HUOLTOUPSEERI. Humanitaarinen logistiikka? Onko elintarvikehuoltomme. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Humanitaarinen logistiikka? Onko elintarvikehuoltomme. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Humanitaarinen logistiikka? Onko elintarvikehuoltomme turvattu?

2 2

3 Jumala USA:n ylipäällikkö? Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 3/2008 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Selkäsuonkatu 11 C Hämeenlinna Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio ISHRE PL 1080, Kouvola (05) Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, Tuusula (09) Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, VANTAA (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Jari Anttalainen Vpj kapt Caj Lövegren Evl evp Jukka Eskola Evl Eero Pakarinen Ltn res Pasi Kohmo Evl Timo Saarinen Maj Mauri Etelämäki Evl Unto Usvasalo Evl Timo Vilkko Kapt Juha-Petri Kervinen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Kapteeni Mika Pyykkö Hämeen Rykmentti PL LAHTI Kansikuva: Massaräjäytys, kuva: Jari Anttalainen ISSN AO-PAINO 2008 Teollisuuskatu 9, Mikkeli Puhelin (015) Iltalehti uutisoi 4.9. USA:n republikaanipuolueen vastavalitun varapresidenttiehdokkaan Sarah Palinin sanoneen eräässä tilaisuudessa, että Irakin sota on tehtävä Jumalalta; Kansamme johtajat lähettävät heidät suorittamaan tehtävää, jonka Jumala on antanut. Lausunnon tarkoituksena on tietysti saada mahdollisimman suuri osa syvästi uskonnollisesta äänestäjäkunnasta republikaanisen presidenttiehdokkaan John Mc Cainin taakse tulevissa vaaleissa. Väittämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun uskonto sotketaan USA:n politiikkaan. Tällaisessa retoriikassa on kuitenkin suuret vaarat. Ensinnäkin suuri osa kansaa ei mitä ilmeisimmin kykene analysoimaan väittämää ja omaksuu sen sellaisenaan. Tällä tavoin poliittiset johtajat voivat saada laajan tuen kyseenalaiselle ulko- ja sisäpolitiikalleen. Vielä suurempi vaara on, jos kansakunnan johtajat itse todella uskovat tuon kaltaisiin väittämiin. Jos Jumala on antanut tehtävän hyökätä Irakiin, niin silloinhan myös vastuu tappioista ja uh- Tässä numerossa: reista on Jumalan, ei poliittisten päättäjien? Tällainen ajatuskulku voi johtaa siihen, että liian kevytmielisesti lähetetään kansakunnan nuoria miehiä ja naisia sotimaan kyseenalaisten syiden puolesta. Koti, uskonto ja isänmaa olivat oman kansamme tukipilareita, kun taistelimme olemassa olostamme. Kukaan ei voi väittää, että noita arvoja olisi käytetty väärin oman kansamme pelastamiseksi. On kuitenkin hienoinen ero siinä, milloin noiden arvojen aito kunnioitus muuttuu niiden itsekkääksi käytöksi oman tai oman puolueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terve isänmaallisuus on yksi jokaisen kansan elinehdoista tänäkin päivänä. Milloin se muuttuu sairaaksi kasalliskiihkoksi ja nationalismiksi, sen oivaltaminen edellyttää kansalta sivistystä ja poliittisilta johtajilta vastuuta. Pääkirjoitus... 3 Olemmeko valmiita? haasteet humanitaariselle logistiikalle Asevoimat logistiikallaan avustusjärjestöksi? Huoltovarmuusorganisaatio ja elintarvikehuollon varautuminen Merikuljetusten toimivuus koetuksella Tarvelaskenta puolustusvoimissa Johtamisen ja toiminnan kehittäminen Sotilaslääketieteen Keskuksessa Huoltotapahtuma Keskitetty huolto Yhdistyksen tapahtumat

4 Olemmeko valmiita? haasteet humanitaariselle logistiikalle It s not a matter of if a disaster will strike, but when Majuri Vesa Autere palvelee tutkijaesiupseerina Maanpuolustuskorkeakoulun (MpKK) johtamisen laitoksella ja opiskelee sotatieteiden tohtorin jatkokoulutusohjelmassa. Aihealueena on logistisen ajattelun ymmärtäminen johtamisen kannalta. Logistiset operaatiot ovat kriittisessä asemassa, kun toimitetaan hätäapua katastrofien uhreille. Humanitaarinen logistiikka on kuitenkin melko vähän tutkittu alue ja sille annetaan vähän huomiota logistiikan koulutuksessa. Humanitaarisella logistiikalla tarkoitetaan suunnitteluprosessia, työkalua ja suorituskyvyn hallintaa, kustannustehokasta virtaa ja tavaran ja materiaalin varastointia sekä tiedon tarkoituksenmukaista levitystä tiedon alkupisteestä kulutuspisteelle, jonka avulla lievitetään haavoittuvien ihmisten tuskaa. Tarkoituksena on ympäröidä alue toiminnoilla kuten valmius, suunnittelu, hankinta, kuljetus, varastointi ja tullaus. Terminä humanitaarinen logistiikka on yläkäsite erilaisille operaatioille. Se käsittää sekä katastrofin jälkeisen hätäavun, että jatkuvan tuen kehittyvälle maalle. Valitettavasti katastrofin jälkeinen hätäapu on nyt ja myös tulevaisuudessa kasvava markkina-alue. Syynä tähän on oletus, että luonnolliset ja ihmisten aiheuttamat katastrofit lisääntyvät viisin- 4 kertaisesti seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana. Näin ollen humanitaarisen avun toimittaminen on kasvava maailmanlaajuinen teollisuudenala. Odottamattomia ongelmia Logistiikka on aina ollut tärkeä tekijä humanitaarisissa avustusoperaatioissa. Merkittävyydestä kertoo se, että katastrofin hätäavun kustannuksista on sanottu koostuvan 80 % logistisista toiminnoista. Tavaran toimittajat ja logistikot ovat verkostoituneet. Katastrofin sattuessa tavaran mobilisointi alkaa ympäri maailmaa. Humanitaarisen avun toimitusnopeus on riippuvainen logistikon kyvystä hankkia, kuljettaa ja vastaanottaa avustusta alueelle, jossa työskennellään humanitaarisen hätäavun parissa. Paikalliset kuljetukset, varastointi ja jakelu on oltava organisoitu, kun materiaali saapuu kriisialueelle. Tämän aikaansaaminen on suuri haaste. Katastrofin hätäapuoperaatiot kamppailevat hyvin erilaisten olosuhteiden parissa. Tosiasia on, että onnettomuuspaikat ovat usein kaaostilassa. Operaatioita suoritetaan usein ympäristöissä, joissa on epävakaa infrastruktuuri. Tämä vaihtelee sähkönjakelun puutoksista rajoittuneeseen kuljetusinfrastruktuuriin, esimerkiksi tiet, sillat ja lentokentät ovat usein tuhoutuneet. Syrjäisiin paikkoihin tarvitaan samaan aikaan sekä asiantuntijoita että tavaraa. Kuljetuskapasiteetti voi olla erittäin rajoitettu tai olematon. Humanitaaristen organisaatioiden täytyy toimia kansallisten ja paikallisten hallitusten kautta. Pahimmassa tapauksessa yhteistyö ei toimi ja seurauksena voi olla suuria ristiriitoja. Useilla organisaatioilla on omat poliittiset intressinsä mukana hätäavun tarjonnassa. Poliittinen kysymys voi kärjistää hätäapuoperaation tilanteen ja jopa estää tavaran toimituksen tietyille alueille. Joissakin sota-alueiden kriiseissä kapinallisjoukot ovat tarkoituksella estäneet hätäapukuljetukset. Lisäksi suurin osa luonnollisista katastrofeista on yllättäviä, joten niin on myös tavaran kysyntä tämänkaltaisissa katastrofeissa. On huomattava, että on olemassa luonteenomainen ero humanitaarisen logistiikan ja bisneslogistiikan välillä. Bisneslogistiikka tekee kauppaa usein määrätietoisen kiinteän toimittajan kanssa. Sillä on toimintaympäristönä tehdasmaisesti valmistetut asemat ja vakaa tai vähintään odotuksenmukainen kysyntä. Kaikki nämä tekijät puuttuvat humanitaarisesta logistiikasta. Humanitaariset organisaatiot joutuvat käyttämään erilaisia toimintamalleja riippuen tilanteesta. Hätäaputoiminta koskee tapahtumia, jotka vaikuttavat uhreihin laajalla asteikolla. Esimerkkinä voidaan mainita luonnonkatastrofit ja sodat. Hätäaputoiminnalla pyritään takaamaan uhreille ruokaa, suojaa ja muita kipeästi tarvittavia palveluja. Kehitystoiminta on puolestaan luonteeltaan erilaista. Siinä toiminnalla pyritään saamaan aikaan pitkäjänteistä apua, kestävää kehitystä sekä keskitytään yhteisön omavaraisuuden kohottamiseen. Tavoitteena erilaisilla toimintamalleilla on ihmisten, tavaroiden ja taloudellisten voimavarojen oikea-aikainen toimitus tarvitsijoille maailmanlaajuisesti. Humanitaariseen logistiikkaan kuuluu hyvin erilaisia operaatioita eri aikoina, ja se vastaa monenlaisiin katastrofeihin. Kaikissa tämän kaltaisissa operaatioissa on yhtäläistä se, että niiden tavoitteena on auttaa ihmisiä selviytymään. Humanitaarinen logistiikka edesauttaa aluetta kehittymään, hoitaa nälänhätää hätäavulla ja turvaa pakolaisleirien laadun. Näiden toimintojen hoitaminen on oleellista luonnollisen suuronnettomuuden jälkeen. Näin ollen voidaan eritellä humanitaarisesta logistiikasta kaksi erilaista haaraa. Ne ovat avustustyö, joka on huomattavaa ja jatkuvaa, sekä suuronnettomuuden jälkeinen hätäapu. Nälänhädän hätäapu on myös joskus sisällytetty suuronnettomuuden hätäapuun. Kuitenkin termiä suuronnettomuuden hätäapu on yleensä käytetty lähinnä äkillisten katastrofien, kuten luonnollisten suuronnettomuuksien (esimerkiksi maanjäristykset, lumivyöryt, hurrikaanit, tulvat, tulipalot tai tulivuorenpurkaukset) ja harvojen ihmisten aiheuttamien suuronnettomuuksien, kuten terroristien hyök-

5 käysten tai ydinonnettomuuksien, yhteydessä. Hätäavun itsessään voi tarkentaa myös käsittämään ulkomaalaisten väliintuloa yhteisöön, jossa pyrkimyksenä on auttaa paikallisia kansalaisia. Suuronnettomuuden hätäapuoperaatioissa on painopisteenä suunnitella ensiapumateriaalin, elintarvikkeiden, tarvikkeiden ja pelastushenkilöstön kuljetukset toimituspisteille. Suuronnettomuuden toiminta-alue voi olla maantieteellisesti hyvin hajanainen, joten tarvitaan suuri määrä kokoamispaikkoja varsinaisten määränpäiden välille. Niiden kautta järjestetään evakuointi ja ihmisten kuljetukset terveydenhoitokeskuksiin varmasti ja nopeasti. Asevoimilla on ollut tärkeä rooli monissa suuronnettomuuksissa. Sotilaita on kutsuttu välitysavuksi, koska he tuovat kriisialueelle viestivälineet ja -yhteydet, logistikot ja suunnittelukyvyn. Keskustelu sotilaiden roolista humanitaarisissa operaatioissa on jakautunut kolmeen erilaiseen kategoriaan. Ne ovat sotilastuki poikkeustilan tai suuronnettomuuden hätäavussa, sotilastuen ongelmallinen rooli humanitaarisessa interventiossa ja humanitaarinen avustus taistelun aikana. Ensimmäinen kategoria on vähiten kiistanalainen. Humanitaaristen operaatioiden hätäavussa sotilastuki on käyttökelpoista ja halpaa siviileille, vaikka sotilaiden ensisijainen tehtävä onkin sotilastoiminta. Humanitaarisissa interventioissa tapahtuva voimankäyttö on monelle ristiriitainen sekä juridisesti että moraalisesti tarkasteltuna. Asevoimien näkökulmasta tarkasteltuna on ymmärrettävä YK:n rooli tarjota sotilaallisen toiminnan laillisuus ja siviilien aseellisen valvonnan tarve. Sotilaiden toiminta pohjautuu myös erilaisiin eettisiin periaatteisiin. Taistelun aikana tapahtuvaan humanitaariseen avustukseen suhtaudutaan asevoimissa negatiivisimmin. Syynä on se, että hätäavun määräyksistä vastaavat pääasiallisesti kehitys- ja humanitaariset järjestöt. Olosuhteet voivat kuitenkin olla sellaiset, että avustusjärjestöt eivät kykene toimittamaan alueelle apua. Syynä voi olla esimerkiksi käynnissä olevat taistelut. Humanitaarinen logistiikka osana siviilikriisinhallintaa Kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi kykenemätön luomaan sääntöjä ja sopimaan humanitaarisen väliintulon yleisistä edellytyksistä. Sen sijaan kansainvälinen yhteisö toimii tapauskohtaisesti. Suomen kannalta on tärkeätä, että sotilaallisen väliintulon laajamittaisten ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi tulee perustua YK:n turvallisuusneuvoston päätökseen. Vuoden 2001 valtioneuvoston selonteon mukaan on myös keskeistä, että rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin ja törkeisiin ihmis-oikeusloukkauksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teostaan. Humanitaarista väliintuloa vaatineet kansainväliset kriisit ovat viime vuosina yleistyneet. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan keskustelua, myös ottaen huomioon EU:n suunnitteilla olevan osallistumisen maailmanlaajuisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Poliittisella valmiudella ja tuella olisi väistämättä myös sotilaallisia seuraamuksia. Mikäli eduskunta tulevaisuudessa valtuuttaisi Suomen osallistumisen pakkokeinoin tapahtuvaan humanitaariseen väliintuloon, Suomen olisi hyväksyttävä joukkojen turvallisuuteen liittyvät riskit. Humanitaariseen väliintuloon osallistumisen vaatimukset olisi sen vuoksi tarpeen ottaa huomioon puolustusvoimien suunnittelussa ja valmistautumisessa rauhanturvaamisen uusiin haasteisiin. Euroopan unionissa siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin aiheuttaman humanitaarisen kriisin kohteeksi joutuneen valtion, alueen tai yhteiskunnan ulkopuolelta tapahtuvaa puuttumista kriisitilanteeseen. Vaikka luonnonkatastrofit ja suuronnettomuudet ovat osa siviilikriisinhallinnan toimintakenttää EU:ssa, on painopiste siviilikriisinhallinnan kehittämisessä ollut ensisijaisesti aseellisiin konflikteihin liittyvissä toiminnoissa. EU:n siviilikriisinhallintaa on kehitetty pääasiassa osana EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP), mutta myös osa Euroopan unionin komission toiminnasta on siviilikriisinhallintaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, turvallisuuden vahvistaminen, rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden säilyttäminen, kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien lujittuminen. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaluotiin osana sopimusta Euroopan unionista (ns. Maastrichtin sopimus), joka astui voimaan Kriisinhallinta eli niin sanotut Petersbergin tehtävät hahmoteltiin ensimmäisen kerran Länsi-Euroopan unionin (WEU) piirissä vuonna Amsterdamin sopimus (1999) liitti ne osaksi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja EU:n kriisinhallintaa alettiin kehittää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa. Petersbergin tehtäviin kuuluvat humanitaariset tehtävät, pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, mukaan lukien rauhanpalauttaminen. Nämä kriisinhallintatehtävät sisältävät siis sekä sotilaallista että ei-sotilaallista (eli siviili-) kriisinhallintaa. Yhtä ainoaa selkeää määritelmää siviilikriisinhallinnalle on tuskin mahdollista löytää, mutta toiminnan kehittämiseksi, päällekkäisyyksien karsimiseksi ja eri toimijoiden välisen koordinaation parantamiseksi on välttämätöntä, että aihetta koskevaa tietoa ja tutkimustoimintaa lisätään. Tähän mennessä siviilikriisinhallinnan käsitteen määrittely on pitkälti nojannut valtiohallinnon ja EUinstituutioiden erilaisiin määrittelyihin sekä median välittämään kuvaa, jota on toistaiseksi hallinnut sotilaallinen kriisinhallinta sekä luonnonkatastrofi - ja terrorismikeskustelut. Johdonmukaisemmalla teoreettisella ja empiirisellä tutkimuksella voitaisiin vaikuttaa paitsi käsitteen selventymiseen myös siviilikriisinhallintaoperaatioiden laadun parantamiseen. Kansainväliset järjestöt ovat omaa toimintaansa varten luoneet erilaisia määritelmiä ja Euroopan unioni on kehittäessään siviilikriisinhallintavalmiuksiaan pyrkinyt määrittelemään sen sisältöä. Toiminnallisesti siviilikriisinhallinnan tietynlainen kääntöpuoli on varautuminen kansallisiin poikkeusoloihin, minkä lisäksi siviilikriisinhallintaa voi pyrkiä määrittelemään sille läheisten toimintojen, kuten rauhanturvaamistoiminnan, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön kautta. Siviilikriisinhallintaan osallistumisen valmiuksia kansallisesti suunniteltaessa on otettu huomioon myös varautuminen suuriin kansainvälistä apua edellyttäviin luonnon- ja muihin onnettomuuksiin, koska niiden vaikutukset kohdealueella ja niiden edellyttämät avustustoimet sekä toimintaan käytettävät voimavarat ovat osin samoja kuin ne, joita tarvitaan konfliktien aiheuttamissa tilanteissa. Pelastuspalveluyhteistyötä pidetään kuitenkin perusluonteeltaan humanitaarisena apuna. Humanitaarinen apu on humanitaarisesta avusta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96 määritelty puolueettomiksi avustus- ja suojelutoimiksi, jotka suuntautuvat luonnonmullistusten, ihmisten aiheuttamien tapahtumien, kuten sotien ja selkkausten, tai luonnonmullistuksiin verrattavissa olevien tai ihmisten aiheuttamien poikkeuksellisten tilanteiden ja olosuhteiden uhreiksi joutuneiden kolmansien maiden väestöjen, erityisesti vaaralle kaikkein alttiimpien väestönosien ja ensisijaisesti kehitysmaiden väestöjen hyväksi. Yksi humanitaaristen avustustoimien keskeisistä tavoitteista on asetuksen mukaan pelastaa ja varjella ihmishenkiä katastrofitilanteissa ja niiden jälkeen sekä luonnonmullistuksissa. Humanitaarinen apu on välitöntä hätäapua, jonka antamisessa ulkopoliittinen harkinta ei ole niin merkittävässä osassa kuin siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisessa. Case tsunami Kaakkois-Aasiassa Humanitaarisella logistiikalla on mahdollisuus kasvattaa suuronnettomuuden hätäavun panosta ja tunnistaa työkaluja tiedonhallinta-, mittaus-, yhteiskunta- ja paikannustekniikoissa. Logistiikalla on tärkeä rooli hätäavun liikuttelussa suuronnettomuusalueella. Toisaalta strateginen keskittyminen on kuitenkin suunnattava oikea-aikaisen tiedon hankintaan ja tiedon analysointiin. Sen avulla voidaan oivaltaa, kuinka operaatiota voidaan parantaa. Humanitaarinen logistiikka löytää informaation ja yhteisön kautta vaikutuskanavan ja tulevaisuuden. Kaakkois-Aasiassa tapahtui joulukuussa 2004 suuri hyökyaaltokatastrofi. Tapahtuma alkoi aamulla , kun Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren luoteispuolella tapahtui poikkeuksellisen voimakas maanjäristys. Seurauksena oli maankuoren repeäminen noin 1200 kilometrin pituiselta matkalta ja hyökyaalto eli tsunami. Tsunami aiheutti suurta tuhoa erityisesti Sumatran, Thaimaan, Sri Lankan ja Intian rannikkoalueilla. Ihmisiä kuoli tai katosi yhteensä yli Tsunami oli tuntematon asia alueen asukkaille, matkailijoille, matkanjärjestäjille ja hotelleille. Tästä johtuen siihen ei 5

6 Toimijat humanitaarisessa logistiikassa. osattu varautua ennalta. Evakuointi- ja hoitomahdollisuuksia ei ollut suunniteltu näin laajaa katastrofia varten. Tsunamin iskiessä Thaimaan viranomaisten pelastustoiminnan perusorganisaatio ylikuormittui. Viranomaistoimintaa ei näin ollen saatu alussa järjestettyä tehokkaasti. Tsunamin iskun jälkeisten ensimmäisten tuntien aikana paikalliset asukkaat, paikalle saapuneet vapaaehtoiset, matkailuelinkeinon piirissä eri tavoin toimivat henkilöt ja matkailijat olivat pelastustoiminnan selkäranka. Tilanteen yllättävyydestä huolimatta avustustoiminta käynnistyi nopeasti, koska Thaimaassa on laaja valmiusorganisaatio, joka ulottuu paikallisiin kyliin asti. Organisaatiota ryhdyttiin vahventamaan välittömästi Thaimaan viranomaisten toimesta. Myös Thaimaan asevoimat organisoitiin välittömästi pelastustehtäviin. Asevoimilla oli keskeinen rooli pelastus- ja evakuointitoiminnassa. Thaimaan kuninkaallisten merivoimien 3. Laivaston komentaja johti tätä toimintaa. Hänen alaisuuteensa alistettiin pelastustoimintaan osallistuneet maa-, ilma- ja merivoimien yksiköt sekä alueella toimivat muiden valtioiden sotilaalliset avustusjoukot. Maa-alueilla tapahtuva etsintä ja pelastustoiminta määrättiin maavoimien yksiköille. Vastaavat tehtävät merialueilla määrättiin merivoimien yksiköille. Ilmavoimilta tehtävään osallistui kymmeniä lentokoneita ja helikoptereita. Niillä suoritettiin etsintöjä, loukkaantuneiden kuljetuksia sekä pelastushenkilöstön ja -kaluston siirtoja katastrofialueelle. Ambulansseja ei ollut riittävästi, koska loukkaantuneiden määrä oli poikkeuksellisen suuri. Loukkaantuneiden kuljetuksia suoritettiinkin sotilasajoneuvoilla ja lukuisilla paikallisten ja vapaaehtoisten omistamilla avolava-autoilla. Lyhyessä ajassa saatiin myös muilta valtioilta ammattitaitoista ja hyvin varustettua apua katastrofialueelle. Uhrit evakuoitiin katastrofialueelta kokoamispaikoille, joissa tarjottiin ruokaa ja juomaa. Siellä kaikilta pelastuneilta otettiin ylös henkilö- ja hotellitiedot. Pelastuneet siirrettiin kokoamispaikoilta 6 sairaaloihin. Avolava-autoilla tehtiin pääosa kuljetuksista sairaaloihin. Ihmisten siirtäminen kokoamispaikoilta evakuoimiskeskuksiin tapahtui sotilaskuormaautoilla. Khao Lakin alueella evakuoimiskeskuksina toimivat temppelit ja temppelikoulut. Pääasiassa turistibussit kuljettivat matkailijoita evakuoimiskeskuksista Phuketiin. Jo sunnuntaipäivän aikana loukkaantuneita evakuoitiin sotilaiden toimesta myös helikoptereilla. Tsunamin aiheuttamien tuhojen johdosta myös siviilikriisihallinta nousi laajaan julkiseen keskusteluun. Luonnonkatastrofia ja sen selvittämiseen tarvittavia voimavaroja käsiteltiin Suomessakin laajasti television ajankohtaisohjelmissa ja lehtien pääkirjoituksissa. Esille tuli vaatimuksia tehostaa siviilikriisinhallinnan voimavaroja. Eri toimijoiden koordinaatiota on tehostettava Rauhanturvaamistoiminnalla on perinteisesti ymmärretty YK-johtoisia operaatioita. Kylmän sodan päättymisen jälkeen on myös rauhanturvaoperaatioiden luonne muuttunut. Sotilaallinen kriisinhallinta-käsite (Military Crisis Management) ilmentää yhtäältä sitä, että toiminnan tavoitteet ovat moninaisemmat kuin kylmän sodan ajan rauhanturvaamisessa. Kriisit ovat entistä useammin valtioiden sisäisiä kuin niiden välisiä. Ne eivät kunnioita rajoja sotilaiden ja siviilien välillä, vaan ne heijastuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Kriisinhallinta edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä yhtä hyvin sotilaallisten kuin siviilivälineidenkin käyttöä. Euroopan unionissa sotilaallinen kriisinhallinta -termi on käytännössä vakiintunut tarkoittamaan tehtäviä, jotka Amsterdamin sopimuksella vuonna 1997 (sopimus astui voimaan ) sisällytettiin unionin toimivaltaan. Kyseisiin tehtäviin kuuluvat humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa mukaan lukien rauhanpalauttaminen. EU:n sotilaskomitean laatima ja marraskuun 2005 yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston hyväksymä vaatimusluettelo 05 (Requirements Catalogue 05, RC 05). Luettelossa käydään yksityiskohtaisesti läpi sotilaallisen kriisinhallinnan voimavaravaatimukset. Määriteltäessä voimavaravaatimuksia työn pohjana ovat suunnitteluskenaariot eli toimintatapamallit ja strategiset suunnitteluperusteet. Skenaariot ovat laveita toimintamalleja, joissa kuvataan pelkistetysti näköpiirissä olevat mahdolliset operaatiotyypit. Skenaariot ovat suunnittelun apuväline, eivät poliittinen julistus EU:n toiminta-aikeista. Strategiset suunnitteluperusteet osoittavat muun muassa kuinka kaukana Brysselistä tapahtuvaan toimintaan valmistaudutaan ja kuinka moneen samanaikaisesti käynnissä olevaan operaatioon tulisi varautua. Mahdolliset tulevat operaatiot ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, eivätkä välttämättä noudata mitään näistä suunnittelumalleista. Yhteen operaatioon saattaa sisältyä myös elementtejä useista eri toimintamalleista. Suunnitteluperusteiden valinta vaikuttaa vaatimuslistaan: mitä korkeammat tavoitteet asetetaan esimerkiksi etäisyyksien osalta, sitä suuremmat sotilaalliset vaatimukset tulee täyttää. Vaatimusluettelo RC 05:n skenaarioina käytetään viittä suunnitteluskenaariota/ tilannemallia, jotka ovat vastaavanlaisia kuin voimavaratavoite 2003:ssa (Headline Goal 2003, HG 2003). HG 2003:ssa käytettyjen skenaarioiden tapaan myös RC 05 vaatimusluettelon skenaarioiden ääripäinä ovat yhtäältä taistelevien osapuolten erottaminen voimakeinoin ja toisaalta sotilaallisten voimavarojen käyttö humanitaarisen (Humanitarian Assistance, HA) avustusoperaation tukena. EU:n taisteluosastot on tarkoitettu erityisesti autonomisiin EU-operaatioihin, joilla olisi YK:n peruskirjan VII-luvun mukainen mandaatti ja joiden keskeisenä päätehtävänä on YK:n tukeminen. Taisteluosastojen tehtävät kattavat koko EU:n sotilaallisten kriisinhallintatehtävien kirjon. Taisteluosastoille ei siis luoda uusia tehtäviä, vain parempi suoritus- ja reagointikyky kuin perinteisillä kriisinhallintajoukoilla. Pääpaino tulee kuitenkin olemaan Kongon demokraattisessa tasavallassa kesällä 2003 toteutetun EU-operaatio ARTEMIKSEN tyylisissä, turvallisuusolojen vakauttamiseen ja humanitaarisen tilanteen parantamiseen tähtäävissä operaatioissa. Mahdollisia toiminta-alueita haarukoitaessa on tavoitteeksi asetettu kyky toimia kilometrin säteellä Brysselistä. EU:n taisteluosastoja voidaan käyttää kriisinhallinnassa joko erillisinä joukkoina tai osana laajempaa, vaiheittain jatkuvaa operaatiota. Valmisteluissa on koko ajan korostettu realistista lähestymistapaa taisteluosaston maavoimakomponentin koko on vain noin sotilasta. Tyypilliseksi taisteluosastojen käyttöajatukseksi on hahmotettu toimimista jonkin isomman kokonaisuuden osana esimerkiksi turvaamalla satama tai lentokenttä seuraavaa operaatiota varten (humani-

7 1/1 ILMOITUS 7

8 Hyökyaalto iskee rantaan taariset kuljetukset, hitaammin ryhmittyvä kriisinhallintajoukko, evakuointi). Aikarajojen osalta tavoitteena on, että unioni kykenee tekemään päätöksen operaation käynnistämisestä neuvostossa viiden päivän kuluessa operaatiota koskevan kriisinhallintakonseptin (Crisis Management Concept, CMC) hyväksymisestä, ja että joukot kykenevät aloittamaan operaation toimeenpanon operaatioalueella kymmenen päivän kuluttua tästä päätöksestä. Kriisinhallintakonsepti on neuvoston hyväksymä asiakirja, jolla EU:n jäsenmaat määrittävät ne keinot, joilla johonkin tiettyyn kriisiin aiotaan puuttua. EU tekee siis ministeritasolla neuvostossa kaksi kertaa yksimielisen päätöksen EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation käynnistämisestä Siviilikriisinhallinta on laaja-alainen käsite, josta ei ole yhtä kaiken kattavaa määritelmää. Joskus siihen luetaan kaikki yllättäviin tilanteisiin liittyvä toiminta hätäavusta jälleenrakentamiseen. Aasian hyökyaaltokatastrofin yhteydessä nousivat dramaattisesti esille puutteet kansainvälisen yhteisön käytännön valmiuksissa vastata tehokkaasti valtaviin, yllättäviin luonnonkatastrofeihin. Tämä johti myös EU:ssa pelastuspalvelun keinojen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun, ja mahdollisuuksia reagoida tehokkaammin erilaisiin luonnononnettomuuksiin tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin tutkitaan unionissa myös jatkossa. Kyse ei kuitenkaan varsinaisesti ole siviilikriisinhallinnasta, vaan etupäässä on tarkasteltu pelastuspalvelua, humanitääristä apua, ulkosuhteita ja konsuliyhteistyötä. Siviilikriisinhallinta voidaan nähdä sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvatoiminnan rinnakkaiskäsitteenä. Humanitaarisen toiminnan luonne edellyttää että sen toteuttajan on osattava yhdistää mahdollisimman hyvin eri asioita. Tarvitaan nopeutta ja luovuutta hätätilan hallitsemiseksi kaikissa sen muodoissa, jotta uhrina olevan väestön tarpeet tulevat asianmukaisesti tyydytetyiksi. Samanaikaisesti tarvitaan harkintaa ja tarkkuutta sen varmistamiseksi, että eurooppalaisen veronmaksajan varoja käytetään hyvin. Koska humanitaaristen kriisien, ihmisten aiheuttamien selkkausten ja luon- 8 nonkatastrofien uhrien määrä erityisesti siviiliväestön ja sen muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa lisääntyy vuosi vuodelta, inhimillisen kärsimyksen vähentämistä koskevien Euroopan sitoumusten merkitys kasvaa entisestään. Maailman kriisialueiden määrän moninkertaistuttua viime vuosikymmenen aikana Euroopan unioni on tehostanut huomattavasti osallistumistaan humanitaarisiin toimiin ja jälleenrakennukseen. Miksi humanitaarilogistiikan tutkimus kiinnostaa? Humanitaarisen logistiikan järjestelyt ovat herättäneet suurta huomioita viime vuosina tapahtuneiden katastrofien ja konfliktien vuoksi. Aihealueelta on kuitenkin tehty varsin vähän akateemista tutkimusta. Tämän vuoksi yliopistojen logistiikan tutkijat pohjoismaista, Iso-Britanniasta ja Ghanasta ovat perustaneet ohjelman (HUMLOG), jonka tarkoituksena on tarkastella tehokasta johtamista humanitaarisen logistiikan alalla tekemällä tutkimusta, opettamalla, verkostoitumalla ja jakamalla tietoa. Tutkimuksessa keskitytään logistiikkatoimintojen valmistautumiseen, vaikuttamiseen ja ylläpitämiseen katastrofialueella. Mukana projektissa ovat myös United Nations Joint Logistics Center (UNJLC), NGOs, erilaiset kaupalliset toimijat ja logististen palveluiden tuottajat. Ohjelman yhtenä päätarkoituksena on yhdistää akateemiset tutkijat ja käytännön ammattilaiset saman projektin piiriin. HUMLOG projektin johto on humanitaarilogistiikan ja toimitusketjun tutkimuskeskuksessa (CH- LOG) HANKENILLA Helsingissä. Keskuksen tarkoitus on jakaa ja syventää tietoa humanitaarilogistiikkaan liittyvissä asioissa ja hallinnoida HUMLOG projektia. Vuoden 2008 keväällä HANKEN ja MpKK perustivat yhteisen humanitaarisen logistiikan instituutin, jonka tarkoituksena on yhdistää voimavaroja tutkimuksen, opetuksen ja opiskelijavaihdon alalla. Asevoimien logistiikan ja humanitaarisen logistiikan tulevaisuuden haasteet ovat hyvin tapauskohtaiset. Toimintaympäristö aiheuttaa suurimmat haasteet. On kuitenkin huomattava, että kriisinhallintatehtävissä toimivat asevoimat ja humanitaariset järjestöt toimivat usein samalla alueella. Näin ollen logistiset haasteet voivat olla osiltaan samoja. Siviilien ja sotilaiden yhteistyötä on tutkittava. Kriisialueella on molempia toimijoita, joten edellytys on olemassa yhteistoiminnalle. Yhteistyön edellytykset on tutkittava ennen operaatiota. On selvitettävä onko halua/kykyä/tarvetta yhteistoiminnalle. Puolustusvoimien erityispiirre aiheuttaa sen, että kaikkia logistisia toimintoja ei voida kopioida suoraan elinkeinoelämästä, vaikka puolustusvoimat tiivistävät yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö aiheuttaa kuitenkin sen, että logistiset haasteet vaikuttavat elinkeinoelämän lisäksi puolustusvoimiin. MNE (Multinationan Experiment) on kansainvälinen suunnittelu- ja kokeilutoiminta, jossa Suomi on mukana monen

9 Haasteita riittää. muun valtion ohella. Tarkoituksena on katsoa tulevaisuuteen ja selvittää miten eri maiden siviili- ja sotilasviranomaiset ja kansalaisjärjestöt voivat parantaa kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaansa. Tarkoituksena on estää päällekkäistä työtä ja tehostaa toimintaa kriisialueella, jossa on useita toimijoita. Suomen vastuulla MNE5:ssä on tiedonvaihdon parantaminen kriisialueella toimivien yhteisöjen kanssa. SHIFT (Shared Information Framework and Technology) on Suomen vastuualueella MNE5:ssä. Siinä kartoitetaan uusien internetpalveluiden hyödyntämistä kriisinhallinnassa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi verkkoneuvottelut ja käyttäjien muokkaamat verkkosivut. HUMLOG projekti seuraa tiiviisti MNE projektia. Humanitaarisella logistiikalla on paljon haasteita. Humanitaarisen logistiikan ammattilaisista on pulaa. Hankintaprosessit tehdään manuaalisesti, ja näin ollen harkintakyky ja suunnittelu ovat riittämätöntä. Yhteistyö ja asioiden koordinaatio ovat myös rajoittunutta. Lisäksi humanitaarisen logistiikan alalla on tarvetta tutkimiselle, jotta pohja suuronnettomuuksien hätäapu-operaatioiden avustusten suunnittelulle ja toimeenpanolle voidaan luoda. Kentällä riittää siis paljon haasteita. Apua on kuitenkin tulossa, kun tutkijat, ammatinharjoittajat, avustusjärjestöt ja hallitukset aloittavat yhteistyön eri muotojen toteutuksen. Kaikesta huolimatta humanitaarisella logistiikalla on toimintakenttä, johon bisneslogistiikan perusperiaatteiden soveltaminen on mahdollista. Siirretään oikeat ihmiset, välineet ja materiaalit oikeaan paikkaan oikeassa järjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista, eli toimitetaan maksimaalinen määrä hätäapua mahdollisimman halvalla. Tällä tavalla humanitaarisen logistiikan avulla säästetään ihmishenkiä, lievennetään kärsimyksiä ja käytetään lahjoitusvaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Humanitaariseen logistiikkaan liittyvissä tutkimusasioissa voi ottaa yhteyttä alla oleviin osoitteisiin: Yhteystiedot CHLOG: Spens, Professor in Supply Chain Management and Corporate Geography Gyöngyi Kovács, Assistant Professor (acting) in Supply Chain Management and Corporate Geography. Vesa Autere, Major, Researcher, PhD student, National Defence University Finland. Lisää tietoa HUMLOG projektiin liittyen on saatavissa osoitteesta 1/2 ILMOITUS 9

10 Asevoimat logistiikallaan avustusjärjestöksi? Yliluutnantti Tommi Myyryläinen palvelee alkaen yksikön varapäällikkönä Kuljetuspatterissa Tykistöprikaatissa. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan laatimaan pro gradu -tutkielmaan: Asevoimista avustusjärjestö? Asevoimien ja humanitaaristen organisaatioiden välinen yhteistoiminta humanitaarisessa logistiikassa. Kylmän sodan päätyttyä humanitaarisesta avustuksesta on tullut miljardibisnestä. Humanitaaristen järjestöjen määrä on kasvanut samaan aikaan huomattavasti. Siviilien lisäksi myös asevoimien kiinnostus humanitaariseen toimintaan on lisääntynyt. Tämä aiheuttaa väistämättä haasteita asevoimien ja avustusjärjestöjen välille. Asevoimien ja avustusjärjestöjen välinen yhteistoiminta tulee nähdä mahdollisuutena, jonka avulla saadaan kohdennettua rajallisia logistisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti katastrofin uhrien auttamiseksi. Vuonna 2006 tapahtui maailmanlaajuisesti lähes 800 katastrofiksi luokiteltavaa onnettomuutta, joista luonnon aiheuttamia lähes 500. Määrä on yli kaksinkertainen 1980-luvun alkuun verrattuna. Luonnon aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet erityisesti ilmastonmuutoksen johdosta. Samaan aikaan katastrofeista kärsivien määrä on kasvanut 174 miljoonasta 254 miljoonaan, kun tarkastellaan vuosittaisia keskiarvoja. Joillakin yksittäisillä katastrofeilla voi olla hyvinkin tuhoisat seuraukset. Esimerkiksi Etiopiassa ja Sudanissa kärsi kuivuudesta yli 16 miljoonaa ihmistä vuonna 1983, minkä seurauksena yli ihmistä kuoli. Joulukuussa 2004 Intian valtameren maissa kuoli yli ihmistä valtavan tsunamin lakaistessa rannikkoalueita. Viimeaikaisimpina esimerkkeinä ovat Myanmarissa raivonnut hirmumyrsky sekä Kiinassa tapahtunut maanjä- 10 risytys, joiden seurauksina kymmenet tuhannet ihmiset menettivät henkensä ja miljoonat jäivät kodittomiksi. On siis selvää, että katastrofien hätäavulle on tarvetta. Katastrofien hoitaminen voidaan jakaa eri vaiheisiin. Ennen katastrofia ollaan varautumisvaiheessa, jossa pidetään yllä toimintavalmiutta oletettuun katastrofiin liittyvän ennakkosuunnittelun ja harjoitusten avulla. Katastrofin sattuessa siirrytään välittömästi reagointivaiheeseen, jossa hätäapu on saatava nopeasti laajalle alueelle, jonka infrastruktuuri on yleensä pahoin vaurioitunut, mikäli sitä on ollutkaan. Reagoinnin jälkeen siirrytään liukuvasti alueen jälleenrakennusvaiheeseen, mikä voi kestää lopulta vuosia. Erilaisissa vaiheissa tarvitaan luonnollisesti erilaisia resursseja ja ammattitaitoa. Logistiikka on aina ollut erityisen tärkeä tekijä humanitaarisissa avustusoperaatioissa. Katastrofin hätäavun on sanottu koostuvan 80 %:sti logistisista toiminnoista. Logistiikan rooli on merkittävä useasta syystä. Ensinnäkin katastrofi voi tapahtua periaatteessa missä päin maailmaa tahansa. Hätäapu on pystyttävä toimittamaan kauas pääliikenneväyliltä ilman ympärillä olevaa kehittynyttä infrastruktuuria. Toiseksi lopputuotteen kuluttaja ei ole tilaaja eikä toimittaja. Toisin sanoen hätäapua pitää toimittaa ihmisille heiltä itseltään asioita kysymättä. Tarvitaan logistisia valmiuksia, jotta osataan tuoda oikeanlaista apua oikeille ihmisille. Kolmanneksi humanitaarisessa logistiikassa pitää pystyä hyödyntämään niin sotilas- kuin elinkeinoelämänlogistiikan sovelluksia. Lisäksi hätäavun toimitusketjut pitää saada perustettua nopeasti minimaalisella organisaatiolla etenkin äkillisesti alkavissa katastrofeissa. Terminä humanitaarinen logistiikka on yläkäsite erilaisille operaatioille. Se käsittää sekä katastrofin jälkeisen hätäavun että jatkuvan tuen kehittyvälle maalle. Humanitaarisella logistiikalla tarkoitetaan suunnitteluprosessia, työkalua ja suorituskyvyn hallintaa, kustannustehokasta virtaa ja tavaran ja materiaalin varastointia sekä tiedon tarkoituksenmukaista levitystä tiedon alkupisteestä kulutuspisteelle, minkä avulla lievitetään haavoittuvien ihmisten tuskaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että katastrofialueelle toimitettava hätäapu on laadukasta ja soveltuu toiminta-alueelle. Merkittäviä tekijöitä ovat muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden ja vaatteiden laatu. On valitettavan monia esimerkkejä siitä, kuinka avun tarvitsijat ovat saaneet vanhentuneita elintarvikkeita ja lääkkeitä sekä vaatteita, jotka eivät sovellu paikalliseen ilmastoon. Kovaa kritiikkiä on esitetty myös siitä, että lahjoittajahallitukset tarjoavat omia tuotteitaan, vaikka ne eivät olisi avun saajien näkökulmasta kriittisimpiä. Tähän epäkohtaan on kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alkupuolella. Tämän lisäksi materiaalit tulee pakata mahdollisuuksien mukaan siten, että yksi ihminen kykenee liikuttamaan niitä. Humanitaarisesta toiminnasta on tullut ammattimaisempaa mutta samalla myös väärinkäytökset ovat kasvaneet. Suuri osa avustusjärjestöistä tekee tärkeää työtä humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. Valitettavasti mukaan mahtuu myös epämääräistä toimintaa sekä taloudellista hyötyä tavoittelevia järjestöjä, jotka hakevat vain näkyvyyttä mediassa. Humanitaarisen logistiikan suurin haaste liittyy rahoitusmalliin. Humanitaarinen toiminta on pitkälti lahjoittajien varassa. Lahjoittajat haluavat, että heidän varojaan kohdennetaan etenkin äkillisesti alkavissa katastrofeissa, esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin kaltaisissa katastrofeissa, joissa median huomio on suurta. Pitkäkestoiset ja hitaasti alkavat katastrofit, kuten esimerkiksi nälänhätä ja kuivuus, tapaavat jäädä vähemmälle huomiolle ja saavat myös vähemmän lahjoituksia, vaikka alueella olisi miljoonia kärsiviä ihmisiä. Katastrofin varautumisvaiheeseen lahjoittajat eivät halua osoittaa niin paljoa varoja, koska tämä toiminta ei näy juuri ulospäin. Varautumisella on kuitenkin erittäin tärkeä vaikutus katastrofin reagointivaiheen onnistumiselle. Jos resurssien käyttöä ei suunnitella etukäteen, on vaarana resurssien hukkaaminen epäolennaiseen. Siksi onkin positiivista, että EU ja Nato käyttävät resurssejaan jo katastrofin varautumisvaiheessa ylläpitämällä nopean toiminnan joukkoja. Näillä joukoilla on yhtenä valmistautumistehtävänä humanitaarinen avustustoiminta. Reagointi olisi huomattavasti hitaampaa, jos joukkojen kokoaminen ja kouluttaminen aloitettaisiin vasta katastrofin tapahduttua. Asevoimien rooli humanitaarisessa logistiikassa ei ole yksiselitteinen Perinteisesti asevoimien tehtävänä on puolustaa kotimaataan. Kylmän sodan päätyttyä jotkut asevoimat ovat alkaneet omaksua entistä enemmän myös humanitaarista toimintaa osaksi toimintakenttäänsä, vaikkakaan kyseinen toimintamalli ei ole uusi ilmiö. Viimeaikaisissa katastrofeissa (Pakistanin maanjäristys, Kosovo, Afganistan, Irak) on maailmalle välitetty kuvaa siitä, kuinka asevoimien sotilaat osallistuvat humanitaarisen logistiikan toimintoihin mm. kuljettamalla

11 vat lähtökohdat, jotta ne olisivat tuttuja jo ennen yhteistoimintaa. Tällä saadaan vähennettyä ennakkoluuloja ja epätietoisuutta toisen toimijan toimintatavoista. Yhteistoiminnan lähtökohtana on useille humanitaarisille järjestöille tapauskohtaisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteistoimintaa ei ole ennakolta sidottu koskemaan tiettyä asevoimaa. Ei ole väliä edustavatko asevoimia paikallisen valtion sotilaat vai kansainväliset rauhanturvaajat. Humanitaariset järjestöt eivät voi toimia sotilaiden alaisuudessa, koska se vahingoittaa järjestöjen itsenäisyyttä. Avustusjärjestöt pelkäävät yhteistoiminnan heikentävän mielikuvaa järjestöjen puolueettomuudesta Iso-Britannian sotilaat jakavat vettä ja elintarvikkeita paikallisille asukkaille Etelä-Basrassa Afganistanissa hätäapua. Yleistä mielipidettä kaukaisiin rauhanturvaoperaatioihin pyritään tekemään positiivisemmaksi kuvilla, joissa sotilaat avustavat konfliktin uhreja. Karrikoidusti voidaan ilmaista, että kuva hätäapua jakavasta sotilaasta myy paremmin kuin kuva sotilaan ja tienvarsipommin kohtaamisesta. Asevoimien käytöstä on positiivisia kokemuksia humanitaarisessa avustuksessa etenkin luonnon aiheuttamissa katastrofeissa. Sotilaslogistiikka tarjoaa suurta apua yllättävissä tai laaja-alaisissa luonnonkatastrofeissa. Hurrikaani Katrinan jälkeen sotilaat toivat hätäapuoperaatioon viestivälineitä, logistista tukea sekä suunnittelukykyä. Näillä oli suuri merkitys avustustoiminnassa. Sotilaiden erityisosaamisen edut ja nopeasti saatava logistinen kyky tulevat esille nimenomaan katastrofin reagointivaiheessa. Sen jälkeisessä jälleenrakennuksessa asevoimien erityisosaaminen ei korostu, sillä kyseinen toiminta ei vaadi nopeaa reagointikykyä. Asevoimien kyky jälleenrakennukseen vaihtelee luonnollisesti maittain. Yleisen mielipiteen ja periaatteen mukaan asevoimia tulee käyttää humanitaarisessa logistiikassa vasta viimeisenä vaihtoehtona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei katastrofin varautumisvaiheessa voitaisi suunnitella asevoimien resurssien mahdollista käyttöönottoa humanitaarisen logistiikan tukemiseksi. Varautumisen tarkoituksena on mahdollistaa nopean reagoimisen onnistuminen, mikä korostuu etenkin luonnonkatastrofien ja suuronnettomuuksien reagointivaiheessa, jolloin saadaan hyödynnettyä asevoimien logististen resurssien nopeaa käyttöönottoa. Monitahoisissa kriiseissä ja muissa aseellisissa konflikteissa asevoimien päätehtävänä tulee olla turvallisuuden tuottaminen. Tällä mahdollistetaan humanitaaristen järjestöjen päätehtävän toteuttaminen eli humanitaarinen toiminta. Asevoimien logistisia resursseja tulee kuitenkin käyttää, jos sillä saadaan pelastettua ihmishenkiä. Näiden resurssien koordinoinnin tulisi silti tapahtua siviilien johtamana. Niin pitkään kun asevoimien logistisia resursseja tarvitaan täyttämään vajetta, tulee tämä mahdollisuus käyttää hyödyksi. Humanitaarisessa logistiikassa on kyse nimenomaan hädänalaisten ihmisten auttamisessa. Asevoimien ei tarvitse omaksua liikaa humanitaarista toimintaa, koska siinä toiminnan ammattilaisina ja johtajina ovat humanitaarista toimintaa harjoittavat organisaatiot. Nämä organisaatiot työskentelevät humanitaarisen logistiikan parissa päivittäin ja toteuttavat sitä huomattavasti kustannustehokkaammin kuin asevoimat. Asevoimista ei saa muotoutua yhtä avustusjärjestöä muiden joukossa, vaan asevoimien käytössä tulee muistaa se, mihin ne on alun perin suunniteltu ja koulutettu. Humanitaarista toimintaa ei juuri kouluteta asevoimissa, ja siksi koulutuksen ja konkreettisen toiminnan tulisi vastata toisiaan. Yhteistoiminta on nuoralla kävelyä Yhteistoiminnan lähtökohtiin vaikuttavat muun muassa asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen tehtävät, toimintaperiaatteet, osaaminen ja resurssit. Asevoimien toiminnassa taustalla vaikuttavat myös kansalliset ja poliittiset intressit. Yhteistoiminnassa tuleekin tiedostaa toisen toimijan erityispiirteet ja niitä on kunnioitettava. Yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen saa pakottaa toista toimijaa. Yhteistoimintaan vaikuttaa myös merkittävästi katastrofin luonne. Luonnon aiheuttamissa katastrofeissa asevoimien ja avustusjärjestöjen välinen yhteistoiminta on huomattavasti ongelmattomampaa kuin monitahoisissa kriiseissä, joiden taustalla vaikuttavat voimakkaasti poliittiset päämäärät. Näissä tapauksissa on vaarana se, että yhteistoiminta nähdään puolueellisena toimintana. Asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen koulutuksessa tulisikin huomioida nämä yhteistoimintaan vaikutta luvun alusta alkaen on useita käytännön esimerkkejä humanitaarisista kriiseistä, joissa asevoimien ja avustusjärjestöjen yhteistoimintaan on liittynyt suuria ongelmatilanteita. Monet humanitaarista toimintaa harjoittavat organisaatiot noudattavatkin edelleen vanhaa sanontaa: Mitä ikinä teetkin, älä päästä aseistettuja miehiä avustustoimien lähelle. Asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen välille tulee jännitteitä, kun molemmat toimivat samalla alueella eri tarkoitusperillä. Yhteistoiminnan haitoista korostuu avustusjärjestöjen puolueettomuuden menettäminen. Osa avustusjärjestöistä, esimerkiksi Punainen Risti, kieltäytyy viimeiseen asti yhteistoiminnasta asevoimien kanssa tähän vedoten. Jos avustusjärjestö menettää puolueettomuuden paikallisten silmissä, vaikuttaa se yleiseen turvallisuustilanteeseen heikentävästi. Samalla se saattaa pilata avustusjärjestön vuosikymmenien työn, jonka se on tehnyt puolueettomuuden saavuttamiseksi luvulla on tapahtunut lukuisia tapauksia, joissa hyökkäyksiä on kohdistettu avustusjärjestöihin. Joissakin tapauksissa avustusjärjestöjen koskemattomuutta ei valitettavasti kunnioiteta edes lähtökohtaisesti. Puolueettomuuden menettäminen on vakavasti otettava asia yhteistoimintaa suunniteltaessa. Siksi yhteistoimintaa ei tulisi nähdä välttämättömänä pakkona vaan mahdollisuutena. Onnistuneen yhteistoiminnan esimerkkinä Pakistanin maanjäristys Vuoden 2005 Pakistanin maanjäristys aiheutti YK:n alaiselle Maailman elintarvikeohjelmalle (World Food Programme, WFP) yhden järjestön historian haasteellisimmista logistisista operaatioista. Vahingoittunut seutu oli laaja ja monin osin vaikeakulkuisen maaston ympäröimä. Vuoristoista johtuen helikopterit olivat ainoa varteenotettava vaihtoehto hätäavun toimittamiseen sadoille tuhansille ihmisille, sillä monille alueille menevät tiet olivat tuhoutuneet maanjäristyksessä. WFP laski tarvitsevansa puolen vuoden helikopteritoiminnan rahoittamiseksi sata miljoonaa dollaria, josta suurin osa kuluisi ensimmäisinä viikkoina. Vetoomuksesta huolimatta 11

12 Kuva U.S. Air Force photo by 1st Lt. Chad Leisenring tapahtunut kehitystä, mutta paljon tehtävää on vielä edessä. Yhteistoiminnalla saadaan parhaimmillaan vähennettyä kilpailua ja yhdistettyä omaa logistiikan erityisosaamista ja logistisia resursseja saman päämäärän saavuttamiseksi. Katastrofialueella oleva uhri tarvitsee sekä turvallisuutta että humanitaarista apua. Loppujen lopuksi molemmat toimijat pyrkivät siihen, että oma toiminta tulee katastrofialueella tarpeettomaksi. Asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen välinen tiedonvaihto hyödyttää molempia toimijoita. Tällä on merkittävä rooli logistiikan johtamisessa. Tiedonvaihdolla vältetään se, että ei turhaan hankaloiteta tai jopa vaaranneta hätäavun jakelijoita ja hätäapua. Asevoimien tehokas tiedustelujärjestelmä luo tehokasta tilannekuvaa. Vastaavasti humanitaarisilla järjestöillä saattaa olla vuosikymmenien paikallistuntemus katastrofialueesta. Luottamuksellisen tiedon vaihtoa tulee kuitenkin rajoittaa. Asevoimat ja humanitaariset järjestöt toimivat samalla katastrofialueella ja kohtaavat samantyyppisiä logistisia haasteita. Oikeanlainen materiaali ja henkilöstö pitää saada toimitettua oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tätä hankaloittaa puutteellinen infrastruktuuri ja mahdollisesti vihamieliset joukot. Molemmilla toimijoilla logistiset päämäärät ovat samat, mutta näkökulmat ovat erilaiset. Sotilaslogistiikalla tuetaan taistelevia joukkoja, kun humanitaarinen logistiikka keskittyy kärsivien ihmisten auttamiseen. Avustusjärjestöt käyttävät sotilaiden kehittämiä tekniikoita avustustoiminnassa miksi sotilaat eivät siis voisi ottaa oppia humanitaarisesta logistiikasta? Kaikkea ei tarvitse kehittää alusta, kunhan toiselta opittua menetelmää osataan hyödyntää omassa toimintaympäristössä mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistoiminnan kehittämisen puolesta puhuu myös se, että arvioiden mukaan erityisesti luonnonkatastrofit tulevat vastaisuudessa moninkertaisesti lisääntymään. Yhteistoiminnasta tarvitaan keskustelua laajasti ja avoimesti Yhdysvaltojen helikopteri kuljetti hätäapua Pakistanissa, koska tiet olivat käyttökelvottomia. operaation aloituksen jälkeen WFP sai kasaan kolmessa viikossa alle 10 % tarvittavasta summasta. Tässä vaiheessa WFP arvioi uudelleen toimintaperiaatteitaan ja kääntyi Pakistanin armeijan puoleen. Pakistanin armeijalla oli tuossa vaiheessa käytössään liki 50 helikopteria sekä maastoon tottuneet lentäjät. Yhteistoiminnasta sovittiin ja WFP hoiti avustustarvikkeiden jakelulinjaston pystyttämisen, sillä sotilailla ei ollut ammattitaitoa siltä saralta. Sotilaat hoitivat kuljettamisen sekä osallistuivat myös itse hätäavun käsittelyyn ja jakeluun, sillä avustustyöntekijöitä ei ollut tarpeeksi. Hätäavun ilmakuljetukseen osallistui myös Pohjois-Atlantin Puolustusliitto Naton helikoptereita ja lentokoneita. WFP:n palveluksessa Pakistanissa työskennellyt Robin Lodge toteaa, että meidän ei tule tuhlata aikaamme periaatekysymyksiin, kun harkitsemme armeijan kanssa työskentelyä luonnonkatastrofien aiheuttamissa hätätilanteissa. Lodge huomauttaa, että WFP ei ota kantaa millään tavalla Pakistanin politiikkaan, vaikka se harjoitti yhteistoimintaa armeijan kanssa. Kun kyse on humanitaarisesta avustuksesta, kaikki voimat tulisi yhdistää mahdollisuuksien mukaan. Lodgen mukaan Pakistanin maanjäristyksen opetus on se, että järjestön tulee tutkia uusia yhteistoiminnan mahdollisuuksia vastuullisten asevoimien kanssa. Tätä kautta saadaan luotua paremmat yhteistoiminnan edellytykset katastrofin reagointivaiheessa. Asevoimien ja avustusjärjestöjen välinen yhteistoiminta hyödyttää molempia toimijoita Yleisesti tarkasteltuna yhteistoiminta tuo asevoimat ja humanitaariset järjestöt saman pöydän ääreen. Tämä on tärkeää ja hyödyttää molempia osapuolia, sillä usein yhteistoiminta kariutuu ensimmäisenä ennakkoluuloihin. Tässä on Asevoimien ja avustusjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan liittyy sekä hyötyjä että haittoja. Yhteistoiminta tulee nähdä mahdollisuutena, jonka avulla katastrofin kokonaisvaltaisesta hoitamisesta saadaan tehokkaampaa. Varautumisen ja ennakkosuunnittelun merkitys korostuu, koska sillä on keskeinen merkitys katastrofin reagointivaiheen onnistumisella. Tulevaisuuden ennakoitu katastrofien määrän lisääntyminen lisää painetta avustustoiminnan onnistumisen ja tehokkuuden lisääntymiseen, ja erityisesti luonnonkatastrofien kohdalla asevoimien ja avustusjärjestöjen yhteistoiminta voi olla hyvinkin hedelmällistä. Asevoimien logistisille resursseille on käyttöä humanitaarisessa logistiikassa. Näiden resurssien koordinoinnin tulisi tapahtua siviilien toimesta, koska he ovat humanitaarisen logistiikan ammattilaisia. Tämä johtaa väistämättä siihen, että yhteistoiminta asevoimien ja avustusjärjestöjen välillä on välttämätöntä tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi. Yhteistomintaa voidaan tehdä esimerkiksi kuljetuksissa, lääkintähuollossa, huoltopalveluissa ja tiedonvaihdossa. Yhteistoimintaan liittyy kuitenkin haittoja, jotka on otettava huomioon yhteistoimintaa suunniteltaessa. Näin voidaan välttää yhteistoiminnan ongelmakohtia. Yhteistoiminnan hyödyt puhuvat sen puolesta, että tämä toiminta on kannattavaa. Kaikkien etu on se, että rajalliset resurssit saadaan kohdennettua oikein ja mahdollisimman tehokkaasti. Humanitaarisesta logistiikasta tekee haasteellisen rajallinen infrastruktuuri sekä laajat etäisyydet logistiikkakeskusten ja katastrofin uhrien välillä. Tästä aiheesta ei ole keskusteltu Suomessa niin laajasti kuin ulkomailla. Sotilaiden roolista humanitaarisessa toiminnassa tulisikin keskustella, koska myös suomalaisia on mukana EU:n taisteluosastoissa, joiden yksi valmistautumistehtävä on humanitaarinen avustustoiminta. Lisäksi suomalaisilla rauhanturvaajilla on pitkät perinteet kriisialueiden jälleenrakennuksessa. Oletettavasti katastrofien määrän kasvaessa lisääntynevät myös kriisinhallintatehtävät tulevaisuudessa. Yhteistoimintaa kehittämällä saadaan tuotua esiin molempien järjestöjen logistinen erikoisosaaminen ilman keskinäistä kilpailua, joka kuluttaa molempien toimijoiden rajallisia resursseja. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta artikkelista. Lisätietoa aiheesta sekä käytetyistä lähteistä saa ottamalla yhteyttä osoitteeseen 12

13 1/1 ILMOITUS 13

14 Huoltovarmuusorganisaatio ja elintarvikehuollon varautuminen Kirjoittaja, elintarvikehuoltosektorin poolien valmiuspäällikkö Viljo Holopainen Viime aikoina huoltovarmuuteen liittyviä asioita on käsitelty julkisuudessa tavanomaista enemmän. Osaltaan tähän julkisuustilan saamiseen ovat vaikuttaneet huoltovarmuusorganisaatiossamme tapahtuneet muutokset. Kuluvan vuoden heinäkuun alkuhan merkitsi reilun viidenkymmenen vuoden ikäisen käsitteen puolustustaloudellinen suunnittelukunta jäämistä historiaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tuon nimen alla hyväksi havaittu toimintamalli julkisen ja yksityisen sektorin yhteisestä työstä kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi samalla päättynyt. Uusi huoltovarmuusorganisaatio rakentuu edelleen tälle hyväksi koetulle perusperiaatteelle. Mutta myös muista syistä huoltovarmuusnäkökulma on noussut toistuvasti esille eri yhteyksissä. Elintarvikehuollon osalta on tällöin ollut kyse ennen muuta kansainvälisistä elintarvikemarkkinoista ja niiden erilaisista häiriöistä. Muutaman vuoden takaiset mittavat eurooppalaiset interventiovarastot katosivat nopeasti viljan kysynnän voimakkaan kasvun seurauksena. Ruoan hinta karkasi maailman köyhimpien kuluttajaryhmien tavoittamattomiin. Tämän johdosta on eri puolilla maailmaa ilmennyt ruokaan liittyneitä levottomuuksiakin. Lyhyesti sanottuna kyse on ollut kasvavasta epävakaudesta kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla. Huoltovarmuudella tarkoitetaan sellaisten yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämistä, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuustoiminnan tarkoituksena on analysoida talouteen kohdistuvia uhkia ja riskejä ja kehittää keinoja haavoittuvuuksien hallintaan luvun puolivälissä perustetun puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) toiminnan tarkoituksena on ollut saada yhteiskunnan taloudellinen asiantuntemus ja osaaminen kytketyksi mukaan varautumistyöhön. Suunnittelukunnan työtä jatketaan nyt siis uuden organisaation voimin. Seuraavassa tarkastellaan huoltovarmuusorganisaatiossamme toteutettuja muutoksia. Lisäksi käsitellään elintarvikehuoltosektorissa ja sen kolmessa poolissa alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli - tehtävää työtä kansallisen huoltovarmuuden edistämiseksi. Puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta huoltovarmuusneuvostoksi voimaan tullut huoltovarmuusorganisaatio Kuva 1. Uusi huoltovarmuusorganisaatio Kevään 2008 aikana uudistettiin laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Tämän jälkeen uusittiin asetus Huoltovarmuuskeskuksesta sekä valtioneuvoston päätös huoltovarmuudelle asetettavista tavoitteista. Uusiutuneen säädöspohjan mukaisesti huoltovarmuusorganisaation uusi toimintamalli otettiin käyttöön Uusi organisaatio muodostuu Huoltovarmuuskeskuksesta, sen yhteyteen perustetusta Huoltovarmuusneuvostosta sekä pysyvinä yhteistoimintaeliminä toimivista sektoreista ja pooleista. Uudistuksessa yhdistettiin aiemmat puolustustaloudellisen suunnittelukunnan ja Huoltovarmuuskeskuksen päätöksentekoelimet. Uuden organisaation ylimpänä tasona on valtioneuvoston asettama Huoltovarmuusneuvosto. Aiempi Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta on korvattu valtioneuvoston asettamalla hallituksella. Nykyisellä Huoltovarmuuskeskuksella on toimitusjohtaja. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan vuonna 2004 uudistetut sektorit ja poolit säilyvät viranomaisten ja elinkeinoelämän välisinä pysyvinä yhteistoimintaeliminä entiseen tapaan. Huoltovarmuuskeskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Nyt toteutettujen muutosten tavoitteena on säilyttää taloudellinen ja toiminnallisesti tehokas huoltovarmuuden suunnittelujärjestelmä muuttuvassa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuden käytännön toteutus on perustunut Suomessa jo pitkään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Tämä on edelleen tehokas tapa hallita yhteiskunnan huoltovarmuusriskejä. Nyt toteutetulla huoltovarmuusorganisaation uudistamisella on tavoiteltu seuraavia asioita: saada käytettävät peruskäsitteet vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa selkeyttää ja yksinkertaistaa johtosuhteita ja hallintoa syventää kumppanuusperiaatetta nykyaikaistaa Huoltovarmuuskeskuksen sisäistä johtamista. 14

15 Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on tarkastella maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä tehdä aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista arvioida sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta tehdä aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla arvioida huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta tehdä työvoima- ja elinkeinoministeriölle ehdotus HVK:n hallituksen kokoonpanosta. Elintarvikehuoltosektorin rakenteesta ja tehtävistä Vuoden 2004 aikana silloisessa puolustustaloudellisessa suunnittelukunnassa otettiin käyttöön sektorijakoinen toimintamalli. Tällöin suunnittelukunnan pooleista suuri osa ryhmiteltiin sektoreihin. Huoltovarmuussektoreita muodostui viisi alla olevan kaaviokuvan esittämällä tavalla: Sektoreiden ulkopuolelle jäi vielä joukko erillisiä pooleja. Pooleja on kaikkiaan 24 kappaletta. Uudessa huoltovarmuusorganisaatiossa nämä sektorit ja poolit säilyvät ennallaan. Huoltovarmuussektorien keskeisimmät tehtävät ovat: määritellä tavoitteet oman alansa pooleille sekä sovittaa yhteen ja seurata niiden toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti selvittää huoltovarmuuden kehittämiskohteita ja tehdä esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi arvioida ja analysoida oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia selvittää alansa kriittiset tuotanto- ja palveluketjut edistää oman alansa toimijoiden välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Sektoriin kuuluu sektorin edustaman toimialan (toimialojen) yritysten ja etujärjestöjen, eri viranomaistahojen sekä toimintaan kiinteästi liittyvien muiden tahojen (mm. tutkimuslaitokset) edustajia. Sektori kokoontuu muutamia kertoja vuodessa. Alla on elintarvikehuoltosektorin henkilöstökokoonpano : Bertel Paulig (Pj.), Paulig Oy, hallituksen pj. Jarmo Vaittinen (Vpj.), maa- ja metsätalousministeriö, kansliapäällikkö Ensio Hytönen, Hankkija-maatalous Oy, toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto, toimitusjohtaja (ETP:n johtaja) Erkki Kemppainen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, ylijohtaja Puolustusvoimilla on edustajansa sektorin kahdessa poolissa elintarviketeollisuuspoolissa sekä kauppa- ja jakelupoolissa. Martti Laosmaa, Tuko Logistics Oy, toimitusjohtaja (KJP:n johtaja) Jarmo Mäntyharju, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, (ATP:n johtaja) Eero Nurminen, Ravintoraisio Oy Ritva Paavonsalo, Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus, johtaja Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus, apulaisjohtaja Jorma Vehviläinen, Inex Partners Oy, toimitusjohtaja Marita Wilska, Kuluttajavirasto, ylijohtaja Marja Knuuttila, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkija (sektorin sihteeri). Elintarvikehuoltosektoriin kuuluu kolme poolia: alkutuotantopooli (ATP), elintarviketeollisuuspooli (ETP) sekä kauppa- ja jakelupooli (KJP). Kunkin poolin toiminta perustuu ns. poolisopimukseen. Tämä on poolin toimintaa ja asemaa määrittävä perussopimus, jonka allekirjoittajatahoina ovat puolustustaloudellinen suunnittelukunta ( saakka) ja kyseisen poolin toimialan elinkeinoelämää edustava etujärjestö. Elintarvikehuoltosektorin poolien poolisopimustahoina ovat seuraavat järjestöt: alkutuotantopoolin osalta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry elintarviketeollisuuspoolin osalta Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry kauppa- ja jakelupoolin osalta Päivittäistavarakauppa ry PTY. Nykyisessä organisaatiossa poolisopimusten allekirjoittajatahona tulee olemaan Huoltovarmuuskeskuksen hallitus. Elintarvikehuoltosektorin pooleilla on yhteinen valmiuspäällikkö. Valmiuspäällikön toiminta perustuu poolien tekemään keskinäiseen yhteistoimintasopimukseen. Elintarvikehuoltosektorin pooleista elintarviketeollisuuspooli (aiemmin nimellä elintarvikepooli) on ns. vanha pooli. Toiminta on käynnistynyt jo 1960 luvun lopulla. Muut kaksi sektorin poolia ovat pooleina aloittaneet toimintansa vuonna 2005 sektorin muodostamiseen liittyen. Pooleilla on niiden toimintaa määrittävä poolikohtainen toimintaohje. Poolien päättävä elin on toimikunta. Toimikunta käsittelee ja hyväksyy poolin hallintoon ja toimintaan liittyvät keskeiset asiat (toiminta- ja taloussuunnitelmat, toimintakertomukset, tilinpäätökset, muutokset poolin vastuulle kuuluvasta osuudesta huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten kokonaisuudessa, poolin koulutustapahtumat jne.). Poolien toimikuntien kokoonpanoon kuuluu kunkin poolin toimialan etujärjestöjen, yritysten sekä viranomaistahojen edustajia. Toimikuntien jäsenmäärä on yleensä henkilöä. Poolit hoitavat operatiivista varautumista elinkeinoelämän johdolla poolisopimuksessa määritellyllä tavalla. Niiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi HVK:n hallituksen tai kyseisen sektorin ohjauksessa. Poolien yleisenä varautumistehtävänä on: huolehtia organisaationsa kehittämisestä ja ylläpitää toimistonsa valmiutta määritellä sekä laatia poikkeusolojen toimintoja koskevat yleissuunnitelmat ylläpitää alansa huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tietokantaa ohjata ja seurata alansa yritysten varautumista tehdä selvityksiä korvaavien toimintojen kehittämiseksi suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tehdä selvityksiä ja esityksiä alansa varmuus- ja turvavarastoinnin tarpeesta hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja 15

16 järjestää poolikohtaisia koulutustilaisuuksia. Huoltovarmuustavoitteet ja huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektorin rakenne järjestää alan valmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisia harjoituksia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ryhtyä tarvittaessa muihinkin erikseen sovittaviin tai tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin valmiuden kehittämiseksi pitää aktiivisesti yhteyttä alansa kannalta keskeisiin sektoreihin ja pooleihin varautumisjärjestelyjen yhteensovittamiseksi ja tarpeellisen tiedon vaihtamiseksi. Alkutuotantopoolin (ATP) toimialakohtaisena erityistehtävänä on kartoittaa maataloustuotantoon kohdistuvia uhkia ja analysoida niiden vaikutuksia sekä laatia toimintamalleja uhkatilanteiden vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi. Poolin tehtävänä on myös varmistaa, että alkutuotannon tarvitsema erilainen panostuotanto sekä tuotannon edellyttämän logistiikan ja muiden tuotannon kannalta tarpeellisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen otetaan huomioon muiden poolien toiminnassa. Pooli seuraa myös tilatason varautumisvalmiuden kehittymistä ja osallistuu maatilojen varautumiskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa. Elintarviketeollisuuspoolin (ETP) poolikohtaisena erityistehtävänä on elintarviketeollisuuden toimintakyvyn ja -mahdollisuuksien turvaaminen erilaisissa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pooli ylläpitää omalta osaltaan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tietokantaa sekä poikkeusolojen elintarviketuotannon eräitä suunnitteluperusteita. Pooli järjestää säännönmukaisesti erilaisia koulutustilaisuuksia. Koulutuksessa tärkeänä kohderyhmänä ovat poolin huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja niiden toimipaikkojen valmiuspäälliköt. Kauppa- ja jakelupoolin (KJP) poolikohtaisena erityistehtävänä on kartoittaa päivittäistavaroiden jakelujärjestelmiin kohdistuvia uhkia ja analysoida niiden vaikutuksia sekä laatia toimintamalleja uhkatilanteiden vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi. Tehtävänä on edelleen varmistaa, että jakelujärjestelmien toimintaan liittyvät erilaiset muut järjestelmät ja niiden toimivuuden turvaaminen otetaan huomioon myös muiden poolien suunnittelussa. Pooli pitää yllä omalta osaltaan yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tietokantaa ja ohjaa siihen kuuluvien yritysten ja toimipaikkojen valmiussuunnittelua sekä Historian lehdiltä elinarvikepoolin, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstöä kevättalvella 1995 Lapin maisemissa. Kuvassa vasemmalta everstiluutnantti Esa Latvio (sittemmin poolin valmiuspäällikkö), kenraaliluutnantti Timo Merjola, toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen (silloinen elintarvikepoolin johtaja), kommodori evp Teuvo Kuparinen (silloinen poolin valmiuspäällikkö), ylijohtaja Mika Purhonen, johtaja Seppo Heiskanen, apulaisjohtaja Hannes Kulmala ja eversti Juha Visamo. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle tavoitteet. Nämä tavoitteet ohjaavat huoltovarmuusorganisaatiossa tehtävää työtä. Tavoiteasetannassa kullekin huoltojärjestelmän osa-alueelle on määritetty sitä koskevat erityistavoitteet. Nyt voimassa olevassa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/2008) elintarvikehuoltojärjestelmälle on asetettu mm. seuraavia tavoitteita: energiasisällöltään normaalin ravinnon saannin turvaaminen normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta EU:n maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen siten, että kotimaisella elintarviketeollisuudella on riittävä kotimainen raaka-aineperusta varmuusvarastointitasojen ylläpitäminen seuraavasti leipäviljaa vuoden normaalikulutusta vastaava määrä rehuvalkuaista määrä, jolla kotieläintuotannon rehuhuolto voidaan sopeuttaa valkuaisen saantihäiriöiden varalta siemenviljaa tonnia nurmikasvien siementä määrä, jolla katetaan yhden epäonnistuneen satovuoden vajaus muita elintarvikkeiden huoltoketjun tuotantopanoksia huoltovarmuutta täydentävät määrät. alkutuotannon, elintarviketeollisuuden sekä kaupan logististen ketjujen varmistaminen hallinnon ohjausvalmiuden ylläpitäminen voimavarojen käytön, tarvittavan elintarvikkeiden tuotannon ja tarjonnan sääntelyn osalta. Poolien toimintaan osallistuu poolin toimialan yrityksiä ja niiden toimipaikkoja. Vuoteen 2006 saakka oli käytössä poolien yritysten osalta kolmiportainen ns. tärkeysluokittelu. Vuoden 2007 aikana otettiin pooleissa käyttöön uusittu käsite huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ja toimipaikat. Kolmijakoisesta tärkeysluokittelusta luovuttiin. Siirtymävaiheessa poolien koko yritystietokanta käytiin läpi tarkistettujen kriteerien mukaisesti. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja niiden toimipaikkojen muodostamalla kokonaisuudella on keskeinen merkitys huoltovarmuustyössä. Kyseisissä yrityksissä ja niiden toimipaikoille on nimettynä poolin yhteyshenkilö (valmiuspäällikkö). Kuten edellä on käynyt ilmi, huoltovarmuuden rakentaminen ja ylläpito on eri toimijatahojen yhteistyötä. Yritystason varautumisessa pidetään yllä yritysja toimipaikkakohtaisia suunnitelmia. Viime aikoina varautumisen painopiste on yhä selvemmin siirtynyt poikkeusolojen tilanteista normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin ja niiden hallintaan. Samalla on yritystason varautumisessa lähennyt- 16

17 1/1 ILMOITUS 17

18 ty yritysten riskienhallintaa ja jatkuvuussuunnittelua. Huoltovarmuuskeskus on kehittämässä yhdessä huoltovarmuussektorien, poolien ja niiden toimintaan osallistuvien yritysten kanssa tietojärjestelmää, jolla sekä tuetaan yritysten riskienhallintaa että tuotetaan huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavaa tietoa huoltovarmuusorganisaation käyttöön. Elintarvikehuoltosektorin pooleista tuon edellä mainitun huoltovarmuuden tilannekuvajärjestelmän piiriin ja käyttäjiksi tulevat suunnitelmien mukaan elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli ja näiden poolien huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset. Alkutuotantopoolin toiminta ei rakennu erillisten huoltovarmuuden kannalta kriittisten tuotantoyksiköiden varaan, vaan huoltovarmuuden näkökulmasta tarkastelu kohdentuu aktiivituotannossa olevien tilojen kokonaisuuteen. Tuotantoyksikkömäärä on näin hyvin suuri verrattuna muiden poolien yritys- ja toimipaikkamääriin. Tilatason tilannekuva on kuitenkin tärkeä osa elintarvikehuoltojärjestelmän huoltovarmuustilannekuvaa. Niinpä myös alkutuotantopooli on ottamassa käyttöön eräänlaista otantamallia, jolla tarvittavaa tilannekuvatietoa tilatasolta ryhdytään kokoamaan. Tällä tiedolla täydennetään sektorin kokonaistilannekuvaa. Sektorien ja poolien toimintaan osallistuvien elinkeinoelämän eri järjestöjen ja yritysten (alkutuotantotilat ml.) panostus huoltovarmuustyössä on mittava ja ratkaisevan tärkeä. Henkilötyöpäiviksi muunnettuna näiden tahojen vuosittainen osallistuminen tähän työhön tarkoittaa pelkästään elintarvikehuoltosektorissa yhteensä useita satoja henkilötyöpäiviä. Tämän lisäksi elinkeinoelämä tukee toimintaa hyvin monin eri tavoin: poolien toimistojen tehtävien toteutus, poolien palkatun henkilöstön työtilat ja työskentelyssä tarvittava välineistö, harjoitus- ja koulutustilat poolien koulutustapahtumille, asiantuntijatuki eri toimialojen kysymyksissä jne. Poolisopimustahot osallistuvat myös poolien toiminnan rahoittamiseen. Harjoitus- ja koulutustoimintaa Poolit järjestävät yritystensä sekä poolin toimintaa kiinteästi liittyvien tahojen henkilöstölle suunnattavaa koulutusta. Elintarvikehuoltosektorin poolien koulutustoiminnasta osa on vakiomuotoista ja osa johonkin erityiseen koulutustarpeeseen liittyvää. Vuosittain pidetään vakiomuotoisesti poolien yritysten ja niiden toimipaikkojen valmiuspäälliköille tarkoitettu koulutuspäivä sekä koko sektorin toimintaan liittyville eri tahoille tarkoitettu valmiusseminaari. Valmiuspäälliköiden koulutuspäivään sisältyy poolien toiminnan kannalta ajankohtaisten asioiden sekä yritysten ja toimipaikkojen varautumiseen liittyvien käytännön asioiden käsittelyä. Valmiusseminaarissa puolestaan tarkastellaan huoltovarmuuteen, varautumiseen ja eri sektorien väliseen yhteistoimintaan liittyviä asiakokonaisuuksia laajemmassa viitekehyksessä. VUOSI HARJOITUKSEN AIHE OSALLISTUNEET POOLIT JA MUUT TAHOT 2005 Suu- ja sorkkatautitilanne liha-alan Elintarviketeollisuuspooli, tuotantolaitoksen lähialueella; eri viranomaistahoja vaikutukset laitoksen toimintaan ja tarvittavat toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi 2006 Vakava samanaikainen häiriötilanne Elintarvikehuoltosektorin kaikki kahden merkittävän päivittäistavaroiden poolit, maakuljetuspooli, hankinta- ja logistiikkayrityksen keskei- tietotekniikkapooli, tietosissä toimipaikoissa; vaikutukset verkkopooli, viranomaiselintarvikkeiden jakeluun ja mahdolliset edustajia toimenpiteet vaikutusten minimoimiseksi 2007 Kemian teollisuuden tuotteet ja Elintarvikehuoltosektorin kaikki niiden kriittisyys elintarvikehuoltosektorin huoltovarmuuden kannalta Alkutuotantopoolin asema ja tehtävät erilaisissa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa poolit, kemian pooli, maakuljetuspooli, eri viranomaistahojen edustajia Alkutuotantopooli, alkutuotantoon liittyvien eri viranomaisten ja muiden tahojen edustajia 2008 Vesihuoltoon liittyvien häiriötilanteiden Alkutuotantopooli, elintarvikehallinta alkutuotantotilalla (maitotila) ja teollisuuspooli, vesihuoltoelintarviketeollisuuslaitoksessa (meijeri) pooli, eri viranomaisten edustajia Kriisiviestintätilanteiden hallinta Kauppa- ja jakelupooli Elintarvikehuoltosektorin ja kemian poolin yhteinen harjoitus Lahdessa helmikuussa Alkutuotantopoolin johtaja Jarmo Mäntyharju valottamassa harjoitusosastolle maatilan toimintoja varautumisen näkökulmasta Evästyksiä koulutuspäivään. Kauppa- ja jakelupoolin johtaja, Tuko Logistics Oy:n toimitusjohtaja Martti Laosmaa avaamassa poolin kriisiviestintäkoulutuspäivää syyskuussa

19 1/1 ILMOITUS 19

20 Leipä miehen tiellä pitää ja on huoltovarmuuden kannalta erittäin merkittävä elintarvike. Elintarviketeollisuuspoolin johtaja, ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Poolit järjestävät vuosittain myös valmiusharjoituksia. Elintarvikehuoltosektorissa tavoitteena on rakentaa harjoitukset siten, että kaikki sektorin poolit ovat mukana yhteisessä harjoituksessa. Aina tämä ei kuitenkaan ole eri syistä mahdollista. Seuraavassa taulukossa on esitetty viime vuosien harjoituksia: Yhteistoimintaa eri tahojen kanssa 20 Huoltovarmuustyö on mitä suurimmassa määrin eri tahojen välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminta kuuluukin oleellisena osana myös poolien arkeen. Edellä on käynyt keskeisiltä osin ilmi se yhteistoiminta, jota poolin ja sen toimintaan osallistuvien yritysten kesken tehdään. Samaten sektorin sisällä poolien välinen yhteistoiminta on tärkeää. Huoltovarmuusorganisaation sektorirakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut nimenomaan toisiinsa kiinteästi liittyvien toimialojen (poolien) varautumisen entistä tiiviimpi keskinäinen yhteensovittaminen. Viranomaisyhteistoiminta konkretisoituu monella tavalla. Elintarvikehuoltosektorissa ja sen poolien toimikunnissa ovat edustettuina sektorin eri toimialojen viranomaistahot. Mukana ovat toimialan ministeriöt: maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Poolien tasolla jatkuvampaa yhteistoimintaa tapahtuu mm. seuraavien viranomaistahojen kanssa: lääninhallitukset, TE -keskukset, Säteilyturvakeskus. Lääninhallitusten kanssa tehtävä yhteistoiminta painottuu koulutukseen. Poolit osallistuvat mm alueellisten maanpuolustuskurssien opetukseen. Poolien edustusta on mukana läänien valmiusharjoituksissa. TE- keskusten kanssa tapahtuva yhteistoiminta koskee erityisesti alkutuotannon varautumista. Säteilyturvakeskuksen kanssa erityisesti elintarviketeollisuuspoolilla (ja sen edeltäjällä elintarvikepoolilla) on ollut tiivistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan kohteena on ollut elintarviketuotannon suojaaminen säteilytilanteissa. Yhteistyö on tuottanut mm. useita tutkimuksia ja oppaita elintarvikeketjun eri osa-alueiden varautumisesta säteilytilanteisiin. Elintarvikehuoltojärjestelmässä elintarvikeketjussa kukin sen osa on enemmän tai vähemmän riippuvainen ketjun muiden osien toiminnasta. Häiriö missä osassa ketjua tahansa heijastuu ennemmin tai myöhemmin muihin ketjun osiin. Tämän lisäksi mikään huoltojärjestelmän osa ei kykene toimimaan ilman lukuisaa joukkoa erilaisia tukipalveluja. Niiden tuottamisesta puolestaan vastaavat huoltojärjestelmän muut osat. Elintarvikehuoltojärjestelmällä ja sen eri osa-alueilla on voimakkaita riippuvuuksia muiden sektorien toimivuudesta. Rajapintojen ja keskinäisen vaikutuksen kannalta erityisen tärkeitä alueita ovat: energiahuolto kuljetuslogistiikka terveydenhuolto (vesihuolto ml.) tietoyhteiskunta (tietoverkot, tietotekniikka) kemianteollisuus pakkausteollisuus. Sektorien välistä yhteistyötä tulee kehittää siten, että elintarvikehuoltojärjestelmän kannalta kriittiset, eri sektorien vastuualueille sijoittuvat tukipalvelut tulevat varmistettua. Tämä korostaa sektorien ja poolien välistä yhteistoimintatarvetta. Käytännön tasolla yhteistoiminta konkretisoituu yhteisissä harjoituksissa sekä muissa koulutustilaisuuksissa. Edellä todettiin harjoitustoiminnan olevan lähtökohtaisesti pooli- ja sektorirajat ylittävää. Elintarvikehuoltosektorin vakiomuotoisiin vuosittaisiin valmisseminaareihin on niin ikään pyritty sisällyttämään elintarvikehuoltojärjestelmän kannalta erityisen tärkeiden muiden sektorien ja poolien toiminnan esittelyä. Elintarvikehuoltosektorissa ja sen kahden poolin elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli toimikunnassa on puolustusvoimien edustus mukana. Puolustusvoimien ja elintarvikehuoltosektorin välinen yhteistoiminta konkretisoituu yhteisissä hankkeissa (esimerkkinä poikkeusolojen elintarviketuotannon eräät suunnitteluperusteet) sekä harjoitustoiminnassa. Sektorin edustusta on ollut mukana erilaisissa puolustusvoimien huoltoon liittyvissä harjoituksissa. Elintarviketeollisuuspooli osallistuu myös valtakunnallisten maanpuolustuskurssien opetukseen. Sektorilla on ollut yhteistoimintaa myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Sektorin edustajia on osallistunut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämiin viljelijöille suunnattuihin koulutustilaisuuksiin. Sektorin ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilöstöä on osallistunut lisäksi vastavuoroisesti kummankin tahon järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja harjoituksiin. Lopuksi Huoltovarmuuden rakentaminen ja ylläpitäminen eivät ole koskaan irti ympäröivän yhteiskunnan ja kansainvälisen jopa globaalin kehityksen vaikutuksista. Huoltovarmuus on lukuisten eri toimijoiden yhteistyön tulosta. Verkottuminen ja toimintojen ulkoistaminen monimutkaistavat kokonaisuuden hallintaa. Huoltojärjestelmän eri osien väliset rajapinnat ovat muodostuneet erittäin tärkeiksi, jopa kriittisiksi. Elinkeinoelämä tuottaa vähenevässä määrin perinteistä huoltovarmuutta materiaalista reserviä. Kehitys, joka näkyy keskittymisenä harvoihin suuriin yksiköihin kaikissa osissa huoltojärjestelmää lisää riskejä. Vastaavasti voidaan kuitenkin todeta, että tehostunut riskienhallinta ja jatkuvuussuunnittelu yritys- ja tuotantoyksikkötasolla lisäävät omalta osaltaan huoltovarmuutta. Globalisaatio, ilmastonmuutos, työvoiman saatavuus ja vaikkapa markkinareaktiot sisältävät suuria haasteita myös huoltojärjestelmän toimivuuden turvaamiselle - huoltovarmuudelle. Ja kaikesta kehityksestä huolimatta ruoka ja sen saatavuudesta huolehtiminen on tulevaisuudessakin yksi keskeinen huoltovarmuuden osa-alue. Elintarviketeollisuuspoolissa ja sen edeltäjässä elintarvikepoolissa on valmiuspäällikköinä toiminut perinteisesti huoltoupseereita. Syksystä 2005 alkaen on elintarviketeollisuuspoolin ja samalla myös alkutuotantopoolin sekä kauppaja jakelupoolin valmiuspäällikkönä toiminut eversti Viljo Holopainen. Häntä ennen tuossa tehtävässä toimi kymmenen vuoden ajan everstiluutnantti Esa Latvio ja Esaa ennen niin ikään kymmenen vuoden jakson kommodori Teuvo Kuparinen kaikki hyvinkin tuttuja ainakin vanhemmalle huoltoupseerikunnalle.

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006 VNS /2006 vp Suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Verkoilla maailmalle, Turku 12.6.2013 Käsitteistä Kehitysliiketoiminta?

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO Jokainen katastrofi on erilainen Ihmisen aiheuttamia Sota, joukkomurha Nälänhätä Teollinen tai ydinonnettomuus Luonnonkatastrofeja

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia

Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia 13.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 Johdanto... 5 2 Strategiset

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011

Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011 Katastrofiin varautuminen liikematkustuksessa miten toimia ennalta? Ifin matkapäivä 11.10.2011 Heikki Hernesmaa Turvallisuuspäällikkö Wärtsilä Corporation Mikä on katastrofi? Henkilöön tai omaisuuteen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot