Merikartta. Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus. Posintra. Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merikartta. Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus. Posintra. Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI"

Transkriptio

1 Merikartta Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus Posintra Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI

2 1 SAARISTO MYLLERRYKSESSÄ Posintra valmisteli vuonna 2012 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman. Tämän Porvoon ja Loviisan kaupunkien sekä Sipoon kunnan yhteisen kehittämisasia- kirjan tavoitteena on toimia saariston kehittämisen työkaluna kunnille, alue- viranomaisille ja alueen elinkeinoelämälle. Käsissäsi on MDI:n Posintralle toteuttama Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman merikartta, jonka tarkoitukse- na on luotsata Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman toteuttamista keskittyen Posintran rooliin saaristokehittämisen kentässä. Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma määrittelee, millaisia saariston kehittämis- linjauksia ja toimenpiteitä Itä- Uudenmaan kunnissa tulisi toteuttaa. Ohjel- massa on esitetty seudulle yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi alueen elinvoimaiseksi osaksi. Saaristo- ohjelmassa on huomioitu valtakunnal- linen saaristolaki ja TEM:n saaristo- ohjelma. Ohjelman toimenpiteiden orga- nisointiin ja koordinointiin on asetettu Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmä, jossa ovat jäseninä kohdealueen kuntien (Porvoo, Loviisa, Sipoo), alueviran- omaisten (Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY- keskus) sekä saariston toimi- joiden (Itä- Uudenmaan kylät ry, SILMU ry, Etelä- Suomen kalatalousohjelma) edustajat. Saaristo- ohjelma on tehnyt saariston kehittämistä näkyväksi. Kaikkien kol- men kunnan alueella tärkeinä kehittämisen kohteina on nähty kunnallistek- niikan ja liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen sekä peruspalve- luiden säilyttäminen saaristossa. Saaristo on erityislaatuista harvaan asuttua maaseutua. Saaristoyrittäjyydessä ja - asumisessa korostuvat saavutettavuus ja luontoarvot. Mosaiikkimaisuus luonnehtii saariston kehittämistä. Saaris- tossa on erilaisia elämää pursuavia kehityksen taskuja, mutta myös kituvia alueita, joissa väki vähenee ja toimeliaisuus hiipuu. Pienet kylät, joissa asuk- kaina on runsaasti jo eläköityneitä ikäihmisiä sekä itsenäisiä elinkeinonhar- joittajia, kuten kalastajia, ovat tyypillistä Itä- Uudenmaan saaristoa. Saaristos- ta löytyy kuitenkin myös elinvoimaa kuplivia pienempiä matkailukeskittymiä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Oman leimansa tuo vielä saariston tuntumassa toimivat suuryritykset, jotka antavat elannon useille saaristolai- sille. Itä- Uudenmaan saariston mosaiikkimaisuus haastaa kehittämisessä laajaan keinovalikoimaan. Yhden sortin kehittäminen ei sovi koko saariston alueelle. Saariston kehittäminen on nyt ristiaallokossa. Saaristo- osakuntalisän loppu- minen on tehnyt ison loven kehittämisresursseihin. Yksistään Porvoon kau- pungin kohdalla puhutaan 1,5 miljoonasta eurosta. Tämä aiheuttaa suoria leikkauksia kohdeavustuksiin, kuten laajakaistahankkeisiin ja saaristoinfra- struktuurin kehittämiseen. Nyt, kun kunnilla ei ole enää korvamerkittyä saa- riston kehittämisrahaa, niiden tulee yhä vaikuttavammin osoittaa resursseja olennaisimpiin saariston kehittämishankkeisiin. Kansallisesti katsottuna saa- ristopolitiikan ytimessä ovat virkistäytyminen ja liikennepolitiikka 1. Saaristoa on tarkasteltava kansallisena voimavarana eikä vain saaristolaisten asumisen ja yrittämisen paikkana. Itä- Uudenmaan saaristo kytkeytyy metropolialueen läheisyyden vuoksi kaupunkikehitykseen ja harvaan asutun seudun ja etäi- syyksien vuoksi maaseutumaisten alueiden kehittämiseen. Aikaisemmin saa- riston kehittämistä ei ole juuri yhdistetty maaseudun kehittämiseen. Nyt kytkentä on erityisesti rahoituksen kannalta realistinen ja ajankohtainen. Tämän työn tarkoituksena on auttaa ja inspiroida tilaajaa (Posintra) ja saaris- totyöryhmää aktiiviseen saariston kehittämiseen. Toimintaympäristössä ta- pahtuneet muutokset, kuten rahoituksen muuttunut tilanne, eivät saa la- maannuttaa toimintaa. Saariston kehittämiseen esitetään tässä työssä fo- kusointia matkailun ja palvelujen elinkeinolliseen kehittämiseen sekä anne- taan muutama vinkki saaristotyöryhmän työskentelyn uudistamiseksi. 1 Vartiainen Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM raportteja 29/2014 2

3 2 OHJELMAN TOTEUTTAMISEN ONNISTUMISET JA EPÄ- ONNISTUMISET YHTEENVETO HAASTATTELUISTA JA TYÖPAJASTA Haastatteluissa ja työpajassa pohdittiin saaristo- ohjelman vaikuttavuutta sekä sen ohjaavaa ja toimeenpanevaa roolia Itä- Uudenmaan saariston kehit- tämisessä. Yleisesti ottaen todettiin, että ohjelmassa määritellyt kehittämis- toimenpiteet ovat olleet valideja ja ovat ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä. Ohjelmassa oli onnistuttu identifioimaan kehittämistarpeet hyvin. Myös roo- litusta ja työnjakoa kuntien osalta oli ohjelma- asiakirjassa tehty. Heikkoudek- si ohjelman toteuttamiselle koettiin se, että vaikka vastuita ja tehtäviä oli ohjelmassa jaettu kuntakohtaisesti, ei yhteisille tavoitteille ja toimenpiteille oltu määritelty riittävällä tarkkuudella vastuutoteuttajia. Saaristotyöryhmälle lankesi suuri rooli ja vastuu. Sitä ei kuitenkin työryhmänä voitu nähdä ohjel- man päävastuullisena operationaalisena toteuttajana. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman toteutuksen onnistumisista nousi esille seuraavia huomioita: 1) Julkista kehittämisrahoitusta on kanavoitunut ohjelmassa identifioituihin kehittämiskohteisiin (mm. infrastruktuuri-, yrityskehitys- ja saaristokulttuu- rin säilyttämishankkeet) 2) Ohjelma on toiminut valmistelun tukena muille kehittämisen ohjelmille (mm. Leader Silmu ry) 3) Kunnat ovat tietyissä tapauksissa onnistuneet saaristoliikenteen ja palvelu- jen ylläpitäjänä ja kehittäjänä 4) Matkailuyritysten kanssa tehty yhteistyö on kantanut hedelmää. Yhteistyö yritysten kesken on lisääntynyt ja kiinnostus ja innostus sähköisten palvelu- jen kehittämiseen on noussut. Uusia matkailijakohderyhmiä on identifioitu ja otettu vastaan (Japani). Tove Janssonin 100- vuotisjuhlakampanjointi mai- nittiin useassa haastattelussa matkailumarkkinoinnillisena onnistumisena. 5) Matkailupalvelujen (erityisesti sähköisten palvelujen) kehittäminen kunnissa omana työnä ja kuntien välisenä yhteistyönä on vauhdittunut 6) Omaperäisen, aidon ja uniikkiin saaristokulttuurin arvostus on noussut ja tietoisuus lisääntynyt 7) Laajalla valmistelulla tehty ohjelma ja ohjelman toteutus ovat lisänneet kes- kinäistä luottamusta, avanneet luontevia yhteistyön paikkoja ja verkotta- neet eri tahojen kehittäjiä ja yrityksiä toisiinsa. Yhteistyö ja verkostomainen tekeminen ovat lisänneet kehittämisoptimismia ja havahduttaneet erityises- ti pienet toimijat huomaamaan verkostoitumisen hyödyt. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman epäonnistumisista nousi esille seu- raavia huomioita: 1) Infrastruktuurin kehittäminen on ollut hidasta ja vailla resursseja 2) Palvelujen kehittämissä ja turvaamisessa on edelleen paljon puutteita 3) Kaavoitusprosessit kunnissa ovat edenneet ennakoitua hitaammin 4) Asumisen lisäämisessä byrokratia on ollut hidasteena (kaavoittamisen hi- tauden lisäksi vaikeudet saada lupia muuttaa kesäasuntoja pysyvän asumi- sen kodeiksi) 5) Matkailun kehittämisen haasteista mainittiin muun muassa, että infrastruk- tuuri palveluineen on suurelta osin vielä nykyisen vaatimustason mukaan liian kehittymätöntä. Yrittäjyyden eri muodot tarvitsisivat myös enemmän tukea, samoin markkinointi ja tuotteistus. 6) Markkinointiyhteistyössä ja Itä- Uudenmaan oman profiilin tunnistamisessa ja sen esille nostamisessa työt ovat vielä kesken 7) Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on ollut vähäistä. Yhteistyösuun- tana Länsi- Uusimaa koetaan vieraana. Kymenlaaksoon ei ole vielä ollut riit- tävästi verkostoja. Kansainvälisiä verkostoja on jonkin verran, mutta ei tar- peeksi. 3

4 3 HERÄTETÄÄN UINUVA HELMI Haastatteluissa ja työpajoissa kävi erinomaisesti ilmi se, että optimismia, tahtoa ja aktiivisuutta Itä- Uudenmaan saariston kehittämiseen löytyy. Hel- met halutaan ehdottomasti hioa, elävöittää ja tuoda itäuusmaalaista saaris- toa näkyviin. Tekemiseen on vain löydettävä, toimintaympäristönkin ollessa myllerryksessä, uutta kurssia ja konkreettisia toimeen tarttumisen paikkoja. Matkailuelinkeinon kehittäminen Alueena Uusimaa tarjoaa yhdistelmän kaupunkiympäristöä, maaseutua, mer- ta ja muuta luontoa. Alue on kansainvälisesti saavutettavissa Helsinki- Vantaan lentokentän ja Pietarin junayhteyden kautta. Matkailulla on tärkeä rooli Uudellamaalla. Vuoteen 1995 verrattaessa matkailu on kasvanut yöpy- misten määrällä Uudellamaalla 80 prosenttia. Helsingin lisäksi Uudenmaan suuria matkailukeskittymiä ovat Porvoo ja Raasepori. 2 Lyhyt etäisyys pääkau- punkiseudulle on myös haaste Itä- Uudellemaalle, sillä Itä- Uudenmaan mat- kailukohteissa vieraillaan usein yöpymättä paikkakunnalla. 3 Itä- Uudellamaalla matkailun kasvulle on tilausta ja tilaa. Tällä hetkellä Por- voon ja Loviisan seudun työpaikoista 40 prosenttia sijoittuu teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan toimialoille, reilu kolmasosa vähittäiskaupan ja kotitalouksien kaupallisten ja julkisten palveluiden toimialoille ja noin 15 prosenttia liike- elämän ja hallinnon palveluiden toimialoille. Loviisan seutua dominoi energia- ala, mikä johtuu Fortumin Loviisan ydinvoimalasta. Porvoon seudun erikoistumisprofiili painottuu taas teollisuuteen, jossa erityisesti öljy- tuotteiden ja kemikaalien valmistus on vahvaa. 4 Juuri alkaneella EU:n ohjelmakaudella matkailu ja yksityiset palve- lut mainitaan kumppanuussopimuksessa saariston kasvaviksi elinkeinoiksi ja etätyö ja pendelöinti tavallisiksi työn tekemisen tavoiksi. Lisäksi pienimuotoi- sen kalatalouden ja maatalouden sekä näihin liittyvän jalostuksen ja suora- myynnin kehittämiselle on tulevalla ohjelmakaudella avautumassa uusia mahdollisuuksia lähiruuan arvostuksen nousun ja matkailun kehityksen myö- tä. Maatalouden ja kalatalouden säilyttäminen saaristossa tukee matkai- luelinkeinon kehittämistä. 5 Yksi Suomen matkailuvahvuuksista on saavutettavuus Venäjältä. Itä- Uudenmaan kannalta kiinnostava strateginen avaus on vesistömatkailun kehittäminen, jossa korostetaan Suomen saariston potentiaalia kansainväli- sestikin kiinnostavana matkailukohteena. 6 Vesistömatkailun kehittäminen veneettömille turisteille vaatii palveluiden ja kulkuyhteyksien parantamista. Porvoosta on helppo veneillä merelle, mutta ilman venettä liikkuminen saa- ristoon on lähes mahdotonta. Itä- Uudenmaan saaristo on ainutlaatuisen puhdas ja rauhallinen. Matkailijan näkökulmasta saaristo on kuitenkin tuntematon ja houkuttelevat kohteet yksittäisiä ja hajallaan. Itä- Uudenmaan ei kannata jäädä nukkumaan, kun Länsi- Uusimaa houkuttelee matkailijoita. Saaristomatkailun kehittämisessä on olennaista määritellä, missä ja millaisia ovat saariston portit eli matkailu- keskittymät, joiden palveluinfrastruktuuria kehitetään. 7 Pienvenesatamien ja palvelutarjonnan parantaminen kohentaa Itä- Uudenmaan kiinnostavuutta. Saariston ainutlaatuinen luontoarvo kannattaa valjastaa virkistykseen. Saaris- 4 2 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla. 4 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat Suomen kumppanuussopimus Suomen matkailustrategia Matkailun tiekartta

5 5 tossa matkaileva kaipaa yksinkertaisuutta, mutta myös turvallisuutta. Kodik- kaiden ravintoloiden ja majoitustilojen ei tarvitse olla luksusta, kunhan mat- kailijat vain tietävät milloin ja mistä saa mitäkin palvelua. Esimerkiksi bed&breakfast- tyyppinen majoitustoiminta sopii saaristoon. Puhtaan ja pai- kallisen ruuan tematiikan ympärille on mahdollista kehittää liiketoimintaa. Matkailun palvelujen kehittäminen win win tilanne kaikille Matkailualan kasvu synnyttää Suomessa lisää hyvää: se työllistää, tuo vero- ja vientituloja sekä hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Matkailuelinkeinot tasoit- tavat aluekehitystä tarjoamalla palveluja kasvukeskusten ulkopuolella. Mat- kailupalvelut parantavat usein myös paikallisten asukkaiden palveluita. Mat- kailutoimialalle ominaisia ovat kerrannaisvaikutukset, minkä vuoksi väestön- kasvun alueilla, kuten Uudellamaalla matkailu tuo mukanaan vapaa- ajan palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemisalan kasvua. 8 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelmassa palveluiden väheneminen mainitaan haasteena. Väestön vähetessä palvelut kaikkoavat. Vastatakseen tähän on- gelmaan kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia palveluiden säilyttämisessä. Joissakin tapauksissa kunta on tullut taloudellisesti vastaan, kun kyläyhdistys tai osuuskunta on aloittanut toiminnan. Loviisassa on tehty onnistuneita yh- teishankkeita vesiosuuskuntien ja kuntien välillä ja Porvoon Emäsalossa ja Vessööllä laajakaistaosuuskuntien ja Viestintäviraston välillä. Erityisesti laaja- kaista- ja muiden tietoliikenneyhteyksien parantaminen lisää kuntien valmi- utta tarttua palveluiden digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Saa- riston asuttuna pitämistä voidaan tukea digitaalisin palveluin, mikä synnyttää kustannussäästöjä ja aktivoi yrittäjäkenttää. 8 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat 2014.

6 4 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Ehdotus vastuutahosta: Posintra 6 Oma helmenkalastaja (saariston kehittäjä) Itä- Uudenmaan saaris- toon. Kehittäminen tarvitsee tekijänsä. Itä- Uudenmaan saaristo tarvitsee toimintaympäristön tuntevan kehittäjän/kehittäjätiimin, joka voi ottaa vastuulleen tärkeitä matkailun ja palvelujen edistämistoimen- piteitä. Elinkeinojen kasvun näkökulmasta osaamista tulee olla yrityskehityk- sestä (alueelle sijoittuvat yritykset, start- upit, kasvuyritykset, invest in - toiminta). Myös yrittäjyyden eri muodot (osuuskuntatoiminta, nuoret yrittä- jinä) sekä innovatiiviset julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin yhdessä muodostamat palvelukokonaisuudet tulee olla kehittäjän keinovalikoimassa. Sen sijaan pidemmän aikavälin kouluttaminen ja valmiuk- sien parantaminen on Itä- Uudellamaalla toimivien koulutusorganisaatioiden tehtävä. Matkailualan saaristoyrittäjyyden kehittämisessä tunnistettiin selvitystyössä mm. seuraavat tarpeet: markkinointi (ml. lähimatkailun potentiaali, uudet yritysasiakkaat, uudet kv- kohderyhmät), opasteet, saavutettavuus, sähköiset palvelut, tuotteistus, palvelutarjonnan ketjuttaminen, palvelupakettien suunnittelu ja toteutus sekä palvelujen laatustandardointi. Saaristokehittäjän roolissa on tärkeää hakea kehittämiseen voimaa verkostoista läheltä ja kau- kaa. Itä- Uudenmaan saaristokehittämisessä verkostovoima on hyödynnettä- vä yhteistyöllä Helsingin seudun ja muun Uudenmaan kanssa. Rannikkoseu- tujen haasteet kun ovat monella tapaa yhteisiä. Myös Kymenlaakson suun- taan verkostoja ja yhteiskehittämistä olisi luontevaa vahvistaa. Yhteistyötä on hyvä ulottaa Varsinais- Suomen saaristoon, Ruotsiin ja Viroon saakka. Erityi- sesti yhteistyö Viron suuntaan saa kannatusta yrittäjiltä. Tästä hyvänä esi- merkkinä ovatkin jo avaukset Central Baltic ohjelmassa. Saariston kehittä- misessä toteutus on kytkettävä nykyistä vahvemmin maaseutuohjelmaan ja merialueilla eurooppalaisiin ja pohjoismaisiin ohjelmiin. Helmet kartalle. Yrittäjät ja asukkaat kaipaavat tietoa saatavilla olevista palveluista. Palvelut on koottava yhteen karttaan. Toteu- tusmuotona toimisi parhaiten sähköinen alusta, jossa päivitettä- vyys helppoa ja josta hakutoiminnot ovat mahdollisia. Saaristotyöryhmässä karttatyötä on jo aloitettukin. Kartan täydentäminen matkailureiteillä, sata- milla ja erilaisilla palvelujen keskittymillä on tarpeen. Dataa palveluista on olemassa paljon, mutta tieto koko Itä- Uudenmaan saaristosta on hajallaan. Palvelukartan avulla niin läheltä kuin kaukaakin saapuvat matkailijat hahmot- tavat saariston rikkaan ja omaleimaisen tarjonnan. Kartta kokoaa kaiken pal- velun majoituksesta, ravitsemuksesta, liikkumisesta ja reiteistä yhteen. Tieto- ja kartalle voivat osoittaa eritoten kuntien matkailutoimet, myös yrittäjien omaa panostusta on hyvä hyödyntää. Palveluista myös kyläyhdistysten ja osuuskuntien tarjonta on tärkeä saada mukaan. Puuttuvien, uusien tietojen kartoittamisessa voidaan käyttää lönnrotimaista menetelmää eli keräämällä tiedot haastatteluin tai kyselyin. Verkkopohjaisen sähköisen kyselyn, jossa voi sijoittaa palvelun suoraan kartalle, voi toteuttaa esimerkiksi Maptionnaire työkalulla (karttapohjainen kyselytyökalu, Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Uusia ratkaisuja palvelutuotantoon. Kehittämisresurssien kaven- tuessa on entistä tärkeämpää olla kekseliäs. Palvelujen keskittyes- sä ja kuntien vetäytyessä yhä useamman palvelun tuottamisesta resurssipulan vuoksi on tehtävä uusia avauksia ja kehitettävä innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotantoon myös saaristossa. Kaikki saaristolaiset (mukaan lukien osa- aika- asukkaat ja muut saariston ystävät) on saatava aktiivisiksi ja pohtimaan yhdessä, mitä ja miten tarvittavia palveluja voisi toteuttaa uusilla toteutusmalleilla. Ammattikalastajat voisivat olla uudenlaisen turvaverkon punojia, ympärivuotiset asukkaat voisivat mökkitalkkaroinnin lisäksi tehdä

7 7 muitakin mökkiläisille tarpeellisia töitä. Erilaiset osuuskunnat, järjestöt, ky- läyhdistykset voisivat tuottaa palveluita, joita asukkaat ja matkailijatkin kai- paisivat. Palvelutuotantoon saaristoon, oli palvelu sitten hoivaa, turvaa, huol- toa, logistiikkaa tai erityisempiä matkailupalveluja, tarvitaan yrittäjät mu- kaan. Yrittäjille matala kynnys tulla mukaan voisi olla kokeiluin kehittäminen. Palvelutuotannon uusia, omaperäisiä itäuusmaalaisia ideoita voitaisiin kalas- taa ja jalostaa erilaisin ideointi- ja tuotteistustyöpajoin. Palvelujen rahoitta- misessa ei myöskään saa liikaa kangistua vanhoihin kaavoihin. Ilahduttavia esimerkkejä, miten palveluja on maaseudulla kyetty rahoittamaan joukkora- hoituksella, on jo. Esimerkkejä asukkaiden ja kesäasukkaiden joukkorahoitus- voimasta löytyy muun muassa Letkun Puoti Osuuskunnasta 9 Kanta- Hämeestä sekä Jalasjärven Kinosta 10 Etelä- Pohjanmaalta. Ehdotus vastuutahosta: Koordinointiin Posintra, toteutukseen yrittäjät, jouk- korahoitukseen kesäasukkaat Majoituksiin innovatiivisuutta! Matkailupalvelujen monimuotoi- nen hyödyntäminen tuo euroja saaristoon. Yksi tapa saada kotiu- tettua matkailueuroja saaristoon on pyrkiä pidentämään matkaili- jan viipymää. Pullonkaulaksi pidempään viipymiseen on tunnistettu rajoittu- nut majoituspalvelujen tarjonta. Toteutettava palvelukartta toivottavasti tuo jo apua tähän. Palvelukartalle saadaan näkyville bed&breakfast - tarjonta, mahdollisesti myös ns. sohvasurffailukohteet eli epävirallisempi kotimajoitus. Majoituspalveluihin voi kehittää ratkaisuksi esimerkiksi majoituksia laivoilla (case: Naantali SPA ja Sunborn- laiva, joka majoitti kylpylän asiakkaita vuosia). Mikäli rannat eivät kaikkialla suosi risteilijöitä, voivat kanavalaivat (case: Amsterdam) tai muut vastaavat kelluvat majoitukset tulla kysymykseen. Hel- potusta majoituskapasiteetin nostoon voidaan hakea monipuolisista ratkai- 9 Lisää tietoa Letkun puoti Osuuskunnasta 10 Lisää tietoa Jalasjärven Kinosta suista, kuten siirrettävistä konttimökeistä tai pysyvämmin sijoitetuista mök- kikylistä, joiden mökit ovat saaristoon sopivaa konttimallia ( Ehdotus vastuutahosta: Ideointiin Posintra, toteutuksiin yrittäjät, asukkaat, kunnat Saaristotyöryhmän työskentelyn reboot eli uudelleenkäynnistys. Saaristotyöryhmän työtä on konkretisoitava. Kunnat kokevat yh- teistyön ja elinkeinojen kehittämisen Posintran kanssa saumatto- maksi, mutta konkreettisia tuloksia on ollut vaikea osoittaa. Saaristotyöryh- män aktiivisuudella ja toimintatapojen hienoisella säätämisellä päästään aiempaa konkreettisempiin tuloksiin. Tilaajan Posintran olisi hyvä ottaa saa- ristotyöryhmässä koordinaattorin rooli. Haastattelujen ja työpajan keskuste- lujen pohjalta on helppo vetää johtopäätös siitä, että koordinointivastuu sopisi juuri Posintralle. Ohjelmasta työkirja Saaristo- ohjelman sisällöt ovat edelleen päteviä, mutta toimeenpanossa on tehtävä priorisointia, fokusointia ja tarkempaa tehtävä- jakoa. Osa toimenpiteistä vaatii laajan porukan sitoutumista ja monivuotisia investointeja, osa on helpommin toteutettavia. Ehdotus on, että saaristotyö- ryhmä laatii ohjelmasta itselleen lyhyen ja selväsävelisen työkirjan, jossa ke- hittämistoimenpiteet jaotellaan uudelleen. Kehittämistoimenpiteitä voi jao- tella esimerkiksi TARTU TOIMEEN toimenpiteisiin (toteutusaika 0,5-2 vuot- ta) ja VAUHDITA JA VAIKUTA - toimenpiteisiin (toteutusaika 2-5 vuotta). TARTU TOIMEEN toimenpiteet ovat tekemistä, joita ryhmän jäsenet itse taustaorganisaatioiden ja verkostojen avulla kykenevät tekemään ja toteut- tamaan lyhyelläkin aikavälillä. VAUHDITA JA VAIKUTA toimenpiteet ovat sellaisia, joihin tarvitaan kuntien päätöksiä - kaavoitusta, investointeja, ra- kentamista. Näissä toimenpiteissä ryhmä aktivoituu vauhdittajana esimerkik-

8 8 si antamalla asiantuntijalausuntoja, aktivoimalla eri intressiryhmiä myötävai- kuttamaan ja tukemaan prosesseja ja päätöksentekoa. Työparit ja aktiivisempi edunvalvonta- ja kehittäjärooli. Haastatteluissa ja työpajassa nousi esille, etteivät ryhmässä käsitellyt asiat välttämättä etene saaristotyöryhmän ulkopuolella. Saaristotyöryhmää voisi laajentaa niin, että kaikilta edustajatahoilta (erityisesti kunnista) on kaksi edustajaa. Tällä edesautetaan sitä, että tekemistä vie eteenpäin yhden sijaan kaksi. Saaristo- työryhmä voisi entistä aktiivisemmin myös ottaa kantaa saaristo- asioihin ja toimia asiantuntijaelimenä eri tahojen hallinnoimissa hankkeissa. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Vauhtia maaseudun kehittämisrahastosta. Uusi rahoituslähde voi avautua maaseudun kehittämisrahastosta paikallisen Leader- toimintaryhmä Silmu ry:n ja Itä- Uudenmaan Kylät ry:n kautta. Lea- der- ryhmät ovat omimmillaan toimintaympäristön kehittäjinä. Yksi Silmun painopisteistä on saaristo, jossa esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta ovat esimerkiksi infrastruktuuri- ja matkailun kehittämishankkeet. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä ja Silmu ry Osuuskunnat. Kunnan on toimittava mahdollistajana eli tarjota porkkanarahaa ja lähteä mukaan yhdistysten tai osuuskuntien aloittamiin hankkeisiin. Loviisan saaristossa kunnallistekniikassa on onnistuttu vesiosuuskuntien perustamisessa. Kuntien kannattaa edelleen parantaa myös saariston tietoliikennettä. Laajakaistahankkeet (Laajakaista 2015) Emäsalossa ja Vessöössä ovat toimineet pilotteina EAKR:n ja runkolin- jan yhteisrahoituksessa. Ehdotus vastuutahosta: Yhdistykset

9 LÄHTEET LIITE 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TYÖVAIHEET 9 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma Posintra, content/uploads/2014/03/ita- Uudenmaan- saaristo- ohjelma.pdf Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla Uudenmaan liitto, ellamaalla_e pdf Matkailun tiekartta TEM df Suomen kumppanuussopimus mus.pdf/ Suomen matkailustrategia TEM content/uploads/2013/04/matkailustrategia_ pdf Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat. Uudenmaan liitto, en_nykytilanne_ja_kehityssuunnat_e pdf Vartiainen Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM ra- portteja 29/ Merikarttaa on piirretty tausta- aineiston, mm. TEM:n saaristo- ohjelman ja muiden Uuttamaata luotaavien saaristopolitiikan dokumenttien avulla. Näi- den lisäksi työssä on perehdytty matkailutoimialan uusiin suuntiin ja mahdol- lisuuksiin. Työn havaintoja syvennettiin asiantuntijahaastatteluin, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta. Haastateltavina oli mm. Uudenmaan liiton, TEM:n ja Itä- Uudenmaan kuntien edustajat sekä yrittäjiä. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa saaristo- ohjelman onnistumisista ja epäonnistumisista, tapah- tuneista toimintaympäristön muutoksista, uusista rahoitusmahdollisuuksista sekä eri toimijoiden rooleista saariston kehittämisessä. Haastatteluiden ja työpöytätyön jälkeen merikarttaa hahmoteltiin saaristotyöpajassa Porvoossa Työpajaan osallistui Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmän jäseniä ja siellä työstettiin lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Haastatellut asiantuntijat: Janne Ekman, Posintra Sten Frondén, Loviisa Topi Haapanen, Posintra Gunilla Holmberg, Massbybacka Jorma Leppänen, TEM Rita Lönnroth, Sipoo Tora Markkula, Itä- Uudenmaan Kylät ry Per- Stefan Nyholm, Uudenmaan liitto Riitta Salasto, Uudenmaan ELY- keskus Martin Söderlund, Porvoo Esko Taanila, Etelä- Suomen kalatalousryhmä Jonna Turunen, Posintra Perttu Vartiainen, Itä- Suomen yliopisto Annika Weckman, Posintra

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yleistä maaseutuohjelmasta

Yleistä maaseutuohjelmasta Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen Kylään maisemaan -hanke Loviisa 15.5.2019 Alueryhmän tapaaminen Hanke lyhyesti tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuriympäristöön perustuvaa yrittäjyyttä nostaa maaseudun arvostusta asukkaiden ja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille. 2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN

Lisätiedot

Porvoon matkailun yhteistyökirja

Porvoon matkailun yhteistyökirja Porvoon matkailun yhteistyökirja Valitsinko minä Porvoon vai se minut, sillä ei oikeastaan ole väliä. Elän unelmaani, koska tunnistan itseni tämän kaupungin vanhoilta kujilta. Rakastun jokirantaan, kaupungin

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat

Lisätiedot

Ministeriön ajankohtaiset - toteumatilanne ja havaintoja vuosiraporteista kehystarkistuksen tilanne

Ministeriön ajankohtaiset - toteumatilanne ja havaintoja vuosiraporteista kehystarkistuksen tilanne Ministeriön ajankohtaiset - toteumatilanne ja havaintoja vuosiraporteista 2018 - kehystarkistuksen tilanne Leader-työn hallituspäivät 17.-18.5.2019 Laura Jänis Leaderin toteumatietoja Leader-periaatteiden

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 4. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5. 3 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus 6

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 4. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5. 3 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus 6 PÖYTÄKIRJA 1/2019 1 AIKA 06.02.2019 klo 13:30 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 4 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 3 Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Taustaa ja viitekehys 2 Paikallinen näkemys toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

MAL ja maakuntakaavoitus. Merja Vikman-Kanerva

MAL ja maakuntakaavoitus. Merja Vikman-Kanerva MAL ja maakuntakaavoitus Merja Vikman-Kanerva 16.9.2015 Maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamisesta luovutaan Vahvistusmenettelyä koskevat säännökset kumotaan YM:n rooli muuttuu valvontatehtävän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet tulevalle hallituskaudelle MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus Vettä on Suomen kaikissa kunnissa ja saariakin on lähes kaikissa kunnissa.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa

Lisätiedot

Maaseudun laajakaistayhteydet ja Suomen älykkäät kylät. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Syysseminaari, Seinäjoki

Maaseudun laajakaistayhteydet ja Suomen älykkäät kylät. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Syysseminaari, Seinäjoki Maaseudun laajakaistayhteydet ja Suomen älykkäät kylät Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Syysseminaari, Seinäjoki 7.-8.11.2018 8.11.2018 Maaseudun laajakaistayhteydet Koko maassa nopea

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin

Lisätiedot

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä 21.5.2019 Vastaajien kokonaismäärä: 8 1. Missä asioissa käytät Kehyn palveluja vai käytätkö? Vain vähäisesti käyttänyt. Etelä-Karjalan Yrityskummien ja Kehyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelu

Uuden ohjelmakauden valmistelu #MAASEUTUKLUSTERI #LÄHIRUOKA #UUSIUTUVAENERGIA Uuden ohjelmakauden valmistelu PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TANJA HÄYRYNEN, LAPIN LIITTO TANJA.HAYRYNEN@LAPINLIITTO.FI 040 704 3130 PROJEKTIKOORDINAATTORI JOHANNA ASIALA,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2. Kaupunginhallitus 64 17.02.2014 Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon 80/11.03.00.00/2014 KH 64 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.2014: SEUYMPLA

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 22.1.-16.3.18 Infotilaisuus 25.1., Oulu Ohjelma Kahvit 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Soile Jokinen, Oulun kaupunki

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille

ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Kuusamossa Kukka Kukkonen & Johanna Ek Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot