Wilmassa. Seuraavaa jaksoa koskevat muutokset tulee tehdä viimeistään ennen edellisen koeviikon alkua, jotta opettajat saavat riittävän ajoissa tiedot seuraavan kurssin opiskelijamääristä.

5 2. Poissaolot oppitunneilta, kurssikokeesta ja arviointi Lukio on vapaaehtoinen koulu, mutta kun olet vapaaehtoisesti tullut lukioon, on oppitunneille käynti pakollista, ellei opettajan kanssa muuten sovita. Koulu on opiskelijan työtä, siksi asiaton poissaolo tunnilta on rinnastettavissa työstä pinnaamiseen. Kurssilta ei voi olla poissa kuin hyväksyttävästä syystä. (Sairaus, anottu ja myönnetty loma tms.) Oppilaan ollessa poissa joudutaan poissaolotunnit korvaamaan lisäsuorituksilla. Ne sovitaan kurssin opettajan kanssa erikseen tapauskohtaisesti. Lupa muusta kuin sairaudesta johtuvaan poissaoloon tulee pyytää etukäteen. Luvan myöntäjä riippuu pyydettävän lupa-ajan pituudesta: - yksittäiseksi oppitunniksi luvan myöntää ao. aineen opettaja - enintään kolmeksi koulupäiväksi ryhmänohjaaja - edellä mainittuja pidemmäksi ajanjaksoksi rehtori Asiaton oppitunnilta poissaolo ja myöhästyminen vaikuttavat opiskelun arviointiin alentavasti. Ilmoita ryhmänohjaajallesi jo kotoa käsin esim. Wilmalla, jos sairauden vuoksi joudut olemaan koulusta poissa kauemmin kuin kaksi päivää. Poissaolo koulun järjestämästä tilaisuudesta (juhlat, konsertit, luennot, retket, opintokäynnit) tulkitaan poissaoloiksi siltä tunnilta tai niiltä tunneilta, jolloin tilaisuus on. Opiskelija voi joutua ottamaan selvää tilaisuuden aiheesta itse ja tuottamaan siitä kirjallisen tutkielman. Koulun järjestämien tilaisuuksien yleissivistävää informaatiota on usein mahdoton lukea kurssikirjoista, vaan ne on koettava itse. Asiantuntijaluennot ovat ainutkertaisia, eivätkä ne toistu samassa muodossa enää koskaan. Opettajat merkitsevät poissaolot Wilma-järjestelmään, joka tilastoi kaikki poissaolot. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajat käydä kuittaamassa poissaolon Wilmassa. Täysi-ikäiset opiskelijat vastaavat itse omista poissaoloistaan ja seuraamuksista. Epäselvässä tilanteessa opettaja voi vaatia terveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittamaa todistusta. Katso selventävä taulukko seuraavalla sivulla!

6 Arvosana Milloin käytetään Seuraukset ja toimintaohjeet - 10 Kurssi on hyväksytty. Kurssi lasketaan kokonaiskurssimäärään. Kurssi on suoritettu, mutta sait kurssikokeesta hylätyn arvosanan. Kunkin aineen kurs- sien arvosanoista 2/ on oltava hyväksytysti (-10) suoritettuja. S Kurssi on hyväksytty suoritusmerkinnällä. Ei vaikuta K = keskeneräinen H = hylätty keskiarvoihin. Olet ollut poissa kurssikokeesta. Olit kurssikokeessa, mutta jätit palauttamatta osan kurssiin kuuluvista tehtävistä. Selvittämättömiä poissaoloja on. Et ole selvittänyt poissaoloja jaksoarvosteluun mennessä. Kurssia kohti kaikkia poissaoloja on 9 ja niistä korkeintaan on muita kuin sairauspoissaoloja. Autokoulun ajotunteja voi olla korkeintaan 2 yksittäisen aineen kurssia kohti. Sen yli menevät ajotunnit luetaan selvittämättömiksi poissaoloiksi. Ilmoittaudu seuraavaan uusintakokeeseen ja selvitä ennen uusintaan ilmoittautumista opettajalle poissaolosi kurssikokeesta. Palauta puuttuvat tehtävät viimeistään seuraavaan uusintakuulusteluun, muuten kurssi on suoritettava uudelleen. Hylätty kurssi. Ei kurssisuoritusta. Kurssin opiskelu on keskeytynyt. Voit uusia kurssin vain käymällä sen kokonaan uudelleen. Epäselvässä tilanteessa opettaja voi vaatia terveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittamaa todistusta. OPISKELIJA-ARVIOINTI 2. Arvioinnin tehtävät Antaa opiskelijalle palaute opintojen edistymisestä. Kannustaa ja ohjata opintojen suorittamisessa. Antaa tietoja huoltajille.

7 Antaa tietoja jatko-opiskelua ja työelämää varten. Auttaa opettajaa ja koulua opetuksen tehokkuuden arvioinnissa. Antaa opiskelijalle aineksia realistisen minäkuvan kehittämiseen Arvioinnin yleisperiaatteet Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnin on oltava oikeudenmukaista. Opiskelijalle selvitetään kurssin alkaessa arvioinnin perusteet. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan opiskelijaa itsearviointiin. Arvioinnilla pyritään kannustamaan opiskelijaa omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkistamiseen. 2. Oppimäärä ja opinto-ohjelma Aineen oppimäärä muodostuu opiskeltavien kurssien kokonaismäärästä. Opinto-ohjelma on opiskelijan valitsemien oppimäärien kokonaisuus. Jokaisen opinto-ohjelmaan tulee kuulua pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia ja mahdollisesti koulukohtaisia kursseja. Kurssien yhteismäärän on oltava vähintään 7. Ylioppilastutkintotodistuksen saa vasta, kun kurssimäärä on täynnä! Lukion voi suorittaa vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen opiskeluajan enimmäiskestosta, ei kuitenkaan yli viiden vuoden. Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Ulkomailla suoritettavan vaihto-opiskeluvuoden takia lupaa ei tarvitse hakea, vaan ilmoitus rehtorille riittää. 2.7 Opiskelijan oppimisen arviointi Hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa ( ) Kurssin arviointi Kurssi arvostellaan numeroin tai muulla koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan asteikolla -10. Pakollinen tai valtakunnallinen syventävä hylätty kurssi merkitään arvosanalla, mutta se luetaan kuitenkin suoritetuksi kurssiksi laskettaessa opiskelijan kokonaiskurssimäärää. Opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja oppiaineessa enintään seuraavasti:

8 Valtakunnallisia kursseja Hylättyjä enintään 1-2 kurssia 0 - kurssia 1-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 8 Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista (exxx) voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Mikäli kurssia ei voi arvioida esim. puuttuvan kurssikokeen tai tekemättä jääneiden tehtävien vuoksi, voidaan kurssin keskeneräisyys merkitä jaksotodistukseen kirjaimella. Kesken jäänyttä kurssia (K) ei lasketa kokonaiskurssimäärään. Keskeneräisyyden syy näkyy Wilmassa kohdassa Suoritukset kyseisen kurssin kohdalla. Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, tehtävien ja työskentelyn arviointiin sekä mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin. Opettaja selvittää arviointiperusteet opiskelijalle kurssin alussa. Diagnosoiduit vammat ja niihin rinnastettavat vaikeudet huomioidaan arvioinnissa. Opintojen etenemisestä tiedotetaan jakson päätyttyä jaksotodistuksella. Hylätyn arvosanan voi korottaa vain kerran. Ensisijaisesti korotus tapahtuu kurssia seuraavassa uusintakokeessa. Mikäli opiskelijalle tulee useampia hylättyjä arvosanoja, voidaan korotuksia siirtää seuraaviin uusintoihin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Hyväksytyn arvosanan voi korottaa vain käymällä kurssin uudestaan. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnista määrätään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa Oppiaineen arvosanan korottaminen Oppiaineen arvosanaa voi korottaa o erillisessä oppimäärän korotuskuulustelussa (ns. tentit abivuoden keväällä. o mikäli koulukohtaiset (numeroin arvosteltavat) syventävät kurssit korottavat em. valtakunnallisten kurssien keskiarvoa o opettajien arvioinnin perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa keskiarvoa paremmat. Soveltavat kurssit, joita ei arvioida numeroin, otetaan myös tässä arvioinnissa huomioon.

9 2.8 Todistukset ja niiden arvosanat Päättötodistus Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion päättötodistuksen oppiaineen arvosana määräytyy opetussuunnitelman mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisen keskiarvon perusteella Opintokirjan ote (ns. abitodistus) Todistus, joka annetaan kolmantena opintovuonna. jakson jälkeen penkkaripäivänä. Siinä näkyvät siihen mennessä kertyneet suoritukset kursseittain ja kunkin aineen kokonaisnumero Erotodistus Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Erotodistukseen merkitään kaikki suoritetut kurssit arvosanoineen Todistus oppimäärän suorittamisesta Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Oppiaineen arvosana määräytyy oppiaineen mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisen keskiarvon perusteella. 2.9 Kurssien itsenäinen opiskelu ja sen arviointi Jos kaksi kurssia jotka opiskelija haluaa suorittaa, osuvat kurssitarjottimella päällekkäin, niin toisen opiskelija voi suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja toisen luokkaopetuksessa. Kurssin opettajalla on oikeus päättää, voiko kurssin suorittaa itsenäisenä opiskeluna. Opiskelija ja opettaja tekevät itsenäisestä opiskelusta kirjallisen sopimuksen, josta näkyy opiskelijalta vaadittavat tehtävät. Opiskelija osallistuu yhdessä muiden kanssa kurssikokeisiin, ellei opettajan kanssa kirjallisessa sopimuksessa toisin sovita. Opiskelija jättää sovittuun määräaikaan mennessä kirjalliset tehtävät arviointia varten. Osa kursseista on tarjolla vain itsenäisenä opiskeluna esim. verkkokurssina.

10 Koko oppimäärän arviointi ja yo-tutkinto Aineen koko oppimäärän päättöarvosana muodostuu numeroin arvioitujen kurssien perusteella. Se on niiden keskiarvo, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Koulukohtaisista syventävistä kursseista (ÄI10, ÄI11, ENA09, RUB08, MAA1, KE0, KE07, BI0, FY09, MAB09 ja PS0 ) opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän (S), jolloin kurssin arvosanaa ei huomioida aineen kokonaisarvosanaa laskettaessa. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pitkästä matematiikasta lyhyeen vaihtaneiden matematiikan arvosana määräytyy seuraavalla tavalla: o Jos lyhyen matematiikan kursseja tulee suorituksi vähintään kuusi kurssia, niin numero lasketaan suoraan niistä. Pitkän matematiikan kurssit siirretään aineen Ylimääräiset matematiikan kurssit alle suoritusmerkinnöillä. o Jos opiskelija suorittaa lyhyen matematiikan kursseja alle kuusi kurssia, niin kurssimäärä täydennetään parhailla pitkän matematiikan kurssiarvosanoilla siten, että kursseja saadaan vähintään kuusi. Ylimääräiset pitkän matematiikan kurssit siirretään aineen Ylimääräiset matematiikan kurssit alle suoritusmerkinnöillä. o Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 > MAB1, MAA > MAB2, MAA > MAB, MAA7 > MAB ja MAA8 > MAB. Kokonaisarvosanaa ei voi korottaa mitätöimällä yksittäisiä kursseja. Jokainen opiskelija osallistuu viimeisenä opiskeluvuotenaan neljään suulliseen kuulusteluun. Kuulustelussa on hallittava aineen koko oppimäärä. Lukion koko oppimäärän ja yo-kokeen hyväksytysti suorittaneelle opiskelijalle annetaan yo-todistus.

11 11 Ylioppilaskirjoitukset voi aloittaa keväällä tai syksyllä. Jos opiskelija aloittaa ne syksyllä, hänellä on mahdollisuus osallistua opetukseen viimeisen kouluvuoden maalis-, huhti- ja toukokuussa ja myös seuraavan kouluvuoden elo- ja syyskuussa. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän eli kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät, yhteensä vähintään 7 kurssia Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom.) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 1 2 mom.) 2.12 Suoritukset muissa oppilaitoksissa Jos opiskelijan muussa oppilaitoksessa suorittamat opinnot vastaavat lukion opetussuunnitelman mukaisia kursseja, ne hyväksytään kurssisuorituksiksi Elimäen lukiossa.. YO-TUTKINTO.1 Tutkinnon rakenne Kaikille yhteinen pakollinen koe on äidinkielen koe (tekstitaidon koe + esseekoe) Lisäksi on valittava kolme pakollista koetta seuraavista: toisen kotimaisen kielen koe matematiikan koe vieraan kielen koe. reaaliaineiden koe Matematiikassa ja vieraassa kielessä voi valita joko pitkän tai lyhyen oppimäärän kokeen siitä riippumatta, mitä oppimääriä näissä aineissa olet suorittanut. Toisessa kotimaisessa kielessä kirjoitetaan keskipitkän oppimäärän mukainen koe (pitkänkin voi kirjoittaa). Ainakin yhdessä edellä maini-

12 tuista on suoritettava vaativampi koe. Kaikilla se toteutuu käytännössä englannin kokeena. 12 Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua myös yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Suositeltavaa on suorittaa vähintään viisi koetta, sillä jatko-oppilaitoksiin hakiessa alkupisteitä saa usein viidestä, joskus jopa kuudesta aineesta. Jos olet epävarma pakollisen yo-kokeen läpäisemisestä, on erittäin tärkeää suorittaa enemmän kuin neljä ainetta, sillä jokainen hyväksytty aine tuo pisteitä, jotka voivat kompensoida hylätyn arvosanan..2 Tutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkinnon kaikki neljä pakollista koetta on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kaikki kokeet voi tietysti suorittaa myös yhdellä kertaa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa joko keväällä tai syksyllä, kunhan siihen mennessä on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen pääsee, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitusaineissa on kuitenkin suositeltavaa suorittaa myös syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa uusia hylätyn pakollisen kokeen kaksi kertaa ja hyväksytyn kokeen kerran.. Reaaliaineiden kokeet Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. Vain yksi reaaliaineen koe voi olla pakollinen koe. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää, jotka ovat vähintään viikon välein. Yhtenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. Tarkempaa tie-

13 toa ainereaalista löydät koulun kotisivuilta. Ainekohtaisia ohjeita saat kyseisen aineen opettajalta. 1. Ylioppilaskirjoitusten arviointi Arvosana laudatur annetaan vain aineen erityisen syvällistä ja aineen laajaalaista hallintaa osoittaneille kokelaille. Laudatur-arvosanojen osuus kaikista aineesta annettavista arvosanoista on noin prosenttia. Ylioppilastutkintotodistuksen antamisen edellytyksenä on lukion päättötodistus. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi ja reaalikokeen arvosanoista paras. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt, merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen. Arvosanat L Laudatur (ylistäen) kiitettävä E Eximia cum laude approbatur erityisin kiitoksin hyväksytty M Magna cum laude approbatur suurin kiitoksin hyväksytty C Cum laude approbatur kiitoksin hyväksytty B Lubenter approbatur mielihyvin hyväksytty A Approbatur hyväksytty i Improbatur hylätty Ylioppilastutkinnosta saat lisätietoa opettajilta ja yo-lautakunnan kotisivuilta ja erillisestä koulun jakamasta esitteestä.. Syksyn 2012 ylioppilaskirjoitukset Kuullunymmärtämiskokeet ma klo 8.0 englanti ti klo 8.0 ruotsi Kirjalliset kokeet klo pe 1.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma englanti ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

14 1 pe ma 2.9. ke 2.9. pe ruotsi äidinkieli, esseekoe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä. Kevään 201 ylioppilaskirjoitukset Kirjallinen koe pe 8.2. äidinkielen tekstitaito Kuullunymmärtämiskokeet ma klo 8.0 ruotsi ti klo 8.0 englanti ke 1.2. klo 8.0 saksa Kirjalliset kokeet klo ma 11.. äidinkieli, esseekoe ke 1.. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.. englanti ma 18.. ruotsi ke 20.. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 22.. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 2.. ranska, saksa, lyhyt oppimäärä. TÄRKEITÄ ARKIPÄIVÄN ASIOITA.1 Koulumatkat.1.1 Kouvolan kaupungin kaupunkikortti linja-autoon Kouvolassa asuva lukiolainen voi ostaa Matkahuollosta kaupunkikortin euron hintaan. Ensimmäinen kortti ostetaan Kouvolan Matkahuollosta. Tässä yhteydessä maksettavaksi tulee,0 euron suuruinen korttimaksu. Seuraavat lataukset voi tehdä Matkahuollossa, R-kioskilla tai bussissa. Koulumatkatukihakemusta ei tässä tapauksessa täytetä..1.2 Kelan koulumatkatuki Opiskelija voi saada Kelan koulumatkatukea, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät euroa kuukaudessa, eikä kaupunkikortin käyttö tule kysymykseen.

15 1 Jos opiskelija ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja (esim. 7. tunnin jälkeen) vaan käyttää esim. omaa autoaan, on hänellä mahdollisuus hakea koulumatkatukea Kelalta ns. itse järjestetyn kulkutavan mukaan. Tietoja maksettavasta tuesta: opiskelijat koulumatkatuki kulkutavat. Em. tapauksissa opiskelijan on täytettävä Kelan koulumatkatukihakemus. Hakemuslomakkeita saa opiskelijoiden taukotilasta, kansliasta tai Kelan kotisivuilta ( Jos koulumatkan pituus tai matkustustapa muuttuu, tulee tehdä uusi matkatukihakemus..2 Opintotuki Kun lapsilisää ei enää makseta, opintotukea voi saada lukion oppimäärän suorittamiseen. Lisätietoa saat erillisestä Kansaneläkelaitoksen (Kela) oppaasta tai suoraan Kelan paikallistoimistosta. Tietoa matkatuesta, opintotuesta ja KELA:n toimipaikoista osoitteesta - Opiskelijalle.. Tupakointi koulussa Tupakkalaki kieltää tupakoinnin ja tupakkatuotteiden hallussapidon alle 18- vuotiaalta. Tupakointi on kielletty koulussa ja koulun alueella myös täysi-ikäisiltä. Kielto koskee myös iltatilaisuuksia. Tupakkalaki kieltää tupakan tai nuuskan myynnin, välittämisen tai tarjoamisen alaikäiselle. Kielto koskee myös yksityishenkilöitä. Tupakkatuotteen tai tupakointivälineen myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle sekä nuuskan myyminen tai välittäminen alaikäiselle on rangaistava myyntirikos.. Koulun yhteiset tilaisuudet ja teemapäivät Lukuvuoden aikana järjestetään muutamia oppilaille yhteisiä tilaisuuksia, joista ilmoitetaan erikseen mm. koulun toimintakalenterissa tai ilmoitustaululla. Nämä yhteiset tilaisuudet ovat kaikille tarkoitettuja ja pakollisia lukujärjestykseen katsomatta. Ne ovat osa koulun antamaa opetusta. Jos koulu maksaa retken kokonaan, niin silloin osallistuminen on koulutyötä, johon osallistuvat kaikki, joille retki on tarkoitettu. Maksulliset retket ovat vapaaehtoisia. Lyhyitä yhteisiä tilaisuuksia järjestetään myös ryhmänohjaajantuokion puitteissa.

16 1. Opiskelun erityinen tuki ja lukiotodistukset Erityisen tuen tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, jotta hänellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisopettaja tukee hyvään ja tehokkaaseen opiskeluun ja oppimiseen sekä auttaa koulunkäyntiin, koulumotivaatioon ja keskittymisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä erityisopettajaan, jos koet, että sinulla on oppimisvaikeuksia tai erityisen tuen tarvetta sekä haluat keskustella ja saada yksilöllistä ohjausta tai haluat osallistua lukitestaukseen, jonka avulla saat selvityksen lukivaikeuden merkityksestä oppimiseesi sekä millaisia oppimisstrategioita voit käyttää opiskellessasi sekä millaisia yksilöllisiä tukitoimia opetuksessa ja erityisjärjestelyitä ylioppilaskirjoituksissa voidaan käyttää. Erityisopettaja kuuluu myös koulun oppilashuoltoryhmään. Lukitodistukset hankitaan erityisopettajan kautta. Lukitestit tehdään tavallisimmin kahden ensimmäisen lukion opiskeluvuoden aikana, koska lukilausunnon tulee olla laadittu ennen kuin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran hajautettuun ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkinto-lautakunta tutkii ja ottaa huomioon määräajassa toimitetut selvitykset. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää lukilausunnosta eikä määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä. Erityisopettaja Ari Peltonen, puhelin ja sähköposti tai Wilman välityksellä, on tavattavissa koululla tavattavissa lukuvuoden alussa ilmoitettavina aikoina ja sopimuksen mukaan. Terveyspalvelut Terveydenhoitaja Teija Auranen on koululla tavattavissa maanantaista keskiviikkoon klo 8-1 ja torstaina klo Avoin vastaanottoaika kiireettömille asioille on maanantaina ja keskiviikkona klo Puhelin on , sähköposti on

17 17 Tavoitteena on järjestää 1. ja 2. vuosikurssin aikana terveystarkastukset. Lääkärintarkastukset pyritään järjestämään 1. vuoden aikana tytöille ja 2. vuoden aikana pojille. Lääkärintarkastuksen yhteydessä saa todistuksen kutsuntoja varten sekä tarvittaessa todistuksen ajokorttia varten. Lukioiden ja ammattiopiston yhteinen koulupsykologi on Sirpa Partinen. Hänet taivoitat Wilmalla, puhelimella tai sähköpostilla Myös terveyskeskuspsykologit ovat lukiolaisten käytettävissä. Heihin voi opiskelija myös itse ottaa yhteyttä erilaisissa ongelmatilanteissa. Terveyskeskuspsykologien vastaanotoille pyritään järjestämään aika 1-2 viikon kuluessa yhteydenotostasi. Terveyskeskuspsykologin vastaanotolle ei tarvita lääkärin lähetettä. Ajanvaraus terveyskeskuspsykologeille on puhelimitse:.7 Tapaturmat Koulun kaikki oppilaat on tapaturmavakuutettu kaikissa koulutoimintaan liittyvissä tilanteissa. Tapaturman sattuessa koulussa tai koulumatkalla ilmoita siitä opettajalle, kansliaan tai terveydenhoitajalle. Vahingon tapahduttua saat koulun kansliasta vahinkoilmoituskaavakkeen, jonka toimitat täytettynä kansliaan. Mukaan liität kaikki tapaturmasta aiheutuneet laskut. Vahinkoilmoituksen tekeminen on tärkeää, sillä se on edellytys mahdollisten myöhempien jälkioireiden hoidon kustannusten kattamiseen vakuutuksella.. OPPILASKUNTA.1 Oppilaskunnan toiminta Lukiossa toimii oppilaskunta, johon kaikki oppilaat kuuluvat. Oppilaskunta valitsee itselleen vuosittain puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen. Oppilaskunnan kautta voivat oppilaat osallistua koulun sisäisen työskentelyn järjestämiseen, järjestää oppilaiden yhteistoimintaa, tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja. Oppilaskunnalla on useita tehtäviä, jotka välittömästi vaikuttavat siihen millaista on opiskelusi ja viihtymisesi lukiossa. Monet lukiolaiset ovat Suomen lukiolaisten liitto ry:n jäseniä. Sen toiminnasta löydät tietoa esim. liiton kotisivuilta ( Oppilaskunnan hallitus hankkii liitosta opiskelijakortin halukkaille. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii opinto-ohjaaja.

18 18.2 Oppikirjojen hankinta Opiskelijat ostavat itse omat kirjansa. Opiskelijat hankkivat kirjansa esim. Kouvolan Suomalaisesta kirjakaupasta tai nettikirjakaupoista. Tarkempaa tietoa nettikirjakaupoista löydät koulun kotisivuilta kohdasta Opetus Lukuvuosi A I E N R U Useimmissa aineissa pyritään pysymään saman kustantajan kirjoissa, jotta opiskelijat voisivat kierrättää kirjoja. Ruokalan ilmoitustaululla voit ilmoitella myytävistä ja ostettavista kirjoista.. Elimäen lukion oppikirjat Huom! Entinen WSOY on nykyään SanomaPro ja ISBN-numeroissa voi olla eroja. Kirjan nimi Lihavoitu ja kursivoitu on uusi tai uudistettu! Särmä - äidinkieli ja kirjallisuus (oppikirja) + (saman sarjan) Tehtäväkirjat 1,2 ja Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus - Ei oppikirjaa, puhetaidon kurssi Kurssivihko 8. Tekstitaitojen syventäminen. Äidinkieli ja kirjallisuus. Ei oppikirjaa Kielenhuollon kivijalka English United 1 English United 2 English United Kirjat sisältävät English United myös tehtävät, English United joten niitä ei voi English United kierrättää! English United 7-8 Open Road, Course 8 Galleri 1 Galleri 2 Grammatik Galleri Framsteg (+cd) Galleri Kirjat sisältävät (10) 1 2 7, KKR1 ISBN-nro Maanro 91+kirjan nro X Kustantaja Otava Otava Kurssi Sanoma- Pro Tammi Tammi Otava Otava Otava

19 R A B S A B M A A M A B Galleri myös tehtävät, Galleri joten niitä ei voi Galleri kierrättää! Galleri 7 Ingen panik! 19 Voilà! 1 Textes Voilà! 1 Exercices Voilà! 2 Textes et exercices Voilà! Textes et exercices Voilà! Textes et exercices Voilà! Textes et exercices Voilà! Textes et exercices Super gut 1 Super gut 2 Kirjoja ei voi kierrättää Gute Idee!1 koska ne sisältävät Gute Idee!2 tehtävät! Gute Idee! Gute Idee! Matematiikan taito 1-2 Matematiikan taito Matematiikan taito Matematiikan taito Matematiikan taito Matematiikan taito 7 Matematiikan taito 8 Matematiikan taito 9 Matematiikan taito 10 Matematiikan taito 11 Matematiikan taito 12 Pitkä matematiikka 1 Abi pitkä matematiikka Abi pitkä matematiikka, ratkaisut Lukiolaisen matematiikka 1, Lausekkeet Lukiolaisen matematiikka 2, Geometria Lukiolaisen matematiikka, Mat. malleja I Lukiolaisen matematiikka, Mat. analyysi Lukiolaisen matematiikka Lukiolaisen matematiikka Lukiolaisen matematiikka KKR Sanoma Pro X Otava Sanoma- Pro Sanoma- Pro Otava Sanoma- Pro

20 F Y K E G E B I H I Y H 20 Lukiolaisen matematiikka 8 Lukiolaisen matematiikka 9 Fysiikka 1 Fysiikka 2 Fysiikka Kaikista kirjoista Fysiikka uusin painos! Fysiikka Fysiikka Fysiikka 7 Fysiikka 8 Fysiikka 9 Kemisti 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia Kemisti 2, Kemian mikromaailma Kemisti, Reaktiot ja energiat Kemisti, Metallit ja materiaalit Kemisti, Reaktiot ja tasapaino Lukion maantiede, Sininen planeetta Lukion maantiede, Yhteinen maailma Lukion maantiede, Riskien maailma Lukion maantiede, Aluetutkimus Lukion biologia, Eliömaailma Lukion biologia, Solu ja perinnöllisyys Lukion biologia, Ympäristöekologia Lukion biologia, Ihmisen biologia Lukion biologia, Bioteknologia Forum I: Ihminen, ympäristö ja kultt. (2010-) Forum II: Eurooppalainen ihminen (2010-) Forum III Kansainväliset suhteet (2010-) Forum. Suomen historian käännekohtia. (2012) Kaikkien aikojen historia. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan. Kaikkien aikojen historia. Kulttuurien kohtaaminen Linkki 1. Yhteiskuntatieto Forum Uusi taloustieto (2010-) Forum Kansalaisen lakitieto (2010-) Forum Eurooppalaisuus ja EU (2011-) x Tammi Sanoma- Pro Otava Otava Otava Otava Edita Edita Sanoma Pro Otava U Uusi arkki 1 Uskonto ja Raamattu Edita

21 21 E Uusi arkki 2 Kirkkohistoria ja kirkkotieto Uusi arkki Etiikka Uusi arkki Maailmanuskonnot Uusi arkki Uskonto Suomessa P S F I O P T T Persoona 1 Psykologian perusteet Persoona 2 Kehityspsykologia Persoona Tiedonkäsittelyn perusteet Persoona Motivaatio, tunteet ja Persoona Persoonallisuuspsykologia Fi Lukion filosofia 1 - Perusteet Fi Lukion filosofia 2 - Filosofisen etiikan Fi Lukion filosofia Fi Lukion filosofia Lukiosuunta VIRTAA Terveyden perusteet VIRTAA Nuoret terveys ja arkielämä VIRTAA Terveys ja tutkimus ja Edita Otava X Sanoma Pro Atena. YLEISET LUKIOAINEET JA KURSSIT.1 Ops 200 (Päivitetty ) Tarkemmin koulun kotisivuilta kohdasta Opetus - Opetussuunnitelma tai Wilmasta Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02). Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI0). Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI0). Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI0). Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI0) 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI08) 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI09) 10. Kielenhuollon kurssi (eäi10) 11. Mediakurssi (eäi11) Ruotsi 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB01) 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB02). Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB0). Elämää yhdessä ja erikseen (RUB0). Elinympäristömme (RUB0). Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB0) 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB07) 8. Abikurssi (erub08) Englanti, A1-kieli 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA01) 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA02). Opiskelu ja työ (ENA0). Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA0). Kulttuuri (ENA0). Tiede, talous ja tekniikka (ENA0) 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA07)

22 22 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA08) 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (abikurssi) (eena09) Saksa), A2-kieli 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA01) 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA02). Opiskelu ja työ (SAA0). Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA0). Kulttuuri (SAA0). Tiede, talous ja tekniikka (SAA0) 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA07) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA08) Ranska (RAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RABB201) 2. Meillä ja muualla (RABB202). Ennen ja nyt (RABB20). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RABB20). Kulttuuri (RABB20). Yhteinen maapallomme (RABB20) 7. Tiede ja tekniikka (RABB207) 8. Luonto ja kestävä kehitys (RABB208) Saksa (SAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB201) 2. Meillä ja muulla (SAB202). Ennen ja nyt (SAB20). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB20). Kulttuuri (SAB20). Yhteinen maapallomme (SAB20) 7. Tiede ja tekniikka (SAB207) Venäjä (VEB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB201) 2. Meillä ja muualla (VEB202). Ennen ja nyt (VEB20). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB20). Kulttuuri (VEB20). Yhteinen maapallomme (VEB20) 7. Tiede ja tekniikka (VEB207) 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB208) Ranska (RAB) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB01) 2. Näin asiat hoituvat (RAB02). Vapaa-aika ja harrastukset (RAB0). Meillä ja muualla (RAB0). Ennen ja nyt (RAB0). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB0) 7. Kulttuuri (RAB07) 8. Yhteinen maapallomme (RAB08) Saksa (SAB) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB01) 2. Näin asiat hoituvat (SAB02). Vapaa-aika ja harrastukset (SAB0). Meillä ja muualla (SAB0). Ennen ja nyt (SAB0). Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB0) 7. Kulttuuri (SAB07) Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA) 1. Funktiot ja yhtälöt 1 (MAA01) 2. Funktiot ja yhtälöt 2 (MAA02). Geometria (MAA0). Analyyttinen geometria (MAA0). Vektorit ja trigonometria (MAA0). Tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa (MAA0) 7. Differentiaalilaskenta 1 (MAA07) 8. Differentiaalilaskenta 2 (MAA08) 9. Integraalilaskenta (MAA09) 10. Lukujonot ja sarjat (MAA10) 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 1. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA1) 1. Kertauskurssi (emaa1) 1. Avaruusgeometria (emaa1) Matematiikan lyhyt oppimäärä 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB01) 2. Geometria (MAB02). Matemaattisia malleja (MAB0). Matemaattinen analyysi (MAB0). Tilastot ja todennäköisyys (MAB0). Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MAB0)

23 2 7. Talousmatematiikka (MAB07) 8. Matemaattisia malleja II (MAB08) 9. Kertauskurssi (emab09) Biologia 1. Eliömaailma (BI01) 2. Solu ja perinnöllisyys (BI02). Ympäristöekologia (BI0). Ihmisen biologia (BI0). Bioteknologia (BI0). Biologian työkurssi (ebi0) Maantiede 1. Sininen planeetta (GE01) 2. Yhteinen maailma (GE02). Riskien maailma (GE0). Aluetutkimus (GE0) Fysiikka 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) 2. Lämpö (FY02). Aallot (FY0). Liikkeen lait (FY0). Pyöriminen ja gravitaatio (FY0). Sähkö (FY0) 7. Sähkömagnetismi (FY07) 8. Aine ja säteily (FY08) 9. Kertauskurssi (efy09) Kemia 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE01) 2. Kemian mikromaailma (KE02). Reaktiot ja energia (KE0). Metallit ja materiaalit (KE0). Reaktiot ja tasapaino (KE0). Kemian kertauskurssi (eke0) 7. Kemian työkurssi (eke07) Uskonto 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE01) 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE02). Ihmisen elämä ja etiikka (UE0). Uskontojen maailmat (UE0). Mihin suomalainen uskoo? (UE0) Ortodoksinen uskonto 1. Ortodoksinen maailma (UO01) 2. Uskonoppi ja etiikka (UO02). Raamattutieto (UO0). Uskontojen maailmat (UO0). Ortodoksinen Suomi (UO0) Elämänkatsomustieto 1. Hyvä elämä (ET01) 2. Maailmankuva (ET02). Yksilö ja yhteisö (ET0). Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET0). Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET0) Filosofia 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI01) 2. Filosofinen etiikka (FI02). Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI0). Yhteiskuntafilosofia (FI0) Historia 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI01) 2. Eurooppalainen ihminen (HI02). Kansainväliset suhteet (HI0). Suomen historian käännekohtia (HI0). Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI0). Kulttuurien kohtaaminen (HI0) Yhteiskuntaoppi 1. Yhteiskuntatieto (YH01) 2. Taloustieto (YH02). Kansalaisen lakitieto (YH0). Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH0). Yrittäjyys (eyh0). NY2-kurssin tutor (eyh0) 7. Talousguru (eyh07) Psykologia 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS01) 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS02). Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS0). Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS0). Persoonallisuus ja mielenterveys (PS0). Sosiaalinen ihminen (eps0)

24 2 Musiikki 1. Musiikki ja minä (MU01) 2. Moniääninen Suomi (MU02). Ovet auki musiikille (MU0). Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU0). Musiikkiprojekti (MU0). Kitarakurssi 1 (emu0) 7. Kitarakurssi 2 (emu07) 8. Studiokurssi (emu08) Kuvataide 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU01) 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU02). Media ja kuvien viestit (KU0). Taiteen kuvista omiin kuviin (KU0). Nykytaiteen työpaja (KU0). Valokuvaus (KU0) Liikunta 1. Taitoa ja kuntoa (LI01) 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI02). Virkisty liikunnasta (LI0). Yhdessä liikkuen (LI0). Kuntoliikunta (LI0) Terveystieto 1. Terveyden perusteet (TE01) 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE02). Terveys ja tutkimus (TE0) Opinto-ohjaus 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP01) 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP02) Koulukohtaiset syventävät kurssit Kertauskurssi (emaa1) Kertauskurssi (emab9) Kertauskurssi (efy9) Sosiaalinen ihminen (eps) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Äidinkieli Ilmaisutaidon peruskurssi (ekit1) Ilmaisutaidon jatkokurssi (ekit2) Lehtityön kurssi (eklt1) Ruotsi Suullinen kurssi (ekrs1) Kertauskurssi 1 (ekkr1) Kertauskurssi 2 (ekkr2) Ainekirjoituskurssi (ekrk1) Englanti Suullinen kurssi (ekes1) Kertauskurssi (ekke1) Ainekirjoituskurssi (ekea1) Matematiikka Pitkä oppimäärä Kuntokoulu1 (ekmak1) Kuntokoulu 2 (ekmak2) Tsemppikurssi (ekmat1) Valmennuskurssi korkeakouluihin hakeville (ekmv1) Lyhyt oppimäärä Kuntokoulu (ekmbk1) Tsemppikurssi (ekmbt1) Kuvataide Kuvataiteen lukiodiplomi (ekkd1) Musiikki Musiikin lukiodiplomi (ekmd1) Liikunta Virkistystä ja stressinhallintaa (ekli) Liikunnan lukiodiplomi (ekld1) Henkilökohtainen valmennus (ekli8-) Tietotekniikka Tietotekniikan peruskurssi (ektt1) Tietotekniikan jatkokurssi (ektt2) Tietotekniikan yliopisto-opinnot

25 Oppiaine tai aineryhmä 1. vuosi 2. vuosi. vuosi Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Kielet A-kielet englanti (ENA) saksa (SAA) B1-kieli ruotsi (RUB) B2-kielet saksa (SAB2) ranska(rab2) B-kielet saksa (SAB) ranska (RAB) Matematiikka pitkä oppimäärä (MAA) lyhyt oppimäärä (MAB) Ympäristö ja luonnontieteet Biologia (BI) 1 2 Maantiede (GE1) 1 2 Fysiikka (FY) Kemia (KE) Uskonto (UE tai UO) tai elämänkatsomustieto (ET) 1 2 Filosofia (FI) 1 2 Psykologia (PS) 1 2 Historia (HI) 1 2 Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2 Taito- ja taideaineet Liikunta (LI) 1 2 Musiikki (MU) 1 2 Kuvataide (KU) 1 2 Terveystieto (TE) 1 2 Opinto-ohjaus (OP) 1 2 YHTEENSÄ Musiikin ja kuvataiteen kursseja täytyy olla yhteensä vähintään kolme (1KU+2MU tai 2KU+1MU) 1 Pakolliset kurssit on lihavoitu ja värillisellä pohjalla 2

26 7. KURSSITARJOTTIMEN ULKOPUOLINEN OPETUS LUKUVUONNA Muut lukiot, yliopisto, kansalaisopisto ja avoin yliopisto Kouvolan iltalukion lähiopetuskurssit hyväksytään kurssisuorituksina. Opiskelija maksaa itse aineopiskelijamaksun. Elimäen lukio aloittaa yhteistyön tänä lukuvuonna Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa: Lisätietoja Tero Hinkkaselta. 7.2 Muut koulun ulkopuoliset kurssit Kansalaisopiston ja avoimen yliopiston kielikursseista saa suoritusmerkintöjä niiden kielten kursseista, joita ei koulussa järjestetä (esim. venäjä, espanja jne.) Maanpuolustuskoulutuksen Kymenlaakson alue järjestämät Kansalaisen turvakurssi ja Sissikurssi hyvitetään kurssikertymässä 1-2 kurssina. Musiikkiopiston opinnoista hyvitetään kursseja. Elimäen VPK-toiminnasta hyvitetään enintään kaksi kurssia. H:n mahdollisesti järjestämät Vanhuspalvelun-kurssi ja kielikurssit huomioidaan kurssikertymään. Myös MLL:n kurssit ja lastenkerhojen vetämiset huomioidaan kurssikertymään. Urheiluseurojen junioriryhmien ohjaamisesta saa kurssimerkinnän. Kouvolan urheiluakatemiasta saa lukioaikana enimmillään 10 kurssia. Kesäaikana suoritetut kielten kurssit huomioidaan kurssisuorituksina koulun kurssien sijasta, jos niiden sisältö on sama. Muussa tapauksessa ne sijoitetaan kohtaan Ylimääräiset kielikurssit. Kaikista edellä mainituista kursseista annetaan suoritusmerkintä (S). Opiskelija pyytää seuran tai yhdistyksen edustajalta (esim. toiminnanjohtajalta, puheenjohtajalta tai sihteeriltä) todistuksen toiminnastaan. Lukio ei maksa lukiolaisten mahdollisia osanottomaksuja edellä mainituille kursseille. Koulun ulkopuolisia kursseja hyväksytään maksimissaan 10 kursia/opiskelija.

27 27 8. KIERTOTUNTIKAAVIO JA KURSSITARJOTIN KIERTOTUNTIKAAVIO ma ti ke to pe Ruokailu Löydät nämä kurssitarjottimet Wilmasta etusivun oikeasta reunasta, jossa voit klikata 1. jakso t/vko 12A 12B 11A 11B 10A 10B 1 LIP01 LIT01 HI0.A ÄI0.B eke0 BI0 2 UE01.A BI01.B MAA0 ENA07.A RUB07.B MAA01 MAB01 YH01.A RUB0.B ÄI010 FY01.A ÄI01.B ENA0.A YH01.B UE0 erub09 BI01.A FY01.B ÄI0.A HI0.B RUB07.A ENA07.B ÄI01.A UE01.B RUB0.A ENA0.B MAA11 MAB07 t/vko 7 ektt1.a OP01.B TE01.P TE01.T KU0 MU0 FY08 2 t/vko 8 OP01.A ektt1.b KU0 MU0 LIP0 LIT0 2. jakso t/vko 12A 12B 11A 11B 10A 10B 1 HI01.A PS01.B KE0 ekit2 FY07 MAA02 SAB01 BI02.A UE0.B YH0 2 RAB01 ekkr1 KE01.A RUB01.B YH02.A FI01.B ENA08.A ÄI09.B RUB01.A KE01.B UE0.A BI02.B ÄI09.A ENA08.B GE01.A ENA01.B ÄI0.A YH02.B MAA12 MAB08 ENA01.A HI01.B MAA07 MAB0 RUB0 t/vko 7 OP01.A ektt1.b KU0 MU0 LIP0 LIT0 2 t/vko 8 ektt1.a OP01.B TE01.P TE01.T KU0 MU0 FY08 valintasi jaksoittain, ja Wilma tekee sinulle valmiin lukujärjestyksen. Kurssitarjotin sivulla se muotoutuu sivun vasempaan alareunaan. Lukujärjestyksiä voit tutkia jaksoittain valitsemalla valikosta Työjärjestykset ja sitten jakson. Huomaa, että palkeissa 7 ja 8 olevat kurssit on jaettu kahden jakson ajalle (+2 tai 2+).Katso kurssitarjottimen ohjeet ja vinkit erillisestä liitteestä. Pakolliset kurssit ovat mustalla, syventävät sinisellä ja soveltavat vihreällä.

28 . jakso t/vko 12A 12B 11A 11B 10A 10B 1 KU01.A MU01.B KE0 PS0 ÄI08.A eena09.b 2 ÄI02.A HI02.B FY0 UE0 efy09 OP02 PS01.A ENA02.B GE0.A RUB0.B emaa1 ENA02.A GE01.B MAA08 eyh0 erub08.a ÄI08.B HI02.A ÄI02.B FI01.A GE0.B eena09.a erub08.b MAA0 MAB02 BI0 PS0 YH0 7+8 MU01.A KU01.B LIP0 LIP0 MAA1 emab09. jakso t/vko 12A 12B 11A 11B 1 FY02 KU02.AB1 SAB02 RAB02 FI02 TE02 2 GE02.A UE02.B ENA0.A ÄI0.B UE02.A RUB02.B MAA09 MAB0 RUB02.A ÄI0.B HI0.A ENA0.B ÄI0.A GE02.B RUB0.A HI0.B MAA0 HI0 GE0 FY0 t/vko 7 LIP0 LIT0 eklt1 emaa1 KU0 MU0 2 t/vko 8 KU02.AB2 MU02 LIP02 LIT02. jakso t/vko 12A 12B 11A 11B 1 ektt2 SAB0 RAB0 TE0 PS0 eku0 2 ekit1 FY0 BI0 FY0 MAB0 MAA0 RUB0.A ENA0.B PS02.A ENA0.B ÄI07.A RUB0.B KE02 HI0 ENA0.A ÄI07.B ENA0.A PS02.B MAA10 MAB0 t/vko 7 KU02.AB2 MU02 LIP02 LIT02 2 t/vko 8 LIP0 LIT0 eklt1 emaa1 KU0 MU0 28

29 29 OMAT TYÖJÄRJESTYKSET jakso ma ti ke to pe Ruokailu jakso ma ti ke to pe Ruokailu jakso ma ti ke to pe Ruokailu

30 . jakso ma ti ke to pe Ruokailu jakso ma ti ke to pe Ruokailu Päivittyvän kalenterin lukuvuoden tapahtumista löydät koulun Wilman tiedotteista (Tapahtuu Elimäen lukiossa) Wilmaan, koulun Facebook-, Twitter-, YouTube- ja SlideShare-sivuille pääset myös koulun etusivun kautta.

31 1 Kouvolan kaupunki Elimäen lukio Vanhamaantie Elimäki Puh (kanslia) Faksi Rehtori Kari Rajala Puh Yläasteen ja lukion apulaisrehtori Sanna Liljeqvist Puh Opinto-ohjaaja Elena Vinogradova Puh Kanslisti Irmeli Takala Puh Terveydenhoitaja Teija Auranen/Tuula Lehtoranta Puh Sähköpostit opettajille ja apulaisrehtorille: etunimi.sukunimi@edukouvola.fi Sähköpostit rehtorille, kanslistille ja muulle henkilökunnalle: etunimi.sukunimi@kouvola.fi Huom! Puhelinnumerot ovat matkapuhelinnumeroita, joten niihin voi lähettää myös tekstiviestejä.

32 2 Sisältö 1. LUKUVUOSI Lukion opettajat ja ryhmänohjaajat2 1.2 Muu henkilökunta 2 1. Jaksot ja työpäivät Oppitunnit 1. Koeviikot (alustavasti) ja preliminäärit 1. Uusintakuulustelut 1.7 Ryhmänohjaajan tuokio 1.8 Koeviikko 2. OPISKELUOHJEITA 2.1 Oman opiskeluohjelman laadinta 2.2 Opinto-ohjelman muuttaminen 2. Poissaolot oppitunneilta, kurssikokeesta ja arviointi OPISKELIJA-ARVIOINTI 2. Arvioinnin tehtävät 2. Arvioinnin yleisperiaatteet 7 2. Oppimäärä ja opinto-ohjelma Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssin arviointi Oppiaineen arvosanan korottaminen Todistukset ja niiden arvosanat Päättötodistus Opintokirjan ote (ns. abitodistus) Erotodistus Todistus oppimäärän suorittamisesta Kurssien itsenäinen opiskelu ja sen arviointi Koko oppimäärän arviointi ja yo-tutkinto Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Suoritukset muissa oppilaitoksissa 11.1 Tutkinnon rakenne 11.2 Tutkinnon suorittaminen 12. Reaaliaineiden kokeet 12. Ylioppilaskirjoitusten arviointi 1. Syksyn 2012 ylioppilaskirjoitukset 1. Kevään 201 ylioppilaskirjoitukset 1. TÄRKEITÄ ARKIPÄIVÄN ASIOITA 1.1 Koulumatkat Kouvolan kaupungin kaupunkikortti linja-autoon Kelan koulumatkatuki 1.2 Opintotuki 1. Tupakointi koulussa 1. Koulun yhteiset tilaisuudet ja teemapäivät 1. Opiskelun erityinen tuki ja lukiotodistukset 1. Terveyspalvelut 1.7 Tapaturmat 17. OPPILASKUNTA 17.1 Oppilaskunnan toiminta 17.2 Oppikirjojen hankinta 18. Elimäen lukion oppikirjat YLEISET LUKIOAINEET JA KURSSIT 21.1 Ops 200 (Päivitetty ) KURSSITARJOTTIMEN ULKOPUOLINEN OPETUS LUKUVUONNA Muut lukiot, yliopisto, kansalaisopisto ja avoin yliopisto Muut koulun ulkopuoliset kurssit 2 8. KIERTOTUNTIKAAVIO JA KURSSITARJOTIN YO-TUTKINTO 11