Merikartta. Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus. Posintra. Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merikartta. Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus. Posintra. Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI"

Transkriptio

1 Merikartta Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus Posintra Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI

2 1 SAARISTO MYLLERRYKSESSÄ Posintra valmisteli vuonna 2012 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman. Tämän Porvoon ja Loviisan kaupunkien sekä Sipoon kunnan yhteisen kehittämisasia- kirjan tavoitteena on toimia saariston kehittämisen työkaluna kunnille, alue- viranomaisille ja alueen elinkeinoelämälle. Käsissäsi on MDI:n Posintralle toteuttama Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman merikartta, jonka tarkoitukse- na on luotsata Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman toteuttamista keskittyen Posintran rooliin saaristokehittämisen kentässä. Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma määrittelee, millaisia saariston kehittämis- linjauksia ja toimenpiteitä Itä- Uudenmaan kunnissa tulisi toteuttaa. Ohjel- massa on esitetty seudulle yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi alueen elinvoimaiseksi osaksi. Saaristo- ohjelmassa on huomioitu valtakunnal- linen saaristolaki ja TEM:n saaristo- ohjelma. Ohjelman toimenpiteiden orga- nisointiin ja koordinointiin on asetettu Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmä, jossa ovat jäseninä kohdealueen kuntien (Porvoo, Loviisa, Sipoo), alueviran- omaisten (Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY- keskus) sekä saariston toimi- joiden (Itä- Uudenmaan kylät ry, SILMU ry, Etelä- Suomen kalatalousohjelma) edustajat. Saaristo- ohjelma on tehnyt saariston kehittämistä näkyväksi. Kaikkien kol- men kunnan alueella tärkeinä kehittämisen kohteina on nähty kunnallistek- niikan ja liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen sekä peruspalve- luiden säilyttäminen saaristossa. Saaristo on erityislaatuista harvaan asuttua maaseutua. Saaristoyrittäjyydessä ja - asumisessa korostuvat saavutettavuus ja luontoarvot. Mosaiikkimaisuus luonnehtii saariston kehittämistä. Saaris- tossa on erilaisia elämää pursuavia kehityksen taskuja, mutta myös kituvia alueita, joissa väki vähenee ja toimeliaisuus hiipuu. Pienet kylät, joissa asuk- kaina on runsaasti jo eläköityneitä ikäihmisiä sekä itsenäisiä elinkeinonhar- joittajia, kuten kalastajia, ovat tyypillistä Itä- Uudenmaan saaristoa. Saaristos- ta löytyy kuitenkin myös elinvoimaa kuplivia pienempiä matkailukeskittymiä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Oman leimansa tuo vielä saariston tuntumassa toimivat suuryritykset, jotka antavat elannon useille saaristolai- sille. Itä- Uudenmaan saariston mosaiikkimaisuus haastaa kehittämisessä laajaan keinovalikoimaan. Yhden sortin kehittäminen ei sovi koko saariston alueelle. Saariston kehittäminen on nyt ristiaallokossa. Saaristo- osakuntalisän loppu- minen on tehnyt ison loven kehittämisresursseihin. Yksistään Porvoon kau- pungin kohdalla puhutaan 1,5 miljoonasta eurosta. Tämä aiheuttaa suoria leikkauksia kohdeavustuksiin, kuten laajakaistahankkeisiin ja saaristoinfra- struktuurin kehittämiseen. Nyt, kun kunnilla ei ole enää korvamerkittyä saa- riston kehittämisrahaa, niiden tulee yhä vaikuttavammin osoittaa resursseja olennaisimpiin saariston kehittämishankkeisiin. Kansallisesti katsottuna saa- ristopolitiikan ytimessä ovat virkistäytyminen ja liikennepolitiikka 1. Saaristoa on tarkasteltava kansallisena voimavarana eikä vain saaristolaisten asumisen ja yrittämisen paikkana. Itä- Uudenmaan saaristo kytkeytyy metropolialueen läheisyyden vuoksi kaupunkikehitykseen ja harvaan asutun seudun ja etäi- syyksien vuoksi maaseutumaisten alueiden kehittämiseen. Aikaisemmin saa- riston kehittämistä ei ole juuri yhdistetty maaseudun kehittämiseen. Nyt kytkentä on erityisesti rahoituksen kannalta realistinen ja ajankohtainen. Tämän työn tarkoituksena on auttaa ja inspiroida tilaajaa (Posintra) ja saaris- totyöryhmää aktiiviseen saariston kehittämiseen. Toimintaympäristössä ta- pahtuneet muutokset, kuten rahoituksen muuttunut tilanne, eivät saa la- maannuttaa toimintaa. Saariston kehittämiseen esitetään tässä työssä fo- kusointia matkailun ja palvelujen elinkeinolliseen kehittämiseen sekä anne- taan muutama vinkki saaristotyöryhmän työskentelyn uudistamiseksi. 1 Vartiainen Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM raportteja 29/2014 2

3 2 OHJELMAN TOTEUTTAMISEN ONNISTUMISET JA EPÄ- ONNISTUMISET YHTEENVETO HAASTATTELUISTA JA TYÖPAJASTA Haastatteluissa ja työpajassa pohdittiin saaristo- ohjelman vaikuttavuutta sekä sen ohjaavaa ja toimeenpanevaa roolia Itä- Uudenmaan saariston kehit- tämisessä. Yleisesti ottaen todettiin, että ohjelmassa määritellyt kehittämis- toimenpiteet ovat olleet valideja ja ovat ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä. Ohjelmassa oli onnistuttu identifioimaan kehittämistarpeet hyvin. Myös roo- litusta ja työnjakoa kuntien osalta oli ohjelma- asiakirjassa tehty. Heikkoudek- si ohjelman toteuttamiselle koettiin se, että vaikka vastuita ja tehtäviä oli ohjelmassa jaettu kuntakohtaisesti, ei yhteisille tavoitteille ja toimenpiteille oltu määritelty riittävällä tarkkuudella vastuutoteuttajia. Saaristotyöryhmälle lankesi suuri rooli ja vastuu. Sitä ei kuitenkin työryhmänä voitu nähdä ohjel- man päävastuullisena operationaalisena toteuttajana. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman toteutuksen onnistumisista nousi esille seuraavia huomioita: 1) Julkista kehittämisrahoitusta on kanavoitunut ohjelmassa identifioituihin kehittämiskohteisiin (mm. infrastruktuuri-, yrityskehitys- ja saaristokulttuu- rin säilyttämishankkeet) 2) Ohjelma on toiminut valmistelun tukena muille kehittämisen ohjelmille (mm. Leader Silmu ry) 3) Kunnat ovat tietyissä tapauksissa onnistuneet saaristoliikenteen ja palvelu- jen ylläpitäjänä ja kehittäjänä 4) Matkailuyritysten kanssa tehty yhteistyö on kantanut hedelmää. Yhteistyö yritysten kesken on lisääntynyt ja kiinnostus ja innostus sähköisten palvelu- jen kehittämiseen on noussut. Uusia matkailijakohderyhmiä on identifioitu ja otettu vastaan (Japani). Tove Janssonin 100- vuotisjuhlakampanjointi mai- nittiin useassa haastattelussa matkailumarkkinoinnillisena onnistumisena. 5) Matkailupalvelujen (erityisesti sähköisten palvelujen) kehittäminen kunnissa omana työnä ja kuntien välisenä yhteistyönä on vauhdittunut 6) Omaperäisen, aidon ja uniikkiin saaristokulttuurin arvostus on noussut ja tietoisuus lisääntynyt 7) Laajalla valmistelulla tehty ohjelma ja ohjelman toteutus ovat lisänneet kes- kinäistä luottamusta, avanneet luontevia yhteistyön paikkoja ja verkotta- neet eri tahojen kehittäjiä ja yrityksiä toisiinsa. Yhteistyö ja verkostomainen tekeminen ovat lisänneet kehittämisoptimismia ja havahduttaneet erityises- ti pienet toimijat huomaamaan verkostoitumisen hyödyt. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman epäonnistumisista nousi esille seu- raavia huomioita: 1) Infrastruktuurin kehittäminen on ollut hidasta ja vailla resursseja 2) Palvelujen kehittämissä ja turvaamisessa on edelleen paljon puutteita 3) Kaavoitusprosessit kunnissa ovat edenneet ennakoitua hitaammin 4) Asumisen lisäämisessä byrokratia on ollut hidasteena (kaavoittamisen hi- tauden lisäksi vaikeudet saada lupia muuttaa kesäasuntoja pysyvän asumi- sen kodeiksi) 5) Matkailun kehittämisen haasteista mainittiin muun muassa, että infrastruk- tuuri palveluineen on suurelta osin vielä nykyisen vaatimustason mukaan liian kehittymätöntä. Yrittäjyyden eri muodot tarvitsisivat myös enemmän tukea, samoin markkinointi ja tuotteistus. 6) Markkinointiyhteistyössä ja Itä- Uudenmaan oman profiilin tunnistamisessa ja sen esille nostamisessa työt ovat vielä kesken 7) Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on ollut vähäistä. Yhteistyösuun- tana Länsi- Uusimaa koetaan vieraana. Kymenlaaksoon ei ole vielä ollut riit- tävästi verkostoja. Kansainvälisiä verkostoja on jonkin verran, mutta ei tar- peeksi. 3

4 3 HERÄTETÄÄN UINUVA HELMI Haastatteluissa ja työpajoissa kävi erinomaisesti ilmi se, että optimismia, tahtoa ja aktiivisuutta Itä- Uudenmaan saariston kehittämiseen löytyy. Hel- met halutaan ehdottomasti hioa, elävöittää ja tuoda itäuusmaalaista saaris- toa näkyviin. Tekemiseen on vain löydettävä, toimintaympäristönkin ollessa myllerryksessä, uutta kurssia ja konkreettisia toimeen tarttumisen paikkoja. Matkailuelinkeinon kehittäminen Alueena Uusimaa tarjoaa yhdistelmän kaupunkiympäristöä, maaseutua, mer- ta ja muuta luontoa. Alue on kansainvälisesti saavutettavissa Helsinki- Vantaan lentokentän ja Pietarin junayhteyden kautta. Matkailulla on tärkeä rooli Uudellamaalla. Vuoteen 1995 verrattaessa matkailu on kasvanut yöpy- misten määrällä Uudellamaalla 80 prosenttia. Helsingin lisäksi Uudenmaan suuria matkailukeskittymiä ovat Porvoo ja Raasepori. 2 Lyhyt etäisyys pääkau- punkiseudulle on myös haaste Itä- Uudellemaalle, sillä Itä- Uudenmaan mat- kailukohteissa vieraillaan usein yöpymättä paikkakunnalla. 3 Itä- Uudellamaalla matkailun kasvulle on tilausta ja tilaa. Tällä hetkellä Por- voon ja Loviisan seudun työpaikoista 40 prosenttia sijoittuu teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan toimialoille, reilu kolmasosa vähittäiskaupan ja kotitalouksien kaupallisten ja julkisten palveluiden toimialoille ja noin 15 prosenttia liike- elämän ja hallinnon palveluiden toimialoille. Loviisan seutua dominoi energia- ala, mikä johtuu Fortumin Loviisan ydinvoimalasta. Porvoon seudun erikoistumisprofiili painottuu taas teollisuuteen, jossa erityisesti öljy- tuotteiden ja kemikaalien valmistus on vahvaa. 4 Juuri alkaneella EU:n ohjelmakaudella matkailu ja yksityiset palve- lut mainitaan kumppanuussopimuksessa saariston kasvaviksi elinkeinoiksi ja etätyö ja pendelöinti tavallisiksi työn tekemisen tavoiksi. Lisäksi pienimuotoi- sen kalatalouden ja maatalouden sekä näihin liittyvän jalostuksen ja suora- myynnin kehittämiselle on tulevalla ohjelmakaudella avautumassa uusia mahdollisuuksia lähiruuan arvostuksen nousun ja matkailun kehityksen myö- tä. Maatalouden ja kalatalouden säilyttäminen saaristossa tukee matkai- luelinkeinon kehittämistä. 5 Yksi Suomen matkailuvahvuuksista on saavutettavuus Venäjältä. Itä- Uudenmaan kannalta kiinnostava strateginen avaus on vesistömatkailun kehittäminen, jossa korostetaan Suomen saariston potentiaalia kansainväli- sestikin kiinnostavana matkailukohteena. 6 Vesistömatkailun kehittäminen veneettömille turisteille vaatii palveluiden ja kulkuyhteyksien parantamista. Porvoosta on helppo veneillä merelle, mutta ilman venettä liikkuminen saa- ristoon on lähes mahdotonta. Itä- Uudenmaan saaristo on ainutlaatuisen puhdas ja rauhallinen. Matkailijan näkökulmasta saaristo on kuitenkin tuntematon ja houkuttelevat kohteet yksittäisiä ja hajallaan. Itä- Uudenmaan ei kannata jäädä nukkumaan, kun Länsi- Uusimaa houkuttelee matkailijoita. Saaristomatkailun kehittämisessä on olennaista määritellä, missä ja millaisia ovat saariston portit eli matkailu- keskittymät, joiden palveluinfrastruktuuria kehitetään. 7 Pienvenesatamien ja palvelutarjonnan parantaminen kohentaa Itä- Uudenmaan kiinnostavuutta. Saariston ainutlaatuinen luontoarvo kannattaa valjastaa virkistykseen. Saaris- 4 2 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla. 4 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat Suomen kumppanuussopimus Suomen matkailustrategia Matkailun tiekartta

5 5 tossa matkaileva kaipaa yksinkertaisuutta, mutta myös turvallisuutta. Kodik- kaiden ravintoloiden ja majoitustilojen ei tarvitse olla luksusta, kunhan mat- kailijat vain tietävät milloin ja mistä saa mitäkin palvelua. Esimerkiksi bed&breakfast- tyyppinen majoitustoiminta sopii saaristoon. Puhtaan ja pai- kallisen ruuan tematiikan ympärille on mahdollista kehittää liiketoimintaa. Matkailun palvelujen kehittäminen win win tilanne kaikille Matkailualan kasvu synnyttää Suomessa lisää hyvää: se työllistää, tuo vero- ja vientituloja sekä hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Matkailuelinkeinot tasoit- tavat aluekehitystä tarjoamalla palveluja kasvukeskusten ulkopuolella. Mat- kailupalvelut parantavat usein myös paikallisten asukkaiden palveluita. Mat- kailutoimialalle ominaisia ovat kerrannaisvaikutukset, minkä vuoksi väestön- kasvun alueilla, kuten Uudellamaalla matkailu tuo mukanaan vapaa- ajan palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemisalan kasvua. 8 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelmassa palveluiden väheneminen mainitaan haasteena. Väestön vähetessä palvelut kaikkoavat. Vastatakseen tähän on- gelmaan kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia palveluiden säilyttämisessä. Joissakin tapauksissa kunta on tullut taloudellisesti vastaan, kun kyläyhdistys tai osuuskunta on aloittanut toiminnan. Loviisassa on tehty onnistuneita yh- teishankkeita vesiosuuskuntien ja kuntien välillä ja Porvoon Emäsalossa ja Vessööllä laajakaistaosuuskuntien ja Viestintäviraston välillä. Erityisesti laaja- kaista- ja muiden tietoliikenneyhteyksien parantaminen lisää kuntien valmi- utta tarttua palveluiden digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Saa- riston asuttuna pitämistä voidaan tukea digitaalisin palveluin, mikä synnyttää kustannussäästöjä ja aktivoi yrittäjäkenttää. 8 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat 2014.

6 4 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Ehdotus vastuutahosta: Posintra 6 Oma helmenkalastaja (saariston kehittäjä) Itä- Uudenmaan saaris- toon. Kehittäminen tarvitsee tekijänsä. Itä- Uudenmaan saaristo tarvitsee toimintaympäristön tuntevan kehittäjän/kehittäjätiimin, joka voi ottaa vastuulleen tärkeitä matkailun ja palvelujen edistämistoimen- piteitä. Elinkeinojen kasvun näkökulmasta osaamista tulee olla yrityskehityk- sestä (alueelle sijoittuvat yritykset, start- upit, kasvuyritykset, invest in - toiminta). Myös yrittäjyyden eri muodot (osuuskuntatoiminta, nuoret yrittä- jinä) sekä innovatiiviset julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin yhdessä muodostamat palvelukokonaisuudet tulee olla kehittäjän keinovalikoimassa. Sen sijaan pidemmän aikavälin kouluttaminen ja valmiuk- sien parantaminen on Itä- Uudellamaalla toimivien koulutusorganisaatioiden tehtävä. Matkailualan saaristoyrittäjyyden kehittämisessä tunnistettiin selvitystyössä mm. seuraavat tarpeet: markkinointi (ml. lähimatkailun potentiaali, uudet yritysasiakkaat, uudet kv- kohderyhmät), opasteet, saavutettavuus, sähköiset palvelut, tuotteistus, palvelutarjonnan ketjuttaminen, palvelupakettien suunnittelu ja toteutus sekä palvelujen laatustandardointi. Saaristokehittäjän roolissa on tärkeää hakea kehittämiseen voimaa verkostoista läheltä ja kau- kaa. Itä- Uudenmaan saaristokehittämisessä verkostovoima on hyödynnettä- vä yhteistyöllä Helsingin seudun ja muun Uudenmaan kanssa. Rannikkoseu- tujen haasteet kun ovat monella tapaa yhteisiä. Myös Kymenlaakson suun- taan verkostoja ja yhteiskehittämistä olisi luontevaa vahvistaa. Yhteistyötä on hyvä ulottaa Varsinais- Suomen saaristoon, Ruotsiin ja Viroon saakka. Erityi- sesti yhteistyö Viron suuntaan saa kannatusta yrittäjiltä. Tästä hyvänä esi- merkkinä ovatkin jo avaukset Central Baltic ohjelmassa. Saariston kehittä- misessä toteutus on kytkettävä nykyistä vahvemmin maaseutuohjelmaan ja merialueilla eurooppalaisiin ja pohjoismaisiin ohjelmiin. Helmet kartalle. Yrittäjät ja asukkaat kaipaavat tietoa saatavilla olevista palveluista. Palvelut on koottava yhteen karttaan. Toteu- tusmuotona toimisi parhaiten sähköinen alusta, jossa päivitettä- vyys helppoa ja josta hakutoiminnot ovat mahdollisia. Saaristotyöryhmässä karttatyötä on jo aloitettukin. Kartan täydentäminen matkailureiteillä, sata- milla ja erilaisilla palvelujen keskittymillä on tarpeen. Dataa palveluista on olemassa paljon, mutta tieto koko Itä- Uudenmaan saaristosta on hajallaan. Palvelukartan avulla niin läheltä kuin kaukaakin saapuvat matkailijat hahmot- tavat saariston rikkaan ja omaleimaisen tarjonnan. Kartta kokoaa kaiken pal- velun majoituksesta, ravitsemuksesta, liikkumisesta ja reiteistä yhteen. Tieto- ja kartalle voivat osoittaa eritoten kuntien matkailutoimet, myös yrittäjien omaa panostusta on hyvä hyödyntää. Palveluista myös kyläyhdistysten ja osuuskuntien tarjonta on tärkeä saada mukaan. Puuttuvien, uusien tietojen kartoittamisessa voidaan käyttää lönnrotimaista menetelmää eli keräämällä tiedot haastatteluin tai kyselyin. Verkkopohjaisen sähköisen kyselyn, jossa voi sijoittaa palvelun suoraan kartalle, voi toteuttaa esimerkiksi Maptionnaire työkalulla (karttapohjainen kyselytyökalu, Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Uusia ratkaisuja palvelutuotantoon. Kehittämisresurssien kaven- tuessa on entistä tärkeämpää olla kekseliäs. Palvelujen keskittyes- sä ja kuntien vetäytyessä yhä useamman palvelun tuottamisesta resurssipulan vuoksi on tehtävä uusia avauksia ja kehitettävä innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotantoon myös saaristossa. Kaikki saaristolaiset (mukaan lukien osa- aika- asukkaat ja muut saariston ystävät) on saatava aktiivisiksi ja pohtimaan yhdessä, mitä ja miten tarvittavia palveluja voisi toteuttaa uusilla toteutusmalleilla. Ammattikalastajat voisivat olla uudenlaisen turvaverkon punojia, ympärivuotiset asukkaat voisivat mökkitalkkaroinnin lisäksi tehdä

7 7 muitakin mökkiläisille tarpeellisia töitä. Erilaiset osuuskunnat, järjestöt, ky- läyhdistykset voisivat tuottaa palveluita, joita asukkaat ja matkailijatkin kai- paisivat. Palvelutuotantoon saaristoon, oli palvelu sitten hoivaa, turvaa, huol- toa, logistiikkaa tai erityisempiä matkailupalveluja, tarvitaan yrittäjät mu- kaan. Yrittäjille matala kynnys tulla mukaan voisi olla kokeiluin kehittäminen. Palvelutuotannon uusia, omaperäisiä itäuusmaalaisia ideoita voitaisiin kalas- taa ja jalostaa erilaisin ideointi- ja tuotteistustyöpajoin. Palvelujen rahoitta- misessa ei myöskään saa liikaa kangistua vanhoihin kaavoihin. Ilahduttavia esimerkkejä, miten palveluja on maaseudulla kyetty rahoittamaan joukkora- hoituksella, on jo. Esimerkkejä asukkaiden ja kesäasukkaiden joukkorahoitus- voimasta löytyy muun muassa Letkun Puoti Osuuskunnasta 9 Kanta- Hämeestä sekä Jalasjärven Kinosta 10 Etelä- Pohjanmaalta. Ehdotus vastuutahosta: Koordinointiin Posintra, toteutukseen yrittäjät, jouk- korahoitukseen kesäasukkaat Majoituksiin innovatiivisuutta! Matkailupalvelujen monimuotoi- nen hyödyntäminen tuo euroja saaristoon. Yksi tapa saada kotiu- tettua matkailueuroja saaristoon on pyrkiä pidentämään matkaili- jan viipymää. Pullonkaulaksi pidempään viipymiseen on tunnistettu rajoittu- nut majoituspalvelujen tarjonta. Toteutettava palvelukartta toivottavasti tuo jo apua tähän. Palvelukartalle saadaan näkyville bed&breakfast - tarjonta, mahdollisesti myös ns. sohvasurffailukohteet eli epävirallisempi kotimajoitus. Majoituspalveluihin voi kehittää ratkaisuksi esimerkiksi majoituksia laivoilla (case: Naantali SPA ja Sunborn- laiva, joka majoitti kylpylän asiakkaita vuosia). Mikäli rannat eivät kaikkialla suosi risteilijöitä, voivat kanavalaivat (case: Amsterdam) tai muut vastaavat kelluvat majoitukset tulla kysymykseen. Hel- potusta majoituskapasiteetin nostoon voidaan hakea monipuolisista ratkai- 9 Lisää tietoa Letkun puoti Osuuskunnasta 10 Lisää tietoa Jalasjärven Kinosta suista, kuten siirrettävistä konttimökeistä tai pysyvämmin sijoitetuista mök- kikylistä, joiden mökit ovat saaristoon sopivaa konttimallia (http://enkelrum.se/fi/). Ehdotus vastuutahosta: Ideointiin Posintra, toteutuksiin yrittäjät, asukkaat, kunnat Saaristotyöryhmän työskentelyn reboot eli uudelleenkäynnistys. Saaristotyöryhmän työtä on konkretisoitava. Kunnat kokevat yh- teistyön ja elinkeinojen kehittämisen Posintran kanssa saumatto- maksi, mutta konkreettisia tuloksia on ollut vaikea osoittaa. Saaristotyöryh- män aktiivisuudella ja toimintatapojen hienoisella säätämisellä päästään aiempaa konkreettisempiin tuloksiin. Tilaajan Posintran olisi hyvä ottaa saa- ristotyöryhmässä koordinaattorin rooli. Haastattelujen ja työpajan keskuste- lujen pohjalta on helppo vetää johtopäätös siitä, että koordinointivastuu sopisi juuri Posintralle. Ohjelmasta työkirja Saaristo- ohjelman sisällöt ovat edelleen päteviä, mutta toimeenpanossa on tehtävä priorisointia, fokusointia ja tarkempaa tehtävä- jakoa. Osa toimenpiteistä vaatii laajan porukan sitoutumista ja monivuotisia investointeja, osa on helpommin toteutettavia. Ehdotus on, että saaristotyö- ryhmä laatii ohjelmasta itselleen lyhyen ja selväsävelisen työkirjan, jossa ke- hittämistoimenpiteet jaotellaan uudelleen. Kehittämistoimenpiteitä voi jao- tella esimerkiksi TARTU TOIMEEN toimenpiteisiin (toteutusaika 0,5-2 vuot- ta) ja VAUHDITA JA VAIKUTA - toimenpiteisiin (toteutusaika 2-5 vuotta). TARTU TOIMEEN toimenpiteet ovat tekemistä, joita ryhmän jäsenet itse taustaorganisaatioiden ja verkostojen avulla kykenevät tekemään ja toteut- tamaan lyhyelläkin aikavälillä. VAUHDITA JA VAIKUTA toimenpiteet ovat sellaisia, joihin tarvitaan kuntien päätöksiä - kaavoitusta, investointeja, ra- kentamista. Näissä toimenpiteissä ryhmä aktivoituu vauhdittajana esimerkik-

8 8 si antamalla asiantuntijalausuntoja, aktivoimalla eri intressiryhmiä myötävai- kuttamaan ja tukemaan prosesseja ja päätöksentekoa. Työparit ja aktiivisempi edunvalvonta- ja kehittäjärooli. Haastatteluissa ja työpajassa nousi esille, etteivät ryhmässä käsitellyt asiat välttämättä etene saaristotyöryhmän ulkopuolella. Saaristotyöryhmää voisi laajentaa niin, että kaikilta edustajatahoilta (erityisesti kunnista) on kaksi edustajaa. Tällä edesautetaan sitä, että tekemistä vie eteenpäin yhden sijaan kaksi. Saaristo- työryhmä voisi entistä aktiivisemmin myös ottaa kantaa saaristo- asioihin ja toimia asiantuntijaelimenä eri tahojen hallinnoimissa hankkeissa. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Vauhtia maaseudun kehittämisrahastosta. Uusi rahoituslähde voi avautua maaseudun kehittämisrahastosta paikallisen Leader- toimintaryhmä Silmu ry:n ja Itä- Uudenmaan Kylät ry:n kautta. Lea- der- ryhmät ovat omimmillaan toimintaympäristön kehittäjinä. Yksi Silmun painopisteistä on saaristo, jossa esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta ovat esimerkiksi infrastruktuuri- ja matkailun kehittämishankkeet. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä ja Silmu ry Osuuskunnat. Kunnan on toimittava mahdollistajana eli tarjota porkkanarahaa ja lähteä mukaan yhdistysten tai osuuskuntien aloittamiin hankkeisiin. Loviisan saaristossa kunnallistekniikassa on onnistuttu vesiosuuskuntien perustamisessa. Kuntien kannattaa edelleen parantaa myös saariston tietoliikennettä. Laajakaistahankkeet (Laajakaista 2015) Emäsalossa ja Vessöössä ovat toimineet pilotteina EAKR:n ja runkolin- jan yhteisrahoituksessa. Ehdotus vastuutahosta: Yhdistykset

9 LÄHTEET LIITE 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TYÖVAIHEET 9 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma Posintra, content/uploads/2014/03/ita- Uudenmaan- saaristo- ohjelma.pdf Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla Uudenmaan liitto, ellamaalla_e pdf Matkailun tiekartta TEM df Suomen kumppanuussopimus https://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/43217/kumppanuussopi mus.pdf/ Suomen matkailustrategia TEM content/uploads/2013/04/matkailustrategia_ pdf Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat. Uudenmaan liitto, en_nykytilanne_ja_kehityssuunnat_e pdf Vartiainen Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM ra- portteja 29/ Merikarttaa on piirretty tausta- aineiston, mm. TEM:n saaristo- ohjelman ja muiden Uuttamaata luotaavien saaristopolitiikan dokumenttien avulla. Näi- den lisäksi työssä on perehdytty matkailutoimialan uusiin suuntiin ja mahdol- lisuuksiin. Työn havaintoja syvennettiin asiantuntijahaastatteluin, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta. Haastateltavina oli mm. Uudenmaan liiton, TEM:n ja Itä- Uudenmaan kuntien edustajat sekä yrittäjiä. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa saaristo- ohjelman onnistumisista ja epäonnistumisista, tapah- tuneista toimintaympäristön muutoksista, uusista rahoitusmahdollisuuksista sekä eri toimijoiden rooleista saariston kehittämisessä. Haastatteluiden ja työpöytätyön jälkeen merikarttaa hahmoteltiin saaristotyöpajassa Porvoossa Työpajaan osallistui Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmän jäseniä ja siellä työstettiin lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Haastatellut asiantuntijat: Janne Ekman, Posintra Sten Frondén, Loviisa Topi Haapanen, Posintra Gunilla Holmberg, Massbybacka Jorma Leppänen, TEM Rita Lönnroth, Sipoo Tora Markkula, Itä- Uudenmaan Kylät ry Per- Stefan Nyholm, Uudenmaan liitto Riitta Salasto, Uudenmaan ELY- keskus Martin Söderlund, Porvoo Esko Taanila, Etelä- Suomen kalatalousryhmä Jonna Turunen, Posintra Perttu Vartiainen, Itä- Suomen yliopisto Annika Weckman, Posintra

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

MAL ja maakuntakaavoitus. Merja Vikman-Kanerva

MAL ja maakuntakaavoitus. Merja Vikman-Kanerva MAL ja maakuntakaavoitus Merja Vikman-Kanerva 16.9.2015 Maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamisesta luovutaan Vahvistusmenettelyä koskevat säännökset kumotaan YM:n rooli muuttuu valvontatehtävän

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2. Kaupunginhallitus 64 17.02.2014 Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon 80/11.03.00.00/2014 KH 64 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.2014: SEUYMPLA

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet (Tinnoosahanke) Nina Järveläinen 8.5.2014 Eteläisen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi. Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet)

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Karoliina korpela Tourism Development in

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa Kaupunginhallitus 294 19.09.2016 Kaupunginhallitus 303 26.09.2016 Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa 542/05.11.03/2016 Kaupunginhallitus 19.09.2016 294 Hallintojohtaja Riitta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot