Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITEOSA MAAKUNTAHALLITUS

2

3 Sisällys Liite 1 Kaavoitustilanne kunnissa Liite 2 Taajama-alueiden kasvu vuosina Liite 3 Asutusrakenne Liite 4 Väestö ja työpaikat lähivaikutusalueittain Liite 5 Lähivaikutusalueet Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Liite 6 Väestö lähivaikutusalueittain vuonna 2002 Liite 7 Väestö lähivaikutusalueittain, prosentuaalinen muutos Liite 8 Mitoitusväestö lähivaikutusalueittain, suhteellinen ja absoluuttinen muutos Liite 9 Mitoitusväkimäärän jakautuminen kuntiin 2020 Liite 10 Viitteellinen asuntojen ja kerrosalan kehitys Liite 11 Maakuntakaavan taajama-alueet suhteessa seutukaavaan Liite 12 Työpaikat lähivaikutusalueittain vuonna 2000 Liite 13 Työpaikkojen suhteellinen muutos lähivaikutusalueittain Liite 14 Työpaikkojen tavoitteellinen muutos absoluuttisesti ja suhteellisesti lähivaikutusalueittain vuosina Liite 15 Rakentaminen vuoden 1990 jälkeen Liite 16 Vapaa-ajan asuinrakennukset Liite 17 Tavoitteellinen keskusverkko Liite 18 Tie- ja rataverkko Liite 19 Toiminnallinen rakenne Liite 20 Vesihuolto Liite 21 Maakunnalliset ympäristöarvot Liite 22 Valtakunnalliset suojeluohjelmat Liite 23 Päijänteen alue & Kuijärvi-Sonnanen Liite 24 Natura 2000 alueiden muutokset vuodesta 1998 vuoteen 2005 Liite 25 Ekologinen verkosto Liite 26 Äänimaisema/Hiljaiset alueet Liite 27 Maakunnallinen kulttuuriympäristö Liite 28 Rakennettu ympäristö ja 1800-lukujen vaihteessa Kuninkaan kartaston mukaan Liite 29 Muinaisjäännökset Liite 30 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Liite 31 Maisema-arvot Liite 32 Etelä-Suomen asumisen, ympäristön ja liikenteen visio 2030 Liite 33 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15 VIITTEELLINEN ASUNTOJEN JA KERROSALAN KEHITYS LIITE 10 Asuntojen lisäyksessä, k-m2 lisätarpeessa ja yhteensä uutta maa-alaa -sarakkeissa esiintyvät miinusmerkkiset luvut johtuvat lähivaikutusalueen vähenevästä asukasmäärästä, taulukkoa korjataan myöhemmin. ALUE ASUNNOT ASUNNOT ASUN- ASUMIS- ASUMIS- K-M2 LISÄ- K-M2 YHT. UUTTA TOJEN VÄLJYYS VÄLJYYS TARVE MAA-ALAA LISÄYS HA LAHTI ,14 44, ,70 LAHTI, keskusta ,99 44, ,60 Mukkula ,09 44, ,00 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi ,29 44, ,80 Ahtiala ,23 44, ,60 Kolava-Kujala ,68 46, ,00 Laune ,92 44, ,90 Kärpänen ,87 44, ,50 Jalkaranta ,36 44, ,30 HEINOLA ,53 46, ,30 Heinola, keskusta ,5 44, ,20 Heinola, eteläinen ,59 44, ,70 Heinola kk ,56 45, ,00 Lusi ,32 50, ,20 Myllyoja ,3 46, ,60 Vierumäki ,08 50, ,60 ORIMATTILA ,11 47, ,90 Orimattila, keskusta ,92 44, ,00 Heinämaa ,64 46, ,50 Kuivanto ,5 46, ,00 Luhtikylä ,4 50, ,30 Mallusjärvi ,62 46, ,90 Niinikoski ,06 50, ,50 Pakaa ,94 50, ,20 Pennala ,81 46, ,40 Virenoja ,03 46, ,10 ARTJÄRVI ,1 50, ,70 Artjärvi ,1 50, ,70 ASIKKALA ,45 49, ,00 Vääksy ,16 45, ,50 Asikkala ,12 50, ,70 Iso-Äiniö ,39 50, ,60 Kalkkinen ,67 50, ,70 Kurhila-Hillilä ,96 50, ,30 Urajärvi ,92 50, ,00 Vesivehmaa ,13 50, ,10 Viitaila ,78 50, ,10 HARTOLA ,26 48, ,7 Hartola ,39 45, ,10 Koitti ,28 50, ,50 Pohjola ,84 50, ,90 Vuorenkylä ,46 50, ,20 HOLLOLA ,34 49, ,8 Hollola, kuntakeskus ,2 44, ,50 Heinlammi ,91 50, ,80 Herrala ,23 50, ,00 Kirkonseutu ,05 50, ,50 Kukkila-Kalliola ,07 46, ,40 Sairakkala ,55 50, ,50 Miekkiö ,77 50, ,60 Nostava ,81 50, ,60 Paimela ,51 50, ,70 Pyhäniemi ,11 50, ,10 Tennilä ,43 50, ,10 HÄMEENKOSKI ,25 50, ,90 Hämeenkoski ,25 50, ,90 KÄRKÖLÄ ,78 48, ,1 Järvelä ,2 45, ,60 Kärkölä ,69 50, ,30 Lappila ,41 50, ,30 Marttila ,01 50, ,90 NASTOLA ,91 47, ,5 Nastola, kuntakeskus ,68 45, ,1 Pyhäntaka-Seesta ,88 50, ,80 Ruuhijärvi ,47 50, ,30 Uusikylä ,26 46, ,60 Villähde ,58 45, ,70 PADASJOKI ,36 48, ,9 Padasjoki ,07 45, ,90 Arrakoski ,31 50, ,20 Auttoinen ,5 50, ,90 Maakeski ,59 50, ,30 SYSMÄ ,7 51, ,6 Sysmä ,3 45, ,60 Karilanmaa ,6 50, ,40 Nuoramoinen ,92 50, ,90 Onkiniemi ,68 60, ,30 Särkilahti-Liikola ,85 50, ,40 PÄIJÄT-HÄME ,24 48, ,9 k.a. k.a. Lähde: Kuntien hyväksymät mitoituslaskelmat

16

17

18

19

20

21

22

23 Keskusverkko Päijät-Hämeen keskusverkon rakenne on pitkään säilynyt samanlaisena: Lahti on maakunnallinen keskus ja maakunnassa on eheä kuntakeskusten ja kylien muodostama verkosto. Päijät-Hämeen naapureista kahdella maakunnalla on valtakunnanosakeskuksen tasoinen keskus: Uusimaa ja Pirkanmaa. Päijät-Hämeen keskuksia tarkasteltaessa on käytetty seuraavaa luokittelua: Maakuntakeskus, jolla on seudullinen ja maakunnallinen rooli. Tyypillinen palvelu on esim. hypermarket. Palvelut ovat korkeatasoiset ja monipuoliset, joista mainittakoon hyvät joukkoliikenneja pelastuspalvelut. Monipuolinen alue- tai kuntakeskus. Keskuksessa on ylemmän tason palveluita kuten sosiaali- ja terveyskeskus, hyvät päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeitä, iso supermarket, jäähalli jne. Alue- tai kuntakeskus. Keskuksella on selkeä hallinnollinen rooli. Palveluista ja toiminnoista löytyy mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, lukio, yläaste, pieni supermarket ja/tai iso valintamyymälä. Lähi- tai kyläkeskus, jolla on paikallistason palveluja: päivittäistavaramyymälä, yläaste, ala-aste, päiväkoti, kirjasto, nuoriso- tai muu kokoontumistila, pankkiautomaatti, kioski. Maaseutukylä. Kylässä on jokin kaupallinen tai julkinen palvelu. Haja-asutuskylä. Voi olla usein loma-asutusaluetta, jolla ei ole varsinaisia palveluja. Tavoitteellinen keskus- ja palveluverkko 2020 Päijät-Hämeen maakuntakaavan tavoitevuoden 2020 mitoitusväkilukuna on käytetty kuntien kanssa sovittua , joka perustuu voimakkaan kasvun vaihtoehtoon. Kunnan lähivaikutusalueiden asuntoalueita palveleville keskuksille on muodostettu keskusluokat tavoitevuodelle Tavoitevuoden luokitus on tehty pyrkien huomioimaan seuraavat tekijät: Maakuntakaavaan merkityt varaukset Tiedossa olevat suuret kehittämishankkeet Odotettavissa olevat toimintojen tai palvelujen vähennykset Väestömuutokset Asumiseen liittyvät muutokset Työpaikkakehitys Tuotantotoiminnan muutokset Liikenneväylien kehittäminen Ostokäyttäytymisen muutostrendin jatkuminen Tavoitteellisessa keskusverkossa vuodelle 2020 on 1 maakuntakeskus: Lahden keskusta; 6 monipuolista alue- tai kuntakeskusta: Vääksyn, Heinolan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan keskustat sekä Laune; 19 alue- tai kuntakeskusta: Artjärven, Hartolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän keskustat sekä Heinolan kirkonkylä, Heinolan Tähtiniemi, Vierumäki, Kukkila-Kalliola, Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Karisto, Kärpänen, Renkomäki, Mukkula, Uusikylä ja Villähde; 38 lähi- tai kyläkeskusta; 11 maaseutukylää; 23 haja-asutuskylää. Pääasiassa tavoiteväkiluvun mitoituksesta johtuen vuoden 2020 keskus- ja palveluverkon muutokset nykytilaan verrattuna ovat pienet. Keskusluokka laskee vain kolmessa tapauksessa (4 5). Kahden haja-asutuskylän ennustetaan nousevan ylemmälle tasolle: Paimela luokkaan 5 ja Tapiola luokkaan 4. Länsi-Hollola nousee lähi- tai kyläkeskukseksi. Näiden luokkien nousemisten taustana ovat tiedossa olevat tulevat kehittämispanostukset.

24

25

26

27 Vesihuolto Päijät-Hämeen kuntien vedenhankinta perustuu pääosin alueen pohjavesivaroihin. Maakunnan pohjavesi on luonnontilaisenakin yleensä sellaisenaan juomavedeksi sopivaa ja merkittävä osa pohjavesialueista on käytössä tai varattuna yhdyskuntien ja teollisuuden käyttöön. Alkuvuonna 2005 Päijät- Hämeen alueelle valmistui vesihuoltosuunnitelma, jossa selvitettiin maakunnan vesihuollon nykytilaa ja esitettiin suunnitelmia ja suositus vesihuollon kehittämiseksi. Vuonna 2002 yleisten vesihuoltolaitosten toimialueella vedenkulutus oli noin m 3 /d. Hyödyntämiskelpoista pohjavettä Päijät- Hämeen alueella muodostuu karkeasti arvioiden m 3 /d, ja suunnitelmassa esitettiinkin mahdollisuuksia ottaa käyttöön lisävedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Yhtenä kysymyksenä tiukentuneiden säädösten myötä oli haja-asutusalueen vesihuolto, josta esitetään kartalla maakunnallisesti tärkeimmät kehittämisalueet. Kartalla esitetään myös työryhmän suositus rakennettaviksi vesijohdoiksi. Yleisenä suosituksena työryhmä esittää kuntien välisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä.

28

29 Ympäristörakenne Päijät-Hämeen luonnonmaisema on vaihteleva ja puitteet sille antavat itä-länsisuuntaiset I ja II Salpausselkä sekä maakuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkovat Päijänne ja Vesijärvi. Salpausselät kohoavat maisemasta ja jakavat Päijät-Hämeen eteläiseen alavaan viljelyseutuun sekä maastoltaan vaihtelevampaan pohjoisosaan. Eteläosassa laajat savikot ja kalliopaljastumat hallitsevat ympäristöä, mutta paikoin epätasainen pohjamoreeni ja harjumuodostumat rikkovat peltomaisemaa. Järviä maakunnan eteläosassa on vähän. Salpausselkien pohjoispuolelle siirryttäessä maisema muuttuu vaihtelevammaksi ja järvet täyttävät maankamaran epätasaisuuksia. Pohjoispuolella on vähemmän peltoja ja puolestaan enemmän metsiä kuin maakunnan eteläosissa. Maisemassa näkyy myös harjujaksoja, joista tärkeimmät, Pulkkilanharju ja Kelventeen harjusaari erkanevat viuhkamaisesti Vääksyn Aurinkovuoresta. Luontotyypit Luonnonsuojelulain nojalla voidaan rauhoittaa tiettyjä luontotyyppejä, jotka on listattu luonnonsuojelulain 29 :ssä. Luontotyypit ovat ympäristöstään erottuvia maa- tai vesialueita, joilla kullakin on tietynlaiset ja melko yhdenmukaiset ympäristöolot sekä niille luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat muun muassa maa- ja kallioperä, vesiolot ja pienilmasto sekä usein myös ihmisen toiminta. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Luonnonsuojelulain luontotyypit: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.

30

31 Valtakunnalliset suojeluohjelmat Suojeluohjelmilla pyritään turvaamaan suomalaisen luonnon ominais- ja erityispiirteet. Tehostuneen metsätalouden myötä tyypilliset vanhat metsät ovat erityisesti Etelä-Suomessa harvinaistuneet. Ne ovat kuitenkin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle: Suomen uhanalaisista metsälajeista 31 % elää vanhoissa metsissä. Lehdot ovat Suomen karun, kangasmetsävaltaisen luonnon rehevimpiä ja runsaslajisimpia metsätyyppejä. Suojeluohjelman tavoitteena on suojella ja hoitaa lehtoalueita siten, että niiden biologisesti arvokkaimmat piirteet, kuten vaatelias ja uhanalainen kasvi- ja eläinlajisto sekä edustavat kasviyhdyskunnat, säilyvät. Soiden suojeluohjelmassa ovat mukana kasviston, eliöstön sekä geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden vuoksi arvokkaat suot. Suojeltuihin soihin kuuluvat lähes kaikki luonnonsuojelullisesti ja suobiologisesti arvokkaimmat suoalueet, jotka olivat luonnontilassa soidensuojeluohjelmaa laadittaessa vuosina 1979 ja Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat näytteitä parhaiten säilyneistä ja tyypillisimmistä maaseudun kulttuurimaisemista. Monet maisema-alueet kuuluvat joko osittain tai kokonaan muihin luonnonsuojeluohjelmiin tai rauhoituspäätöksiin, joten luonnonsuojelun toteuttamisen yhteydessä tulisi huomioida kulttuurimaiseman erityispiirteet näillä alueilla. Rantojen suojeluohjelmalla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman perustavoite on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Kansallispuistoilla pyritään säilyttämään Suomen luonnon kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaimmat kohteet. Ne muodostavat luonnonpuistojen kanssa luonnonsuojelun alueverkoston rungon. Kelventeestä, Pulkkilanharjusta ja eräistä muista eteläisen Päijänteen saarista ja luodoista on perustettu kansallispuisto kansainvälisestikin merkittävän järviluonnon turvaamiseksi. Lintuvesien suojeluohjelman tavoitteena on säilyttää suojelukohteet mahdollisimman luonnontilaisina. Pääosa suojelualueista on vesialueita, mutta myös rantoja ja kosteikkoja on mukana rajauksissa. Harjujen suojeluohjelman tavoitteena on ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaisten geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen. Toisin kuin muut suojeluohjelmat harjujen suojeluohjelmaa varten ei muodosteta suojelualueita, vaan koskemattomuus turvataan maaaineslain ja -asetuksen nojalla. Natura 2000 alueet Natura 2000 verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita. Natura-alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Maankäyttö- ja rakennuslaki 68

32

33

34

35 Ekologinen verkosto Päijät-Hämeen ekologinen verkosto on vastikään kartoitettu. Maakuntatasolla ekologinen verkosto korostaa maakunnan erityispiirteitä ja omaleimaisuutta. Se koostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista käytävistä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja turvaavat alueelliset ja ylimaakunnalliset yhteydet. Luonnon ydinalueet ovat laajahkoja ja rauhallisia maa- ja metsätalousalueilla sijaitsevia monipuolisia elinympäristöjä, joilla ihmisen vaikutus on vähäinen. Alueilla on usein erilaisia suojelualueita. Ekologiset yhteydet muodostuvat vaihtelevan levyisistä metsäkäytävistä tai metsä-peltoketjuista, jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa. Päijät-Hämeen luonnon ydinalueet ovat luonteeltaan erilaisia. Eteläosan viljelymaisemassa alueita on harvassa, ja Salpausselkien pohjoispuolella ydinalueet ovat puolestaan laajempia. Päijänne jakaa pohjoisosan kahtia: länsipuolelle jäävät Evon-Padasjoen laajat erämaa-alueet ja idässä laajoja alueita on Heinolassa, Hartolassa ja Sysmässä. Yhteydet alueiden välillä muodostavat ydinalueiden verkoston. Asutus ja tiestö ovat katkaisseet yhteyksiä Salpausselkien alueella ja Päijänne sekä Vesijärvi muodostavat esteen liikkumiselle itä-länsi suunnassa. Eläimet eivät mielellään ylitä laajoja vesialueita edes talvella. Ekologisen verkoston viheryhteyden ylläpitäminen ja palauttaminen edistävät maakunnallisen ja valtakunnallisen verkoston toimintaa.

36

37 Äänimaisema Päijät-Hämeessä Vaikka lainsäädännössä melu määritellään ääneksi, joka on terveydelle haitallista tai joka vähentää ympäristön viihtyisyyttä tai haittaa työntekoa, esitetään melusta usein tavanomaisempi määritelmä, jonka mukaan melu on ei-toivottua ja häiritseväksi koettua ääntä. Melun kuuleminen on varsin subjektiivista. Siinä missä toinen ei kuule asuinalueellaan lainkaan melua, voi toinen kokea ohikulkevan liikenteen aiheuttavat äänet häiritsevänä meluna. Eri äänilähteistä kuuluva melu tai ääni koetaan myös eri tavoin. Vaikka äänen taso olisi mitattuna sama, äänilähde vaikuttaa äänen kokemiseen häiritsevänä. Liikenteen ja taajamien ääniä pidetään helposti häiritsevinä, kun taas luonnossa kuultavat luonnonäänet puolestaan koetaan helposti rentouttavina. Äänilähteet voivat tuottaa ääntä myös eri tavoin. Liikenteen ääni valtatiellä on tasaisempaa vuoden- ja vuorokaudenajasta huolimatta, jos sitä vertaa esimerkiksi ampumaratojen aiheuttamiin ääniin, joita kuuluu epäsäännöllisinä aikoina ja usein lyhyemmän aikaa kerrallaan. Ampumaratojen ohella esimerkiksi moottoriurheiluradat ovat epäsäännöllistä melua aiheuttavia erityiskohteita. Äänen etenemiseen vaikuttavat eri seikat. Laajan peltoaukean halkova valtatie tai rautatie kuuluu kauempana kuin keskellä metsää tai laakson pohjalla kulkeva väylä. Päijät-Hämeessä Ensimmäisen Salpausselän eteläpuoliset peltotasangot ja niitä halkovat kulkuväylät ulottavat meluvaikutuksensa kauemmaksi kuin pohjoisosien metsäisillä ja maastoltaan vaihtelevammilla alueilla kulkevat tiet. Myös suuremmat liikennemäärät maakunnan eteläosassa lisäävät liikennemelua. Rautatiemelua kuuluu vilkkaasti liikennöidyltä pääradalta, jolla liikennöivät sekä henkilö- että tavarajunat. Kaksi pienempää rataa, Lahdesta Loviisaan ja Lahdesta Heinolaan, ovat lähinnä teollisuuden kuljetusten käytössä, eikä liikennettä kulje yhtä paljon kuin pääradalla. Äänen etenemiseen vaikuttavat muun muassa maaston pinnanmuodot, kasvillisuus, vesistöjen läheisyys sekä äänilähteen melutaso. Aukeilla alueilla äänet kuuluvat laajemmalle vaimeampinakin, kun metsäisillä alueilla melu on enemmän paikallista. Vesialueille ei ole kartalla määritelty melualueita, mutta ne eivät välttämättä ole hiljaisiakaan alueita. Suuremmilla järvillä (Vesijärvi, Päijänne, Ruotsalainen, Konnivesi) vesiliikenne päästää ääntä, joka kantautuu vesialueilla helposti kauas. Yksittäisen moottoriveneen tai vesiskootterin ääntä voidaan pitää varsinkin loma-asutuksen liepeillä ja suojelualueiden lähettyvillä hyvin häiritsevänä. Päijänteen kansallispuiston aluetta voidaan kuitenkin pitää suhteellisen hiljaisena alueena, kuten myös Evon sekä Kuijärvi-Sonnasen suojelu- ja virkistysalueita. Lisäksi rantojen suojeluohjelmaan kuuluva alue Jääsjärvellä välttyy hyvin melulta. Orimattilan ja Artjärven maaseudulle jää puolestaan maaseudun hiljaisempia alueita, joilla ihmistoiminnan äänet ovat kuitenkin paikoitellen kuultavissa. Taajama-alueilla melulähteitä on paljon ja näistä liikenne on yleisin. Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista, joita sovelletaan muun muassa maankäytön suunnittelussa. Päiväaikaan häiritsevän melun rajana asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä pidetään 55 desibeliä. Melu aiheuttaa viihtyvyyshaittojen ohella kuulovammoja, stressiä, keskittymisongelmia ja unettomuutta. Lisäksi melu nostaa verenpainetta. Yli 65 desibelin melulla on jo puolestaan selkeitä fysikaalisia vaikutuksia ihmisiin ja jatkuva yli 85 desibelin melu voi synnyttää kuulovaurioita.

38

39 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu maakunnallinen inventointi, jonka tuloksena kartalle on rajattu kulttuuriympäristövyöhykkeet ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt. Pohjana on käytetty muun muassa Kuninkaan kartaston aineistoa, muinaisjäännösrekisteriä sekä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen ympäristöjen aluerajauksia. Kulttuuriympäristövyöhykkeen määrittelyssä on lisäksi käytetty väestötietojärjestelmän rakennusosan perustuvia teemakarttoja eri-ikäisen rakennuskannan sijoittumisesta maakunnassa. Inventoinnissa selvitettiin alueen historiaa ja arvioitiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kohteet vaihtelevat yksittäisistä rakennuksista laajoihin maisema-alueisiin, ja mukana on ajallisesti hyvinkin erilaisia kohteita Renkomäen esihistoriallisesta asutuksesta 1900-luvun arkkitehtuuriin. Kulttuuriympäristön kehittyminen Ensimmäiset asutuksen merkit Päijät-Hämeen alueelta ajoittuvat Itämeren Ancylus-vaiheen aikaan, hieman yli vuoden taakse. Vaikka asutuksen merkkejä löytyy niin kampakeraamiselta ajalta ( ekr.) kuin pronssikaudeltakin (noin ekr.), asutus vakiintui vasta rautakaudella (noin 500 ekr jkr.). Omaksi kulttuurialueekseen Päijät-Häme muotoutui rautakauden lopulla, jolloin rakennettiin koko Etelä-Hämettä suojaava linnavuorijärjestelmä. Siirtyminen peltoviljelyyn mahdollisti kiinteän asutuksen leviämisen rautakauden päättyessä. Asutus syntyi viljaville alueille Hollolaan ja Sysmään, joista se edelleen levisi muualle maakuntaan. Asutus myös tiheni keskiajan kuluessa, ja 1500-luvulle mennessä oli suurin osa Päijät-Hämeen nykyisistä kylistä syntynyt. Samalla koko maakunnan alueelle oli vakiintunut kiinteä, mutta harva maanviljelijäasutus. Keskiajalta on peräisin myös maakunnan vanhin rakennus, 1400-luvulla rakennettu Hollolan harmaakivikirkko. Kartanoilla on ollut oma vaikutuksensa kulttuurimaiseman muodostumiseen. Sysmässä, Hartolassa ja Nastolassa on säilynyt edustavia kartanomiljöitä, jotka ovat vaikuttaneet ympäröivään kulttuurimaisemaan. Myös suurtilat ovat vaikuttaneet merkittävästi kulttuuriympäristön muotoutumiseen. Esimerkiksi maatalousvaltaista Hollolaa hallitsevat useissa kylissä suurten tilakeskusten vaikutuksesta muotoutuneet laajat ja avoimet viljelymaisemat. Teollinen tuotanto alkoi Päijät-Hämeessä 1700-luvun puolivälissä, kun pitäjiin perustettiin kotitarvesahoja. Höyrysahoja perustettiin puolestaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana. Päijät- Hämeen merkittävimpiin teollisuuslaitoksiin lukeutui kapteeni C.L von Essenin vuonna 1857 perustama Kosken (Hämeenkosken) verkatehdas. Muita keskeisiä teollisuuslaitoksia Päijät-Hämeessä olivat muun muassa väki- ja virvoitusjuomatehtaat sekä panimot ja myllyt. Hyvän sijainnin ja liikenneyhteydet omaava Lahti houkutteli teollisuutta 1800-luvulta lähtien. Merkittäväksi teollisuusalueeksi muotoutui Vesijärven ympäristö, jonka lisäksi nykyisen Sopenkorven alueelle muodostui eri-ikäisten punatiilisten teollisuusrakennusten alue. Liikenneyhteydet paranivat edelleen Vääksyn ja Kalkkisten kanavien valmistuttua 1870-luvulla luvun alkuvuosikymmeninä Päijät-Hämeeseen rakennettiin useita kesähuviloita ja kesäkeskuksiksi valikoituivat Vääksy ja Pulkkilanharju. Vuosisadan alussa rakennettiin myös useita sairaaloita, muun muassa Lahteen ja Nastolaan luvun vaiheisiin kuului myös siirtolaisten asuttaminen. Sotien päätyttyä Päijät-Hämeessä oli noin siirtolaista, joille järjestettiin asutustiloja eri puolilta maakuntaa. Sotien jälkeen alkanut jälleenrakennus näkyy selvimmin Lahdessa.

40 1940- ja 1950-luvun lopulla elettiin Lahdessa aktiivisen rakentamisen aikaa ja ajanjaksolla tuotettiin myös korkeatasoista arkkitehtuuria, kuten kerrostaloalue Hakatornit Fellmannin pellolla. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Artjärvi Kinttulan kartano Ratulan ja Hietanan kylien kulttuurimaisema Ratulan kartano Suurikylän kulttuurimaisema Villikkalan kylän kulttuurimaisema Vuorenmäen kasarmialue Asikkala Anianpelto Asikkalan kirkonkylän kulttuurimaisema Kalkkisen kylän kulttuurimaisema Kalkkisten koski ja kanava Kurhilan, Hillilän ja Syrjäntaustan kylien kulttuurimaisema Myllykselän kylän kulttuurimaisema Pulkkilanharjun kulttuurimaisema Salonsaaren kulttuurimaisema Särkijärven kylän kulttuurimaisema Urajärven kartano Urajärven kylän kulttuurimaisema Vesivehmaan kylän kulttuurimaisema Viitailan kulttuurimaisema Vähimaan kylän kulttuurimaisema Vähä-Äiniön ja Pätiälän kylien kulttuurimaisema Vääksyn kanava ympäristöineen Hartola Hangastaipaleen Mikkolan talo ja kyläkauppa Hotilankosken kulttuurimaisema Kalhon entinen ratsutila (Taurala) ja kulttuuriympäristö Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema Pohjolan kartano ja kulttuurimaisema Ruskealan ja Kirkkolan kylien kulttuurimaisema Vuorenkylän pohjoisosan kulttuurimaisema Heinola Asemanseutu Harjupuisto Heinolan kirkko, pappila ja hautausmaa Heinolan kirkonkylän kulttuuriympäristö Heinolan reumasairaala Heponiemi Hujansalon kylän kulttuurimaisema Högforsin valimon teollisuusympäristö Jyrängönkosken kulttuuriympäristö Maaherranpuiston ja Rantapuiston kulttuuriympäristö Nynäsin kartano Paason kylän kulttuurimaisema Sahanniemen asuinalue Sulkavan mylly Suomen urheiluopisto Tuusjärven kylän kulttuuriympäristö Veljeskylän omakotitaloalue Hollola Hankaan kylän kulttuurimaisema Hatsinan kylän kulttuurimaisema Herralan tiilitehtaan ja aseman seutu Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema Isosaaren huvilayhdyskunta Kalliolan kulttuurimaisema Kastarin ja Toivolan kylien kulttuurimaisema Korpikylän ja Vaavialan kylien kulttuurimaisema Kutajoen kulttuurimaisema Laitialan kartano Okeroisten kulttuurimaisema Paimelan kulttuurimaisema Pyhäniemen kylän ja kartanon kulttuuriympäristö Tennilän ja Voistion kulttuurimaisema Uskilan kylän kulttuurimaisema Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kulttuurimaisema Hämeenkoski Etolan kylän kulttuurimaisema Hankalankosken pellavaloukku Hyrkkälän ja Putulan kylien kulttuurimaisema

41 Kirkonkylän kulttuuriympäristö Kurjalan kartano ja Käikälän kylän kulttuurimaisema Leinelän, Hyväneulan ja Töykkylän kylien kulttuurimaisema Kärkölä Hongiston kulttuurimaisema Järvelän asemanseutu, Sahanmäki, vanha maantie ja koulukeskus Kärkölän kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema Lapinnummen kulttuurimaisema Marttilan kylä Radanrakentajien kalmisto Tienmutkan (Uusikylä) kulttuurimaisema Valkjärven kulttuuriympäristö Öljymäki, Koulunmäki, Myllymäki ja Vellinginmäki Lahti Ahtialan rautatieasema Aleksanterinkadun asuin- ja liikerakennukset Anttilanmäen pientaloalue Asko Oy:n ja Upo Oy:n teollisuusalue Enonsaaren huvila-asutus Entinen Mallasjuoman tehdas Etelä-Paavola Fellmanin pellon kulttuuriympäristö - Koulukeskus ja Hakatornit Harjukadun länsiosan pientaloalue ja Ortodoksinen kirkko Hennalan kasarmialue Kansanopiston ja sairaalan alue Kariniemen asuinalue Kaupungintalo ympäristöineen Kerinkallion pientaloalue Koiskalan kartanon kulttuuriympäristö Lahden kulttuurikeskus Lahden rautatieasema Launeen pientaloalue, pumppuasema ja vaivaistalo Liipolan lähiö Mariankadun akseli ja kauppatorin ympäristö Mukkulan asuinalue Myllysaari Mytäjäisen pientaloalue Okeroisten kylän kulttuurimaisema Paasikiven aukio Pajurinteen (Jalkarannan) huvilaasutus Pyhättömän länsiosan asuinalue Radiomäki Rautatien varikkoalue Riihelän pientaloalue Käpykylä Ruolan asuinalue Salpausselän urheilukeskus Sopenkorven teollisuus- ja pientaloalue Tapanilan pientaloalue Tornator Oy:n Lahden rullatehdas Vesijärven sataman ympäristö Västeråsin asuinalue Ämmälän kyläkeskuksen kulttuuriympäristö Nastola Erstan kartano Immilänjoen ja Immilän Myllymäen kulttuurimaisema Järvisen kyläkulman kulttuuriympäristö Kalkkolan linnavuoren kulttuuriympäristö Kirkonseudun kulttuurimaisema Kumian mylly Niinirinteen lähiö Orrilanmäen kulttuurimaisema Pensuon asutustila-alue Radanvarren kiviaita Ruuhijärven kylän kulttuuriympäristö Salpausselän parantola-alue Seestan kartano Tapiolan tila ja viljelymaisema Toivonojan kartano Uudenkylän entinen vaivaiskoti Uudenkylän kulttuurimaisema Orimattila Heinämaan kylän kulttuurimaisema Kaitalan kylän kulttuurimaisema Karkkulan kylän kulttuurimaisema Keiturin kylän kulttuurimaisema Kirkonkylä Kokki-Hennan kulttuurimaisema Koskusten kylän kulttuurimaisema Kuivannon kylän kulttuurimaisema

42 Käkelä Luhtikylän ja Tuorakan kylien kulttuurimaisema Mallusjoen kylän kulttuurimaisema Mallusnimen kartanon kulttuurimaisema Niemenkylän kulttuurimaisema Niinikosken kylän kulttuurimaisema Ruhan kartano Terriniemen kartano Tönnön koskimiljöö ja Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema Viljaniemen kylän kulttuurimaisema Virenojan kulttuurimaisema Vähä-Hennan kulttuurimaisema Padasjoki Ansion kartano Arrakosken teollisuusyhdyskunnan kulttuuriympäristö Auttoisten kylän kulttuuriympäristö Kasiniemen kulttuuriympäristö Kaukelan kylän kulttuurimaisema Kirkonkylän kulttuuriympäristö Maakesken kulttuurimaisema Mainiemen kulttuurimaisema Mainiemen sahan kulttuuriympäristö Nyystölän kulttuurimaisema Palsan saha ja mylly Toritun kylän kulttuurimaisema Vesijaon kylän kulttuurimaisema Virmailansaaren kulttuurimaisema Sysmä Hovilan kartano ja kulttuurimaisema Karilanmaan kulttuurimaisema Liikolan kulttuurimaisema Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö - Suurikylä, Kirkonkylä, Otamo Nikkaroisten kulttuurimaisema Nuoramoisten kulttuurimaisema Otamon kylän kulttuurimaisema Rannan kartano ja kulttuurimaisema Rapalan kartano ja kulttuurimaisema Ravioskorven karjalaisasutus Suopellon huvila-asutus Särkilahden kulttuurimaisema Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema Valittulan kylän kulttuurimaisema Rakennuslailla suojellut kohteet (lähde: Museovirasto) Artjärvi Reservikomppanian upseerirakennus Heinola Suomen urheiluopisto Hämeenkoski Hankalan pellavaloukku Nastola Erstan kartano Seestan kartano Asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta suojellut kohteet (lähde: Museovirasto) Asikkala Urajärven kartanomuseo Heinola Heinolan seminaari (nykyinen Opetusalan koulutuskeskus) Nastola Nastolan parantola

43 Kirkkolailla suojellut kirkot (lähde: Museovirasto) Artjärvi Artjärven kirkko Asikkala Asikkalan kirkko Hartola Hartolan kirkko Heinola Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko Heinolan maaseurakunnan kirkko Hollola Hollolan kirkko Hämeenkoski Hämeenkosken kirkko Kärkölä Kärkölän kirkko Nastola Nastolan kirkko Orimattila Orimattilan kirkko Sysmä Sysmän kirkko

44

45 Rakennettu ympäristö ja 1800-lukujen vaihteessa Kuninkaan kartaston mukaan Ruotsin kuningas laittoi alulle Suomen alueen sotilaallisen kartoituksen vuonna 1776 ja tuloksena oli vuonna 1805 valmistunut Kuninkaan kartasto, joka Päijät-Hämeen osalta käsittää kaikki muut maakunnan alueet, paitsi Padasjoen pohjoisosat. Karttoihin merkittiin sotilaallisesti tärkeät kohteet ja jokaiselle lehdelle laadittiin myös kirjallinen kuvaus. Kuninkaan kartaston paikkatietoaineiston tuottamisessa on Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt projektissa (?) käytetty lähteenä Saulo Kepsun ja Timo Alasen toimittamaa teosta Kuninkaan kartasto Suomessa (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 505. Helsinki 1989). Kuninkaan kartasto digitoitiin silmämääräisesti vertaamalla Kuninkaan kartastoa ja nykytilannetta kuvaavaa rasterimuotoista peruskarttaa. Maaston ominaisuudet, kuten vesistöt, tiet, rakennetut paikat, pellot ja niityt esitettiin kartalla hyvinkin tarkasti. Asutus luokiteltiin ja kartalle merkittiin erikseen yksinäistalot, torpat, kyläasutus, kestikievarit, kartanot sekä virkatalot, joihin kuuluivat myös pappilat. Liitekartalle asutusta ei kuitenkaan ole jaettu eri luokkiin, vaan kartan symbolit kuvaavat asutuksen levinneisyyttä maakunnassa 1700-luvun lopulla sekä asutuksen sijoittumisperiaatteita perinteisen maanviljelyn kaudella. Ihmistoiminnan muitakin merkkejä kirjattiin kartoille ja esimerkiksi nykyajan tiet seurailevat joissakin määrin ja 1800-luvun taitteen teitä, etenkin Salpausselillä. Lisäksi merkittiin myllyjen, sahojen ja siltojen sijainti sekä teiden varsilla olevat virstanpylväät. Karttatulkintaa on käytetty hyväksi määriteltäessä Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykkeitä ja tarkennettaessa maisemamaakuntajakoa, joka esitetään erillisellä liitekartalla.

46

47 Muinaisjäännökset Päijät-Hämeestä on löytynyt noin 550 muinaisjäännöstä, joista osa on voitu ajoittaa historian eri kausille. Kohteet, joissa on havaittu eri historian ajan toimia, on ajoitettu moniperiodisiksi. Päijät- Hämeessä on myös kolme maakuntakaavaan merkittyä muinaismuistoaluetta, joissa kussakin sijaitsee muinaislinna. Kaksi näistä on Hollolassa ja yksi Hämeenkoskella. Muinaisjäännöksiä on löytynyt sekä esihistorialliselta (ennen v ) että historialliselta ajalta. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ajoittuvat kivi- (n ekr. n ekr.), pronssi- (n ekr n. 500 ekr.) ja rautakausille (n. 500 ekr. 1200/1300 jkr). Muinaisjäännöstyypit ja alatyypit: Asuinpaikat asumuspainanteet, talonpohjat, torpat Hautapaikat hautaröykkiöt, kesähaudat, lapinrauniot, polttokenttäkalmistot, ruumiskalmistot Kirkkorakenteet: kirkonpaikat Kivirakenteet: kellarit, kiukaat, kiviaidat, kivimuurit, latomukset, rajamerkit, röykkiöt, Kulkuväylät sillat Kultti- ja tarinapaikat kuppikivet, lähteet, tarinapaikat Löytöpaikat kätköt Maarakenteet painanteet, vallit Puolustusvarustukset kivivarustukset, linnavuoret, muinaislinnat Raaka-aineen hankintapaikat louhokset Taide, muistomerkit hakkaukset, kalliomaalaukset, muistomerkit Työ- ja valmistuspaikat hiilimiilut, kaskiröykkiöt, keittokuopat, pyyntikuopat, tervahaudat, viljelyröykkiöt

48

49 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Ympäristöministeriö ja museovirasto ovat kartoittaneet rakennustaiteelliselta, historialliselta ja ympäristölliseltä kannalta arvokkaat rakennetut kokonaisuudet, jotka muodostavat kulttuuriperinnön perustan valtakunnan tasolla. Artjärvi Suurikylän-Vuorenmäen kulttuurimaisema Kinttulan kartano ja kulttuurimaisema Ratulan-Hietanan kulttuurimaisema Asikkala Asikkalan kirkonkylän ja Pulkkilan kulttuurimaisema Vähä-Äiniön kylä ja kulttuurimaisema Kalkkisten kylä ja Kymenvirran kulttuurimaisema Vääksyn kanava ympäristöineen ja Anianpellon markkinapaikka Vesivehmaan kylä ja kulttuurimaisema Urajärven kulttuurimaisema Hartola Tainionvirran kulttuurimaisema Ruskealan ja Kirkkolan kylien kulttuurimaisema Heinola Maaherranpuisto ja seminaarialue Heinolan kirkko, tapuli ja entinen pappila Harjupuisto Jyrängön kulttuurimaisema Kirkonseudun kulttuurimaisema (entisen maalaiskunnan alueella) Nynäsin kartano ja puisto Vierumäen urheiluopisto ympäristöineen Hollola Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema Laitialan kartano ja kulttuurimaisema Voistion ja Tennilän kulttuurimaisema Hämeenkoski Kirkonkylän ja Teuronjoen kulttuurimaisema Kurjalan kartano ja kulttuurimaisema Kärkölä Kärkölän kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema Uusikylän kulttuurimaisema Järvelän rautatieasema Lahti Lahden ydinkeskusta Lahden urheilukeskus, Salpausselkä Vesijärven sataman ympäristö Anttilanmäen esikaupunkialue Hennalan kasarmialue Tapanilan puutaloalue Mukkulan kartanomiljöö Nastola Kirkonkylän kulttuurimaisema Erstan kartano ja puisto Seestan kartano ja kulttuurimaisema Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema Orimattila Orimattilan kirkonmäki Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema Mallusjärven-Porvoonjoen kulttuurimaisema Heinämaan kylä ja kulttuurimaisema Padasjoki Padasjoen kirkonkylä Saksalan kartano ja kulttuurimaisema Mainiemen sahan ympäristö Arrakosken kulttuurimaisema Auttoisten kylä ja kulttuurimaisema Vesijaon kylä ja kulttuurimaisema Maakesken kylä ja kulttuurimaisema Sysmä Sysmän kirkonseutu Otamon kylän kulttuurimaisema Rapalan kartano ja kulttuurimaisema Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema Nuoramoisten kulttuurimaisema Suopellon huvila-asutus

50

51 Päijät-Hämeen maisematyypit Päijät-Hämeen maisemat on jaettu 13:een erilaiseen kokonaisuuteen Päijät-Hämeen maisemaselvitys projektissa. Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelle on muodostunut pääosin alavaa viljelyseutua. Porvoonjoen viljelyseudulle ovat tyypillisiä tasaiset tai loivasti kumpuilevat viljelymaat sekä niiltä kohoavat metsäiset moreeni- ja kalliomäet. Porvoonjoen alkupää, Luhdanjoki, on kuitenkin luonteeltaan erilainen kulkiessaan kallioperän murroslaaksossa. Maisema-alueelle tuovat oman merkityksensä myös kivikautiset asuinpaikat, jotka ovat tähän mennessä löytyneistä Suomen vanhimpia asuinpaikkoja. Porvoonjokilaaksosta poiketen Artjärven viljelyseudulla järvien osuus pintaalasta on suuri. Vaihtelevassa maisemassa vuorottelevat järvet, viljelyalueet sekä metsäiset selänteet. Avara viljelymaisema jatkuu Teuronjoen peltotasangolla, jossa asutus on sijoittunut päätiestön ja rautatien varteen. Hämeenkosken korpiylänkö jatkaa Janakkalan korpiylänköä. Alue on harvaan asuttua metsäistä moreeni- ja harjuselännettä. Ensimmäinen Salpausselkä muodostaa voimakkaan rajan Rannikko-Suomen ja Järvi-Suomen välille. Alueeseen kuuluu vaihtelevan levyinen reunamuodostuma ja sen eteläpuoliset hienojakoisemmat lievealueet. Taajamat ovat sijoittuneet nauhamaisesti pitkin Salpausselkää. Salpausselkien väliin jäävä Vesijärven laakso muodostuu järvialtaan tasaisista ja alavista peltomaisemista sekä niitä reunustavista selänteistä. Hollolan Pyhäniemen, kirkonseudun ja Sairakkalan alueelle on muodostunut arvokas kulttuurivyöhyke. Vesijärven laakson ohella Nastolan järviseutu jää reunamuodostumien väliin. Vesijärven itäpuolella oleva alue on maisematekijöiltään hyvin vaihtelevaa: mäkiset viljelyalueet, vesistöt sekä kallioselänteet vuorottelevat maisemassa. Nastolan itäosissa maiseman pohjois-eteläsuuntaisuus on huomattavaa. Toisen Salpausselän alue ei ole yhtä tiiviisti asutettu kuin Ensimmäinen Salpausselkä ja kumpuilevia viljelymaisemia avautuu esimerkiksi Vesivehmaalta, Kurhilasta ja Hillilästä. Länsi-Padasjoen metsäylänkö on osa Evon metsäylänköä, joka muodostuu erämaisesta metsäalueesta. Asutusta ei juuri ole, ja maisemaa jaksottavatkin metsäiset moreeniharjanteet sekä kosteat notkelmat. Vesijaon ja Auttoisten kautta kulkevan harjun viljelyvyöhykkeet on raivattu pelloiksi, ja harjujakson lähistöltä löytyvät myös alueen suurimmat järvet. Asutusta ja peltoja näkyy maisemassa Etelä-Päijänteen viljelyseudulla. Aluetta rytmittävät kumpuilevat viljelymaisemat, metsäselänteet sekä Päijänteen vesistömaisemat. Vesistöt luonnehtivat myös Heinolan järviseutua. Moreeniselänteitä peittävät vesistöjen välissä vuorottelevat metsät. Alueen järvet ovat houkutelleet pääasiassa loma-asutusta, jota on jonkin verran myös Padasjoen ja Sysmän pohjoisosissa, Päijänteen vuorimaa-alueella. Harvaan asutut moreeni- ja kallioselänteet ovat tyypillisiä. Sysmän Hartolan viljelyseudulla maisemassa yhdistyvät metsäiset harjanteet, viljelymaisemat ja vesistöt. Tiestö seurailee viljelymaisemien laitoja. Perinnemaisemat Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Yleisimpiä ja tyypillisimpiä hämäläisiä perinnemaisemia ovat katajaiset kedot, niityt, hakamaat sekä metsälaitumet. Päijät-Hämeessä perinnemaisemien inventointi aloitettiin vuonna Vuoden 1992 alussa käynnistettiin valtakunnallinen perinnemaisemien kartoitus- ja hoitoprojekti perinnemaisemien säilyttämiseksi. Inventointia uusittiin ja täydennettiin vuonna 1996, osin Maakunnasta löydettiin 101 arvokasta perinnemaisemakohdetta, joista kartalla on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat. Inventoinnin tuloksena kartoitettiin myös paikallisesti arvokkaat perinnemaisemat.

52 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Asikkala Kurhila Pulkkila Hollola Kastari Hatsina Kutajoki Orimattila Porvoonjokilaakso Padasjoki Auttoinen ja Vesijako Sysmä Nuoramoinen Päijätsalo Maakunnalliset maisema-alueet Artjärvi Artjärven kulttuurimaisema Asikkala Asikkalan kirkonkylän kulttuurimaisema Kalkkisten kulttuurimaisema Kalkkistenkoski ja kanava Kopsuon maisema-alue Kurhila-Hillilän kulttuurimaisema Kymenvirran maisema-alue Pulkkilanharjun kulttuurimaisema Pätiälän kulttuurimaisema Salonsaaren kulttuurimaisema Särkisyrjän maisema-alue Urajärven kulttuurimaisema Vesivehmaan kulttuurimaisema Viitailan kulttuurimaisema Vähä-Äiniön kulttuurimaisema Hartola Hotilankosken kulttuurimaisema Kalhon kylän kulttuurimaisema Kissanmäki-Huiskanharjun maisemaalue Pohjolan kulttuurimaisema Rusilan kulttuurimaisema-alue Ruskealan ja Kirkkolan kulttuurimaisema-alue Heinola Hujansalon kulttuurimaisema Korkeen kylän kulttuurimaisema Hollola Kirkonkylän kulttuurimaisema Kukkila-Kalliolan kulttuurimaisema Laitialan kulttuurimaisema Luhdanpohjan maisema-alue Paimelan kulttuurimaisema Porvoonjoen kulttuurimaisema Pyhäniemen Kutajoen kulttuurimaisema Sairakkalan kulttuurimaisema Vesalan-Korpikylän kulttuurimaisema Voistion kulttuurimaisema Hämeenkoski Etolan kulttuurimaisema Harjunpäällyksen maisema-alue Huljalan ja Kuuselan kulttuurimaisema Hyväneulan kulttuurimaisema Kirkonkylän Teurojoen kulttuurimaisema Kurjalan kulttuurimaisema Sarajiston kulttuurimaisema Takapellonsuppien maisema-alue Kärkölä Hongiston kulttuurimaisema Ison-Sattialan kulttuurimaisema Kokki-Hennan maisema-alue Korkeen maisema-alue Kärkölän kirkonkylän kulttuurimaisema Lapinnummen peltoalue Teurojoen peltoalue Toivomäen kulttuurimaisema Uusikylän kulttuurimaisema Valkjärven pellot Lahti Koiskalan kulttuurimaisema Okeroisten kulttuurimaisema Porvoonjoen kulttuurimaisema Nastola

53 Arrajoen kulttuurimaisema Harjumäen kulttuurimaisema Immilän kulttuurimaisema Kankaan kulttuurimaisema Ruuhijärven kylän kulttuurimaisema Seestan kulttuurimaisema Tapiolan ja Pansuon alue Toivonojan kulttuurimaisema Uudenkylän kulttuurimaisema Orimattila Heinämaan kulttuurimaisema Keiturin kylän kulttuurimaisema Kuivannon kulttuurimaisema Luhtikylän kulttuurimaisema Mallusjärven-Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema Niinikosken kulttuurimaisema Pakaan kulttuurimaisema Pennalan kulttuurimaisema Viljaniemen kulttuurimaisema Virenojan kulttuurimaisema Vähä-Hennan maisema-alue Padasjoki Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisema Hinttolansaari Isoharjun maisema-alue Kartanon peltoalue Kasiniemen maisema-alue Maakesken kulttuurimaisema Mainiemen kulttuurimaisema Nyystölän kulttuurimaisema Pallitta-Tyllänmäen maisema-alue Petäjäsaari Pitkäniemi Ratianharju Saksalan kulttuurimaisema Toritunharjun maisema-alue Virmaila-Salo Virmailansaaren sisääntulomaisema Sysmä Hovilan kartano ja kulttuurimaisema Karilanmaan kulttuurimaisema Leenharjun eteläosan maisema-alue Liikolan kylämaisema Nikkaroisten maisema-alue Nuoramoisten kulttuurimaisema Otamon kylän kulttuurimaisema Päijätsalon maisema-alue Rannan kulttuurimaisema Rapalan kulttuurimaisema Salonniemen ja Kotiniemen maisemaalue Suopellon huvila-asutuksen alue Valittulan kylän maisema-alue Virtaankosken kulttuurimaisema

54

55

56

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen LIITE 27 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITEOSA

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITEOSA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUKSEN LIITEOSA Maakuntahallitus 30.1.2006 Maakuntavaltuusto 20.2.2006 Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava sisältää maakuntakaavakartan, erillisen merkinnät ja määräykset

Lisätiedot

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

1/11 PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMASELVITYS PROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMATYYPIT 1 PORVOONJOEN VILJELYSEUTU

1/11 PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMASELVITYS PROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMATYYPIT 1 PORVOONJOEN VILJELYSEUTU 1/11 PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMASELVITYS PROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN MAISEMATYYPIT 1 PORVOONJOEN VILJELYSEUTU Jääkauden jälkeen vähitellen väistynyt vesi on lajitellut maa-aineksia ja muokannut maisemakuvaa Salpausselän

Lisätiedot

28.12.2009 39/004/2009

28.12.2009 39/004/2009 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen kunnat Hämeen ympäristökeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO

PÄIJÄT-HÄMEEN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO PÄIJÄT-HÄMEEN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 8.11.2011 Seuraavassa kartassa 1 ja taulukoissa 1-6 on esitetty Lahden seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimialueella tavoiteltava joukkoliikenteen palvelutaso

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Henrik Wager

PÄIJÄT-HÄMEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Henrik Wager PÄIJÄT-HÄMEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Henrik Wager PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A159 * 2006 Julkaisun ulkoasun suunnittelu ja taitto: Maaret Monola PÄIJÄT-HÄMEEN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ A159 * 2006

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Meitin enerkia esimerkkihintoja kesä 2017

Meitin enerkia esimerkkihintoja kesä 2017 Meitin enerkia esimerkkihintoja kesä 2017 Aikuinen, Lapsi, Ale -30 % km Esimerkkivälejä 1 mtk 4 mtk 1 mtk 4 mtk 1 mtk 6 Heinola Heinola kk 2,80 10,00 1,40 5,00 2,80 Jenkkapirtti Kopsuo Lahti PHKS Lammi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Heinolan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Päijät-Hämeen liitto 19.5.2014 Sisällys Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema-

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Maakuntakaavan kaupanryhmä

Päijät-Hämeen liitto. Maakuntakaavan kaupanryhmä Päijät-Hämeen liitto Maakuntakaavan kaupanryhmä 29.1.2014 TARKISTETTU LIIKETILANTARVE TARKISTUKSET: MITOITUSVÄKI, VAPAA-AJAN ASUMINEN JA VENÄLÄISET MATKAILIJAT VÄHITTÄISKAU 2012 2010 2010 2025 2025 2035

Lisätiedot

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Asikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Asikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/1562/2017 Häme Luonnonvarayksikkö Asikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 KAAVASELOSTUKSEN LIITEOSA

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 KAAVASELOSTUKSEN LIITEOSA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 KAAVASELOSTUKSEN LIITEOSA Maakuntahallitus 30.1.2006 Maakuntavaltuusto 20.2.2006 Ympäristöministeriö 11.3.2008 Päätös N:o YM1/5222/2006 Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntakaava

Päijät-Hämeen maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Asikkalan Urajärven kylämäki Esko Tikkala Päivi Taipale Eetu Sorvali Lahden kaupunginmuseo 2012 Rahoitus Päijät-Hämeen liitto

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema

11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema PÄIJÄT-HÄME 11. Porvoonjokilaakson viljelymaisema 38. Hollolan kulttuurimaisemat 39. Tiirismaan maisemat 40. Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat 41. Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Keski-Lahti äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA Pauli Mero 07.12. 2017 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Maanantai 29.9. Tiistai 30.9. Keskiviikko 1.10. Torstai 2.10. Perjantai 3.10. 9.00 Varjoteatteripaja, Tietävälän koulu, Orimattila

Maanantai 29.9. Tiistai 30.9. Keskiviikko 1.10. Torstai 2.10. Perjantai 3.10. 9.00 Varjoteatteripaja, Tietävälän koulu, Orimattila Maanantai 29.9. Tiistai 30.9. Keskiviikko 1.10. Torstai 2.10. Perjantai 3.10. Tietävälän, Maanantai 6.10. Tiistai 7.10. Keskiviikko 8.10. Torstai 9.10. Perjantai 10.10. Länsi-Asikkalan klo 8.45 Villähteen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot