14 RUOKATURVA PARANEE POHJOIS-UGANDASSA 8 KÄSITÖILLÄ EROON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14 RUOKATURVA PARANEE POHJOIS-UGANDASSA 8 KÄSITÖILLÄ EROON"

Transkriptio

1 Kevät 2015 TEEMA: JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ 6 19 PYSYVIÄ MUUTOKSIA UGANDASSA, NICARAGUASSA JA SOMALIMAASSA PALKITTU ELOKUVA Hyvästi Afrikka RUOKATURVA PARANEE POHJOIS-UGANDASSA 8 KÄSITÖILLÄ EROON KÖYHYYDESTÄ NICARAGUASSA 10 DIASPORA KEHITTÄÄ SOMALIMAATA 12 GALLUP: MITEN PARANTAISIMME MAAILMAA?

2 PYSYVÄ MUUTOS NÄKYY JA TUNTUU Lintulahdenkatu 10, Helsinki puhelin: Parasta on päästä suoraan kosketukseen käsitöiden ostajien kanssa. Juan Carlos Moreno Koskettava. Vaikuttava. Yllättävän hauska. Näillä sanoilla on suitsutettu elokuvateattereissa tänä vuonna pyörivää kotimaista dokumenttielokuvaa Hyvästi Afrikka tarina ystävyydestä. Iiris Härmän ohjaama, Solidaarisuuden kehitys yhteistyöstä ammentava ja DocPoint-elokuvafestivaalilla tammikuussa palkittu dokumentti tuli levitykseen ajankohtana, joka ei voisi olla otollisempi kehitysyhteistyön tekijän ja puolestapuhujan näkökulmasta. Lämminhenkinen elokuva osoittaa kehitysyhteistyön voiman ja merkityksen. Se on vastapainoa työmme entistä ärhäkämpien epäilijöiden ja mollaajien sanailuille. Kritiikkiä on viime aikoina satanut etenkin valtiotason ja päättäjien niskaan, mutta samalla on tuomittu tarkoitushakuisesti kaikki kehitysyhteistyö. Iiris Härmän elokuvaa katsoessani myös minä nieleskelin kyyneleitä. Härmä vangitsee valkokankaalle monta tarinaa, mutta kiitolli sinta on nähdä uskomuksistaan vapautuvan ugandalaisen perheen äidin huikea muutos ja voimaantuminen. Juuri se on avain kehitykseen. Kun koulutuksessa oikeutensa oivaltanut ja itseään arvostava aiemmin vaiennettu nainen alkaa puhua ja toimia täysivaltaisena perheensä ja yhteisönsä jäsenenä, kehitys tulee mahdolliseksi. Syntyy pysyviä muutoksia. Naisten voimaantuminen kasvattaa myös köyhien maiden paikallistaloutta, kun perheet ja heidän yrityksensä toimivat sen ansiosta entistä paremmin. Pysyvä muutos alkaa sinusta. Osallistu lehden mukana tulevaan keräykseemme, jotta voisimme kouluttaa yhä useammasta nicaragua laisesta naisesta ja äidistä omillaan pärjäävän käsityöläisen. Nicaraguassa Lillian Mejian, 26, kaltaiset nuoret naiset tarvitsevat meitä. Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus Solidaarisuus on kokenut suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille lehden tilanneille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon tai lähettämällä viestin osoitteeseen: Solidaarisuuden pankkitilit IBAN SWIFT/BIC OP FI OKOYFIHH NORDEA FI NDEAFIHH DANSKE BANK FI DABAFIHH Kirjoittajat tässä lehdessä Erna Alitalo, Sophia Apiyo, Inkeri Auramaa, Mari Heikkinen, Anna-Sofia Joro, Jenna Kettunen, Tiia Koramo, Airi Kähärä, Milla Mäkinen, Hannika Nihervä, Lydia Nalukwago, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Emilia Rodriguez ja Samuli Tarvainen. Solidaarisuus-lehti ISSN Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Inka Kosonen Kansikuva: EsteliLive Sisällysluettelon kuvat: EsteliLive, Airi Kähärä ja Emilia Rodriguez Painopaikka: Printpalvelut Ari Harju Oy Seuraava numero ilmestyy syksyllä JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ Tulosten arviointia s. 6 Pysyviä paikallisia muutoksia s. 7 NICARAGUA Käsityöläisille uusia markkinoita s. 8 9 Palasin Somalimaahan tukemaan sen naisliikettä. Amina Milkov SOMALIMAA Palaajat Somalimaan kehittäjinä s Muutostarinat s. 16 UGANDA Järjestöt kehityksen moottoreina s GALLUP: Miten parannamme maailmaa? s SUOMI Uutiset s. 4 5 Maapallo on yhteinen kotimme ja sen asukkaat lähimmäisiämme. Vappu Heinola Elokuva naisten voimaantumisesta s Kolumni: Kumppanit kertovat s. 17 Tukijat tutuiksi s. 20

3 UUTISIA UUTISIA Tee ja jaa solidaarisuustekoja! Tervetuloa osallistumaan Solidaarisuusteot-kampanjaamme Maailma kylässä -festivaalille Keräämme ständillämme solidaarisuustekoja, joita ihmiset tekevät tukeakseen ja ilahduttaakseen muita. Solidaarisuus täyttää tänä vuonna 45 vuotta, minkä kunniaksi arvomme Nicaraguan matkan vuonna 2015 solidaarisuustekonsa jakaneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken. Onnekas voittaja pääsee tutustumaan Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön ruohonjuuritasolla matkatoimisto Jaakkola Toursin matkalla loppuvuodesta Anna Aution valokuvanäyttelyssä Solidaarisuusteot: Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista voi puolestaan tutustua ugandalaisten pienviljelijöiden solidaarisuustekoihin Lasipalatsin aukiolla, Helsingissä. Lue koskettavia solidaarisuustekoja Suomesta ja maailmalta ja jaa tekosi osoitteessa sekä sosiaalisessa mediassa #solidaarisuusteot #insatserförsolidaritet. Solidaarisuus kiittää! Toimittaja Bettina Sågbomia Tieto vähentää tuskaa -kampanjaan osallistumisesta. Kaikkia Solidaarisuuden vapaaehtoisia tärkeästä työstä. Sisustusliike ja second-hand-myymälää Olo-huonetta. Aarne Laurilaa syntymäpäivälahjoituksestaan. Hanna Hylkilää ja Tuomo Saarista Nenäpäiväkampanjan toteuttamisesta Kymenlaaksossa ja Joensuussa. Anna-Sofia Joro Vaaliehdokkaat maailmantalouden tekijöiksi Solidaarisuus on mukana Maailmantalouden tekijät -eduskuntavaalikampan jassa, joka kutsuu ehdokkaita ja äänestäjiä keskuste lemaan eriarvoisuudesta ja kestävästä taloudesta. Kampanjaan osallistuu yhteensä 13 kansalaisjärjestöä. Järjestöt herättävät eduskunta vaalien alla keskustelua siitä, miten kestävällä talouspolitiikalla voidaan puuttua eriarvoisuuteen ja luoda hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Suomen talous- ja kehityspolitiikan pitää olla johdonmukaista ja ajaa globaaleja pelisääntöjä, jotka turvaavat köyhien maiden tasavertaisen osallistumisen kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan. Kehitysmaiden perheviljelijät haluavat päästä tuotteineen maailmanmarkkinoille ja tulla toimeen omalla työllään, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo. Tutustu kampanjaan osoitteessa Tykkää kampanjasta Facebookissa Hannika Nihervä Tuhannet osallistuivat Tieto vähentää tuskaa -kampanjaan Viime marraskuussa Solidaarisuus käynnisti Tieto vähentää tuskaa -kampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä varoja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Somalimaassa. Tähän mennessä tuhannet suomalaiset ovat osallistuneet kampanjaan. Heidän ansiostaan voimme kouluttaa entistä useamman äidin, opettajan ja uskonnollisen johtajan silpomisen vastaiseen työhön. Tyttöihin kohdistuvan räikeän väkivallan lopettaminen on mahdollista pysyvästi. Kiitämme lämpimästi kaikkia lahjoittajia, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka iloitsee. Kampanja päättyi tasa-arvon päivänä Kuukausilahjoittajana voit tukea silpomisen vastaista työtä säännöllisesti. Lisätietoa löytyy tämän lehden keskiaukeamalta. Nenät päässä ympäri Suomea Nenäpäivässä mukana olevien järjestöjen vapaaehtoiset kokoontuivat yhteen ja tekivät mitä hienompia ja luovempia ke räyksiä tanssiaisista toritapahtumiin eri puolilla Suomea. Nenäpäivän ennätystulos ei olisi onnistunut ilman innokkaita vapaaehtoisia. Solidaarisuuden Nenäpäivä-vapaaehtoinen Tuomo Saarinen keräsi kuorma-autokiertueellaan kansan toreille Kymenlaaksossa. Joensuussa ylioppilaskunta valjastettiin nenäilemään Hanna Hylkilän johdolla. Parasta on, että osallistumismahdollisuuksia on niin monia lipaskeräyksestä tapahtumien järjestämiseen, Hylkilä summaa. Solidaarisuus kutsuu kaikki mukaan tekemään vuoden 2015 hauskinta kampanjaa. Ilmoittaudu Solidaarisuuden Nenäpäivävapaaehtoiseksi lehden takasivulla olevalla lomakkeella. 3,35 #kukapäättää. Kampanjan avaus Kauppakeskus Kampissa innosti osallistumaan. Solidaarisuuden verkkosivusto uudistuu Verkkosivuston lisäksi myös järjestön muuta visuaalista ilmettä on päivitetty. Verkkosivut ovat nyt entistä selkeämmät ja täynnä kiinnostavaa sisältöä tekstin, valokuvan ja videon muodossa. Kerromme Solidaarisuuden kehitysyhteistyön saavutuksista ja kohdemaista ihmisten rohkaisevien tarinoiden kautta. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta sivustosta, sähköisen viestinnän kehittäjä Anna-Sofa Joro kommentoi. Verkkosivut toimivat erinomaisesti myös mobiililaitteilla, ja niiden kautta on helppo tehdä lahjoitus Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön. Käy tutustumassa sivustoon osoitteessa milj. Nenäpäivä tuotti ennätystuloksen Vuoden 2014 Nenäpäivä-kampanjalla saatiin ennätyspotti, yli 3,35 miljoonaa euroa. Tuotto jaetaan tasan Solidaarisuuden ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön kesken. Solidaarisuus tukee Nenäpäivävaroilla ruokaturvan kehittämistä ja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. SOLIDAARISUUS KIITTÄÄ KAIKKIA NENÄPÄIVÄÄN OSALLISTUNEITA! Tilaa sähköinen uutiskirje Solidaarisuuden uutiskirje on täynnä kiinnostavaa asiaa siitä, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää. Tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje verkkosivuiltamme 4 1/ /2015

4 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UUTISIA JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ muuttaa asenteita Silpomisen vastainen koulutustyö on muuttanut pysyvästi monen tytön elämän. teksti Emilia Rodriguez kuva Siru Aura Kansalaisjärjestöillä on suorat yhteydet kehityshankkeiden osallistujiin ja toteuttajiin. Koulutustyön ansiosta tieto tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutuk sista on lisääntynyt huimasti Somalimaassa. Solidaarisuus ja somalimaalainen Candlelight for Environment, Education and Health (CLHE) -järjestö ovat tehneet asennemuutokseen tähtäävää työtä erityisesti Buraon ja Erigavon alueilla, joissa nuoria ja aikuisia on koulutettu silpomisen haittavaikutuksista. Yhteisöjen jäsenten ja uskonnollisten johtajien kouluttaminen silpomisen vastaisen tiedon levittäjiksi on ollut tehokas tapa laajentaa hankkeen vaikutusta yhteisöissä. Vuonna 2007 alkanut työ on muuttanut pysyvästi monen tytön elämän. Silpomista on alettu pitää yhteiskunnallisena ongelmana, joka vaikuttaa sekä naisiin että miehiin. Koulutuksen käyneet tekevät nyt töitä koko yhteisön jäsenten asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseksi, hankkeen arvioinut konsultti Sarah Ayeri Ogalleh kuvaa. Työ jatkuu kohti laajempaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kerromme silpomisen haittavaikutuksista ja työstämme esitteissä ja medioissa. Tiedotamme siitä järjestömme kaikessa toiminnassa, CLHE:n toiminnanjohtaja Fardus Awil Jama painottaa. Somalimaan kokemuksen innoittamana Solidaarisuus laajentaa silpomisen vastaista työtä tänä vuonna Keniaan. viestinnän assistentti. MIHIN KANSALAIS JÄRJESTÖJEN KEHITYS YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN? teksti Milla Mäkinen kuva Anna Autio Monet naiset toimivat nyt pienyrittäjinä. Edelma Marina Gutierrez kasvattaa kananpoikia. Olen laajentanut yritystäni ja ylittänyt itseni. Kehitysyhteistyöstä keskustellaan taas vilkkaasti. Kansalaisten osallistuminen niin oman yhteiskuntansa kuin globaalien ongelmien ratkaisuun on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ytimessä. Kansalaisjärjestöt kokoavat ihmiset yhteen. Ne ovat keskeisiä kehityksen moottoreita antuntijoina. Järjestöjen kehitysyhteistyön avulla syrjäisiinkin paikkoihin saadaan riittävästi tukea tuotannolle sekä la ne seuraavat työnsä tuloksellisuutta sekä perheissä että yhteisöissä. Mikäli jokin asia osoittautuu tehottomaksi, se voidaan yhdessä korjata. Myös mahdollisiin korruptio epäilyihin voidaan puuttua välittömästi. Järjestöjen avulla ihmiset tulevat tietoisiksi oikeuksistaan ja liittyvät yhteen vaatimaan niiden toteutumista paikallisilta vastuunkantajilta. Kansalais- myös Suomessa. Järjestöissä on yhteen- osaamista paikallisesti määriteltyjen järjestöillä on myös merkittävä asema sä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli ongelmien ratkaisemiseksi. Maan osien paikallisviranomaisten kouluttamises- kolminkertaisesti Suomen väestö määrä. rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan sa. Esimerkiksi Ugandassa Solidaarisuu- Perheviljelijöiden toimeentulo parani Nicaraguassa teksti Emilia Rodriguez kuva Anna-Sofa Joro Pienviljelijäperheiden tuotteiden myynti ja tulot kasvoivat merkittävästi Solidaarisuuden ja nicaragualaisen Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz -osuuskunnan kolme vuotta kestäneen kehityshankkeen ansiosta. Yhä useammat naiset toimivat nyt pienyrittäjinä. He ovat itsevarmempia ja tekevät omaan työhönsä ja tuloihinsa liittyviä päätöksiä. Suurin osa kehityshankkeen osallistujista oli yksinhuoltajaäitejä, jotka käyttivät ansionsa esimerkiksi lastensa koulutukseen. Ihmisten asenteet maatalous tuotannon ja oman osaamisensa kehittämistä sekä yritystoiminnan kaupallistamista kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Ihmiset uskaltavat olla oma-aloitteisempia, kuvaa kehityshankkeen arvioinut Ramiro C. Espinosa. Elämäni on muuttunut, koska keskustelemme nyt enemmän vaimoni kanssa. Olen saanut kodin, laajentanut yritystäni ja ylittänyt itseni, pienviljelijä Joel Antonio Hernández kertoo. Kehityshanke toteutettiin Pohjois- Nicaraguassa alueella, jonka haasteina ovat ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus sekä pienyrittäjien ja osuuskunnan heikko kilpailukyky verrattuna suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin tuottajiin. Näihin haasteisiin tartutaan Solidaarisuuden uusissa kehityshankkeissa. viestinnän assistentti. Kansalaisten osallistuminen on demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen perusta. Aktiivinen kansalaistoiminta on myös tuloksellisen kehitysyhteistyön keskiöss ä. Tasa-arvon lisäämiseen tarvitaan paikallisten ihmisten vahvaa osallistumista, joka varmistetaan kansalaisjärjestöjen avulla. Jos maa ei panosta ihmisoikeuskysymyksiin, se ei yleensä myöskään tue kansalaisjärjestöjä. Tukemiseen tarvitaan ulkomaisia kumppaneita. Kahden mantereen välinen järjestökumppanuus on kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön peruselementti. Paikalliset kansalaisjärjestöt toimivat oman yhteiskuntansa ja yhteisönsä asi- puuttua myös globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Järjestöjen välisellä yhteistyöllä luodaan verkostoja, joiden voimalla muutetaan ihmisten elämää. Solidaarisuuden kehityshankkeessa Nicaraguassa selvitetään paraikaa, miten pienviljelijät pääsevät osuuskunnan avulla osaksi maailmankauppaa ja miten käsityöläisten tuotteiden laatua parannetaan siten, että niillä on kysyntää myös paikallisten markkinoiden ulkopuolella. Tämä voi mullistaa maaseudulla elävien pientuottajien elämän. Kansalaisjärjestöillä on suorat yhteydet kentälle kehityshankkeen osallistujiin ja toteuttajiin sekä taloudellisia ja sisällöllisiä menetelmiä, joiden avul- den kumppanijärjestö kouluttaa paikallisviranomaisia perheväkivallan vastaisen lain sisällöistä sekä viranomaisten roolista väkivaltatapausten ratkomisessa. Globaali köyhyys on vähentynyt. Järjes töjen kehitysyhteistyöllä saadaan jatkuvasti aikaan paikallisia, tuhan sien ihmisten elämää mullistavia muutoksia. Esimerkiksi jokainen äiti, joka kehitysyhteistyön ansiosta kieltää tyttärensä sukuelinten silpomisen vastoin ympäröivän yhteiskunnan odotuksia, tekee kehitysyhteistyöstä tarpeellista. ohjelmapäällikkö. 6 1/ /2015

5 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ NICARAGUA JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ NICARAGUA Monen perheen elämä on parantunut näppärien käsien ansiosta. KÄSITYÖAARTEET ODOTTAVAT LÖYTÄJÄÄ Ulkomaiset ostajat eivät ole vielä löytäneet Nicaraguan käsityöaarteita, Novica-verkkokaupan Keski-Amerikan hankintapäällikkö Douglas Tejeda pohtii. Novica myy Yhdysvaltoihin käsityöläisen tuotteita kaikkialta maailmasta. Myynnin arvo on miljoonia euroja vuodessa. Tejeda kehottaa Nicaraguan käsityöläisiä valmistamaan koruja, laukkuja, riippumattoja sekä koristeltuja ja verhoiltuja korulippaita. Hänen mielestään on häpeä, että lahjakkaat käsityöläiset elävät köyhyydessä. Hyville tuotteille on kasvavat markkinat ja oikea hinnoittelu auttaa tekijää saamaan toimeentulonsa. Solidaarisuuden kaltaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ja me kauppiaat voimme tukea käsityöläisiä tuotekehittelyssä ja auttaa heitä löytämään reilun hinnan maksavat ostajat, Tejeda uskoo. Maissi muuttuu taiteeksi Juan Carlos Morenon ja Erick Morenon käsissä. TAITAVAT KÄSITYÖLÄISET PANOSTAVAT LAATUUN JA MYYNTIIN Köyhiä olemme, muttemme epätoivoisia. Silloin käy huonosti, jos äiti jättää lapset rientääkseen töihin Espanjaan, sanoo Centeno. Jalapan neulaskoreja on jo viety Yhdys valtoihin. Solidaarisuus antaa käsityöläisille koulutusta ja rakentaa myyntiverkostoa, jotta parhaat tuotteet pääsevät ostokykyisille markkinoille. Meidän pitää tehdä niin hienoja koreja, että ne tempaisevat pois meidät köyhyy- Meidän pitää tehdä niin hienoja koreja, että ne tempaisevat meidät pois köyhyydestä. MAISTAJA TAKAA LAADUN Boacon luomukahviosuuskunnan salainen ase on kahvin maistaja. Daysi Mendez löytää pienten kahvitilojen tuotta mista pavuista suklaiset ja hedelmäiset maut, jotka kiinnostavat vaativia kahvinostajia. Reilun kaupan kautta Tierra Nueva -osuuskunta on saanut kahvinsa kansainvälisille markkinoille. Solidaarisuuden tuella pieni osuuskunta on kehittynyt vahvaksi kahvikaupan taitajaksi. destä. Kukaan ei osta käsityöläisen tuot- Menestymme, jos tarjoamme ostajille teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive, Siru Aura Nicaraguan käsityöläiset pääsevät eroon köyhyydestä vain sitkeällä ja laadukkaalla työllä. Myyntiverkostoa kehittämällä saavutetaan uusia markkinoita ulkomaita myöten. itse itsensä. Monilla käsityöläisnaisilla ei ole muuta keinoa työllistyä. Hyvin koulutetutkin ihmiset istuttavat sormet savessa tupakan taimia saadakseen palkan vaikka vain viikon työstä, tai sitten heidän on suunnattava muual- teita säälistä, Centeno naurahtaa. MAISSITAULUT KÄYVÄT KAUPAKSI Estelin kulttuuritalossa toimivan maissitauluryhmän jäsenet ovat jo päässeet irti köyhyydestä. Solidaarisuuden matkailuhankkeessa kehitetyt maissitaulut menevät kaupaksi Managuassa ja Granadassa. Keväällä järjestetään suuri taulujen Solidaarisuus on antanut maissitaulujen tekijöille tuotesuunnittelun koulutusta ja tukenut heidän osallistumistaan messuille. Maissitauluista on tehty useita juttuja Nicaraguan lehtiin. Olemme saaneet niin paljon kehuja, että nyt voimme luottaa itseemme, Moreno veistää. Taulujen laatu on parantunut kahden laatukahvia. Herätämme ostajien kiinnostuksen tuoreilla makuvivahteilla, jotka erottavat meidän kahvimme muista, kertoo Tierra Nuevan toimitusjohtaja Pedro Rojas. Solidaarisuuden luomukahvihankkeen yhteydessä rakennettu maistamo on auttanut parantamaan Boacon kahvin kauppahintaa kolmanneksella. le hankkimaan toimeentulonsa, Centeno myyntinäyttely. viime vuoden aikana ja mallit kehittyvät Pärjääminen ei ole armopalojen varas- kertoo. Parasta on ollut päästä suoraan kos- koko ajan. sa, vaan tulos siitä, että osaamme toimia Nora Centeno saa toimeentulonsa männynneulasista. Pohjois- Nicaraguassa kasvavissa män- neulaset nippuun ja kiertävät nipuista koreja. Työ sujuu, jos on vikkelät kädet, Cen- Perhe pitää käsityöläisnaiset paikallaan. Useimmat neulaskorien tekijät ansaitsevat alle sata euroa kuukaudessa. ketukseen ostajien kanssa. Monet käsityöläiset puuhailevat itsekseen tietämättä, mitä mahdolliset asiakkaat haluavat, Saamme tauluista kaksinkertaisen hinnan entiseen verrattuna, Moreno tiivistää. Taulujen tekijöiden tulotaso on vaativilla markkinoilla, Rojas kiteyttää. nyissä on pitkät neulaset. Centeno ja teno toteaa. Ansiotyö on kuitenkin kiintopiste, jonka sanoo Estelin maissitauluryhmää vetävä kohonnut ja tulevaisuus näyttää valoi- Nicaraguan maakoordinaattori. Jalapan muut käsityöläiset sieppaavat Nicaraguan käsityöläiset työllistävät ympärille perhe asettuu. Juan Carlos Moreno. salta. 8 1/ /2015

6 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SOMALIMAA JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SOMALIMAA Täällä ovat juureni, sanoo Muna Mohamed. Euroopan vuosien jälkeen hän ymmärtää paremmin ulkomaalaisten rahoittajien odotuksia. Ruotsista palannut Yhteydet Somalimaasta Eurooppaan ja SOMALIMAAN KEHITTÄJÄT Amina Milkov tekee tutkimusta ja kouluttaa naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa. Mitä diaspora tarkoittaa? Diaspora merkitsee jonkin kansallisen tai uskonnollisen ryhmän pakkomuuttoa. Diasporassa ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksissä alkuperäisestä kulttuuristaan. Somalien diaspora syntyi, kun Somalian sisällissota johti pakolaisuuteen ja kansalliseen hajaannukseen 1990-luvun alussa. Somalien keskuudessa diasporalla viitataan sekä ulkomailla asuviin että kotimaahan palanneisiin henkilöihin. Amina Milkov on juuri palannut Uppsalasta Ruotsista, jossa hän vieraili tyttärensä ja lastenlastensa luona. Kylläpä siellä oli kylmä, huh! hän puuskahtaa. Milkov käy parin vuoden välein entisessä kotimaassaan, ja vuorovuosina tyttäret tulevat perheineen Somalimaan Hargeisaan äitiään tapaamaan. MINUN PAIKKANI ON TÄÄLLÄ teksti ja kuvat Airi Kähärä Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi. Halusin palata tukemaan Somalimaan naisliikettä, Amina Milkov kertoo. En osaisi enää asettua asumaan Eurooppaan, minun paikkani on täällä. Palasin Hargeisaan vuonna 1997 juuri sisällissodan loputtua. Se oli helppo päätös. Ajattelin, että Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi, opettajana ja tulkkina Ruotsissa työskennellyt Milkov kertoo. Seurasin Ruotsissa aktiivisesti Somalian naisliikkeiden järjestäytymistä ja toimintaa, ja halusin palata auttamaan naisia. Kun lapseni kasvoivat ja alkoivat opiskella yliopistossa, mikään ei enää estänyt minua. Olen tehnyt tutkimuksia sekä kouluttanut naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa. Kun parlamenttiehdokkaiden valinta tuli ajankohtaiseksi, kouluttamani naiset pyysivät minua asettumaan ehdokkaaksi. Tein niin, mut- Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidinkielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. ten saanut riittävästi ääniä päästäkseni parlamenttiin, Milkov kertoo. Töitä kuitenkin riittää. Milkov sai nuorena tutkijakoulutuksen Mogadishussa. Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula. Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidin kielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. Monet kehitysyhteistyöhankkeet suunnitellaan vain miesten mielipiteitä kuuntelemalla. Milkov toimii myös somalimaalaisen naisjärjestöjen kattojärjestön Nafiksen hallituksen puheenjohtajana. POLITIIKKA KUTSUU Monet maailmalta diasporasta palanneet somalit lähtevät mukaan politiikkaan. Somalian parlamentin jäsenistä suuri osa on entisiä pakolaisia. Myös Somalimaan kolmen puolueen puheenjohtajat ovat kaikki diasporan kasvatteja. Kaksi heistä on palannut Suomesta. Waddani-puolueen Abdirahman Erro toimii parlamentin puheenjohtajana ja Faisal Ali UCID-puolueen puheenjohtajana. Molemmat haluavat levittää Suomessa hyväksi kokemaansa hyvinvointivaltioajatusta Somalimaahan. Myös diasporasta palanneita naisia on edennyt aina ministereiksi asti. Opetusministeri Zamzam Aden ja ympäristöministeri Shukri Ismail ovat lisäksi toimineet Solidaarisuuden kumppanijärjestöissä. Tätä työtä ei tehdä rahan takia, sillä Somalimaan ministereiden palkat ovat pieniä. Työn motiivi löytyy rakkaudesta isänmaahan. Sen hyväksi haluaa käyttää kaiken kokemuksen ja tiedon, mitä on muualla hankkinut, Ismail painottaa. Amerikkaan ovat hyvät. Suomessa asuvat somalimaalaiset saavat tietää valonnopeudella, mitä vanhassa kotimaassa tapahtuu. Somalien kesken naureskellaan Dubain lentokentällä kuultua tarinaa, jossa somalit tapaavat lentokentällä. Yksi kertoo tulevansa New Yorkista, toinen Amsterdamista, kolmas Pariisista. Mehän olemme kuin YK Yhdistyneet kansakunnat, tokaisee neljäs somali, joka on matkalla Osloon. NUORETKIN PALAAVAT Muna Mohamed palasi viime kesänä Somalimaahan miehensä ja poikansa kanssa. Mieheni sai ensin töitä kansainvälisen yrityksen markkinointipäällikkönä. Minä sain töitä Nagaad-verkostosta, jossa työskentelen lasten oikeuksien parissa, esimerkiksi lapsiavioliittoja vastaan. Juureni ovat täällä. Halusin palata takaisin synnyinseuduilleni Norjan ja Britannian jälkeen. Britanniassa opiskelin yrityshallintoa ja kehitystutkimusta yliopistolla. Kävin opiskeluaikoina monta kertaa Hargeisassa tunnen levollisuutta ollessani täällä omieni joukossa, Muna jatkaa. Koulutukseni ei ole sen parempi kuin Hargeisassa asuvilla ikätovereillani, mutta uskon ymmärtäväni paremmin, millaisia odotuksia ulkomaisilla rahoittajilla on esimerkiksi raportoinnin suhteen. En usko, että palaan enää Eurooppaan. Olen vanhin sisaruksista ja myös siskoni tulee ensi vuonna Hargeisaan. Hän valmistuu tänä vuonna sairaanhoitajaksi. Kaipaan Euroopasta ainoastaan parempaa koulutustarjontaa ja laadukkaampia terveyspalveluita. Ne kehittyvät kuitenkin myös Somalimaassa, kun turvallisuustilanne on vakiintunut eikä kenenkään tarvitse pelätä sotaa. Myös asuminen on täällä edullisempaa, koska voi asua yhdessä sukulaistensa kanssa. Euroopassa kaikki ansaitut rahat menevät asumiseen ja ruokaan, eikä muuhun jää mitään, Muna toteaa. Somalimaan maakoordinaattori. Shukri Omar ja Anne Hyvönen saapuvat Maansoor-hotellin aulaan touhukkaina. Olemme kouluttaneet koko päivän nuoria naistoimittajia. Tänään tehtävänä oli suunnitella, miten poliitikkoja lähestytään ja minkälaisia kysymyksiä heille voi esittää, Hyvönen kertoo. Omar ja Hyvönen vetävät Suomen ulkoministeriön tukemaa Nasib naisten media -koulutuskampanjaa, jossa on koulutettu jo 250 naistoimittajaa ympäri Somaliaa. Mogadishun heikon turvallisuustilanteen takia koulutukset on siirretty Hargeisaan, Somalimaahan. Omar on yksi Suomessa toimivista aktiiveista, jotka ovat sitoutuneet kotimaansa kehittämiseen. Ulkoministeriö on myöntänyt tukea Somalian ja Somalimaan kehitysyhteistyöhankkeisiin kahdelletoista kansalaisjärjestölle. Suomen somalien vetämien kehityshankkeiden tuki ulottuu myös niille Somalian alueille, joille olisi muuten vaikea päästä turvallisuus tilanteen takia. Yksi näistä hankkeista on Kansainvälisen siirtolaisuus järjestön IOM:n Helsingin aluetoimiston vetämä terveydenhuollon kehittämishanke. Hankkeessa Suomessa asuvat ammattitaitoiset somalit palaavat kotimaahansa muutaman kuukauden ajaksi ja kouluttavat paikallisten sairaaloiden henkilökuntaa. Koulutusta ovat saaneet niin kätilöt, hammaslääkärit kuin röntgenhoitajat. Suomen itsenäisyyspäivänä Somalimaassa on tapana järjestää juhla, johon osallistuu lukuisia Suomesta palanneita somaleja. He kaikki osaavat sanat Maamme-lauluun, joka lauletaan ennen rukouskutsua. 10 1/ /2015

7 GALLUP GALLUP MITEN PARANTAISIMME MAAILMAA? Kysyimme, mitkä ovat ihmisten mielestä suurimmat ongelmat Nicaraguassa, Ugandassa, Somalimaassa ja Suomessa ja miten ne voitaisiin ratkaista. 1. Mikä on mielestäsi vakavin ongelma tai kehitystarve omassa maassasi? 2. Miten nykyistä tilannetta voisi mielestäsi parantaa? Miten ongelman voisi ratkaista? 3. Mitä itse teet tai haluaisit tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Nicaragua Somalimaa Uganda Suomi teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive teksti Airi Kähärä kuvat Airi Kähärä, Mohamed Adan teksti ja kuvat Sophia Apiyo suomentanut Emilia Rodriguez teksti ja kuvat Emilia Rodriguez 1 Ramon Mejia, Jos ilmastonmuutosta ei saada pysähtymään, Nicaraguan maanviljely voi pienviljelijä romahtaa. Kuivuudet tuhoavat sadot. Sitten ei ole mitä syödä, eikä mistä elää. Metsien häviäminen pitää estää. 2 Maata on suojeltava kulumiselta. Laitumien polttaminen täytyy lopettaa. Erityisesti meidän kuivalla alueella asuvien ihmisten on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vesilähteitä ei tuhota. Sillä tavalla rakennetaan kestävämpää maataloutta. Haluan jatkaa maanviljelijänä. Minun on opittava uusia viljelytapoja, joilla pärjään muuttuvissa oloissa. Haluan oppia tuntemaan uusia 3 siemeniä ja lajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Olen jo ryhtynyt tekemään rinteille suojapenkereitä, ja istutan puita vesilähteiden ympärille. Pitää tehdä jotakin, ei vain valittaa. Nora Centeno, käsityöläinen 1Suurin ongelma on, että ihmisten täytyy muuttaa pois omasta maastaan elannon perässä. Nicaraguassa on vaikea tulla toimeen omalla työllään, sillä palkat ovat pieniä. Maanviljelijöillä on aina ongelmia. Joskus kuivuus vie heiltä melkein koko sadon. Silloin kun sato on hyvä, tuotteiden hinnat laskevat ja tulot pienenevät. Kunpa tietäisin. Asiaa pitäisi varmaan kysyä päättäjiltä. Ehkä hallitus 2 voisi koittaa ratkaista tuollaisia ongelmia, jos haluaisi. En väsy tekemään työtä. Kannustan naisryhmien jäseniä tekemään 3 uusia, laadukkaampia tuotteita. Siten asiakkaat innostuvat ostamaan niitä, ja Jalapan käsityöläiset saavat toimeentulonsa. 1 Abdillahi Burale Aden, Suurin ongelma Somalimaassa on paimentolainen koulutuksen puute kaikissa ikäryhmissä ja koulutustasoilla. Täällä ei ole riittävästi opiskelupaikkoja eikä päteviä opettajia. Muita ongelmia ovat maatalous tuotannon pienuus, kaiken teknologian puuttuminen, kaupan kehittymättömyys ja osuuskuntien heikkous. Ongelmia voitaisiin ratkaista lisäämällä koulutusta. Luokkakokoja 2 voisi kasvattaa. Lisäksi pitäisi ulottaa koulutusmahdollisuuksia koko Beerin kylään sekä tarjota käytännön harjoitteluja. Ihmisten pitäisi saada lisää tietoa siitä, miten ruoantuotannon kasvattaminen lisää yhteistyötä. Tällöin kaikki voisivat paremmin. Olen aloittanut maanviljelyn, toimin luokanopettajana ja jaan vähäistä tietämystäni niille, joiden ei ole mahdollista päästä tietoon käsiksi. 3 1 Warda Hussein Somalimaassa investoidaan liian Mohamed, vähän maatalouteen, pieneen yritystoimintaan ja infrastruktuuriin. Omaa kansalaisjärjestön työntekijä maataloustuotantoa ei ole, joten tuotteet tuodaan naapurimaista. Naiset osallistuvat heikosti päätöksentekoon, erityisesti kehittämisasioissa. Nuorten työttömyysluvut ovat korkeita, ja he muuttavat täältä pois. Koulutus on huonolaatuista. Somalimaan pitäisi saada lisää investointeja, ja nuorille pitäisi luoda työ- 2 mahdollisuuksia. Koko maan maataloustuotantoa pitäisi parantaa. Paimentolaisia tulisi kannustaa omavaraisuuteen ja myymään jalostettua lihaa ulkomaisille markkinoille. Somalimaan luonnonvarat, kuten öljy ja mineraalit, tulisi ottaa käyttöön, jotta elämisen ja kehittymisen mahdollisuudet paranisivat. Koulutusjärjestelmän pitäisi olla tasapuolinen kaikille. Naisten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon pitää tukea. Osallistun yhteiskunnan parantamiseen työskentelemällä kansalaisjärjestössä, joka vahvistaa nuorten asemaa. Kehitän oman järjestöm- 3 me toimintaa ja lobbaan järjestöä hallituksen työntekijöille, jotta ääntämme kuultaisiin ja voisimme työskennellä entistä tehokkaammin. Jacqueline Amono, opettaja ja radiotoimittaja 1Naisilla ei ole sananvaltaa kotona ja perheissään. He eivät osallistu päätöksentekoon taloudellisissa, sosiaalisissa ja poliittisissa asioissa. Miehet käyttävät meitä paljon hyväkseen, emmekä pysty vaikuttamaan lasten määrään. 2 Kehitystä tapahtuisi, jos naiset voisivat kouluttautua. Heidän silmänsä avautuisivat, he olisivat itsenäisiä ja voisivat ansaita omat rahansa. Naisilla olisi valtaa, ja he tekisivät tärkeitä kehitykseen liittyviä päätöksiä. Koulutus avaa monia ovia. Emännöin nuorten radio-ohjelmaa, jossa nuoret saavat tietoa koulutuksen merkityksestä. Annan heille esimerkkejä siitä, mitä koulutetut 3 naiset ovat saavuttaneet. Apurahat naisten ja tyttöjen koulutukseen edistäisivät pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kehitystä. Jos koulutat naisen, koulutat koko yhteiskunnan. 1 Bernard Ochira, Väestö kasvaa ja valtaosa ihmisistä kahvilatyöntekijä jää ilman töitä. Työnhaku ei ole reilua, sillä työpaikoista ilmoittaminen on vain muodollista ja tehtävät on jo varattu sukulaisille. Kouluttautuminen on kallista. Suuri osa nuorista valmistuu ammattiin, mutta koulutusta vastaavia 2 työpaikkoja on vähän. Nuoret oppivat lähinnä hakemaan töitä, mutta heitä ei valmisteta oikeaan työntekoon. Tietojenkäsittelyä, maataloutta ja biologiaa pitäisi opettaa enemmän. Haluaisin perustaa toimiston, jossa nuoret oppisivat käyttämään 3 tieto konetta ja saisivat eväitä työelämään. Säästämme ryhmäni kanssa pääomaa pikakursseja ja pientä yritystoimintaa varten. Tavoitteeni on jatkaa tietotekniikan opintojani ja perustaa oma yritys kuten internetkahvila. Näin kehittäisin sekä itseäni että yhteiskuntaani. 1 Jussi Jääskeläinen, Ahdasmielisyys, ennakkoluulot ja elämäntapasurffari stereotypiat jylläävät yhteiskunnassamme esimerkiksi islamiin suhtautumisessa. Osa ihmisistä elää oman kuplansa sisällä. Kouluissa pitäisi opettaa oppilaita entistä enemmän ymmärtä- 2 mään muita kulttuureja ja uskontoja. Suvaitsevaisuus lisääntyy, kun tutustuu erilaisiin ihmisiin ruohonjuuritasolla eikä matkoilla oleskele vain uima-altaalla. Ihmisten ja kulttuurien lokeroimisen sijaan leikkimielinenkin keskustelu muiden kanssa tekee hyvää. Luen filosofisia ja kehittäviä kirjoja. Matkustan paljon sekä keskustelen eri kulttuureista tulevien monenlaisten ihmisten kanssa. Pyrin vai- 3 kuttamaan ihmisten asenteisiin mahdollisuuksien mukaan. 1 Satu Lotz, Talouden taantuma ja vastavalmistuneiden opiskelijoiden sekä muiden kauppatieteiden maisteri nuorten vaikeus päästä työelämään omalle alalle ovat haasteita, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskuntaamme. Itse lähetin viime vuonna sata työhakemusta, joista vain yksi poiki puhelinsoiton. Suomen pitäisi luoda enemmän suhteita ulkomaille. Meillä ajatellaan 2 liikaa, että tietotaito on pidettävä täällä eikä sitä kannata jakaa muualle. Vientiä on edistettävä, ja julkisen ja yksityisen sektorin on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Jos veroja kevennettäisiin, ihmisillä olisi enemmän rahaa käytettävissään, mikä koituisi loppujen lopuksi yhteiskunnan hyväksi. 3 Tuen paikallisia tuottajia. Ostan paikallista luomuruokaa aina, kun se on mahdollista. Suomalaisen Työn Liiton mukaan syntyisi uutta työpaikkaa, jos jokainen meistä ostaisi joka kuukausi kymmenellä eurolla lisää kotimaisia tuotteita ja palveluita. 12 1/ /2015

8 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UGANDA JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UGANDA Pohjois-Ugandan maatalousyrittäjän on oltava motivoitunut oppimaan uutta ja kehittämään tuotantoaan. JÄRJESTÖT KEHITYKSEN MOOTTOREINA POHJOIS-UGANDASSA Pohjois-Ugandassa pakolaisleiriltä palaavan perheen matka köyhyydestä tuottajaryhmään kuuluvaksi pienyrittäjäksi on pitkä ja vaatii tukea, mutta siihen kannat taa panostaa. Maailma tarvitsee aktiivisia kansa laisia, jotka vähentävät eriarvoisuutta. teksti Jenna Kettunen kuvat Erna Alitalo, Inkeri Auramaa, Jenna Kettunen Lamwon läänissä on hyvät olosuhteet maataloustuotannolle. Maa on hedelmällistä, eikä kuivuus ole vakava ongelma. Metsät ovat säilyneet lähes koskemattomina, ja luonnon monimuotoisuus on silmiä hivelevän runsasta. Maataloustuotteille on hyvät markkinat sekä Ugandassa että rajan takana Etelä-Sudanissa. Tästä huolimatta alue on yksi Ugandan köyhimpiä ja aliravitsemus on yleistä. Kaksi vuosikymmentä kestänyt sisällis sota runteli pahoin Pohjois-Ugandaa. Vuoden 2006 jälkeen tilanne alueel la on rauhoittunut, ja ihmiset ovat voineet palata kotiseuduilleen pakolais leireiltä. Mikään ei kuitenkaan ole ennallaan, koska väkivaltainen historia on jättänyt jälkensä ihmisiin sekä yhteisöjen toimintakykyyn. Pakolaisleireiltä palaavat ihmiset eivät ole tottuneet viljelemään maata tai kasvat tamaan karjaa, koska taidot eivät ole siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sodan seurauksena alueella ennen käytetyt paikal liset siemenet ovat tuhoutuneet ja karja on kuollut. Lisäksi alueella asuu paljon seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä. Myös miesten alkoholismi on suuri ongelma, kertovat Peter Ogenga Abwola Children of the World Foundation (COW) -järjestös tä ja Patrick Otampica, joka työskentelee nykyään Christian HIV and AIDS Prevention and Support (CHAPS) -järjestössä. Solidaarisuus on aloittanut maatalouden kehityshankkeita näiden järjestöjen kanssa. Abwolan ja Otampican mukaan kansalaisyhteiskunnan tehtävä on luoda edellytyksiä ihmisten osallistumiselle ja aktiivisuudelle. Taloudellinen vahvistuminen parantaa perheiden vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Lamwon läänissä on hyvät olosuhteet maataloudelle, johon perheiden kannattaa panostaa köyhyyden voittamiseksi. Luonnonvarojen kestävä käyttö on elinehto alueen kehittymiselle, painottaa Peter Ogenga Abwola. RUOKATURVA JA YRITTÄJYYS TAVOITTEENA ONNELLINEN KOTI Abwolan ja Otampican mukaan luonnonvarojen kestävä käyttö on elinehto alueen ta. He saavat puolet sadon tuloista käyt- Lamwossa lähinnä naiset viljelevät maa- kehittymiselle: töönsä, kun taas aviomies kerää puolet Metsiä on hyödynnettävä kestävästi, ja esimerkiksi hedelmäpuita on istu- käyttävät rahansa yleensä koko perheen tuloista jokaisen vaimonsa pelloilta. Naiset tettava lisää. Puuhiilen tilalle tarvitaan hyväksi muun muassa hankkimalla ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita. Miesten rahat uudenlaisia energiaratkaisuja, ja samalla on luotava vaihtoehtoisia tulonlähteitä menevät pääosin omaan kulutukseen. puuhiilen myyjille. On tärkeää ylläpitää Rahaa ei jää sijoitettavaksi maataloustuotannon kehittämiseen. maan hedelmällisyyttä ja käyttää alueen vesivaroja kestävällä tavalla. Kehityshankkeita suunniteltaessa järjestöt havaitsivat, että perheväki valta Järjestöjen ensisijaisena tavoitt eena on lisätä kotitalouksien ruokaturvaa, lisääntyy istutus- ja sadonkorjuu aikana. mutta taloudellisesti kestävä kehityshanke tukee perheitä myös pienyrittä jinä. viin päätöksiin, kuten siihen, ostetaanko Riidat liittyvät rahan käytöstä tehtä- Yrittäjän on oltava motivoitunut oppimaan uutta ja kehittämään tuotantoaan. halutaan lisätä perheenjäsenten välistä uusia siemeniä vai alkoholia. Hankkeissa Maatilan toimintaa pitää suunni tella keskustelua ja laatia pientilan kehittämissuunnitelmia. Käytännössä näin lisätään pitkällä tähtäimellä. Myynnin edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä myös muiden tuottajien kanssa, kuten esimerkiksi päätöksenteossa. Lopullisena tavoitteena naisten valtaa kotitalouden sisäisessä yhteisostoja. Tuotteita kannattaa varastoida ja myydä yhdessä. Perheväkivaltaan puuttuminen sekä on onnellinen koti. Kylien asukkaiden mukaan sodan naisten ja miesten väliset valtasuhteet aiheut tama yhteisöllisyyden puute on ovat tärkeitä mutta herkkyyttä vaativia suurin este toimeentulon kehittämiselle. Paikalliset järjestöt tekevät läheistä va alueen kulttuuri ja väkivaltainen his- kehittämiskohteita. Työssä on tunnetta- yhteistyötä kyläläisten kanssa ja vahvistavat heidän kykyään toimia ja tehdä lähellä ihmisten todellisuutta. Järjestöjen toria. Paikallinen kansalaisjärjestö on yhdessä päätöksiä. työntekijät ovat itsekin kokeneet sodan, Abwola ja Otampica haluavat perustaa he ymmärtävät alueen ihmisiä ja heihin kyliin vertaistukiryhmiä, joissa opitaan luotetaan. lukemaan ja laskemaan sekä harjoittamaan maataloutta entistä tehokkaammin. ohjelmakoordinaattori. MAATALOUDEN VAHVISTAMINEN KESKEISTÄ Maatalousyrittäjyyden tukeminen on avain kehitykseen kaikissa Solidaarisuuden ohjelmamaissa. Väkivaltainen lähihistoria tuhosi maatalouselinkeinon rakenteet Somalimaassa. Maataloustutkimus on vähäistä ja heikkoa, siemenpankki puuttuu, vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet, eikä valtion maatalousneuvonta toimi. Somalimaassa Solidaarisuus tukee maataloustuotantoa muun muassa vahvistamalla paikallista siementuotantoa ja rakentamalla vesijärjestelmiä. Maatalousyrittäjyyttä tuetaan luku- ja kirjoitustaitoa kehittämällä sekä paikallisosuuskuntia vahvistamalla. Solidaarisuus suunnittelee myös nuorten työllisyyttä edistävää kehityshanketta Buraon kaupungissa. Hankkeessa nuoret kehittävät yrityksiä, jotka myyvät maataloustuotteita paikallisille ihmisille. Pohjois-Nicaraguassa Solidaarisuus auttaa paikallisia pienviljelijöitä sopeutumaan muutoksiin, joita keskilämpötilojen kohoaminen, vesivarojen niukentuminen sekä kuivuuskausien ja rankkasateiden yleistyminen aiheuttavat paikalliselle tuotannolle. Tavoitteena on parantaa pienyrittäjien kilpailukykyä. Osuuskunnat ovat toimiva kumppani yrittäjyyden tukemisessa, koska pitkällä tähtäimellä ne ovat kehitysyhteistyöstä riippumattomia. Osuuskunnan sisäisellä yhteistoiminnalla markkinoillepääsy helpottuu ja kustannukset alenevat. 14 1/ /2015

9 MUUTOSTARINAT Onnistunut kehitysyhteistyö saa aikaan myönteisiä muutoksia ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Muutostarinat-sarjassa kerrotaan ihmisten elämän käännekohdista. KOLUMNI KUMPPANIT KERTOVAT Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehityshankkeisiin osallistuvat kirjoittavat itse omasta yhteiskunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Keniassa. UGANDA KEHITTYY KANSALAISJÄRJESTÖJEN TUELLA teksti Lydia Nalukwago kuva ja tiivistäen suomentanut Inkeri Auramaa Yhteisöt ovat tietoisia omista ongelmistaan. Kansalaisjärjestöt ovat herättäneet yhteisöjen jäsenet toimimaan niiden ratkaisemiseksi. Koulutuksissa ihmiset saavat tietoa silpomisen haitoista sekä sen vaikutuksista koko yhteisöön. Olen työskennellyt kehitysyhteistyön parissa vuodesta 2008 lähtien, jolloin vielä opiskelin yliopistossa. Aloitin harjoittelijana ja vapaaehtoisena ugandalaisissa kansalaisjärjestöissä ja tein monenlaisia toimistotöitä. Myöhemmin työskentelin kehitysyhteistyöhankkeiden parissa, ja viime vuoden alussa aloi- Olen oppinut, että kova työnteko ja tiimityöskentely ovat tärkeitä asioita. tin Solidaarisuuden kehityshankkeiden seurantatyössä. Tieto leviää yhteisössä suomentanut Hannika Nihervä kuva Jenni Gästgivar Olen ollut mukana Candlelight for Environment, Education and Health (CLHE) -kansalaisjärjestön silpomisen vastaisessa työssä alusta asti. Haluan kiittää järjestön ihmisiä siitä pitkäjänteisestä työstä, jota he tekevät nainen voi synnyttää, täytyy silpomisen yhteydessä kiinni ommeltu aukko leikata auki. Naiset kärsivät myös selkäkivuista, heidän kuukautisensa ovat tuskalliset, eivätkä he pysty virtsaamaan kunnolla. Hyödynnän silpomisen vastai sesta Ensimmäisessä työpaikassani teimme hiv/aids -työtä sekä toimimme seksuaaliterveyden, lastensuojelun sekä äitien ja lasten terveyden hyväksi. Keskustelimme paljon, ja kuuntelimme ihmisten erilaisia mielipiteitä erityisesti lasten, nuorten sekä heidän huoltajiensa ja vanhusten na on koota ihmisten erilaiset ajatukset yhteen ja ratkaista ongelmat käytännössä. Kansalaisjärjestöt ovat herättäneet yhteisöjen jäsenet toimimaan. Tuntemani ugandalaiset järjestöt Kansalaisjärjestöjen työntekijät tekevät usein pitkää päivää, sillä koko ajan on tiukkoja määräaikoja, raportointia ja suunnitelmia. Olen oppinut, että kova työnteko ja tiimityöskentely ovat tärkei- silpomisperinteen kitkemiseksi. kehityshankkeesta saamaani tietoa näkemyksiä. Opimme, millä tavoin erilai- ovat taitavia ja työhönsä sitoutuneita, ja tä asioita. Said Hashi Yusuf osallistui tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen koulutukseen Somalimaassa. Nyt hän järjestää koulutustilaisuuksia yhteisössään, eikä yhtäkään hänen viidestä tyttärestään ole silvottu. Olemme hyötyneet Solidaarisuuden ja CLHE:n kehityshankkeesta monin eri tavoin, ja se on muuttanut elämäämme. Täällä Somalimaassa naisten suku elinten silpomista pidetään usein uskontoon liittyvänä asiana ja sen vuoksi ajatellaan, että se on hyvin tärkeää. Toimenpidettä ei järjes tämällä koulutustilaisuuksia yhteisössämme. Minulla on itselläni viisi tyttöä, eikä yhtäkään heistä ole silvottu. Kerron silpomisesta erilaisissa tapaamisissa, joissa pohditaan yhteisön asioita. Opettajana minulla oli tapana puhua aiheesta myös koulussa. set yhteisöt suhtautuvat ongelmiinsa ja kuinka haastavaa tasa-arvoasioiden edistäminen saattaa olla. Eniten pidin nuorten kanssa työskentelemisestä. Nuoret innostuvat kai kista uusista asioista, mutta monesti heitä ei huomioida. Oli mielenkiintoista saa- niiden henkilökunta on asiantuntevaa. Kansalaisjärjestöt myös tekevät tärkeää tutkimustyötä, sillä ne ovat kiinnostuneita oppimaan uutta ugandalaisista yhteisöistä. Järjestöt ovat upeasti edistäneet aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa Ugandassa. Järjestöjen työ syrjäisillä seuduilla on vaikeaa, koska yhteydet ovat huonot eikä edes kännykkä toimi monissa pai koissa. Lisäksi järjestöjen täytyy ymmärtää Ugandan monien eri heimojen kulttuurieroja: samat toimintatavat eivät välttämättä toimi joka seudulla, sillä ihmiset kyseenalaisteta. Somalimaalaiset uskovat, Vaimoni hyväksyy sen, että puhun da nuoret mukaan oppimaan kansalais- Kansalaisjärjestöt kannustavat hal- elävät ja ajattelevat eri tavalla eri pai- että silpomisen seurauksena tytöstä tulee aiheesta. Monet kuitenkin pitävät minua taitoja ja tapoja auttaa toisiaan. Oli hie- litusta olemaan tehokkaampi ja vas- koissa. puhdas. Jos tytön sukuelimiä ei ole silvot- hulluna, koska haluan kieltää silpomisen. noa nähdä, kuinka nuorten käytös muut- taanottavaisempi, ja ne tukevat valtiota Ugandan nuorilla järjestöillä riittää tu, hänen voi olla vaikea päästä naimisiin. Heidän mielestään heitän samalla mene- tui koulutuksen ansiosta. Heistä tuli sosiaali palvelujen tarjoamisessa. Ilman innostusta toimia ja raportoida tarkkaan Kehityshankkeessa ihmisiä koulu- mään osan kulttuuristamme. Tiedän, positiivisia toistensa tukijoita, jotka elivät kansalaisjärjestöjen työtä Uganda ei kehi- työnsä tuloksista, sillä siten järjestöt voi- tetaan silpomisesta. Heille kerrotaan, että jonkin ajan päästä heille kuitenkin arvojensa ja periaatteidensa mukaisesti. ty, sillä hallituksen kyky toimia on rajoit- vat varmistaa rahoituksensa myös tule- ettei toimenpide liity uskontoon ja että selviää, ettei silpominen ole hyvä asia, ja Myös hylättyjen lasten sijoittaminen tunut muun muassa riittämättömien vaisuudessa. On myös tärkeää ottaa kehi- se aiheut taa elinikäisen taakan. Itse opin he ymmärtävät, että olen oikeassa. uusiin, rakastaviin perheisiin oli miele- resurssien, heikon suunnittelun ja kor- tyshankkeista hyötyvät ihmiset mukaan koulutuksissa monia asioita, esimerkik- kästä työtä. ruption takia. niiden suunnitteluun ja tulosten arvioimi- si sen, että silpominen vaikuttaa koko Tämän muutostarinan on kertonut Said Hashi Lasten elämä parani huomattavasti, Ihmisten elämä on muuttunut, ja moni seen. Kansallisella tasolla tulee panostaa yhteisöön ja että se on erittäin haitallis- Yusuf, joka osallistui Solidaarisuuden kumppani- kun perheväkivalta vähentyi ja perheiden syrjäytynyt ryhmä on saanut mahdolli- kehityshankkeiden yhtenäisyyteen. ta tytöille. järjestön Candlelight for Environment, Education taloudellinen asema oli parempi. suuden elää ihmisarvoista elämää. Luo- Silpomisen haitat kärjistyvät etenkin and Health:in järjestämään silpomisen vastaiseen Yhteisöt ovat tietoisia omista ongel- tan täysin kansalaisjärjestöihin Ugandan Kirjoittaja toimii Solidaarisuuden kehitysyhteis- avioliiton aikana ja synnytyksessä. Jotta koulutukseen. mistaan ja tavoitteistaan, mutta haastee- kehityksessä! työhankkeiden seurantatyössä Ugandassa. 16 1/ /2015

10 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SUOMI JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SUOMI Parhaimmillaan kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä ja siihen osallistuu koko yhteisö. Tärkeintä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin, ohjaaja Iiris Härmä pohtii. Daisy Kimbowa sopii esi kuvaksi. Hänellä oli rohkeutta muuttaa elämänsä suuntaa saatuaan uutta tietoa. Elokuva seuraa suomalaisen Riitan ja ugandalaisen Katan sitkeää työtä tasa-arvon puolesta sekä heidän värikkään arkensa iloja ja suruja. ASENNEMUUTOS MULLISTAA NAISTEN MAAILMAN UGANDASSA Oli itsellenikin ihmettelyn paikka, miten upeasti työpajat vedettiin, kuinka ihmiset lähtivät mukaan ja asenteet muuttuivat, Härmä muistelee. COFCAWE:n koulutuksiin osallistui uskonnollisia johtajia viidestä eri uskontokunnasta. Yhdessä osallistujat pohtivat tasa-arvon ja naisten seksuaalisuuden kysymyksiä. On todella inspiroivaa nähdä muutos ihmisessä. Kunpa itsekin voisi mennä viikoksi jonnekin ja muuttaa täysin asenteitaan. Daisy sai koulutuksesta työkaluja, vei ne kotiinsa ja paransi koko perheensä hyvinvointia. Hän esimerkiksi aloitti säännölliset perhekokoukset, joissa kaikki pääsevät ääneen ja alkoi neuvotella perheen tulojen käytöstä aviomiehensä kans- Naisten koulutus on keskeinen asia, jota myös yhteisöjen miesten tulisi tukea, Härmä painottaa. Parhaimmillaan kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä ja siihen osallistuu koko yhteisö. Seuraamamme Solidaarisuuden kehityshanke vastasi täydellisesti sitä, mikä on mielestäni hyvää kehitysyhteistyössä. Tärkeintä on vaikuttaa ihmisten teksti Anna-Sofa Joro kuvat Anna-Sofa Joro, Visa Koiso-Kanttila Koulutuksissa käsiteltiin hyvinkin intiimejä asioita, ja uskonnolliset johtajat sa, Härmä kertoo. On onnenkantamoinen, että pääsim- asenteisiin, Härmä tiivistää. toivat avoimesti esiin näkemyksiään avio- me todistamaan aitoa, oikeaa muu tosta. Iiris Härmän dokumenttielokuva Hyvästi Afrikka kertoo Solidaarisuuden tasa-arvotyön kauaskantoisista vaikutuksista Ugandassa. Rohkean Daisy Kimbowan muutostarina jää mieleen pitkäksi aikaa. Olen iloinen, että sain tehdä elokuvan, joka ei kerro vain kehitysmaan ongelmista vaan on täynnä lämpöä, huumoria ja ennen kaikkea toivoa, kertoo elokuvaohjaaja Iiris Härmä helsinkiläisessä kahvilassa. Kehitys yhteistyön arjesta ja onnistumisista ei juuri ole Suomessa elokuvia tehty, ja median välittämät mielikuvat Afrikan mantereesta ovat edelleen synkkiä: sotia, sairauksia, köyhyyttä ja nälänhätää. Härmä on onnistunut tallentamaan elokuvaansa kehitysyhteistyön käynnistämän ketjureaktion, joka alkaa yhden ihmisen asennemuutoksesta ja leviää perheiden kautta koko yhteisöön. Aiemmin lähinnä Suomeen liittyviä elokuvia ohjannut Härmä halusi kertoa tarinan kehitysyhteistyöstä, joka voimistaa naisia. Hän perehtyi eri järjestöjen kehityshankkeisiin ja päätyi Solidaarisuuteen. Härmä tapasi Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattorin Riitta Kujalan, joka on tehnyt kehitysyhteistyötä Ugandassa jo yli 25 vuoden ajan. Tapaamishetkellä Kujalalla oli edessään suuri Suorapuheiset naiset Riitta ja Kata asuivat yhdessä, kehittivät seksuaalikasvatuksen menetelmiä ja jakoivat värikkään ugandalaisen arjen ilot ja surut. Tarinan palaset loksahtelivat kohdalleen. KURKISTUS SYVÄLLE KEHITYSYHTEISTYÖN MAAILMAAN Tärkeintä elokuvanteossa on löytää hyvät henkilöt ja tarina aihemaailmasta, joka on itselle tärkeä. Riitta oli särmikäs, hyvä tyyppi. Löysimme myös nopeasti yhteisen näkemyksen siitä, mistä elokuva kertoo, Härmä muistelee. Härmä ja hänen kuvausryhmänsä, elokuvan tuottaja ja Härmän aviomies Visa Koiso-Kanttila ja äänittäjä Markku Siurua, tekivät neljä kuvausmatkaa Ugandaan. Pääsimme kurkistamaan syvälle kehi- liitosta ja keskustelivat niistä. Ristiriitoja ei juuri syntynyt, sillä periaatteessa samat naisen ja miehen parisuhteeseen liittyvät asiat ja huolet koskettavat kaikkia ihmisiä myös täällä Suomessa, Härmä pohtii. Työpajojen osallistujat olivat hyvillään siitä, että aihe herätti kiinnostusta ja että heitä oli tultu kuvaamaan. Kuvausryhmän läsnäolo tosin unohtui nopeasti, sillä ihmiset menivät täysillä mukaan koulutukseen. Saimme paikallisilta ihmisiltä koko ajan paljon enemmän kuin odotimmekaan, mikä oli ihanaa, Härmä kiittelee. DAISYN MUUTOKSEN KIPINÄ SYTTYI KOULUTUKSESSA Solidaarisuuden tasa-arvotyöpajasta löytyi elokuvan kolmas sankari. Ugandalainen Daisy Kimbowa huolehti kahdeksan oman lapsensa lisäksi orpolapsista, joiden van- Ihmiset havahtuvat ja lähtevät pienin askelin muuttamaan omaa perhettään ja yhteisöään. Juuri se on kehitysyhteistyön ytimessä, Härmä iloitsee. Haluan aina pitää Daisyn sadunomaisen, kauniin tarinan sydämessäni. Olen iloinen, että voin elokuvani kautta jakaa tämän tarinan. Härmän mielestä kaikilla meillä olisi opittavaa Daisyn kaltaisilta naisilta, joilla on rohkeutta muuttaa elämänsä suuntaa ja hylätä pinttyneet tapansa saatuaan uutta tietoa. Meillä on Suomessa todella paljon tietoa siitä, miten voisimme parantaa elämäämme eri tavoin. Kuinka moni meistä siitä huolimatta ottaa askeleen ja muuttaa elämäänsä käytännössä? Härmä pohtii. Härmän elokuvasta voi löytää monenlaisia voimaantumisen ketjuja. Taustalla kulkee Katan ja Riitan koskettava tari- sähköisen viestinnän kehittäjä. Voimaantuminen (valtaistuminen, empowerment) tarkoittaa ihmisten ja yhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Sisäisen vahvistumisen ansiosta ihmisen itsetunto paranee ja hän kokee elämänsä olevan paremmin hallinnassa ja tasapainossa. Hyvästi Afrikka tarina ystävyydestä -dokumenttielokuvan tulevien ennakkonäytösten ajat ja paikat ovat alla. Iiris Härmä ja Riitta Kujala ovat mukana näissä näytöksissä. NÄYTÖSAJAT JA PAIKAT: HÄMEENLINNA, klo 17:30, Bio Marilyn / LAHTI, klo 18:00, Kino Iiris / TAMPERE, 1.4. klo 18:30, Niagara / HELSINKI, 2.4. klo 18:00, Kinopalatsi Tammikuussa DocPoint-elokuvafestivaalilla ensi-iltansa saanut ja tämän vuoden aikana Suomea kiertävä Hyvästi Afrikka tarina ystävyydestä -dokumenttielokuva on harvinainen helmi. elämän muutos, eläkkeelle jääminen ja paluu Suomeen. Ohjaaja tutustui myös Kujalan rakkaaseen ystävään, ugandalaiseen sairaanhoitajaan Catherine Othienoon eli Kataan. tysyhteistyön maailmaan. Vaikutuimme Solidaarisuuden kumppanijärjestön Concern for Children and Women Empowerment (COFCAWE):n työpajoista, joissa uskonnolliset johtajat oppivat tasa-arvoasioista. hemmat ovat kuolleet aidsiin tai eivät muuten pysty hoitamaan heitä. Kaiken lisäksi Kimbowan avioliitto takkuili. Koulutuksen ansiosta kaikki kuitenkin muuttui. na ystävyydestä. Kata on saanut Riitalta tukea ja ottaa omaksi tehtäväkseen voimaannuttaa yhteisöjä. Daisyn perheessä uudet voimaantujat ovat hänen seitsemän tytärtään. Tietoa muista näytöksistä ympäri Suomea saa Solidaarisuuden verkkosivuilta, Facebookista ja Twitteristä. Elokuvan ensi-ilta elokuvateatterissa on / /2015

11 TUKIJAT TUTUIKSI ELÄMÄN MITTAINEN MATKA teksti Samuli Tarvainen kuva Emilia Rodriguez Viisaat kirjat! Matti Kääriäinen KEHITYSAVUN KIROUS Kirja kertoo kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana. 26 (ovh 29 ) Polina Žerebtsova SODAN SIRPALEET Päiväkirjamerkinnät vuosilta tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön silmin. 22 (ovh 25 ) Mikko Jakonen & Tiina Silvasti Jonathan Lyons VIISAUDEN TALO Kirja palauttaa kunnian menneisyyden arabialaisille oppineille. 26 (ovh 29 ) Odeh Bisharat ZATUNIAN KADUT Zatunian kadut on hulvaton tarina valtataistelusta pienellä paikkakunnalla jossain päin Lähi-itää. 22 (ovh 25 ) TALOUDEN UUDET MUODOT Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. 24 (ovh 27 ) Vappu Heinola on edistänyt koko elämänsä ajan rauhankasvatusta ja puolustanut ihmisoikeuksia. Solidaarisuus tarkoittaa yhteisvastuuta, myötämielisyyttä ja asettumista heikompiosaisten puolelle, hänen elämänohjeensa kuuluu. Tilaa tai Hintoihin lisätään toimituskulut 3 5 KULTTUURI MATKAILU YMPÄRISTÖ IHMISOIKEUDET MUUTTUVA MAAILMA Oikeudenmukaisuuden puolustaminen on antanut elämälleni merkityksen, Vappu Heinola kertoo. Testamenttilahjoituksen ansiosta hänen perintönsä jää elämään. Vuosi sitten Vappu Heinolaa kohtasi suuri suru, kun hänen aviomiehensä Eino Heinola menehtyi. Pariskunnan yhteinen taipale oli alkanut 1950-luvun puolivälissä yhteiskunnallisesta opintopiiristä. Sen jälkeen he aloittivat yhdessä vuosikymmenten työn inhimillisemmän maailman puolesta. Eino oli Solidaarisuuden perustajajäseniä ja osallistui aktiivisesti sen toimintaan. Lähdimme myös mukaan prosenttiliikkeeseen, kun se syntyi 1980-luvun alussa. Einon poismenon jälkeen olen jatkanut lahjoittamista yksin, yhtäkään kuukautta ei ole jäänyt väliin, Heinola kertoo. Solidaarisuuden lisäksi Heinola tukee edelleen erilaisia kansalaisjärjestöjä. Erityisesti ihmisoikeustyö on hänelle tärkeää: Toimin pitkään Amnestyn vapaaehtoisena. Olen lähettänyt yli kolmetuhatta pikavetoomuskirjettä kidutettujen ja mielipidevankien vapauttamiseksi eri puolilla maailmaa. MAAPALLO ON YHTEINEN KOTIMME Luokanopettajana työskennellyt Heinola on kansainvälisyyskasvatuksen ja rauhankasvatuksen edelläkävijöitä. Tässä työssä merkittäviä vaikuttajia ja hänen esiku viaan ovat olleet opetusneuvos Yrjö Kallinen ja UNESCO:n rauhankasvatuspalkinnon saanut Helena Kekkonen. Opettajana toimiessani kansainvälisyyskasvatus oli kouluissa vasta aluillaan eikä tietoa muista kulttuureista juuri ollut. Muut opettajat eivät olleet kovin kiinnostuneita aiheesta, mutta oppilaiden innostus ja tiedonjano antoivat minulle paljon voimaa, Heinola kertoo. Rauhankasvatus sekä ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen ovat antaneet elämälleni sisällön ja merkityksen. Vappu Heinola on huolissaan eriarvoistumisesta ja asenteiden koventumisesta kehitysyhteistyötä kohtaan. Ihmiset etsivät usein tekosyytä välinpitämättömyydelleen siitä, että kotimaassakin on autettavia. Auttamishalua pitäisi kuitenkin olla sekä meillä että muualla olevia vähäosaisia kohtaan, Heinola painottaa. Mitä suurempaan ihmisjoukkoon pystymme samaistumaan, sitä pidemmällä olemme omassa inhimillisessä kehityksessämme. Eino ja Vappu Heinolan omaisuus on testamentattu Solidaarisuudelle. Vielä tärkeämpää on heidän jättämänsä henkinen perintö. Mitä suurempaan ihmisjoukkoon pystymme samaistumaan, sitä pidemmällä olemme omassa inhimillisessä kehityksessämme. Maapallo on yhteinen kotimme, ja kaikki sen asukkaat lähimmäisiämme. Olemassaolomme riippuu siitä, kykenemmekö olemaan osa koko ihmiskuntaa. Pystymmekö tuntemaan yhteenkuuluvuutta kaikkien ihmisten kanssa? Heinola pohtii. varainhankintapäällikkö. 20 1/2015 3/2014 1/2015 6,90 miesten ympärileikkaus ja hiv: valinnan paikka egyptiläinen ramy essam rokkaa vallankumouksen puolesta Nuorten elämää Helsinkiläisille Lilli Kangassalolle ja Sonja Sharkerille kaksi asiaa ovat tärkeitä: koulu ja tanssi. Bolivian lapsityöläiset Timo Wright Katmandun järistysuhka TILAA NYT:

12 PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA HYVÄ TESTAMENTTI JÄÄ ELÄMÄÄN teksti Samuli Tarvainen Solidaarisuus on mukana järjestöjen yhteisessä kampanjassa, joka haastaa suomalaisia asennemuutokseen. Tule mukaan Solidaarisuuden Nenäpäivävapaaehtoiseksi! Nenäpäivä-säätiö Tammikuussa käynnistynyt Hyvä testamentti -kampanja kannustaa ihmisiä päättämään jo elinaikanaan, mitä he haluavat omaisuudelleen tehtävän kuoleman jälkeen. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, ja vuosittain Suomessa tehdään noin testament tia. Vastaavasti noin viidennes ruotsa laisista on tehnyt testamentin. Testamentin tekemiseen liittyy paljon myyttejä ja moni kokee, ettei saa asiasta riittävästi tietoa. Hyvä testamentti -kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa sekä muuttaa asenteita, kertoo kampanjaa koordinoiva Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:stä. Kampanjasivustolta (www.hyvatestamentti.fi) saa tietoa testamenttimahdollisuuksista ja kampanjassa mukanaolevista kansalaisjärjestöistä. TESTAMENTILLA VOI TUKEA ITSELLEEN TÄRKEÄÄ ASIAA Vain lapsilla ja lähisukulaisilla on lainsäädännöllinen mahdollisuus perintöön. Testamentin voi ohjata sellaiseen toimintaan, jonka kokee itselleen tärkeäksi. Olipa henkilöllä perhettä tai ei, ihminen voi aina itse päättää omaisuutensa jakamisesta tarkemmin testamentilla. Testamenttaus on oman omaisuuden hyödyntämisen aktiivista suunnittelua. Testamentin voi ohjata sellaiseen toimintaan, jonka kokee tärkeäksi. Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 14 yleishyödyllistä yhteisöä, jotka edustavat laajasti erilaisia hyväntekeväisyyskohteita, Tornikoski toteaa. PERINNÖKSI PYSYVÄ MUUTOS Perinnöt ovat tärkeä, joskin toistaiseksi pieni tulonlähde suomalaisille yhteisöille. Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalaisista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mutta vain yksi prosentti kokee testamentin tekemisen järjestön hyväksi mieluisaksi tavaksi tukea yleishyödyllistä toimintaa. Solidaarisuus on kuluneen vuosikymmenen aikana vastaanottanut muutaman testamenttilahjoituksen. Niiden merkitys on suuri. Köyhyyden poistaminen, perheväkivallan lopettaminen ja esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomisperinteen katkaiseminen pysyvästi on mahdollista koulutuksella ja asenteisiin vaikuttamalla. Muutosten saavuttaminen vie aikansa, mutta tulokset ovat pysyviä. Olemme kiitollisia vastaanottamistamme testamenttilahjoituksista, joiden avulla lahjoittajat ovat jättäneet pysyvän perinnön paremman maailman puolesta, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo. Testamentin tekemisestä kiinnostuneet voivat kohdistaa lahjoituksensa tukemaan itselleen tär keää teemaa tai kohdetta. Lahjoituksen voi suunnata joko ihmisarvoisen työn tai sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen Solidaarisuuden kohdemaissa. LISÄTIETOA TESTAMENTTILAHJOITUKSESTA: SOLIDAARISUUDEN VARAINHANKINTA PÄÄLLIKKÖ SAMULI TARVAINEN Solidaarisuus on mukana Nenäpäivä-kampanjassa yhdessä kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön kanssa. Kampanjalla kerätään varoja kehitysmaiden lasten hyväksi. Nenäpäivä-varoilla Solidaarisuus tukee tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä sekä ruokaturvan kehittämistä Somalimaassa. Ympäri Suomea toimivat vapaaehtoiset ovat tärkeä osa Nenäpäivää. Etsimme nyt Solidaarisuuden Nenäpäivä-vapaaehtoisia seuraavilta paikkakunnilta: Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku. Etunimi Lähiosoite Sähköposti Syntymävuosi Vapaaehtoisena voit osallistua esimerkiksi: lipaskeräykseen kampanja-ajalla loka-marraskuussa tapahtumien järjestämiseen vapaaehtoisten tapaamisiin eli paikkakuntasi Nenäjoukkojen aamukahveille touko- ja elokuussa Voit antaa vapaaehtoispanoksesi omien mahdollisuuksiesi ja kiinnostuksiesi mukaan. Jo kaksi tuntia lipaskeräystä on arvokas apu. Kyllä, haluan osallistua Solidaarisuuden vapaaehtoisena vuoden 2015 Nenäpäiväkampanjaan paikkakunnallani! Sukunimi Paikkakunta Puhelinnumero Tule mukaan tekemään Suomen hauskinta hyväntekeväisyyskampanjaa loka-marraskuussa Tärkeintä on innostunut asenne ja auttamisen halu! LISÄTIETOA JA SÄHKÖISET ILMOITTAUTUMISET: SOLIDAARISUUDEN VARAINHANKKIJA MARI HEIKKINEN LUE LISÄÄ: Täytä lomake ja lähetä se meille maksutta mennessä. Olemme sinuun yhteydessä huhtikuun aikana. 22 1/2015

13 TUTUSTU TESTAMENTTILAHJOITTAMISEEN: HYVATESTAMENTTI.FI #hyvatestamentti HYVÄ TESTAMENTTI VOI OLLA PIENIKIN. AMNESTY INTERNATIONAL KIRKON ULKOMAANAPU KUUROJEN LIITTO PATMOS LÄHETYSSÄÄTIÖ PELASTAKAA LAPSET PLAN SUOMI SEY SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO SOLIDAARISUUS SUOMEN LÄHETYSSEURA SUOMEN MERI- MIESKIRKKO SUOMEN PIPLIASEURA SUOMEN SYDÄNLIITTO WORLD VISION WWF (MAAILMAN LUONNONSÄÄTIÖ) 85x200_SOLIDprint.indd Leikkaa irti Vastaanottaja maksaa postimaksun Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus Helsinki

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

East African Agricultural Education ry EAAE. Strategia 2025

East African Agricultural Education ry EAAE. Strategia 2025 East African Agricultural Education ry EAAE Strategia 2025 1 Lähtökohta-analyysi... 3 Yhteinen visiomme... 4 Missiomme Suomessa... 4 Toiminta-ajatuksemme... 4 EAAE:n Arvot... 5 EAAE:n keskeisimmät vahvuudet...

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Wanha tarina Kolme vaihtoehtoa Jos me emme tee mitään Jäsenkuntamme ikääntyy Meidän järjestömme näivettyy Me menetämme

Lisätiedot