Kiertoajelu Pakilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiertoajelu Pakilassa"

Transkriptio

1 Kiertoajelu Pakilassa Tämä kiertoajelu on toteutettu Pakila-Seuran 40-vuotisjuhlavuonna. Kertojana Tapio Suomi Lähdemme liikkeelle Etupellontieltä Pakin talosta, joka lienee Helsingin alueen vanhin puutalo. Vanhimmat osat ovat 1700-luvun alkukymmeniltä ja talo on alkuperäisellä paikallaan. Myös päärakennuksen vastapäinen aitta on omalla alkuperäisellä paikallaan, muut aitat on siirretty Helsingin kaupungin alueelta. Talo alueineen kuuluu Helsingin kaupungille, mutta se on vuokrattu Pakila-Seuralle kotiseututaloksi ja edelleen vuokrattavaksi halukkaille erilaisiin tilaisuuksiin. Ala-asteen koulun kulmalla ylitämme vanhan 1800-luvulta peräisin olevan Solakalliontien, josta nyt on jäljellä osittain vain kevyen liikenteen väylä. Tätä tietä on kuljettu Itä-pakilasta pohjoiseen Tuomarinkylään ja Haltialaan ja etelään Oulunkylän asemalle ja aseman ohi keskustaan. Asema rakennettiin vuonna Oulunkylän asema oli todella merkittävä yhteyspaikka Itä-Pakilan alueella asuville. Tavarat ja matkustajat liikkuivat rautateitse Oulunkylään ja siitä edelleen Pakilaan joko hevosilla tai kävellen. Käännymme Yhdyskunnantietä pohjoiseen Kehä I:n yli ja tulemme entiselle Mietolan riihen kohdalle, jossa oli Itä-Pakilan ensimmäisten linja-autojen päätepysäkki. Tuomarinkylän kartanon tie kaartuu oikealle. Sen varressa on kaunis 10 vuoden ikäinen Metsolan koulu. Metsolan koulun itäpuolella on Klaukkalan puisto, joka on 1700-luvulta alkaen kuulunut Tuomarinkylän kartanon maihin. Silloiset omistajat Kavaleffit istuttivat alueelle runsaasti vierasperäisiä puita. Tuomarinkylän kartano Palaamme Yhdyskunnantielle ja jatkamme pohjoiseen. Vasemmalla on vielä nähtävissä kartanon maatilan työmiesten punaisiksi maalattuja asuntoja Huvilanmäellä. Helsingin kaupunki osti Tuomarinkylän kartanon 1917 maanviljelysneuvos Kavaleffilta, jonka suku oli omistanut kartanon vuodesta 1845 lähtien. Tilan pinta-alaa oli ostettaessa n. 700 hehtaaria, puolet oli viljeltyä ja toinen puoli metsämaata. Tuomarinkylän kartano oli yksittäistila, joka käsitti koko Tuomarinkylän. Kartano oli Kavaleffien aikana laajennettu käsittämään lisäksi seitsemän eri talonpojan tilat. Kaupungin omistuksen aikana siihen lisättiin vielä muitakin maita. Domarby eli Tuomarinkylä tunnetaan jo 1400-luvun alkupuolelta lähtien. Torpparinmäki Tulemme moottoritien alitse Kuusimiehentielle ja oikealla jää Torpparinmäen alue. Silläkin on oma menneisyytensä. Entisaikaan Torpparinmäen metsäistä saareketta, joka kätki sarvivälkettä ja kalkkipitoista kalliota, ympäröivät liejukot ja myöhemmin pellot. Torpparinmäestä on louhittu rakennuskalkin materiaalia jo 1700-luvulla. Mäen rinteellä on jo silloin ollut asutuksen savuja ja sittemmin kartanon muonamiesperheiden asuntoja. Ennen

2 toista maailmansotaa Torpparinmäen alue oli monenlaisessa käytössä, mm. Helsingin kaupungin kaatopaikkana. Mutta ympäröivät viljavat pellot olivat kaunista katseltavaa. Torpparinmäki kohosi pelloilta ja sen laelta näkyvät laajat peltomaisemat ulottuivat aina Malmille ja Pukinmäkeen asti. Ennen toista maailmansotaa Torpparinmäki oli myös nuorison illanviettopaikka. Alueelle rakennettiin iso keinukin, joka sittemmin jouduttiin kuitenkin purkamaan, koska Malmin, Pukinmäen ja Pakilan nuoriso ryhtyivät käymään väkivalloin toistensa kimppuun. Tuomarinkylän pitkäaikainen maitotyttö Hilma Mäkelä on muistellut Torpparinmäen tapahtumia ja kertonut tuoneensa sieltä pärekopassa seitsemän montunkaivussa löytynyttä vanhaa pääkalloa Tuomarinkylän kartanoon. Haperia olivat kuulemma olleet, jo vuosisatoja vanhoja. Yksi pääkalloista vietiin Tukholmaankin. Lentokenttäsuunnitelma Monenlaista on suunniteltu vuosisatojen mittaan laajalle Tuomarinkylän alueelle. Vuonna 1932 Helsingin kaupungin lähistölle oli saatava lentokenttä. Vaihtoehtoja tutkittiin; loppusuoralla valittavina olivat Haltialan pellot tai Tuomarinkylän nykyinen koirien kilparataalue tai Tattarinsuo. Kenttäalueen kooksi arvioitiin silloin noin hehtaaria. Silloin oli ajatuksissa, että ilmailu kehittyisi siihen suuntaan, että lentokoneet tulisivat nousemaan pystysuoraan melko pieniltä kentiltä. Tattarisuolle rakennettiin sittemmin Malmin lentokenttä, joka nykyisin on kiistelyn kohteena. Paloheinän asuttaminen Paloheinässä ei ollut yhtään asukasta ennen vuotta Paloheinä muodostettiin Tuomarinkylän kartanon ja Pakilan Nystugan tilasta pakkolunastetulle 104 hehtaarin alueelle. Kesällä 1947 laillistunut perustamistoimitus sai Korkeimman Oikeuden lopullisen hyväksymisensä vuonna Asuttaminen saattoi kuitenkin alkaa jo Tontit olivat m²:n suuruisia. Muutamat asuntoviljelijöiksi ilmoittautuneet saivat m² tontteja. Paloheinän maat luovutettiin maansaantiin oikeutetuille rintamamiehille niillä erityisehdoilla, joista silloin sovittiin. Vajaan kymmenen vuoden aikana rakennettiin 550 pientaloa ja asuintilaa käsittävä Paloheinän omakotikylä. Kuusmiehentien eteläpuolelle peltomaisemaan lohkottiin asuntoviljelytiloja pienimuotoista viljelyä varten. Muutamille tiloilla oli aikoinaan kasvihuone, joillakin oli hevonen, eräällä kalkkunatarhakin. Viljelyselinkeinon harjoittaminen päättyi hyvin nopeasti koko alueella. Alue on ollut ja on edelleen rivitalo- ja omakotirakentamisen kohteena. Vanha Pakila Paloheinästä siirrymme Sysimiehentietä vanhan Pakilan puolelle Välitalontielle ja käännymme oikealle. Vasemmalle jää Veljekset Sievän koristevalimon paikka, josta on jäljellä asuinrakennus, suojelukohde nykyään. Sievä I & Kumppanit koristevalimo oli ensimmäinen metallialan yritys Pakinkylässä. Se kirjattiin kaupparekisteriin vuonna 1939 yhtiökumppaneina Uuno, Ilmari, Unto ja Usko Sievä. Todellisuudessa toiminta oli alkanut jo

3 aikaisemmin, kun veljesten isä Gabriel Sievä alkoi jo vuonna 1920 valmistaa vapaa-aikanaan empire-valaisimia kotona keittiön pöydän ääressä. Välitalontiellä voidaan todeta hyvin monenikäistä asutusta. Alkujaanhan nämä tontit oli lohkottu vuosisadan vaihteen jälkeen noin tynnyrinalan eli 5000m² tai hehtaarin, siis 10000m² suuruisiksi. Näitä tiloja oli yksityisten omistuksessa, joilla saattoi olla varsinainen maa-alue tai maatila jossain lähiseudulla. Välitalontielläkin oli Salmelan Kallen maatilan maita. Varsinainen Salmelan tila päärakennuksineen jäi Tuusulan moottoritien alle. Se oli monessa suhteessa mallitila. Salmelassa oli sikoja, lehmiä, peltoaluetta ja jopa oma seppä. Sota-aikana Salmelassa oli mahtavat tupakkaviljelmät, joita kyläläisetkin kävivät ihailemassa. Kun ylitämme Pakilantien, tulemme Petsamoon. Petsamon alue on saanut nimensä siitä, että se on hieman matalahkoa ja hallan arkaa, vähän niin kuin kylmää Petsamoa. Markkulan maatila Kun käännymme Niittyluhdantietä vasemmalle, eteemme aukeaa jälleen kappale tyypillistä pakilalaista historiaa. Maanviljelijä Jaakko Markkula oli muuttanut Pakilaan jostakin Pohjanmaalta heti kansalaissodan jälkeen 1920-luvun lopulla. Hän oli hyvin tunnettu maanviljelijä kansalaissodan jälkeen aina 1960-luvulle asti. Häntä pidettiin hieman omalaatuisena, mikä perustuu kahteen keskeiseen seikkaan. Ensinnäkin hänellä oli melkoisesti maata, parhaimmillaan yli 20 hehtaaria. Aikalaistensa silmissä hän oli varsin äveriäs mies. Toisaalta hän ei antanut maallisen omaisuutensa muuttaa elintapojaan tai tottumuksiaan. Hän pukeutui vaatimattomasti, viihtyi omissa oloissaan ja hänet tunnettiin äreänä ja nuukana mutta ahkerana miehenä. Hän kasvatti yhtä lailla sikojaan kuin pankkitiliäänkin. Markkula oli seudun suurin maanomistaja, kunnes alkoi myydä tontteja halukkaille. Omakotitontin ostaja hakeutui isäntä Markkulan juttusille, joka sitten katsoi pellonlaidasta seuraavan vapaan paikan ja kaupat tehtiin. Elontien päässä sijaitseva Markkulan tila kukoisti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Se oli omavarainen. Päärakennuksen vieressä oli suuri sikala, jossa oli kymmeniä emakoita ja porsaita. Oli myös 6-7 lehmää, joiden maitoa juotiin päärakennuksen separaattorikäsittelyn jälkeen monissa Pakilan talouksissa ja muuallakin Helsingissä. Pihapiirissä oli myös kanala. Markkula omisti lisäksi 2 3 hevosta, jotka käyskentelivät etäämmällä sijaitsevalla niityllä. Päärakennuksen ja saunan ympärillä oli suuri puutarha marjoineen, kukkineen ja istutuksineen. Puutarhan hoitoa varten nuuka mies oli palkannut oman puutarhurinkin. Rengin töistä huolehti myös palkollinen. Perunamaista huolehtivat vaimon sisar ja veli, jotka kuuluivat talon ydinhenkilöihin. Kyläläiset pohdiskelivat mielellään Jaakko Markkulan elämää ja varallisuutta. Hän omisti lisäksi Helsingin eteläosissa ainakin kolme ruokalaa ja jossakin vaiheessa hänellä oli myös lihakauppa. Pakilan pikkupojat ilkkuivat hevosella liikkuvaa maanviljelijää, kun hän rattaissa toi ruokalansa tähteitä sioilleen. Olemukseltaan Jaakko Markkula oli kookas, iso riski mies. Häntä oli mukava katsella, ja kun asuin lähellä Pakilantiellä, minulla oli päivittäin tilaisuus seurata Markkulan maatilan toimia. Tämä kukoistava yhteisö alkoi romuttua 1950-luvun alkupuolella Markkulan emännän kuoltua. Suvun sisäiset riidat olivat pitkään puheenaiheena paikkakunnalla.

4 Kaupungin vuokratonteilla olevat asuintalot Jatkamme Heinämiehentielle ja Halkosuontielle. Näiden katujen varsilla olevat tontit, samoin kuin Kyläkunnantien tontit Kehä I:n eteläpuolella, ovat hieman muusta alueesta poikkeavalla tavalla syntyneitä. Näille tonteille, joiden maapohjan Helsingin kaupunki omistaa, kaupunki rakennutti toisen maailmansodan jälkeen taloja väliaikaisasutukseen. Ajatus oli, että kun ihmisiä tulevaisuudessa muuttaa Helsinkiin, heille pitää saada pian asunto, josta käsin he lähikuukausina etsivät Helsingin seudulta oman lopullisen asuinpuunsa. Ne oli ajateltu siis jonkinlaisiksi läpikulkutaloiksi. Tästä on nyt kulunut 55 vuotta, ja onpa näissä taloissa edelleen asukkaita, jotka ovat saman suvun väkeä. Sellaisia läpikulkutaloja nämä nyt sitten ovat. Halkosuontie, koulukatu Käännymme etelään Pakilantielle. Kehä I:n risteyksen pohjoispuolella näkyy Pakilan yläasteen koulu. Se aloitti toimintansa Pakilan kansakouluna syksyllä 1939 samoihin aikoihin kun Pakilan miehet lähtivät liikkeellepanomääräyksen saatuaan toiseen maailmansotaan Suomea puolustamaan. Koulun takana on urheilukenttä ja sen naapurina metsikön takana Pakilan ala-asteen koulu, joka valmistui vuonna Puistometsän takaa kohoaakin sitten Pakilan kirkko, joka on arkkitehti Juha Leiviskän suunnitelmien pohjalta loistavasti laajennettu ja uudistettu. Pakilantie, kauppakatu Ostoskeskusta Pakilassa ei varsinaisesti ole, vaan liike-elämä on keskittynyt Pakilantien varteen. Aikaisemmassa rakennuskaavassa ennen 1960-lukua alueen kaupallinen keskus oli nykyisen Lepolantien ja Jakotien risteyksessä. Siellä oli jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Elannon sekatavaramyymälä, oli Helmi Färstin kahvila, sähköliike, kalakauppa, suutari, halkokauppa ja yleinen saunakin. Myöhemmin alueelle tulivat mm. elokuvateatteri Bio Tarja, Into Oy:n suurehko toimitalo, KOP:in ja SYP:in konttorit ja Alkon myymälä. Käännymme Pakilantieltä oikealle Lepolantielle, joka aikaisemmin tunnettiin Puistotien nimellä. Tämä alue oli tyypillistä vanhaa Pakilaa, josta vieläkin on jälkiä muutamissa rakennuksissa. Oikealla on ensimmäinen Pakilan postin talo, nyt säilytettäväksi määrätty. Tästä posti siirtyi sittemmin lähemmäksi keskustaa silloisen postinhoitajan kotitaloon. Seuraavaksi rakennettiin yhdessä Kansallis-Osake-Pankin kanssa yhteinen toimitalo, josta posti sai asianmukaiset tilat. Nyttemmin aika on sammuttanut niin postin kuin Postipankinkin. Pakilan kouluoloista Pakilan alueella oli 1900-luvun alkupuolella pääosin suomenkielistä väestöä. Silloisessa Helsingin maalaiskunnassa oli perustettu Suomalaisen kansakoulun ystävät ry jo vuonna Tämän yhdistyksen toimesta pidettiin sen alueella kiertokoulua. Helsingin maalaiskunta oli laaja: Sen pohjoinen raja oli Seutulan pohjoiskulmilla lähellä Nurmijärveä ja eteläinen Vuosaaren eteläkärjessä. Tällä alueella oli vuosisadan vaihteessa

5 vain yksi suomenkielinen koulu Seutulassa. Pakinkylässä pitkästyttiin odottamaan Helsingin maalaiskunnan toimia, ja niinpä täällä toimeen tarttui Villehard Taipale, monissa yhteiskunnan asioissa mukana ollut rakennusmestari. Hän lahjoitti koulunpitoon tilat omista rakennuksistaan niin että suomenkielinen koulu pääsi alkamaan toimintansa Pakilassa Tätä kesti kaksi vuotta. Sinä aikana rakennettiin Metsolan koulu, jonka ensimmäiseksi opettajaksi tuli Venla Airola. Koulunpitämisen lisäksi Venla Airola oli liikkeelle paneva voima monissa yhteiskunnan ja seurakunnan asioissa. Kun Pakinkylän koulu aloitti toimintansa 1906, voitiin todeta, että Helsingin pitäjässä oli kaksi suomenkielistä kansakoulua, Seutula ja tämä meidän Metsola. Näiden lisäksi oli Suomelan yksityinen koulu. Tämä ei ollut paljon, jos otetaan huomioon, että kunnassa oli suomenkielisiä 3400 ja ruotsinkielisiä 6200, joilla oli jo 11 koulua. Kummallekin kieliryhmälle oli lisäksi kertokouluja alkuopetusta varten. Metsolan alkuaikojen oppilaistakin kolmannes oli käynyt ensin kiertokoulua. Venla Airolan johtama Metsolan koulu kävi vähitellen ahtaaksi. Koulua käytiin kolmessa vuorossa, aamupäivä-, iltapäivä- ja iltavuoro olivat käytössä. Helpotusta tilanteeseen saatiin vasta 1939, kun Pakilan kansakoulu valmistui Pakilantielle, tosin nykyistä paljon pienempänä, osana nykyistä Pakilan yläastetta. Metsolan koulu paloi vuonna Seuraavana vuonna saatiin sen tilalle ns. viipalekoulu ja nykyinen Itä-Pakilan koulu. Metsolan koulu valmistui Helsingissä siirryttiin peruskouluun vuonna Kaksikymmentä vuotta koulupalosta valmistui nykyinen Metsolan ala-asteen koulu ja Itä-Pakilan ja Länsi-Pakilan koulut muuttuivat ala-asteen kouluiksi ja Pakilan kansalaiskoulusta tuli yläasteen koulu. Pakilan väestöstä Pakilan asutuksessa ja asukkaissa on nähtävissä selkeästi kolme eri jaksoa. Ensimmäisenä jaksona 1700-luvulta 1800-luvun lopulle Pakinkylä oli varsin tyypillinen maalaiskylä, jonka kehitykseen Helsingin läheisyys kuitenkin antoi leimansa. Maatalojen nimiä on säilytetty Pakilan kadunnimistöön kuten Välitalontie (Mellangård), Muurimestarintie (Murmästars) tai Klaukkalantie (Klasas, Erikas, nykyisin Pakin talo). Toisena jaksona 1800-luvun lopussa ja erityisesti 1900-luvun alussa Pakinkylä alkoi nopeasti muuttua työläisyhteisöksi. Helsingissä jo varsin pitkälle kehittynyt teollisuus tarvitsi lisää työvoimaa, ja kun Helsinki ei pystynyt tarjoamaan työläisille asuntoja kaupungin alueelta, Pakinkylästä muodostui Helsingin teollisuuden työläisten asuma-alue. Pakila säilyi voittopuolisesti työläiskaupunginosana vuodesta 1945 aina jopa 1960-luvun alkupuolelle saakka. Kolmantena jaksona 1960-luvun puolivälin jälkeen väestönrakenteessa tapahtui selvä murros. Muutamassa vuodessa Pakila muuttui työläiskaupunginosasta asumalähiöksi, jossa asutaan väljemmin ja suuremmissa asunnoissa kuin esikaupungeissa yleensä. Suuri osa asukkaista kuuluu keskimääräistä paremmin toimeentulevaan väestöön. Toisaalta Pakilan sisälläkin voidaan

6 havaita eroja. Esimerkiksi Alkutien länsipäähän keskittyi niin sanottuja parempiosaisia. Siellä asui taiteilijoita, professoreja, pappeja, johtaja, taidevalokuvaaja, taidemaalari Moni toiminta sai alkunsa täältä. Pakinkylä sähköistyi, puhelinosuuskunta sai täällä alkunsa ja levisi nopeasti. Muistona näiltä ajoilta on vielä Lars Sonckin 1910-suunnittelema Suomen teosofisen seuran toimintakeskus, jossa tällä hetkellä toimii lasten päiväkoti. Naapurikylä Pirkkola Pakilan alueen eteläpuolella on Pirkkolan lahjatalojen yhdyskunta. Pirkkolaan rakennettiin talvisodan jälkeen 150 ruotsalaisten karjalaisille lahjoittamaa taloa. Ne ovat pääosin nyt puutarhojen ympäröimiä pienehköjä tyyppitaloja. Lahjataloihin kuului runkorakenteiden lisäksi ikkunat, lämpöjohdot, sähköliedet ja keittiöiden pesupöydät, siis viimeisen päälle täydelliset varusteet. Suuruudeltaan ne olivat 54m². Rakennustyöt tehtiin suomalaisten voimin. Kuinka kuljettiin Matkamme jatkuu Alkutietä pitkin entisaikoja ajatellen tosin väärään suuntaan. Pakilan kiertävä bussilinja 1930-luvulla ja 40-luvun alussa kulki päinvastaiseen suuntaan. Se tuli kaupungista Tuusulantietä, ajoi Alkutietä, Pakilantietä ja Välitalontietä pitkin ja kaarsi jälleen Tuusulantielle ja kaupunkiin. Bussilinja oli hyvin suosittu. Mutta vuosisadan alkuvuosina huvilayhdyskunnan aikoihin Pakilan ensimmäiset asukkaat olivat todellisia tienraivaajia. He rakensivat talojaan ja asettuivat asumaan kinttupolkujen varaan, koska teitä ei ollut. Useimmiten käveltiin kaupunkiin töihin. Mutta Pakilan ulkopuolella alkoi vuosisadan alussa syntyä liikenneyhteyksiä. Huopalahden rautatieasema avattiin Lepola-osuuskunnan anomuksesta saatiin Käpylän seisake kesäkuussa 1910 ja raitiotie Käpylään avattiin liikenteelle Oulunkylän asema oli toiminut jo vuodesta Suomen Teosofisen Yhdyskunnan johtaja Pekka Ervasti on maininnut elämänkerrassaan, että hän hankki hevosen helpottamaan liikkumista kaupunkiin. Yhdyskunta omisti Alkutiellä Lars Sonckin piirtämän rakennuksen, joka on nykyisin lasten päiväkotina. Ennen linjaautoliikenteen alkamista alueella tiedettiin olleen joitakin henkilöautoja ja moottoripyöriä. Ensimmäinen auto lienee ollut V. V. Holmbergilla Itä-Pakilassa tai ehkä hänen pojallaan Ilmari Helteellä. Auto oli kolmipyöräinen. Alkutien länsipään tienoilta Leo Piltz kulki moottoripyörällään kaupunkiin sekä Haagan että Pasilan kautta vuodesta 1924 alkaen. Kun professori Kettunen muutti perheineen Alkutien länsipäähän 1926, hän saapui sinne perheineen omalla henkilöautollaan. Linja-autoliikenteen Pakinkylän ja Helsingin välillä aloitti Lauri Johansson kuormaauton alustalle rakennetulla punaisella avo-fordilla. Ensimmäinen päätepysäkki oli Vehviläisen kulma, siis Pakilantien ja Lepolantien risteys. Myöhemmin päätepysäkki siirrettiin Pakilan silloiseen keskustaan ison Elannon kulmaan Lepolantielle. Bussi ajoi Metsälän ja Pasilan kautta kaupungin keskustaan. Bussit olivat huonokulkuisia, tiet huonokuntoisia, ja monta kertaa talvella matkustajat varsinkin Pasilan jyrkässä mäessä joutuivat kävelemään tai jopa työntämään bussia.

7 Johanssonin bussilinjalle ilmaantui välittömästi kilpailijoita. Johansson mainitsee muistelmissaan Ollilan, Forsströmin ja Voutilaisen, olipa räätäli Paasosellakin 18 hengen linja-auto. Pakinkylän Auto Oy aloitti neljällä 13 hengen autolla liikennöimisen myös 1926 laajentaen myöhemmin kalustoa yhdessä 21 hengen autolla. Yhtiön rahoittavana taustahahmona oli puutarhuri Väinö Koskinen. Kovan kilpailun vuoksi lipunhinnat laskivat alle kannattavuusrajan, ja niinpä monet joutuivatkin lopettamaan liikennöimisensä. Uutta vauhtia tuli liikenteeseen, kun vuoden 1934 lopulla valmistui Pakilan halkaiseva pikitie nykyisen Tuusulan moottoritien uralle. Yhteiset liikenneoikeudet Helsingistä Pakilaan annettiin liikennöitsijäryhmälle Järvisalo, Myllybacka, Nyberg sittemmin Nevomaa, Nyström, Penttilä, Sevén, Torenius ja Virta Levo. Pakilan puutarhoista Olemme saapuneet Koskisen Veljesten puutarha-alueelle. Pakilassa on vuosien saatossa ollut runsaasti puutarhoja ja puutarhureita. Suurin on tämä Koskisen Veljesten puutarha, jota joskus 1930-luvulla pidettiin Pohjoismaiden suurimpana lasinalusviljelmänä. Siellä viljeltiin kukkia, tomaatteja ja muita puutarhatuotteita. Koskisten kupeessa oli Hietalan puutarha. Hietalalla oli eineskeittiökin ja muuta alaan liittyvää toimintaa. Itä-Pakilan puolella olivat Axel Söderholm ja Jopila; Granbergilla oli puutarha, samoin Hanna Luomasaarella ja Lundgrenilla. Pakilan puutarhaperinteitä jatkavat nykyään pääasiassa Kokkosen veljekset, kun Ilmeläkin on lopettanut toimintansa. Nyt olemme Alkutien ja Jakotien risteyksessä ja palaamme Pakin talolle lyhintä tietä. Lyhintä tietä matka lienee n. 500 metriä, mutta nykyisten liikennejärjestelyjen mukaan meidän tulee sen sijaan tehdä muutaman kilometrin lenkki. Kiertää Kehä I ja Tuusulan moottoritien risteys lyhintä tietä eli mennä Torpparinmäen kulman kautta. Lopuksi totean, että monet asiat ovat jääneet kertomatta. Ei ole ehditty tuomaan esiin edes urheilua, missä Pakilallakin on monenlaiset ja pitkät perinteet. Olisi voinut vaikka matkan varrella kysäistä, kuka oli vuonna 1928 Amsterdamin Olympialaisten maratonilla. No se oli tietysti Yrjö Korholin-Koski. Ja kertomatta jäi alueen poliittinen toiminta, joka on aikoinaan ollut hyvinkin vilkasta. On jäänyt kertomatta ensimmäisen maailmansodan aikaiset viljakätköt ja muut vastaavat. Alueen toiminnasta jäivät mainitsematta mm. seurakuntatoiminta, VPK, NMKY ja raittiusasiat, joihin liittyvät ajan hengen mukaan pirtukauppiaat ja muut. Ehkä tulee vielä jokin muu tilaisuus, jolloin voidaan näihinkin palata. Yleensä tämäntapaisissa selostuksissa liitteenä on luettelo käytetyistä hakuteoksista. Sanon, että kaikki nämä tiedot on jostakin kerätty, jostakin kopioitu ja omiani olen päässyt puhumaan varsin vähän, koska muut ovat ne jo aikaisemmin esiin tuoneet. Kiitos matkasta!

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

RADANSIVUNKATU 10, LAHTI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

RADANSIVUNKATU 10, LAHTI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. RADANSIVUNKATU 10, LAHTI MYYNTIESITE LAHTI, ASEMANTAUSTA 2 3h+k+kph/s+p, 71 m 189 000 Asuntoa myy Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi Tervetuloa tutustumaan

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Vilma Mäkelä TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA 2012 Saneeraus- ja sisustusala, ARSA09 Art In Tanzania P.O. Box 23333, Dar es Salaam Tanzania www.artintanzania.org 16.3-8.4.2012 TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Työskentelin

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02. TAMPEREEN KAUPUNKI 8.8.2016 HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.01/2014 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot Loma Yleissuunnitelma 1 : 2000 N Järvipelastuskeskus 70 Ap S a t a m a S u o p e l l o n t i e Istutettava viheraita R i i h i a h o Puukujanne K u u s e l a L o m a m ö k k i a l u e e n laajennusvara

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot