Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle. Savonlinnan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle. Savonlinnan näkökulma"

Transkriptio

1 1(11) Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle Savonlinnan näkökulma Tutkimukseen ja kansainväliseen vertailuun perustuva katsaus Northpoint Aviation Services Limited, Farr, Inverness, U.K. IV2 6XJ Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, Puistokatu 1, FI Savonlinna

2 2(11) Johdanto 1. Finavia on tuonut julkisuuteen aikeensa sulkea lentokenttäverkoston pienimpiä lentoasemia (Savonlinna, Varkaus, Kemi-Tornio, Pori, Kajaani ja Enontekiö). Liikenneministeriön työryhmä valmistelee ilmailustrategian linjauksia. Niiden alueiden, joille lentoliikenteen säilyttäminen ja yhteydet Helsinkiin ja maailman talouskeskuksiin ovat keskeinen strateginen intressi, on pyrittävä vaikuttamaan strategian muotoiluun. Työhön vaikuttamiseksi on esitettävä vakuuttavat ja asialliset perusteet lentoasemien säilyttämiseksi aluekehityksen, liikenneyhteyksien merkityksen ja taloudellisten syiden vuoksi. 2. Lakkautusuhan alla on myös Savonlinnan lentoasema, jonka lentoliikenteen jatkuvuutta Savonlinna pitää kaupungille strategisesti merkittävänä. Savonlinnan kaupunki ja valtio ovat ylläpitäneet lentoliikennettä Savonlinna-Varkaus reitillä tukemalla sitä julkisen palvelun velvoitteen perusteella. Savonlinna on tilannut Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevalta lentoliikennekonsultilta Northpoint Aviationilta kattavan, todennettuun tietoon perustuvan katsauksen Savonlinnan lentoaseman säilyttämisen merkityksestä.. Katsauksen on tarkoitus olla kannanotto keskusteluun suomalaisen ilmailupolitiikan muutoksista. Tämä muistio kokoaa kansainvälisten tutkimusten perusteella todennettavat strategiset perustelut Savonlinnan lentoaseman säilyttämiselle. Northpoint Aviationilla on kattava kokemus- ja tietopohja, jolle tässä esitetyt strategiset linjaukset perustuvat. Niissä hyödynnettyä osaamista ja tutkimustietoa ovat laaja ja kasvava akateeminen ja ammattikirjallisuus, joka korostaa lentoyhteyksien merkitystä alueellisille ja kansallisille talouksille muiden Pohjois-Euroopan maiden linjaukset ja keinot tukea ja kehittää alueellisia lentoyhteyksiä Savonlinnassa Baltic Bird WP5.3 Interreg IVc-hankkeen aikana todennettu potentiaali ja suositukset menetelmistä, joilla turvattiin kilpailukykyinen tarjousprosessi julkisen palvelun velvoitteen mukaiselle reitille Helsinkiin Baltic Bird Interreg IVc projektin tuloksena on jaettu kokemuksia lentoliikennettä kehittävien ja turvaavien paikkakuntien kanssa eri Euroopan maissa sekä vertailtu erilaisia tilanteita sekä perusteluja lentoliikenteen kehittämiselle. 3. Tässä tarkastellaan taloudellisten hyötyjen osalta erityisesti ilmailupalvelujen heijastusvaikutuksia. Tarkoitus on myöhemmässä vaiheessa syventää paikallista aluekohtaista arviointia, jota mm. UniConsult-konsulttitoimisto on tehnyt Baltic Bird -hankkeessa. Näin luodaan tarkka analyysi Savonlinnan lentoaseman tämänhetkisistä suorista, epäsuorista ja katalyyttivaikutuksista. Samalla todennetaan ne seuraukset, joita lentokentän sulkemisella olisi koko kaupungille ja Savonlinnan seudulle. 4. Perusteluja Savonlinnan kaltaisten alueiden lentoyhteyksien säilyttämiselle ovat lentoyhteyksien luomat laajat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt vaihtoehtoisten alueellisten liikennöintimuotojen kehittämisen esteet ja niihin liittyvät ongelmat alustava, vertaileva analyysi toisten Euroopan laita-alueiden maiden, kuten Iso-Britannian ja Irlannin, ratkaisumalleista.

3 3(11) Lentoyhteyksien merkityksestä 5. Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydään juuri nyt ilmailukeskustelua, jonka ytimessä ovat elinkeinoelämän liikennöintitarpeet pitkällä aikavälillä. Tarpeiden vastaamiseen etsitään mahdollisimman kustannustehokkaita tapoja, joilla pyritään pienimpiin mahdollisiin ympäristöhaittoihin joko käyttämällä nykyisiä lentokenttiä ja ilmatilaa parhaalla mahdollisella tavalla tai harkitsemalla uusien kiitoratojen paikat huolellisesti. Vuonna 2003 julkaistu Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailun linjauksia 1 tukenut talousanalyysi keskittyi lentokenttien tuomiin hyötyihin ja työllistävyyteen. Sen tilalle on kuitenkin tullut monipuolisempi ja strategisempi arviointitapa, joka keskittyy lentokenttien yleiseen arvonlisäykseen (GVA General Value Added) ja seurannaisvaikutuksiin. Seurannaisvaikutuksia ovat esimerkiksi kaupankäynnin määrä, alueelle tulevat sijoitukset ja lisääntynyt matkailutulo. Liite A sisältää yhteenvedon siitä, miksi akateemisessa ja ammattimaisessa kirjallisuudessa pidetään keskeisinä erityisesti lentoliikenteen katalyyttivaikutuksia ja niiden suhdetta erilaisiin liikenneyhteyksiin. 6. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta esitti useita samoja argumentteja hiljattain julkaistussa artikkelissaan suomalaisesta lentoliikenteestä 2 : Lentoliikenneyhteydet ovat avainasemassa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamisessa. Ei riitä, että hyödynnämme tietoliikenneverkkoja. Tarvitaan lentoliikennettä yhdistämään suomalaisia muuhun maailmaan ja tekemään Suomesta houkutteleva maa yrityksille ja matkailijoille. Riippuvuus kansainvälisistä kauppasuhteista ja saavutettavuutemme edellyttävät Suomen entistä vahvempaa kytkemistä osaksi globaalia kanssakäymistä. Lentoasemat onkin nähtävä investointina Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Lentoasemien tärkein tehtävä on edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja maamme hyvinvointia. 7. Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto päivitti juuri ilmailupolitiikkaansa ja päätyi samanlaisiin ajatuksiin 3. Se: myöntää, että lentokentillä on maassamme merkittävä asema sekä kotimaisten että ulkomaisten liikenneyhteyksien kannalta ja että ne voivat vauhdittaa ratkaisevasti alueellista talouskasvua. Lentäminen ei tarjoa syrjäseuduillemme ylellisyyttä vaan elintärkeitä yhteyksiä. (kappale 1.21). 8. Lentoyhteys Lontooseen ja pääsy sen tarjoamiin jatkoyhteyksiin on avainkysymys Yhdistyneen kuningaskunnan reuna-alueiden kuten Skotlannin, Pohjois-Irlannin ja Lounais-Englannin kehitykselle. Lentoyhteyksien palvelutaso vaikuttaa vahvasti alueiden pääsyyn maan suurimmille ja merkittävimmille markkinoille. Lontoon kautta niille avautuvat myös monet liiketoimintamahdollisuudet maailmalla. Juuri nyt Yhdistynyt kuningaskunta pyrkii monien Euroopan maiden tavoin toipumaan vuoden 2008 lamasta ja euroalueen velkakriisistä. Pyrkimysten aikana on huomattu lentoyhteyksien vaikuttavan ratkaisevasti yksittäisten 1 Department for Transport 2003: The Future of Air Transport White Paper. 2 Mäntynen, Jorma 2013: Lentoasemat ovat investointi Suomen menestykseen. K3 viestintä. 3 HMG 2013: Aviation Policy Framework. CMND 8454.

4 4(11) yritysten, kaupunkien ja kasvavien elinkeinosektoreiden kilpailukykyyn Euroopan- ja maailmanmarkkinoilla. 9. Ilman lentoyhteyksiä kaikki yllämainitut alueet ovat yli 4,5 tunnin matkan päässä Lontoosta ja siten myös jatkoyhteyksistä. Kestoltaan yhden päivän pituinen liikematka pääkaupunkiin ei tällaisilla matka-ajoilla ole mahdollinen, ja pääsy muualle Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle käy erittäin hankalaksi. Suomessa Helsinki on Lontooseen verrattavassa asemassa sillä se on maan ydin ja suurten yritysten kotipaikka. Helsinki on ainoa kaupunki Suomessa, jonka lentokenttä tarjoaa laajan valikoiman kansainvälisiä kuljetuspalveluja ja liikenneyhteyksiä kilpailukykyisin aikatauluin. Kotimaisen syöttöliikenteen puuttuminen vähentäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukykyä ja matkustajamääriä. Herää siis kysymys, että onko jatkoyhteyksien käyttö otettu huomioon Finavian lentoasemaverkon talouslaskelmissa, vai onko tarkastelu rajoittunut vain yksittäisten lentoasemien tappioihin. 10. Tekijöille on syntynyt käsitys, ettei Finavia halua tai voi toivottavalla tavalla ottaa huomioon sitä merkitystä ja vaikuttavuutta mikä sen palveluilla on sen oman liiketoiminta-alueen lisäksi ja ulkopuolella. Alueelliset lentoyhteydet palvelevat myös erittäin merkittävällä tavalla koko maan sosiaalista koheesiota, sillä pääkaupunki tulee niiden avulla maan reuna-alueiden asukkaiden ulottuville. Ne mahdollistavat heille poliittisen edustuksen, pääsyn kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kouluttautumisen ja ehkä tärkeimpänä vierailut ystävien ja sukulaisten luo. Lentoyhteydet yhdistävät tärkeällä tavalla maata, joka on muutoin niin suuri ja harvaan asuttu. Vaihtoehtoiset liikennöintimuodot 11. Saamiemme tietojen mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa tarkastella lentoliikennettä osana joukkoliikenteen yleistä palvelutasoa ja matkustusketjua, jossa oletetaan joiden ilman lentoyhteyksiä jäävien alueiden tukeutuvan laajempia alueita palvelevien maakuntakenttien (regional hubs) tarjoamiin liikenneyhteyksiin. Kriteeriksi on 3 tunnin matka-aika maakuntakentälle (ennen Helsinkiin) ja 6 tunnin kokonaismatka-aika pääkaupunkiseudulle. Eräille väli-suomen kaupungeille tämä merkitsee huomattavaa saavutettavuuden ja palvelutason laskua. Päivän mittainen asiointi pääkaupungissa tulisi mahdottomaksi. Palvelutason näin radikaali huonontaminen ei vastaa EU:n liikennepolitiikassa oletettua kaupunkikeskusten palvelutasoa eikä sille löydy tutkimuksellisia perusteita. Matkaketjun pidentäminen myös lisää maaliikennettä ja erityisesti yksityisautoilua ja koko matkaketjun CO2- päästöjä verrattuna suoriin yhteyksiin verrattuna. 12. Useissa Länsi-Euroopan maissa nopeat junayhteydet ovat hyvä vaihtoehto lentopalveluille silloin, kun alueella on riittävän hyvä rautatieinfrastruktuuri. Tilanne on tällainen eritoten Ranskassa, Saksassa ja Benelux-maissa. Viime aikoina myös Espanjaan ja Italiaan on rakennettu korkeatasoisia rautatieyhteyksiä. Nopeat junayhteydet ovat onnistuneet valtaamaan suuren osan liikennemarkkinoista näiden maiden kaupungeissa silloin kun matka pääkaupunkiin kestää 2,5 3 tuntia maaliikenteessä. Rautatiet ja lentoliikenne tavallisesti sekä kilpailevat keskenään että täydentävät toisiaan 3 4,5 tuntia kestävillä matkoilla. Neljän tunnin kynnyksen ylityttyä lentäminen muuttuu kuitenkin monien matkojen käytännöllisimmäksi kulkumuodoksi sen sijaan, että se olisi rajoitettu pelkästään ajansäästöä tai jatkoyhteyksiä hakeville. Maaliikenneyhteydet Savonlinnasta

5 5(11) Helsinkiin osuvat juuri tähän neljän tunnin rajakohtaan, jossa maayhteyksiä kehittämällä tyydyttävää palvelutasoa ei pystytä järjestämään. 13. On hyvin epätodennäköistä, että junayhteyksillä, ja/tai yhdistämällä liikennemuotoja matkaketjuissa, voitaisiin Suomessa korvata, km:n mittaisia lentoreittejä. Tähän on useita syitä: Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja Etelä-Suomen ulkopuolelle jää harvaan asuttuja kuljetuspalveluita tarvitsevia alueita, joiden matkustajapotentiaali on rajoitettu. Riittävän tiheällä vuorovälillä toimivien tehokkaiden matkaketjujen tarjoaminen on monissa tapauksissa operaattoreille taloudellisesti kannattamatonta. Helsinki kattaa prosentuaalisesti valtaosan Suomen väkiluvusta (n. 1,2 miljoonaa 5,4 miljoonasta), samalla kun seuraavat kymmenen suurinta kaupunkia ovat varsin pieniä. Niistä vain Turun ja Tampereen väkiluvut ylittävät asukkaan rajan, jota on yleisesti pidetty kannattavuuskynnyksenä nopealle junayhteydelle. Kolme viidestä Helsingin jälkeen suurimmasta kaupungista (Tampere, Turku ja Lahti) on Helsingistä korkeintaan kahden tunnin ajomatkan päässä. Ne eivät sijaitse keskenään maantieteellisesti samalla suunnalla, joten alueelliset pikajunapalvelut sopivat niiden ja Helsingin välille paremmin kuin nopeat junayhteydet. Edellistä väitettä tukevat varsinkin suurnopeusraiteiden mittavat kustannukset. Ne ovat yleensä noin 12,5 25 milj. euroa kilometriltä silloin, kun reitille osuvat maanmuodot ja - rakenne ovat sopivia. Suomessa maasto mitä luultavimmin ei ole niin helppoa, mikä nostaisi kulut vielä korkeammiksi. Näin ollen useimmille suomalaisille kaupunkikeskuksille nopeiden junayhteyksien kehittäminen ei ole käyttökelpoinen vaihtoehto näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Lentoliikenne on infrastruktuurikustannuksiltaan ylivoimainen vaihtoehto erityisesti pienempien keskusten kuljetustarpeiden tyydyttämiseen. Professori Jorma Mäntysen arvion mukaan Suomessa on käytössä noin 70 km kaupallista kiitorataa. Raiteita sen sijaan on km ja teitä km. Lentokentät tukevat monia eri käyttötarkoituksia ja niillä on monitahoista taloudellista potentiaalia. Lentokenttien panos-tuotos-suhde voi olla huomattavasti suurempi kuin muilla liikennöintimuodoilla. Suurnopeusraiteiden ja kiskokaluston ylläpito on kallista varsinkin kiitoratoihin ja nykyaikaisiin lentokoneisiin verrattuna. On myös näyttöä siitä, että rautateiden ympäristöystävällisyyttä on ylikorostettu 4. Junien energiankäyttö kasvaa niiden nopeuden kasvattamisen myötä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa uutta suurnopeusraidetta HS2 (ja samalla siirtymistä ilmasta raiteille) ei enää perustella ympäristösyillä vaan kuljetuskapasiteetilla. Hyvänä esimerkkinä on myös vuoden 2008 tutkimus 5 Newquayn lentokentästä, josta on juuri neljän tunnin matka Lontooseen. Lentoliikenteessä matkalla Newquaysta Cornwalliin yhden matkustajan kilometrikohtaiset päästöt olivat vain hivenen suuremmat kuin autoillessa tai rautateillä. Poikkeuksena ovat energiatehokkailla autoilla matkustavat perheet. 14. Kansallisten voimavarojen kannalta pienten lentoasemien ja tehokkaiden lentoreittien ylläpito on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin rautateiden rakentaminen, kun halutaan yhdistää Savonlinnan (seutukunnan ja vaikutusalueen väkiluku n ) kaltaisia, neljän tunnin ajomatkan päässä olevia kaupunkeja Helsinkiin. 4 ERAA 2012: Air and Rail Setting the Record Straight. 5 Newquay Cornwall Airport 2008: A Comparative Analysis of the Climate Change Impacts of Alternative Transport Modes to Cornwall.

6 6(11) Savonlinnan lentoliikenteen merkitys Baltic Bird-projektissa on tehty analyysi Helsingin-Varkauden-Savonlinnan lentoreitin matkustajapotentiaalista ja todettu, että reitin potentiaali optimoiduilla aikatauluilla on matkustajaa vuodessa. Tämä merkitsee, että reitin kehittämiselle on perusteet ja matkustajamäärien kasvattaminen on mahdollista. Alueellisten taloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella Savonlinna lentoaseman toiminnalla on Savonlinnalle 2-3 miljoonan euron suora vaikutus. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset muodostuvat lentoyhteyden yritystoiminnalle saavutettavuuden muodossa tarjoamista mahdollisuuksista ja tehokkuushyödyistä erityisesti työajan säästöinä. Etelä-Savon kauppakamarin kyselyn ja yrityshaastattelujen perusteella Savonlinnassa on yrityksiä, joiden kilpailukyky merkittävästi heikkenee ja toimintaedellytykset vaarantuvat. Lentoliikenteen loppumisen on arvioitu johtavan työpaikkojen menetyksiin. Hankkeessa hyödynnetyssä taloudellisten vaikutusten laskentamallissa on arvioitu potentiaalisia hyötyjä optimoidun lentoyhteyden osalta sekä vaihtoehtoisena skenaariona lentoliikenteen loppumisen ja lentokentän sulkemisen taloudellisia vaikutuksia. Suorien ja välillisten aluetalousvaikutusten lisäksi Savonlinnan lentokentän sulkemisella olisi ratkaiseva merkitys tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien rajaamisen kautta. Rakennemuutospaineissa Savonlinnan on määrätietoisesti panostanut matkailun kehittämiseen tulevaisuuden kansainvälisenä matkakohteena. Matkakohteena Savonlinnan potentiaalinen saavutettavuus heikkenee oleellisesti, mikäli lentokenttä ei ole käytettävissä. Vertailuanalyysi 15. On luonnollista, että Finavian kaltainen, eurooppalaisessa kilpailuympäristössä toimiva ilmailuyritys arvioi toimintaansa taloudellisilla suoritusmittareilla, joita ovat: matkustajamäärien kehitys matkustajakohtainen tuotto matkustajakohtaiset subventiokulut lentokenttien brutto- ja nettokulut (eli pakollinen ristiintukeminen) tulevat pääomakulut sijoitetun pääoman tuotto. 16. Finavia on valtion omistama yhtiö, joten valtion omistajana pitää arvioida sen merkitystä ja toimintaa myös ottaen huomioon: Finavian lentokenttien ratkaisevan vaikutuksen liikkuvuuteen, elinkeinoelämän kehitysedellytyksiin ja matkailuun sekä näiden kautta toteutuvaan taloudelliseen tuottoon vaihtoehtoisen infrastruktuurin rakentamisen hinnan verrattuna Finavian liikennöintipalveluihin lentokenttien sulkemisen tai jäädyttämisen peruuttamattomat kulut ja niiden suorat sekä epäsuorat taloudelliset vaikutukset.

7 7(11) 17. Etenkään valtion omistuksessa olevan lentokenttien ylläpitäjän ei tulisi tehdä näin merkittäviä päätöksiä pelkästään kapea-alaisten talouslukemien perusteella. Finavia argumentoi, että sen alueelliset lentoasemat kuluttavat ristiintukemisen muodossa resursseja, jotka se voisi investoida kaupallista potentiaalia omaaviin lentoasemiin. Jos Helsinki-Vantaan kehittämiselle on kestävät kaupalliset perusteet, panostuksia tulee hakea ensisijaisesti kaupalliselta sektorilta ja julkisen sektorin on keskityttävä enemmän tarkastelemaan valtakunnan kokonaisetua. Nyt esitetyt valinnat perustuvat enemmänkin lyhyen tähtäimen tappioiden eliminoimiseen ja maantieteeseen kuin tarpeeseen kehittää tehokkuutta ja optimoida verkoston kannattavuutta kokonaisuutena. Julkisia palveluja tuottavan ja julkisesti omistetun yhtiön toiminnan mittarina ei voi olla pelkästään liiketaloudellinen voitto vaan sitä on arvioitava myös julkisten panosten tuoman kokonaishyödyn ja taloudellisten heijastusvaikutusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että a) on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti tehtyjen ratkaisujen paikalliset ja alueelliset taloudelliset vaikutukset b) tätä tehtäessä on hyödynnettävä asian luonteen vaatimalla tavalla monimuuttujaisia ja useiden rinnakkaisten tavoitteiden tasapainottamiseen tähtääviä optimointiprosesseja (pareto optimization) päätösten valmistelussa. c) Suomen kansallisen intressin näkökulmasta Helsinki-Vantaa ja valtakunnallisen lentoasemaverkon kehittäminen eivät voi olla vaihtoehtoja, vaan koko verkoston ja kunkin lentoaseman strategisen kehittämisen mahdollisuudet on otettava huomioon. 18. EU:ssa on tehty useita eri suuntiin meneviä linjauksia pienten lentokenttien kehittämisen ja ylläpitämisen suhteen. Iso-Britanniassa pienten lentokenttien toimintaa on pyritty kaupallistamaan. Ruotsissa pienet lentokentät on pyritty siirtämään maakuntien hallintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, voidaan esimerkiksi Ruotsin ratkaisuilla lisätä turvata lentokenttien toiminta ja lisätä toiminnan tehokkuutta siten, että se palvelee kansallista etua alueiden elinvoiman ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Koska lentokenttien yhteiskunnalliset hyödyt monen lentokentän osalta todennäköisesti ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden ylläpidosta syntyvät Finavian liiketoiminnalliset tappiot tulisi ilmailustrategian ensisijaisena tavoitteena olla Suomen toteutetun lentoasemaverkostoperiaatteen mukaisen toimintamallin optimointi ja toiminnan tehostaminen sekä vaikutusten arviointi. Osana optimointia ja verkostoperiaatteen rinnalla tulee arvioida kunkin lentoaseman kohdalla mahdollisuudet yhteistyössä paikallisten sidosryhmien ja liike-elämän kanssa lisätä tulovirtoja erilaisista liitännäistoiminnoista, kehittää kiinteistösektoria ja vahvistaa yleensä paikallista ilmailun ja lentoliikenteen tunnettuutta ja merkitystä. 19. Näkemyksemme mukaan Finaviasta on tehtävä analyysi, jossa sitä ja lentoasemaverkoston toimintaa verrataan useisiin muihin lentokenttäyhtiöihin ja lentokenttiin EU:n reuna-alueilla. Näin syntyy arvio sen toiminnan tehokkuudesta ja siitä, onko se kaupallisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman innovatiivinen. Suomella on EU:n hyväksynnällä oikeus järjestää ilmailun palvelut lentoasemilla verkostoperiaatteen mukaisesti siten, että toteutetaan lentoasemien ristisubventiota. Tämä linjaukset ovat perustuneet näkemykseen Suomen kansallisen edun kannalta oleellisen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymistä tukevan kotimaan

8 8(11) lentoliikenteen ylläpitämisen tarpeellisuudesta. Sitä ennen ei voi määrittää, onko nykyinen ristiintukeminen tarpeellista saati perusteltua laajempien taloudellisten etujen kannalta. Lentoasema verkoston purkaminen ja mahdollisesti jopa verkostoperiaatteesta ja ristiintukemisesta luopuminen olisi lyhytnäköistä. Yhteenveto 20. Tässä muistiossa on pyritty tarkastelemaan Suomen lentoliikennettä ja lentoasemaverkostoa sekä erityistapauksena Savonlinnan lentoaseman merkitystä laajemmassa kansainvälisessä perspektiivissä. Yhteenvetona havainnoista voidaan todeta: alueiden tavoitteleman kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta hyvät yhteydet pääkaupungin kautta kansainvälisiiin keskuksiin ovat välttämättömiä Maakuntakenttien ja jopa pienten lentoasemien välilliset ja katalysoivat vaikutukset aluetalouteen ovat erittäin merkittäviä katalyyttisten vaikutusten näkökulmasta monien saavutettavuudeltaan heikkojen alueiden näkökulmasta elintärkeää Lentoasemaverkkoa koskevien poliittisten linjausten ja ratkaisujen tulee toiminnan kannattavuuden ja taloudellisen tehokkuuden tavoittelun ohella perustua kansallisen edun näkökulmasta tehtyyn tarkasteluun lentoliikenteen aluetaloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Saavutettavuuden turvaaminen lentoliikennettä ylläpitämällä on suuressa ja harvaanasutussa maassa usein kustannustehokkain vaihtoehto ja voi olla myös ympäristövaikutusten osalta kilpailukykyinen, jos se vähentää pitkien maakuljetusten osuutta ja yksityisautoilua. Lentoliikenteen tulee olla kuljetusvaihtoehtona myös keskuksissa, jotka ovat 4-8 tunnin maaliikenneyhteyksien päässä Helsingistä. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää tarkastella paitsi yhteyksiä pääkaupunkiin, myös kansainvälisiä jatkoliikenneyhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

9 9(11) Liite A: Kuinka lentoyhteydet vaikuttavat alueellisiin talouksiin? i. Arviot lentokenttien taloudellisista vaikutuksista rajataan usein kapeasti, ja ne käsittelevät vain kenttien suoria, epäsuoria ja aktivoivia vaikutuksia, esimerkiksi työpaikkoja, yleistä arvonlisäystä ja matkailukulutusta. Niitä on helppo mitata, ja ne ovat varsin kouriintuntuvia mittareita. Pienessä mittakaavassa ne voivat olla toki tärkeitä, mutta yksin ne eivät muodosta vielä kokonaisuutta. On yhä enemmän ja vankempaa näyttöä siitä, että lentoliikenneyhteydet eivät edistä talouskasvua pelkästään lentokenttien lähialueilla, vaan niiden seurannaisvaikutukset ulottuvat myös alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Tämä on yksi pääteemoista siinä perusteellisessa analyysissä, jota on tehty Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydyn lentoliikenteen kehittämistä koskevan keskustelun tueksi. Tätä työtä voi soveltaa laajemminkin, ja seuraavassa on siitä yhteenveto. ii. lentoyhteyksien seurannaisvaikutuksena muiden elinkeinojen tuottavuus ja kilpailukyky paranee pääasiassa kolmella tavalla: Mahdollistaa voimavaroja siirtymisen tuottavampaan käyttöön, mikä puolestaan vahvistaa kansainvälistä kauppaa ja palveluliiketoimintaa sekä lisää matkailua. Lentoliikenteeseen panostamisen hyöty riippuu saavutettavasta tuottavuuden lisäyksestä sitä hyödyntävillä talouselämän sektoreilla ja matkailun arvonlisäyksestä. 6 Lisää pääomien siirtymistä alueille. Parempi saavutettavuus lisää ulkomaisia ja kotimaisia investointeja. Pääomaintensiteetin kasvu parantaa työn tuottavuutta ja kilpailukykyä. Syntyy innovaatiotoimintaa. Saavutettavuus parantaa osaamisen siirtoa ja hyödyntämistä sijoituksina uuteen ja kehittyneeseen teknologiaan. Osaamisen siirto ja uusien markkinoiden avautuminen luovat uusia työtapoja, menetelmiä ja liiketoimintasuhteita, joiden avulla kilpailukyky ja tehokkuus paranee ja hyödynnetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. iii. Lentoliikenteen hyödyt eivät rajoitu ilmailusektorin luomaan työllisyyteen ja arvonlisäykseen. Lentoliikenne ja ilmailusektori heijastusvaikutuksenaan edistää talouskasvua lisäämällä koko talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Saavutettavuus ei yksinään synnytä talouskasvua ja kilpailukykyä, mutta lentoyhteydet ovat taloudellisen kehityksen välttämätön edellytys. Saavutettavuuden parantaminen auttaa hyödyntämään laajemmin työvoimaa, taitoja ja pääomaa, tekee kaupasta ja palveluliiketoiminnasta siirrosta tehokasta, mahdollistamalla kaukaisten markkinoiden tavoittamisen ja kannustaa sekä koti- että ulkomaisia yrityksiä sijoittamiseen 7. iv. Konkreettisia esimerkkejä hyvän saavutettavuuden mahdollistamasta pitkälle erikoistuneesta globaalista liiketoiminnasta löytyy Yhdistyneen kuningaskunnan reuna-alueilla Skotlannin 6 Voimavarojen siirto vientisektoreille voi nostaa keskimääräistä tuottavuutta, mutta se saattaa toisaalta nostaa vaihtokurssia. Siten se ehkä saattaa muut sektorit huonompaan asemaan, vaikka se halventaa tuontia ja nostaa käytettävissä olevia kansallisia tuloja. 7 Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Tilaustyö liikenneministeriölle.

10 10(11) Ylämailla. Siellä keskeinen kysymys on lentoyhteyden säilyttäminen Invernessiin. Paikallisen talouden tukipilari viskiteollisuus on hyvin kansainvälistä ja vientiin keskittynyttä eikä pystyisi toimimaan ilman lentoyhteyksiä. Sama koskee energiasektoria Aberdeenissa sekä matkailua Cornwallissa ja Länsi-Irlannissa. v. Lentoyhteyksien positiivisesta vaikutuksesta talouteen on nykyisin olemassa runsaasti kirjallisuutta 8. Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneministeriön Oxeralta tilaaman selvityksen mukaan kulkuyhteyksien pääedut koskettavat matkaajia, alueellista kilpailukykyä ja kokonaistaloudellisia hyötyjä 9. Kuljetuspalveluiden käyttäjät hyötyvät enemmän laajasta tai laadukkaasta kohdevalikoimasta kuin lentokentästä, jonka yhteydet ovat heikommat. Hyvät lentoyhteydet lisäävät lentokenttää ympäröivän alueen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. vi. Lentokenttien laajempiin taloushyötyihin lukeutuvat yritysten laajentuneet toiminta- ja markkinaalueen myötä syntyvät klusteroitumisvaikutukset (agglomeration benefits), mahdollisuus saada laajemmista työmarkkinoista ja vapaasta kilpailusta saatavat hyödyt panostusten tehokkaamman kohdentumisen myötä. Esimerkiksi pääsy laajemmille kansainvälisille tuotemarkkinoille voi lisätä yrityksen tuottoa ja työvoiman tarvetta, mikä näkyy lopulta työvoimamarkkinoilla. Paremmat liikenneyhteydet voivat myös lisätä kilpailua tuotteiden ja erityisesti palvelujen markkinoilla ja parantaa tuottavuutta. Kilpailun kasvu voi syntyä esimerkiksi markkinoiden maantieteellisen koon kasvusta. Näiden väittämien todenperäisyyttä tukevat tutkimuksissa todennetut empiiriset kokemukset. vii. Oxford Economics Forecastingin tutkimuksessa osoitettiin, että hyvät lentoyhteydet tukevat talouskasvua parantamalla tuottavuutta, houkuttelemalla sijoituksia ja lisäämällä innovaatiotoimintaa 10. Sen mukaan 11 : Kehitys muissa kuin ilmailusektorin yrityksissä syntyy pääasiassa kahdenlaisten vaikutusten kautta. Ensinnäkin ulkomaiset markkinat tulevat kotimaisten yritysten ulottuville, ja ulkomainen kilpailu kotimarkkinoilla kiihtyy. Toiseksi sijoituspääoman ja työvoiman liikkuvuus maiden välillä helpottuu. viii. Kansainvälisen ilmailuliiton IATA:n tilaamassa tutkimuksessa InterVISTAS-konsultointitoimisto katsoi asiaa laajemmasta, kansainvälisestä näkökulmasta. Sen mukaan 10 % lisäys liikenneyhteyksissä kasvatti työn tuottavuutta 0,07 % 12. Myös useissa muissa tutkimuksissa on todettu, että parempi saavutettavuus parantaa tuottavuutta aluetaloudessa. ix. On ratkaisevan tärkeää, että tämä korkeampi tuottavuus voi kasvattaa myös bruttokansantuotetta. On todistettu, että viimeisen vuosikymmenen aikana ilmailupalvelujen laajenemisesta seuranneet sijoitukset ja tuottavuus ovat kasvattaneet Euroopan BKT:ta 4 % Oxera 2010: Ibid. 9 Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Tilaustyö liikenneministeriölle. 10 IATA 2006: Airline Network Benefits. Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n taloustiedote nro 3. Oxford Economic Forecasting. 11 IATA 2006: Airline Network Benefits. Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n taloustiedote nro 3. Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Oxford Economics 2011: Economic benefits from Air Transport in the UK (sivu 9). 12 IATA 2007: Aviation Economic Benefits. IATA:n taloustiedote nro 8. InterVISTAS. 13 ATAG 2009: The economic and social benefits of air transport Oxford Economics.

11 11(11) Käänteisesti tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että saavutettavuuden heikkeneminen johtaa taloudellisen aktiviteetin ja tuottavuuden heikentymiseen. x. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain julkaistu ilmailun kehysstrategia 14 tekee aiheesta hyvän yhteenvedon (kohta 1.39): Erinomainen liikkuvuus auttaa ylläpitämään maassamme erikoistuneita ja korkean lisäarvon toimialaryppäitä. Niihin lukeutuu huippuosaamista vaativia rahoitus-, laki- ja tietotekniikka-alan konsulttitoimistoja, jotka ovat käymässä yhä kansainvälisemmiksi. xi. Kehysstrategiassa todetaan myös näin: ilmailupalveluita käyttävät useat eri toimialat, kuten kemia, öljy, teollinen tuotanto, rakentaminen, vähittäismyynti, koulutus, terveydenhoito, viestintä, vapaa-aika, ateriapalvelut ja kuljettaminen. Lentoliikenne mahdollistaa matkat asiakkaiden luo, kaukaisten toimipaikkojen ja paikallistoimistojen hallinnan sekä kaupankäynnin resursseilla ja tuotteilla. Lisäksi lentoyhteydet mahdollistavat monikansallisten ja ulkomaisten yritysten yhteydenpidon pääkonttoreihin ja yhteistyökumppaneihin ja siten toiminnan alueella. xii. Tämän vuoksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa lentokeskustelun keskiössä ovat lentoyhteydet maan reuna-alueilta Lontooseen ja sieltä edelleen moniin maailman kohteisiin etenkin Heathrow n lentokentän kautta. Lisähuomiota tälle on tuonut lentoyhtiö Flyben (Finnairin kumppanuusyhtiö) hiljattainen päätös myydä Gatwickin lentokentän lähtö- ja laskeutumisaikansa EasyJetille. Yhdistyneen kuningaskunnan aluepolitiikka ja kokemus tarjoavat selvästi Suomen hallinnolle arvokkaita vertailukohtia. xiii. Ison Britannian ilmailuvirasto (CAA) suositteli valtiolle strategialinjauksia 1516, ennen varsinaisten ilmailupolitiikan työstämistä vuonna Niissä todetaan suoraan kauempana Lontoosta sijaitsevien alueiden ja kaupunkien tarvitsevan hyvän saavutettavuuden pääkaupungin lentokentälle ja sitä kautta muualle maailmaan. xiv. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on asettanut etusijalle talouden tasapainottamisen, yksityisten sijoitusten kannustamisen ja liikenne- ja liiketoimintasuhteiden vahvistamisen erityisesti kasvaviin talouksiin ja viennin kasvattamisen. Eräiden alueellisten lentokenttien yhteydet jäävät huonoiksi, koska linkki maan tärkeimmälle keskuslentokentälle puuttuu. Näin siitäkin huolimatta, että niillä on reittejä esimerkiksi Amsterdamin lentokentälle. Monet mahdollisista asiakkaista kulkevat maayhteyksiä käyttäen Lontooseen tarvitsemiensa lentoyhteyksien äärelle. Tämä on peruste, jonka vuoksi siviili-ilmailuviranomaiset luokittelivat lentoyhteydet Lontooseen ja sen lentokentille kansallisesti merkittäväksi asiaksi. 14 HMG 2013: Ibid. 15 CAA 2011: Insight Note 1 - Aviation Policy for the Consumer. 16 CAA 2011: Insight Note 3 - Aviation Policy for the Future.

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä

Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä 12.10.2016 1 Sisältö Innovaatiot ja digitaalinen teknologia Maantieteellinen huippusijainti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Hub Finland Markkinalähtöinen lentoliikenne

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Osavuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Osavuosikatsaus 2.11.2016 Q3 2016 1 Teemme jokapäiväsestä elämästäsi älykkään, turvallisen ja sujuvan. 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvontaja informaatioratkaisut

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot