Lempäälän liito-oravaselvitys vuonna 2012

Transkriptio

1 Lempäälän liito-oravaselvitys vuonna 2012 Espoo 2012

2 Lempäälän liito oravaselvitys Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Esiintymät vuonna Muut esiintymätiedot JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET KIRJALLISUUS LIITE 1. MENETELMÄKUVAUS LIITE 2. KUVIOTIEDOT LIITE 3. LIITO-ORAVAN ELINTAVAT Kannen kuva: Kevättulvaa kuvioiden 73 ja 75 välissä ( ). Valokuva Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Faunatica Oy Faunatica Oy Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Juha Kinnunen Marko Schrader Marko Nieminen (toimitus) Kiitokset: Ilari Rasimus, Marita Palokoski (Lempäälän kunta).

3 Lempäälän liito oravaselvitys Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään tulokset vuonna 2012 Kuokkala-Herrala-Hakkarin alueella ja Lempäälän keskustan seudulla (sis. Hauralan alueen) tehdystä liito-oravaselvityksestä. Työ tehtiin Lempäälän kaupungin toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Tavoitteena oli selvittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä kartoittaa liikkumisreitit kaavoitustyötä ja viherverkkosuunnittelua varten. Liito-oravaesiintymät (lisääntymis- ja levähdyspaikat) kulkuyhteyksineen tulee luonnonsuojelulain mukaisesti säästää. Selvitysalueelta löytyi kahdeksan erilliseksi tulkittua liito-oravaesiintymää (yht. 46 papanapuuta), joista osa oli entuudestaan tunnettuja ja osa uusilta alueilta. Optimaalisiksi tulkittuja kuvioita on yht. 24. Selvitysalueella on kaksi vahvaa esiintymäaluetta: Haljastenmäki-Haurala ja Kiviaho. Kulkuyhteydet esiintymien välillä ovat toimivia.

4 Lempäälän liito oravaselvitys Johdanto Lempäälän liito-oravien tilannetta on selvittänyt ja tietoja koonnut luontokartoittaja Kari Laamanen (2002, 2003, 2005, 2010, 2011). Havaintoja on kertynyt melko runsaasti, ja kokonaiskuva liitooravatilanteesta vaikuttaa olevan hyvin tiedossa. Toisaalta asuttujen elinpiirien tilanne muuttuu vuosittain, mikä on luonnollista ja normaalia liito-oravan kohdalla. Mikäli halutaan pysyä tilanteen tasalla, on selvitys siis tehtävä parin vuoden välein. Vuoden 2012 selvitys tehtiin Kuokkala-Herrala-Hakkarin alueella ja Lempäälän keskustan seudulla (sisältää Hauralan alueen) Lempäälän kaupungin toimeksiannosta ja tekijänä oli Faunatica Oy. Selvityksen tavoitteena oli selvittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä kartoittaa liikkumisreitit selvitysalueen sisällä ja selvitysalueelta lähiympäristöön. Tietojen avulla voidaan päivittää tietämys liito-oravaesiintymistä Lempäälän keskustan ympäristön alueella kaavoitustyötä ja viherverkkosuunnittelua varten. Selvityksessä käytetyt menetelmät kuvataan liitteessä Tulokset ja niiden tarkastelu 2.1. Esiintymät vuonna 2012 Löydettyjen 46 papanapuun tiedot on koottu taulukkoon 1 ja kuvioiden puustotiedot liitteeseen 2. Selvitetyt kuviot jakautuivat soveltuvuusluokkiin seuraavasti: Luokka 1 (Sopimaton liito-oravalle): 1 kpl 0,45 % Luokka 2 (Liikkumisympäristö): 132 kpl 58,9 % Luokka 3 (Soveltuu liito-oravalle): 67 kpl 29,9 % Luokka 4 (Soveltuu hyvin liito-oravalle): 24 kpl 10,7 % Yhteensä 224 kpl Työssä löydettiin kahdeksan erilliseksi tulkittua liito-oravan elinpiiriä, joiden rajaukset näkyvät kuvista 2-15.

5 Lempäälän liito oravaselvitys 2012 Kuva 1. Selvitetyt kuviot, liito-oravahavainnot ja kulkuyhteydet. 4

6 Lempäälän liito oravaselvitys Esiintymä Kiviaho S (kuvio 129) Esiintymä on ollut tiedossa jo aikaisemmin (Laamanen 2011). Melko pienellä alalla on runsaasti hyviä haapoja. Esiintymä on liito-oravan kannalta ihanteellinen, eikä muutoksia ole tapahtunut. Liikkumiseen käytetty alue on laaja. Eteläisin havainto on 380 m päässä muista havainnoista. Vaikka liito-oravanaaraat liikkuvat koiraita huomattavasti vähemmän, voivat nekin käydä esimerkiksi ruokailemassa satojen metrien päässä pesäpuusta. Yhteydet ympäröiviin soveltuviin metsälaikkuihin ovat hyvät. 2 Esiintymä Kiviaho NE (kuvio 122) Esiintymä on uusi. Liito-oravan kannalta ihanteellisessa metsässä on runsaasti haapoja (myös kolohaapoja). Kuvion pohjoispuolella olevalla kuviolla 123 on tehty edellistalvena mittava avohakkuu, mutta kuvion 122 tilanne on pysynyt muuttumattomana. Koska esiintymää ympäröivät avoimet alueet, on tärkeää, että kulkuyhteys kuviolle säilyy. Yhteydet ympäröiviin soveltuviin metsälaikkuihin kulkevat kuvion pohjoisosan kautta. Kuvio 123 on tärkeä kuvio kulkuyhteydeksi. 3 Esiintymä Saarikko NE (kuvio 150) Esiintymä on uusi. Useamman puun alta löytyi liito-oravan papanoita. Kolopuita ei löydetty, mutta pesintä oravan risupesissä on mahdollista. Esiintymä sijaitsee selvitysalueen rajalla. Ilmakuvatarkastelun perusteella näyttäisi esiintymästä länteen olevan lisää soveltuvaa metsää ja on mahdollista, että esiintymä jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. Yhteydet ympäröiviin potentiaalisiin esiintymälaikkuihin ovat hyvät. Tulevaisuudessa tulisi kuitenkin varmistaa että hyvät kulkuyhteydet länteen säilyvät. 4 Esiintymä Saarikonmäki (kuvio 134) Esiintymä on ollut tiedossa jo pidempään. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmässä on kaksi havaintoa vuodelta 1997 (16.1. ja ). Laamanen (2011) mainitsee löytäneensä asuttamisen jälkiä vuonna Esiintymä on edelleen ihanteellinen, eikä muutoksia ole tapahtunut. Tässä työssä tehtiin vain vähäisiä havaintoja liito-oravasta. Yhteydet ympäröiviin soveltuviin metsäkuvioihin ovat hyvät.

7 Lempäälän liito oravaselvitys Taulukko 1. Papanapuiden tiedot. Puun ID Kuvio Puulaji Läpimitta (cm) Kolo Papanoita X(YKJ) Y(YKJ) haapa 33 ei < haapa 36 ei < haapa 40 ei < haapa 35 ei < haapa 30 ei haapa 25 ei < haapa 35 ei < kuusi 55 ei < haapa 45 ei < kuusi 60 ei < kuusi 50 ei < haapa 45 ei < haapa 42 ei < kuusi 65 ei < haapa 32 ei < haapa 33 ei haapa 45 ei haapa 35 ei < haapa 40 ei < haapa 38 ei haapa 32 ei < haapa 45 ei < haapa 45 ei < haapa 40 ei < haapa 45 ei < haapa 32 ei < kuusi 40 ei < kuusi 45 ei kuusi 35 ei < kuusi 32 ei < kuusi 45 ei < kuusi 30 ei < kuusi 37 ei < kuusi 45 ei < kuusi 55 ei < kuusi 37 ei < kuusi 30 ei < kuusi 37 ei < kuusi 60 ei < kuusi 50 ei < kuusi 35 ei < kuusi 35 ei < kuusi 32 ei < kuusi 35 ei < kuusi 40 ei < kuusi 35 ei <

8 Lempäälän liito oravaselvitys Kuva 2. Esiintymät 1 (eteläinen) & 2 (koillinen) karttapohjalla.

9 Lempäälän liito oravaselvitys Kuva 3. Esiintymät 1 (eteläinen) & 2 (koillinen) ilmakuvalla.

10 Lempäälän liito oravaselvitys Kuva 4. Esiintymä 3 karttapohjalla.

11 Lempäälän liito oravaselvitys Kuva 5. Esiintymä 3 ilmakuvalla.

12 Lempäälän liito oravaselvitys Esiintymä Ahtialanjärvi N (kuvio 98) Esiintymä on uusi. Paikalta löydettiin vain vähän papanoita yhden puun alta, eikä lähiympäristöstä muualta löytynyt merkkejä. Lähellä oleva kuvio 97 on liito-oravan kannalta mahdollinen, mutta sieltä ei merkkejä löytynyt. Alueelta ei löytynyt liito-oravall lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Tärkeimmät yhteydet ympäröiviin soveltuviin metsälaikkuihin kulkevat kuvion 97 kautta. 6 Esiintymä Haljastenmäki (kuvio 58) Esiintymä on tunnettu vuodesta 2010 lähtien (Laamanen 2010, 2011). Tilanne ei ole muuttunut vaan esiintymä on hyvin vuoden 2011 kaltainen. Merkkejä asuttamisesta on runsaasti. Alueelta ei löytynyt liito-oravalle soveltuvaa kolopuuta tai linnunpönttöä. Suurella todennäköisyydellä liitooravallekin soveltuvia oravan risupesiä löytyy alueelta. Pesien paikantaminen tiheässä kuusimetsässä on kuitenkin erittäin hankala. Alueen omakotitalojen pihapiireistä löytyy useampia ulkorakennuksia joiden ullakot voivat olla soveltuvia pesäpaikkoja liito-oravalle. Näitä pihapiirejä ei päästy tutkimaan. Suurella varmuudella voidaan kuitenkin todeta että alueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koska havaintoja on tehty useiden vuosien aikana. Papanoiden määrät viittaavat myös siihen että liito-orava on viettänyt alueella paljon aikaa. Lähialueella ei ole muuta hyvin liito-oravalle soveltuvaa metsää joten Haljastenmäki muodostaa todennäköisesti liitooravan elinpiirin ydinalueen. Kulkuyhteydet ympäröiviin metsiin ovat haastavat. Hauralaan ovat hyvät yhteydet mutta Haurala itse on melko eristynyt niemi josta on vain huono kulkuyhteys muualle. Yksi mahdollinen kulkuyhteys voisi olla Hauralan luoteisosassa sijaitsevan Vuollesaaren kautta. Haljastenmäeltä on ehkä kulkuyhteys suoraan pohjoiseen rantaviivaa pitkin ja itään Mottisen kautta. Mottisen salmi on kuitenkin melko leveä mutta todennäköisesti liito-orava pystyy ylittämään sen. 7 Esiintymä Miemola (kuvio 43) Esiintymä on uusi. Paikalta löydettiin vain vähän papanoita yhden puun alta, eikä lähiympäristöstä muualta löytynyt merkkejä. Lähellä oleva rantakuvio 42 on liito-oravan kannalta mahdollinen, mutta sieltä ei merkkejä löytynyt. Kulkuyhteys kuviolle on melko huono koska alue on veden ja laajojen peltoalueiden ympäröimä. Salmen ylitys Putkistonniemeen saattaisi olla mahdollinen. 8 Esiintymä Toutonen SW (kuvio 30) Esiintymä on uusi. Papanoita oli vähän yhden puun alla. Paikalla on tehty hiljattain hakkuita, mikä todennäköisesti autioittaa esiintymän. Lähiseuduilta (Toutosenkuja, Päivääniemi) on olemassa havaintoja, joten alueella on edelleen liito-oravia. Yhteys Päivääniemen esiintymään vesistön yli tuntuu vaikealta. Kapeimmillaan salmi on noin 100 m levyinen ja salmen pohjoispuolella ei ole varttunutta puustoa veden lähellä, joten ylitys tässä kohdassa ei ole todennäköinen. Kulkuyhteys pohjoiseen järven rantaa pitkin on hyvä.

23 Lempäälän liito oravaselvitys Muut esiintymätiedot Vaihmala Hotellin eteläpuolelta on tehty havainto vuonna 2010 (Laamanen 2011). Esiintymä sijaitsee vuoden 2012 selvitysalueen ulkopuolella. Iso-Vätäräinen Esiintymän löysi Voitto Ryyppö (LTKM:n Hatikka-järjestelmä). Iso-Vätäräisen haapaiset metsät on hakattu hiljattain, eikä merkkejä liito-oravan asuttamisesta vuonna 2012 löytynyt. Kuvio 120 on silti edelleen potentiaalinen liito-oravan esiintymiselle. Vanattara Esiintymän löysi Voitto Ryyppö (LTKM:n Hatikka-järjestelmä). Vanattaran kylä sijaitsee vuoden 2012 selvitysalueen pohjoispuolella. Kyynäröjärvi Esiintymän löysi Voitto Ryyppö (LTKM:n Hatikka-järjestelmä). Esiintymän paikaksi on sanottu Vähä Kausjärven ja Kyynäröjärven välinen puro (Toussunoja). Esiintymä on vuoden 2012 selvitysalueen ulkopuolella. Pyhältö Pyhällön kylältä on vanhoja havaintoja 1990-luvulta (Laamanen 2011). Kylä sijaitsee vuoden 2012 selvitysalueen ulkopuolella. Vanha Pappila (Rovastintie 3) Alueelta on vuonna 2009 löytynyt liito-oravan häntäosa (Laamanen 2011). Vanhan Pappilan alueelta ei ollut vuoden 2012 selvityksessä kuvioita. Keskustelussa erään maanomistajan kanssa tuli esille myös, että Tuulialassa tiedetään joskus olleen liito-oravia.

24 Lempäälän liito oravaselvitys Päivääniemi Esiintymä on löydetty vuonna 2002 (Laamanen 2011). Se sijaitsee vuoden 2012 selvitysalueen ulkopuolella, kylläkin lähellä löydettyä esiintymää Toutonen SW. Vesialueen ylitys vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta. Toutosenkuja Esiintymä on paikallisten asukkaiden löytämä ja kertoma (Laamanen 2011). Toutosenkujalta tutkitulla kuviolla 26 oli liito-oravan esiintymiselle sopivat olosuhteet (myös kolopuu), mutta merkkejä asuttamisesta ei löytynyt. Taiteilijatalo Atra (Taiteilijakujan ja Kaakontien välinen metsikkö) Paikalta on asukashavainto liito-oravasta 1990-luvulta (Laamanen 2011). Nyt tutkittiin kuvio 61, mutta merkkejä liito-oravan asuttamisesta ei löytynyt. Laasonportti Laasonportin alueelta on asukashavainto kuolleesta liito-oravasta 2000-luvulta (Laamanen 2011). Laasonportti on vuoden 2012 selvitysalueen ulkopuolella.

25 Lempäälän liito oravaselvitys Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Työssä tavattiin kahdeksan erilliseksi tulkittua liito-oravaesiintymää (esim. kuva 16). Näistä osa oli entuudestaan tunnettuja, mutta myös uusilta alueilta tavattiin liito-oravia. Asuttujen esiintymien tilanne muuttuu vuosittain, mikä on liito-oravan normaalia käyttäytymistä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka tänä vuonna olisikin esiintymisessä jollakin paikalla välivuosi, ei se kerro mitään seuraavista vuosista. Liito-orava tarvitsee myös tyhjiä elinpiirejä, joille poikaset voivat asettua. Tällä hetkellä asuttuina olevat esiintymät sijaitsevat selvitysalueen lähes parhailla paikoilla. Optimaalisiksi tulkittuja kuvioita oli 24 kappaletta, joista kahdeksalla liito-orava tavattiin. Ns. tyhjiä esiintymälaikkuja ei siis selvitysalueella ole kovinkaan paljoa, joka asettaa reunaehdon liitooravan tulevalle kannankehitykselle. Tärkeää on myös se, miten tyhjät laikut sijaitsevat suhteessa asuttuihin: yhteyksien on oltava toimivat. Alueella on kaksi vahvaa esiintymäaluetta, jotka ovat Haljastenmäki-Haurala ja Kiviaho. Hauralasta on vuosien mittaan saatu havaintoja melko paljon, mutta yksittäiset paikat eivät pysy kauan asuttuina. Hauralassa on kuitenkin tällä hetkellä tyhjinä olevia liito-oravalle potentiaalisia laikkuja. Haljastenmäen-Hauralan kanta vaikuttaa pieneltä ja on jonkin verran saarroksissa. Paras säilymismahdollisuus on Kiviahon esiintymillä, koska niillä on toimiva yhteys kohti pohjoista (Vanattaran esiintymät) ja länttä. Yhteydet eri esiintymien välillä ovat tällä hetkellä toimivat (kuva 16). Liito-orava pystyy hyödyntämään liikkumisessaan puustoisia alueita, mutta aukkopaikat ovat sille esteitä, jotka se pyrkii kiertämään. Tämän vuoksi yleensä aukkojen keskellä sijaitsevat saarekkeet eivät tule asutuiksi. Liito-oravaesiintymät (lisääntymis- ja levähdyspaikat) tulee luonnonsuojelulain mukaisesti säästää. Myös kulkuyhteydet tulee säilyttää toimivina, sillä niiden katkaiseminen ainakin heikentää esiintymää, mutta voi myös tuhota sen. 4. Kirjallisuus Laamanen, K. 2002: Lempäälän liito-oravakartoitus Raportti. Laamanen, K. 2003: Maakalan alueen luontoselvitys. Raportti. Laamanen, K. 2005: Lempäälän liito-oravakartoituksen päivitys. Raportti. Laamanen, K. 2010: Liito-oravakartoitusta Lempäälän Haljastenmäellä osana Keskustan kehittämisen yleiskaavoitusta. Julkaisematon raportti. Laamanen, K. 2011: Liito-oravakartoitus Lempäälän Haljastenmäellä Julkaisematon raportti. Ranta, M. 2010: Lempäälän Röstinmäen alueen liito-oravaselvitys Raportti.

26 Lempäälän liito oravaselvitys Kuva 16. Liito-oravalle soveltuvien kuvioiden, lajin esiintymien ja kulkuyhteyksien sijainnit.

27 Lempäälän liito oravaselvitys Liite 1. Menetelmäkuvaus Pohjoisen alueen (Kuokkala-Herrala-Hakkari) pinta-ala on n ha ja Lempäälän keskustaan liittyvän selvitysalueen (sisältää Hauralan alueen) pinta-ala n 845 ha (yht. n ha). Marko Schrader rajasi ilmakuvatarkastelun perusteella liito-oravalle mahdollisesti soveltuvat metsät kuvioiksi, joita oli yhteensä 224 kpl (n. 780 ha; kuva 1). Kaikki rajatut kuviot tarkistettiin maastotyönä. Selvityksen tekivät Kari Nupponen (kuviot 72 78, 83, 84, 96, , 218, 230 & 231) ja Juha Kinnunen (muut kuviot). Kinnunen ja Marko Schrader vastasivat tulosten raportoinnista. Selvitysajankohta oli otollinen, sillä liito-oravan jätökset olivat luotettavasti havainnoitavissa (ks. liite 3). Kuvion sisällä edettiin kattavasti siten, että saatiin kuva puustosta sekä sen soveltuvuudesta liitooravalle. Liito-oravien jätösten löytämiseksi järeät (halkaisija rinnan korkeudelta yli 30 cm) kuuset, haavat ja koivut tarkastettiin järjestelmällisesti. Tämän lisäksi tarkastettiin suurin osa halkaisijaltaan cm haavoista. Kartoitushavaintojen perusteella kuviot jaettiin neljään luokkaan: Luokka 1 (Sopimaton liito-oravalle): Puuton, liito-oravalle täysin sopimaton alue. Eläin ei pysty liikkumaan alueella. Tähän luokkaan kuuluvat avohakkuut, nuoret alle 10-metriset taimikot, vesistöt, pellot ja rakennettu maa. Luokka 2 (Liikkumisympäristö): Puuston korkeus on yli 10 m. Metsän rakenne on sellainen, että se ei sovellu liito-oravan lisääntymispaikaksi. Puusto voi olla vielä liian nuorta tai puulajit ovat liito-oravalle sopimattomia. Luokkaan kuuluvat nuoret kasvatusmetsät, nuoret ja varttuneet puhtaat männiköt sekä kuusimetsät, joista ei löydy liito-oravalle sopivia kolo- tai ruokailupuita. Luokka 3 (Soveltuu liito-oravalle): Metsä on puustoltaan pääasiassa liito-oravalle soveltuva, mutta usein iältään vielä nuori. Sopivat kolopuut puuttuvat tai mahdollisten ruokapuiden osuus on pieni. Esimerkiksi varttuneet kasvatusmetsät kuuluvat tähän luokkaan. Luokka 4 (Soveltuu hyvin liito-oravalle): Metsikkö täyttää liito-oravan kannalta kaikki vaatimukset. Metsäkuviot ovat yleensä varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa sekapuina on haapaa ja koivua. Alueella on kolopuita tai muita liito-oravalle sopivia pesäpaikkoja. Metsätaloudessa nämä metsiköt luokitellaan uudistuskypsiksi. Metsäkuvio voi kuulla luokkaan 4 vaikka havaintoja liito-oravasta ei tehty. Luokkien 2-4 kuvioista merkittiin muistiin pääpuulaji, muut puulajit, pääpuulajin keskimääräinen halkaisija rinnan korkeudelta (n. 130 cm maasta) ja muiden puulajien keskimääräinen halkaisija rinnan korkeudelta (n. 130 cm maasta) (ks. liite 2). Puille, joiden alta löydettiin papanoita, määritettiin koordinaatit GPS-paikantimella sekä kirjattiin ylös puulaji, puun halkaisija rinnan korkeudelta (n. 130 cm maasta), kolojen esiintyminen, kolojen koko sekä ulostepapanoiden määrä (ks. taulukko 1).

28 Lempäälän liito oravaselvitys Käytössä oli aikaisempia Lempäälässä tehtyjä liito-oravaselvityksiä (Laamanen 2002, 2003, 2005, 2010, 2011, Ranta 2010) sekä ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän uhanalaishavainnot selvitysalueelta (luettu , Ilpo Mannerkoski; taulukko 1.1). Lisäksi oli käytössä kolme havaintoa Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-järjestelmästä. Taulukko 1.1. Hertta-tiedot. Paikan nimi Havaintopaikan kuvaus Pohjoinen Itä Pvm Havainnon kuvaus Saarikonmäki Varttunutta kuusivaltaista sekametsää, alempana pähkinälehto ja harmaalepikko (ent. laidun). Kahden kolohaavan tyvellä runsaasti papanoita, alueelle viety myös pönttö. Lajille sovelias pinta-ala: 10 ha Tuoreita papanoita kolopuiden tyvellä Saarikonmäki Ks. yllä Tuoreita papanoita kolopuiden tyvellä

29 Lempäälän liito oravaselvitys Liite 2. Kuviotiedot Taulukko 2.1. Kuvioiden puustotiedot ja sopivuusluokat. ppl = pääpuulaji, spl = sekapuulaji(t), halk = pääpuulajin keskimääräinen halkaisija rinnankorkeudelta (cm), shal = sekapuulaji(e)n keskimääräinen halkaisija rinnankorkeudelta (cm), sop = kuvion sopivuusluokka. Kuvio ppl spl halk shal sop Muuta 1 kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja hyvä, pönttöjä, ei koloja 2 kuusi koivu, mänty ei haapaa 3 kuusi koivu, mänty, haapa nuorta 4 kuvio puuttuu 5 kuvio puuttuu 6 kuusi koivu, mänty, haapa, raita osin hakattu 7 kuusi koivu, mänty ei haapaa, harvennettu 8 kuusi koivu, mänty, haapa, raita melko tiheää, lehtomaista kangasta, haapaa vähän 9 kuusi koivu, mänty, raita, haapa vähän haapaa 10 kuusi koivu, mänty, pihlaja, kataja ei haapaa, tiheää, harvennettua, lehtomaista kangasta 11 koivu kuusi, kataja, raita, pihlaja ei haapaa 12 kuusi koivu, mänty, vaahtera, pihlaja, harmaaleppä, raita, lehtikuusi melko tiheää, osin istutettuja peltoja, vähän harvennettua, lehtomaista kangasta 13 kuusi koivu, mänty, raita, haapa haapa nuorta, harvennettu hiljattain 14 kuusi koivu, mänty, haapa nuorta ja tiheää 15 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä lehtomaista kangasta 16 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä, haapa, raita lehtomaista kangasta, haapa runsas, koloja, pönttöjä 17 kuusi mänty, koivu, kataja, pihlaja ei haapaa 18 kuusi koivu, mänty, kataja tiheää 19 kuusi koivu, mänty, raita ei haapaa 20 kuusi mänty, koivu, haapa, raita kuusi mänty, koivu, haapa, raita, kataja, pihlaja tiheää, melko nuorta lehtomaista kangasta 22 kuusi mänty, koivu, kataja, haapa nuorta ja tiheää 23 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, kataja haapa 24 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja, harmaaleppä pönttöjä, vähän haapaa 25 kuvio puuttuu 26 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja, vaahtera hieman harvennettu hiljattain, lehtomaista kangasta, 1 kolohaapa 27 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, harmaaleppä tiheää, nuori lehtipuu ja haapa, pönttöjä 28 kuusi mänty, koivu, haapa nuorta ja tiheää, haapa nuori 29 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä, haapa lehtomaista kangasta, pönttöjä 30 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä, raita osin hakattu 31 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, harmaaleppä nuorta ja tiheää, haapa nuorta, osin harvennettua, varpuspöllön pönttöjä 32 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä, vaahtera, pihlaja, osin hakattu raita, haapa 33 koivu kuusi, mänty, raita istutuskoivikko 34 kuusi mänty, koivu, kataja, pihlaja kuusi mänty, koivu, haapa, harmaaleppä, raita, pihlaja 36 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja, harmaaleppä lehtomaista kangasta 37 kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja nuorta ja tiheää 38 kuusi mänty, koivu, haapa, harmaaleppä paljon kuusimaapuuta, pönttöjä 39 kuusi mänty, koivu, harmaaleppä nuorta ja tiheää, harvennettua osin 40 kuusi mänty, koivu, raita, kataja, haapa, pihlaja hoidettua, harvennettua, tiheää paikoin 41 kuusi mänty, koivu, raita, harmaaleppä, pihlaja, osin hakattu kataja, haapa, tervaleppä 42 kuusi koivu, pihlaja, kataja, haapa lehtomaista kangasta, hyvä 43 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja, tammi kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja, raita kuusi mänty, koivu, raita, haapa pönttöjä 46 mänty kuusi, koivu, raita, pihlaja, haapa käpytikka, pönttöjä 47 koivu mänty, kuusi, pihlaja, raita, haapa kolohaapoja 48 kuusi koivu, mänty, kataja

30 Lempäälän liito oravaselvitys koivu kuusi, mänty, raita nuorta ja tiheää, pönttöjä 50 kuusi koivu, haapa, harmaaleppä, pihlaja kuusi koivu, mänty, pihlaja harvennettua 52 kuusi koivu, mänty, haapa, raita koivu kuusi, mänty, kataja, raita, harmaaleppä kuusi mänty, koivu, haapa, raita, kataja nuorta ja tiheää 55 kuusi mänty, koivu, haapa nuorta ja tiheää 56 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, pihlaja, harmaaleppä lehtipuu melko nuorta, tiheää, harvennettu osin 57 kuusi mänty, koivu, haapa, harmaaleppä, raita, nuorta ja tiheää, pönttöjä pihlaja 58 kuusi koivu, mänty, haapa, vaahtera, raita, pihlaja, pönttöjä, oravan risupesiä, kolopuita vähän harmaaleppä 59 kuusi koivu, mänty, pihlaja ei haapaa 60 kuusi mänty, koivu, harmaaleppä, raita kuusi mänty, koivu, pihlaja, haapa lehtomaista kangasta 62 kuusi koivu, mänty, haapa, raita haapaa vähän, piakoin istutusmännikköä, melko nuorta ja tiheää eteläosassa 63 kuusi mänty, koivu, haapa, kataja, pihlaja, raita haapa nuorta, lehtomaista kangasta, pönttöjä 64 kuusi mänty, koivu, harmaaleppä, pihlaja, raita, melko tiheää, lehtomaista kangasta haapa, kataja 65 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, harmaaleppä hieman harvennettu, lehtipuuta vähän 66 kuvio puuttuu 67 koivu kuusi, mänty, raita, haapa kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja, harmaaleppä lehtomaista kangasta, melko tiheää, harvennettu, käpytikka 69 kuusi koivu, mänty, raita kuusi koivu, mänty, tervaleppä, harmaaleppä, raita, haapaa vähän kataja, pihlaja, haapa 71 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä, pihlaja, haapa, haapa nuorta raita 72 kuusi koivu, harmaaleppä, mänty osin harvennettua metsää, lahopuuta runsaasti, ei kolopuita, yksi ilm. variksen pesä korkealla kuusessa 73 harmaaleppä mänty, pihlaja rehevä ja osin kostepohjainen lehtorinne, runsaasti lehtokuusamaa, kookkaita pihlajia 74 tervaleppä kuusi, koivu, harmaaleppä kosteapohjainen tervaleppälehto, jossa sekapuuna kohtalaisesti kuusia sekä vähän koivua ja harmaaleppää; lahopuuta runsaasti 75 koivu haapa, tervaleppä, kuusi, mänty rantakoivikko, sekapuuna vähän haapaa ja suppealla alueella mäntyä ja muutama kuusi; länsiosa puron varressa harvahkoa tervalepikkoa 76 kuusi koivu, mänty, pihlaja harvennettu kuusikko, jossa sekapuuna lähinnä koivua 77 kuusi haapa istutuskuusikko, sekapuuna haapaa kaakkoisreunalla; pellonreunalla kapeahko kaistale hakkuuta, johon kasvanut melko tiheä n. 5 m haavikko 78 kuusi haapa, koivu, tervaleppä osin istutettua ja osin luontaista kuusikkoa, sekapuuna kohtalaisen runsaasti järeitä haapoja; länsiosan jokivarressa harvaa tervalepikkoa; länsireuna n. 100 m matkalla pajukkoa, joka oli tulvan alla; lahopuuta melko runsaasti 79 kuusi koivu, mänty, pihlaja, raita, haapa kuvio puuttuu 81 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä, raita pönttöjä, lehtomaista kangasta paikoin 82 kuusi koivu, mänty, haapa, raita, harmaaleppä lehtomaista kangasta 83 kuusi tuomi, koivu kuusikkoa ja tiheää tuomipensaikkoa, seassa muutama koivu; pensaikko paikoin läpitunkemattoman tiheää 84 tuomi kuusi, kataja kapea rinne peltojen keskellä; pääosin tiheää tuomipensaikkoa, järeitä kuusia yksitellen muutaman kymmenen metrin välein 85 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä, raita kuusi mänty, koivu, haapa, raita, pihlaja melko nuorta ja tiheää

31 Lempäälän liito oravaselvitys kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja pönttöjä 88 kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja lehtomaista kangasta 89 kuvio puuttuu 90 kuusi mänty, koivu ei juuri potentiaalia 91 kuusi koivu, haapa, mänty, pähkinäpensas nuorta ja tiheää 92 kuusi koivu, haapa, raita, harmaaleppä nuorta ja istutettua 93 koivu mänty, kuusi, raita nuorta ja istutettua 94 kuusi mänty, koivu, haapa, kataja, raita kuusi koivu, mänty harmaaleppä kuusi, tervaleppä, tuomi rantalehto, jossa leppien sekapuuna järeitä kuusia ja tuomea 97 kuusi raita, mänty, haapa, harmaaleppä, pihlaja, koivu 98 kuusi mänty, kataja kuusi koivu, harmaaleppä, pihlaja, kataja kuusi mänty, koivu, harmaaleppä, raita, pihlaja kuusi mänty, koivu, harmaaleppä, haapa kuusi mänty, koivu, raita, harmaaleppä, pihlaja, kataja 103 kuusi koivu, mänty kuusi koivu, haapa, pihlaja, harmaaleppä, raita, lehmus 105 kuusi koivu, mänty, pihlaja tiheää 106 kuusi koivu, mänty, kataja, pihlaja, raita, harmaaleppä 107 kuusi haapa, harmaaleppä, koivu rehevä osin louhikkoinen mäki, lähes kokonaan peltojen ja matalakasvuisten kosteikkojen ympäröimä; eteläpuolen rinteiden alaosissa puustoa harvennettu; haapaa ei kasva pohjoisrinteellä 108 kuusi haapa, koivu, harmaaleppä peltojen ympäröimä kuusikkolaikku, sekapuuna suurehkoja lehtipuita; itäosan puustoa harvennettu, osin matalakasvuinen 109 koivu kuusi melko eristynyt rinnemetsikkö pihatien laidalla peltojen keskellä 110 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja, raita haapaa vähän 111 kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja, harmaaleppä, raita 112 koivu haapa, mänty, kuusi nuorta, kolohaapoja ja pönttöjä 113 kuusi mänty, koivu, raita, haapa, pihlaja, pönttöjä, lehtomaista kangasta, hyvä harmaaleppä 114 koivu kuusi, haapa, raita, harmaaleppä nuorta 115 koivu kuusi, haapa, raita koivu mänty, kuusi nuorta 117 kuusi koivu, mänty, pihlaja, haapa kuusi koivu, mänty, pihlaja kuusi koivu, mänty, harmaaleppä kuusi mänty, koivu, haapa, tervaleppä, pihlaja, raita nuorta, tiheää, hyvääkin, osin hakattu 121 kuusi haapa, mänty, koivu hoidettua, lehtomaista kangasta 122 kuusi haapa, mänty, koivu kolopuita, lehtomaista kangasta 123 kuusi mänty, koivu, haapa nuorta ja harvennettua 124 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä nuorta 125 kuusi mänty, koivu, haapa ei koloja, MT, pönttöjä 126 kuusi koivu, mänty, pihlaja, haapa ei koloja, lehtomaista kangasta 127 kuvio puuttuu 128 kuusi koivu, haapa, harmaaleppä, raita, mänty lehtomaista kangasta, luonnontilainen, hyvä 129 kuusi haapa, koivu, mänty, pihlaja, harmaaleppä koloja, lehtomaista kangasta 130 mänty koivu, kuusi, haapa, pihlaja ei koloja 131 kuusi mänty, koivu, raita, haapa, pihlaja koloja, pönttöjä, lehto 132 kuusi mänty kuusi mänty, koivu, haapa lehtomaista kangasta 134 kuusi koivu, kataja, mänty, pihlaja, haapa, lehtomaista kangasta, pönttöjä pähkinäpensas 135 kuusi koivu nuorta ja tiheää 136 kuusi mänty, harmaaleppä, koivu, pihlaja, haapa lehtomaista kangasta, pönttöjä 137 kuusi haapa, koivu, raita, kataja, harmaaleppä

32 Lempäälän liito oravaselvitys kuusi mänty, koivu nuorta ja tiheää 139 kuusi koivu, mänty, pihlaja nuorta 140 kuusi koivu, mänty, haapa nuorta 141 kuusi koivu, mänty, haapa, raita harvennettua 142 kuusi koivu, mänty, raita nuorta ja tiheää 143 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä kuusi koivu, mänty, pihlaja, raita, harmaaleppä nuorta, tiheää, istutettua, osin harvennettu 145 kuusi koivu, raita, harmaaleppä tiheää 146 kuusi mänty, koivu, raita, haapa harvennettua 147 kuusi koivu, mänty, haapa, raita kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja kuusi koivu, mänty, haapa, raita kuusi koivu, haapa, mänty, harmaaleppä kuusi koivu, mänty nuorta 152 kuusi mänty, koivu mänty kuusi, koivu, harmaaleppä kuusi koivu, haapa, mänty kuusi mänty, koivu kuusi koivu, haapa, mänty kuusi koivu, harmaaleppä, pihlaja kuusi mänty, koivu harvennettua 159 kuusi koivu, mänty, haapa lehtomaista kangasta 160 kuusi koivu, mänty, haapa, harmaaleppä, pihlaja koloja, valkoselkätikka 161 kuusi haapa, koivu, pihlaja, mänty lehtomaista kangasta 162 kuusi koivu, haapa hoidettua, harvennettua, ei koloja 163 kuusi mänty, koivu nuorta, tiheää 164 kuusi koivu, mänty, haapa tiheää, nuorta 165 kuusi mänty, koivu tiheää 166 kuusi koivu, mänty, kataja nuorta, ohutta 167 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä lehtomaista kangasta, pönttöjä 168 kuusi koivu, haapa lehtomaista kangasta 169 kuusi mänty, koivu, haapa kuusi koivu, haapa kuusi koivu, mänty, haapa, raita lehtomaista kangasta, vähän hoidettua 172 kuusi koivu, mänty hoidettua 173 kuusi koivu, mänty, haapa, raita hoidettua, lehtomaista kangasta 174 kuusi mänty, koivu, harmaaleppä, pihlaja, haapa, lehtomaista kangasta raita 175 kuusi mänty, haapa, koivu, pihlaja lehtomaista kangasta 176 kuusi haapa, pihlaja, mänty, koivu lehtomaista kangasta 177 kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja lehtomaista kangasta 178 kuusi mänty, koivu kuusi koivu, mänty nuorta, harvennettua, tiheää 180 kuusi mänty ei koloja 181 kuusi mänty, koivu, haapa ei koloja 182 kuusi koivu ei koloja, nuorta, lehtomaista kangasta, pönttöjä 183 koivu mänty, kuusi, haapa, raita nuorta 184 kuusi haapa, koivu, mänty, pihlaja kolopuita, lehtomaista kangasta 185 kuusi mänty, koivu, haapa, pihlaja ei koloja, lehtomaista kangasta, pönttöjä 186 kuusi mänty, koivu, haapa, raita ei koloja, lehtomaista kangasta 187 kuusi manty, koivu, harmaaleppä lehtomaista kangasta 188 kuusi koivu, pihlaja ei koloja, lehtomaista kangasta 189 kuusi koivu, mänty ei koloja, lehtomaista kangasta 190 kuusi koivu ei koloja 191 kuusi koivu, pihlaja, vaahtera ei koloja, lehtomaista kangasta 192 kuusi koivu, pihlaja, raita ei koloja 193 kuusi koivu, raita, haapa, pihlaja ei koloja, lehto, pönttöjä 194 kuusi mänty, koivu, raita ei koloja 195 kuusi mänty, koivu, pihlaja, raita ei koloja, lehto 196 kuusi mänty, koivu, vaahtera, pähkinäpensas ei koloja, lehto 197 kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja ei koloja, lehto 198 kuusi koivu, pähkinäpensas, pihlaja, raita ei koloja, lehto 199 kuusi koivu, mänty, pihlaja pönttöjä 200 kuusi koivu, haapa

33 Lempäälän liito oravaselvitys kuusi koivu, mänty, kataja, tammi, raita ei haapaa, harvennettu 202 kuusi koivu, mänty ei haapaa 203 kuusi koivu, pihlaja ei haapaa, lehtomaista kangasta 204 kuusi koivu, mänty, haapa, pihlaja haapa nuorta 205 kuusi koivu, mänty, vaahtera, kataja, raita, pihlaja, ei haapaa lehtikuusi 206 kuusi koivu, mänty, raita, haapa, pihlaja haapa nuorta 207 koivu mänty, kuusi hiljattain harvennettu hakattu 209 kuusi koivu, mänty, kataja, raita, vaahtera kuusi koivu, mänty, kataja kuusi koivu, pihlaja, raita lehtomaista kangasta 212 kuusi koivu, mänty, raita nuorta ja tiheää 213 koivu mänty, kuusi, raita, haapa nuorta ja tiheää 214 kuusi mänty, koivu, haapa, raita, pihlaja nuorta ja tiheää 215 koivu mänty, kuusi, kataja, tammi, pihlaja, pönttöjä harmaaleppä, haapa, raita 216 mänty kuusi, koivu kuusi mänty, koivu, raita, haapa harvennettua 218 kuusi 35 2 tiheäkasvuinen ilmeisesti istutettu kuusikko, ei seka- eikä lahopuuta; metsikön keskellä pöllönpönttö 219 kuusi koivu, mänty, pihlaja, raita kuusi koivu, mänty, haapa, raita, pihlaja lehtomaista kangasta 221 kuusi koivu, mänty, harmaaleppä kuusi koivu, mänty, pihlaja kuusi koivu, mänty, pihlaja kuusi koivu, mänty, harmaaleppä kuusi koivu, mänty, haapa melko nuorta ja tiheää 226 kuusi mänty, koivu, haapa, raita kuusi haapa, pihlaja, mänty osa hakattu, nuorta 228 kuusi mänty, haapa, pihlaja, harmaaleppä, raita, osa hakattu kataja 229 kuusi koivu, mänty, pihlaja, raita nuorta ja tiheää 230 kuusi koivu kuusikkolaikku saaren koillisosassa; muu osa saaresta lähes puhdasta koivikkoa; itäpuolen vastarannalla <10 m korkeaa pajukkoa/lepikkoa, pohjois- ja länsiosissa kosteikkorantoja ja peltoa; mahdollinen liitooravan reitti saareen vain etelän kautta, muualla rannat liian matalakasvuisia ja kaukana saaresta 231 kuusi koivu kuusikkolaikku saaren koillisosassa; muu osa saaresta lähes puhdasta koivikkoa; itäpuolen vastarannalla <10 m korkeaa pajukkoa/lepikkoa, pohjois- ja länsiosissa kosteikkorantoja ja peltoa; mahdollinen liitooravan reitti saareen vain etelän kautta, muualla rannat liian matalakasvuisia ja kaukana saaresta

34 Lempäälän liito oravaselvitys Liite 3. Liito-oravan elintavat Kirjoittajat: Marko Schrader & Marko Nieminen. Liito-orava (Pteromys volans) on havumetsävyöhykkeen varttuneissa sekametsissä esiintyvä pieni yöaktiivinen nisäkäs. Suomen ulkopuolella laji on levittäytynyt halki Siperian aina Japaniin asti (Ognev 1966). Euroopan Unionissa liito-oravaa esiintyy Suomen lisäksi vielä pieniä määriä Virossa ja yksittäin Latviassa (Mäkelä 1996b, Timm & Kiristaja 2002). Suomessa on noin liito-oravanaarasta, keskimäärin 0,9 naarasta neliökilometriä metsämaata kohti (Hanski 2006). Suomen liito-oravakannan on arvioitu taantuneen viimeisimpien vuosikymmenien aikana (Rassi ym. 2001, Hanski 2006). Liito-orava suosii varttuneita kuusikoita, jotka tarjoavat järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä lehtipuita kuten koivuja, haapoja ja leppiä ruokailupuiksi (Hanski 1998). Ruokailupuustoa tarjoavat myös lehtipuutaimikot, peltojen ja hakkuuaukeiden reunat sekä järven- ja merenrantalepikot. Liikkuessaan yhdestä sopivasta elinympäristöstä toiseen liito-oravat käyttävät myös nuoria metsiä ja taimikoita. Laji pystyy ylittämään jopa siemenpuuhakkuita, jos puut ovat riittävän lähellä toisiaan. Ne kuitenkin välttävät mäntymetsiä ja puustoisia rämeitä. Puuttomat hakkuut, nuoret taimikot ja avoimet alueet ovat liito-oravalle käyttökelvottomia (Hanski ym. 2001). Liito-orava pystyy ylittämään m leveitä aukkoja (Desrochers ym. 2003). Jokaisella liito-oravalla on useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät. Liito-orava käyttää lisääntymiseen ja lepäämiseen useita eri pesiä elinpiirillään, keskimäärin neljää eri pesää kesä-syyskauden aikana (vaihteluväli 1-10 pesää). Pesäkolo on yleensä käpytikan haapaan hakkaama, joskus myös luonnonkolo esimerkiksi koivussa (Hanski ym. 2000b). Kolojen lisäksi liito-orava voi käyttää pesänään oravan kuuseen rakentamaa risupesää tai linnunpönttöä, joskus myös asuinrakennuksen osaa, jos sopiva on tarjolla (Hanski ym. 2000a). Kartoituksissa havaitaan pesäpuina lähes ainoastaan kolopuita, sillä liito-oravan käyttämiä risupesiä on kartoituksissa lähes mahdotonta todentaa. Lisäksi vain talvella käytettyjä pesäpuita löydetään, koska vain niiden puiden alta pystytään normaalisti havaitsemaan papanoita (kevään ja kesän aikana käyttämien pesäpuiden alta ei juurikaan löydy papanoita). Tästä syystä kartoittaja joutuu arvioimaan, mitkä puut ovat todennäköisesti liito-oravan käytössä. Kesällä liito-orava käyttää ravinnokseen pääasiassa lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa ja leppää. Syksyn ja talven tullen lehdet korvautuvat lepän ja koivun norkoilla sekä havupuiden kukinnoilla ja vuosikasvaimilla (Mäkelä 1996a, Hanski 1998). Talveksi liito-oravat varastoivat lehtipuiden norkkoja useimmiten ravintolähteen lähistöllä kasvavien kuusten oksille (Sulkava & Sulkava 1993). Liito-oravaurosten ja -naaraiden elinpiireissä on suuri kokoero. Urosten keskimääräinen reviirikoko on 60 ha ja naaraiden 8 ha (Hanski ym. 2000a) sisältäen useita pesä- ja ruokailupaikkoja tarjoavia metsiköitä, joita sopimattomammat mutta liikkumisen sallivat elinympäristötyypit voivat pirstoa. Liito-oravanaaraan ei ole radiopantatutkimuksissa havaittu lisääntyvän alle 4 ha kokoisissa, eristyneissä, nuorten metsien, taimikoiden tai avoalueiden ympäröimissä metsälaikuissa (Hanski 2006). Elinpiirillä on todettu olevan ydinalue, johon liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri (Hanski 1998). Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Ravinto- ja pesäresurssit ovat tärkeitä erityisesti naaraille, joiden elinpiirit ovat pienempiä kuin urosten ja selkeästi erillään toisistaan. Urokset sen sijaan liikkuvat laajoilla alueilla erityisesti keväällä kiima-aikana, eivätkä puolusta reviirejä (Hanski ym. 2000a). Naaraiden elinpiirit ovat yleensä erillään toisistaan, mutta urosten elinpiirit voivat sijaita laajalti päällekkäin samalla alueella. Yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useamman naaraan elinpiiri (Hanski ym. 2001).

35 Lempäälän liito oravaselvitys Koska yöaktiivista liito-oravaa on vaikea havaita, niin kellertävät ulostepapanakasat kolohaavan tai järeän kuusen juurella ovat yleensä ainoa merkki lajin esiintymisestä alueella. Keltaisia papanoita muodostuu ainoastaan talvella, koska talviravintona käytetyt norkot sisältävät runsaasti siitepölyä. Keväällä maalistoukokuussa lumen sulettua puiden tyviltä kellertävät papanat ovat parhaiten havaittavissa. Myöhemmin kesällä liito-oravan ravinnon muuttuessa papanat muuttuvat rusehtaviksi ja vaikeammin havaittaviksi ja hajoavat maastossa nopeammin, kun taas talvella papanat helposti hautautuvat lumeen. Kesäpapanoita on maastossa lähes mahdotonta havaita. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lisäksi liito-oravat liikkuvat talvisin huomattavasti suppeammalla alueella kuin kesällä, joten kartoituksissa havaittavat talvipapanat paljastavat vain osan yksilöiden käyttämistä alueista. Lähteet Desrochers, A., Hanski, I. K. & Selonen, V. 2003: Siberian flying squirrel responses to high- and lowcontrast forest edges. Landscape Ecology 18: Hanski, I. K. 1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans. Wildlife Biology 4: Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi Loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, I. K., Stevens, P. C., Ihalempiä, P. & Selonen, V. 2000a: Home-range size, movements, and nest-site use in the Siberian flying squirrel, Pteromys volans. Journal of Mammalogy 81: Hanski, I. K., Mönkkönen, M., Reunanen, P. & Stevens, P. 2000b: Ecology of the Eurasian Flying Squirrel (Pteromys volans) in Finland. Kirjassa: Goldingay, R. & Schebe, J. (toim.), Biology of Gliding Mammals. Filander Verlag, Fürth. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen Ympäristö 459, Ympäristöministeriö. Mäkelä, A. 1996a: Liito-oravan (Pteromys volans L.) ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. Liito-orava Suomessa. WWF:n Suomen Rahaston Raportteja Nro 8, Helsinki. Mäkelä, A. 1996b: Liito-oravan (Pteromys volans L.) lisääntymisbiologiasta. Liito-orava Suomessa. WWF:n Suomen Rahaston Raportteja Nro 8, Helsinki. Ognev, S. I. 1966: Mammals of the USSR and Adjacent Countries. Vol. IV Rodents. Israel Program for Scientific Translations, Jerusalem. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sulkava, P. & Sulkava, R. 1993: Liito-oravan ravinnosta ja ruokailutavoista Keski-Suomessa. Luonnon tutkija 97: Timm, U. & Kiristaja, P. 2002: The Siberian flying squirrel (Pteromys volans L.) in Estonia. Acta Zoologica Lituanica 12:

36 Lansantie 3 D Espoo Pekka Robert Sundell Toimitusjohtaja p pekka.sundell@faunatica.fi Marko Nieminen Dosentti, tutkimussuunnittelija p marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p kari.nupponen@faunatica.fi Aapo Ahola LuK, tutkimussuunnittelija p aapo.ahola@faunatica.fi