SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN 4 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELUTARVERATKAISU

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN 4 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Sikamäen tuulivoimahankkeen suunnittelutarveratkaisun MRL 137 :n mukainen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29856

2 1 (27) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 Perustiedot hankkeesta Laaditut selvitykset Tuulivoimapuiston suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tuulivoimapuiston suhde maakuntakaavaan Tuulivoimapuiston suhde yleiskaavaan Tuulivoimapuiston suhde asemakaavaan Tuulivoimapuiston suhde muihin suunnitelmiin Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Maaperä- sekä pinta ja pohjavedet Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Vaikutus äänimaisemaan Vaikutus valo-olosuhteisiin Yhteenveto vaikutusten arviointia koskien... 26

3 1 (26) SIKAMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU 1 Perustiedot hankkeesta Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy hakee suunnittelutarveratkaisua sekä rakennuslupaa Sikamäen alueelle neljälle tuulivoimalalle. Referenssivoimalana mallinnuksissa on käytetty Nordex N131 voimalaa, jonka napakorkeus on 144 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on noin 210m. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt (KESELY/294/2016), että Sikamäen neljän tuulivoimalan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää Savon Voiman 110kV sähkölinjaan jonka yhteyteen rakennetaan myös tarvittava sähköasema. 110kV sähkölinja sijaitsee hankealueen itäpuolella noin 8 km:n etäisyydellä. Sikamäen alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Alueelle sijoittuu kattava metsäautotieverkosto. 2 Laaditut selvitykset 1. Melumallinnukset N131 x 4 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka 09/2015) 2. Varjostusmallinnukset N131 x 4 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka 09/2015) 3. Havainnekuvat ja näkemäanalyysi N131 x 4 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 09/2015) 4. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 5. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 6. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta Ahlman Group Oy. 7. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy 8. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 9. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 10. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 11. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liitooravaselvitys Ahlman Group Oy. 12. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 13. Sikamäen tuulivoimaosayleiskaavan Natura-arviointi ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, , päivitetty ) 14. Arkeologinen inventointi 2014 (Mikroliitti Oy) 15. Sikämäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys () 16. Havainnekuvat ja näkemäanalyysi N131 x 4(6) x HH144 + Oinaskylä N131 x 6 x HH144 (, 09/2015 Päivitys 4 voimalalle 02/2016)

4 2 (26) 17. Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista , Ahlman Group Oy 18. Kaakkuriselvitys - Liite Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston Natura-arviointiin (Santtu Ahlman) 19. Sikamäen tuulivoimapuisto, tuulivoimaselvitys ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) 3 Tuulivoimapuiston suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu HUOMIOIMINEN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITTELUSSA Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Viitasaaren kaupungissa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousaluetta, eikä sinne kohdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta oleellisesti. Tuulivoimahanke tukee yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti energiantuotannon osalta. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Lähialueen asukkaat ja lomailijat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Virkistyskäytön osalta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantoihin. Tuulivoimaloiden ei arvioida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantoja tulevaisuudessa. Alueella on jatkossakin mahdollista marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ja retkeily. Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä pitkin. Tuulivoimapuiston kuljetusten suuntautuminen hankealueelle tarkentuu prosessin edetessä. Tuulivoima parantaa maakunnallista energiantuotantoa ja on Suomen ilmastopolitiikan mukaista kehitystä. Ei koske ko. suunnitelmaa Ei koske ko. suunnitelmaa

5 3 (26) Tuulivoimapuistoalue on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. 3.2 Tuulivoimapuiston suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Ei vaikutusta. 2. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu malmipotentiaalinen alue ek. Sikamäen tuulivoimalat eivät heikennä malmi- ja mineraalivarantojen hyödyntämistä maakuntakaavassa osoitetulla alueella. Toiminnot voidaan sijoittaa toistensa läheisyyteen ilman vaikutuksia. 3. vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaihemaakuntakaavan Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu aluevarauksia. 4. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alueja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu aluevarauksia. 3.3 Tuulivoimapuiston suhde yleiskaavaan Suunniteltavan tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava on hyväksytty Viitasaaren kaupunginvaltuustossa 37. Melumallinnuksen mukaan 40 db:n melualue ei ulotu kaavoitetuille ranta-alueille.

6 4 (26) Kuva 1 Meluvaikutus suhteessa Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavaan Tehdyn varjostusmallinnuksen (ilman puuston huomioimista) mukaan, varjostusvaikutus ulottuu Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan alueelle. Lahnasen rannalla (voimaloiden lounaispuolella) ylittyy 8 h/a varjostusvaikutus kolmen suunnitellun rakentamattoman rakennuspaikan alueella, jos kaikki puusto on hakattu pois voimaloiden numero 3 ja 4 sekä rakennuspaikkojen väliltä. Huomioitaessa kuitenkin puusto, varjostusvaikutusta ei rakennuspaikkojen alueella synny (vertaa kuva 8, s. 25). Kuva 2 Varjostusvaikutus suhteessa Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavaan, real case-no forest tilanteessa.

7 5 (26) 3.4 Tuulivoimapuiston suhde asemakaavaan Suunniteltavan tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Sikamäen tuulivoimahankkeen 40 db:n melualue ei tehdyn mallinnuksen mukaan ulotu Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaavan alueelle, vaan jää yli 1,5 km etäisyydelle kaava-alueesta. Varjostusvaikutuskin (> 1 h/a) jää ilman puustoa noin 0,5 km etäisyydelle kaava-alueesta. Kuva 3 Varjostusvaikutus( real case- no forest) suhteessa Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaava-alueeseen

8 6 (26) 3.5 Tuulivoimapuiston suhde muihin suunnitelmiin Suunniteltavan tuulivoimapuiston alueella ei ole sellaisia maankäyttöön liittyviä suunnitelmia, joihin tuulivoimapuiston rakentamisella voisi olla vaikutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Sellaisilla tuulivoimapuistohankkeilla, jotka sijoittuvat 10 kilometrin säteelle tai tätä lähemmäksi Sikamäen tuulivoimapuistosta, voidaan katsoa olevan maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Kulttuuriperinnön kohdalla mahdolliset yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä kohteen luonteen tai kohteessa vallitsevan tunnelman muuttumiseen maisemassa tapahtuvien muutosten myötä. Etäisyydet lähimpiin tuulivoimahankkeisiin: Sikamäki Oinaskylä (Honkamäki, kuvassa 37) n. 6 km Kuva 4 Sikamäen hankealueen sijainti suhteessa lähialueen hankkeisiin

9 7 (26) Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset Melun ja varjostuksen suhteen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa ei Sikamäen hankkeessa synny koska lähin tuulivoimahanke sijoittuu yli viiden kilometrin etäisyydelle Sikamäen hankkeen voimaloista. Linnustolle aiheutuvat yhteisvaikutukset Sikamäen tuulivoimahanke sekä suurin osa sen ympäristöön sijoittuvista muista tuulivoimahankkeista sijoittuu Suomenselän ja Keski-Suomen sisämaa-alueelle, jossa ei käytettävissä olevien tietojen sekä tehtyjen selvitysten mukaan kulje merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Merkittävien muuttoreittien alueella, esimerkiksi Pohjanlahden rannikkoalueella, useilla lähekkäin suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla voi kaikkien hankkeiden toteutuessa olla vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin ja tilankäyttöön alueella. Merkittävien muuttoreittien ulkopuolella, kuten Viitasaarelle suunnitellun Sikamäen tuulivoimapuiston ympäristössä eri hankkeiden yhteisvaikutukset muuttavaan linnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Liikenteelliset yhteisvaikutukset Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella ei ole yhteisvaikutuksia Oinaskylän hankkeen kanssa. On epätodennäköistä, että molemmat tuulivoimapuistot rakennettaisiin täysin samanaikaisesti ja kuljetuksiin käytettäisiin samoja reittejä. Luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat yhteisvaikutukset Useiden hankkeiden aiheuttamat luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ilmenevät luonnonympäristön pirstoutumisena ja reunavaikutuksen lisääntymisenä myös Suomenselän alueella. Talousmetsissä reunavaikutusilmiö on tavallista ja vaikutukset ovat muutoinkin metsätalousvaikutusten kaltaisia. Useiden hankkeiden toteutuessa voimajohtojen määrä tulee lisääntymään, jonka aiheuttama vaikutus kohdistuu useiden suoluontokohteiden osalta pylväspaikkojen paikallisiin vesitasapainon muutoksiin. Yhdessä turvetuotantohankkeiden sekä tavanomaisen metsätalouden kanssa tuulipuistorakentaminen pirstoo metsälajiston elinympäristöjä ja vaikuttaa mahdollisesti mm. kanalintukantoihin. Tavanomaisille metsien ja rämeiden luontotyypeille kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä ja ne kohdistuvat pääsääntöisesti talousmetsiin, eikä kyseessä olevien hankkeiden yhteydessä tunnistetuille arvokkaille luontokohteille aiheudu merkittäviä vaikutuksia Natura-alueille aiheutuvat yhteisvaikutukset Hyvin lieviä yhteisvaikutuksia voi muodostua Oinaskylän tuulivoimapuistohankkeen sekä Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaavan kanssa.

10 8 (26) Maisemalliset yhteisvaikutukset Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden maisemallisten yhteisvaikutusten selvittämiseksi on tehty näkymäalueanalyysi. Näkymäanalyysin mukaan molempien tuulivoimapuistojen voimaloita näkyisi lähinnä Mäntyjärven keskiosiin, Saarikylän suoalueelle/turvetuotantoalueelle, Korpiharjuntien varren peltoalueille ja osin asutukselle, Salmijärven ja Isojärven itärannalle ja itäosiin sekä paikoin Suotajärven länsiosiin. Tuulivoimapuistojen väliin jääviltä alueilta käsin molempien tuulivoimapuistojen voimaloita ei näy samanaikaisesti. Pohjoiseen katsottaessa näkyy Sikamäen voimaloita ja etelään/kaakkoon katsottaessa Oinaskylän voimaloita. Vaikutukset voimistuvat jossain määrin. Turvetuotantoalueen ja peltojen osalta tällä ei ole erityisemmin merkitystä. Myöskään Salmijärven ja Isojärven itärannalta, Mäntyjärven keskiosista eikä Suotajärven länsiosista molempien tuulivoimapuistojen voimaloita näe yhdellä silmäyksellä päätä kääntämättä. Salmijärven, Isojärven, Mäntyjärven ja Suotajärven osalta vaikutukset voimistuvat yhteisvaikutusten myötä. Salmijärven ja Isojärven itäosien sekä Mäntyjärven keskiosien osalta vaikutukset ovat tuntuvimmat lyhyehköstä etäisyydestä johtuen. Mikäli kaikki voimalat näkyvät lähes yhdellä silmäyksellä päätä vähän kääntämällä, näkyvä voimalamäärä tuplaantuu. Vaikutus on kohtalaista luokkaa, mahdollisesti paikoitellen vähän voimakkaampikin. Kuva 5. Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden näkymäalueanalyysin tulokset.

11 9 (26) Yleisesti ottaen yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi. Salmijärven ja Isojärven itäosien sekä Mäntyjärven keskiosien osalta vaikutukset ovat lyhyehköstä etäisyydestä johtuen voimakkaimmat, joskaan eivät merkittävät. Sikamäen ja Oinaskylän hankkeiden näkemäanalyysi sekä valokuvasovitteet ovat liitteenä 16. Valokuvasovitteiden paikat on valittu Sikamäen hanketta silmällä pitäen. Ne eivät ilmennä parhaalla mahdollisella tavalla Sikamäen ja Oinaskylän hankkeiden maisemaan aiheuttamia yhteisvaikutuksia. 4 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä todetaan, että: Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. ( /476) 3 momentti on kumottu L:lla /1129. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. ( /476) 4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Viitasaaren kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta rakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden melutason ohjearvot (Valtioneuvoston asetus ) äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista.

12 10 (26) Sikamäen tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. 40dB:n alue on vuokrattu kokonaan osaksi hankealuetta. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisessa vaiheessa kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto enintään noin hehtaarin alueelta. Kokonaisuudessaan arvioidaan tuulivoimaloiden perustusten, nostoalueiden, tiestön ja sähkönsiirron rakentamisen sekä väliaikaisten varastointialueiden vaatiman maa-alueen olevan noin 1-2 hehtaaria/voimala. Rakentamisalueella ei ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu nykyisen metsätien varteen siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Taulukko 1 Vaihtoehto ja vaikutuksen merkittävyys: yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tuulivoimapuiston vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutustyyppi Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen merkittävyys, 4 WTG Vaikutus kunnan yhdyskuntarakenteeseen Vaikutus maa- ja metsätaloudelle (menetetty maa-ala) Vaikutus virkistys- ja elinkeinotoiminnalle Tuulipuiston aiheuttama yleisen tiestön uudelleen järjestely ja maankäytön muutos Voimalapaikat, sähköasema ja tiestö Voimaloiden aiheuttama maankäytön muutos sekä voimaloiden melu ja maisemamuutos Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vaikutus asutukseen Voimalat (melu, varjostus, maisema) Ei vaikutusta Alueen saavutettavuus ja hyödynnettävyys Vaikutus muuhun kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmiin Palautuminen muuhun maankäyttöön Rakennettava ja parannettava tiestö Voimalat (melu, varjostus) Tuulivoimapuiston rakenteiden purkaminen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että Sikamäen tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan.

13 11 (26) 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen asia, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset maisemassa saattavat muuttaa alueen luonnetta muuttamalla luonnonmaiseman ihmisen muovaamaksi maisemaksi tai muuttamalla maiseman mittasuhteita. Tuulivoimaloiden lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä. Se, kuinka paljon voimalat hallitsevat maisemakuvaa, riippuu myös maiseman luonteesta ja siitä, minkälaisia muita elementtejä maisemakuvaan kuuluu, ei ainoastaan siitä, kuinka paljon voimalat näkyvät tarkastelupisteeseen. Sähkönsiirto ei aiheuta maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksia, koska sähkönsiirto toteutetaan maakaapelilla. Sähkönsiirtoon liittyvien rakenteiden maisemavaikutukset eivät muutu nykytilanteeseen verrattuna. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealueen lähiympäristössä Sikamäen tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Lahnaselta, Jouhtiselta, Salmijärveltä, Isojärveltä, Mäntyjärveltä ja Iso-Toulatista. Voimaloita näkyy myös Lahnasen ja Mäntykankaan pelloilta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse varsinaisia tiheämpiä asutuskeskittymiä vaan asutusta on sijoittunut tasaisen harvakseltaan teiden ja peltotilkkujen yhteyteen etenkin hankealueen lounais-, länsi- ja koillispuolelle. Loma-asutusta on tiheimmin suurempien järvien rannoilla. 12 kilometrin säteellä hankealueesta suurin asutuskeskittymä on Kymönkoski, joka sijoittuu noin 11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä Lahnasessa, Toulatissa, Suotajärven länsirannalla, Salmijärven itärannalla sekä Lepikossa. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla, erityisesti Iso-Toulatin pohjoispuolella sekä Lahnasessa, on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista käsin osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja roottorien lavat tai pelkästään lavan kärjet. Paikallisesti tarkasteltuna Sikamäellä ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin:

14 12 (26) Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Sikamäen tuulivoimaloiden lähialue vyöhykkeelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, mutta osittain vyöhykkeelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue Toulat. Vyöhykkellä 0-5 km voimaloita näkyy lähinnä järven eteläkärjen vesialueelle. Arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat tällä etäisyysvyöhykkeellä korkeintaan kohtalaiset. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. 12 kilometrin säteellä hankealueesta suurin asutuskeskittymä on Kymönkoski, joka sijoittuu noin 11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäalueanalyysin tulosten mukaan voimalat eivät näy Kymönkosken kylä-alueelle. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee kaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Suovanlahden kyläkeskus ja Silo. Reissulahden etelärannalle sijoittuvasta Silosta lienee näköyhteys voimaloille. Lähes kymmenen kilometrin etäisyydestä johtuen mahdolliset vaikutukset jäävät maltillisiksi. Välialueella sijaitsee lisäksi kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Etelälahti ja Toulatin pohjoisosa. Näkymäanalyysin mukaan Etelälahden alueelle ei voimaloita näy. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin Alueella tehdyn muinaismuistoinventoinnin yhteydessä alueelta löytyi yksi historiallisen ajan rajamerkki. Kohde sijaitsee metsäautotien länsilaidalla. Mikäli tietä levennetään ja parannetaan tuulivoimapuiston huoltotieksi, on varmistettava se, että kohde tulee säilymään ennallaan. Rakentamisen aikana kohde merkitään selkeästi maastoon. Tuulivoimaloita ei muinaismuistoinventoinnissa löydetyn kohteen läheisyyteen ole suunniteltu rakennettavan.

15 13 (26) 4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Luontovaikutusten arvioinnissa arvioidaan hankkeen vaikutuksia hankealueen yleiseen kasvillisuuteen sekä kansallisten lakien mukaisiin tai alueellisesti muutoin arvokkaisiin luontotyyppeihin. Lajiston osalta keskitytään suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin, joita ovat esimerkiksi direktiivien mukaiset lajit, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä muutoin levinneisyytensä puolesta harvalukuiset tai alueellisesti harvinaiset lajit Maaperä- sekä pinta ja pohjavedet Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin rajoittuvat pääasiassa voimaloiden ja niiden perustusten, huoltotiestön sekä voimajohtojen rakentamisvaiheeseen. Maalle rakennettaessa tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja sähköverkoston rakentamisen maanmuokkaustyöt lisäävät väliaikaisesti muokattavan maaperän eroosiota, mikä saattaa hieman lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Tuulivoimaloissa ei käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Rakentamista ei kohdistu arvokkaimpien pienvesien ja suokohteiden ympäristöön. Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita eikä tilakohtaisia kaivoja Vaikutukset kasvillisuuteen Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puusto noin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto poistetaan teiden rakentamisalueilta tien molemmin puolin, ja myös parannettavien teiden alueella puustoa voidaan joutua hieman poistamaan. Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan lajistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutunutta lajistoa. Tältä osin vaikutukset tavanomaiselle metsälajistolle arvioidaan vähäiseksi, sillä hankealueelle sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on yleisesti hyvin reunavaikutteista alueiden runsaiden kasvatus- ja päätehakkuiden vuoksi. Vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulipuistojen toiminta-ajan. Ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun hankealueeseen. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin tai lievänä karuihin tai keskiravinteisiin suoluontotyyppeihin, joiden edustavuuteen metsätalous on vaikuttanut jo hyvin pitkään. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalous-käytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa.

16 14 (26) Tuulivoimahankkeen huolto-tiestön on oltava kantava, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kehittyä kohti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan. Vaikutukset arvokkaille luontokohteille: Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille tai huoltotielinjoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita eikä uutta tiestöä tulla merkittävien luontokohteiden alueelle rakentamaan. Taulukko 2 Vaihtoehto ja vaikutuksen merkittävyys: kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutuksen kohde Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen merkittävyys, 4 WTG Vaikutus tavanomaiseen kasvillisuuteen Vaikutus rajattuihin metsäluontokohteisiin Vaikutus rajattuihin suoluontokohteisiin Tuulivoimaloiden ja tiestön alueiden muuttuminen podsoli- tai turvemaasta sorakentiksi. Metsien pirstoutuminen metsätalouden aiheuttaman muutoksen lisänä. Mahdollinen suora pinta-alan muutos metsäluontokohteelle, jota voidaan suositella metsätalouden säästökohteena. Potentiaalinen suoluontokohteen hydrologiaa muuttava vaikutus lähimmistä voimala- tai tierakentamisista. vähäinen ei vaikutusta ei vaikutusta Vaikutukset linnustoon Elinympäristön muutos Maatuulivoimapuistojen rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen. Elinympäristön muutokset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, ja joiltain osin pysyviä. Sikamäen tuulivoimapuiston selvitysalueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi tuulivoimapuiston rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Alueen metsät ovat jo ennestään hyvin voimakkaasti käsiteltyjä ja elinympäristöltään pirstoutuneita. Sikamäen tuulivoimahankkeen vaikutukset selvitysalueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulivoimarakentamisen merkitys lintujen elinympäristöjä muuttavana toimintana arvioidaan alueella harjoitettavaa metsätaloutta vähäisemmäksi. Melu ja muu häiriö Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä

17 15 (26) pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen. Voimalayksiköiden perustamisesta sekä teiden rakentamisesta aiheutuva melu voi kuulua huomattavasti laajemmallekin alueelle. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, rajoittuen hankkeen rakentamisaikataulusta riippuen enintään yhden vuoden aikajaksolle. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön (lapojen välke ja liike) haittavaikutukset ulottuvat usein elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole kuitenkaan todettu merkittävästi alentuneen tuulivoimaloiden läheisyydessä melun tai häiriön vuoksi. Sikamäen tuulivoimapuiston selvitysalueen kaltaisen melko erämaisen metsäalueen muuttuminen saattaa heikentää vähäisessä määrin joidenkin herkimpien lintulajien elinolosuhteita ihmisen lisääntyvän liikkumisen kautta. Alueen herkimmillä lintulajeilla on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä tuulivoimapuiston ulkopuolelle, jos niiden lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Sikamäen tuulivoimahankkeesta aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Estevaikutukset ja tuulivoimaloiden sijoittelu Tuulivoimalat ovat maisemassa näkyviä elementtejä normaaleissa olosuhteissa ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten perusteella linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin ne eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuoreimpien ulkomaalaisten tietojen mukaan selvästi suurin osa linnuista väistää tuulivoimaloita ja kiertää tuulivoimapuistoja, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Sikamäen neljästä tuulivoimalasta koostuva kokonaisuus on tuulivoimapuistoksi pieni ja kompakti, ja se sijoittuu merkittävimpien tiedossa olevien muuttoreittien ulkopuolelle. Yleisesti ottaen lintujen muutto on todennäköisesti yksilömääräisesti melko vähäistä ja luonteeltaan hajanaista, joitakin harvinaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevien tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä ovat vähäisiä. Muuttolintuja merkittävämpää esteen muodostuminen voi olla alueen paikalliselle linnustolle, niiden vakiintuneille lentoreiteille sekä saalistus- ja yöpymislennoille. Sikamäen tuulivoimapuiston linnustoselvitysten aikana ei havaittu selvitysalueen kautta kulkevaa merkittävää lintujen ruokailulentoliikennettä. Alueelle rakennettavat tuulivoimalat saattavat jossain määrin muuttaa selvitysalueella tai sen lähiympäristössä mahdollisesti pesivien petolintujen käyttäytymistä. Sikamäen selvitysalue ei elinympäristörakenteensa puolesta eroa merkittävästi alueen muusta ympäristöstä, jolloin alueella mahdollisesti esiintyvien petolintujen on mahdollista suunnata reviirinsä käyttöä tuulivoimapuiston ulkopuolelle. Petolintujen käyttäytymistä säätelee voimakkaasti saatavissa olevan ravinnon määrä ja ne ravintonsa yleisesti sieltä, missä saalista on yleensä helpoimmin saatavana.

18 16 (26) Törmäysvaikutukset Suurin osa selvitysalueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski törmätä tuulivoimaloihin. Alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat eri varpuslintulajit, joilla on hyvin pieni riski törmätä tuulivoimaloihin. Varpuslintujen herkkyyttä törmäysten populaatiovaikutuksille vähentää myös mm. niiden hyvä poikastuotto ja korkea lisääntymisnopeus sekä yleisyys ja usein suuri kannan koko. Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Sikamäen tuulivoimaloihin voisi törmätä vuosittain noin 4 9 lintua. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimä- tai muuttajalajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvulla ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin, mutta törmäykset arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi eikä niillä ole todennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen paikallisesti tai alueellisesti. Tuulivoimavaikutuksille herkät lajit Tuulivoimavaikutuksille herkkien lajien (kaakkuri ja sääksi) osalta lajien liikkumista suunnittelualueella selvitettiin erityisseurannalla (yli 140 h seurantaa). Yhdessä muiden seurantojen kanssa havainnointia näiden lajien osalta on tehty lähes 400 h. Sääksi Sääksien todettiin seurannan aikana liikkuvan vain silloisen suunnittelualueen (kahdeksan voimalaa) reunamilla ja pääsääntöisesti liikkuminen tapahtui Vuorijärven puolella. On erittäin todennäköistä, että emot johdattavat poikaset tärkeille ravintojärville. Tästä on myös viitteenä hankealueen koillispuolella Iso Mäkrälammin eteläpuolella tehty havainto elokuun alkupäivinä, jolloin poikanen ja emo lensivät yli kilometrin etäisyydellä pesäpaikasta. Myös poikaset pysyttelivät seurannan perusteella Vuorijärvellä pesästä lähdettyään. Näiden seurantojen perusteella hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa Vuorijärvellä pesivälle sääksiparille, eikä sillä ole populaatiotason vaikutuksia. Voimaloiden etäisyys asutusta pesästä on noin 2,8 km. Kaakkuri Pesintää ei ole todettu kaava-alueen lähimmältä lammelta (Marjolampi), mutta Turpeiselta on tieto pesinnästä, ja etäisyys lampiin on häiriövaikutuksen osalta kohtuullinen. Lähin voimala uudessa sijoittelussa on Sikamäessä, josta on etäisyyttä Marjolampeen noin 1,6 kilometriä ja Turpeiseen 1,7 km. Voimala ei sijaitse todennäköisellä lentoreitillä. Maaston muodot ja havainnot huomioiden kaakkuri todennäköisesti alueella liikkuessaan käyttää Töyrijärvien muodostamaa uomaa korkeampien mäkien välissä. Päivitetyn kaavan neljä voimalaa sijoittuvat luode-kaakkosuuntaisesti Sikamäen ja Pitkäkankaan väliselle osuudelle, jolloin törmäysikkuna on erittäin pieni, sillä turbiinit sijaitsevat Turpeiseen nähden pitkittäisesti jonossa. Mahdollinen törmäys

19 17 (26) vaatisi kaakkurin nousemista hyvin jyrkästi Turpeiselta kohti kaakkoa tismalleen turbiinirivistön suuntaisesti, ja lentokorkeuden tulisi nousta noin 80 metriin suhteessa mäen yläosaan. Horisontaalisesti törmäysikkuna on erittäin pieni suhteessa 360 asteen kehään. Selvityksen mukaan Sikamäen pesimäaikaisen kaakkuri- ja sääksiseurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti kaakkureita, eikä hankkeen toteuttamisella ole erityistä vaikutusta lajille. Taulukko 3 Vaihtoehto ja vaikutuksen merkittävyys: linnusto Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon Vaikutusten kohde Vaikutusten aiheuttaja Vaikutusten merkittävyys, 4 WTG Pesimälinnusto Muuttolinnusto Linnustollisesti arvokkaat kohteet Sääski Kaakkuri Muutonaikaiset lepäilyalueet Metsätalousvaltaisella alueella tuulivoimarakentamisen vaikutukset tavanomaiseen pesimälinnustoon jäävät merkittävyydeltä vähäisiksi. Alueelle ei sijoitu tärkeitä muuttoreittejä, jossa tuulivoimalat aiheuttaisivat voimakkaampia vaikutuksia muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvien muutosten kautta. Tuulivoimalat todennäköisesti vaikuttavat lintujen muuttokäyttäytymiseen laajemmalla alueella, mutta eivät katkaise muuttoreittejä tai aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia eri lajeille. Alueelle ei sijoitu linnustollisesti erityisen arvokkaita kohteita, ja arvokkaina luontokohteina tunnistetuille alueille kohdistuvat vaikutukset ovat lintujen elinympäristöjen kannalta vähäisiä. Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin. Sääksiseurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti sääksiä, eikä hankkeen toteuttamisella ole erityistä vaikutusta lajille Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin. Selvityksen mukaan Sikamäen pesimäaikaisen kaakkurisurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti kaakkureita, eikä hankkeen toteuttamisella ole erityistä vaikutusta lajille. Hankealueelle ei sijoitu tärkeitä lepäilyalueita, mutta tuulivoimalat voivat aiheuttaa vaikutuksia lintujen liikkumisen kautta laajemmalle alueelle sijoittuviin lepäilyalueisiin. Vähäinen Vähäinen Vähäinen - Vähäinen Vähäinen Vähäinen - Muiden suojeluperusteena olevien lintujen osalta vaikutukset ovat todennäköisesti lieviä kohtuullisen etäisyyden ansiosta. Natura-alueella pesivät metsälajit voivat jossain määrin käyttää kaava-aluetta ruokailu-, pesimä- ja soidinympäristönä ja niihin kohdistuu lieviä häiriö- ja törmäysriskivaikutuksia. Maaston pinnanmuodot huomioiden paikalliset linnut käyttävät todennäköisesti voimaloihin nähden alhaisia lentokorkeuksia mikä vähentää riskiä törmätä lapoihin. Sikamäen tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Natura-alueen muuhun pesimälajistoon.

20 18 (26) Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankealueella kartoitettiin liito-oravan esiintymistä toukokuussa 2013 ja maaliskuussa Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Alueelta ei löytynyt liito-oravan elinalueita, joten hankkeella ei ole vaikutusta lajiin. Tuulivoiman vaikutukset eivät kohdistu vesistöihin eikä alueelta ole selvityksissä löytynyt viitasammakon eikä muiden Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymiä, lukuun ottamatta lepakoita. Alueella ei myöskään ole soveltuvia elinympäristöjä muille liitteen IV (a) lajeille. Lepakoista siippalajit pysyttelevät peitteisessä metsämaastossa ja vesisiipat vesistöjen reunamilla. Pohjanlepakot taas saalistavat myös avoimemmassa maastossa, kuten hakkuuaukoilla, ja lentävät korkeammalla kuin siippalajit. Tutkitulla alueella havaittiin siipoista vain vesisiippoja, joiden havainnot tehtiin järvien ranta-alueilta. Alueelta ei löytynyt lisääntymiskolonioita ja selvityksen perusteella alue on lepakoiden esiintymisen kannalta tavanomaista. Hanke voi aiheuttaa pohjanlepakoille jonkin verran törmäysriskiä, mutta siippalajeihin ei todennäköisesti kohdistu erityisiä vaikutuksia, sillä voimalapaikat eivät sijoitu niiden ruokailuympäristöön. Pohjanlepakko on Suomessa yleisenä metsäalueilla esiintyvä laji, joka ei ole kovin vaatelias elinympäristönsä suhteen. Riistalajiston osalta tuulivoimaloilla on korkeintaan ohimeneviä rakentamisaikaan liittyviä häiriövaikutuksia. Riistalajiston ja pikkunisäkkäiden ei ole todettu välttävän tuulivoima-alueita rakentamisen jälkeen. Alueen metsärakenne ei juuri muutu nykytilasta. Taulukko 4 Vaihtoehto ja vaikutuksen merkittävyys: eläimistö Tuulivoimapuiston vaikutukset eläimistöön Vaikutusten kohde Vaikutusten aiheuttaja Vaikutusten merkittävyys, WTG 4 Metsien yleiset eläinlajit EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajisto Metsätalousalueella tuulivoimarakentamisen vaikutukset tavanomaiseen eläinlajistoon jäävät merkittävyydeltä vähäisiksi. Elinympäristöjä pirstova vaikutuksen merkittävyys on hyvin vähäinen. Alueella esiintyy direktiivilajistoa (lepakko), mutta vaikutukset niiden elinympäristöihin jäävät vähäisiksi, sillä rakentamistoimet sijoittuvat talousmetsien alueille ja näihin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Vähäinen Vähäinen Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Lähimmät suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sekä linnustollisesti arvokkaat alueet ovat melko etäällä. Linnustollisesti arvokkaat alueet ovat myös Natura ohjelman alueita ja vaikutukset niiden lajistoon on arvioitu Naturaarvioinnissa. Kolima-Keiteleen-koskireitin (FI ) ja Heinäsuvanto-Hetejärven (FI ) Natura-alueiden osalta ei ole todennäköistä, että suojeluperusteena oleville lajeille tai luontotyypeille aiheutuisi merkittävää haittaa. Natura-alueiden eheys ei vaarannu lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

21 19 (26) Palokankaan lammet Natura-alueen (FI ) suojeluperusteena olevalle kaakkurille voi aiheutua lievää haittaa häiriö- ja törmäysriskivaikutusten kautta. Suojeluohjelmien kohteet ovat hankealueesta etäällä. Kohteet ovat osin samoja, kuin lähimmät Natura-alueet. Suojeluperusteita on käsitelty myös Naturaarvioinnissa. Vaikutukset jäävät suuruudeltaan vähäisiksi. 4.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita sijoitetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääni ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo

22 20 (26) yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio. Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADAjärjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pää-asiassa tilanteissa, kun voimala ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sää-olosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat, mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä voidaan ilmoittaa varoituskyltein. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle antanut suosituksen turvaetäisyydestä, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jää-