Kiertoajelu Pakilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiertoajelu Pakilassa"

Transkriptio

1 Kiertoajelu Pakilassa Tämä kiertoajelu on toteutettu Pakila-Seuran 40-vuotisjuhlavuonna. Kertojana Tapio Suomi Lähdemme liikkeelle Etupellontieltä Pakin talosta, joka lienee Helsingin alueen vanhin puutalo. Vanhimmat osat ovat 1700-luvun alkukymmeniltä ja talo on alkuperäisellä paikallaan. Myös päärakennuksen vastapäinen aitta on omalla alkuperäisellä paikallaan, muut aitat on siirretty Helsingin kaupungin alueelta. Talo alueineen kuuluu Helsingin kaupungille, mutta se on vuokrattu Pakila-Seuralle kotiseututaloksi ja edelleen vuokrattavaksi halukkaille erilaisiin tilaisuuksiin. Ala-asteen koulun kulmalla ylitämme vanhan 1800-luvulta peräisin olevan Solakalliontien, josta nyt on jäljellä osittain vain kevyen liikenteen väylä. Tätä tietä on kuljettu Itä-pakilasta pohjoiseen Tuomarinkylään ja Haltialaan ja etelään Oulunkylän asemalle ja aseman ohi keskustaan. Asema rakennettiin vuonna Oulunkylän asema oli todella merkittävä yhteyspaikka Itä-Pakilan alueella asuville. Tavarat ja matkustajat liikkuivat rautateitse Oulunkylään ja siitä edelleen Pakilaan joko hevosilla tai kävellen. Käännymme Yhdyskunnantietä pohjoiseen Kehä I:n yli ja tulemme entiselle Mietolan riihen kohdalle, jossa oli Itä-Pakilan ensimmäisten linja-autojen päätepysäkki. Tuomarinkylän kartanon tie kaartuu oikealle. Sen varressa on kaunis 10 vuoden ikäinen Metsolan koulu. Metsolan koulun itäpuolella on Klaukkalan puisto, joka on 1700-luvulta alkaen kuulunut Tuomarinkylän kartanon maihin. Silloiset omistajat Kavaleffit istuttivat alueelle runsaasti vierasperäisiä puita. Tuomarinkylän kartano Palaamme Yhdyskunnantielle ja jatkamme pohjoiseen. Vasemmalla on vielä nähtävissä kartanon maatilan työmiesten punaisiksi maalattuja asuntoja Huvilanmäellä. Helsingin kaupunki osti Tuomarinkylän kartanon 1917 maanviljelysneuvos Kavaleffilta, jonka suku oli omistanut kartanon vuodesta 1845 lähtien. Tilan pinta-alaa oli ostettaessa n. 700 hehtaaria, puolet oli viljeltyä ja toinen puoli metsämaata. Tuomarinkylän kartano oli yksittäistila, joka käsitti koko Tuomarinkylän. Kartano oli Kavaleffien aikana laajennettu käsittämään lisäksi seitsemän eri talonpojan tilat. Kaupungin omistuksen aikana siihen lisättiin vielä muitakin maita. Domarby eli Tuomarinkylä tunnetaan jo 1400-luvun alkupuolelta lähtien. Torpparinmäki Tulemme moottoritien alitse Kuusimiehentielle ja oikealla jää Torpparinmäen alue. Silläkin on oma menneisyytensä. Entisaikaan Torpparinmäen metsäistä saareketta, joka kätki sarvivälkettä ja kalkkipitoista kalliota, ympäröivät liejukot ja myöhemmin pellot. Torpparinmäestä on louhittu rakennuskalkin materiaalia jo 1700-luvulla. Mäen rinteellä on jo silloin ollut asutuksen savuja ja sittemmin kartanon muonamiesperheiden asuntoja. Ennen

2 toista maailmansotaa Torpparinmäen alue oli monenlaisessa käytössä, mm. Helsingin kaupungin kaatopaikkana. Mutta ympäröivät viljavat pellot olivat kaunista katseltavaa. Torpparinmäki kohosi pelloilta ja sen laelta näkyvät laajat peltomaisemat ulottuivat aina Malmille ja Pukinmäkeen asti. Ennen toista maailmansotaa Torpparinmäki oli myös nuorison illanviettopaikka. Alueelle rakennettiin iso keinukin, joka sittemmin jouduttiin kuitenkin purkamaan, koska Malmin, Pukinmäen ja Pakilan nuoriso ryhtyivät käymään väkivalloin toistensa kimppuun. Tuomarinkylän pitkäaikainen maitotyttö Hilma Mäkelä on muistellut Torpparinmäen tapahtumia ja kertonut tuoneensa sieltä pärekopassa seitsemän montunkaivussa löytynyttä vanhaa pääkalloa Tuomarinkylän kartanoon. Haperia olivat kuulemma olleet, jo vuosisatoja vanhoja. Yksi pääkalloista vietiin Tukholmaankin. Lentokenttäsuunnitelma Monenlaista on suunniteltu vuosisatojen mittaan laajalle Tuomarinkylän alueelle. Vuonna 1932 Helsingin kaupungin lähistölle oli saatava lentokenttä. Vaihtoehtoja tutkittiin; loppusuoralla valittavina olivat Haltialan pellot tai Tuomarinkylän nykyinen koirien kilparataalue tai Tattarinsuo. Kenttäalueen kooksi arvioitiin silloin noin hehtaaria. Silloin oli ajatuksissa, että ilmailu kehittyisi siihen suuntaan, että lentokoneet tulisivat nousemaan pystysuoraan melko pieniltä kentiltä. Tattarisuolle rakennettiin sittemmin Malmin lentokenttä, joka nykyisin on kiistelyn kohteena. Paloheinän asuttaminen Paloheinässä ei ollut yhtään asukasta ennen vuotta Paloheinä muodostettiin Tuomarinkylän kartanon ja Pakilan Nystugan tilasta pakkolunastetulle 104 hehtaarin alueelle. Kesällä 1947 laillistunut perustamistoimitus sai Korkeimman Oikeuden lopullisen hyväksymisensä vuonna Asuttaminen saattoi kuitenkin alkaa jo Tontit olivat m²:n suuruisia. Muutamat asuntoviljelijöiksi ilmoittautuneet saivat m² tontteja. Paloheinän maat luovutettiin maansaantiin oikeutetuille rintamamiehille niillä erityisehdoilla, joista silloin sovittiin. Vajaan kymmenen vuoden aikana rakennettiin 550 pientaloa ja asuintilaa käsittävä Paloheinän omakotikylä. Kuusmiehentien eteläpuolelle peltomaisemaan lohkottiin asuntoviljelytiloja pienimuotoista viljelyä varten. Muutamille tiloilla oli aikoinaan kasvihuone, joillakin oli hevonen, eräällä kalkkunatarhakin. Viljelyselinkeinon harjoittaminen päättyi hyvin nopeasti koko alueella. Alue on ollut ja on edelleen rivitalo- ja omakotirakentamisen kohteena. Vanha Pakila Paloheinästä siirrymme Sysimiehentietä vanhan Pakilan puolelle Välitalontielle ja käännymme oikealle. Vasemmalle jää Veljekset Sievän koristevalimon paikka, josta on jäljellä asuinrakennus, suojelukohde nykyään. Sievä I & Kumppanit koristevalimo oli ensimmäinen metallialan yritys Pakinkylässä. Se kirjattiin kaupparekisteriin vuonna 1939 yhtiökumppaneina Uuno, Ilmari, Unto ja Usko Sievä. Todellisuudessa toiminta oli alkanut jo

3 aikaisemmin, kun veljesten isä Gabriel Sievä alkoi jo vuonna 1920 valmistaa vapaa-aikanaan empire-valaisimia kotona keittiön pöydän ääressä. Välitalontiellä voidaan todeta hyvin monenikäistä asutusta. Alkujaanhan nämä tontit oli lohkottu vuosisadan vaihteen jälkeen noin tynnyrinalan eli 5000m² tai hehtaarin, siis 10000m² suuruisiksi. Näitä tiloja oli yksityisten omistuksessa, joilla saattoi olla varsinainen maa-alue tai maatila jossain lähiseudulla. Välitalontielläkin oli Salmelan Kallen maatilan maita. Varsinainen Salmelan tila päärakennuksineen jäi Tuusulan moottoritien alle. Se oli monessa suhteessa mallitila. Salmelassa oli sikoja, lehmiä, peltoaluetta ja jopa oma seppä. Sota-aikana Salmelassa oli mahtavat tupakkaviljelmät, joita kyläläisetkin kävivät ihailemassa. Kun ylitämme Pakilantien, tulemme Petsamoon. Petsamon alue on saanut nimensä siitä, että se on hieman matalahkoa ja hallan arkaa, vähän niin kuin kylmää Petsamoa. Markkulan maatila Kun käännymme Niittyluhdantietä vasemmalle, eteemme aukeaa jälleen kappale tyypillistä pakilalaista historiaa. Maanviljelijä Jaakko Markkula oli muuttanut Pakilaan jostakin Pohjanmaalta heti kansalaissodan jälkeen 1920-luvun lopulla. Hän oli hyvin tunnettu maanviljelijä kansalaissodan jälkeen aina 1960-luvulle asti. Häntä pidettiin hieman omalaatuisena, mikä perustuu kahteen keskeiseen seikkaan. Ensinnäkin hänellä oli melkoisesti maata, parhaimmillaan yli 20 hehtaaria. Aikalaistensa silmissä hän oli varsin äveriäs mies. Toisaalta hän ei antanut maallisen omaisuutensa muuttaa elintapojaan tai tottumuksiaan. Hän pukeutui vaatimattomasti, viihtyi omissa oloissaan ja hänet tunnettiin äreänä ja nuukana mutta ahkerana miehenä. Hän kasvatti yhtä lailla sikojaan kuin pankkitiliäänkin. Markkula oli seudun suurin maanomistaja, kunnes alkoi myydä tontteja halukkaille. Omakotitontin ostaja hakeutui isäntä Markkulan juttusille, joka sitten katsoi pellonlaidasta seuraavan vapaan paikan ja kaupat tehtiin. Elontien päässä sijaitseva Markkulan tila kukoisti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Se oli omavarainen. Päärakennuksen vieressä oli suuri sikala, jossa oli kymmeniä emakoita ja porsaita. Oli myös 6-7 lehmää, joiden maitoa juotiin päärakennuksen separaattorikäsittelyn jälkeen monissa Pakilan talouksissa ja muuallakin Helsingissä. Pihapiirissä oli myös kanala. Markkula omisti lisäksi 2 3 hevosta, jotka käyskentelivät etäämmällä sijaitsevalla niityllä. Päärakennuksen ja saunan ympärillä oli suuri puutarha marjoineen, kukkineen ja istutuksineen. Puutarhan hoitoa varten nuuka mies oli palkannut oman puutarhurinkin. Rengin töistä huolehti myös palkollinen. Perunamaista huolehtivat vaimon sisar ja veli, jotka kuuluivat talon ydinhenkilöihin. Kyläläiset pohdiskelivat mielellään Jaakko Markkulan elämää ja varallisuutta. Hän omisti lisäksi Helsingin eteläosissa ainakin kolme ruokalaa ja jossakin vaiheessa hänellä oli myös lihakauppa. Pakilan pikkupojat ilkkuivat hevosella liikkuvaa maanviljelijää, kun hän rattaissa toi ruokalansa tähteitä sioilleen. Olemukseltaan Jaakko Markkula oli kookas, iso riski mies. Häntä oli mukava katsella, ja kun asuin lähellä Pakilantiellä, minulla oli päivittäin tilaisuus seurata Markkulan maatilan toimia. Tämä kukoistava yhteisö alkoi romuttua 1950-luvun alkupuolella Markkulan emännän kuoltua. Suvun sisäiset riidat olivat pitkään puheenaiheena paikkakunnalla.

4 Kaupungin vuokratonteilla olevat asuintalot Jatkamme Heinämiehentielle ja Halkosuontielle. Näiden katujen varsilla olevat tontit, samoin kuin Kyläkunnantien tontit Kehä I:n eteläpuolella, ovat hieman muusta alueesta poikkeavalla tavalla syntyneitä. Näille tonteille, joiden maapohjan Helsingin kaupunki omistaa, kaupunki rakennutti toisen maailmansodan jälkeen taloja väliaikaisasutukseen. Ajatus oli, että kun ihmisiä tulevaisuudessa muuttaa Helsinkiin, heille pitää saada pian asunto, josta käsin he lähikuukausina etsivät Helsingin seudulta oman lopullisen asuinpuunsa. Ne oli ajateltu siis jonkinlaisiksi läpikulkutaloiksi. Tästä on nyt kulunut 55 vuotta, ja onpa näissä taloissa edelleen asukkaita, jotka ovat saman suvun väkeä. Sellaisia läpikulkutaloja nämä nyt sitten ovat. Halkosuontie, koulukatu Käännymme etelään Pakilantielle. Kehä I:n risteyksen pohjoispuolella näkyy Pakilan yläasteen koulu. Se aloitti toimintansa Pakilan kansakouluna syksyllä 1939 samoihin aikoihin kun Pakilan miehet lähtivät liikkeellepanomääräyksen saatuaan toiseen maailmansotaan Suomea puolustamaan. Koulun takana on urheilukenttä ja sen naapurina metsikön takana Pakilan ala-asteen koulu, joka valmistui vuonna Puistometsän takaa kohoaakin sitten Pakilan kirkko, joka on arkkitehti Juha Leiviskän suunnitelmien pohjalta loistavasti laajennettu ja uudistettu. Pakilantie, kauppakatu Ostoskeskusta Pakilassa ei varsinaisesti ole, vaan liike-elämä on keskittynyt Pakilantien varteen. Aikaisemmassa rakennuskaavassa ennen 1960-lukua alueen kaupallinen keskus oli nykyisen Lepolantien ja Jakotien risteyksessä. Siellä oli jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Elannon sekatavaramyymälä, oli Helmi Färstin kahvila, sähköliike, kalakauppa, suutari, halkokauppa ja yleinen saunakin. Myöhemmin alueelle tulivat mm. elokuvateatteri Bio Tarja, Into Oy:n suurehko toimitalo, KOP:in ja SYP:in konttorit ja Alkon myymälä. Käännymme Pakilantieltä oikealle Lepolantielle, joka aikaisemmin tunnettiin Puistotien nimellä. Tämä alue oli tyypillistä vanhaa Pakilaa, josta vieläkin on jälkiä muutamissa rakennuksissa. Oikealla on ensimmäinen Pakilan postin talo, nyt säilytettäväksi määrätty. Tästä posti siirtyi sittemmin lähemmäksi keskustaa silloisen postinhoitajan kotitaloon. Seuraavaksi rakennettiin yhdessä Kansallis-Osake-Pankin kanssa yhteinen toimitalo, josta posti sai asianmukaiset tilat. Nyttemmin aika on sammuttanut niin postin kuin Postipankinkin. Pakilan kouluoloista Pakilan alueella oli 1900-luvun alkupuolella pääosin suomenkielistä väestöä. Silloisessa Helsingin maalaiskunnassa oli perustettu Suomalaisen kansakoulun ystävät ry jo vuonna Tämän yhdistyksen toimesta pidettiin sen alueella kiertokoulua. Helsingin maalaiskunta oli laaja: Sen pohjoinen raja oli Seutulan pohjoiskulmilla lähellä Nurmijärveä ja eteläinen Vuosaaren eteläkärjessä. Tällä alueella oli vuosisadan vaihteessa

5 vain yksi suomenkielinen koulu Seutulassa. Pakinkylässä pitkästyttiin odottamaan Helsingin maalaiskunnan toimia, ja niinpä täällä toimeen tarttui Villehard Taipale, monissa yhteiskunnan asioissa mukana ollut rakennusmestari. Hän lahjoitti koulunpitoon tilat omista rakennuksistaan niin että suomenkielinen koulu pääsi alkamaan toimintansa Pakilassa Tätä kesti kaksi vuotta. Sinä aikana rakennettiin Metsolan koulu, jonka ensimmäiseksi opettajaksi tuli Venla Airola. Koulunpitämisen lisäksi Venla Airola oli liikkeelle paneva voima monissa yhteiskunnan ja seurakunnan asioissa. Kun Pakinkylän koulu aloitti toimintansa 1906, voitiin todeta, että Helsingin pitäjässä oli kaksi suomenkielistä kansakoulua, Seutula ja tämä meidän Metsola. Näiden lisäksi oli Suomelan yksityinen koulu. Tämä ei ollut paljon, jos otetaan huomioon, että kunnassa oli suomenkielisiä 3400 ja ruotsinkielisiä 6200, joilla oli jo 11 koulua. Kummallekin kieliryhmälle oli lisäksi kertokouluja alkuopetusta varten. Metsolan alkuaikojen oppilaistakin kolmannes oli käynyt ensin kiertokoulua. Venla Airolan johtama Metsolan koulu kävi vähitellen ahtaaksi. Koulua käytiin kolmessa vuorossa, aamupäivä-, iltapäivä- ja iltavuoro olivat käytössä. Helpotusta tilanteeseen saatiin vasta 1939, kun Pakilan kansakoulu valmistui Pakilantielle, tosin nykyistä paljon pienempänä, osana nykyistä Pakilan yläastetta. Metsolan koulu paloi vuonna Seuraavana vuonna saatiin sen tilalle ns. viipalekoulu ja nykyinen Itä-Pakilan koulu. Metsolan koulu valmistui Helsingissä siirryttiin peruskouluun vuonna Kaksikymmentä vuotta koulupalosta valmistui nykyinen Metsolan ala-asteen koulu ja Itä-Pakilan ja Länsi-Pakilan koulut muuttuivat ala-asteen kouluiksi ja Pakilan kansalaiskoulusta tuli yläasteen koulu. Pakilan väestöstä Pakilan asutuksessa ja asukkaissa on nähtävissä selkeästi kolme eri jaksoa. Ensimmäisenä jaksona 1700-luvulta 1800-luvun lopulle Pakinkylä oli varsin tyypillinen maalaiskylä, jonka kehitykseen Helsingin läheisyys kuitenkin antoi leimansa. Maatalojen nimiä on säilytetty Pakilan kadunnimistöön kuten Välitalontie (Mellangård), Muurimestarintie (Murmästars) tai Klaukkalantie (Klasas, Erikas, nykyisin Pakin talo). Toisena jaksona 1800-luvun lopussa ja erityisesti 1900-luvun alussa Pakinkylä alkoi nopeasti muuttua työläisyhteisöksi. Helsingissä jo varsin pitkälle kehittynyt teollisuus tarvitsi lisää työvoimaa, ja kun Helsinki ei pystynyt tarjoamaan työläisille asuntoja kaupungin alueelta, Pakinkylästä muodostui Helsingin teollisuuden työläisten asuma-alue. Pakila säilyi voittopuolisesti työläiskaupunginosana vuodesta 1945 aina jopa 1960-luvun alkupuolelle saakka. Kolmantena jaksona 1960-luvun puolivälin jälkeen väestönrakenteessa tapahtui selvä murros. Muutamassa vuodessa Pakila muuttui työläiskaupunginosasta asumalähiöksi, jossa asutaan väljemmin ja suuremmissa asunnoissa kuin esikaupungeissa yleensä. Suuri osa asukkaista kuuluu keskimääräistä paremmin toimeentulevaan väestöön. Toisaalta Pakilan sisälläkin voidaan

6 havaita eroja. Esimerkiksi Alkutien länsipäähän keskittyi niin sanottuja parempiosaisia. Siellä asui taiteilijoita, professoreja, pappeja, johtaja, taidevalokuvaaja, taidemaalari Moni toiminta sai alkunsa täältä. Pakinkylä sähköistyi, puhelinosuuskunta sai täällä alkunsa ja levisi nopeasti. Muistona näiltä ajoilta on vielä Lars Sonckin 1910-suunnittelema Suomen teosofisen seuran toimintakeskus, jossa tällä hetkellä toimii lasten päiväkoti. Naapurikylä Pirkkola Pakilan alueen eteläpuolella on Pirkkolan lahjatalojen yhdyskunta. Pirkkolaan rakennettiin talvisodan jälkeen 150 ruotsalaisten karjalaisille lahjoittamaa taloa. Ne ovat pääosin nyt puutarhojen ympäröimiä pienehköjä tyyppitaloja. Lahjataloihin kuului runkorakenteiden lisäksi ikkunat, lämpöjohdot, sähköliedet ja keittiöiden pesupöydät, siis viimeisen päälle täydelliset varusteet. Suuruudeltaan ne olivat 54m². Rakennustyöt tehtiin suomalaisten voimin. Kuinka kuljettiin Matkamme jatkuu Alkutietä pitkin entisaikoja ajatellen tosin väärään suuntaan. Pakilan kiertävä bussilinja 1930-luvulla ja 40-luvun alussa kulki päinvastaiseen suuntaan. Se tuli kaupungista Tuusulantietä, ajoi Alkutietä, Pakilantietä ja Välitalontietä pitkin ja kaarsi jälleen Tuusulantielle ja kaupunkiin. Bussilinja oli hyvin suosittu. Mutta vuosisadan alkuvuosina huvilayhdyskunnan aikoihin Pakilan ensimmäiset asukkaat olivat todellisia tienraivaajia. He rakensivat talojaan ja asettuivat asumaan kinttupolkujen varaan, koska teitä ei ollut. Useimmiten käveltiin kaupunkiin töihin. Mutta Pakilan ulkopuolella alkoi vuosisadan alussa syntyä liikenneyhteyksiä. Huopalahden rautatieasema avattiin Lepola-osuuskunnan anomuksesta saatiin Käpylän seisake kesäkuussa 1910 ja raitiotie Käpylään avattiin liikenteelle Oulunkylän asema oli toiminut jo vuodesta Suomen Teosofisen Yhdyskunnan johtaja Pekka Ervasti on maininnut elämänkerrassaan, että hän hankki hevosen helpottamaan liikkumista kaupunkiin. Yhdyskunta omisti Alkutiellä Lars Sonckin piirtämän rakennuksen, joka on nykyisin lasten päiväkotina. Ennen linjaautoliikenteen alkamista alueella tiedettiin olleen joitakin henkilöautoja ja moottoripyöriä. Ensimmäinen auto lienee ollut V. V. Holmbergilla Itä-Pakilassa tai ehkä hänen pojallaan Ilmari Helteellä. Auto oli kolmipyöräinen. Alkutien länsipään tienoilta Leo Piltz kulki moottoripyörällään kaupunkiin sekä Haagan että Pasilan kautta vuodesta 1924 alkaen. Kun professori Kettunen muutti perheineen Alkutien länsipäähän 1926, hän saapui sinne perheineen omalla henkilöautollaan. Linja-autoliikenteen Pakinkylän ja Helsingin välillä aloitti Lauri Johansson kuormaauton alustalle rakennetulla punaisella avo-fordilla. Ensimmäinen päätepysäkki oli Vehviläisen kulma, siis Pakilantien ja Lepolantien risteys. Myöhemmin päätepysäkki siirrettiin Pakilan silloiseen keskustaan ison Elannon kulmaan Lepolantielle. Bussi ajoi Metsälän ja Pasilan kautta kaupungin keskustaan. Bussit olivat huonokulkuisia, tiet huonokuntoisia, ja monta kertaa talvella matkustajat varsinkin Pasilan jyrkässä mäessä joutuivat kävelemään tai jopa työntämään bussia.

7 Johanssonin bussilinjalle ilmaantui välittömästi kilpailijoita. Johansson mainitsee muistelmissaan Ollilan, Forsströmin ja Voutilaisen, olipa räätäli Paasosellakin 18 hengen linja-auto. Pakinkylän Auto Oy aloitti neljällä 13 hengen autolla liikennöimisen myös 1926 laajentaen myöhemmin kalustoa yhdessä 21 hengen autolla. Yhtiön rahoittavana taustahahmona oli puutarhuri Väinö Koskinen. Kovan kilpailun vuoksi lipunhinnat laskivat alle kannattavuusrajan, ja niinpä monet joutuivatkin lopettamaan liikennöimisensä. Uutta vauhtia tuli liikenteeseen, kun vuoden 1934 lopulla valmistui Pakilan halkaiseva pikitie nykyisen Tuusulan moottoritien uralle. Yhteiset liikenneoikeudet Helsingistä Pakilaan annettiin liikennöitsijäryhmälle Järvisalo, Myllybacka, Nyberg sittemmin Nevomaa, Nyström, Penttilä, Sevén, Torenius ja Virta Levo. Pakilan puutarhoista Olemme saapuneet Koskisen Veljesten puutarha-alueelle. Pakilassa on vuosien saatossa ollut runsaasti puutarhoja ja puutarhureita. Suurin on tämä Koskisen Veljesten puutarha, jota joskus 1930-luvulla pidettiin Pohjoismaiden suurimpana lasinalusviljelmänä. Siellä viljeltiin kukkia, tomaatteja ja muita puutarhatuotteita. Koskisten kupeessa oli Hietalan puutarha. Hietalalla oli eineskeittiökin ja muuta alaan liittyvää toimintaa. Itä-Pakilan puolella olivat Axel Söderholm ja Jopila; Granbergilla oli puutarha, samoin Hanna Luomasaarella ja Lundgrenilla. Pakilan puutarhaperinteitä jatkavat nykyään pääasiassa Kokkosen veljekset, kun Ilmeläkin on lopettanut toimintansa. Nyt olemme Alkutien ja Jakotien risteyksessä ja palaamme Pakin talolle lyhintä tietä. Lyhintä tietä matka lienee n. 500 metriä, mutta nykyisten liikennejärjestelyjen mukaan meidän tulee sen sijaan tehdä muutaman kilometrin lenkki. Kiertää Kehä I ja Tuusulan moottoritien risteys lyhintä tietä eli mennä Torpparinmäen kulman kautta. Lopuksi totean, että monet asiat ovat jääneet kertomatta. Ei ole ehditty tuomaan esiin edes urheilua, missä Pakilallakin on monenlaiset ja pitkät perinteet. Olisi voinut vaikka matkan varrella kysäistä, kuka oli vuonna 1928 Amsterdamin Olympialaisten maratonilla. No se oli tietysti Yrjö Korholin-Koski. Ja kertomatta jäi alueen poliittinen toiminta, joka on aikoinaan ollut hyvinkin vilkasta. On jäänyt kertomatta ensimmäisen maailmansodan aikaiset viljakätköt ja muut vastaavat. Alueen toiminnasta jäivät mainitsematta mm. seurakuntatoiminta, VPK, NMKY ja raittiusasiat, joihin liittyvät ajan hengen mukaan pirtukauppiaat ja muut. Ehkä tulee vielä jokin muu tilaisuus, jolloin voidaan näihinkin palata. Yleensä tämäntapaisissa selostuksissa liitteenä on luettelo käytetyistä hakuteoksista. Sanon, että kaikki nämä tiedot on jostakin kerätty, jostakin kopioitu ja omiani olen päässyt puhumaan varsin vähän, koska muut ovat ne jo aikaisemmin esiin tuoneet. Kiitos matkasta!

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E

Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi 1850-1890 luvuilla useita puistoalueita. Näistä merkittävin Yhtiönpuisto toteutti Wahrenin, Forssa-yhtiön tehtailijan

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Maunulan keskusta Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Kaavaprosessi Nyt ollaan tässä Vireille tulosta ilmoitetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

Palveluverkko Ehdotukset

Palveluverkko Ehdotukset Palveluverkko Ehdotukset Kaikki virastot (luonnos) 25.11.2009 Tulosteen koko: A2 Maatullin ala-aste Tapulikaupungin kirjasto Puistolan terveysasema Töyrynummen ala-aste Siltamäen ala-aste Puistolan kirjasto

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

6 Kuninkaantammentie Niskalan pysäköintialue ULOS. 7 Haltialan aarnimetsä Mombergintie Liikuntaviraston omavalmiste Rekki 1

6 Kuninkaantammentie Niskalan pysäköintialue ULOS. 7 Haltialan aarnimetsä Mombergintie Liikuntaviraston omavalmiste Rekki 1 1 Pirkkolan liikuntapuisto pohjoinen pysäköintialue ULOS Liikuntaviraston omavalmiste Riipuntatikkaat 2 Liikuntaviraston omavalmiste Vatsalauta 4 Liikuntaviraston omavalmiste Vatsa ja selkäteline 1 Liikuntaviraston

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit

Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit 4.5.2009 TONTTIEN SIJAINTI PALVELUT Tarvasmäen tontit sijaitsevat n. 7,5 kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta kaakkoon lähellä Janakkalan kunnan rajaa. Alueen

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kartat VANTAA ESPOO HELSINKI. Maps. LAAJASALO Sarvastonkaari 23, 00840 HELSINKI LEPPÄVAARA Vanha maantie, 02650 ESPOO

Kartat VANTAA ESPOO HELSINKI. Maps. LAAJASALO Sarvastonkaari 23, 00840 HELSINKI LEPPÄVAARA Vanha maantie, 02650 ESPOO Kartat Maps ALA-MALMI Lallintie 12, 00700 HELSINKI CITY / NARINKKATORI Narinkka, 00100 HELSINKI TÖÖLÖ Urheilukatu 7, 00250 HELSINKI KALLIO Helsinginkatu 23, 00510 HELSINKI KONTULA Rintinpolku, 00940 HELSINKI

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n.

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n. HAVAINNEKUVA 1 : 1 500 Sauvonmäen moderni puukylä Loppuseminaari 14.01.2011 Arkkitehti yo. Janne Tolppanen UIMA- KOPIT UIMA- RANTA P TANSSI- LAVA RANTA- SAUNA GRILLI- KATOS n. 1 720 m 2 12 ap VENE- RANTA

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Hiekkakivellä päällystetty rakennus on 1980-luvun tyylin ja Helmer Stenrosin arkkitehtuurin komea toteutus, talo, joka jää mieleen. Mäkelänkatu 91 rakennettiin

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Leppävaaran suuri kasvupyrähdys 1905

Leppävaaran suuri kasvupyrähdys 1905 Leppävaaran suuri kasvupyrähdys 1905 Albergassa, jota 1920-luvun puolivälistä alkaen alettiin kutsua Leppävaaraksi, elettiin viime vuosisadan alkuun asti pelloista ja metsistä. Asukkaita oli vähän, alle

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot