ASUMISEN STRATEGINEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUMISEN STRATEGINEN SUUNNITELMA 2010 2015"

Transkriptio

1 ASUMISEN STRATEGINEN SUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Lähtökohdat Visio ja strategiset painopistealueet Tasapainoinen yhdyskuntarakenne, asumista tukeva monipuolinen palveluverkko ja viihtyisä asuinympäristö Monipuolinen asuntotuotanto ja tarjonta sekä maapolitiikka Opiskelijat ja nuoret Ikäihmiset Vuokra asuminen Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Palvelukampukset Sosiaaliset erityisryhmät Vammaiset ja kehitysvammaiset Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeet lähivuosina Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys, päihde ja moniongelmaiset Maahanmuuttajat Omistajapolitiikka ja eri toimijoiden roolit asumisen kannalta Omistajapolitiikka Eri toimijoiden roolit asumisen kannalta Kumppanuus erityisryhmien asumisessa...13 Määritelmiä

2 2 ASUMISEN STRATEGINEN SUUNNITELMA Johdanto Asunto ohjelmien laadinta on muuttunut vapaaehtoiseksi ja niiden sijaan on alettu laatia asumista koskevia strategisia suunnitelmia. Nyt laadittava asumisen strategia tukee osaltaan Joensuun kaupungin päästrategiaa Kantavat siivet ja suuntaa asumisen strategiset toimenpiteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellinen asumisen strateginen suunnitelma on vuodelta Kuntien tulee edelleen tehdä ympäristöministeriölle ja Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselle rakentamista ja perusparantamista koskevat lainoitusesitykset, suunnitelmat ja asiakirjat korkotuen tarpeista. Näihin suunnitelmiin kuuluu myös vuosittain tehtävä asuntomarkkinaselvitys. Asuntorakentamista ja asuntokannan perusparantamista tuetaan nykyisin korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Asuntojen perusparantamiseen myönnetään lisäksi korjaus ja energiaavustuksia. Vuonna 2009 voitiin rakentamista elvyttää myös ns. suhdanneluonteisilla avustuksilla pahimman taantuman aikana. Aikaisemmin lainsäädännöllä määriteltiin tuki ensisijaisesti asuntojen uustuotantoon ja vanhojen asuntojen perusparantamiseen. Nykyisin myönnetään tukea myös vanhan asuntokannan purkamiseen tapauksissa, joissa uuden rakentaminen on järkevämpää kuin vanhan peruskorjaaminen tai vuokra asuntokantaa halutaan kysynnän niukkuuden johdosta supistaa (ns. purkuakordi). Asumisen strategia kohtaa sosiaali ja terveystoimen strategian ikäihmisten ja sosiaalisten erityisryhmien asumisen järjestelyiden osalta. Teknisen toimen strategia antaa suuntaviivoja asumisen strategialle asuntoalueiden kaavoituksen kautta. Maapoliittinen ohjelma yhdessä kaavoituksen kanssa osoittavat asuntorakentamisen tulevat suunnat, tontit ja rakentamisen tehokkuuden ja samalla ohjaavat asuntotuotantoa niin, että sillä voidaan tukea olemassa olevaa palveluverkkoa ja palveluiden säilymistä myös ympäröivällä maaseudulla. Strategian tarkistamiseen on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet; kaupunginsihteeri Jari Horttanainen, kehittämispäällikkö Annamari Savela, vanhuspalvelujen johtaja Kati Poutanen, sosiaalipalvelujen johtaja Marjo Lavikainen, toimitusjohtaja Matti Martikainen, liiketoimintajohtaja Heikki Soininen, toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen, kaavoituspäällikkö Juha Pekka Vartiainen, suunnittelujohtaja Jere Penttilä ja toimistopäällikkö Juha Huikuri. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Jari Horttanainen ja sihteerinä Juha Huikuri. Toimenpiteiden toteuttamisvastuu on eri hallintokunnilla ja sidosryhmillä. Asumiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ne ovat hyväksyttyjen strategioiden mukaisia. Strategiateksti sisältää ammattisanastoa. Keskeiset määritelmät on esitetty strategian viimeisellä sivulla.

3 3 2. Lähtökohdat Paras hankkeen hengen mukaisesti kuntien hallinnollisia rajoja on alettu tarkastella kriittisesti. Tältä pohjalta on alettu muodostaa yhä suurempia toiminnallisia alueita, jotka ovat vastanneet enemmän työssäkäynti tai asuntomarkkina alueita. Kuntaliitosten yhtenä keskeisenä kriteerinä on ollut kuntien yhteinen fyysinen raja. Joensuuta ympäröivien kuntien liittyessä Joensuun kaupunkiin on syntynyt monelta osin asuntomarkkina aluetta vastaava kuntakokonaisuus. Vaikka yhtenäisen asuntomarkkina alueen tarkastelu on selväpiirteisempää, on se myös asuntopoliittisesti varsin haasteellista. On tärkeää, että liitosalueita kohdellaan ja kehitetään tasapuolisesti keskusta alueiden kanssa. Joensuun seudun yleiskaavassa ja kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa tähän näkökulmaan on otettu varsin selkeästi kantaa. Yleiskaavassa on haja asutusalueiden palveluita esitetty tuettavaksi kaavoittamalla loma asuntoalueita olemassa olevien palveluiden välittömään läheisyyteen. Varsinaista asuntorakentamista ohjataan kaavassa toteutettavaksi taajamissa. Kerrostalorakentaminen keskittyy lähitulevaisuudessa ensisijaisesti Joensuun ydinkeskustaan ja etenkin Penttilänrannan toteuttaminen on tässä avainasemassa. Omakotirakentaminen jakautuu maapoliittisen ohjelman mukaan vuosina melko tasaisesti eri kaupunginosien kesken (455 omakotitonttia). Tärkeimmille kasvusuunnille kuten Karhunmäki Reijola, Marjala ja Utra sijoittuu lähivuosien omakotirakentamisesta valtaosa. Lähes kolmasosa vuosina rakennettavista omakotitaloista sijoittuu Karhunmäen alueelle. Marjalaan luovutettavien tonttien kanssa se muodostaa puolet koko omakotirakentamisesta. Asuntorakentamisen ja asuinalueiden suunnittelun osalta asumisen strategialla on selvät yhteydet sosiaali ja terveystoimen strategiaan ikäihmisten ja erityisryhmien asumisjärjestelyiden toteuttamisessa. Samoin asunnottomuuden vähentämisohjelmaan ja maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaan otetaan asumisen strategiassa kantaa. Sosiaali ja terveystoimen strategiassa on korostettu ikäihmisten määrän voimakkaan kasvun aiheuttamaa asumispalveluiden lisätarvetta. Yli 75 vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuodesta 2009 vuoteen 2020 lähes 2000 henkilöllä ja vuoteen 2030 noin 6000 henkilöllä. Ikäihmisistä suurin osa asuu kotona yksityisasunnoissaan joko itsenäisesti tai erilaisten palvelujen turvin. Uusia ikääntyville suunnattuja vuokra ja palveluasumisen vaihtoehtoja tarvitaan tulevaisuudessa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa on toteutettu siten, että suunnitellusta asuntomäärästä 86 asunnosta on toteutumatta 39 asuntoa. Erityistukea tarvitsevien nuorten yksikkö odottaa rahoituspäätöstä. Asunnottomia Joensuussa oli vuoden 2009 asuntomarkkinaselvityksen mukaan kaikkiaan 115 henkilöä, joista valtaosa oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomista oli 20 naisia, 25 nuoria. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelman mukaisesti maahanmuuttajille järjestetään vuokra asuntoja ympäri kaupunkia. Näin vältetään joidenkin kaupunginosien väestön sosioekonomisen rakenteen yksipuolistuminen ja samalla alueiden leimautuminen etnisten vähemmistöjen asuinalueiksi. Asumisen strategian kannalta on tärkeää myös joukkoliikennesuunnitelma, jolla voidaan edistää ilmastostrategian toteutumista. Asuntoalueiden sijoittuessa eri puolille kaupunkia yksityisautoilu tulisi minimoida ja kehittää joukkoliikennettä niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin työmatkaliikennettä. Näin saataisiin liikenteen päästöjä vähennettyä.

4 4 Joensuun kaupungin päästrategiassa on eritelty seuraavia muutostekijöitä, joihin kiinnitetään huomiota myös asumisen strategiassa: Väestö kasvaa, rakenne muuttuu; lisää senioreja, vähemmän kouluikäisiä Taantuman vaikutukset: kasvava muuttovoitto, kasvava työttömyys, talousvaikeudet; Joensuun monipuolinen elinkeinorakenne ja hyvät väestö ja työvoimaresurssit parantavat kykyä ottaa taantuma vastaan ja lisäävät mahdollisuuksia nousun alkaessa Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa Kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike vaimenee, maakunnan sisällä keskittyminen jatkuu Koulutuksen ja osaamispääoman merkitys kasvaa entisestään Ilmastonmuutoksen hillinnässä kaupunkiseudut ovat avainasemassa Kaupunkirakenne muuttuu ja tiivistyy Itä Suomi yhteistyön tiivistyminen ja Joensuun seudun vahvistaminen Asuntopoliittisiksi haasteiksi on koettu seuraavia asioita: asumisen korkea hinta pitkäaikaisasunnottomuus ja sosiaalisten erityisryhmien asumisjärjestelyt ikäihmisten asumisjärjestelyt eri toimijoiden välinen yhteistyö ja roolit erityisryhmien asumisessa lähiöiden kehittäminen 3. Visio ja strategiset painopistealueet VISIO Joensuu on viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki, joka tarjoaa monipuoliset asumisen mahdollisuudet 3.1. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne, asumista tukeva monipuolinen palveluverkko ja viihtyisä asuinympäristö Tasapainoinen yhdyskuntarakenne saavutetaan onnistuneella maapolitiikalla ja asuinalueiden kaavoittamisella, joka kytketään asiakaslähtöisiin ja taloudellisesti järkeviin palveluverkkoihin sekä liikenneyhteyksiin. Tähän liittyen Joensuussa ollaan valmistelemassa kaikkien hallintokuntien palveluverkkosuunnitelmia vuoteen Tavoitteena on taata palveluiden saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus asukasmäärä, etäisyydet ja liikenneyhteydet huomioiden Monipuolinen asuntotuotanto ja tarjonta sekä maapolitiikka Asumisen vetovoimaisuutta lisätään monipuolisella asuntotuotannolla ja tarjonnalla. Vaihtoehtoiset asuinalueet tarjoavat monipuoliset rakentamismahdollisuudet ja sallivat erilaisia asuntojen energiaratkaisuja käyttäen hyväksi uusinta teknologiaa. Laajakaistan käyttö parantaa myös reunaalueiden asumismukavuutta ja tietotekniikan hyväksikäyttöä

5 5 Joensuun kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa linjataan kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa ja luovutusta. Tarkoituksena on kaupungin kehittämisen edistäminen ja turvaaminen. Maapolitiikalla on vuosina varmistettava Multimäen, Karhumäen ja Reijolan uusien asuma alueiden suunnittelu ja toteutus sekä Raatekankaan teollisuusalueen laajennus Pilkon suuntaan sekä Penttilänrannan kerrostaloalueen rakentamisen jatkaminen. Väestö ja asuntotuotantotavoitteet Väestötavoitteet Joensuun kaupunki Asuntotuotantotavoitteet, asuntoa kpl/vuosi Kokonaismäärä vapaarahoitteinen valtion tukema Hallintamuotojakauma omistusasunnot vuokra asunnot Talotyyppijakauma kerrostaloasunnot rivi ja ketjutalot pientaloasunnot Perusparannustarve, asuntoa kpl (VTT:n arvio) Tonttienluovutus pientalotontit Opiskelijat ja nuoret Joensuu on selkeästi opiskelijoiden ja nuorten kaupunki. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu muiden koulutusinstituutioiden ohella tarjoavat hyvät koulutusmahdollisuudet. Tarjoamalla riittävästi vuokraasuntoja ja nuorille sopivia asuntoratkaisuja saadaan nuoret viihtymään kaupungissa. Kaupunki huolehtii riittävästä vuokra asuntotarjonnasta omien organisaatioidensa kautta sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Ikäihmiset Joensuulaisista ikäihmistä suurin osa asuu kotona yksityisasunnoissaan joko itsenäisesti tai erilaisten palvelujen avulla. Myös 75 vuotta täyttäneistä yli 90 % asuu kotona, mikä on valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan tavoiteltava suunta.

6 6 Tulevaisuuden palvelurakenteessa painotetaan asumisen uusia muotoja. Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja samanaikaisesti tapahtuva laitosvaltaisen hoidon vähentäminen asettaa uudenlaisia haasteita ikäihmisten asumisen kehittämiselle. Laitospaikkojen korvaaminen pelkästään tehostetulla palveluasumisella ei ole mahdollista, vaan tarvitaan myös sellaisia asumisen muotoja, joissa iäkkäät voivat asua tavallisissa asunnoissa, vaikka tarvitsevatkin runsaasti hoivaa. Tarvitaan asuntoja ja palveluja tilanteissa; kun koti ei riitä ja tehostettu on liikaa. Esimerkiksi Senioripihan myötä pyritään löytämään ja kehittämään edellä kuvatun kaltaisia ratkaisuja Vuokra asuminen Useat eri toimijat tarjoavat ikäihmisille vuokra asumista Joensuussa. Tällä hetkellä ikäihmisille suunnattuja vuokra asuntoja on tarjolla 657, mikä 65 vuotta täyttäneisiin suhteutettuna tarkoittaa, että heistä 5,5 %:lle on tarjolla vuokra asunto. Ikäihmisen vuokra asunnoissa asuu vuotta täyttänyttä henkilöä (73,2 % kaikista asukkaista). Kaikkiaan 176 vanhusten vuokra asuntoa on tällä hetkellä joko nuorempien tai muiden kuin vanhusruokakuntien käytössä kysynnän puutteen takia. Kysyntään vaikuttavat erityisesti asuntojen sijainti, kunto ja lähipalvelut. Ennen vuokra asuntojen lisärakentamista tulee selvittää keinot ja toimenpiteet, joilla nämä asunnot voitaisiin palauttaa vanhusten käyttöön. Ikäihmisten vuokra asunnot jakautuvat kaupunginosittain seuraavasti: kanta kaupungin alueella 443 asuntoa, Enon alueella 122 asuntoa, Kiihtelysvaaran alueella 34 asuntoa ja Pyhäselän alueella 58 asuntoa. Näissä asunnoissa tällä hetkellä asuvien 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä ilmenee liitteestä 1. Ikäihmisille suunnattujen vuokra asuntojen määrä ja lisätarve nykyisellä mitoituksella on esitetty seuraavassa taulukossa. IKÄIHMISTEN VUOKRA ASUNTOJEN TARVEARVIO (mitoitusperuste 5,5 %:lle 65 vuotta täyttäneistä) Joensuu vuotta täyttäneitä Asuntomäärä Lisäystarve 5 v. välein Lisäystarve vuodesta Palveluasuminen Palveluasuminen toteutuu Joensuussa pääosin palvelukeskusten läheisyydessä sijaitsevissa palvelutaloissa.. Palvelukeskuksissa on paikalla henkilöstöä päivisin ja iltaisin. Yöaikainen hoito ja hoiva on tarjolla kutsuttaessa joko läheisestä tehostetun palveluasumisen kohteesta tai yöpartion turvin. Lisäksi palvelukeskuksista löytyy yhteisiä tiloja, mm. ruokasali ja ryhmätilat. Palveluasuntojen sijoittuminen eri kaupunginosiin on esitetty liitteessä 1. Suhteutettuna 75 vuotta täyttäneiden määrään palveluasumista on tarjolla 5,5 %:lle yli 75 vuotiaista

7 7 Kun tarjonta pidetään samalla 5,5 %:n tasolla tarvitaan vuoteen 2015 mennessä lisää 46 paikkaa, vuoteen 2020 mennessä 109 paikkaa ja vuoteen 2025 mennessä 224 paikkaa. IKÄIHMISTEN PALVELUASUNTOJEN TARVEARVIO (kevyet, ei ympärivuorokautista hoivaa) (mitoitusperuste 5,5 %:lle 75 vuotta täyttäneistä) Joensuu vuotta täyttäneitä Pa. määrä (kevyt) Lisäystarve 5 vuoden välein Lisäystarve vuodesta Tehostettu palveluasuminen Valtakunnallinen ikäihmisten palvelujen laatusuositus linjaa kuntien tehostetun palveluasumisen määrää suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin. Laatusuosituksen mukaan kunnissa on oltava tehostettua palveluasumista 5 6 % vuonna Joensuun kaupunki on linjannut, että pitkäaikaispaikkoja tullaan lähivuosina muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi siten, että vuonna 2012 pitkäaikaispaikkoja on 4 % ja 2015 laatusuosituksen mukainen 3 %. Pitkäaikaispaikkojen vähentäminen toteutetaan osin korvaamalla pitkäaikaispaikat tehostetulla palveluasumisella. Sosiaali ja terveystoimen strategiassa on linjattu, että tehostetun palveluasumisen omaa palvelutuotantoa tullaan lisäämään nykyisestä 27 %:sta 40 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Valtakunnallinen suositus on, että yhteenlaskettuna tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaishoitoa olisi laatusuositusten mukaan tarjolla 75 vuotta täyttäneille 8 9 %. Tämän on arvioitu Joensuussa olevan jatkossa riittämätön määrä kun huomioidaan ennusteet keskivaikeasti/vaikeasti dementoituvien määrästä. Joensuun tavoite on pysyttää ympärivuorokautinen hoiva (tarkoittaa tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaispaikat yhteenlaskettuna) 10 %:n tasolla 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohti. Tämän perusteella vuonna 2010 tarvitaan tehostettuja palveluasuntoja lisää 40, kun laskennallinen tarve on 6,8 %:lle 75 vuotta täyttäneistä ja vuonna lisää, kun laskennallinen tarve on 7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. IKÄIHMISTEN TEHOSTETTUJEN PALVELUASUNTOJEN TARVEARVIO (mitoitusperuste 6,8 %:lle vuonna 2010 ja 7 %:lle vuonna 2015 ja sen jälkeen) Joensuu vuotta täyttäneitä Tehostettujen pa. määrä Lisäystarve 5 vuoden välein Lisäystarve vuodesta Palvelukampukset Joensuun kaupunki yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää aktiivisesti ikäihmisten asumista. Ikäihmisten määrän kasvaessa, on palvelujen saatavuuden näkökulmasta tärkeää keskittää seniori ja

8 8 vuokra asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista lähelle palveluja ja synnyttää erilaista asumista sisältäviä kampuksia (vuokra ja omistusasuntoja, palveluasuntoja ympärivuorokautista hoivaa). Joensuussa on jo nyt eri kaupunginosissa vanhusten palvelukeskuksia, jotka ovat luonteva pohja kampusalueiden kehittämiselle. Palvelukeskukset voivat toimia kampuksen sydäminä, ja niiden palveluja tulee kehittää niin, että hoivaa ja hoitoa on kampuksissa saatavilla ympäri vuorokauden. Keskuksesta löytyvät tarpeelliset ateria ja päivätoimintapalvelut sekä yhteisiä tiloja ikäihmisten kokoontumisille. Senioripiha tulee olemaan yksi kokonaisuus kampusalueita kehitettäessä. Hyvin toimivien ja vetovoimaisten kampusten arvioidaan keventävän painetta yhteiskunnan varoin tuotettavasta laitoshoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta. Tulevien ikäihmisten kampusten (lähipalvelualueiden) määrittely on Joensuussa syytä tehdä yhdessä kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, asuntoviranomaisten, teknisen toimen ja tilakeskuksen kanssa. Ikäihmisten kampusalueiden määrittely on osa tulossa olevaa palveluverkkoselvitystyötä Sosiaaliset erityisryhmät Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt asuvat niin itsenäisessä asumisen muodossa, kuin se heidän toimintakykyynsä nähden on mahdollista. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Asumisen näkökulmasta tätä edistää mm. perusasuntokannan esteettömyys. Yksilöllisistä erityistarpeista johtuen vammaisen henkilön asuntoon voidaan vammaispalveluna tehdä asunnon muutostöitä. Vammaispalvelun lainsäädäntö (1987/380) edellyttää palveluasumisen järjestämistä vaikeavammaiselle henkilölle, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista. Kehitysvammaisten asumismuodot jaotellaan tuen perusteella tuettuun asumiseen, ohjattuun asumiseen ja autettuun asumiseen. Kehitysvammaisten asumispalveluista on laadittu seudullisesti yhtenäiset tuotekuvaukset. Alla olevalla kuvalla on havainnollistettu palvelujen kokonaisuutta. Normaalipalvelut tte asiakkaan tukena Kehitysvammaneuvola asiakkaan tukena (tuote 11.) Asumis valmennus /harjoittelu (tuote 1.) Sopivan asumismuodon etsiminen Tuettu asuminen Ohjattu asuminen (tuote 2.) (tuote 3.) Asiakkaat eivät tarvitse yövalvontaa Perhehoito (tuote 4.) Autettu asuminen (tuote 5.) Ympärivuorokautinen hoito ja valvonta Pitkä aikainen laitoshoito yli 3 kk (tuote 6.) Tilapäinen laitoshoito, alle 3 kk (t uote 7.) Kuntoutusohjaaja yhteistyökumppanina (tuote 12.) Avohuollon asiakkuus Laitoshoidon asiakkuus KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA LAITOSHOIDON PALVELUT

9 9 Joensuu on ottanut kaupungin omaksi toiminnaksi Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalialan kuntayhtymältä Joensuun keskustan alueella olevat: Sepänkadun (10 paikkainen), Kiulutien (6 paikkainen) ja Antinkujan (8 paikkainen) asuntolat sekä työ ja päivätoiminnot Merimiehenkatu 3:ssa ja Kauppakatu 17:sta. Jo aiemmin Joensuussa on omana toimintana ollut Uimaharjussa (6 paikkainen) Viherkodon autetun asumisen yksikkö. Näissä asuntoloissa asuvat ovat kaikki kehitysvammaisia. Lisäksi Joensuu ostaa asumispalveluja sekä kehitysvammaisille että vammaisille yksityisiltä palveluntarjoajilta. Ne sijaitsevat ympäri maakuntaa ja joitakin asukkaita asuu myös muulla Suomessa Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarpeet lähivuosina Tavoitteena kehitysvammaisten pitkäaikaisen asumisen palveluissa on vähentää laitoshoitoa nykyisestä 15 %:sta lähelle kymmentä prosenttia Näin voidaan vaikuttaa kehitysvammaisten asumispalvelujen kustannustasoon myönteisesti. Haasteena on myös ikääntyneiden vanhempien kanssa asuvien kehitysvammaisten ja lähivuosina itsenäistymisvaiheessa olevia nuorten kehitysvammaisten asumisen ja asumisvalmennuksen järjestäminen. Vuonna 2007 Joensuussa oli (Eno ja Pyhäselkä sis. lukuihin) kehitysvammaisten asumispalvelujen pitkäaikaisessa hoidossa olevia ja kotona asuvia asiakkaita: Laitoshoidossa 32 Autetussa asumisessa 72 Perhehoidossa 34 Ohjatussa asumisessa 28 Tuetussa asumisessa 35 Kotona (aikuisia) 77 Kotona (lapsia) 127 Eritasoisiin asumismuotoihin ja asuntoihin on näin jo lähivuosina lisääntyvä tarve. Varsinkin ohjattua asumista ja myös autettua asumispalvelua tarvitaan lisää. Yksi esimerkki uusien asumismuotojen kehittämiseen on luoda jo olemassa olevien asumispalveluyksiköiden (Antikuja, Viherkoto, Sepänkadun ja Kiulutien asuntolat) ympärille yksittäisten asuntojen satelliittiasumisverkosto, jolloin yksinasuvat voisivat saada tarvitsemaansa tukea asuntolasta. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen kehittämishankkeessa (KEHVA hanke) tuotetun analyysin perusteella Joensuulle suositeltiin, että: ostopalveluina hankitaan edelleen kehitysvammaisten erityispalvelut (laitoshoito, autistien asuminen), omana palveluna tuotetaan kevyempiä asumispalveluja (tuettu ja ohjattu asuminen), ympärivuorokautinen autettu asuminen kilpailutetaan tila ja palveluntuottaja erottamalla, muodostetaan seudullinen palveluohjausyksikkö, jolla on aktiivinen rooli uusien asukkaiden oikean palvelutason etsimiselle, kevyemmälle tasolle kuntoutumiselle ja ikääntyvien osalta mahdollisesti raskaampiin palveluihin ohjaus sekä käynnistetään seudullinen asumisvalmennus. Kehitysvammaisten asumispalvelujen rakenteelliset muutokset ovat osa kaupungin tuottavuusohjelmaa. Muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä myös kaupungin sisällä niin että tilojen ja palvelun tuottaminen voidaan erottaa ja painopistettä siirtää kevyempiin asumispalvelumuotoihin.

10 10 Kaupungin omaa tuotantoa tulee kasvattaa että kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämisessä ei olla nykyiseen tapaan riippuvaisia kalliista yksityisistä ostopalveluista Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys, päihde ja moniongelmaiset Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty Joensuussa erityisellä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalla. Vuosina on järjestetty yhteensä 20 asunto/tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille ja 27 asuntoa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kohderyhmiä ovat mielenterveys ja päidenongelmaiset, monisairaat henkilöt, käytöshäiriöiset, huumeongelmaiset nuoret sekä vankilasta vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat. Pitkäjänteisesti kuntouttavassa asumisessa olevilla asiakkailla, erityisesti pitkäaikaisasunnottomilla, on usein yhdistelmää päihde ja mielenterveysongelmasta sekä aikuissosiaalityön asiakkuudesta. Koska asiakkaat ovat toimintakyvyltään ja tuen tarpeeltaan vaihtelevia, tarvitaan erilaisia tuetun ja palveluasumisen muotoja. Päihdehuoltolaki (1986/41) ja mielenterveyslaki (199/116) edellyttävät asiakkaiden asumisen ongelmien ratkaisemista sekä tuki ja palveluasumisen järjestämistä siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve ilmenee. Päihdehuollon tuettu asuminen on pääasiassa varsin itsenäistä asumista. Asumiseen tukea tarvitseva asuu yksittäisessä asunnossa ja asuminen perustuu normaaliin huoneenvuokralain mukaiseen asumissuhteeseen. Joensuun sosiaalipalveluissa on kaksi tuetun asumisen työntekijää, jotka antavat asiakaskohtaisesti sovitulla käyntitiheydellä tukea eripuolilla kaupunkia sijaitseviin asuntoihin. Osa näistä asunnoista on vaihtuvia: Joensuun Kodit Oy osoittaa tuettuun asumiseen asuntoja sosiaalityöstä tehtyjen esitysten/tarpeen pohjalta ja kun tuen tarve lakkaa, asukas voi tämänkin jälkeen jäädä ko. asuntoon asumaan. Hoitokoti ja palveluasumisen palveluja ostetaan Joensuussa niin päihdepalvelujen kuin mielenterveyspalvelujenkin kautta, asiakaskohtaisen harkinnan perusteella. Pidempiaikaisissa ratkaisuissa sosiaalityöllä on keskeinen rooli. Hoitokotien tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen, mahdollisesti myös työhön. Laaditun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisesti tuetun asumisen osuutta lisätään mielenterveyskuntoutujille suunnatun Jokikievarin (17 asumispaikkaa) ja nuorten tuetun asumisen yksiköiden ( asumispaikkaa) kautta. Asumiseen kuntoutumista toteutetaan Utran kuntoutumisyksikössä (päihdepalvelut) 5 asiakaspaikalla. Päihde, mielenterveys ja aikuissosiaalityön sekä vammaisten, terveys ja vanhuspalvelujen rajapinnassa olevaa asumiseen ohjausta ja palvelutarpeen arviointia tulisi Joensuussa tehostaa, että kuntouttava asuminen kokonaisuudessaan kehittyisi Maahanmuuttajat Maahanmuuttajille järjestetään vuokra asuntoja olemassa olevasta vuokra asuntokannasta tarpeen mukaan. Ensimmäinen edellytys kotouttamisessa on asunnon järjestäminen. Kotoutumista edistää, jos alueelle muodostuu riittävän suuri samaan etniseen ryhmään kuuluvien asukkaiden joukko. Tällöin perheiden keskinäinen tuki voi toteutua parhaiten ja oman kulttuurin vaaliminen myös toteutuu. Tavoitteena on samanaikaisesti myös välttää maahanmuuttaja keskittyneiden alueiden muodostumista. Rakentamisessa ja asukasvalinnoissa on tietoisesti ohjattava vuokra asuntotuotantoa tasaisesti kaikille uusille asuinalueille ja lisättävä täydennysrakentamisessa vuokra asuntokohteita vanhoille asuinalueille.

11 11 Tällä hetkellä, kun maahanmuuttajien vuokra asumisessa on keskittymistä Joensuussakin, on se toisaalta helpottanut palvelujen, esimerkiksi kouluopetuksen suunnittelua. Jos asuminen hajaantuu, tulee palvelujen tarve ja resurssointi mietittäväksi laajemmin. Toisaalta kantakaupunki ei ole maantieteellisesti niin laaja, etteikö liikkuminen niin palveluihin kuin sosiaalisiin kontakteihin olisi mahdollista Omistajapolitiikka ja eri toimijoiden roolit asumisen kannalta Omistajapolitiikka Kaupungin omistajapolitiikan tehtävänä on tukea laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamisedellytyksiä ja taata riittävä tuotto pääomasijoituksille. Omistaminen voi olla luonteeltaan myös strategista, jolloin se kohdistuu omaisuuslajeihin tai kohteisiin, joista saadaan taloudellista tai toiminnallista tuottoa tai hyötyä vasta pitkällä aikavälillä. Riittävä vuokra asuntotarjonta täyttää omaisuuserille asetetut tarkastelukulmat eli niiden tulee olla: 1. Strategisia, kaupunkikehitystä edistäviä 2. Palvelutuotannon edellytyksiä turvaavia 3. Liiketaloudellisia, taloudellista tuottoa tuottavia Perusteltua on edistää kaupungin omistamien yhtiöiden kuten Joensuun Kodit Oy:n ja Opiskelijaasunnot Oy Joensuun Ellin toimintaedellytyksiä. Kaupungin suoraan omistamista asuntokohteista luovutaan, jos ne eivät täytä omistajapolitiikan tarkastelunäkökulmia taloudellisuuden näkökulmasta eivätkä ole palvelutuotantoa turvaavia ja kaupunkikehitystä edistäviä. Kaupungin suoraan omistamia osakehuoneistoja myydään sitä mukaa, kuin niitä vapautuu vuokraustoiminnasta. Osakehuoneistoja tarjotaan ensin niissä asuville Eri toimijoiden roolit asumisen kannalta Lainsäädännöllä on annettu kunnille vastuu asunto olojen yleisestä kehittämisestä. Vastuu asunto olojen yleistä kehittämisestä on ollut asuntotoimella, jota velvoittaa laki asunto olojen kehittämisestä riittävän asuntotarjonnan järjestämiseksi asunnottomille ja asuntoa tarvitseville puutteellisten asunto olojen parantamiseksi. Asuntotoimi tarvitsee tiivistä yhteistyötä sosiaali ja terveystoimen, teknisen toimen ja kaavoituksen sekä eri vuokra asuntopalveluja tarjoavien yhteisöjen kuten Joensuun Kodit Oy:n, Senioripiha Oy:n ja Opiskelija asunnot Oy Joensuun Ellin kanssa sekä muiden vuokra asuntopalveluja tarjoavien tahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa asunto olojen kehittämistehtävän toteuttamisessa. Asuntotoimen osuus varsinaisen vuokraustoiminnan hoitamisessa vähenee sitä mukaa, kun kaupungin suoraan omistamaa vapaarahoitteista asuntokantaa myydään. Asuntojen vuokraustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti vuokrataloyhtiöt. Tehostetussa palveluasumisessa ja ryhmäkotiasumisessa sosiaali ja terveystoimi käyttää välivuokrausta, mikä mahdollistaa asuntokannan joustavan käytön. Asuntotoimi vastaa kaupungin suoraan omistaman asuntokannan vuokrauksesta ja erilaisista asuntotuotannon viranomais ja valmistelutehtävistä, asuntoasioiden koordinoinnista, asumisen kehittämistehtävistä ja korjausneuvonnasta. Keskeisimpiä viranomaistehtäviä ovat arava asuntokannan käytön ja luovutusten valvonta sekä korkotuki ja korjausavustuspäätösten teko ja määrärahojen haku

12 12 Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselta. Lisäksi asuntotoimen tehtäviin kuuluu asumisoikeusasuntojen luovutukseen liittyvät viranomaistehtävät. Asumisoikeusasuntoja on Joensuussa yhteensä 313 kappaletta. Sosiaali ja terveystoimen roolina lainsäädäntöön pohjautuen on asumispalvelujen järjestäminen, silloin kun henkilö erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Voidakseen toimia asumispalvelujen järjestäjänä sosiaali ja terveystoimi tarvitsee asuntoviranomaisten, kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, Joensuun Kodit Oy:n sekä muiden vuokra asuntopalveluja tarjoavien tahojen palveluja ja yhteistyötä asumiseen tarvittavien tilojen järjestämisessä, hankkimisessa ja rakennuttamisessa. Teknisen toimen ja kaavoituksen rooli asumisen strategian kannalta on keskeinen. Asumisen näkökulmasta teknisen viraston toiminta tähtää mahdollisuuksien luomiseen ensi sijassa omatoimiselle, vapailla markkinoilla tapahtuvalle asuntorakentamiselle. Teknisellä virastolla on tontinluovutuksessa vastuu tasapainoisen ja heterogeenisen asukasrakenteen syntymisessä. Asumisen pitkän aikavälin tonttitarpeisiin varaudutaan kaikkia asumismuotoja varten yleiskaavoituksella. Joensuun seudun yleiskaava 2020 on vahvistettu Kaavan aluevaraukset ulottuvat vuoteen 2020 saakka ja reservialueet huomioiden noin vuoteen Yleiskaava suuntaa teknisen viraston maanhankintaa, asemakaavoitusta, toteutussuunnittelua, tontinluovutusta ja alueiden toteuttamista. Teknisen viraston yhdyskuntatekniikalla on erityisvastuu kaupunkiympäristön toimivuudesta ja laadusta. Asumisen kannalta tämä tarkoittaa huolehtimista erityisesti asumisen lähiympäristöstä, mutta myös muun muassa liikkumisen sujuvuudesta eri liikennemuodoilla, kaupunkimaiseman hoidosta ja esimerkiksi laajempia alueita palvelevien virkistysalueiden kunnosta ja käyttökelpoisuudesta. Tilakeskus vastaa keskitetysti toimitilojen järjestämisestä hallintokunnille ja liikelaitoksille. Yrityskiinteistöjen ja vuokra asuntojen järjestäminen on vastuutettu konsernissa muille yksiköille, mm. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle, Joensuun Tiedepuisto Oy:lle, Joensuun Kodit Oy:lle ja Opiskelijaasunnot Oy Joensuun Ellille. Toimitilojen omistaminen ei ole itseisarvo ja tilojen omistaminen on vain harvoin strategisesti tärkeää. Jos tilatarpeen tyydyttämiseksi päädytään omien tilojen hankintaan, vastaa Tilakeskus niiden hankinnasta, ylläpidosta ja luovuttamisesta. Joensuun Kodit Oy:n ja Opiskelija asunnot Oy Joensuun Ellin keskeisin tehtävä on tarjota asiakkaiden elämäntilanteeseen sopivia, hinta ja laatutasoltaan kilpailukykyisiä vuokra asuntoja. Yhtiöt osallistuvat asuntotuotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen vuokra asuntotarjonnan turvaamiseksi ja kaupungin vetovoimaisuuden säilyttämiseksi. Vanhusten vuokra ja palveluasuntojen lähitulevaisuuden kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi mm. Joensuun Kodit Oy ja muut yhteisöt rakennuttavat ja hallinnoivat uudistuotantokohteita. Mikäli kohteisiin tulee ryhmäkoteja, palveluasumisen yksiköitä tai sosiaali ja terveystoimen tarvitsemia palvelutiloja, sovitaan sosiaali ja terveystoimen kanssa niiden välivuokraamisesta vanhusten käyttöön. Senioripiha Oy on kaupungin kokonaan omistama kehitysyhtiö, jonka ensisijainen tehtävä on kehittää toimintamalli ja sen pohjalta saada toteutettua uudentyyppinen ikäihmisten hyvinvointikeskus, joka toimii kestävän kehityksen periaatteella. Kehittämistyö seuraa Joensuun kaupungin vanhusstrategiaa ja ottaa huomioon ikäihmisten tarpeet sekä uusimmat viranomaismääräykset. Asumismuotoina on sekä vuokra että omistusasunnot, palveluasunnot ja muistihäiriöisten ryhmäkodit.

13 Kumppanuus erityisryhmien asumisessa Joensuun kaupunki on tehnyt yhteistyötä kumppaneiden kanssa erityisryhmien asumisen järjestelyissä. Hyvää kumppanuutta on harjoitettu mm. Y Säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa erityisryhmien asuntotuotannossa. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä kumppaneiden kanssa ovat Kiinteistö Oy Joensuun Kotikievarin ja Jokikievarin vuokrataloyksiköt, jotka ovat tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille ja muille tukea tarvitseville asunnonhakijoille. Joensuun kaupungissa yhdessä kumppaneiden kanssa viime vuosina toteutettuja ja tulevina vuosina toteutettavia asuntohankkeita erityisryhmille ovat seuraavat: Koulukatu 11 a/alkuasunnot Oy Apilakuja 1/Alkuasunnot Oy Asunto Oy Enon Havupuisto/Y Säätiö Sirkkalan Helmi/Honkalampi säätiö Invalidiliiton Joensuun Invatalo/Validia Kiinteistö Oy Joensuun Kotikievari/Y Säätiö Kiinteistö Oy Jokikievari/Y Säätiö 39 asuntoa 27 asuntoa 25 asuntoa 13 asuntoa 29 asuntoa 21 asuntoa 17 asuntoa Yhteistyökumppanit ikäihmisten asumisessa on esitetty liitteessä 1. Lähitulevaisuudessa Joensuun kaupunki tekee yhä enemmän yhteistyötä kumppaneiden kanssa toteuttaessaan vanhusten palveluasuntohankkeita ja rakennuttaessaan sosiaalisten erityisryhmien asuntoja. On myös mahdollista, että kumppanit tuottavat itsenäisesti vanhusten palveluasuntoja ja erityisryhmien asuntokohteita. Palvelun järjestäjä voi olla sosiaali ja terveystoimi tai kokonaan ulkopuolinen taho. Joensuun kaupungin rooli edellä mainittujen kohteiden toteuttamisessa ja palvelun järjestämisessä tulee vastaisuudessa olemaan enemmän ohjaava puitteiden luoja ja hankkeita koordinoiva kuin niiden tuottaja. Määritelmiä: Asunnottomana pidetään henkilöä, joka asunnon puutteen vuoksi on ulkona, porrashuoneessa, ensisuojassa tms. paikassa tai on asuntolassa, majoitusliikkeessä, huoltokodissa, kuntoutusyksikössä, sairaalassa tai laitoksessa. Asunnottomaksi katsotaan myös aikaisemmin itsenäisesti asunut ja nyt asunnon puutteen vuoksi tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona oleva henkilö, samoin vapautuvat vangit, jos heillä ei ole tiedossa vapauduttaessa asuntoa. Yömajalla tarkoitetaan tilapäistä selviämis ja majoituspaikkaa asunnottomalle päihdeongelmaiselle, jolla on välitön avuntarve. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumispalvelua, joka sisältää kuntouttavaa tukea yksilöllisen tarpeen mukaan tavoitteena omatoiminen suoriutuminen. Tukiasunnot ovat hajalleen sijoitettuja asuntoja, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja määriteltyyn asumisaikaan. Asumisen rinnalla on hoitoon ja tukeen liittyviä sopimuksia tavoitteena itsenäisen asumisen opettelu.

14 14 Ikäihmisten asumispalvelujen määritelmät: Palveluasunnolla tarkoitetaan asukkaan tarpeiden mukaan varustettua asuntoa, johon liittyvät säännölliset päivittäiset palvelut. Yöaikana on tarvittaessa saatavilla turvapalvelu sekä henkilökohtainen hoiva ja hoito. Palveluasumisen keskeisiä palveluja ovat asiakaslähtöiset ateria, hygienia ja turvapalvelut sekä riittävät hoiva ja hoitopalvelut. Palveluista sovitaan asiakkaan kanssa hoito ja palvelusuunnitelmassa. Tehostetulla palveluasumisella ja asunnolla tarkoitetaan asumisyksikköä, jossa ammattihenkilöstöä on saatavilla ympärivuorokautisesti. Yksikkö on tarkoitettu asukkaille, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja hoitoa. Asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa ja palveluista sopimuksen mukaan. Ryhmäkoti on asumismuoto ikäihmisille, jotka eivät kykene asumaan kotihoidon turvin yksin kotona ja jotka hyötyvät yhdessä asumisesta. Ryhmäkoti on iso huoneisto tai omakotitalo, jossa asukkaalla on oma huone, mutta yhteiset ruokailu ja oleskelutilat sekä wc ja hygieniatilat. Kodissa asutaan vuokrasopimuksella ja palveluja järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan hoito ja palvelussuunnitelmassa sopien. Palvelujen ohella yhteisöllisyys tukee asukkaan toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä mahdollisuutta asua kodinomaisesti. Ikäihmisten vuokra asunnot ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevia, vuokrasopimukseen perustuvia yli 60 vuotiaille tarkoitettuja vuokra asuntoja. Asukasvalinnat tehdään arava ja korkotukilainsäädännön nojalla. Palvelut järjestetään tarvittaessa kaupungin kotihoidosta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten asumispalvelujen määritelmät: Tuettu asuminen on pääasiassa varsin itsenäistä asumista. Asumiseen tukea tarvitseva asuu yksittäisessä omassa asunnossa ja/tai asuminen perustuu normaaliin huoneenvuokralain mukaiseen asumissuhteeseen. Ohjatussa asumisessa asukas saa kodinomaisessa asumisyhteisössä tukea ja ohjausta painottuen aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin. Autettu asuminen on ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta kodinomaisessa asumisyhteisössä (palvelu tai hoitokodissa). Vaikeavammaisten palveluasumisen määritelmä (1987/380, asetus 10 ja 11 ): Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa ja jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu Päivitys marraskuu 2016

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu Päivitys marraskuu 2016 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu 2017-2019 Päivitys marraskuu 2016 1 Ikääntyvien asumisen tilanne ja kehityssuunta lähivuosina Tavoite on, että 92 % ikäihmisistä asuu omassa kodissa, nyt heistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta

Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta Asumisen uudenlaiset ratkaisut Kymenlaaksossa seminaari 9.2.2018 Saara Nyyssölä Erityisasiantuntija, ARA 12.10.2007 Tekijän nimi Erityisryhmien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Harri Lindqvist Helsinki

Harri Lindqvist Helsinki Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2014-2016 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve n. 200 uutta tehostetun

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JOENSUUSTA. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.10.2013

AJANKOHTAISTA JOENSUUSTA. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.10.2013 AJANKOHTAISTA JOENSUUSTA Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.10.2013 Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunki Taustalla 2012 valmistunut kasvustrategia Kasvusopimus pohjautuu 2012 valmistuneeseen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo 28.10.2016 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn kehitysohjelmat ja painopisteet Tulevaisuuden ARA-asuminen * kohtuuhintaisuus uudet konseptit

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Erityisryhmien palvelu Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa. Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus 1

Erityisryhmien palvelu Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa. Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus 1 Kouvolan kaupunki 1 (6) SOSIAALIPALVELUT (ti) Liite nro x Pela 1.1.2009 Erityisryhmien asiakasmaksut 2009 Erityisryhmien asiakasmaksut ovat asumispalvelujen ja niihin liittyvien tukipalvelujen maksuja.

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 5

Perusturvalautakunta liite nro 5 KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Äänekoski 992 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

PIELAVEDEN PERUSTURVALAUTAKUNTA

PIELAVEDEN PERUSTURVALAUTAKUNTA perusturvaltk 19.2.2019 27 LIITE 5. PIELAVEDEN PERUSTURVALAUTAKUNTA SOSIAALI PALVELUJEN ASIAKAS MAKSUT AKSA 1.3.2019 1 Hakalan ryhmäkotien asiakasmaksut Vuokra Ateriavuorokausi Turvapuhelin Vuokra

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot