TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA"

Transkriptio

1 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA Maan ystävät

2

3 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA Maan ystävät

4 Maan ystävät on kansalaisjärjestö, joka toimii demokraattisemman ja ekologisesti kestävämmän maailman puolesta. Maan ystävät on maailman suurimman kansainvälisen ympäristöjärjestön, Friends of the Earth Internationalin (FoEI) suomalainen jäsenjärjestö. Yli puolet FoEI:n noin 70 jäsenjärjestöstä sijaitsee Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Kiitämme ulkoministeriön kehityspoliittista osastoa julkaisua varten saamastamme taloudellisesta tuesta ja kärsivällisyydestä. Päätoimittaja kiittää koko sarjan ilmestymistä edesauttaneista erityisesti Jaana Airaksista, Eija Aittolahtea, Jocke Ehrstedtiä, Teppo Eskelistä, Toni Haapasta, Simo Hellsteniä, Saara Henrikssonia, Selja Kunttua, Saara Kupsalaa, Mika-Petri Laurosta, Katja Markkulaa, Maija Mäntykoskea, Hanna Nikkasta, Maarit Perkonojaa, Kaisa Pöyhöstä, Anja Onalia, Kirsi Salosta, Nina Salosta, Markku Soikkelia, Maria Svanströmiä, Jani Saxellia, Oras Tynkkystä, Eija Vinnaria ja Tuomas Ylä-Anttilaa. Sarjassa aiemmin ilmestyneet: - Talouden globalisaatio ja Etelä, Talouden globalisaatio ja ilmasto, Talouden globalisaatio ja naiset, 2004 MAAN YSTÄVÄT RY 2003 Toimitus: Ulkoasu: Anastasia Laitila (päätoim.) Mika-Petri Lauronen Simo Hellsten Kannen kuvat: Tord Björk: Aasian sosiaalifoorumi, Hyderabad, Intia ja FoEI/CED: Tsad-Kamerun öljyputki Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 ISBN:

5 Sisällys Saatteeksi 7 Talouden globalisaatio, ympäristö ja yhtiövalta 9 Yhtiöt ympäristötuhojen takana 10 World Business Council for Sustainable Development 10 Teknologia 12 Taloudellisten tukiaisten ympäristövaikutukset 12 Ylikansalliset yhtiöt merkittävä syy ympäristötuhoihin 13 Köyhyyden ympäristövaikutukset 15 Mitä on ekologinen velka? 16 Historiallinen velka 17 Perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen 17 Luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi, ilma) 19 Hiilivelka 18 Hiilenkäytön haittavaikutuksia Etelä-Afrikassa 19 Myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto 20 Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhde 20 Luonnonvarat 22 Metsät 22 Paraguay: maa yhtiöiden omistuksessa 23 Suomalaiset Indonesian metsissä 24 Oikeus tietoon: biopiratismi ja intellektuaalioikeudet 25 Bioetsintä 28 Bioetsinnän sosiaalinen vastuu: Costa Rican malli 29 Intellektuaalioikeudet ja TRIPS 29 Geenimuunnellut organismit 30 Mineraalit ja kaivostoiminta 32 Perun Yanacocha: kullan oikea hinta 33 Fossiiliset polttoaineet 35 Öljynporauksen ympäristövaikutukset Nigeriassa 36 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 5

6 Kemikaalit, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet 39 Teollisuuden saasteet 39 Torjunta-aineet 40 Bhopalin katastrofi ei ole päättynyt 41 Likainen tusina 43 Hyönteismyrkkyonnettomuuksia Bangladeshissa 44 Kansainvälisten rahoituslaitosten ympäristölle tuhoisat projektit 45 Padot 46 Pak Mun-pato Thaimaassa 48 Vapaakauppasopimukset 50 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) 50 Amerikkojen vapaakauppasopimus (FTAA) 51 Kansainväliset investoinnit 52 Kuka tarvitsee investointisopimusta? 52 Sitoumukset Etelälle katastrofi? 52 Suosituksia investointien hallinnoimiseksi 53 Joitain talouden globalisaation parissa toimivia järjestöjä Etelässä 54 Käytettyjä lyhenteitä: CBD = Biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity) CSD = YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development) CFC = Freonit eli kloorin, fluorin ja hiilen yhdisteet EIP, EIB = Euroopan investointipankki (European Investment Bank), FTAA = Amerikkojen vapaakauppasopimus (Free Trade Agreement of the Americas) GM(O) = Geenimuunneltu (organismi) IMF = Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund), Kioton pöytäkirja (protokolla) = ilmastonsuojelusopimus MAI = Monenkeskinen investointisopimus (Multilateral Agreement on Investment) NAFTA = Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (North American Free Trade Agreement) OECD = Talous- ja kehityskysymysten yhteistyöjärjestö (Organization for Economic Co-operation and Development), POP = Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä (persistent organic pollutants) TEN = Euroopan unionin iso, pan-eurooppalainen liikenneverkosto (Trans-European Network) TRIPS = Maailman kauppajärjestön sopimus intellektuaalioikeuksista (Agreement on Trade-Related Aspects on Intellectual Property Rights) UNDP = YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program), UNEP = YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environment Program), UNICE = Eurooppalaisten teollisuuden ja työnantajien keskusliitto (Union of Industrial and Employers Confederations of Europe) YK = Yhdistyneet kansakunnat (United Nations, UN), YVA = Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment, EIA) WIPO = World Intellectual Property Organization, WHO = Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) WTO = Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization) 6 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

7 Saatteeksi Tämä julkaisu on neljäs ja viimeinen osa sarjasta, jonka tarkoituksena on tuoda esille Etelän näkökulmia taloudelliseen globalisaatioon. Se ei siis ole suomalainen näkökulma asiaan, vaan tiivistelmä joistakin Etelän kansalaisjärjestöjen näkemyksistä. Vaikka globalisaatiosta ja kehitysmaiden asemasta globalisoituvassa maailmassa keskustellaan jatkuvasti enemmän, meillä ei ole juurikaan käsitystä siitä, mitä Etelässä todella asiasta ajatellaan. Tarkoitus ei ole luoda yhtenäistä ja kattavaa näkökulmaa kaikkiin asioihin, vaan antaa kuvaa siitä, mistä ja miten Etelässä asiasta puhutaan, minkälaisia seurauksia on havaittu ja ehkä myös minkälaisia eroavaisuuksia maanosien välillä tai sisälläkin ajattelussa on. Alun perin tarkoitus oli tehdä viisi julkaisua, joista kaksi viimeistä olisivat käsitelleet ympäristöä ja demokratiaa. Yhdistimme ne kuitenkin otsikon ympäristö ja yhtiövalta alle. Talouden globalisaatiossa maailmanlaajuisilla markkinoilla merkittävimpiä tekijöitä ovat yhä kasvavassa määrin ylikansalliset suuryritykset. Niiden toiminta vaikuttaa sekä demokratiaan että ympäristöön, joten yhdistäminen tuntui tarkemmin ajateltuna luonnolliselta. Uusliberalistinen talouspolitiikka lähtee siitä, että erikoistuminen ja kaupankäynnin kasvattaminen hyödyttävät kaikkia. Ideologia perustuu pohjimmiltaan ajatukseen siitä, että koska raaka-aineiden ja energian käyttö maailmanlaajuisesti on suurta, fyysisten hyödykkeiden kauppa lisääntyy. Vaikka palveluiden ja elektroniikkasektorin osuus kansainvälisestä tuotannosta on kasvanut, on selvää, etteivät Etelän valtiot juuri pysty hyötymään palvelujen paremmasta saatavuudesta tai elektronisen tiedon tai kommunikaation paremmasta saatavuudesta, mikäli perushyödykkeiden saatavuus ei samaan aikaan kasva (Acción Ecologica 2000). Euroopan unioni on jo pitkään ajanut ympäristöasioiden sisällyttämistä Maailman kauppajärjestön WTO:n toimivaltaan, mutta kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta - monenlaisista syistä. Etelän maiden hallitukset pitävät monesti ympäristönsuojelua ja ympäristöstandardeja teollisuusmaiden protektionismina, jolla pyritään estämään niiden tuotteiden pääsy maailmanmarkkinoille. Kansalaisjärjestöt - sekä Etelässä että Pohjoisessa - taas katsovat, ettei ympäristöasioita tule käsitellä kauppajärjestössä, jossa ympäristönsuojelu on tähän asti nähty pääasiassa kaupan esteenä. Toisaalta köyhdytettyjen maiden kriittinen suhtautuminen ympäristönormistoihin saattaa johtua myös ekologisesta velasta ja teollisuusmaiden ja rikkaan eliitin väärinkäytöksistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon aikana mustaa väestöä siirrettiin pakkokeinoin mailtaan, joille perustettiin suojelualueita valkoisten lomakohteiksi. Ympäristönsuojelu tarkoittaa joillekin eteläafrikkalaisille edelleen valkoisen keskiluokan huolenaihetta, joka uhkaa yhteiskunnallista vakautta, talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä. (Hallowe 2002). Turismi on monessa maassa kasvava ala, mutta samalla on odotettavissa, että ympäristötuhot lisääntyvät. Monissa maissa, kuten Etelä-Afrikassa, turismi perustuu luontoon ja luonnonsuojelualueisiin. Näin ollen luonnonvarojen säilymisestä ollaan jossain määrin riippuvaisia, suojeluun voidaan saadaan rahoitusta eikä maata tarvitse käyttää TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 7

8 muihin tarkoituksiin. Suurilla turistimäärillä saattaa kuitenkin olla isojakin vaikutuksia matkakohteidensa ympäristön tilaan. (IISD & TIPS 1999) Etelän maiden kaupankäynti perustuu pääasiassa niiden luonnonvaroihin. Raskaasti velkaantuneiden maiden on hyödynnettävä luonnonvarojaan tai annettava toisten hyödyntää niitä yli niiden kestokyvyn, jotta ne kykenisivät selviytymään ulkomaanvelastaan ja niiden koroista. Ylikansallisille yhtiöille tilanne tarjoaakin helpon pääsyn kehitysmaiden rikkauksiin kuten öljyyn, puuhun, mineraaleihin ja lääkekasveihin. Viime vuosikymmenen aikana myös kauppa tiedosta, intellektuaalioikeuksista, on lisääntynyt: perimätietoa ja geenivarantoja patentoidaan suuryhtiöiden yksityiseen käyttöön. Ne, jotka tietoa ovat aiemmin käyttäneet - viljelijät, alkuperäiskansat jne. - joutuvat nyt maksamaan oikeudesta käyttää vuosituhansien aikana jalostamiaan siemeniä. Tässä julkaisussa tulevat jossain määrin esille myös ihmisoikeudet, koska Maan ystävät ajattelee asioita kokonaisuuksina, eikä ympäristöongelmien aiheuttamia ihmisoikeuskriisejä voi kieltää. Osa asioista on päällekkäisiä aikaisempien kolmen julkaisun kanssa, joten tekstissä on sarjan sisäisiä viitteitä. Toimitus A dirty beach leaves a bad taste in the mouth. Ashoka Beach, Mumbai / Anastasia Laitila 8 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

9 Talouden globalisaatio, ympäristö ja yhtiövalta Vapaakauppaa pidetään usein parhaana keinona suojella ympäristöä sillä perusteella, että se luo vaurautta, jota voidaan käyttää suojelutarkoituksiin. Kaupan kasvulla ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä tulojen kasvun kanssa (Acción Ecologica 2000). Vapaakauppa edistää kestämättömiä tuotanto- ja kulutusmuotoja sekä voimavarojen vähenemistä. Vallitseva kaupankäynnin malli on kiihdyttänyt ympäristön tuhoutumista ympäri maailmaa (Khor 1997). Maailmanpankin mukaan ne kehittyvät valtiot, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jotka ovat nopeasti liberalisoineet talouttaan vailla asianmukaista säädösverkostoa, eivät ole saaneet odotettuja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä (World Bank 1998). Talouden globalisaatio on siirtänyt painopistettä säätelystä yritysten itsesäätelyyn heikentäen valtioiden mahdollisuuksia suojella ympäristöä lain keinoin. Ylikansalliset yhtiöt ovat käyttäneet viherpesutaktiikkaa heikentääkseen ja viivyttääkseen sellaisten lakien ja standardien käyttöönottoa, jotka edellyttäisivät yhtiöiden olevan vastuussa toiminnastaan ja saasteistaan. Niiden mukaan itsesäätely olisi kustannustehokkain ja joustavin keino edistää ympäristöasioita teollisuudessa. Kemikaali- ja öljynjalostusteollisuus on ajanut yritysten itsesäätelyä voimakkaimmin, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Vuonna 1999 näiden alojen yritykset sekä Etelä-Afrikan hallitus aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena oli laatia vapaaehtoisia sopimuksia, joilla puututtaisiin maan kasvavaan teollisuussaasteiden ongelmaan. Kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen yritykset esittivät kahta hyvin heikkoa kehyssopimusta, joiden todellisena tavoitteena ei ollut päästöjen vähentäminen. Hallitus kieltäytyi hyväksymästä sopimuksia ja joutui luopumaan aikeestaan esittää ne Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2002 myönteisinä esimerkkeinä kumppanuussopimuksista. (Albertyn & Watkins 2002) Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet huolensa myös siitä, etteivät YK-järjestöt ole pitäneet yritystoiminnan säätelyä riittävän tärkeänä ja ovat sen sijaan tukeneet yritysten itsesäätelyä Business Council on Sustainable Developmentin kautta (Khor 1997). Business Council on Sustainable Development muodostettiin 1992 YK:n Rion ympäristökokouksen alla liike-elämän neuvonantajaelimeksi kokouksen puheenjohtajalle Maurice Strongille. Viherpesun rinnalle on noussut uusi termi, sinipesu, jolla viitataan yritysten pyrkimyksiin yhdistää imagonsa ja toimintansa YK:n edustamiin arvoihin ja siniseen logoon. Sinipesusta on syytetty varsinkin joitakin yrityksiä, jotka ovat osallistuneet YK:n pääsihteerin aloitteesta käynnistettyyn Global Compact -aloitteeseen. Global Compact kutsuu yrityksiä kumppanuushankkeeseen kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua. Sitouduttuaan hankkeeseen yritykset saavat käyttää YK:n logoa joissakin julkaisuissaan ja mainostaa olevansa yhteistyössä YK:n kanssa. (Laitila 2003) TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 9

10 Esimerkiksi kemianyritys Sasol on sitoutunut Global Compactiin, mutta rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia ja saastuttaa ympäristöä Etelä-Afrikassa. Apartheid-hallinnon entinen yhtiö, nykyään 50 suurimman ylikansallisen yrityksen joukkoon lukeutuva Sasol, päästää naapurustoonsa bentseeniä, vinyylikloridia ja metyylikloridia. Yhtiön raporteissa tunnustetaan sen tuottavan ilmansaasteista vuosittain yli tonnia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, tonnia vetysulfidia ja tonnia rikkidioksidia. Yhtiön polymeeritehtaalla oli kolme vakavaa kloorikaasuvuotoa pelkästään vuonna (Butler 2000) Yhtiöt ympäristötuhojen takana Globaalissa taloudessa valtiot ovat globaalien voimien armoilla. Ylikansalliset yritykset hallitsevat monen kehitysmaan taloutta. Maailman suurimmista talousyksiköistä 50 on ylikansallisia yhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön tulot ovat suurempia kuin sadan maailman köyhimmän maan, ja monen ylikansallisen yhtiön myynnit ovat suurempia kuin joidenkin kehitysmaiden kansantaloudet. Esimerkiksi General Motors on taloudellisesti merkittävämpi kuin Norja tai Thaimaa. Yhtiöiden fuusiot vain kasvattavat näitä eroja. World Business Council for Sustainable Development World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) perustettiin vuonna WBCSD on Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) ja Business Council on Sustainable Developmentin 1 (BCSD) fuusio, 170 kansainvälisen yrityksen liitto. Sillä on jäseniä yli 35 maasta ja 20 suurimmalta teollisuudenalalta, mm. Fiat Auto, Heineken, Philips Electronics, Unilever, Nestlé, British Petroleum, Shell International, AT&T, Cargill, General Motors, Rio Tinto, Monsanto, Proctor & Gamble, Xerox, Mitsubishi, Seiko, Sony, Aracruz Celulose ja China Petro-Chemical. Lisäksi verkostoon kuuluu 45 kansallista ja alueellista neuvostoa ja kumppanijärjestöä 40 maasta. WBCSD:n mukaan kestävään kehitykseen pyrkiminen on hyväksi liiketoiminnalle ja liiketoiminta edistää kestävää kehitystä. Sen tehtävänä on edistää liike-elämän toimimista katalysaattorina kohti kestävää kehitystä sekä edistää ekotehokkuuden, innovaatioiden ja yritysten yhteiskuntavastuun tärkeyttä. Tehtäväänsä se toteuttaa osallistumalla politiikantekoon edistääkseen sellaisten säädösten luomista, jotka lisäisivät liike-elämän vaikutusmahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Liiton mukaan kansallinen ja kansainvälinen kaupan ja ympäristöasioiden sääntely voi saada aikaan perusteettomia ja tahattomia kaupan esteitä, jotka heikentävät liike-elämän mahdollisuuksia käyttää voimavaroja kestävästi. Vaikka WBCSD ilmoittaa sitoutuneensa kestävään kehitykseen, sen jäsenten toiminta on ristiriidassa sen periaatteiden kanssa. Esimerkiksi kaivosyhtiö Rio Tinton, geenimuunneltuja sekä hybridikasveja kehittelevän agribisnesjätti Monsanton tai öljy-yhtiö Shellin toiminta ei suinkaan ole kestävän kehityksen mukaista. 1 Business Council on Sustainable Development muodostettiin 1992 YK:n Rio:n ympäristökokouksen alla liike-elämän neuvonantajaelimeksi kokouksen puheenjohtaja Maurice Strongille. 10 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

11 Kansainvälisen kaupan osapuolina ovat yhtiöt tai valtiot, jotka harvoin ottavat paikallisyhteisöjen tarpeita ja oikeuksia huomioon. Yhteisö, jolla ei ole valtaa eikä tietoa, ei kykene neuvottelemaan yrityksen kanssa sen vastuullisuudesta (Shristi 2002). Yksi kolmasosaa maailmankaupasta on yhtiöiden välistä ja toinen kolmasosa niiden sisäistä (UNDP 1999). Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ylikansalliset yhtiöt ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Suurin osa niiden tuotosta on peräisin kehitysmaiden luonnonvaroista ja edullisesta työvoimasta. Talouden globalisaatio, kaupan vapauttaminen sekä kaupallistuminen ovat helpottaneet ylikansallisten yhtiöiden leviämistä ja niiden tuhoisaa vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi biodiversiteetin vähentymiseen, metsien häviämiseen sekä mineraalien ja vesivarantojen häviämiseen. Koska yritystoiminnalle ei ole olemassa kansainvälisiä sääntöjä, yritysten valta ja auktoriteetti on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämä on vastaavasti johtanut ympäristötuhojen lisääntymiseen ja maantieteelliseen laajentumiseen. (Khor 1997) Kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat edesauttavat samoja prosesseja ja ovat kiihdyttäneet ympäristölle vahingollisia tuotanto- ja kulutusmalleja. Nii- WBCSD:llä on läheiset välit YK:n ympäristöohjelma UNEPiin, kehitysohjelma UNDP: hen sekä Kestävän kehityksen toimikuntaan (CSD) sekä joihinkin institutionalisoituneihin ympäristöjärjestöihin kuten Maailman luonnonsäätiö WWF:iin sekä International Institute for Environment and Developmentiin (IIED). Vuonna 1997 kansalaisjärjestö Corpwatch antoi WBCSD:lle viherpesupalkinnon, koska tämä oli pettänyt sitoumuksensa. Kansalaisjärjestöjen mukaan WBCSD on ollut merkittävin yksityinen voima yleisen tulli- ja kauppasopimuksen GATT:in, Maailman kauppajärjestön WTO:n, Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA: n sekä OECD:n monenkeskisen investointisopimusneuvottelujen takana. Kaikki nämä sopimukset ovat pyrkineet lisäämään ylikansallisten yhtiöiden oikeuksia ja vähentämään kaupan ja investointien rajoituksia. WBCSD:n filosofian mukaan tämä johtaa kohti kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Lähteet: CorpWatch: CAMPAIGNS: Greenwash Awards, , campaigns/pcd.jsp?articleid=4071 Friends of the Earth International, The Citizens Guide to Trade, Environment and Sustainability. World Business Council for Sustainable Developmentin kotisivut, ( ) Najam, Adil, World Business Council for Sustainable Development: The Greening of Business or a Greenwash? The Green Yearbook. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 11

12 den kautta sekä taloudellisten voimavarojen puutteesta johtuen Etelän mailla ei ole ollut taloudellista tilaa panna toimeen tai kehittää ympäristön kannalta kestäviä tuotantomuotoja. Rakennesopeutuksen aikaansaama köyhyys on johtanut tilanteeseen, jossa maattomien viljelijöiden on hyödynnettävä metsiä, maata ja vesistöjä kestämättömillä tavoilla. (Khor 1997). Teknologia Teollisuuden lupailemaa teknologian siirtoa kehitysmaihin ei ole edelleenkään tapahtunut eikä haitallisia tuotantotapoja ole merkittävästi muutettu. Uusia mutkia matkaan on tuonut intellektuaalioikeuksien tiukentunut suoja. Etelään viedään edelleen haitallista teknologiaa ja uusia teknologioita levitetään ennen kuin ne on asianmukaisesti tutkittu ja niille on olemassa säädöksiä (mm. bioteknologia). Kilpailukyvyn ylläpitäminen on tarkoittanut saasteiden ja energiankäytön kontrolloinnin hidasta edistymistä. Isot, ympäristölle vahingolliset infrastruktuuriprojektit (mm. padot) ovat lisääntyneet. Tiedonsiirron nopeutuminen ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys ovat edistäneet kulutuskulttuuria myös Etelän eliitin keskuudessa. On vaarana, että nämä muualta tuodut ja tehokkaasti mainostetut tuotteet korvaavat ja syrjäyttävät sosiaalisesti soveliaampia ja ympäristöystävällisempiä paikallisia tuotteita. (Khor 1997) Kaikilla taloudenaloilla on omat ympäristövaikutuksensa. Petrokemianteollisuus tuottaa huomattavia määriä myrkyllisiä jätteitä ja käyttää runsaasti energiaa. Maa- ja metsätalouden ympäristöhuolet eivät koske pelkästään maankäyttöä ja voimavarojen ehtymistä maan ja veden osalta, mutta myös maa- ja metsätaloustuotteiden sekä mineraalien prosessointiin liittyviä sekundaarisia toimenpiteitä. Paperin ja sellun tuotannossa esimerkiksi käytetään useita kemikaaleja, jotka päästetään jokiin ja virtoihin. (IISD/TIPS 1999) Taloudellisten tukiaisten ympäristövaikutukset Ympäristön tuhoutumista edesauttavat myös erilaiset taloutta edistämään asetetut toimenpiteet kuten tukiaiset. Ne määritellään ympäristön kannalta joko hyödyllisiksi tai haitallisiksi. Taloudelliset tukiaiset kilpailevat ympäristönäkökulmien kanssa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä energiantuotannossa. Lisäksi on myös epäsuoria tukiaisia, kuten vientitukia. Niiden poistamista erityisesti maataloudesta ovat vaatineet monet Etelän valtiot ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa, sillä ne vääristävät kauppaa ja uhkaavat paikallista taloutta ja ruokaturvaa. Tukiaisten poistamiseen on myös toisenlaisia näkökulmia: ne saattavat lisätä viejämaiden taloudellista toimintaa, joka rasittaa maan luonnonvaroja enemmän ja johtaa saastumisen ja luonnonvarojen käytön lisääntymiseen, mikäli tuotantomenetelmät eivät muutu. Tukiaisten poistaminen aiheuttaa myös muutoksia eri sektorien koossa ja saastuttavuudessa, sillä tukiaiset ovat vääristäneet kilpailua ja suhteellista etua (Malunga 1999). Toisaalta suhteellisen edun ideologia ei sellaisenaan toteudu missään päin maailmaa. Kansainväliset kokemukset tukiaisista vaihtelevat. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Tunisiassa karjanrehun tukiaiset ovat edistäneet karjatalouden kestämätöntä kasvua, 12 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

13 sillä ulkomailta tuotu, taloudellisesti tuettu rehu on poistanut paikallisen kantokyvyn rasitteen. Guineassa taas vesitalouden tukiaiset näyttäisivät tuottaneet myönteisiä tuloksia (Malunga 1999). Tukiaisten ja muiden liberalisoinnin muotojen poistaminen ei yksinään ole riittävää. Lisäksi tarvitaan mm. ympäristösäädöksiä. Mikäli saastuttajille myönnetään tukiaisia, ympäristösäädösten saavutukset saattavat mitätöityä. Lisäksi se loukkaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Kaupan ja ympäristön suhdetta ei voi tarkastella pelkästään yksittäisen maan kohdalta. On otettava huomioon kunkin sektorin suhteellinen ympäristövaikutus verrattuna kansainväliseen keskitasoon, hyödykkeen kulutuksen ympäristövaikutukset sekä yksittäisen maan tuotannon globaalit ympäristövaikutukset. (IISD & TIPS 1999). Vallitseva ajatus siitä, että ympäristönäkökulma on vain sisällytettävä kauppasopimuksiin ja muuten voidaan jatkaa entiseen tapaan on hylättävä. (Acción Ecologica 2000). Ylikansalliset yhtiöt merkittävä syy ympäristötuhoihin» 122 yrityksen toiminta aiheuttaa 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Yksinään viiden öljy-yhtiön - Exxon Mobil, BP Amoco, Shell, Chevron ja Texaco - tuottama öljy aiheuttaa noin 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä.» Ne hallitsevat kaivostoiminnassa keskeisten teollisuudenalojen toimintaa.» Kolme yhtiötä -Monsanto, Aventis, DuPont ja Syngenta - hallitsee 2/3 globaaleista hyönteismyrkkymarkkinoista, lähes neljäsosaa kaupallisista siemenmarkkinoista ja käytännössä koko geenimuunneltujen siementen markkinoita.» Ne valmistavat suurimman osan maailman kloorista, joka on perusaine eräille kaikkein myrkyllisimmistä kemikaaleista, kuten PCG, DDT tai dioksiinit.» Ne edistävät ympäristön kannalta kestämättömiä tuotantojärjestelmiä ja välittävät vaarallisia materiaaleja ja tuotteita kolmanteen maailmaan.» Ne hallitsevat luonnonvarojen ja sellaisten hyödykkeiden kauppaa, jotka aiheuttavat luonnonvarojen, kuten vesien ja metsien, häviämistä.» Ne edistävät kestämätöntä kulutusta mainonnan ja tuotantonsa kautta. Lähteet: CorpWatch, tammikuu Climate Justice Initiative. campaigns/pcc.jsp?topicid=100 Khor, Martin, TNCs and globalisation: Prime sources of worsening ecological crisis. Third World Resurgence No 81/82, May/June 1997 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 13

14 Pienkalastajia Intian Tamil Nadussa / Anastasia Laitila, TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

15 Köyhyyden ympäristövaikutukset Köyhyyden vaikutuksesta ympäristöön puhutaan usein, mutta vähemmän huomiota kiinnitetään ympäristön rappeutumisen köyhdyttäviin vaikutuksiin, kuten voimavarojen käyttömahdollisuuksien menettämiseen ja sitä kautta elinkeinojen ja työpaikkojen katoamiseen sekä terveyden ja tuottavuuden heikentymiseen. Kaupan kasvu perustuu sellaisten hyödykkeiden tuotannon ja kulutuksen kasvuun, joita enemmistö Etelän väestöstä ei käytä. Tuotannon kasvun perusteella voidaan olettaa energian kulutuksen edelleen kasvavan. Tätä oletusta vastaan voidaan kuitenkin esittää lukuja energian käytön tehostumisesta sekä puhtaamman energian käytöstä. Joskus tehostamisen hyödyt kuitenkin hukkuvat tuotannon ja kulutuksen kasvuun. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energiamuodoilla ei myöskään ratkaise esimerkiksi sosiaalisia ongelmia ja niiden vaikutuksia kulttuuriin ja luonnon monimuotoisuuteen. Miten sosiaalinen hyvinvointi muuttuu, jos katkarapu- tai leikkokukkaviljelmillä siirrytään käyttämään aurinkoenergiaa dieselin sijaan? (Acción Ecologica 2000) Köyhdytettyjen maiden välttämätön tarve velkojen takaisinmaksuun on siirtänyt painopistettä viennin laajentamiseen luonnonvaroihin ja hyödykkeisiin kuten puuhun, kaakaoon, kahviin, kalaan, banaaneihin ja mineraalit (Khor 1997). Kahvi on mm. Etiopian tärkein vientituote. Sitä viljelee yli kotitaloutta. Raakakahvin hinta on nyt alimmillaan 30 vuoteen. Tämän seurauksena kuivuudesta ja sodasta kärsineessä Etiopiassa on nyt miljoonia nälänhädän uhkaamia kahvinviljelijöitä. Guatemalalaiset kahvinviljelijät ovat konkurssikypsiä. He ovat alkaneet myydä huonolaatuista kahvia teollisuuden polttoaineeksi siinä toivossa, että siitä saisi korkeamman hinnan. Kaikki kahvi kasvatetaan kehitysmaissa, mutta 80 % siitä kulutetaan teollisuusmaissa. (Raji 2004). Lähteet Acción Ecologica, Trade, climate change and the ecological debt. Albertyn, Chris & Watkins, Gillian, Partners in pollution: Voluntary agreements and corporate greenwash. groundwork, Etelä-Afrikka. International Institute for Sustainable Development (IISD) & Trade and Industry Policy Secretariat (TIPS), Trade and Environment: South African Case- Studies. Johannesburg. Khor, Martin, TNCs and globalisation: Prime sources of worsening ecological crisis. Third World Resurgence No 81/82, May/June Laitila, Anastasia, Sisällä ja ulkona: Kansalaisjärjestöt kriittisenä vastavoimana. Artikkeli Suomen YK-liiton julkaisusarja No44, Me olemme päättäneet. Vuosituhatjulistuksen rauhan ja kehityksen tavoitteet. Toim. Sinikka Koski. Vaasa. Malunga, Vincent G, The Impact of export subsidies on the environment. Alustus, Regional Trade and Environmental Seminar for Governments and Civil Society. Harare, Zimbabwe, Pschorn-Strauss, Elfrieda & Wynberg, Rachel, The seeds of neo-colonialism: Genetic engineering in food and farming. groundwork & Biowatch South Africa, Etelä-Afrikka. Raji (2004): Bitter Coffee. Crisis of the Indian and Global Coffee Industry. Vimukhti Prakashana Bangalore. Shristi (2002): Surviving Bhopal 2002, Toxic Present - Toxic Future. A Report on Human and Environmental Chemical Contamination around the Bhopal disaster site. New Delhi. UNDP (1992): Human Development Report New York. UNDP (1999): Human Development Report New York. World Bank, Institutions Matter. Beyond the Washington Consensus. World Bank Latin American and Caribbean Studies, Washington. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 15

16 Mitä on ekologinen velka? Ekologinen velka on Pohjoisen teollistuneiden maiden velka kolmannen maailman maille näiden voimavarojen riistosta, ympäristötuhoista ja ympäristöllisen tilan käytöstä teollisuusmaiden jätteiden kaatopaikkana (mm. kasvihuonekaasupäästöt). (Acción Ecologica, Ekologisella velalla tarkoitetaan niitä taloudellisia ja ekologisia tappioita, joita teollisuusmaat ovat aiheuttaneet kolmannelle maailmalle riistämällä vuosisatoja niiden luonnonvaroja. Öljyn hyödyntäminen esimerkiksi on paitsi johtanut merkittävään varojensiirtoon Etelästä Pohjoiseen, myös aiheuttanut alkuperämaissa huomattavia ihmisoikeusloukkauksia, maaperän ja vesistöjen saastumista, metsätuhoja sekä kiihdyttänyt ilmastonmuutosta edistämällä fossiilisten polttoaineiden kulutusta erityisesti Pohjoisessa. Useat öljy-yhtiöt taas ovat maailman suurimpien talousmahtien joukossa ja niiden vuosittainen liikevaihto on suurempi kuin monien valtioiden bruttokansantuote. Ylikansalliset yhtiöt eivät ole poliittisessa vastuussa toimintansa seurauksista. Niitä vastaan nostetut syytteet ympäristön tuhoutumisesta yleensä hylätään. (FoEI 2002). Pohjoisen teollistuneet maat ovat käyttäneet myös Etelän ilmakehää ja meriä laittomina kaatopaikkoina. Globalisaatio on vielä vahvistanut tätä kestämätöntä kulutusmallia, joka uhkaa kansakuntien itsemääräämisoikeutta. Vaikka ekologinen velka on peräisin siirtomaa-ajoilta, se kasvaa edelleen. Ilmastonmuutos ilmentää selvimmin kaupan kasvun sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, jotka itse asiassa heikentävät kehitysmaissa asuvien tuhansien miljoonien ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin. (Acción Ecologica 2000). Ekologisen velan näkökulmasta Etelä on velkoja ja Pohjoinen on velallinen. Tarkemmin ottaen velkojia ovat kolmannen maailman paikallisyhteisöt sekä köyhdytetyt valtiot. Velallisia ovat puolestaan rikkaat teollisuusmaat ja kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, WTO, kaupalliset kansainväliset pankit, vientiluottolaitokset ja kaikki, jotka kuluttavat kerskaillen ja yli tarpeidensa. (Alier 1998). Raaka-aineita, fossiilisia polttoaineita sekä muita hyödykkeitä tuodaan runsain määrin ja pilkkahintaan Etelästä Pohjoiseen ottamatta huomioon ympäristölle, ihmisten terveydelle ja elinkeinoille aiheutuvaa tuhoa. Lisäksi kemikaaleja ja myrkkyjä valmistetaan monesti Etelässä tai niiden maaperään päästetään myrkyllisiä jätteitä. Yritysten välinpitämättömyys turvallisuudesta ja päästöjen ja jätteiden valvomisesta ja asianmukaisesta hävittämisestä on aiheuttanut ympäristö- ja terveysongelmia. Bhopalin kemikaalionnettomuus Intiassa on tästä järkyttävä esimerkki (laatikko sivulla 24). YK:n laskelmien mukaan 20 % maailman väestöstä kuluttaa 80 % maapallon luonnonvaroista - ja tämä 20 % asuu Pohjoisella pallonpuoliskolla (UNDP 1992). Maapallon elämänmuodot ovat toisistaan riippuvaisia eikä yksi maapallo voi kestää nykyistä kulutuksen ja riiston tasoa, joka vallitsee erityisesti teollisuusmaissa. (Agarwal & Narain 1998). On 16 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

17 epätodennäköistä, että tämä 20 % vapaaehtoisesti luopuisi etuoikeuksistaan. (Acción Ecologica 2000). Pohjoisen pallonpuoliskon asukkaat siis kuluttavat yli maapallon kestokyvyn ja Etelän köyhät valtiot ylläpitävät tätä. Kestämätöntä tuotanto- ja kulutusmallia tukevat myös kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat, erilaiset kaivostoimintaan ja fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen myönnetyt luotot sekä vapaakauppasopimukset. Kuitenkaan teollisuusmaiden kulutukseen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin köyhien maiden hitaasti kasvavaan voimavarojen käyttöön - tuhoutuuko maailma, jos jokainen kiinalainen omistaa jonakin päivänä jääkaapin? (Agarwal & Narain 1998). Kansalaisjärjestöt nostivat ekologisen velan käsitteen esille Rion kestävän kehityksen huippukokouksessa Erityisesti Etelä-Amerikassa käsite on ollut voimakkaasti esillä, ja siellä on syntynyt erilaisia verkostoja vaatimaan velan takaisinmaksua. Ekologinen velka voidaan jakaa alaluokkiin: historiallinen, perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen, luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi ja ilma), hiilivelka, myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto. (FoEI 2002). Historiallinen velka Ekologinen velka on se historiallinen velka, jonka teollisuusmaat ovat kasvattaneet siirtomaa-aikana. Kolonialismin aikakaudella eurooppalaiset valtiot hankkivat siirtomaistaan kultaa, hopeaa, jalokiviä, jalopuuta sekä hyödynsivät sumeilematta maiden muita biologisia voimavaroja. Tämä tapahtui paikallisen ympäristön ja väestön kustannuksella: heitä orjuutettiin ja tapettiin. Espanjalaisten conquistadorien saapuessa Etelä-Amerikkaan maanosan väkiluku oli noin 70 miljoonaa. Puolitoista vuosisataa myöhemmin se oli vähentynyt 3,5 miljoonaan. Etelä-Amerikan ympäristön tuhoutumisella on pitkä historia, ja syynä ovat mm. elohopeamyrkytykset hopean louhinnasta Boliviassa sekä kullan vienti Brasiliasta, kumintuotanto Amazonilla, kiniinipuiden hakkaaminen Andeilla, kuparisulaton aiheuttamat veden ja ilmansaasteet Perussa ja Chilessä. (FoEI 2002). Perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen Ekologiseen velkaan sisältyy myös perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen. Pääasiassa tämä tarkoittaa laittomasti ja epäoikeudenmukaisesti hyödynnettyä siementen ja lääkekasvien jalostamiseen/parantamiseen liittyvää tietoa, jota nykyään käytetään modernissa lääketieteessä ja teollisessa maataloudessa. Teollisuusmaat ovat rikastuneet hyödyntämällä muiden biodiversiteettiä ja niihin liittyvää tietoa. Paikallisyhteisöjen ja erityisesti shamaanien sekä perinteisten parantajien tietoutta kasveista on saatu käyttöön vapaasti, mutta patentoitu yritysten yksityiseen käyttöön. Tätä kutsutaan biopiratismiksi. (FoEI 2002). TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 17

18 Bioteknologian kehittyessä ylikansalliset yritykset ovat löytäneet yhä uusia keinoja hyötyä Etelän biodiversiteetistä, sillä huolimatta esimerkiksi Biodiversiteettisopimuksesta (Convention on Biodiversity, CBD 1992), niillä on lähes esteetön pääsy näihin luonnonvaroihin. Bioteknologian tuloksena syntyneet uudet lajikkeet ovat korvaamassa perinteisiä lajikkeita, mikä nopeuttaa geneettistä eroosiota sekä uhkaa ruokaturvaa. Vapaakauppasopimukset, joissa käsitellään intellektuaalioikeuksia, sallivat teollisuusmaiden patenttilainsäädännön soveltamisen koko maailman geneettisiin voimavaroihin. (FoEI 2002). (Ks. myös Talouden globalisaatio ja Etelä, 31). Luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi, ilma) Jotta raskaasti velkaantuneet Etelän valtiot pystyisivät täyttämään perustarpeensa, niiden vallitsevan talousjärjestelmän puitteissa kasvatettava tulojaan, lähinnä tuottamalla hyödykkeitä vientiin. Nykyinen kehitysmalli perustuu primaarimateriaalin ja fossiilisten polttoaineiden sekä maataloustuotteiden vientiin (mm. puu, kukat, katkaravut). Monokulttuuriviljelmät käyttävät parhaita maa- ja vesivarantoja sekä runsaasti energiaa. Monesti niillä viljellään siirtogeenisiä tai teknologisesti paranneltuja siemeniä sekä käytetään kemikaaleja, jotka saastuttavat maata, vettä ja ilmaa sekä vaikuttavat työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen terveyteen. Vettä ei kulu pelkästään maatalouteen. Vuonna 2001 intialainen viljelijä Shahul Hameed sai Plachimadan alueella Keralassa vielä 50 säkkiä riisiä ja 1500 kookospähkinää. Sitten Coca-Cola perusti lähistölle pullotustehtaan. Viimeisin sato tuotti vain viisi säkkiä riisiä ja 200 kookospähkinää. Hänen kastelukaivonsa on kuivunut, koska Coca-Colan tehdas käyttää päivittäin 1,5 miljoonaa litraa vettä. Tehdas myi myrkyllisiä jätteitä alueen viljelijöille lannoitteena. Vasta BBC:n raportista paljastui, että lannoitteet sisälsivät mm. lyijyä, kadmiumia ja muita raskasmetalleja. Tehtaan läheltä otettujen vesinäytteiden lyijypitoisuudeksi todettiin 65 mg/litra. WHO:n ilmoittama vaarallisen pitoisuuden raja on 10 mg/litra. Analyysi osoitti, ettei aineella ollut mitään lannoittavia ominaisuuksia. (Ranjith 2004). Monissa maissa pienet viljelmät on korvattu isoilla, vientituotantoon painottuneilla yksiköillä, jotka vievät tilaa paikalliselta ravinnontuotannolta. Paperiteollisuutta varten istutetut metsäplantaasit (erityisesti eukalyptus ja mänty) ovat korvanneet laajoja alueita luonnonmetsää sekä muita luonnollisia ekosysteemejä erityisesti Etelä-Amerikassa ja osassa Aasiaa. Joidenkin laskelmien mukaan teolliset plantaasit ovat vallanneet lähes 100 miljoonaa hehtaaria maata. (FoEI 2002). Hiilivelka Teollisuusmaat eivät ole toiminnassaan huomioineet muiden yhtäläistä oikeutta puhtaaseen ilmaan sekä nk. hiilinieluihin kuten metsiin. Ne ovat kuitenkin pitkälti vastuussa ilmastonmuutoksesta johtuen niiden teollisuuden tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Teollisuusmaiden päästöt henkeä kohti (per capita) ovat huomattavasti suuremmat kuin muissa maissa. Rikkaat maat tuovat fossiilisia polttoaineita köyhdytetyistä maista suurin inhimillisin kustan- 18 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

19 Hiilenkäytön haittavaikutuksia Etelä-Afrikassa Hiilen louhinta» Työntekijöiden terveysongelmat, mm. hengityselinsairaudet» Ilmansaasteet - pöly, metaani, pienhiukkaset» Veden saastuminen - pohjavesien saastuminen, valumat» Maan vajoamisen aiheuttama tuotannollisen maan häviäminen kaivoksen yläpuolelta» Maan saastuminen, näköesteet ja maiseman tuhoutuminen Hiilen kuljetus ja prosessointi» Vahingot kuljetusten aikana» Ilmansaasteet ja näköesteet, pien- ja aerosolihiukkasia, pääasiassa sulfaatteja kokoluokassa µm» Valumat ja kiinteä jäte, mm. vesistöjen saastuminen hiiltä käyttävien tehtaiden takia Energiantuotanto» Vedenkulutus» Ilmansaasteista aiheutuvat terveyshaitat, rikkidioksidin aiheuttama happamoituminen ja näkyvyysvaikutukset» Vaikutukset veden laatuun» Kasvihuonekaasupäästöt (hiili- ja typpidioksidi)» Isojen voimalaitosten esteettiset vaikutukset» Valumat ja kiinteä jäte Hiilestä aiheutuvat jätteet» Hiilen itsesytytys, jolloin syntyy metaania» Hiilipöly» Hiukkaspäästöt» Veden saastuminen hiilen liukenemisesta Lähde: International Institute for Sustainable Development (IISD) & Trade and Industry Policy Secretariat (TIPS), Trade and Environment: South African Case-Studies. Johannesburg. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 19

20 nuksin ja polttavat ne tuottaen mittavasti hiilidioksidia. (FoEI 2002) Suuret hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, jolla on raskaat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset mm. äärimmäisten sääilmiöiden muodossa. Venezuela joutui valtavan tulvan kohteeksi. Vahinkojen arvoksi arvioitiin noin $10,000 miljoonaa, joka vastaa suurinta osaa Venezuelan ulkomaanvelasta (Acción Ecologica 2000). Useimpien kehitysmaiden talous on riippuvainen luonnonvarojen viennistä, Etelä-Afrikan tapauksessa erityisesti mineraaleista ja hiilestä. Hiili on vientituote, mutta tuottaa lisäksi edullista energiaa teollisuuden tarpeisiin. Yli 90 % maan energiasta tuotetaan hiilellä, ja Sasol-yhtiön öljyä hiilestä -projektilla tuotetaan iso osa Etelä-Afrikan nestemäisestä polttoaineesta. (IISD & TIPS 1999) Ilmastokeskustelussa todetaan usein, että kaikki teollisuusmaiden yritykset ilmastonmuutoksen hidastamisessa saattavat kariutua siihen, että hiilenpoltto kehitysmaissa lisääntyy. Näkökulmaa on pidetty Etelässä hyvin epäreiluna, sillä Pohjoisen valtiot vaativat kehitysmaita tekemään asioita, joihin ne itse eivät ole valmiita. (Agarwal & Narain 1998). (Ks. myös Talouden globalisaatio ja ilmasto 2003). Myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto Ekologiseen velkaan sisältyvät myös myrkyllisten jätteiden, kemiallisten aseiden sekä ydinjätteiden ja ydinkokeiden aiheuttamat tuhot. Riski seurauksista on sysätty paikallisyhteisölle, jonka maille jätteitä on haudattu. Myrkyllisiin ja vaarallisiin aineisiin liittyvä kaupankäynti ei ole vieläkään päättynyt. Teollisuuden saasteet johtavat ilmakehän ohentumiseen, erityisesti CFC-yhdisteiden vuoksi. (FoEI 2002). Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhde Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhteessa on kaksi tasoa. Toinen on vaatimus velan tunnustamisesta: vientituotteiden alhainen hinta, joka ei sisällä niiden paikallisia ja maailmanlaajuisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, sekä ilmaiset ympäristöpalvelut. Esimerkiksi Meksikon Yhdysvaltoihin viemän öljyn hinta on aliarvioitu, sillä se ei sisällä tuotantoalueiden saastumista Tobascon ja Campechen sademetsissä ja ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia eikä ota huomioon tulevaa kysyntää Meksikossa. Sama pätee intellektuaalioikeuksiin, tietoon luonnonvaroista tai maatalouden voimavaroista (peruna ja maissi, lääkekasvit), joita on hyödynnetty täysin ilmaiseksi tai hyvin pienin kustannuksin. (Alier 1998) Toinen taso on aiheutuneet ympäristötuhot sekä kysymys siitä, missä määrin velvollisuus suoriutua ulkomaanvelasta ja sen koroista johtaa ympäristön tuhoutumiseen ja kasvattaa ekologista velkaa. Jotta Etelän valtiot pystyisivät maksamaan ulkomaanvelkansa, niitä painostetaan lisäämään vientiään ja tuottamaan ylijäämää. Ylijäämä saattaa olla osa todellista tuotannon kasvua, mutta aiheutuu myös velallisen maan kansalaisten köyhtymisestä ja sen luonnon hyväksikäytöstä. (Alier 1998). Etelä-Amerikan vienti kasvoi noin 245 %. Samoihin aikoihin, vuosina , maanosa sai tuottoa 20 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot