TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA"

Transkriptio

1 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA Maan ystävät

2

3 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA Maan ystävät

4 Maan ystävät on kansalaisjärjestö, joka toimii demokraattisemman ja ekologisesti kestävämmän maailman puolesta. Maan ystävät on maailman suurimman kansainvälisen ympäristöjärjestön, Friends of the Earth Internationalin (FoEI) suomalainen jäsenjärjestö. Yli puolet FoEI:n noin 70 jäsenjärjestöstä sijaitsee Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Kiitämme ulkoministeriön kehityspoliittista osastoa julkaisua varten saamastamme taloudellisesta tuesta ja kärsivällisyydestä. Päätoimittaja kiittää koko sarjan ilmestymistä edesauttaneista erityisesti Jaana Airaksista, Eija Aittolahtea, Jocke Ehrstedtiä, Teppo Eskelistä, Toni Haapasta, Simo Hellsteniä, Saara Henrikssonia, Selja Kunttua, Saara Kupsalaa, Mika-Petri Laurosta, Katja Markkulaa, Maija Mäntykoskea, Hanna Nikkasta, Maarit Perkonojaa, Kaisa Pöyhöstä, Anja Onalia, Kirsi Salosta, Nina Salosta, Markku Soikkelia, Maria Svanströmiä, Jani Saxellia, Oras Tynkkystä, Eija Vinnaria ja Tuomas Ylä-Anttilaa. Sarjassa aiemmin ilmestyneet: - Talouden globalisaatio ja Etelä, Talouden globalisaatio ja ilmasto, Talouden globalisaatio ja naiset, 2004 MAAN YSTÄVÄT RY 2003 Toimitus: Ulkoasu: Anastasia Laitila (päätoim.) Mika-Petri Lauronen Simo Hellsten Kannen kuvat: Tord Björk: Aasian sosiaalifoorumi, Hyderabad, Intia ja FoEI/CED: Tsad-Kamerun öljyputki Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 ISBN:

5 Sisällys Saatteeksi 7 Talouden globalisaatio, ympäristö ja yhtiövalta 9 Yhtiöt ympäristötuhojen takana 10 World Business Council for Sustainable Development 10 Teknologia 12 Taloudellisten tukiaisten ympäristövaikutukset 12 Ylikansalliset yhtiöt merkittävä syy ympäristötuhoihin 13 Köyhyyden ympäristövaikutukset 15 Mitä on ekologinen velka? 16 Historiallinen velka 17 Perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen 17 Luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi, ilma) 19 Hiilivelka 18 Hiilenkäytön haittavaikutuksia Etelä-Afrikassa 19 Myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto 20 Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhde 20 Luonnonvarat 22 Metsät 22 Paraguay: maa yhtiöiden omistuksessa 23 Suomalaiset Indonesian metsissä 24 Oikeus tietoon: biopiratismi ja intellektuaalioikeudet 25 Bioetsintä 28 Bioetsinnän sosiaalinen vastuu: Costa Rican malli 29 Intellektuaalioikeudet ja TRIPS 29 Geenimuunnellut organismit 30 Mineraalit ja kaivostoiminta 32 Perun Yanacocha: kullan oikea hinta 33 Fossiiliset polttoaineet 35 Öljynporauksen ympäristövaikutukset Nigeriassa 36 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 5

6 Kemikaalit, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet 39 Teollisuuden saasteet 39 Torjunta-aineet 40 Bhopalin katastrofi ei ole päättynyt 41 Likainen tusina 43 Hyönteismyrkkyonnettomuuksia Bangladeshissa 44 Kansainvälisten rahoituslaitosten ympäristölle tuhoisat projektit 45 Padot 46 Pak Mun-pato Thaimaassa 48 Vapaakauppasopimukset 50 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) 50 Amerikkojen vapaakauppasopimus (FTAA) 51 Kansainväliset investoinnit 52 Kuka tarvitsee investointisopimusta? 52 Sitoumukset Etelälle katastrofi? 52 Suosituksia investointien hallinnoimiseksi 53 Joitain talouden globalisaation parissa toimivia järjestöjä Etelässä 54 Käytettyjä lyhenteitä: CBD = Biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity) CSD = YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development) CFC = Freonit eli kloorin, fluorin ja hiilen yhdisteet EIP, EIB = Euroopan investointipankki (European Investment Bank), FTAA = Amerikkojen vapaakauppasopimus (Free Trade Agreement of the Americas) GM(O) = Geenimuunneltu (organismi) IMF = Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund), Kioton pöytäkirja (protokolla) = ilmastonsuojelusopimus MAI = Monenkeskinen investointisopimus (Multilateral Agreement on Investment) NAFTA = Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (North American Free Trade Agreement) OECD = Talous- ja kehityskysymysten yhteistyöjärjestö (Organization for Economic Co-operation and Development), POP = Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä (persistent organic pollutants) TEN = Euroopan unionin iso, pan-eurooppalainen liikenneverkosto (Trans-European Network) TRIPS = Maailman kauppajärjestön sopimus intellektuaalioikeuksista (Agreement on Trade-Related Aspects on Intellectual Property Rights) UNDP = YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program), UNEP = YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environment Program), UNICE = Eurooppalaisten teollisuuden ja työnantajien keskusliitto (Union of Industrial and Employers Confederations of Europe) YK = Yhdistyneet kansakunnat (United Nations, UN), YVA = Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment, EIA) WIPO = World Intellectual Property Organization, WHO = Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) WTO = Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization) 6 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

7 Saatteeksi Tämä julkaisu on neljäs ja viimeinen osa sarjasta, jonka tarkoituksena on tuoda esille Etelän näkökulmia taloudelliseen globalisaatioon. Se ei siis ole suomalainen näkökulma asiaan, vaan tiivistelmä joistakin Etelän kansalaisjärjestöjen näkemyksistä. Vaikka globalisaatiosta ja kehitysmaiden asemasta globalisoituvassa maailmassa keskustellaan jatkuvasti enemmän, meillä ei ole juurikaan käsitystä siitä, mitä Etelässä todella asiasta ajatellaan. Tarkoitus ei ole luoda yhtenäistä ja kattavaa näkökulmaa kaikkiin asioihin, vaan antaa kuvaa siitä, mistä ja miten Etelässä asiasta puhutaan, minkälaisia seurauksia on havaittu ja ehkä myös minkälaisia eroavaisuuksia maanosien välillä tai sisälläkin ajattelussa on. Alun perin tarkoitus oli tehdä viisi julkaisua, joista kaksi viimeistä olisivat käsitelleet ympäristöä ja demokratiaa. Yhdistimme ne kuitenkin otsikon ympäristö ja yhtiövalta alle. Talouden globalisaatiossa maailmanlaajuisilla markkinoilla merkittävimpiä tekijöitä ovat yhä kasvavassa määrin ylikansalliset suuryritykset. Niiden toiminta vaikuttaa sekä demokratiaan että ympäristöön, joten yhdistäminen tuntui tarkemmin ajateltuna luonnolliselta. Uusliberalistinen talouspolitiikka lähtee siitä, että erikoistuminen ja kaupankäynnin kasvattaminen hyödyttävät kaikkia. Ideologia perustuu pohjimmiltaan ajatukseen siitä, että koska raaka-aineiden ja energian käyttö maailmanlaajuisesti on suurta, fyysisten hyödykkeiden kauppa lisääntyy. Vaikka palveluiden ja elektroniikkasektorin osuus kansainvälisestä tuotannosta on kasvanut, on selvää, etteivät Etelän valtiot juuri pysty hyötymään palvelujen paremmasta saatavuudesta tai elektronisen tiedon tai kommunikaation paremmasta saatavuudesta, mikäli perushyödykkeiden saatavuus ei samaan aikaan kasva (Acción Ecologica 2000). Euroopan unioni on jo pitkään ajanut ympäristöasioiden sisällyttämistä Maailman kauppajärjestön WTO:n toimivaltaan, mutta kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet ajatusta - monenlaisista syistä. Etelän maiden hallitukset pitävät monesti ympäristönsuojelua ja ympäristöstandardeja teollisuusmaiden protektionismina, jolla pyritään estämään niiden tuotteiden pääsy maailmanmarkkinoille. Kansalaisjärjestöt - sekä Etelässä että Pohjoisessa - taas katsovat, ettei ympäristöasioita tule käsitellä kauppajärjestössä, jossa ympäristönsuojelu on tähän asti nähty pääasiassa kaupan esteenä. Toisaalta köyhdytettyjen maiden kriittinen suhtautuminen ympäristönormistoihin saattaa johtua myös ekologisesta velasta ja teollisuusmaiden ja rikkaan eliitin väärinkäytöksistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon aikana mustaa väestöä siirrettiin pakkokeinoin mailtaan, joille perustettiin suojelualueita valkoisten lomakohteiksi. Ympäristönsuojelu tarkoittaa joillekin eteläafrikkalaisille edelleen valkoisen keskiluokan huolenaihetta, joka uhkaa yhteiskunnallista vakautta, talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä. (Hallowe 2002). Turismi on monessa maassa kasvava ala, mutta samalla on odotettavissa, että ympäristötuhot lisääntyvät. Monissa maissa, kuten Etelä-Afrikassa, turismi perustuu luontoon ja luonnonsuojelualueisiin. Näin ollen luonnonvarojen säilymisestä ollaan jossain määrin riippuvaisia, suojeluun voidaan saadaan rahoitusta eikä maata tarvitse käyttää TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 7

8 muihin tarkoituksiin. Suurilla turistimäärillä saattaa kuitenkin olla isojakin vaikutuksia matkakohteidensa ympäristön tilaan. (IISD & TIPS 1999) Etelän maiden kaupankäynti perustuu pääasiassa niiden luonnonvaroihin. Raskaasti velkaantuneiden maiden on hyödynnettävä luonnonvarojaan tai annettava toisten hyödyntää niitä yli niiden kestokyvyn, jotta ne kykenisivät selviytymään ulkomaanvelastaan ja niiden koroista. Ylikansallisille yhtiöille tilanne tarjoaakin helpon pääsyn kehitysmaiden rikkauksiin kuten öljyyn, puuhun, mineraaleihin ja lääkekasveihin. Viime vuosikymmenen aikana myös kauppa tiedosta, intellektuaalioikeuksista, on lisääntynyt: perimätietoa ja geenivarantoja patentoidaan suuryhtiöiden yksityiseen käyttöön. Ne, jotka tietoa ovat aiemmin käyttäneet - viljelijät, alkuperäiskansat jne. - joutuvat nyt maksamaan oikeudesta käyttää vuosituhansien aikana jalostamiaan siemeniä. Tässä julkaisussa tulevat jossain määrin esille myös ihmisoikeudet, koska Maan ystävät ajattelee asioita kokonaisuuksina, eikä ympäristöongelmien aiheuttamia ihmisoikeuskriisejä voi kieltää. Osa asioista on päällekkäisiä aikaisempien kolmen julkaisun kanssa, joten tekstissä on sarjan sisäisiä viitteitä. Toimitus A dirty beach leaves a bad taste in the mouth. Ashoka Beach, Mumbai / Anastasia Laitila 8 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

9 Talouden globalisaatio, ympäristö ja yhtiövalta Vapaakauppaa pidetään usein parhaana keinona suojella ympäristöä sillä perusteella, että se luo vaurautta, jota voidaan käyttää suojelutarkoituksiin. Kaupan kasvulla ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä tulojen kasvun kanssa (Acción Ecologica 2000). Vapaakauppa edistää kestämättömiä tuotanto- ja kulutusmuotoja sekä voimavarojen vähenemistä. Vallitseva kaupankäynnin malli on kiihdyttänyt ympäristön tuhoutumista ympäri maailmaa (Khor 1997). Maailmanpankin mukaan ne kehittyvät valtiot, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jotka ovat nopeasti liberalisoineet talouttaan vailla asianmukaista säädösverkostoa, eivät ole saaneet odotettuja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä (World Bank 1998). Talouden globalisaatio on siirtänyt painopistettä säätelystä yritysten itsesäätelyyn heikentäen valtioiden mahdollisuuksia suojella ympäristöä lain keinoin. Ylikansalliset yhtiöt ovat käyttäneet viherpesutaktiikkaa heikentääkseen ja viivyttääkseen sellaisten lakien ja standardien käyttöönottoa, jotka edellyttäisivät yhtiöiden olevan vastuussa toiminnastaan ja saasteistaan. Niiden mukaan itsesäätely olisi kustannustehokkain ja joustavin keino edistää ympäristöasioita teollisuudessa. Kemikaali- ja öljynjalostusteollisuus on ajanut yritysten itsesäätelyä voimakkaimmin, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Vuonna 1999 näiden alojen yritykset sekä Etelä-Afrikan hallitus aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena oli laatia vapaaehtoisia sopimuksia, joilla puututtaisiin maan kasvavaan teollisuussaasteiden ongelmaan. Kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen yritykset esittivät kahta hyvin heikkoa kehyssopimusta, joiden todellisena tavoitteena ei ollut päästöjen vähentäminen. Hallitus kieltäytyi hyväksymästä sopimuksia ja joutui luopumaan aikeestaan esittää ne Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2002 myönteisinä esimerkkeinä kumppanuussopimuksista. (Albertyn & Watkins 2002) Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet huolensa myös siitä, etteivät YK-järjestöt ole pitäneet yritystoiminnan säätelyä riittävän tärkeänä ja ovat sen sijaan tukeneet yritysten itsesäätelyä Business Council on Sustainable Developmentin kautta (Khor 1997). Business Council on Sustainable Development muodostettiin 1992 YK:n Rion ympäristökokouksen alla liike-elämän neuvonantajaelimeksi kokouksen puheenjohtajalle Maurice Strongille. Viherpesun rinnalle on noussut uusi termi, sinipesu, jolla viitataan yritysten pyrkimyksiin yhdistää imagonsa ja toimintansa YK:n edustamiin arvoihin ja siniseen logoon. Sinipesusta on syytetty varsinkin joitakin yrityksiä, jotka ovat osallistuneet YK:n pääsihteerin aloitteesta käynnistettyyn Global Compact -aloitteeseen. Global Compact kutsuu yrityksiä kumppanuushankkeeseen kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua. Sitouduttuaan hankkeeseen yritykset saavat käyttää YK:n logoa joissakin julkaisuissaan ja mainostaa olevansa yhteistyössä YK:n kanssa. (Laitila 2003) TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 9

10 Esimerkiksi kemianyritys Sasol on sitoutunut Global Compactiin, mutta rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia ja saastuttaa ympäristöä Etelä-Afrikassa. Apartheid-hallinnon entinen yhtiö, nykyään 50 suurimman ylikansallisen yrityksen joukkoon lukeutuva Sasol, päästää naapurustoonsa bentseeniä, vinyylikloridia ja metyylikloridia. Yhtiön raporteissa tunnustetaan sen tuottavan ilmansaasteista vuosittain yli tonnia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, tonnia vetysulfidia ja tonnia rikkidioksidia. Yhtiön polymeeritehtaalla oli kolme vakavaa kloorikaasuvuotoa pelkästään vuonna (Butler 2000) Yhtiöt ympäristötuhojen takana Globaalissa taloudessa valtiot ovat globaalien voimien armoilla. Ylikansalliset yritykset hallitsevat monen kehitysmaan taloutta. Maailman suurimmista talousyksiköistä 50 on ylikansallisia yhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön tulot ovat suurempia kuin sadan maailman köyhimmän maan, ja monen ylikansallisen yhtiön myynnit ovat suurempia kuin joidenkin kehitysmaiden kansantaloudet. Esimerkiksi General Motors on taloudellisesti merkittävämpi kuin Norja tai Thaimaa. Yhtiöiden fuusiot vain kasvattavat näitä eroja. World Business Council for Sustainable Development World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) perustettiin vuonna WBCSD on Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) ja Business Council on Sustainable Developmentin 1 (BCSD) fuusio, 170 kansainvälisen yrityksen liitto. Sillä on jäseniä yli 35 maasta ja 20 suurimmalta teollisuudenalalta, mm. Fiat Auto, Heineken, Philips Electronics, Unilever, Nestlé, British Petroleum, Shell International, AT&T, Cargill, General Motors, Rio Tinto, Monsanto, Proctor & Gamble, Xerox, Mitsubishi, Seiko, Sony, Aracruz Celulose ja China Petro-Chemical. Lisäksi verkostoon kuuluu 45 kansallista ja alueellista neuvostoa ja kumppanijärjestöä 40 maasta. WBCSD:n mukaan kestävään kehitykseen pyrkiminen on hyväksi liiketoiminnalle ja liiketoiminta edistää kestävää kehitystä. Sen tehtävänä on edistää liike-elämän toimimista katalysaattorina kohti kestävää kehitystä sekä edistää ekotehokkuuden, innovaatioiden ja yritysten yhteiskuntavastuun tärkeyttä. Tehtäväänsä se toteuttaa osallistumalla politiikantekoon edistääkseen sellaisten säädösten luomista, jotka lisäisivät liike-elämän vaikutusmahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Liiton mukaan kansallinen ja kansainvälinen kaupan ja ympäristöasioiden sääntely voi saada aikaan perusteettomia ja tahattomia kaupan esteitä, jotka heikentävät liike-elämän mahdollisuuksia käyttää voimavaroja kestävästi. Vaikka WBCSD ilmoittaa sitoutuneensa kestävään kehitykseen, sen jäsenten toiminta on ristiriidassa sen periaatteiden kanssa. Esimerkiksi kaivosyhtiö Rio Tinton, geenimuunneltuja sekä hybridikasveja kehittelevän agribisnesjätti Monsanton tai öljy-yhtiö Shellin toiminta ei suinkaan ole kestävän kehityksen mukaista. 1 Business Council on Sustainable Development muodostettiin 1992 YK:n Rio:n ympäristökokouksen alla liike-elämän neuvonantajaelimeksi kokouksen puheenjohtaja Maurice Strongille. 10 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

11 Kansainvälisen kaupan osapuolina ovat yhtiöt tai valtiot, jotka harvoin ottavat paikallisyhteisöjen tarpeita ja oikeuksia huomioon. Yhteisö, jolla ei ole valtaa eikä tietoa, ei kykene neuvottelemaan yrityksen kanssa sen vastuullisuudesta (Shristi 2002). Yksi kolmasosaa maailmankaupasta on yhtiöiden välistä ja toinen kolmasosa niiden sisäistä (UNDP 1999). Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ylikansalliset yhtiöt ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Suurin osa niiden tuotosta on peräisin kehitysmaiden luonnonvaroista ja edullisesta työvoimasta. Talouden globalisaatio, kaupan vapauttaminen sekä kaupallistuminen ovat helpottaneet ylikansallisten yhtiöiden leviämistä ja niiden tuhoisaa vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi biodiversiteetin vähentymiseen, metsien häviämiseen sekä mineraalien ja vesivarantojen häviämiseen. Koska yritystoiminnalle ei ole olemassa kansainvälisiä sääntöjä, yritysten valta ja auktoriteetti on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämä on vastaavasti johtanut ympäristötuhojen lisääntymiseen ja maantieteelliseen laajentumiseen. (Khor 1997) Kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat edesauttavat samoja prosesseja ja ovat kiihdyttäneet ympäristölle vahingollisia tuotanto- ja kulutusmalleja. Nii- WBCSD:llä on läheiset välit YK:n ympäristöohjelma UNEPiin, kehitysohjelma UNDP: hen sekä Kestävän kehityksen toimikuntaan (CSD) sekä joihinkin institutionalisoituneihin ympäristöjärjestöihin kuten Maailman luonnonsäätiö WWF:iin sekä International Institute for Environment and Developmentiin (IIED). Vuonna 1997 kansalaisjärjestö Corpwatch antoi WBCSD:lle viherpesupalkinnon, koska tämä oli pettänyt sitoumuksensa. Kansalaisjärjestöjen mukaan WBCSD on ollut merkittävin yksityinen voima yleisen tulli- ja kauppasopimuksen GATT:in, Maailman kauppajärjestön WTO:n, Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA: n sekä OECD:n monenkeskisen investointisopimusneuvottelujen takana. Kaikki nämä sopimukset ovat pyrkineet lisäämään ylikansallisten yhtiöiden oikeuksia ja vähentämään kaupan ja investointien rajoituksia. WBCSD:n filosofian mukaan tämä johtaa kohti kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Lähteet: CorpWatch: CAMPAIGNS: Greenwash Awards, , campaigns/pcd.jsp?articleid=4071 Friends of the Earth International, The Citizens Guide to Trade, Environment and Sustainability. World Business Council for Sustainable Developmentin kotisivut, ( ) Najam, Adil, World Business Council for Sustainable Development: The Greening of Business or a Greenwash? The Green Yearbook. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 11

12 den kautta sekä taloudellisten voimavarojen puutteesta johtuen Etelän mailla ei ole ollut taloudellista tilaa panna toimeen tai kehittää ympäristön kannalta kestäviä tuotantomuotoja. Rakennesopeutuksen aikaansaama köyhyys on johtanut tilanteeseen, jossa maattomien viljelijöiden on hyödynnettävä metsiä, maata ja vesistöjä kestämättömillä tavoilla. (Khor 1997). Teknologia Teollisuuden lupailemaa teknologian siirtoa kehitysmaihin ei ole edelleenkään tapahtunut eikä haitallisia tuotantotapoja ole merkittävästi muutettu. Uusia mutkia matkaan on tuonut intellektuaalioikeuksien tiukentunut suoja. Etelään viedään edelleen haitallista teknologiaa ja uusia teknologioita levitetään ennen kuin ne on asianmukaisesti tutkittu ja niille on olemassa säädöksiä (mm. bioteknologia). Kilpailukyvyn ylläpitäminen on tarkoittanut saasteiden ja energiankäytön kontrolloinnin hidasta edistymistä. Isot, ympäristölle vahingolliset infrastruktuuriprojektit (mm. padot) ovat lisääntyneet. Tiedonsiirron nopeutuminen ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys ovat edistäneet kulutuskulttuuria myös Etelän eliitin keskuudessa. On vaarana, että nämä muualta tuodut ja tehokkaasti mainostetut tuotteet korvaavat ja syrjäyttävät sosiaalisesti soveliaampia ja ympäristöystävällisempiä paikallisia tuotteita. (Khor 1997) Kaikilla taloudenaloilla on omat ympäristövaikutuksensa. Petrokemianteollisuus tuottaa huomattavia määriä myrkyllisiä jätteitä ja käyttää runsaasti energiaa. Maa- ja metsätalouden ympäristöhuolet eivät koske pelkästään maankäyttöä ja voimavarojen ehtymistä maan ja veden osalta, mutta myös maa- ja metsätaloustuotteiden sekä mineraalien prosessointiin liittyviä sekundaarisia toimenpiteitä. Paperin ja sellun tuotannossa esimerkiksi käytetään useita kemikaaleja, jotka päästetään jokiin ja virtoihin. (IISD/TIPS 1999) Taloudellisten tukiaisten ympäristövaikutukset Ympäristön tuhoutumista edesauttavat myös erilaiset taloutta edistämään asetetut toimenpiteet kuten tukiaiset. Ne määritellään ympäristön kannalta joko hyödyllisiksi tai haitallisiksi. Taloudelliset tukiaiset kilpailevat ympäristönäkökulmien kanssa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä energiantuotannossa. Lisäksi on myös epäsuoria tukiaisia, kuten vientitukia. Niiden poistamista erityisesti maataloudesta ovat vaatineet monet Etelän valtiot ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa, sillä ne vääristävät kauppaa ja uhkaavat paikallista taloutta ja ruokaturvaa. Tukiaisten poistamiseen on myös toisenlaisia näkökulmia: ne saattavat lisätä viejämaiden taloudellista toimintaa, joka rasittaa maan luonnonvaroja enemmän ja johtaa saastumisen ja luonnonvarojen käytön lisääntymiseen, mikäli tuotantomenetelmät eivät muutu. Tukiaisten poistaminen aiheuttaa myös muutoksia eri sektorien koossa ja saastuttavuudessa, sillä tukiaiset ovat vääristäneet kilpailua ja suhteellista etua (Malunga 1999). Toisaalta suhteellisen edun ideologia ei sellaisenaan toteudu missään päin maailmaa. Kansainväliset kokemukset tukiaisista vaihtelevat. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Tunisiassa karjanrehun tukiaiset ovat edistäneet karjatalouden kestämätöntä kasvua, 12 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

13 sillä ulkomailta tuotu, taloudellisesti tuettu rehu on poistanut paikallisen kantokyvyn rasitteen. Guineassa taas vesitalouden tukiaiset näyttäisivät tuottaneet myönteisiä tuloksia (Malunga 1999). Tukiaisten ja muiden liberalisoinnin muotojen poistaminen ei yksinään ole riittävää. Lisäksi tarvitaan mm. ympäristösäädöksiä. Mikäli saastuttajille myönnetään tukiaisia, ympäristösäädösten saavutukset saattavat mitätöityä. Lisäksi se loukkaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Kaupan ja ympäristön suhdetta ei voi tarkastella pelkästään yksittäisen maan kohdalta. On otettava huomioon kunkin sektorin suhteellinen ympäristövaikutus verrattuna kansainväliseen keskitasoon, hyödykkeen kulutuksen ympäristövaikutukset sekä yksittäisen maan tuotannon globaalit ympäristövaikutukset. (IISD & TIPS 1999). Vallitseva ajatus siitä, että ympäristönäkökulma on vain sisällytettävä kauppasopimuksiin ja muuten voidaan jatkaa entiseen tapaan on hylättävä. (Acción Ecologica 2000). Ylikansalliset yhtiöt merkittävä syy ympäristötuhoihin» 122 yrityksen toiminta aiheuttaa 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Yksinään viiden öljy-yhtiön - Exxon Mobil, BP Amoco, Shell, Chevron ja Texaco - tuottama öljy aiheuttaa noin 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä.» Ne hallitsevat kaivostoiminnassa keskeisten teollisuudenalojen toimintaa.» Kolme yhtiötä -Monsanto, Aventis, DuPont ja Syngenta - hallitsee 2/3 globaaleista hyönteismyrkkymarkkinoista, lähes neljäsosaa kaupallisista siemenmarkkinoista ja käytännössä koko geenimuunneltujen siementen markkinoita.» Ne valmistavat suurimman osan maailman kloorista, joka on perusaine eräille kaikkein myrkyllisimmistä kemikaaleista, kuten PCG, DDT tai dioksiinit.» Ne edistävät ympäristön kannalta kestämättömiä tuotantojärjestelmiä ja välittävät vaarallisia materiaaleja ja tuotteita kolmanteen maailmaan.» Ne hallitsevat luonnonvarojen ja sellaisten hyödykkeiden kauppaa, jotka aiheuttavat luonnonvarojen, kuten vesien ja metsien, häviämistä.» Ne edistävät kestämätöntä kulutusta mainonnan ja tuotantonsa kautta. Lähteet: CorpWatch, tammikuu Climate Justice Initiative. campaigns/pcc.jsp?topicid=100 Khor, Martin, TNCs and globalisation: Prime sources of worsening ecological crisis. Third World Resurgence No 81/82, May/June 1997 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 13

14 Pienkalastajia Intian Tamil Nadussa / Anastasia Laitila, TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

15 Köyhyyden ympäristövaikutukset Köyhyyden vaikutuksesta ympäristöön puhutaan usein, mutta vähemmän huomiota kiinnitetään ympäristön rappeutumisen köyhdyttäviin vaikutuksiin, kuten voimavarojen käyttömahdollisuuksien menettämiseen ja sitä kautta elinkeinojen ja työpaikkojen katoamiseen sekä terveyden ja tuottavuuden heikentymiseen. Kaupan kasvu perustuu sellaisten hyödykkeiden tuotannon ja kulutuksen kasvuun, joita enemmistö Etelän väestöstä ei käytä. Tuotannon kasvun perusteella voidaan olettaa energian kulutuksen edelleen kasvavan. Tätä oletusta vastaan voidaan kuitenkin esittää lukuja energian käytön tehostumisesta sekä puhtaamman energian käytöstä. Joskus tehostamisen hyödyt kuitenkin hukkuvat tuotannon ja kulutuksen kasvuun. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energiamuodoilla ei myöskään ratkaise esimerkiksi sosiaalisia ongelmia ja niiden vaikutuksia kulttuuriin ja luonnon monimuotoisuuteen. Miten sosiaalinen hyvinvointi muuttuu, jos katkarapu- tai leikkokukkaviljelmillä siirrytään käyttämään aurinkoenergiaa dieselin sijaan? (Acción Ecologica 2000) Köyhdytettyjen maiden välttämätön tarve velkojen takaisinmaksuun on siirtänyt painopistettä viennin laajentamiseen luonnonvaroihin ja hyödykkeisiin kuten puuhun, kaakaoon, kahviin, kalaan, banaaneihin ja mineraalit (Khor 1997). Kahvi on mm. Etiopian tärkein vientituote. Sitä viljelee yli kotitaloutta. Raakakahvin hinta on nyt alimmillaan 30 vuoteen. Tämän seurauksena kuivuudesta ja sodasta kärsineessä Etiopiassa on nyt miljoonia nälänhädän uhkaamia kahvinviljelijöitä. Guatemalalaiset kahvinviljelijät ovat konkurssikypsiä. He ovat alkaneet myydä huonolaatuista kahvia teollisuuden polttoaineeksi siinä toivossa, että siitä saisi korkeamman hinnan. Kaikki kahvi kasvatetaan kehitysmaissa, mutta 80 % siitä kulutetaan teollisuusmaissa. (Raji 2004). Lähteet Acción Ecologica, Trade, climate change and the ecological debt. Albertyn, Chris & Watkins, Gillian, Partners in pollution: Voluntary agreements and corporate greenwash. groundwork, Etelä-Afrikka. International Institute for Sustainable Development (IISD) & Trade and Industry Policy Secretariat (TIPS), Trade and Environment: South African Case- Studies. Johannesburg. Khor, Martin, TNCs and globalisation: Prime sources of worsening ecological crisis. Third World Resurgence No 81/82, May/June Laitila, Anastasia, Sisällä ja ulkona: Kansalaisjärjestöt kriittisenä vastavoimana. Artikkeli Suomen YK-liiton julkaisusarja No44, Me olemme päättäneet. Vuosituhatjulistuksen rauhan ja kehityksen tavoitteet. Toim. Sinikka Koski. Vaasa. Malunga, Vincent G, The Impact of export subsidies on the environment. Alustus, Regional Trade and Environmental Seminar for Governments and Civil Society. Harare, Zimbabwe, Pschorn-Strauss, Elfrieda & Wynberg, Rachel, The seeds of neo-colonialism: Genetic engineering in food and farming. groundwork & Biowatch South Africa, Etelä-Afrikka. Raji (2004): Bitter Coffee. Crisis of the Indian and Global Coffee Industry. Vimukhti Prakashana Bangalore. Shristi (2002): Surviving Bhopal 2002, Toxic Present - Toxic Future. A Report on Human and Environmental Chemical Contamination around the Bhopal disaster site. New Delhi. UNDP (1992): Human Development Report New York. UNDP (1999): Human Development Report New York. World Bank, Institutions Matter. Beyond the Washington Consensus. World Bank Latin American and Caribbean Studies, Washington. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 15

16 Mitä on ekologinen velka? Ekologinen velka on Pohjoisen teollistuneiden maiden velka kolmannen maailman maille näiden voimavarojen riistosta, ympäristötuhoista ja ympäristöllisen tilan käytöstä teollisuusmaiden jätteiden kaatopaikkana (mm. kasvihuonekaasupäästöt). (Acción Ecologica, Ekologisella velalla tarkoitetaan niitä taloudellisia ja ekologisia tappioita, joita teollisuusmaat ovat aiheuttaneet kolmannelle maailmalle riistämällä vuosisatoja niiden luonnonvaroja. Öljyn hyödyntäminen esimerkiksi on paitsi johtanut merkittävään varojensiirtoon Etelästä Pohjoiseen, myös aiheuttanut alkuperämaissa huomattavia ihmisoikeusloukkauksia, maaperän ja vesistöjen saastumista, metsätuhoja sekä kiihdyttänyt ilmastonmuutosta edistämällä fossiilisten polttoaineiden kulutusta erityisesti Pohjoisessa. Useat öljy-yhtiöt taas ovat maailman suurimpien talousmahtien joukossa ja niiden vuosittainen liikevaihto on suurempi kuin monien valtioiden bruttokansantuote. Ylikansalliset yhtiöt eivät ole poliittisessa vastuussa toimintansa seurauksista. Niitä vastaan nostetut syytteet ympäristön tuhoutumisesta yleensä hylätään. (FoEI 2002). Pohjoisen teollistuneet maat ovat käyttäneet myös Etelän ilmakehää ja meriä laittomina kaatopaikkoina. Globalisaatio on vielä vahvistanut tätä kestämätöntä kulutusmallia, joka uhkaa kansakuntien itsemääräämisoikeutta. Vaikka ekologinen velka on peräisin siirtomaa-ajoilta, se kasvaa edelleen. Ilmastonmuutos ilmentää selvimmin kaupan kasvun sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, jotka itse asiassa heikentävät kehitysmaissa asuvien tuhansien miljoonien ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin. (Acción Ecologica 2000). Ekologisen velan näkökulmasta Etelä on velkoja ja Pohjoinen on velallinen. Tarkemmin ottaen velkojia ovat kolmannen maailman paikallisyhteisöt sekä köyhdytetyt valtiot. Velallisia ovat puolestaan rikkaat teollisuusmaat ja kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, WTO, kaupalliset kansainväliset pankit, vientiluottolaitokset ja kaikki, jotka kuluttavat kerskaillen ja yli tarpeidensa. (Alier 1998). Raaka-aineita, fossiilisia polttoaineita sekä muita hyödykkeitä tuodaan runsain määrin ja pilkkahintaan Etelästä Pohjoiseen ottamatta huomioon ympäristölle, ihmisten terveydelle ja elinkeinoille aiheutuvaa tuhoa. Lisäksi kemikaaleja ja myrkkyjä valmistetaan monesti Etelässä tai niiden maaperään päästetään myrkyllisiä jätteitä. Yritysten välinpitämättömyys turvallisuudesta ja päästöjen ja jätteiden valvomisesta ja asianmukaisesta hävittämisestä on aiheuttanut ympäristö- ja terveysongelmia. Bhopalin kemikaalionnettomuus Intiassa on tästä järkyttävä esimerkki (laatikko sivulla 24). YK:n laskelmien mukaan 20 % maailman väestöstä kuluttaa 80 % maapallon luonnonvaroista - ja tämä 20 % asuu Pohjoisella pallonpuoliskolla (UNDP 1992). Maapallon elämänmuodot ovat toisistaan riippuvaisia eikä yksi maapallo voi kestää nykyistä kulutuksen ja riiston tasoa, joka vallitsee erityisesti teollisuusmaissa. (Agarwal & Narain 1998). On 16 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

17 epätodennäköistä, että tämä 20 % vapaaehtoisesti luopuisi etuoikeuksistaan. (Acción Ecologica 2000). Pohjoisen pallonpuoliskon asukkaat siis kuluttavat yli maapallon kestokyvyn ja Etelän köyhät valtiot ylläpitävät tätä. Kestämätöntä tuotanto- ja kulutusmallia tukevat myös kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat, erilaiset kaivostoimintaan ja fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen myönnetyt luotot sekä vapaakauppasopimukset. Kuitenkaan teollisuusmaiden kulutukseen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin köyhien maiden hitaasti kasvavaan voimavarojen käyttöön - tuhoutuuko maailma, jos jokainen kiinalainen omistaa jonakin päivänä jääkaapin? (Agarwal & Narain 1998). Kansalaisjärjestöt nostivat ekologisen velan käsitteen esille Rion kestävän kehityksen huippukokouksessa Erityisesti Etelä-Amerikassa käsite on ollut voimakkaasti esillä, ja siellä on syntynyt erilaisia verkostoja vaatimaan velan takaisinmaksua. Ekologinen velka voidaan jakaa alaluokkiin: historiallinen, perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen, luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi ja ilma), hiilivelka, myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto. (FoEI 2002). Historiallinen velka Ekologinen velka on se historiallinen velka, jonka teollisuusmaat ovat kasvattaneet siirtomaa-aikana. Kolonialismin aikakaudella eurooppalaiset valtiot hankkivat siirtomaistaan kultaa, hopeaa, jalokiviä, jalopuuta sekä hyödynsivät sumeilematta maiden muita biologisia voimavaroja. Tämä tapahtui paikallisen ympäristön ja väestön kustannuksella: heitä orjuutettiin ja tapettiin. Espanjalaisten conquistadorien saapuessa Etelä-Amerikkaan maanosan väkiluku oli noin 70 miljoonaa. Puolitoista vuosisataa myöhemmin se oli vähentynyt 3,5 miljoonaan. Etelä-Amerikan ympäristön tuhoutumisella on pitkä historia, ja syynä ovat mm. elohopeamyrkytykset hopean louhinnasta Boliviassa sekä kullan vienti Brasiliasta, kumintuotanto Amazonilla, kiniinipuiden hakkaaminen Andeilla, kuparisulaton aiheuttamat veden ja ilmansaasteet Perussa ja Chilessä. (FoEI 2002). Perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen Ekologiseen velkaan sisältyy myös perimätiedon kaupallinen hyödyntäminen. Pääasiassa tämä tarkoittaa laittomasti ja epäoikeudenmukaisesti hyödynnettyä siementen ja lääkekasvien jalostamiseen/parantamiseen liittyvää tietoa, jota nykyään käytetään modernissa lääketieteessä ja teollisessa maataloudessa. Teollisuusmaat ovat rikastuneet hyödyntämällä muiden biodiversiteettiä ja niihin liittyvää tietoa. Paikallisyhteisöjen ja erityisesti shamaanien sekä perinteisten parantajien tietoutta kasveista on saatu käyttöön vapaasti, mutta patentoitu yritysten yksityiseen käyttöön. Tätä kutsutaan biopiratismiksi. (FoEI 2002). TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 17

18 Bioteknologian kehittyessä ylikansalliset yritykset ovat löytäneet yhä uusia keinoja hyötyä Etelän biodiversiteetistä, sillä huolimatta esimerkiksi Biodiversiteettisopimuksesta (Convention on Biodiversity, CBD 1992), niillä on lähes esteetön pääsy näihin luonnonvaroihin. Bioteknologian tuloksena syntyneet uudet lajikkeet ovat korvaamassa perinteisiä lajikkeita, mikä nopeuttaa geneettistä eroosiota sekä uhkaa ruokaturvaa. Vapaakauppasopimukset, joissa käsitellään intellektuaalioikeuksia, sallivat teollisuusmaiden patenttilainsäädännön soveltamisen koko maailman geneettisiin voimavaroihin. (FoEI 2002). (Ks. myös Talouden globalisaatio ja Etelä, 31). Luonnonvarojen ja palvelujen käyttö (öljy, vesi, ilma) Jotta raskaasti velkaantuneet Etelän valtiot pystyisivät täyttämään perustarpeensa, niiden vallitsevan talousjärjestelmän puitteissa kasvatettava tulojaan, lähinnä tuottamalla hyödykkeitä vientiin. Nykyinen kehitysmalli perustuu primaarimateriaalin ja fossiilisten polttoaineiden sekä maataloustuotteiden vientiin (mm. puu, kukat, katkaravut). Monokulttuuriviljelmät käyttävät parhaita maa- ja vesivarantoja sekä runsaasti energiaa. Monesti niillä viljellään siirtogeenisiä tai teknologisesti paranneltuja siemeniä sekä käytetään kemikaaleja, jotka saastuttavat maata, vettä ja ilmaa sekä vaikuttavat työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen terveyteen. Vettä ei kulu pelkästään maatalouteen. Vuonna 2001 intialainen viljelijä Shahul Hameed sai Plachimadan alueella Keralassa vielä 50 säkkiä riisiä ja 1500 kookospähkinää. Sitten Coca-Cola perusti lähistölle pullotustehtaan. Viimeisin sato tuotti vain viisi säkkiä riisiä ja 200 kookospähkinää. Hänen kastelukaivonsa on kuivunut, koska Coca-Colan tehdas käyttää päivittäin 1,5 miljoonaa litraa vettä. Tehdas myi myrkyllisiä jätteitä alueen viljelijöille lannoitteena. Vasta BBC:n raportista paljastui, että lannoitteet sisälsivät mm. lyijyä, kadmiumia ja muita raskasmetalleja. Tehtaan läheltä otettujen vesinäytteiden lyijypitoisuudeksi todettiin 65 mg/litra. WHO:n ilmoittama vaarallisen pitoisuuden raja on 10 mg/litra. Analyysi osoitti, ettei aineella ollut mitään lannoittavia ominaisuuksia. (Ranjith 2004). Monissa maissa pienet viljelmät on korvattu isoilla, vientituotantoon painottuneilla yksiköillä, jotka vievät tilaa paikalliselta ravinnontuotannolta. Paperiteollisuutta varten istutetut metsäplantaasit (erityisesti eukalyptus ja mänty) ovat korvanneet laajoja alueita luonnonmetsää sekä muita luonnollisia ekosysteemejä erityisesti Etelä-Amerikassa ja osassa Aasiaa. Joidenkin laskelmien mukaan teolliset plantaasit ovat vallanneet lähes 100 miljoonaa hehtaaria maata. (FoEI 2002). Hiilivelka Teollisuusmaat eivät ole toiminnassaan huomioineet muiden yhtäläistä oikeutta puhtaaseen ilmaan sekä nk. hiilinieluihin kuten metsiin. Ne ovat kuitenkin pitkälti vastuussa ilmastonmuutoksesta johtuen niiden teollisuuden tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Teollisuusmaiden päästöt henkeä kohti (per capita) ovat huomattavasti suuremmat kuin muissa maissa. Rikkaat maat tuovat fossiilisia polttoaineita köyhdytetyistä maista suurin inhimillisin kustan- 18 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

19 Hiilenkäytön haittavaikutuksia Etelä-Afrikassa Hiilen louhinta» Työntekijöiden terveysongelmat, mm. hengityselinsairaudet» Ilmansaasteet - pöly, metaani, pienhiukkaset» Veden saastuminen - pohjavesien saastuminen, valumat» Maan vajoamisen aiheuttama tuotannollisen maan häviäminen kaivoksen yläpuolelta» Maan saastuminen, näköesteet ja maiseman tuhoutuminen Hiilen kuljetus ja prosessointi» Vahingot kuljetusten aikana» Ilmansaasteet ja näköesteet, pien- ja aerosolihiukkasia, pääasiassa sulfaatteja kokoluokassa µm» Valumat ja kiinteä jäte, mm. vesistöjen saastuminen hiiltä käyttävien tehtaiden takia Energiantuotanto» Vedenkulutus» Ilmansaasteista aiheutuvat terveyshaitat, rikkidioksidin aiheuttama happamoituminen ja näkyvyysvaikutukset» Vaikutukset veden laatuun» Kasvihuonekaasupäästöt (hiili- ja typpidioksidi)» Isojen voimalaitosten esteettiset vaikutukset» Valumat ja kiinteä jäte Hiilestä aiheutuvat jätteet» Hiilen itsesytytys, jolloin syntyy metaania» Hiilipöly» Hiukkaspäästöt» Veden saastuminen hiilen liukenemisesta Lähde: International Institute for Sustainable Development (IISD) & Trade and Industry Policy Secretariat (TIPS), Trade and Environment: South African Case-Studies. Johannesburg. TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA 19

20 nuksin ja polttavat ne tuottaen mittavasti hiilidioksidia. (FoEI 2002) Suuret hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, jolla on raskaat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset mm. äärimmäisten sääilmiöiden muodossa. Venezuela joutui valtavan tulvan kohteeksi. Vahinkojen arvoksi arvioitiin noin $10,000 miljoonaa, joka vastaa suurinta osaa Venezuelan ulkomaanvelasta (Acción Ecologica 2000). Useimpien kehitysmaiden talous on riippuvainen luonnonvarojen viennistä, Etelä-Afrikan tapauksessa erityisesti mineraaleista ja hiilestä. Hiili on vientituote, mutta tuottaa lisäksi edullista energiaa teollisuuden tarpeisiin. Yli 90 % maan energiasta tuotetaan hiilellä, ja Sasol-yhtiön öljyä hiilestä -projektilla tuotetaan iso osa Etelä-Afrikan nestemäisestä polttoaineesta. (IISD & TIPS 1999) Ilmastokeskustelussa todetaan usein, että kaikki teollisuusmaiden yritykset ilmastonmuutoksen hidastamisessa saattavat kariutua siihen, että hiilenpoltto kehitysmaissa lisääntyy. Näkökulmaa on pidetty Etelässä hyvin epäreiluna, sillä Pohjoisen valtiot vaativat kehitysmaita tekemään asioita, joihin ne itse eivät ole valmiita. (Agarwal & Narain 1998). (Ks. myös Talouden globalisaatio ja ilmasto 2003). Myrkyllisten jätteiden ja kemikaalien sekä ydinaseiden tuotanto Ekologiseen velkaan sisältyvät myös myrkyllisten jätteiden, kemiallisten aseiden sekä ydinjätteiden ja ydinkokeiden aiheuttamat tuhot. Riski seurauksista on sysätty paikallisyhteisölle, jonka maille jätteitä on haudattu. Myrkyllisiin ja vaarallisiin aineisiin liittyvä kaupankäynti ei ole vieläkään päättynyt. Teollisuuden saasteet johtavat ilmakehän ohentumiseen, erityisesti CFC-yhdisteiden vuoksi. (FoEI 2002). Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhde Ulkomaanvelan ja ekologisen velan suhteessa on kaksi tasoa. Toinen on vaatimus velan tunnustamisesta: vientituotteiden alhainen hinta, joka ei sisällä niiden paikallisia ja maailmanlaajuisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, sekä ilmaiset ympäristöpalvelut. Esimerkiksi Meksikon Yhdysvaltoihin viemän öljyn hinta on aliarvioitu, sillä se ei sisällä tuotantoalueiden saastumista Tobascon ja Campechen sademetsissä ja ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia eikä ota huomioon tulevaa kysyntää Meksikossa. Sama pätee intellektuaalioikeuksiin, tietoon luonnonvaroista tai maatalouden voimavaroista (peruna ja maissi, lääkekasvit), joita on hyödynnetty täysin ilmaiseksi tai hyvin pienin kustannuksin. (Alier 1998) Toinen taso on aiheutuneet ympäristötuhot sekä kysymys siitä, missä määrin velvollisuus suoriutua ulkomaanvelasta ja sen koroista johtaa ympäristön tuhoutumiseen ja kasvattaa ekologista velkaa. Jotta Etelän valtiot pystyisivät maksamaan ulkomaanvelkansa, niitä painostetaan lisäämään vientiään ja tuottamaan ylijäämää. Ylijäämä saattaa olla osa todellista tuotannon kasvua, mutta aiheutuu myös velallisen maan kansalaisten köyhtymisestä ja sen luonnon hyväksikäytöstä. (Alier 1998). Etelä-Amerikan vienti kasvoi noin 245 %. Samoihin aikoihin, vuosina , maanosa sai tuottoa 20 TALOUDEN GLOBALISAATIO, YMPÄRISTÖ JA YHTIÖVALTA

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kaakaonviljelijä Olivia Morales

Kaakaonviljelijä Olivia Morales Kaakaonviljelijä Olivia Morales Olivia ja hänen miehensä Caitano ovat kaakaonviljelijöitä Dominikaanisesta tasavallasta. Dominikaanisessa tasavallassa bruttokansantuote asukasta kohden on noin 6000 euroa

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Metsätehon iltapäiväseminaari Helsinki 27.3.2014 Pekka T Rajala Kehitysjohtaja Stora Enso Metsä Canberra 1967 Istutusmetsillä tulee olemaan monissa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Ilmastorahoitus ja Finnfund Tarjolla eri muodoissa: Lainaa, välirahoitusta, osakepääomaa Hyvinkin

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot