Kuopion seudun työpolku-hankkeen tiedote-lehti 2/2004. Sisältöä. Uutispätkiä työllisyydestä. Tehokkuutta yritysyhteistyöhön

Transkriptio

1 Kuopion seudun työpolku-hankkeen tiedote-lehti 2/2004 Sisältöä Uutispätkiä työllisyydestä Tehokkuutta yritysyhteistyöhön Yritysyhteistyö -keskustelutilaisuuden satoa Maxi kodintukku kaupan alan työllistäjänä ja yhteistyökumppanina Tulevat koulutukset Yhteystiedot Benchmarking Uutispätkiä työllisyydestä Ver tailukehittäminen/vertaisarviointi aloitettiin Helsingin kaupungin työllisyysohjelmaan liittyvien nuorille suunnattujen hankkeiden ja Turun kaupungin nuorille suunnattujen hankkeiden kanssa. Seuraava yhteistyökokous on keväällä 2005 Kuopiossa. Yhteisenä tavoitteena on kehittää ohjauksellista työotetta. Rakennetyöttömyys sosiaalityön haasteena Rakennetyöttömyyden purkaminen haastaa sosiaalityön muutokseen. Muutoksia tarvitaan sosiaalityön rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaalityön pitäisi hahmottaa entistä paremmin asiakkaan elämänkokonaisuus; olisi seurattava toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja vastattava niihin; pitäisi kehittää ja omaksua uutta ja verkostoiduttava. Kuopiolaiset työllisyyden portaat luovat perustan palvelutarpeeseen pohjautuvan työllistymisen polun rakentamiselle. Merja Hilpinen esitteli Työllisyydenportaat Valtakunnallisessa Työllisyysseminaarissa Työttömien määrä väheni työvoimatoimistoissa Työvoimatoimistoissa oli syyskuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Määrä aleni 1 600: lla edellisvuoden syyskuusta. Elokuusta työttömien työnhakijoiden määrä laski 9 800:lla. Naisten työttömyys laski elokuusta 7 100: lla ja miesten työttömyys 2 700: lla. Työttömyys laski edellisestä vuodesta muualla maassa paitsi Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla. Työhallinnon koulutus- ja tukitoimin sijoitettujen määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin syyskuun aikana , mikä on enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan työvoimatoimistoissa oli syyskuussa avoinna työpaikkaa. Työpaikoista täytettiin syyskuun aikana , joista työvoimatoimiston hakijalla. ( ) Työmarkkinatukiuudistus: Eri hallintojen yhteistyö pyritään rakentamaan saumattomaksi Työmarkkinatukijärjestelmää on tarkoitus uudistaa niin, että ihmiset voivat käyttää kuntien ja valtion palveluja joustavasti yli hallintorajojen. Tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin työttömien työnhakijoiden tarpeita. Uudistuksen yhteydessä ei heikennetä työttömien toimeentuloturvaa, totesi työministeri Tarja Filatov Kuntaliiton työmarkkinatuki-seminaarissa Työministeriö asetti elokuussa ns. työmarkkinatuki -työryhmän. Työryhmän tehtävänä on valmistella kuntien ja Kelan välistä rahoitusmallia, jolla kannustetaan kuntia yhteistyössä työhallinnon kanssa entistä tehokkaampaan työllisyyden hoitoon. Tavoitteena on erityisesti työmarkkinatukea saavien työttömien tilanteen parantaminen. Työryhmä arvioi myös toimeentulojärjestelmän sekä työvoimapalvelun uudistustarpeita. ( fi )

2 Tehokkuutta yritysyhteistyöhön Yritysyhteistyön tavoitteena Kuopion seudun työpolkuhankkeessa on löytää yhdessä yrittäjien kanssa onnistuneita ratkaisuja työllistää hankkeeseen osallistuvia nuoria ja aikuisia työttömiä. Hankkeesta on työllistynyt avoimille työmarkkinoille jo 95 henkilöä. Hankkeen työntekijät ovat monella eritavalla yhteydessä yrittäjiin. Tapaamme yrittäjiä kun suunnittelemme koulutuksia, koulutusten aikaisilla työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksen jälkeen mahdollisen työelämävalmennuksen tai tukityön merkeissä. Teemme yrityskäyntejä osallistujan kanssa, jolloin keskustellaan työllistymisen mahdollisuuksista, tai vierailemme yrityksessä ja kerromme hankkeen tukimahdollisuuksista yrittäjälle. Usein on tullut esille, ettei yrittäjillä ole tietoa tai kokemusta erilaisista työhallinnon tukimahdollisuuksista tai esimerkiksi siitä, Yrityksen muille työntekijöille jäisi enemmmän aikaa tuote- ja palvelukehitykseen miten tukea työtöntä työllistymisen polulla. Yrityksen näkökulmasta työttömän työllistämisen esteenä on usein myös se, että yrityksestä puuttuvat yksinkertaiset ja avustavat tehtävät, selkeät rutiinityöt. Sellaiset työt, joiden tekemiseen ei tarvita pitkää ammatillista koulutusta, mutta jotka voisivat antaa työttömälle mahdollisuuden saada työkokemusta ja siten tuntea osallisuutta. Yrittäjillä on myös liian suuria odotuksia työnhakijan osaamisen suhteen. Työtehtäviin perehtymiseen pitäisi varata riittävästi aikaa. Kuopion seudun työpolku-hankkeen hankepäällikkö Merja Hilpinen T oivoisimme, että yritykset ennakoisivat työvoiman tarpeensa ja näkisivät hankkeen mahdollisuutena joustavasti rekrytoida ja kouluttaa uutta henkilökuntaa yrityksen tarpeisiin. Rutiininomaisten työtehtävien tekijöiksi voisi ottaa hankkeeseen osallistujia, jolloin yrityksen muille työntekijöille jäisi enemmän aikaan tuote- ja palvelukehitykseen.

3 Yritysyhteistyö -keskustelutilaisuuden satoa Kuopion seudun työpolku- ja Maahanmuuttajan työpolku-hankkeiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin hankkeiden ja yritysten yhteistyötä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Keski- ja Itä-Suomen toimiston päällikkö Jarmo Immonen Suomi vuonna 2012: Osaamisintensiivinen, kilpailukykyinen ja dynaaminen hyvinvointiyhteiskunta Millaista henkilöstöä ja osaamista Suomen elinkeino-elämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten toimintaan, että osaavan henkilöstön kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin? Asiaa on tarkasteltu TT:n Tulevaisuusluotainja Osaamistarveluotain- hankkeissa. Sen tavoitteena on ollut tuottaa näkemyksiä lähivuosina tehtävien koulutuspoliittisten päätösten tueksi niin, että koulutusta suunnitellaan pitkälti elinkeinoelämän näkökulmasta. Osaaminen säilyttää elinkeinojen kilpailukyvyn Suomessa ja pitää työpaikat kotimaassa. Kilpailukyky tuo työllisyyttä ja verotuloja, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus. Lähitulevaisuudessa tapahtuvan eläkkeelle siirtymisen ja uuden työvoiman tarpeen kohdalla puhutaan suurista luvuista. Huoli työllisyydestä, työvoiman tarpeesta, ammattirakenteen muutoksesta ja osaajien riittävyydestä on todellinen. Jarmo Immosen mukaan tulevaisuudessa tarvittavia avainammatteja ovat näkijät (tekniikan ja markkinoiden kehittäminen), soveltajat (tietointensiivinen testaus) ja toteuttajat (kokoonpano, asennus, kunnossapito). Tarvitaan strategia-, asia-, asiakas- ja yleisosaamista. Tulevaisuudessa on mahdollista synnyttää uusia tietoja taitointensiivisiä toimialoja, menestysklustereita, jotka muuttuvat oppiviksi verkostoiksi, vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettamme. Vahvan ICT-alan ja metsäklusterin rinnalle nousee uusia työllistäviä aloja, kuten kemian- ja bioala, ympäristötuotteet ja -järjestelmät, hyvinvointi, rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri ja SKIP-logiikkaan (Service and Knowledge Intensive Product) pohjautuva koneenja kojeenrakennus, johon sisältyy myös elektroniikka-, informaatioja kommunikaatiotekniikka. Työllisyyshankkeet voisivatkin kehittää osallistujien kokemuksista ja kulttuurisesta pääomasta uudenlaisia mahdollisuuksia ja avata tietä tulevaisuuteen. Yrityksiin suuntautuva yhteistyö voisi olla yritysten rekrytoinnin odotusten ja nykytarpeiden määrittämistä ja tulevaisuuden työntekijä tarpeen hahmottamista. Eino Fagerlund, Savon yrittäjät ry Pohjois-Savon väestön vähenemiskehitys on pysäytettävä Eino Fagerlund Savon yrittäjistä on huolissaan Pohjois-Savon väestön kasvun laskusuunnasta. Miten tullaan jatkossa saamaan yrityksiin osaavaa työvoimaa, jos osaajat muuttavat etelän kasvukeskuksiin ja koulutustarjonta ei vastaa yrittäjien tarpeisiin? Savon yrittäjien tekemän kartoituksen mukaan pohjoissavolaisista yrityksistä 53 % on kasvuhakuisia ja 18 % yrityksistä aikoo palkata uusia työntekijöitä ensi vuonna. Suurin osa uusista työpaikoista tulee pk-yrityksiin. Yrityksille on tärkeää sopivan työvoiman saatavuus ja se vaikuttaakin yritysten sijaintipaikkapäätöksiin. Uusia yrityksiä perustetaan sinne, missä on osaavaa työvoimaa. Yritysten haluun työllistää vaikuttavat eniten yritysten tilauskanta, työntekijöille maksettujen palkkojen sivukulut, paikkakunnalla olevan osaavan työvoima saatavuus ja toimitilat. Näyttää siltä, etteivät verotus tai irtisanomisiin liittyvät kustannukset tai työntekijöille maksettava palkkataso ole esteitä työllistämiselle. Fagerlund esittää, että yritysten työllistämisen kynnystä madallettaisiin tukemalla työsuhteen syntymistä vähentämällä alkuvaiheen työvoimakustannuksia, järjestämällä yrityksille koulutustukea ja hankkimalla koulutusta yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Päivi Halonen, Siilinjäven työvoimatoimisto 80 työpaikkaa Contact Centerin kautta Siilinjärven työvoimatoimistoon perustettu maakunnan ensimmäinen Contact Center on kartoittanut ja koonnut tietoa yritysten rekrytoinnin tarpeesta Siilinjärven ja Maaningan alueella. Työvoimaohjaaja Päivä Halonen on koordinoinut toimintaa ja kertoo yrittäjien puhelinhaastattelujen tuottaneen tulosta. - Keräämme tietoa eläkkeelle siirtyvästä työvoimasta ja yrittäjistä ja yritysten koulutustarpeesta. Kontakteja on ollut lähes 600 yritykseen. Näissä alueen yrityksissä on 80 työntekijän tarve joko heti tai lähitulevaisuudessa. Valtaosa työpaikoista näyttää syntyvän ilman työvoimahallinnon rahallista tukea. Contact Centerissä kerätyn tiedon perusteella tehdään ennakoivaa työnvälistystä ja suunnitellaan työvoimakoulutusta, joka vastaa yritysten tarpeisiin. Yrityksiin tehdään myös vierailuja. Siilinjärven työvoimatoimiston Contact Center on osa Toimivat Työmarkkinat hanketta, jota hallinnoi Pohjois-Savon TE-keskus. Lisätietoja: rauno.jaaskelainen@te-keskus.fi

4 Maxi Kodintukku kaupan alan työllistäjänä ja yhteistyökumppanina Kuopion seudun Työpolku-hankkeessa on meneillään 5,5 kuukautta kestävä myynnin osaammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutuksessa opiskelijat suorittavat näyttöinä kuluttajamyynnin osion. Osalla opiskelijoista on jo suoritettuna samaisesta ammattitutkinnosta myynnin valmistelu -osio ja meneillään olevan koulutuksen myötä he saavat opiskeltua työvoimapoliittisena koulutuksena koko ammattitutkinnon. Työpolku hankkeessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja yksi yhteistyökumppaneista on Kuopion Leväsellä toimiva Maxi Kodintukku. Ellei lapsi osaa itse kysyä, hän ei ole valmis töihin. Maxi Kodintukku on aloittanut toimintansa keväällä Se on samaa ketjua jo pitkään Kuopiossa toimineen Maxi-Makasiinin kanssa. Maxi Kodintukku työllistää noin 40 henkeä, joista suurin osa on kokoaikaisia työntekijöitä. Osaaikaiset työntekijät ovat lähinnä opiskelijoita. Sesonkiaikoina eli jouluisin ja kesäisin, henkilöstön määrä kasvaa hengellä. Maxi kodintukun tuotevalikoimaan kuuluu mm. kodin käyttötarvikkeet, sisustus ja puutarha tuotteet sekä vapaa-ajan tuotteet. Myymäläpäällikkönä toimii Pekka Rönkkö. Maxi Kodintukku on suosittu yritys työharjoittelupaikkana. Harjoittelijoista Maxi Kodintukulla onkin pääasiassa hyviä kokemuksia ja työharjoittelijoita otetaan mielellään jatkossakin. Harjoittelun onnistuminen ei kuitenkaan ole pelkästään harjoittelijasta kiinni vaan työpaikkaohjaajallakin on tärkeä merkitys. Ohjaaja saattaa esimerkiksi kokea harjoittelijan kilpailijana ja tämä aiheuttaa pelkoa oman työn menettämisestä. Pekka Rönkkö onkin korostanut työntekijöilleen, ettei harjoittelijaa tarvitse pitää uhkana. Maxi Kodintukun henkilöstö muodostuu kassa- ja myyntihenkilöstöstä. Varaston työtehtäviä ei ole. Työntekijän tärkeimpinä ominaisuuksina Pekka Rönkkö pitää omatoimisuutta, ahkeruutta, kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja perusystävällisyyttä. Koulutus ei ole tärkein tekijä, mutta siitä on etua. Myös yritys on valmis kouluttamaan työntekijöitään mutta tuotetuntemusta jokainen työntekijä on velvollinen itse kehittämään. Henkilöstön laajaa ikähaitaria Pekka Rönkkö pitää yrityksen Maxi Kodintukun myymäläpäällikkö Pekka Rönköltä löytyy positiivisuutta. rikkautena ja etuna. Meillä on esimerkiksi vähän aikaa sitten aloittanut yli 50 vuotias henkilö oppisopimuksella kertoo Rönkkö. Rekrytoinnissa Pekka Rönkkö hyödyntää monia väyliä. Työharjoittelu on turvallinen tapa tutustua uuteen työntekijään ja palkata tämä vasta sen jälkeen. Lehti-ilmoittelu ja työvoimatoimiston puolestaan ovat tehokkaita keinonoja saada uutta työvoimaa. Myös avoimia hakemuksia tulee runsaasti Maxi Kodintukkuun. Lisäksi niin työ- kuin harjoittelupaikkojenkin kysyjiä käy päivittäin. Työnhaussa Pekka Rönkkö korostaakin työnhakijan omaa aktiivisuutta. Hänen mottonsa on ellei lapsi osaa itse kysyä, hän ei ole valmis töihin. Mutta esimerkiksi työharjoittelupaikkaa tiedusteltaessa Rönkkö pitää mielekkäänä jos esimerkiksi kouluttaja tai yksilöohjaaja tekisi ns. valmistelevan esisoiton asiasta, jonka jälkeen harjoittelijaehdokas itse ottaisi yhteyttä työnantajaan. Työttömyyttä Rönkkö ei pidä rasitteena työnhaussa, mutta erilaiset rikkeet voivat olla este työllistymiselle. Tulevaisuudessa yrityksellä on laajentumispyrkimyksiä. Suunnitelmissa on rakentaa kaksi uutta suurta hallia, jolloin rekrytointitarve tulisi olemaan lähes 100 henkeä. Myös varastotyöntekijöille olisi tällöin tarvetta. Maxi Kodintukku toivottaa tervetulleiksi niin asiakkaat kuin harjoittelijatkin. Teksti: Kari Ranta Kuvat: Aliisa Makkonen

5 Tulevat koulutukset T a m m i k u u Lähihoitajan perusopinnot kesä/heinäkuu H e l m i k u u M a a l i s k u u H u h t i k u u T o u k o k u u H a k e u t u m i n e n Hakeutuminen koulutuksiin tapahtuu työvoimatoimistojen kautta Kuopion työvoimatoimisto: Asemakatu A Siilinjärven työvoimatoimisto Toritie Hankepäällikkö Merja Hilpinen Toimisto Tuula Pirinen Fax Minna Karvinen Salla Parviainen Yhteystiedot Kuopion seudun työpolku-hanke Minna Canthin katu KUOPIO Nuorten yksilöohjaaja Kari Ranta Nuorten kouluttaja Marita Häkkinen Ohjaava kouluttaja Anne Vattulainen Ohjaava kouluttaja Marja-Liisa Muilu Aliisa Makkonen