3 4 / 2008 KOMPOSITIO. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 4 / 2008 KOMPOSITIO. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 3 4 / 2008 KOMPOSITIO Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2008

2 pääkirjoitus KOMPOSITIO 3 4 / 2008 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Annu Mikkonen Puh Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Mikko Heiniö ( puheenjohtaja) Riikka Talvitie ( varapuheenjohtaja) Perttu Haapanen Kimmo Hakola Lauri Kilpiö Veli-Matti Puumala Harri Suilamo Taitto Keto / Susanna Raunio Kansikuva Avanti! -trio ja CircoAereo, Pohjoismaiset musiikkipäivät Helsingissä, Kuva: maarit kytöharju. Sisällys Pääkirjoitus Apurahansaajille sosiaaliturva Melasta Jäsenkriteerit esillä syyskokouksessa Pohjoismaiset musiikkipäivät Jalanjälki ruokakomerossa iscm Back to the USSR Varsovan syksy 2008 Sävellystilaussopimus ei ole kustannussopimus Kantaesityksiä Uudet jäsenet Suomen Säveltäjäin Sibeliusrahaston jaetut apurahat ja avustukset Seinäjoen sävellyskilpailu In Memoriam: PH Nordgren Muistilista Moninaisuutta vai yksi ylitse muiden? Suomessa käytiin 60-luvulla taide versus viihde -debattia. Yhtäältä korostettiin sitä, että on vain kahdenlaista musiikkia, hyvää ja huonoa. Toisaalta muistutettiin, että eri musiikinlajit eivät ole vertailukelpoisia, vaan niillä kullakin on oma funktionsa joten ne eivät voi korvata toisiaan. Edellistä kantaa edusti Kari Rydmanin kysymys: Eikö hyvä iskelmä ole parempi kuin huono sinfonia? Jälkimmäistä taas Joonas Kokkosen tokaisu, että ihan yhtä järkevää olisi kysyä, eikö hyvä lattia ole parempi kuin huono katto. Toki kaikkien eri musiikinlajien piiristä löytyy sekä hyvää että huonoa, ja eri musiikinlajit tyydyttävät erilaisia kulttuurisia tarpeita. Molemmista näkemyksistä voidaan vetää se johtopäätös, että on vaalittava musiikin moninaisuutta kuten Teosto eksplisiittisesti ilmoittaa tekevänsä. Mutta se, että eri musiikkilajia edustavia teoksia verrataan toisiinsa ei kyllä osoita erityistä herkkyyttä musiikin moninaisuuden suhteen. Teosto-palkinnolla on haluttu palkinnon ohjesäännön mukaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia, jotka voivat edustaa mitä musiikinlajia tahansa. Palkinto on voitu myöntää 1 3 teokselle tai teoskokonaisuudelle. Viidellä ensimmäisellä jakokerralla palkinnon saajina oli aina useampia kuin yksi teos. Tänä vuonna euron palkinnon sai yksinään Asa ja hänen ryhmänsä kappaleet levyllä Loppuasukas. Näin raati itse asiassa ennakoi uutta johtosääntöä, jota Teosto-palkinnon tulevaisuutta pohtinut työryhmä on suosittanut ja jonka Teoston hallitus (ensi vuotta silmällä pitäen) on hyväksynyt: palkinto myönnetään rohkealle, innovatiiviselle ja omaperäiselle kotimaiselle sävelteokselle. Nyt siis nimenomaisena pyrkimyksenä on palkita vain yksi teos tai teoskokonaisuus ja kokonaan luopua ajatuksesta, että eri musiikinlajien pitäisi painia omissa sarjoissaan. Teosto-palkinnon alkuperäisenä ideana oli ehdokasasettelun myötä tuoda julkisuutta useille teoksille vastaavaan tapaan kuin Finlandia-palkinto. Olennainen ero jatkossa tulee kuitenkin olemaan, että Finlandia-palkinto jaetaan kolmessa eri sarjassa ja Teosto-palkinto taas yhdessä. Tosin esimerkiksi säveltaiteen valtionpalkinto annetaan vain yhdelle henkilölle, mutta lähtökohdat ovat koko lailla toiset: se annetaan koko elämäntyöstä ja potentiaalisina saajina ovat kaikki musiikkielämän edustajat. Teosto-palkinto on tuonut positiivisia aineksia Teoston julkikuvaan, jonka ylläpitäminen tekijänoikeuskielteisessä tietoyhteiskunnassa ei ole suinkaan helppoa. On väitetty, että palkinnon arvostus ja media-arvo kohoavat entisestään, kun voittajia on vain yksi. Niinpä sitten johtosääntö muutettiin tiedotuksellisista syistä, jotka katsottiin painavammiksi kuin vasta-argumentit. Suomen Säveltäjät ry. on kaikissa vaiheissa vastustanut tätä muutosta kolmesta syystä: 1) Palkinnon keskittäminen yhdelle voittajalle ei tue Teoston vaalimaa kuvaa suomalaisen musiikin moninaisuudesta. 2) Koska palkinnon (hienona!) ideana on, että se myönnetään nimenomaan teokselle eikä tekijälle (esim. koko elämäntyöstä), tulee olemaan vaikeata löytää teoksia, jotka mittavuudeltaan yksinään vastaisivat näin isoa palkintoa. 3) Kun vain yksi musiikinlaji voi saada palkinnon kerrallaan, saattaa syntyä odotuksia ja paineita sen suhteen, minkä lajin pitäisi olla vuorossa seuraavalla kerralla. Tällöin hieno teos voi jäädä palkitsematta ihan vain siksi, että sen laji ei ole vuorossa. Mikko Heiniö 02 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

3 eläketurva Riikka Talvitie Apurahansaajille sosiaaliturva Melasta Vuoden 2009 alusta lukien kaikkien apurahansaajien, jotka saavat vähintään 4 kk työskentelyä varten myönnetyn, vähintään 1 093,49 euron suuruisen työskentelyapurahan, tulee ottaa eläkevakuutus MELAsta. Apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistusta koskeva lakipaketti hyväksyttiin eduskunnassa MYEL- ja MATA-vakuutukset tarjoavat laajan turvan Apurahansaajat pääsevät vuoden 2009 alusta lähtien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin. MYEL-vakuutus tarjoaa apurahansaajille laajan turvan eläkeasioissa. Lakisääteisen MYEL-vakuutuksen kautta maksetaan vanhuuseläkkeen lisäksi myös työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke, osa-aikaeläke ja ryhmähenkivakuutuskorvaus. Apurajansaajat pääsevät samalla myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturmavakuutus toteutetaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan. Apurahansaajien tapaturmavakuutuksesta myönnettävät etuudet ovat samat kuin maatalousyrittäjien MATAtyötapaturmavakuutuksessa ja vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksessa. Vakuutuksen ottaminen Apurahansaajan tulee itse hakea työeläkevakuutusta Melasta. Työskentelyapurahaan perustuvaa vakuutusta voi hakea aikaisintaan , kun apurahansaaja on saanut tiedon myöntöpäätöksestä ja aloittanut apurahalla työskentelyn. Vakuutusta on haettava kolmen kuukauden kuluessa työskentelyn aloittamisesta. Ennen vuotta 2009 myönnettyjen apurahojen osalta vakuutus on kuitenkin tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta tai työskentelyn alkamisesta. Myös apurahan myöntäjä ilmoittaa jälkeen myönnetyt apurahat Melaan. Jos apurahansaaja on jättänyt vakuutuksen ottamatta, voidaan Melasta käsin olla yhteydessä apurahansaajaan. Koska vakuutusmaksu on pakollinen, voi Mela tarvittaessa periä vakuutusmaksun apurahansaajalta myös ulosottoteitse. Lain voimaantultua hakemuslomakkeen voi täyttää ja tulostaa Melan verkkosivuilta tai asioida ajanvarauksella Melan asiamiehen vastaanotolla tai Melan pääkonttorissa Espoon Tapiolassa. Maaliskuun 2009 alusta lukien hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti kirjautumalla Melan sähköiseen asiointipalveluun. Jokaisen vakuuttamisen ehdot täyttävän apurahan osalta on tehtävä oma hakemus. Vakuutushakemuksella on omien ja apurahan tietojen lisäksi erityisesti kerrottava työskentelyaika, jona aikoo apurahan käyttää sekä tehdä mahdollinen kuluerittely, mikäli osa apurahasta on tarkoitus käyttää työskentelystä syntyviin kuluihin. Hakemuksella annettujen tietojen nojalla vakuutettavalle vahvistetaan ns. vuotuinen MYEL-työtulo, jonka mukaan lasketaan kaikki eläkkeet, korvaukset ja päivärahat. Työtuloa käytetään myös useiden muiden etuuksien, kuten liikennevakuutuksen päivärahan ja Kelan päivärahojen laskuperusteena. Työtulosta lasketaan myös vakuutusmaksut. Työtulo lasketaan myönnetyn apurahan määrästä kaavalla: (myönnetyn apurahan bruttomäärä kulut) x 360 / työskentelypäivien lukumäärä Vakuutusmaksut ja laskutus MYELvakuutusmaksu lasketaan vakuutetun henkilökohtaisen, hänen saamansa apurahan määrään perustuvan MYEL-työtulon perusteella. Vakuutusmaksut peritään koko kalenterivuoden kestävän vakuutuksen osalta neljässä erässä maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Enintään 6 kuukautta kestävien vakuutusten osalta maksu peritään yhdessä erässä. Vakuutusmaksut on mahdollista ohjata suoraan verkkopankkiin tekemällä etukäteen oman pankin kanssa sopimus e-laskun käytöstä. Eläkevakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia. MYEL-vakuutusmaksun määrä Uudistuksen myötä apurahansaajille tulee maksettavaksi lakisääteisiä vakuutusmaksuja keskimäärin noin 14 prosenttia MYEL-vakuutetun apurahan määrästä. Maksuprosentti riippuu iästä ja MYEL-työtulon määrästä. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa vakuutusmaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Vuonna 2008 alle 53-vuotiaiden vakuutusmaksu alle ,24 euron työtulosta on 10,094 % ja yli 53-vuotiailta 10,633 %. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti ja on suurimmillaan 20,6 % ja 21,7 % (yli 53-vuotiailta). Muut vakuutusmaksut: MYELmaksun kanssa peritään myös MATAtapaturmavakuutus maksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Pakollisen työtapaturmavakuutuksen maksu vuonna 2009 on 13,785 euroa + 0,60 prosenttia MYEL-työtulosta. Ryhmähenkivakuutuksen maksua ei ole vielä vahvistettu. Vuonna 2008 se oli 19,71 euroa. Esimerkki: Vuoden työskentelyyn tarkoitetusta euron apurahasta vakuutusmaksujen osuus alle 53-vuotiaalla on noin euroa ja yli 53-vuotiaalla noin euroa. Ennen myönnettyjen apurahakausien vakuuttaminen Mikäli vakuuttamisen edellytykset täyttyvät vuoden 2009 puolella tehtävän työn osalta, vakuutukseen voi hakeutua myös ennen lain voimaantuloa myönnetyn apurahan perusteella velvollisuutta tähän ei kuitenkaan ole. Apurahalla tapahtuvan työskentelyn on jatkuttava vuoden 2009 puolella vähintään neljä kuukautta. Myös ennen vuotta 2009 valtion taiteilija-apurahan saaneet voivat hakeutua vakuutuksen piiriin, mikäli kyseessä ei ole yli viisivuotinen apuraha tai apuraha, johon sisältyy taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukainen eläketurva. Ennen vuotta 2009 myönnettyjen apurahojen osalta vakuutus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta tai työskentelyn alkamisesta. Vuoden 2009 puolella myönnettävien apurahojen osalta vakuutusvelvollisuus on pakollinen. Työskentely ulkomailla Tietyin edellytyksin apurahansaajat voisivat työskennellä apurahan turvin myös ulkomailla. >> KOMPOSITIO 3 4 /

4 eläketurva Ennen myönnetyt työskentelyapurahat: Eläkevakuutuksen VOI ottaa, jos apurahaa maksetaan vuoden 2009 puolella ja työskentely jatkuu vähintään 4 kuukauden ajan. Apurahansaaja ottaa itse vakuutussopimuksen solmimista varten yhteyttä Melaan 6 kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta tai työskentelyn aloittamisesta, jos työskentely alkaa myöhemmin kuin Apurahan myöntäjä ei ilmoita tietoja apurahojen saajista Melaan jälkeen myönnetyt työskentelyapurahat: Eläkevakuutus PITÄÄ ottaa, jos apurahaa maksetaan jälkeen vähintään neljän kuukauden ajan ja se on vähintään 1 093,49 euroa tältä ajalta. Apurahansaaja ottaa itse yhteyttä Melaan 3 kuukauden kuluessa työskentelyn alkamisesta ja tekee Melan kanssa vakuutussopimuksen. Apurahan myöntäjä ilmoittaa tiedot apurahan saajista Melaan. Jos apurahan myöntäjä ei ole ilmoittanut apurahan kestoa Melaan, on asia apurahan saajan päätettävissä. Apurahan keston määräytyminen: MYEL-vakuutetuilla apurahansaajilla olisi mahdollisuus pysyä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä kymmenen vuoden ulkomailla työskentelyn ajan. Apurahansaajan työeläkevakuutus pysyy voimassa ulkomailla työskennellessä, jos häneen sovelletaan Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä. Asiasta on haettava päätös Kelalta. Jos henkilö lähtee vakuutuksen voimassa ollessa työskentelemään EU- tai ETA-maahan tai sosiaaliturvasopimusmaahan, hänen on haettava Eläketurvakeskukselta nk. lähetetyn itsenäisen ammatinharjoittajan todistusta. Koska eri maita koskevat erilaiset säädökset, ulkomaille lähtevien olisi hyvä varmistaa asia Melasta, Kelasta tai Eläketurvakeskuksesta. Apurahojen suuruus Uudistuksen taustalla on ajatus siitä, ettei apurahansaajan käteen jäävä osuus pienentyisi vakuutusmaksujen takia. Tästä syystä verottoman apurahan ylärajaa nostetaan ensi vuoden alusta. Kun tällä hetkellä Mikko Heiniö Jäsenkriteerit esillä syyskokouksessa valtion vuosiapurahan suuruus on ollut n euroa, ensi vuonna se nousee n euroon. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan suositus tulee olemaan se, että apurahoja jakavat säätiöt myöntävät suurempia apurahoja vakuutusmaksuista aiheutuneiden menojen kattamiseksi. Myönnettävien apurahojen lukumäärä saattaa kuitenkin samalla pienentyä. Miten uudistus käytännössä vaikuttaa myöntöpäätöksiin, jää nähtäväksi. Lisätietoja: Riikka Talvitie Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos Revontulentie 6, Espoo puh , Apurahansaajien yhteyshenkilö: Henri Virtanen puh tai syyskokous Apurahan myöntäjän myöntöpäätöksessä ilmoittama työskentelyaika (sitova) Apurahan saajan ilmoittama työskentelyaika, jos myöntäjä ei ole sellaista ilmoittanut Vaikka apurahan myöntäjä ei olisi ilmoittanut mitään kestoa apurahalle, mutta apuraha on suuruudeltaan yhtä suuri kuin valtion taiteilija-apuraha 4 kuukaudelta eli 5 373,32 euroa, kannattaa vakuutus viimeistään ottaa. Tätä pienemmistäkin sitä kannattaa jo harkita. Suomen Säveltäjät ry. piti sääntömääräisen syyskokouksensa Helsingissä Kopioston tiloissa Tällä kertaa johtokunta ei järjestänyt kokouksen yhteyteen syysseminaaria vaan katsoi, että Pohjoismaisten musiikkipäivien kolme seminaaria olivat jo ajaneet asian. Sibelius-rahaston hallitukseen valittiin erovuoroiset uudelleen lukuun ottamatta Juhani Nuorvalaa, joka ei halunnut enää jatkaa. Hänen tilalleen tuli Olli Virtaperko, jonka ohella uudessa hallituksessa istuvat nyt prof. Marcus Castrén, kitarataiteilija Petri Kumela, harmonikkataiteilija Mikko Luoma, kuorokapellimestari Eric-Olof Söderström sekä säveltäjät Ilari Laakso, Pasi Lyytikäinen, Uljas Pulkkis, Veli-Matti Puumala ja Otto Romanowski. Yhdistyksen rahastojen käytöstä päättää jäsenkokous, yleensä vuosikokouksessa. Tällä kertaa päätettiin kuitenkin Madetoja-rahaston osalta, että Madetoja-rahasto sitoutuu vastaamaan Madetoja-säätiön vapaan pääoman vajauksesta euron määräaikaistalletuksella. Globaalista finanssikriisistä johtuvat sijoitusten arvonalennukset on kirjattu Madetoja-säätiön tilinpäätökseen täysimääräisinä, mikä on kirjanpidollisesti johtanut vapaan oman pääoman hupenemiseen. Näitä arvonalennuksia ei kuitenkaan tarvitse realisoida, koska sää- 04 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

5 syyskokous tiöllä ei ole likviditeettiongelmaa. Säätiö siis jää odottamaan tilanteen paranemista. Madetoja-rahaston antama sitoumus on voimassa toistaiseksi ja tilannetta katsotaan uudelleen seuraavien tilinpäätösten yhteydessä. Viime kevään jäsenkokouksessa käytiin jäsenkriteereistä lähes kuuma keskustelu, jonka pontimena oli se, että eräiden jäsenten mielestä johtokunta ei ollut kohdellut tasapuolisesti Sibelius-Akatemian ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sävellyksen opiskelijoita. Kokouksessa vaadittiin mm., että jäsenvalinnoissa täytyisi pitäytyä pelkästään sääntöjen kirjaimeen ( hakijalla tulee olla tuotanto, joka on yhdistyksen mielestä taiteellisesti arvokas ) eikä hakijan opintoja saisi millään tavoin noteerata. Kevätkokous päätti, että johtokunta tuo syyskokoukseen esityksen jäsenkriteereistä. Syyskokouksessa johtokunnan taholta esitettiin paljolti samat näkökohdat kuin jo kevätkokouksessa: hakijan opinnot huomioidaan vain osana kokonaisarviointia. Olennaisinta ovat sävellystekniset taidot, jotka on voitu hankkia yhtä hyvin itse opiskellen. Institutionaalisia opintoja ei koskaan ole edellytettykään, mutta omalta osaltaan ne voivat kertoa ammatillistumisesta ja motivoitumisesta alalle ja arvioinnissa siten osittain kompensoida esim. tuotannon suppeutta. jos opintoja ei millään tavoin huomioitaisi, niin uusiksi jäseniksi valittavien ikä väistämättä nousisi. jäsenvalinnan todellisia ongelmatilanteita eivät tuota niinkään nuoret hakijat, joille on helppo sanoa ei vielä, kuin yhtäältä varttuneet hakijat, joiden kohdalla taiteelliset kriteerit eivät tahdo täyttyä, ja toisaalta epäperinteisillä alueilla (esim. äänimaisema) toimivat tekijät. johtokunta käsittelee kaikki tapaukset yksilöllisesti ja nykyisin todennäköisesti perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Kokouksissa kaksi jäsentä kerralla vuorottelevan systeemin mukaan jonka ulkopuolella on puheenjohtaja toimii esittelijöinä, jotka perehtyvät hakemuksiin muita syvemmin. Lopullisen päätöksen kuitenkin tekee aina johtokunta in corpore. kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta päästä jäseneksi, eikä jäsenyyden epääminen estä toimimasta ammatissa. Ei tarvitse olla jäsen saadakseen esim. toimistomme neuvoja, ensiesitystukea ja säätiöidemme apurahoja. yhdistyksen jäsenet voivat toki kehottaa uusia säveltäjiä hakeutumaan jäseniksi. Mutta kehotus ei ole suositus; kenelläkään ei ole oikeutta luvata jäsenyyttä. Eritoten sävellyksen opettajien pitäisi olla tässä suhteessa pidättyväisiä. koska jäsenpolitiikka saattaa ulkopuolisesta vaikuttaa vanhakantaiselta, todettakoon, että kautta aikain nimenomaan nuorimmat johtokunnan jäsenet ovat halunneet pitää tiukimmin kiinni yhdistyksen identiteetistä ammattitaitoisten ja taiteellisesti pätevien vakavan musiikin tekijöiden yhteisönä. Iän myötä suhde toisiin säveltäjiin muuttuu tolerantimmaksi, niin tässä kuin muissakin arviointitilanteissa. tarkkaan ottaen jäsenvalinta on niin kauan kuin se tehdään sääntöjen mukaan johtokunnan vallassa, jota se käyttää parlamentaarisella vastuulla (so. jos päätökset ovat huonoja, valitaan uusi johtokunta). Kunkin johtokunnan oikeutena on tulkita, mitä taiteellisesti arvokas tuotanto merkitsee; tulkinta ei ole absoluuttinen vaan historiallisesti muuttuva. Syyskokouksessa melko suuri osa keskustelusta meni sikäli ohi itse aiheesta, että väiteltiin siitä, mistä oppilaitoksesta valmistuu kompetentteja säveltäjiä. Johtokunta kysyi, miltä osin jäsenistö haluaisi muuttaa jo useamman vuoden nettisivullamme ollutta jäsenkriteeristöä. Muutosehdotuksia ei tullut. Sen sijaan tekstiin (ks. ohessa) lisättiin viimeinen lause. Ajatuksen siihen sain Ruotsin säveltäjäyhdistyksen nettisivulta (http:// pdf), joka osoittaa naapurin kriteeristön olevan hämmästyttävän samanlainen kuin meillä. Olennaisin ero on, että Ruotsissa suosituksen (mutta ei vielä päätöstä) jäsenvalinnoista tekee johtokunnan ulkopuolinen, jäsenistä muodostettu työryhmä. Tällainen voitaisiin periaatteessa meillekin perustaa, mutta pelkään, että siitä koituu enemmän byrokratiaa ja kustannuksia kuin aiota hyötyä. Jäsenyys Mikko Heiniö Suomen Säveltäjät ry on ammattisäveltäjien järjestö, jonka jäsenyyttä voivat hakea suomalaiset ja Suomessa asuvat taidemusiikin eli vakavan musiikin säveltäjät. Jäsenyydelle ei aseteta tyyli- tai musiikinlajikriteerejä, vaan kukin jäsenhakemus käsitellään yksilöllisesti ottaen huomioon, että taidemusiikin käsite on historiallisesti muuttuva. (Yhdistykseen kuuluu myös sellaisia säveltäjiä, jotka toteuttavat musiikkinsa elektroakustisin keinoin, sekä säveltäjiä, joiden musiikilliset lähtö kohdat ovat jazzissa.) Hakijalla tulee olla tuotanto eli useampia teoksia, jotka johtokunta katsoo taiteellisesti arvokkaiksi. Näiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. siihen kuinka persoonallista musiikillinen materiaali on millaiset ovat sävellystekniset valmiudet miten musiikilliset ideat on toteutettu miten tarkoituksenmukaisesti nuotinnos toimii käytännön esitystilanteessa. (Tämä ei koske puhtaasti elektroakustista musiikkia.) Huomiota kiinnitetään myös teosten julkisuuteen eli siihen, onko hakijalta tilattu teoksia ja onko hänen sävellyksiään ollut esillä kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävissä yhteyksissä. Suomessa tällaisiin voidaan lukea esim. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereiden ja Finland Festivalsin jäsentapahtumien konsertit sekä vakiintuneet konserttisarjat ja radiolähetykset. Hakijalta edellytetään, että hän on hankkinut taidemusiikin sävel- >> KOMPOSITIO 3 4 /

6 syyskokous NMD 2008 lysteknisiä taitoja ja sen tradition tuntemusta joko institutionaalisilla opinnoilla tai itse opiskellen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota hakijan toimintaan kokonaisuudessaan. Jäsenyydestä päättää yhdistyksen johtokunta, joka käsittelee jäsenanomuksia kahdesti vuodessa. Anomukset tulee jättää sisään 1.8. tai mennessä. Jäsenyyttä haetaan vapaamuotoisella anomuksella, johon tulee liittää: 1. Curriculum vitae, josta ilmenevät syntymäaika ja vakinainen asuinpaikka, yhteystiedot sekä opinnot, suoritetut tutkinnot ja mahdollisesti saadut sävellyspalkinnot. 2. Teosluettelo soitinkokoonpanoineen. Kunkin teoksen kohdalle on syytä merkitä kantaesityspäivä ja -esittäjä sekä sellaiset muut esitysyhteydet, joilla hakijan mielestä on merkitystä, samoin tilaaja, jos kysymys on tilaussävellyksestä. 3. Muutamia kestoltaan ja soitinkokoonpanoltaan erilaisten teosten partituureja (4 6 kpl), jotka antavat mahdollisimman monipuolisen kuvan hakijan tuotannosta. Jos teoksista on olemassa tallenne, se on syytä liittää mukaan. Halutessaan johtokunta voi kysyä yhdistyksen jäsenkokouksen kantaa ennen jäsenyyspäätöksen tekemistä. Jäsenhakemus liitteineen toimitetaan yhdistyksen toimistoon: Suomen Säveltäjät ry, Runeberginkatu 15 A 11, Helsinki Kielteisestä päätöksestä ei voi valittaa, mutta jäsenyyttä voi hakea uudelleen. Annu Mikkonen Pohjoismaiset musiikkipäivät Ennen Monen vuosikymmenen ajan Pohjoismaiset musiikkipäivät järjestettiin vuorotellen kussakin poh joismaassa kahden vuoden välein, mikä tarkoitti sitä, että kunkin pohjoismaan osalle tämä tapahtu ma osui vain joka kymmenes vuosi. Tämän järjestelyn hyvä puoli oli se, että kun festivaali oli ker ran järjestetty, saatiin hengähtää muutama vuosi ennen kuin taas täytyi ryhtyä miettimään rahoi tus ta, organisaatiota, järjestelyjä jne. Huonona puolena puoles taan oli se, että jokainen tapah tuma oli kussakin maassa lähes ainutkertainen eikä minkäänlaista festivaalijatkumoa ollut. Oli varsin yleistä, että kahden peräkkäisen festivaalin välillä säveltäjä yhdistyksen koko henkilöstö oli vaihtunut ja näin ollen edellisen festivaalin kokemukset eivät hyödyttäneet seuraavaa järjestely organisaatiota. Myös medialle, mahdollisille sponsoreille sekä yleisölle tapahtumaa jouduttiin markkinoimaan käytännöllisesti katsoen ainutkertaisena tapahtumana. Nyt Joitakin vuosia sitten Pohjoismainen säveltäjäneuvosto päätti uudistaa musiikkipäiviä. Festivaali päätettiin järjestää joka vuosi, mutta lyhyempänä kuin ennen. Lisäksi päätettiin, että musiikkipäivien ohjelman valitsee taiteellisen johtajan johdolla toimiva yhteispohjoismainen ohjelmatoimikunta. Tämän toimikunnan jäsenet toimivat tehtävässään ainakin kaksi vuotta kerrallaan, korkeintaan kuitenkin neljä. Taiteellisen johtajan oli tarkoitus toimia tehtävässään useamman vuoden ajan tuodakseen musiikkipäiville jatkuvuutta. Uusia periaatteita on nyt sovellettu pari vuotta. Vuoden 2006 musiikkipäivät järjestettiin Islannissa ja silloin voitiin vielä puhua jonkinlaisesta siirtymävaiheesta, mutta viime vuonna Norrköpingissä ja tänä vuonna Helsingissä uusi rytmi ja uudet toimintamallit toimivat jo lähes suunnitellulla tavalla. Jo Islannin musiikkipäivien yhteydessä kuitenkin todettiin, että taiteellisen johtajan on syytä olla järjestävästä maasta, jotta tiedonvälitys ja järjestelyt sujuisivat kitkattomasti. Niinpä ruotsalaisen Erik Petersin toimittua taiteellisena johtajana sekä vuonna 2006 että vuonna 2007, valittiin Helsingin festivaalin taiteelliseksi johtajaksi Markus Fagerudd, joka oli siinä vaiheessa toiminut kaksi vuotta ohjelmistotoimikunnan jäsenenä. Kun Markuksesta tuli taiteellinen johtaja, valittiin toimikunnan jäseneksi Juan Antonio Muro, joka toimi tehtävässä kaksi vuotta osallistuen paitsi Helsingin 2008 myös Oslon 2009 ohjelmistosuunnitteluun. Vuoden 2010 musiikkipäivät pidetään Tanskassa ja niiden ohjelmistoa suunnittelevassa toimikunnassa on aloittanut Ta pio Tuomela. Vaikka musiikkipäivät kestävät nykyään viikon sijasta neljä päivää, ei tämän ole todettu olevan taloudellisesti merkittävästi edullisempaa kuin viikon mittaisen festivaalin järjestäminen. Toisaalta musiikkipäivien tämän vuoden teema, musiikkiteatteri, aiheutti arvattavasti kaiken kaikkiaan normaalia suuremmat kustannukset. 06 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

7 NMD 2008 Riemastuttava ruotsalainen lauluyhtye Vox esiintyi myös Juttutuvassa. Kuva: Maarit Kytöharju. Taloudesta Musiikkipäivien järjestelyt edellyttävät merkittävää taloudellista tukea ja yhteistyötä orkesterien kanssa. Ilman orkestereiden suopeaa suhtautumista, musiikkipäivillä tuskin olisi mahdollista kuulla yhtään orkesterikonserttia. Orkesterit ottavat yleensä musiikkipäivien konsertit omaan kausiohjelmaansa, jolloin orkesteri maksaa muusikoiden palkat. Festivaalin kustannettavaksi jäävät kapellimestarien ja solistien palkkiot sekä meidän tapauksessamme konserttisalin vuokrat ja kuljetuskustannukset, koska orkesterit eivät tehneet konserttejaan kotisaleissaan. Yhdistys onkin erittäin kiitollinen sekä Helsingin kaupunginorkesterille että Tapiola sinfoniettalle, jotka soittivat loistavasti musiikkipäivien avajaiskonsertin. Muilta osin festivaali rahoitetaan pääosin keräämällä rahoitusta erilaisista säätiöistä ja julkisilta tahoilta sekä yhdistyksen Kopiostosta saamilla valokopiointikorvauksilla. Yrityssponsoreiden saaminen tällaisiin tapahtumiin etenkin tällaisina aikoina on todella vaikeaa. Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, että musiikkipäivät eivät tapahtumana ole tunnettu. Ihan ongelmatonta ei ole myöskään vapaalippupolitiikka. Perinteisesti yhdistyksen jäsenet ovat saaneet vapaalipun kaikkiin musiikkipäivien konsertteihin. Näiden lisäksi kaikille pohjoismaisille säveltäjävieraille on annettu festivaalipassi. Tänä vuonna Pohjoismaisten musiikkipäivien aikaan järjestettiin myös taidemusiikin messutapahtuma Artmusfair, jonka osanottajille haluttiin vapaaliput kaikkiin konsertteihin. Tämän lisäksi luonnollisesti erilaisille lähipiirien edustajille annetaan ilmaiset liput konsertteihin. Markkinointi- ja suhdetoimintamielessä on tärkeää kutsua paikalle myös festivaalijohtajia, orkestereiden edustajia ja mui ta portinvartijoita sekä rahoittajien edustajia. Toimittajien ja kriitikoiden tulee luonnollisesti saada myös ilmaiset liput (siis Musiikillisesti festivaali oli onnistunut, mistä suuri kiitos lankeaa Markus Fageruddille ja hänen johtamalleen ohjelmistotoimikunnalle. Markus oli myös suureksi avuksi monissa käytännön järjestelyissä ja alati hilpeänä, hyväntuulisena ja yhteistyökykyisenä henkilönä suurenmoinen hengennostattaja pitkin matkaa. kaksi lippu / toimittaja) ja sen lisäksi myös mahdolliselle kustantajan edustajalle kuuluu vuokrausehtojen mukaan antaa kaksi vapaalippua ja ohjelmakirjaa konserttiin, jossa kustannettu teos esitetään. Tämä etu kuuluu myös solistien agenteille samoin esiintyvien muusikoiden ystäville ja sukulaisille. Tämän katraan jälkeen konserttisali alkaa olla ilahduttavan täysi, mutta pääsylipputuloja ei juuri ole kertynyt. Tämä dilemma on toistaiseksi ratkaisematon. Järjestelyt Festivaalijärjestelyt olivat ohjelmistovalintoja lukuun ottamatta täysin Suomen Säveltäjien vastuulla. Koska yh- >> KOMPOSITIO 3 4 /

8 08 KOMPOSITIO 3 4 / 2008 Avanti! -trio ja Circo Aereo Aleksanterin teatterissa, Pohjoismaiset musiikkipäivät Helsingissä Kuva: Maarit Kytöharju.

9 NMD 2008 distykseltä puuttuu kokemusta festivaalien järjestämisestä, oli tärkeää saada mukaan sellaisia osaajia kuin Alarik Repo (Turun musiikkijuhlien pitkäaikainen vetäjä) ja Sirpa Hietanen (Avantin ja Suvisoiton johtajana pitkään toiminut), joista viimeksi mainittu vielä aivan viime metreillä otti hoitaakseen koko festivaalitiedotuksen, kun alkuperäinen tiedottaja kesällä sairastui. Lisäksi festivaalin ajaksi saadut apujoukot osoittivat suunnatonta innostusta, venymistä ja joustavuutta, mikä olikin tärkeää, sillä kolme alun perin mukaan lupautunutta avustajaa, kuka mistäkin syystä, aivan festivaalin kynnyksellä ilmoitti peruvansa osallistumisensa. Musiikillisesti festivaali oli onnistunut, mistä suuri kiitos lankeaa Markus Fageruddille ja hänen johtamalleen ohjelmistotoimikunnalle. Markus oli myös suureksi avuksi monissa käytännön järjestelyissä ja alati hilpeänä, hyväntuulisena ja yhteistyökykyisenä henkilönä suurenmoinen hengennostattaja pitkin matkaa. Festivaalielämää Festivaalijärjestelyihin liittyy aina monenlaisia vaiheita ja tilanteita, joissa luovuus ja muutosvalmius ovat tarpeellisia ominaisuuksia. Välillä itkettää ja välillä naurattaa varsinkin jälkeenpäin naurattaa. Alun perin musiikkiteatteriin suunniteltiin tanskalaista kamarioopperaa, joka sittemmin jouduttiin vaihtamaan toiseen, koska tanskalaiset solistit eivät kyenneet varmistamaan tuloaan riittävän ajoissa, minkä lisäksi tuotantobudjetti alkoi paisua kohtuuttomasti. Peruuntuminen aiheutti erittäin ikävän tilanteen suomalaiselle ohjaajalle, joka oli sitoutunut projektiin ja raivannut alta pois muita töitään. Perttu Haapasen Solity:diin saatu ohjaaja puolestaan joutui sairastumisen ja muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi keväällä jättämään produktion, ja uutta ohjaajaa haettiin kesään asti. Muusikoita etsittiin välillä kissojen ja koirien kanssa. Toisaalta alttoviulisti Tuula Riisalo hoiti käden käänteessä tarvittavan trion Circo Aereon esitykseen, järjesti nuotit ja sopi harjoitukset eikä mikään ollut ongelmallista. Eräs esiintyjä tarvitsi, ex tempore, esitykseensä öljytynnyrin ja toinen 24 metriä valkoista lakanakangasta kolmas taas 12 metriä mustaa. Öljytynnyri löytyi Musiikkiteatteri Kapsäkin varastoista ja mustaa lakanakangasta sai Helsingissä ainoastaan Itäkeskuksen kangaskaupasta. Yhteen kuoroteokseen tarvittiin 16 Genelec-kaiutinta, joista kevyin painoi 22 kiloa. Tarzaneita ei ollut palkattu avustajiksi, joten meille konttorityöläisille riitti haasteita. Lisäksi tarvittiin epälukuinen määrä nuottitelineitä ja pulttivaloja, käsittämätön määrä kaikenlaisia lyömäsoittimia ja pianoja, ruokaa ja juomaa, sellokapuloita ja bassotuoleja. Tarpeiden kirjo oli laaja. Lopuksi erääseen kenraaliharjoitukseen kaivattiin säveltäjää, jonka piti hoitaa teoksensa eloelektroniikkaosuus. Lukuisia puheluita soitettiin, kaupunki käännettiin ympäri, kunnes lopulta selvisi, että säveltäjä oli koko ajan istunut konserttisalissa laptop sylissään odottamassa kärsivällisesti teoksensa harjoitusten alkamista. Yhdistys haluaa kiittää lämpimästi kaikkia niitä lukemattomia henkilöitä, jotka olivat edesauttamassa festivaalin onnistumista. A.M. Vasemmalla sahakonserttonsa solistina soittanut Jan Erik Mikalsen sahoineen, oikealla Circo Aereon klovneriaa Yliopiston juhlasalin lämpiössä. Pohjoismaiset musiikkipäivät Helsingissä KUVAT: Maarit Kytöharju. KOMPOSITIO 3 4 /

10 Kuva: Stefan Bremer. Mikko Heiniö Jalanjälki ruokakomerossa A merikan rautani oli täyttänyt jo neljä vuotta. Ennen pitkää se olisi saavuttanut seitsemän vuoden raamatullisen iän. Ja jos siinä silloin jokin kohta olisi pettänyt, niin varaosia olisi pitänyt etsiä divarista tai kirpputorilta. Toistaiseksi se oli kuitenkin ihan ehjä ja toimintakykyinen. Mutta kun lähdin uusille moottoriteille, jäin auttamatta muiden jalkoihin. Yritin kyllä vanhempia reittejä, mutta ne olivat kasvaneet umpeen ja unohtuneet. Ajoneuvo oli käynyt myös kumman ahtaaksi, vaikka luulin perheeni jo pienentyneen. Vanhat kamat vaan eivät enää mitenkään mahtuneet matkaan, uusista puhumattakaan. Eritoten minua 10 KOMPOSITIO 3 4 / 2008 kiusasi kovin pieni tuulilasi, jota ei luonnollisestikaan voinut vaihtaa vaihtamatta koko koria. Eipä siis muuta kuin vaihtamaan uuteen. Tuttavani varoitti, ettei uuteen siirtyminen ole mitään juhlaa, kolme päivää arvokasta työaikaa voi hyvästikin tuhraantua. Ja oikeassapa oli. Ensimmäinen ongelma oli saada siirretyksi kaikki arvokkaat tai ainakin tunnearvokkaat matkatavarat ja työkalut vanhasta ajopelistä uuteen. Osa siirtyi, osa hukkui matkalle niin, ettei niitä lopulta löytynyt sen enempää uudesta kuin vanhasta eikä edes tallista. Kaikki pussit ja laukut jäivät tyhjinä vanhaan, kun itse kama siirtyi (mikäli siis siirtyi) uuteen yhtenä anonyymina sekamels- kana. Kilautin kaverille, myyjälle ja vielä valmistajankin edustajalle (huoltotakuun kun olin hankkinut). Kaikki sanoivat: ohoh, eipäs ole moista tullut ennen vastaan, olipa onni ettei teillä sentään roskiksia ehditty tyhjentää kun sieltäkin yhtä ja toista löytyi. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi myös navigaattorin ja karttojen siirtäminen osoittautui vaikeaksi. Mutta päätin lähteä urhoollisesti liikenteeseen, joskin monta kertaa piti sammuttaa moottori ja startata uudelleen. Kun kaasu ja jarru olivat vaihtaneet paikkaa ja yks sun toinen muukin vipstaaki oli yllättävässä paikassa, törttöilin kuin aloittelija, vaikka olin ajanut jo 24 vuotta. Koneessa on tehoa rutkasti enemmän kuin aiemmin ja huip- >>

11 Vanhoja ajoneuvoja olen jaellut kaikille perheenjäsenille, mutta he ovat alkaneet palautella niitä takaisin. punopeus ihan uusissa lukemissa. Toivon, että opin ajamaan kunnolla ja kolareitta, ennen kuin on taas aika vaihtaa. Itse asiassa on vähän hassua puhua vaihtamisesta, kun vanhasta ei pääse eroon. Vanhoja ajoneuvoja olen jaellut kaikille perheenjäsenille, mutta he ovat alkaneet palautella niitä takaisin. Helsingissä eräälle liikkeelle olisi kelvannut ilmaiseksi 2000-luvun mallit. Valitettavasti kuitenkin minulla vanhin malli on jo vuodelta 1984 (sitä ennen tyydyin kävelemään ja pyöräilemään), ja sen ja tämän uusimpani välissä ainakin puoli tusinaa muuta yksilöä. Kaikilla voi vielä ajaa hitaasti, lyhyitä matkoja, kotipihassa. Oman toimen ohella olen siis päätynyt pienen tekniikanmuseon hoitajaksi. Kuten muutkin suomalaiset henkilöajoneuvojen ostajat olen ollut merkkiuskollinen. Kaikki ajokkini edustavat tunnettua amerikkalaista merkkiä nimeltä Macintosh. Museoni on hajasijoitettuna vaate- ja ruokakomeroiden ylähyllyille, joille vaimon mielestä olisi elämänläheisempääkin käyttöä. Eräs suomalainen tenori myy ikivanhoja autoja Saksasta Afrikkaan. En ensin ymmärtänyt koko bisnestä, mutta sitten näin omin silmin paikallisen merkkihuoltamon Togossa: se oli ojan penkassa, työkaluina kivi ja keppi. Vanhat kunnon menopelit pärjäävät siellä, kiitos olemattoman elektroniikkansa. Mutta kenelle kelpaisivat vanhat, osin jo internet-aikaa edeltäneet macit? Niillä ei ajeta edes kolmannessa maailmassa, jonne niitä kuitenkin kärrätään kaatopaikkojen koristeiksi. Toistaiseksi pidän ekologisen jalanjälkeni ruokakomerossa. Jos keksit paremman ratkaisun, ota yhteyttä! Rauhallista joulua toivottaen Mikko Heiniö iscm Tapio Tuomela Back to the USSR ISCM World Music Days Vilnassa Moni asia oli muuttunut Vilnassa niistä ajoista, kun siellä edellisen kerran kävin: luvulla Liettua oli vielä neuvostotasavalta, nyt itsenäinen valtio. Kommunismin sijaan maata hallitsevat tällä hetkellä velkavetoiset markkinavoimat, mikä nykyisen pankkikriisin aikana aiheuttaa kovia kasvukipuja. Opetusministeriö tukee silti voimakkaasti Gaida-festivaalia, joka toimi World Music Daysin (WMD) isäntänä ja hienosti toimikin. Yleisöä oli koko ajan runsaasti paikalla, esitykset ilmeisen korkeatasoisia ja festivaalitunnelma korkealla. Tapio Tuomela. Kuva: Maarit kytöharju / fimic. Kanteleen debyytti Kanteleensoittaja Ulla Honkosella oli kunnia avata kanteleen taival ISCM-kelpoisena soittimena toisen festivaalipäivän maratonkonsertissa Harri Suilamon Unohduksen pisaralla. Soittimen tavallista voimakkaampi vahvistus oudoksutti aluksi, mutta teoksen hienovarainen elekieli, taitavasti suunniteltu dramaturgia ja soinnillinen rikkaus näyttävät toimivan missä olosuhteissa tahansa. Seuraavissa, japanilaisen Ichiro Hiranon ja puolalaisen Jac e k Grudzienin teoksissa soolosellon ja elektroniikan tekstuurit ja sävyt eivät >> KOMPOSITIO 3 4 /

12 aivan kohdanneet, mutta ruotsalainen Mattias Pettersson jammaili vakuuttavine konemusiikkisetteineen viulisti George Kentrosin kanssa todella irtonaisesti Vivaldin Vuodenaikojen pohjalta. Vanha ja uusi tai niiden ovelasti etäännytetyt hahmot sukeltelivat toistensa lomasta vauhdikkaasti. Näin taitavasti toteutettu synteesi oli selvästi monisatapäisen nuoren yleisön mieleen. Mielestäni WMD:n diversiteetti ja kiinnostavuus suuren yleisön kannalta kärsii siitä, että mukaan pääsee Euroopan ulkopuolisista maista enimmäkseen sellaisia säveltäjiä, jotka ovat saaneet oppinsa länsimaisissa musiikkiakatemioissa. Näistä säveltäjistä korealainen Sungji Hong erottui edukseen kamariteoksensa rikkaitten sointipintojen ja sopivasti vuorottelevien tiheitten ja toisaalta paljaisiin, puhtaisiin konsonansseihin pysähtyneitten tekstuurien ansiosta. Länsinaapurimme Madeleine Isaksson osoitti myös tekniset kykynsä kehittämällä yksinkertaisesta perusmateriaalista erikoiselle triokokoonpanolle (pasuuna, nokkahuilu ja sello) eloisan ja loogisesti seurattavan kudelman. Perttu Haapasen mieskuoroteoksen Khoorg hauskat rytmit, keinokieli ja kapellimestarin estottomat soolorepliikit kirvoittivat yleisöstä reippaita bravo-huutoja. Ensemble Modernin konsertti festivaalin säveltäjävieras Peter Eötvösin johdolla oli osoitus järjestäjän verkottumiskyvystä ehkä pikemmin kuin varakkuudesta, sillä tämän kalliin ja tällä kertaa vielä varsin monihenkisen yhtyeen rahoitus oli hoitunut osittain Saksasta käsin. Konsertin avannut Michel van der Aan teos oli luullakseni tälle yleisölle tyypillisen epäpersoonallista, toki hyvin puitua peruskauraa. En suuremmin innostunut myöskään Barbara Hanniganin laulamasta Peter Eötvösin Octet Plus:sta ( olikohan tekstiä vähän liikaa säästeliääseen soitettuun materiaaliin nähden?) vaikka säveltäjä puhui siitä jälkeenpäin tavatessamme kovin innostuneesti. Paremmin Eötvösin pointillistinen sävelkieli ja konventionaalisesta dramaturgiasta täysin irtautunut muodonta toimi hänen teoksessaan yhtyeelle ja kahdelle solistille. Siinä laulajatar toisteli otsikon Snatches of a Conversation mukaisesti pätkiä kapakan naapuripöydän keskustelusta luoden s-kirjaimia sisältävistä sanoista aivan kuin maracasilla tai symbalilla tuotettuja rytmialkioita. Niille rakensi melodista kontrapunktia kaksikelloinen trumpetti nopeasti vuorottelevin sävyin ja soittotavoin, minkä tekivät mahdolliseksi erilaiset sordiinot kummankin putken päässä. Huomaamatta oltiinkin jazz-tunnelmissa, kunnes teoksen päätti flirttaava kysymys trumpetistille: Shall we? Kulttuurien kohtaamisia Kahdeksan sellon yhtyettä kuulee nykyään harvoin, ainakaan modernilla ohjelmalla. T h eo Loevendien Two Mediterranean Dances oli tekijälleen tyypillisesti mainio yhdistelmä kahta kulttuuria, keskiaikaan viittavia suoraäänisiä cantus firmuksia ja toisaalta omasta ajastamme nousevia kirskuvia sul ponticelloja ja outoja aksentteja. Itäeurooppalaisten säveltäjien viehtymys aleatoriikkaan on hyvin tunnettua, mutta onnistuminen sen parissa ei ole aina taattua. Nuori liettualainen Vytautas Ger manavicius hallitsi tekstuurin siirtymät mielestäni varttunutta maanmiestään Bronislav Kutaviciusta ja Sof i a Gubaidulinaa ehdottomasti paremmin. Festivaalin toinen säveltäjävieras Jonathan Harvey oli säveltänyt selloyhtyeelle sävykkään puhuttelevaa musiikkia, joka oli tavattoman kekseliäästi soitinnettu onhan kyseessä Harveyn oma soitin. Hänen toinen teoksensa, Liettuan Kamariorkesterin konsertissa kuultu Songs of Li Po kuului viikon kohokohtiin. Onko mitään suggestiivisempaa kuin oudon karhean, epäjatkuvan jousimukelluksen päällä makaava hidastettu tonaalinen melodia? Juuri näin syntyy uusia merkityksiä! Samassa konsertissa esitettiin romanialaisen Diana Rotarun Shakti, jonka kiistatta omaperäinen elekieli lienee tuonut hänelle festivaalin lupaavimmalle nuorelle säveltäjälle luvatun IAMIC-palkinnon euron tilausavustuksineen. Kahden kulttuurin kohtaaminen oli varmaankin ajatuksena myös Filharmonian viimeisessä konsertissa, jonka solistiksi oli kutsuttu laulaja ja toran soittaja Senegalista. Harmi kyllä, kappaleen säveltäjä Heiner Goebbels tyytyi vain vaisusti myötäilemään solisteja yrittämättä mitenkään saada aikaan ajatustenvaihtoa, vastakkainasettelusta puhumattakaan. Epäkiinnostava ja hyödytön, mutta ilmeisen kallis tapaaminen... Aika ja paikka, tosi ja taru menettivät kokonaan merkityksensä, kun katsojaa vietiin kuin pässiä narussa. Teatterin taikaa Viikon mieleenpainuvin elämys oli samaisen Goebbelsin näyttämöteos Eraritjaritjaka, joka perustui E li a s Cannettin teksteihin ja muutamilta säveltäjiltä (Shostakovitsh, Crumb, Ravel,...) lainattuihin musiikkikatkelmiin. Aika ja paikka, tosi ja taru menettivät kokonaan merkityksensä, kun katsojaa vietiin kuin pässiä narussa. Näyttämöllinen perusidea oli viedä toiminta ulos teatterista seuraamalla kameran avulla (teatterin valkokankaalla) päähenkilön siirtymistä näyttämöltä kadulle, autolla kotiin ja hänen askareitaan siellä, kvartettimusiikin säestäessä lausuttuja ja kirjoitettuja aforismeja. Teoksen loppupuolella paljastui, että kameran välittämissä kuvissa oleva asunto sijaitsikin teatterimme näyttämöllä, kulissiksi piirretyn monikerroksisen talon takana. (Näyttelijän kuvattu automatka olikin siis onnistunut harhautus ja päätyi ilmeisesti teatterimme takaovelle.) Tällaista ahaa-elämystä on vaikea sanoin kuvailla, se täytyy vain kokea! ISCM:n yleiskokous Wienissä vuonna 1921 perustetun nykymusiikkiseura ISCM:n viisi päivää kestäneen yleiskokouksen tärkein anti oli jäsenmaiden aktivoimiseen ja parempaan edustavuuteen tähtäävä sääntöuudistus. Vastedes käytetään National Section sijasta nimitystä Section ja rohkaistaan uusien järjestöjen tai alueellisten säveltäjäryhmittymien mukaantuloa erityisesti sellaisista maista, joiden ISCM-edustus ei näyttäisi olevan oikeissa tai aktiivisissa käsissä. Esimerkiksi nykymusiikin suurvalloista Italiasta ja Ranskasta tulee vuosittain yllättävän vähän teosehdotuksia ISCM-päiville, eikä Espanjasta ja Portugalista ole ollut moneen vuoteen kokousedustusta. (Kaikkiaan oli edustettuna tällä kertaa 36 maata.) Seuran uusi hallitus sai tehtäväkseen suunnitella jäsenistön aktivoimiseksi keppejä ja porkkanoita, joista pyritään päättämään seuraavassa kokouksessa Ruotsissa ensi vuonna. Kokous vahvisti myös tulevien WMD-festivaalijärjestäjien velvoitteet. Yleiskokousedustajien isännöimisen ja ylöspidon lisäksi niihin kuuluu vaatimus, jonka mukaan jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus saada yksi teos ISCM-päiville. Ajatus ei ole suinkaan uusi ja sen kestävyys tulee olemaan koetuksella jo lähivuosina, jos yhdistyksen jäsenmäärä tavoitteen mukaisesti nousee. Tapio Tuomela P.S. Ensi vuonna Ruotsissa järjestettävälle WMD-festivaalille on tullut odotettua 12 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

13 vähemmän elektroakustisen tai nauhamusiikin ehdotuksia. Myös pienille amatöörikuorojen laulettavissa oleville sävellyksille saattaisi olla käyttöä. Täydennystä pyritään kuulemma ensiksi saamaan niistä maista, jotka eivät vielä ole lähettäneet virallista, kansallisen juryn valitsemaa kuutta teostaan. Jos jollakulla on mielestään k.o. genreihin kuuluva erinomainen teosehdotus, kehotan ottamaan pikaisesti yhteyden Ramon Anthiniin joka koordinoi tulevaa festivaalia Visbyssä. Tapio Tuomela ISCM:n hallitukseen Tapio Tuomela valittiin ensimmäisenä suomalaisena ISCM:n hallitukseen Pohjoismaitten, Balttien ja muutaman Itä-Euroopan maan aloitteesta. Äänestys sujui hänen osaltaan todella sujuvasti, sillä Tuomela oli ainoa, joka jo ensimmäisessä äänestyksessä sai riittävästi ääniä päästäkseen hallitukseen. Kansainvälisen nykymusiikkiseura ISCM:n puheenjohtajana kaksi kaksivuotiskautta toimineen hongkongilaisen Richard Tsangin jälkeen valittiin järjestön uudeksi puheenjohtajaksi Australian Music Centeriä johtava Joh n Davis. Hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi tuli belgialainen festivaaliorganisaattori Peter Swinnen. AM Perttu Haapanen. Kuva: saara vuorjoki / fimic. Perttu Haapanen Varsovan syksy 2008 Vierailin Suomen Säveltäjien edustajana Varsovan Syksy -festivaalilla Kyseessä oli ensimmäinen käyntini tällä historiallisesti merkittävällä festivaalilla, jota Puolan säveltäjäyhdistys on järjestänyt vuodesta Festivaalin taiteellinen johtaja säveltäjä Tadeusz Wielecki oli koonnut mielenkiintoisen, moneen suuntaan osoittavan ohjelman. Saavuin Varsovaan syyskuun 20. päivänä. Alusta alkaen kiinnittivät huomiotani huomattavan hyvin hoidetut järjestelyt: nouto lentokentältä, majoittumiseni hotelliin ja viikko-ohjelmani. Ohjelmassa oli myös puolalaisen Cezary Duchnowskin pitkäniminen elektroniikkaa käyttävä teos, jonka nimen kirjoittamiseen näppäimistössäni ei ole riittävästi merkkejä. varsovan syksy Iltapäiväksi ehdin ensimmäiseen konserttiin, jossa esiintyivät F r a nçoise Kubler soprano, Mario Caroli, huilu ja Silva Costanzo, piano. Ohjelmassa oli mm IRCAMin kesäkurssia yhtä aikaa kanssani tehneen Javier Torres Maldonadon selkeä profiilinen ja varma kappale. Säveltäjä ei itse tosin ollut paikalla. Ramon Lazkanolta kuultiin konsertissa Varsovan syksyn ja Baskimaan hallituksen yhteistilaus. Konsertti päättyi Xenakiksen varhaiseen Zyiaan, joka on ikään kuin yliviritettyä ja turboahdettua kansanmusiikkia. Illalla Bukarestista tuleva Profil ensemble esiintyi evankelisessa kirkossa. Taiteellisen johtajan Dan Dediun valitsema ohjelma ihmetytti jossain määrin: ainoa alle 55-vuotias säveltäjänimi ohjelmassa oli Dediu itse. Oikeastaan jäi ko ko naan kuulematta, mitä rautaesiripun jälkeen varttunut säveltäjäpolvi Romaniassa nykyään tekee. Konsertti oli varsin folkloristisesti ja kauniisti sanottuna meditoivasti värittynyt. Kirkkokonsertit jatkuivat klo 22.30, jolloin Hans-Ola Ericsson soitti Messiaenin Méditations sur le mystère de la Sainte Trinitén vuoden aikaan nähden poikkeuksellisen kylmänä päivänä ja varsin kylmässä kirkossa. Sinänsä hyvä idea sijoittaa tämä pitkä teos myöhäiskonserttiin, mutta palelu ja väsymys verottivat kokemusta. Sunnuntaihin varauduin lämpimämmin varustein ja päivän aloitti piristävästi klo 12 Filharmonian kamarimusiikkisalissa esiintynyt hyvin soittanut Ernst Kovacicin johtama Wroc lawin kamariorkesteri. Pienehkö jousiorkesteri soitti mielenkiintoisia teoksia, esim. Beat Furrerin antichesiksen. Ohjelmassa oli myös puolalaisen Cezary Duchnowskin pitkäniminen elektroniikkaa käyttävä teos, jonka nimen kirjoittamiseen näppäimistössäni ei ole riittävästi merkkejä. Tämä oli melko suoraan puolalaista happening-perinnettä jatkava, musiikilliseen antiinsa nähden ylipitkä teos. Pitkät äänitetyt puolankieliset puheet olivat osa teosta, joten teoksen perusidea meni minulta kokonaan ohitse. Alkuillan konsertissa esiintyi madridilainen Plural ensemble, joka oli hyvä. Espanjalaista hälyestetiikkaa kuultiin José María Sánchez-Verdún Machaut-Architektur II ja José Manuel López Lópezin Le parfum de la lune -teoksien muodossa. Sánchez-Verdúlta esitettiin festivaalilla useita teoksia. Myöhäisillan konsertissa esiintyi Seattle Chamber Players, joka tarjoili eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna erilaista esityskulttuuria elektroniikalla höystettynä. Ulospäin suuntautunut, jopa melodramatisoiva esittäminen toimi parhaiten silloin, kun musiikin substanssissa oli riittävästi vastusta. Lisäväriä konserttiin toi säveltäjä Agata Zubelin itse esittämä Samuel Beckettin Cascandoon perustuva samanniminen vokaalisävellys. >> KOMPOSITIO 3 4 /

14 Konserttipaikat oli siroteltu ympäri kaupunkia, joten toisinaan seuraavaan konserttiin ehtiminen oli vaativa suoritus. Usein nämä tilanteet hoiti POLMICin Marta Kramicz, joka piti taksikyydeillään huolen, että me säveltäjäyhdistyksen vieraat, norjalainen Hilde Holbæk- Hanssen, tsekkiläinen Petr Bakla ja minä ehdimme konsertteihin. Tästäkin huolimatta minua kiinnostanee seen Mesias Maiguashcan näyttämölliseen multimediateokseen emme ehtineet ajoissa, emmekä enää päässeet sisään esitykseen. Portugalilainen Sond ar-te electric ensemble soitti Pedro Amaralin johtamana täysin elektroakustisen konsertin maanantai-iltana eräänlaisessa Helsingin Korjaamon kaltaisessa paikassa nimeltä Cultural Centre at Former Factory Kosener. Pedro Amaral sanoi elektroakustisen musiikin kanssa työskentelyn olevan haasteellista balansoinnin ja kokonaissoinnin muotoilun kannalta. Yhtye on keskittynyt pelkästään elektroakustiseen musiikkiin, mikä kuuluikin harvinaisen yhtenäisenä ilmeenä ja yhtyeen omana sointina. Barcelona 216 -yhtye soitti tiistaina Ernest Martínez Izquierdon johdolla soitannollisesti korkeatasoisen konsertin Roberto Gerhardista Martin Mataloniin Keskiviikkona minulla oli mahdollisuus osallistua säveltäjäyhdistyksen nuorille säveltäjille annettavien palkintojen jakotilaisuuteen yhdistyksen toimistossa keskellä Varsovan vanhaa kaupunkia. Samassa tilaisuudessa ansioituneille vanhemmille jäsenille myönnettiin tunnustuksia toiminnasta säveltäjäyhdistyksessä. Nuorille säveltäjille myönnettävät palkinnot olivat ikään kuin pieniä työskentelyapurahoja, joita oli mahdollista saada esimerkiksi sooloklarinettiteoksen perusteella. Ansiomerkkien jakoon sain tutustua myös viime keväänä Venäjällä. Tätä perinnettä olisi vaikea kuvitella Suomeen. Itselleni festivaalin huippukokemus oli musikfabrikin Stockhausen-konsertti jäähallissa. Retrohenkinen melkein tunnin mittainen elektronimusiikkiteos Cosmic Pulses (2007) oli projisoitu valtavaan tilaan raskaalla äänentoistolla, joka muodostui kahdeksasta neljän suuren kaiuttimen ryhmästä. Konsertin toinen puolisko koostui kevyesti näyttämölle tuoduista esityksistä Licht-oopperan Donnerstagosan osista Donnerstags-Gruss ja Michaels Reise um die Erde. Esityksessä voitiin todellakin puhua nykymusiikin areenakonsertista, sillä innostunutta yleisöä oli paikalla reilu tuhat ja areenalle rakennettu katsomo oli aivan täynnä. Tässäkin konsertissa huomasi sen, mikä festivaalille oli ominaista; yleisön valtaosa vaikutti olevan ikähaarukassa vuotta ja suurin osa oli muita kuin musiikkiihmisiä. Ylipäätään konserttikäyttäytyminen saattaisi olla eurooppalaista konserttikäyttäytymistä kritisoineen E e ro Hämeenniemen mieleen, sillä usein vieruskaverini keskustelivat melko kovaankin ääneen musiikin aikana. Tämä ei varsinaisesti haitannut, mikäli sen hyväksyi siitä näkökulmasta, että festivaalille oli tultu kuuntelemaan erilaisia teoksia samaan tapaan kuin messuille. Itse asiassa tästä näkökulmasta katsottuna konsertteihin syntyi aika positiivinen tunnelma silloin kun puhe ei ollut kohtuuttoman kovaäänistä. Stockhausenin selkeä menestys paitsi Varsovassa myös Helsingissä Gruppen-esityksessä herättää kysymyksen siitä, etsitäänkö nykymusiikin yleisöjä toisinaan vääristä suunnista tarjoamalla konservatiivisempia tai cross-over teoksia ikään kuin helppoina vaihtoehtoina. Stockhausenin suosioon ei läheskään yltänyt esimerkiksi espanjalainen cross-over -tyyli flamencokitaristi Juan Manuel Itselleni festivaalin huippukokemus oli musikfabrikin Stockhausen-konsertti jäähallissa. Retrohenkinen melkein tunnin mittainen elektronimusiikkiteos Cosmic Pulses oli projisoitu valtavaan tilaan raskaalla äänentoistolla, joka muodostui kahdeksasta neljän suuren kaiuttimen ryhmästä. Yksi festivaalin etukäteen mielenkiintoisimmista projekteista tehtiin torstai-iltana Ochota Sport Centressa, kun beatboxerit Zgas ja TikTak esittivät Kwartludium ensemblen kanssa kahdeksan Varsovan syksyn tilaamaa kantaesitystä. Cañizaresin soittamassa M au r i z io Sotelon konsertossa Como llora el viento. Varsovan syksyn konsertit olivat muutamaa lukuun ottamatta lähes täysiä. Festivaaliorganisaatiolla ei ollut yksiselitteistä vastausta suuriin yleisömääriin. Yhdeksi syyksi mainittiin konserttien vieminen perinteisten konserttisalien, kuten Filharmonian, ulkopuolelle erilaisiin taidetehtaisiin ja klubimaisiin ympäristöihin. Tämä ei kuitenkaan heidän mukaansa kokonaan selitä kiinnostusta. Festivaali koetaan monesta, mm. historiallisesta, syystä sellaiseksi, joka on ikään kuin must ajatteleville ja koulutetuille kaupunkilaisille. Itse mietin onko taustalla edelleen tiettyä puolalaista sivistyneen aristokratian kaikua. Orquestra de radio televisión española soitti festivaalilla kaksi erittäin hyvää konserttia Arturo Tamayon johdolla keskiviikkona ja torstaina. Tamayolla on laaja levytyskatalogi sisältäen mm. Orchestre Philharmonique du Luxembourgin kanssa tehdyt neljä levyllistä Xenakiksen orkesterimusiikkia. Varsovassa Tamayon ohjelmassa oli mm. kaksi teosta Mauricio Sotelolta ja Elliott Carterin Partita. Yksi festivaalin etukäteen mielenkiintoisimmista projekteista tehtiin torstaiiltana Ochota Sport Centressa, kun beatboxerit Zgas ja TikTak esittivät Kwartludium ensemblen kanssa kahdeksan Varsovan syksyn tilaamaa kantaesitystä. Samaan kyytiin lentokentälle seuraavana päivänä osui kaksi konsertin säveltäjistä, joilta kuulin tilausaikataulun olleen kohtuuttoman tiukka. Joka tapauksessa näistä teoksista oli minusta onnistunein Diego Román Martínezin hersyvä happening-henkinen Operetta, jossa beatboxerin tuottama äänimaailma yhdistettiin onnistuneesti perinteisten instrumenttien erilaisiin soittotapoihin ja tilanteet avautuivat rikkaisiin ja lennokkaisiin massatapahtumiin. Festivaalilla esitettiin huomattavan paljon tilausteoksia ympäri maailmaa; lähes joka konsertissa kuultiin kantaesitys. Useimmat näistä olivat yhteistilauksia usean tahon, esimerkiksi eri maiden kulttuuri-instituutioiden, säätiöiden ja festivaalien, välillä. Perjantaina minun oli palattava Suomeen, joten samana päivänä esitetty Stockhausenin Hymnen jäi harmikseni minulta väliin. Kuulin teoksen johtaneelta Pedro Amaralilta myöhemmin, että konsertti oli noteerattu erääksi festivaalin parhaista konserteista. Perttu Haapanen 14 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

15 kustannussopimukset Riikka Talvitie SÄVELLYSTILAUSSOPIMUS EI OLE KUSTANNUSSOPIMUS Kuten viime syyskokouksessa kävi ilmi, on syytä aloittaa yhteinen ryhtiliike asiallisen ja yhtenäisen sopimuskäytännön aikaansaamiseksi. Markkinoilla on paljon epäselviä kustannus sopimuksia, joiden seurauksena teokset eivät pääse oikeutetusti esille ja asianmukaiseen levitykseen. Toisaalta sävellystilauksia allekirjoitettaessa monille säveltäjille on tullut vastaan vaateita osittaisten oikeuksien luovutuksesta, esim. pakkokustannussopi muksia sekä pitkiä varauksia ensitallenneoikeuksiin ja esittäjien yksinoikeuksiin. Ehdotetuissa sopimuksissa saattaa esiintyä myös ihmetystä herättäviä kohtia, jotka pohjautuvat väärinymmärrykseen tai vastapuolen tietämättömyyteen sopimus- tai tekijänoikeusasioista. Koska jokainen sopimustilanne on ainutlaatuinen, säveltäjän itse tulisi olla tietoinen sopimuskäytäntöjen koukeroista voidakseen allekirjoittaa mahdollisimman hyvän ja asianmukaisen sopimuksen kussakin tilanteessa. Kustannustoiminta Kustannusala on viime vuosina kokenut rajun muutoksen. Etenkin kevyen musiikin puolella yhä useammin kustantajina toimivat tahot, jotka eivät itse harjoita varsinaista kustannustoimintaa vähäisimmässäkään määrin. Tällaisia voivat olla levy-yhtiöt, televisioyhtiöt tai festivaalit. Vakavan musiikin puolella sävellyksen tilaaja saattaa nykyään vaatia itselleen kustantajaosuuksia tekijänoikeuskor vauk sista rahoittaakseen sävellystilausta tekemättä kuitenkaan mitään teoksen esille saattamiseksi. Kustannusoikeuksien luovuttaminen tilaajalle voi joissain tapauksissa olla jopa tilauksen edellytys, jolloin säveltäjällä ei ole tilaajan kanssa tasaveroista neuvotteluasemaa. Muualla Euroopassa ongelma on kärjistynyt suuresti erityisesti siksi, että kustantajien osuus on yleensä 50 % tekijänoikeuskorvauksista. Ilmiö on tullut Suomeen jälkijunassa, eikä ole vielä noussut yleiseen keskusteluun. Sävellystilaussopimus vai kustannussopimus? Suomessa ongelmia on aiheuttanut lähinnä epäammattimainen kustannustoiminta. Koska kustannussopimus on lähes aina voimassa vielä erittäin pitkään säveltäjän kuoleman jälkeen, suosittelemmekin Suomen Säveltäjien taholta, että säveltäjät laatisivat kustannussopimuksia vain kustannustoimintaa vakiintuneesti harjoittaneiden tahojen kanssa, joilla on selkeä näyttöä toiminnan jatkuvuudesta ja teosten esille saamisesta. Kustantamisen tulisi täyttää kaksi säveltäjälle olennaista peruskriteeriä: nuotti on saatavilla ja sen laatu moitteeton. Monet kuorot haluavat kustantaa tilaamiaan teoksia. Kuorojen laatimat sävellystilaussopi mukset sisältävät usein kustannussopimuksen. Toisinaan sävellystilaus voi muuttua kustannussopimukseksi hyvin piilevästi esimerkiksi lauseella [kyseisellä kuorolla] on oikeus julkaista ja luovuttaa kolmannelle osapuolelle oikeus kustantaa teos. Sopimuksessa ei kuitenkaan määritellä mitään yksityiskohtia teoksen kustantamisesta. Periaatteessa ajatus on hyväntahtoinen: kuorot omalta osaltaan levittävät uutta suomalaista kuoromusiikkia. Kuorojen kustannustoiminta ei kuitenkaan liene kovinkaan tuottavaa eikä ainakaan ammattitaitoista. Kuoroissa vaihtuvat henkilöt tiheästi eikä kustannustoiminnassa ole mitään jatkuvuutta. Leevi Madetojan kuorolaulusta kustannussopimuksen tehnyt kuoro soitti taannoin toimistoon ja pyysi yhdistykseltä kyseisen teoksen nuottia, jotta kustantaja-kuoro voisi kopioida sen erään toisen kuoron käyttöön. Tällainen ei ole asiallista kustan nustoimintaa. Käytännössä kuorojen kustantamistyö on osoittautunut myös erittäin hitaaksi toiminnaksi. Jos sopimuksessa ei ole määritelty mitään aikarajaa, voi käydä niin että säveltäjä odottelee nuotin ilmestymistä vuosia, eikä teos ole missään esillä tuona aikana. Selkeintä on tehdä sävellystilaus- ja kustannussopimus erikseen, jotta vältytään epäselviltä tilanteilta. Suomen Säveltäjät ry suosittelee, että säveltäjät: tekevät sävellystilaussopimuksen ja kustannussopimuksen selkeästi erillisinä sopimuksina. Kumpaankin on olemassa yhdistyksen hyväksymät mallisopimukset, jotka saa joko yhdistyksen toimistosta tai verkkosivuilta: sävellystilaussopimus: savtilaussop05.pdf kustannussopimus: Malliskustannussopimus.pdf tekevät kustannussopimuksia vain kustannustoimintaa vakiintuneesti harjoittaneiden tahojen kanssa, joilla on selkeää näyttöä toiminnan jatkuvuudesta ja teosten esille saamisesta. purkavat ne kustannussopimukset, joita ei ole noudatettu, esimerkiksi jos teoksen nuotti ei ole saatavilla. solmivat myös määräaikaisia kustannussopimuksia. ongelmien ilmetessä, kääntyvät toimiston puoleen, jolloin Suomen Säveltäjät ry voi yhdistyksenä lausua oman mielipiteensä asiasta. Jokaisen meistä on huomattavasti helpompaa neuvotella omista eduistamme, jos meillä on kollegoiden tuki takanamme. Tekijänoikeudet Sävellystilaussopimuksessa säveltäjän ei tule luovuttaa tekijänoikeuksia tilaajalle. Sävellystilaussopimuksessa voidaan sopia ensiesitysoikeudesta ja / tai ensitallenneoikeudesta. Sopimuksessa on kui- >> KOMPOSITIO 3 4 /

16 kustannussopimukset tenkin syytä mainita jokin määräaika, jonka jälkeen säveltäjä voi tarjota teoksensa esittämistä tai tallentamista muualle. Kustannussopimuksella siirretään teoksen graafiset oikeudet kustantajalle. Kustannus sopimuksessa sovitaan tekijänoikeuskorvausten jaosta tekijän ja kustantajan välillä. Suomessa kustantajan osuus esitys- ja mekanisointikorvauksista (Teosto, suuret oikeudet ja ncb) on ollut lähtökohtaisesti 33,33 %. Muiden tekijänoikeuskorvausten osalta (esim. valokopiointi) kustantajan osuus on ollut 50 % Teosten levittäminen Sävellystilausta allekirjoitettaessa yksinoikeutta teoksen levitykseen ei tule hyväksyä, sillä se monimutkaistaa tilannetta myöhemmin mm. silloin, jos teokselle tarjoutuu kustantaja eikä teos voi olla saatavilla esim. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa. Sävellystilaussopimuksessa voidaan mainita, että tilaajalla on oikeus käyttää kantaesitystä varten tehtyä materiaalia konserteissaan, mutta se on samanaikaisesti saatavilla myös Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa. Jos sävellyksen tilaajalle on annettu sopimusta allekirjoitettaessa yksinomainen oikeus teoksen levitykseen, se ei voi samanaikaisesti olla saatavilla Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa. Tilaajalle voi myöntää oikeuden vuokrata ja levittää teosta korvausta(kin) vastaan, jolloin säveltäjä on oikeutettu royaltiin tästä vuokraustoiminnasta. Tällöinkin on syytä sopia, että nuotti on saatavilla myös FIMICissä. On kuitenkin syytä vielä erikseen mainita, että mikäli teos myöhemmin kustannetaan, purkautuu sopimus tältä osin ja / tai asiasta on sovittava uudestaan. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa on juuri laadittu uusia sopimuksia sävellysten käytön edistämisestä ( Promootiosopimus ). Säveltäjä ei voi luovuttaa Fimicille sellaisia sävelteoksia, joista on solmittu kustannussopimus. Tässä sopimuksessa Fimic nimenomaisesti toivoo, että säveltäjät itse ilmoittaisivat voimassa olevista tai mahdollisista tulevista kustannussopimuksista välittömästi, jotta vältyttäisiin sopimusrikkomuksilta. Mikäli säveltäjä laiminlyö kyseisen ilmoitusvelvollisuutensa, hän on velvollinen korvaamaan laiminlyönnistä Fimicille aiheutuneet vahingot Fimicin niin vaatiessa. Määräaikaiset sopimukset Kustannusalalla on tehty hyvin vähän määräaikaisia sopimuksia. Periaatteessa niiden tekemiseen ei ole mitään estettä. Sopimuksen määräaikaisuus voisi toimia kustantajalle motivaationa panostaa teoksen levitykseen määräaikana huomattavasti, jotta tekijänoikeustuloista saatava hyöty saataisiin maksimoitua. Tällöin voidaan myös joissakin tapauksissa harkita kustantajan osuu- den tekijänoikeuskorvauksista nousevan yli 33,33 %. Määräajan jälkeenpäätyttyä tilannetta katsottaisiin uudelleen. Sopimuksen purkaminen Kun säveltäjä allekirjoittaa kustannussopimuksen, joka on ajallisesti määrittelemätön, se on voimassa 70 vuotta säveltäjän kuolinvuodesta tai kunnes hän itse (tai säveltäjän kuoleman jälkeen perikunta) purkaa sen. Painavin syy sopimuksen purkamiselle on varmasti se, ettei nuotti ole saatavilla.. Toimimattomia kustannussopimuksia löytyy myös edesmenneiltä säveltäjiltä erityisesti kuoromusiikin kohdalla. Jokin pieni kuoro on aikanaan tehnyt säveltäjän kanssa kustannussopimuksen, joka on vuosien saatossa jäänyt unholaan. Pahimmassa tapauksessa teoksen alkuperäinen nuotti on kadonnut. Tällaisissa tapauksissa Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto, Sulasol on pyrkinyt saattamaan omakustanteisesti kyseisiä teoksia esityskuntoon sopimalla asianomaisten kuoron kanssa nk. julkaisuoikeudesta. Julkaisija saa mahdolliset myynti- ja vuokraustulot, mutta teoksen kustannusoikeudet jäävät alkuperäiselle haltijalle, joka siis myös saa tekijänoikeuskorvaukset. Vanhojen kuolleiden kustannus sopimusten purkaminen vaatisi näin ollen perikuntien aktiivisuutta. Riikka Talvitie KANTAESITYKSIÄ Arttu Sipilä: Kuopiolainen alkusoitto. Kuopion kaupunginorkesteri. Kuopio, Kuopion musiikkikeskuksen konserttisali Jarmo Sermilä: The Lions & the Bear. Marja Liisa Kay (sopraano), Martin Scheuregger ja Dave Smythe (percussion). Iso-Britannia, Sutton on the Forest Olli Kortekangas: Crossing the Five Rivers. Hommage á Oliver Messiaen. Varpu Haavisto (gamba) ja Kari Vuola (urut). Paraisten kirkko. Paraisten Urkupäivien tilausteos Aulis Sallinen: Mistral Music huilulle ja jousikvartetille. Anna Aminoff (huilu), John Storgårds ja Okko Kamu (viulu), Tommi Aalto (alttoviulu) ja Samuli Peltonen (sello). Pekkalan kartanon talli, Musiikkia!Ruovesi Jarkko Hartikainen: Astragal. Jyväskylä Sinfonia, joht. Tapani Tuomela. Viitasaari, Musiikin aika -festivaali Antti Auvinen: L homme Rouge. Olli-Pekka Tuomisalo (saksofoni) ja Risto-Matti Marin (piano). Viitasaari, Musiikin aika -festivaali Markku Klami: TWIRL. Marko Portin (klarinetti). Viitasaari, Musiikin aika -festivaali Jaakko Mäntyjärvi: Face to Music. EMO Ensemble, joht. Pasi Hyökki. Kööpenhamina. Kuoromusiikin 8. maailmansymposium Kai Nieminen: Ancient Songs (Dreaming of Queen of Sheba). Tommi Hyytinen (käyrätorvi) ja Kari Hänninen (piano). Lieksa. Lieksa Brass Week. 16 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

17 kantaesitykset Jarmo Sermilä: Ricapitulazione per tromba sola. Aki Välimäki (trumpetti). Lieksa Timo Alakotila: Kiinni elämässä. Teksti: Maarit Aspergrén. Hannu Ilmolahti (baritoni) ja soitinryhmä. Lohtaja Kimmo Hakola: Ein Engel hat mich angesehn. Aya Sanada (viulu), Hanna Niemelä (alttoviulu) ja Erkki Lahesmaa (sello). Nauvo, Seilin puukirkko. Nauvon kamarimusiikkipäivien tilausteos Ere Lievonen: Peukalo-Liisa. Barokkiyhtye Harmoniset oikut, Ville Komppa (kertoja). Helsinki, Ritarihuone Arttu Takalo: Uusi teos. Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds, sol. Jukka Perko (saksofoni). Oulun tuomiokirkko. Oulunsalo soi festivaalin tilausteos Jaakko Kuusisto: Uusi teos jousikvartetille. Meta4. Hailuodon kirkko. Oulunsalo soi-festivaali Uljas Pulkkis: Vernal Bloom. Sinfoniaorkesteri Vivo, joht. Esa Heikkilä. Saksa, Berliini, young.euro.classis-festivaali Sampo Haapamäki: Velinikka. Insomnio, joht. Ulrich Pöhl, sol. Veli Kujala (neljäsosasävelaskelharmonikka). Amsterdam, Gaudeamus Music Weekin tilausteos Ari Romppanen: Sol / Nemesis. NMH sinfonietta. Norja, Oslo, Lindemannsalen Maija Hynninen: Interpolations II. Andrea Kiefer (harmonikka) ja James Andean (elektroniikka). Helsinki, Sibelius-Akatemia Patrik Vidjeskog: Small Talk. Sérgio Carolino (tuuba) ja Saxofinia Saxophone Quartet ( José António Massarrão, José António Lopes, Mário Marques ja Alberto Roque). Portugal, Caldas da Rainha Jarmo Sermilä: Robot Walk. Sérgio Carolino (tuuba) ja Ilari Vivan (harppu). Portugal, Caldas da Rainha Juha T. Koskinen: Kheiron. Max Savikangas (alttoviulu) ja Emil Holmström (pno). Helsinki, Balderin sali Ilkka von Boehm: Chase. Anni Haapaniemi (oboe), Markus Hohti (sello) ja Emil Holmström (piano). Helsinki, Balderin sali Tapio Tuomela: Ite Missa est Urkumessusta. Christian Ahlskog (urut). Stavanger. Pohjoismainen urkumusiikin symposium Lasse Jalava: Klarinettisonaatti. Gregory Barret (klarinetti) ja William Goldenberg (piano). USA, Illinois, DeKalb. Omistettu Gregory Barretille, joka on teoksen tilaaja Mikko Nisula: Kamarikonsertto Nro 3. Zagros-ensemble. Helsinki, Balderin sali. Zagrosin tilaus Ere Lievonen: Im Nebel. Joke Kegel (sopraano) ja Ere Lievonen (piano). Amsterdam, De Oude Kerk Eero Hämeenniemi: Ricercare. Mikko Perkola ja Varpu Haavisto (viola da gamba). Sardinia, Cagliari Adam Világi: Short Stories Hommage à István Örkény. Trio Phönix. Saksa, Dortmund Paavo Korpijaakko: Teos lyömäsoittimelle. Harri Lehtinen. Tampere, Pyynikkisali Juha Leinonen: Chameleon Loops. Pori Sinfonietta, joht. Jukka Iisakkila. Pori, Promenadi-sali Tomi Räisänen: Inside a Mechanical Clock. John Eckhardt (kontrabasso) ja Eva Zöliner (harmonikka). Saksa, Lyypekki, Media docks. Neue Musik in Ostseeraum Max Savikangas: Nordic Lights and Shadows kuudelle alttoviululle. VioLaboralttoviuluyhtye. Sveitsi, Stadthaus Winterthur Juhani Nuorvala: Solo per viola da gamba. Markku-Ville Luolajan-Mikkola. Sardinia, Cagliari Tapio Tuomela: Neljä Puuhaaralaulua. Papiermusik (uusi versio). Helsingin Kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Helsinki Jukka Ruohomäki: Metsälampien välkkyvät silmät. Timo Kinnunen (harmonikka) ja nauha. Hailuoto. Uuden musiikin lokakuu Perttu Haapanen: Private Eye s Dream. Virpi Räisänen-Midth (mezzosopraano ja viulu) ja Timo Kinnunen (harmonikka). Hailuoto. Uuden musiikin lokakuu Ilmari Mäenpää: Kukat (I Pioni I, III Unikko). Teksti: Satu Kreivi-Palosaari. Virpi Räisänen-Midth (mezzosopraano ja viulu) ja Timo Kinnunen (harmonikka). Hailuoto. Uuden musiikin lokakuu Juho Laitinen: More or less predictable waveforms. Elektroninen teos. Oulun kulttuuritalo Valve Ilmari Mäenpää: Veden värit. Audiovisuaalinen teos. Oulun kulttuuritalo Valve Tapio Tuomela: Sävellyskonsertti. Helsinki, Sibelius-Akatemia. Lauluparit 1. Teksti: Christian Morgenstern ja Niilo Rauhala. Soile Isokoski (sopraano) ja Marita Viitasalo- Pohjola (piano) Ma se ani om (versio 2008). Säde Bartling ja ensemble Jouko Tötterström: Äiti. Eleginen runoelma bassolle tai bassobaritonille ja pianolle. Runo: Jouko Tötterström Erkki Rautiaisen tekstistä. Markku Liukkonen (bassobaritoni) ja Outi Nissi (piano). Oulun kaupungintalon juhlasali Esa Tikkala: Rovaniemen kirkko (laulusarja Annikki Kariniemen runoihin, orkestroitu versio). Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds, sol. Julia Pihavainio (sopraano). Rovaniemen kirkko, Lyseonpuiston lukion 100-vuotisjuhlakonsertti. >> KOMPOSITIO 3 4 /

18 kantaesitykset Yrjö Mikkonen: Emergences 1 jousiorkesterille. Oulu Sinfonia, joht. Jan Söderblom. Oulu, Madetojan sali. Uuden musiikin lokakuu Jukka-Pekka Lehto: Haba. Oulu Sinfonia, joht. Jan Söderblom, sol. Jukka Myllys (baritonitorvi) ja Timo Kinnunen (harmonikka). Oulu, Madetojan sali. Uuden musiikin lokakuu Paavo Korpijaakko: Nebula. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Juha Kangas, sol. Petri Kumela (kitara). Kokkola, Konservatorion sali Jukka Linkola: Tivolilapset. Musikaali. Seinäjoen kaupunginteatterin ensemble ja orkesteri, joht. Timo Ristilä, ohj. Petri Lairikko. Rooleissa mm. Marika Krook ja Maria Lund. Seinäjoen kaupunginteatteri, Jouko Tötterström: Sinfonia nro 2 jousille ja lyömäsoittimille. Oulu Festivo, joht. Ari Angervo. Oulu, Madetojan sali Leif Segerstam: Sinfonia nro 160. Odense Symphony Orchestra, joht. Leif Segerstam. Tanska, Odense Pauliina Isomäki: Sävellyskonsertti Kiitosvirret kirkkahimmat Turun Mikaelinkirkko. Esiintyjät: Raisa Vaarna (laulu), Eeva Paajanen (laulu ja urut), Onni Pietarinen (laulu), Timo Hanhinen (sello), Pauliina Kallio (harppu) ja Marko Autio (piano). ja eräänä päivänä Jumala (Teksti: Eeva Kilpi) Mereltä tuulee (Tekstit: japanilaisia runoilijoita, suom. Tuomas Anhava) Magnificat Osmo Tapio Räihälä: Rautasade. RSO, joht. Dmitri Slobodeniuk. Helsinki, Finlandia-talo Jani Síven: Abelard & Héloiseooppera. Libretto: Samu Niskanen. Kamarikuoro Audite, joht. Jani Síven, Tomas Djupsjöbacka (sello), Matti Sunell (lyömäsoittimet), sol. Mari Palo (sopraano), Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Juha Kotilainen (baritoni). Espoo, Sellosali Tommi Kärkkäinen: Kitarakonsertto. Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. Tibor Bogányi, sol. Janne Malinen. Lappeenranta-sali Veli-Matti Puumala: Mure. Ensemble Intercontemporain, joht. Susanna Mälkki. Saksa, Donaueschingen Sami Klemola: zrfff. Jyrki Myllärinen, kitara. Lappeenrannan musiikkiopiston sali Jyrki Myllärinen: Miniatyyrisarja. Jyrki Myllärinen, kitara. Lappeenrannan musiikkiopiston sali Sami Klemola: Lamento sketches. Tommi Koivuniemi (huilu) ja Osmo Palmu (kitara). Espoo, Sellosali Jarkko Hartikainen: Uusi teos. Ensemble Adapter. Suomenlinna, Tenalji von Fersén Lauri Toivio: Teos jousiyhtyeelle. Uusinta-kamariyhtye, joht. Klaus Rautawaara. Järvenpää-talo, Juhani Ahosali. Järvenpään Sibeliusvikkojen tilausteos Raoul Björkenheim: Afterwards. Tampere Filharmonia, joht. John Storgårds. Tampere-talo Teppo Hauta-aho: Poem Basso nro 6. Teppo Hauta-aho (kontrabasso). Pariisi, Basso-festivaali Teppo Hauta-aho: Double Poem Basso. Teppo Hauta-aho ja Dan Styffe (kontrabasso). Pariisi, Basso 2008-festivaali Tapio Tuomela: Sanctus ja Agnus Dei (konserttiversiot Urkumessusta). Robin Walker (urut). Lontoo. AFNOMurkufestivaali Tomi Räisänen: Grus. Duo AZAK. Saksa, Würtsburg Kai Nieminen: Lumoutunut talven yöstä. Mikkelin kaupungiorkesteri, joht. Cem Mansur. Mikaelin MT-sali Veli-Matti Halkosalmi: Mystery improvisoivalle kitarasolistille ja kamariorkesterille. Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds, sol. Teemu Viinikainen. Rovaniemen kirkko Tomi Räisänen: Around the Circle...(version B). Anne Beer (huilu), Laura Traub (alttoviulu) ja Matthias Lassen (piano). Saksa, Lyypekki Chamber Music Seinäjoki 2008-sävellyskilpailun finaalikonsertti. Seinäjoen kaupungin orkesterin muusikot. Seinäjokisali. Juha Lehmus: Shimmers and Streams. Hannu Virpi: Septettoni. Christian Holmqvist: Que les oiseaux et les sources son loin Juha Leinonen: Frieze Paavo Heininen: Trio klarinetille, käyrätorvelle ja uruille. Päivi Kiljala (klarinetti), Petri Komulainen (käyrätorvi) ja Jan Lehtola (urut). Helsinki, Paavalin kirkko. Organo Novo Sebastian Fagerlund: Rechants sellolle ja pianolle. Erkki Lahesmaa (sello) ja Mikael Kemppainen (piano). Espoo, Sellosali Uljas Pulkkis: Kevään koitto. Kemin kaupunginorkesteri, joht. Jukka Myllys. Kemin kirkko Seppo Pohjola: Sinfonia nro 2. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Susanna Mälkki. Helsinki, Finlandia-talo Jarkko Hartikainen: Uusi teos sekakuorolle. EMO Ensemble, joht. Pasi Hyökki. Helsinki Asko Hyvärinen: Spin. Sae Iida, piano. Japani, Tokio, Kawai-sali Markus Fagerudd: Zoobie Zoo. Vaasan kaupunginorkesteri, joht. Sasha Mäkilä. Vaasan kaupungintalo Sebastian Fagerlund: Kohti. Hedi Visma, kantele. Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali Alex Freeman: Tilausteos soolokanteleelle. Hedi Viisma. Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali. 18 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

19 kantaesitykset Pertti Jalava: Solid Opinion. Serbian radion sinfoniaorkesteri, joht. Bojan Sudjić. Serbia, Belgrad Max Savikangas: Sohva on kohtu. Teksti: Teemu Mäki. Kamarikuoro Kampin Laulu, joht. Eric-Olof Söderström. Helsinki, Kulttuuritalo Sandels Tapani Länsiö: Onpa tietty tietyssäni. Teksti: Kanteletar. Kamarikuoro Kampin Laulu, joht. Eric-Olof Söderström. Helsinki. Kulttuuritalo Sandels Uolevi Tikkanen. Vantaa. Lummesali. Intoduction and fuga pianolle. Olli Hautala. Three pieces for fluite ja violoncello. Jukka Uusitalo (huilu) ja Allar Kaasik (sello) Matthew Whittall: The winedark sea bartokkikitaralle ja teorbille. Helsinki-kitaraduo (Rody van Gemert, barokkikitara ja Mikko Ikäheimo, teorbi). Helsinki, Balder-Sali Hannu Pohjannoro: Valo katsoo. Helsinki-kitaraduo (Mikko Ikäheimo ja Rody van Gemert). Helsinki, Balder-Sali Tapio Tuomela: Pianokonsertto. Joensuun kaupunginorkesteri, joht. Esa Heikkilä, sol. Iiro Rantala. Joensuu, Carelia-sali Herbert Lindholm: Meritarina op. 61. Fantasia sinfoniaorkesterille. Kuopion kaupungin orkesteri, joht. Atso Almila. Kuopion Musiikkikeskus Jouni Kaipainen: notkea keaton (The Ghost of Buster). Tampere Filharmonia, joht. Hannu Lintu. Tampere-talo Heikki Elo: Viulukonsertto (uusi versio). Pori Sinfonietta, joht. Samuli Kokko, sol. Mikko-Ville Luolajan- Mikkola. Pori, Promenadisali Herman Rechberger: Finnische Quadrille. Kaartin Soittokunta, joht. Elias Seppälä. Helsinki, Presidentin Linna. Itsenäisyyspäivän vastaanotto Atso Almila: Concerto for violin à la jazz-latino. Oulu Sinfonia, joht. Atso Almila, sol. Mikko-Ville Luolajan- Mikkola. Oulu, Madetojan sali Jukka Linkola: Jouluaaton taivaallinen tiepalvelu. Jouluoratorio. Tapiolan Kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Espoon tuomiokirkko Maija Hynninen: Turnings. Johanna Vänttinen, huilu. Helsinki Tapani Länsiö: Elämän lauluja. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo, sol. Gabriel Suovanen (bassobaritoni). Helsinki, Finlandia-talo, klo Kimmo Kuitunen: Sävellyskonsertti, Sibelius-Akatemian konserttisali, klo Fantasioita (5.osa) pianolle. Joonas Pohjonen. TripleDuos sekstetille. Ansambel U (Tarmo Johannes, huilu, Meelis Vind, klarinetti, Vambola Krigul, lyömäsoittimet, Taavi Kerikmäe, piano, Merje Roomere, viulu ja Levi-Daniel Mägila, sello) Einojuhani Rautavaara: Our Joyful st Feast. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Helsinki, Kallion kirkko, klo EBU:n joulukonsertti, radioidaan suorana Leif Segerstam: Sinfonia nro 192. Philharmonisches Orchester Hansestadt Lübeck, joht. Leif Segerstam. Saksa, Lyypekki Leif Segerstam: Sinfonia nro 189 Marimekko. London Schools Symphony Orchestra. Lontoo Vladimir Mendelssohn: Six post cards from nowhere. Jyväskylä Sinfonia, joht. Patrick Gallois. Jyväskylän teatteritalo. Tilausteos. Pasi Hyökki. Kuva: Maarit Kytöharju Paavo Korpijaakko: Amusebouche. RSO, joht. Hannu Lintu. Helsinki, Finladia-talo, klo Ylen tilaus Veli-Matti Puumala: Tilausteos. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Juha Kangas. Kaustisen kirkko, klo Kaustisen XXXI kamarimusiikkiviikko Maija Hynninen: Uusi teos. Helsingin Kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Helsinki, Kulttuuritalo Sandels, klo Uljas Pulkkis: Kaksoiskonsertto. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Pekka Kuusisto, sol. Janne Rättyä (harmonikka) ja Pekka Kuusisto (viulu). Kokkolan Konservatorio, klo Kokkolan Talviharmonikka Jukka Tiensuu: Ikisyyt. Avanti!. Helsinki. Kalevalaseuran tilaus Aulis Sallinen: Pianokvintetto II, op. 92. Roope Gröndahl ja Uusi Helsinkikvartetti Severi Pyysalo: Sammakkokuningas ja Bremenin soittoniekat. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Petri Komulainen, sadunkertoja Sinikka Sokka. Helsinki, Kulttuuritalo Pehr Henrik Nordgren: Konsertto uruille, lyömäsoittajille ja harpulle op 143. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Juha Kangas, sol. Jan Lehtola, urut. Kokkolan kirkko, klo KOMPOSITIO 3 4 /

20 UUdet jäsenet Sid Hille firmly in between the stairs Finland is my home now, there is no doubt about it. Having lived here since 1994, my life is here, my family is here, my work is here. Still I prefer to write this little piece in English. Pondering about partitiivi and the likes I would be sitting here for a week. The language, in fact, is probably the strongest bond I still feel to my native country Germany. I like the German language and I enjoy being able to appreciate and understand its depth. I sing and speak German to my children, the language being a medium to my cultural background. Still, after my abitur in 1980, I couldn t wait to leave the country, not being pleased with the politics the country was run by and with my fellow citizen s state of mind in general. I traveled our planet for some years, meditated in India, helped building a commune in America and finally settled in the Netherlands, taking up Dutch nationality to make a clean break with the past. Here I got the idea to try and study music. As a teenager I had had a band: two pianos and drums. We even had made a record and sold all thousand copies, we were local heroes. Seriously studying jazz piano and improvisation wasn t quite as easy and being one of the older guys around (at 26) only increased the pressure. But I started trusting my choice of field. I played in a restaurant band, six hours a night, and I thought, even if worst happens and I don t get anywhere from here, even this can be ok. In the run of my studies ( at the Utrecht School of the Arts) it became clear that playing the piano and making up little pieces of music was what interested me most and in a way, this is where I still stand.crucial points that added to the intensity of my pursuit to become a full rounded musician were a few lessons with Herman Uhlhorn, an additional year of classical training after completing the jazz curriculum and some months I spent in Los Angeles, practising the piano and having informal meetings with Clare Fischer, an American composer / pianist whose treatment of dissonances has intruiged me. And then of course my first real working place:my Finnish violinist girl friend (wife to be) was offered a job with the Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri; I decided to come along, to see what happens in a strange place by the name of Kokkola and found out that the local conservatory had a vacancy for someone my size to run their jazz department. Teaching piano, jazz theory, composition, band workshops a.o. and leading the big band was the best school I could have had ( ). During the first years I made it a point to do myself all the assignments I handed out: woodwind quintet by next Friday? Let s go! In a crossover co-operation within the house we had classical players read and play our music and get immediate feedback every week!soon I was the only one to appreciate the blessings of a deadline. And then, there was the chamber orchestra to listen to and P-H s music! In 1997 I set up the Platypus Ensemble, a jazz quartet that experiments with communication and the tension between written and improvised music. My interest was and still is, now often with bigger ensembles like big bands, chamber orchestras or symphonic orchestras to create music where it s hard to tell which parts are written and which are improvised. A texture of seemingly spontaneous, inspired conversation. In 2002 I reduced the teaching demands on my time to be able to concentrate on writing. If you are interested enough you are welcome to visit my website to see the fruits of my efforts at: orchestral1 Sid Hille. Kuva: Maarit Kytöharju. 20 KOMPOSITIO 3 4 / 2008

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan?

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? Melan vakuutusyksikkö / LV OHJE 15.10.2010 Ohje apurahan myöntäjälle Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? 1.10.2010 OHJE 2 (8) Sisältö 1 Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa tietoja... 3 2 Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen Apurahatutkija ja vakuu-aminen APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki Henri Virtanen Apurahansaajan Mela turva Apurahansaajan lakisääteinen Mela- turva koostuu kolmesta osasta: Eläkevakuutus (MYEL)

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS OSK.HUTTUSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE

APURAHAHAKEMUS OSK.HUTTUSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAHAKEMUS OSK.HUTTUSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE hakijan valokuva HUOM! Liitteet lähetettävä suoraan asiamiehelle erillisenä pdf-tiedostona 1.Hakijan henkilötiedot Sukunimi: Etunimet ( puhuttelunimi lihavoituna)

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Apurahansaajan Mela-turva

Apurahansaajan Mela-turva Apurahansaajan Mela-turva Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Mela-turva tutuksi! Mela vakuutta apurahansaajan...3 Apurahansaajan Mela-turva...3 Vakuuttamisvelvollisuus...5 Työskentely ulkomailla...6 Vakuutuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

eläkevakuuttaminen Ohjeita apurahojen myöntäjille 15.4.2009 www.saatiopalvelu.fi

eläkevakuuttaminen Ohjeita apurahojen myöntäjille 15.4.2009 www.saatiopalvelu.fi Apurahansaajien sosiaali- ja eläkevakuuttaminen Ohjeita apurahojen myöntäjille 15.4.2009 SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 5 momentin mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Mela-turvaa myös vapaa-ajalle

Mela-turvaa myös vapaa-ajalle Mela-turvaa myös vapaa-ajalle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten

Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Viestintäalan tutkimussäätiö myöntää avustukset vuosittain vahvistetun budjetin mukaisesti. Säätiö voi sitoutua myös pidempiaikaisiin

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Mela-turvaa uudelle yrittäjälle

Mela-turvaa uudelle yrittäjälle Mela-turvaa uudelle yrittäjälle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

APURAHANSAAJAN MYEL-VAKUUTUSOPAS 1

APURAHANSAAJAN MYEL-VAKUUTUSOPAS 1 MYEL-VAKUUTUSOPAS 1 1 TYÖELÄKEVAKUUTUS... 2 1.1 Yleistä työeläkevakuutuksesta... 2 1.2 Vakuuttamisen ehdot... 2 1.2.1 Apurahansaaja... 3 1.2.2 Apuraha tieteellisen tutkimuksen tekemiseen tai taiteellisen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion taiteilija-apurahoista annettua

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET Motalan kunnan lapsi- ja nuorisoyhdistysten toimintaavustusten sääntöjä ja ohjeita FKU 62 04/BIN 0276 2004-09-22 (Koulu-, vapaa-ajan- ja sosiaalilautakunnan laatimat ja vahvistamat ohjeet SFO 178 1999-10-07

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Apurahansaajan vakuutusopas. Tässä versiossa on päivitetty lainmuutos sekä päivitetty ratkaisukäytäntöä

Apurahansaajan vakuutusopas. Tässä versiossa on päivitetty lainmuutos sekä päivitetty ratkaisukäytäntöä Apurahansaajan vakuutusopas Tässä versiossa on päivitetty 1.6.2015 lainmuutos sekä päivitetty ratkaisukäytäntöä vuodesta 2009. 31.5.2016 Apurahansaajan vakuutusopas 1 (41) Versionhallinta Muutoksia kohtiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten

Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Viestintäalan tutkimussäätiö myöntää avustukset vuosittain vahvistetun budjetin mukaisesti. Säätiö voi sitoutua myös pidempiaikaisiin

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 2 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 3 Monipuolista

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/?

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/? 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa Suomen Sinfoniaorkesterit ry 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa 22.-24.4.2016 Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, puh (02) 337 3800

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista.

Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista. TEOSTON JAKOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Hyväksytty kevätkokouksessa 16.4.2008 JAKOSÄÄNTÖ Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista. ESITYSKORVAUSTEN

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT

KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT (Hyväksytty osaston kokouksessa 30.4.1951) (Sääntöjen 3 ja 5, 6 :n 1 momentti sekä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot