Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle. Savonlinnan näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle. Savonlinnan näkökulma"

Transkriptio

1 1(11) Lentoliikenteen merkitys aluekehitykselle Savonlinnan näkökulma Tutkimukseen ja kansainväliseen vertailuun perustuva katsaus Northpoint Aviation Services Limited, Farr, Inverness, U.K. IV2 6XJ Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, Puistokatu 1, FI Savonlinna

2 2(11) Johdanto 1. Finavia on tuonut julkisuuteen aikeensa sulkea lentokenttäverkoston pienimpiä lentoasemia (Savonlinna, Varkaus, Kemi-Tornio, Pori, Kajaani ja Enontekiö). Liikenneministeriön työryhmä valmistelee ilmailustrategian linjauksia. Niiden alueiden, joille lentoliikenteen säilyttäminen ja yhteydet Helsinkiin ja maailman talouskeskuksiin ovat keskeinen strateginen intressi, on pyrittävä vaikuttamaan strategian muotoiluun. Työhön vaikuttamiseksi on esitettävä vakuuttavat ja asialliset perusteet lentoasemien säilyttämiseksi aluekehityksen, liikenneyhteyksien merkityksen ja taloudellisten syiden vuoksi. 2. Lakkautusuhan alla on myös Savonlinnan lentoasema, jonka lentoliikenteen jatkuvuutta Savonlinna pitää kaupungille strategisesti merkittävänä. Savonlinnan kaupunki ja valtio ovat ylläpitäneet lentoliikennettä Savonlinna-Varkaus reitillä tukemalla sitä julkisen palvelun velvoitteen perusteella. Savonlinna on tilannut Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevalta lentoliikennekonsultilta Northpoint Aviationilta kattavan, todennettuun tietoon perustuvan katsauksen Savonlinnan lentoaseman säilyttämisen merkityksestä.. Katsauksen on tarkoitus olla kannanotto keskusteluun suomalaisen ilmailupolitiikan muutoksista. Tämä muistio kokoaa kansainvälisten tutkimusten perusteella todennettavat strategiset perustelut Savonlinnan lentoaseman säilyttämiselle. Northpoint Aviationilla on kattava kokemus- ja tietopohja, jolle tässä esitetyt strategiset linjaukset perustuvat. Niissä hyödynnettyä osaamista ja tutkimustietoa ovat laaja ja kasvava akateeminen ja ammattikirjallisuus, joka korostaa lentoyhteyksien merkitystä alueellisille ja kansallisille talouksille muiden Pohjois-Euroopan maiden linjaukset ja keinot tukea ja kehittää alueellisia lentoyhteyksiä Savonlinnassa Baltic Bird WP5.3 Interreg IVc-hankkeen aikana todennettu potentiaali ja suositukset menetelmistä, joilla turvattiin kilpailukykyinen tarjousprosessi julkisen palvelun velvoitteen mukaiselle reitille Helsinkiin Baltic Bird Interreg IVc projektin tuloksena on jaettu kokemuksia lentoliikennettä kehittävien ja turvaavien paikkakuntien kanssa eri Euroopan maissa sekä vertailtu erilaisia tilanteita sekä perusteluja lentoliikenteen kehittämiselle. 3. Tässä tarkastellaan taloudellisten hyötyjen osalta erityisesti ilmailupalvelujen heijastusvaikutuksia. Tarkoitus on myöhemmässä vaiheessa syventää paikallista aluekohtaista arviointia, jota mm. UniConsult-konsulttitoimisto on tehnyt Baltic Bird -hankkeessa. Näin luodaan tarkka analyysi Savonlinnan lentoaseman tämänhetkisistä suorista, epäsuorista ja katalyyttivaikutuksista. Samalla todennetaan ne seuraukset, joita lentokentän sulkemisella olisi koko kaupungille ja Savonlinnan seudulle. 4. Perusteluja Savonlinnan kaltaisten alueiden lentoyhteyksien säilyttämiselle ovat lentoyhteyksien luomat laajat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt vaihtoehtoisten alueellisten liikennöintimuotojen kehittämisen esteet ja niihin liittyvät ongelmat alustava, vertaileva analyysi toisten Euroopan laita-alueiden maiden, kuten Iso-Britannian ja Irlannin, ratkaisumalleista.

3 3(11) Lentoyhteyksien merkityksestä 5. Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydään juuri nyt ilmailukeskustelua, jonka ytimessä ovat elinkeinoelämän liikennöintitarpeet pitkällä aikavälillä. Tarpeiden vastaamiseen etsitään mahdollisimman kustannustehokkaita tapoja, joilla pyritään pienimpiin mahdollisiin ympäristöhaittoihin joko käyttämällä nykyisiä lentokenttiä ja ilmatilaa parhaalla mahdollisella tavalla tai harkitsemalla uusien kiitoratojen paikat huolellisesti. Vuonna 2003 julkaistu Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailun linjauksia 1 tukenut talousanalyysi keskittyi lentokenttien tuomiin hyötyihin ja työllistävyyteen. Sen tilalle on kuitenkin tullut monipuolisempi ja strategisempi arviointitapa, joka keskittyy lentokenttien yleiseen arvonlisäykseen (GVA General Value Added) ja seurannaisvaikutuksiin. Seurannaisvaikutuksia ovat esimerkiksi kaupankäynnin määrä, alueelle tulevat sijoitukset ja lisääntynyt matkailutulo. Liite A sisältää yhteenvedon siitä, miksi akateemisessa ja ammattimaisessa kirjallisuudessa pidetään keskeisinä erityisesti lentoliikenteen katalyyttivaikutuksia ja niiden suhdetta erilaisiin liikenneyhteyksiin. 6. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta esitti useita samoja argumentteja hiljattain julkaistussa artikkelissaan suomalaisesta lentoliikenteestä 2 : Lentoliikenneyhteydet ovat avainasemassa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamisessa. Ei riitä, että hyödynnämme tietoliikenneverkkoja. Tarvitaan lentoliikennettä yhdistämään suomalaisia muuhun maailmaan ja tekemään Suomesta houkutteleva maa yrityksille ja matkailijoille. Riippuvuus kansainvälisistä kauppasuhteista ja saavutettavuutemme edellyttävät Suomen entistä vahvempaa kytkemistä osaksi globaalia kanssakäymistä. Lentoasemat onkin nähtävä investointina Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Lentoasemien tärkein tehtävä on edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja maamme hyvinvointia. 7. Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto päivitti juuri ilmailupolitiikkaansa ja päätyi samanlaisiin ajatuksiin 3. Se: myöntää, että lentokentillä on maassamme merkittävä asema sekä kotimaisten että ulkomaisten liikenneyhteyksien kannalta ja että ne voivat vauhdittaa ratkaisevasti alueellista talouskasvua. Lentäminen ei tarjoa syrjäseuduillemme ylellisyyttä vaan elintärkeitä yhteyksiä. (kappale 1.21). 8. Lentoyhteys Lontooseen ja pääsy sen tarjoamiin jatkoyhteyksiin on avainkysymys Yhdistyneen kuningaskunnan reuna-alueiden kuten Skotlannin, Pohjois-Irlannin ja Lounais-Englannin kehitykselle. Lentoyhteyksien palvelutaso vaikuttaa vahvasti alueiden pääsyyn maan suurimmille ja merkittävimmille markkinoille. Lontoon kautta niille avautuvat myös monet liiketoimintamahdollisuudet maailmalla. Juuri nyt Yhdistynyt kuningaskunta pyrkii monien Euroopan maiden tavoin toipumaan vuoden 2008 lamasta ja euroalueen velkakriisistä. Pyrkimysten aikana on huomattu lentoyhteyksien vaikuttavan ratkaisevasti yksittäisten 1 Department for Transport 2003: The Future of Air Transport White Paper. 2 Mäntynen, Jorma 2013: Lentoasemat ovat investointi Suomen menestykseen. K3 viestintä. 3 HMG 2013: Aviation Policy Framework. CMND 8454.

4 4(11) yritysten, kaupunkien ja kasvavien elinkeinosektoreiden kilpailukykyyn Euroopan- ja maailmanmarkkinoilla. 9. Ilman lentoyhteyksiä kaikki yllämainitut alueet ovat yli 4,5 tunnin matkan päässä Lontoosta ja siten myös jatkoyhteyksistä. Kestoltaan yhden päivän pituinen liikematka pääkaupunkiin ei tällaisilla matka-ajoilla ole mahdollinen, ja pääsy muualle Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle käy erittäin hankalaksi. Suomessa Helsinki on Lontooseen verrattavassa asemassa sillä se on maan ydin ja suurten yritysten kotipaikka. Helsinki on ainoa kaupunki Suomessa, jonka lentokenttä tarjoaa laajan valikoiman kansainvälisiä kuljetuspalveluja ja liikenneyhteyksiä kilpailukykyisin aikatauluin. Kotimaisen syöttöliikenteen puuttuminen vähentäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukykyä ja matkustajamääriä. Herää siis kysymys, että onko jatkoyhteyksien käyttö otettu huomioon Finavian lentoasemaverkon talouslaskelmissa, vai onko tarkastelu rajoittunut vain yksittäisten lentoasemien tappioihin. 10. Tekijöille on syntynyt käsitys, ettei Finavia halua tai voi toivottavalla tavalla ottaa huomioon sitä merkitystä ja vaikuttavuutta mikä sen palveluilla on sen oman liiketoiminta-alueen lisäksi ja ulkopuolella. Alueelliset lentoyhteydet palvelevat myös erittäin merkittävällä tavalla koko maan sosiaalista koheesiota, sillä pääkaupunki tulee niiden avulla maan reuna-alueiden asukkaiden ulottuville. Ne mahdollistavat heille poliittisen edustuksen, pääsyn kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kouluttautumisen ja ehkä tärkeimpänä vierailut ystävien ja sukulaisten luo. Lentoyhteydet yhdistävät tärkeällä tavalla maata, joka on muutoin niin suuri ja harvaan asuttu. Vaihtoehtoiset liikennöintimuodot 11. Saamiemme tietojen mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa tarkastella lentoliikennettä osana joukkoliikenteen yleistä palvelutasoa ja matkustusketjua, jossa oletetaan joiden ilman lentoyhteyksiä jäävien alueiden tukeutuvan laajempia alueita palvelevien maakuntakenttien (regional hubs) tarjoamiin liikenneyhteyksiin. Kriteeriksi on 3 tunnin matka-aika maakuntakentälle (ennen Helsinkiin) ja 6 tunnin kokonaismatka-aika pääkaupunkiseudulle. Eräille väli-suomen kaupungeille tämä merkitsee huomattavaa saavutettavuuden ja palvelutason laskua. Päivän mittainen asiointi pääkaupungissa tulisi mahdottomaksi. Palvelutason näin radikaali huonontaminen ei vastaa EU:n liikennepolitiikassa oletettua kaupunkikeskusten palvelutasoa eikä sille löydy tutkimuksellisia perusteita. Matkaketjun pidentäminen myös lisää maaliikennettä ja erityisesti yksityisautoilua ja koko matkaketjun CO2- päästöjä verrattuna suoriin yhteyksiin verrattuna. 12. Useissa Länsi-Euroopan maissa nopeat junayhteydet ovat hyvä vaihtoehto lentopalveluille silloin, kun alueella on riittävän hyvä rautatieinfrastruktuuri. Tilanne on tällainen eritoten Ranskassa, Saksassa ja Benelux-maissa. Viime aikoina myös Espanjaan ja Italiaan on rakennettu korkeatasoisia rautatieyhteyksiä. Nopeat junayhteydet ovat onnistuneet valtaamaan suuren osan liikennemarkkinoista näiden maiden kaupungeissa silloin kun matka pääkaupunkiin kestää 2,5 3 tuntia maaliikenteessä. Rautatiet ja lentoliikenne tavallisesti sekä kilpailevat keskenään että täydentävät toisiaan 3 4,5 tuntia kestävillä matkoilla. Neljän tunnin kynnyksen ylityttyä lentäminen muuttuu kuitenkin monien matkojen käytännöllisimmäksi kulkumuodoksi sen sijaan, että se olisi rajoitettu pelkästään ajansäästöä tai jatkoyhteyksiä hakeville. Maaliikenneyhteydet Savonlinnasta

5 5(11) Helsinkiin osuvat juuri tähän neljän tunnin rajakohtaan, jossa maayhteyksiä kehittämällä tyydyttävää palvelutasoa ei pystytä järjestämään. 13. On hyvin epätodennäköistä, että junayhteyksillä, ja/tai yhdistämällä liikennemuotoja matkaketjuissa, voitaisiin Suomessa korvata, km:n mittaisia lentoreittejä. Tähän on useita syitä: Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja Etelä-Suomen ulkopuolelle jää harvaan asuttuja kuljetuspalveluita tarvitsevia alueita, joiden matkustajapotentiaali on rajoitettu. Riittävän tiheällä vuorovälillä toimivien tehokkaiden matkaketjujen tarjoaminen on monissa tapauksissa operaattoreille taloudellisesti kannattamatonta. Helsinki kattaa prosentuaalisesti valtaosan Suomen väkiluvusta (n. 1,2 miljoonaa 5,4 miljoonasta), samalla kun seuraavat kymmenen suurinta kaupunkia ovat varsin pieniä. Niistä vain Turun ja Tampereen väkiluvut ylittävät asukkaan rajan, jota on yleisesti pidetty kannattavuuskynnyksenä nopealle junayhteydelle. Kolme viidestä Helsingin jälkeen suurimmasta kaupungista (Tampere, Turku ja Lahti) on Helsingistä korkeintaan kahden tunnin ajomatkan päässä. Ne eivät sijaitse keskenään maantieteellisesti samalla suunnalla, joten alueelliset pikajunapalvelut sopivat niiden ja Helsingin välille paremmin kuin nopeat junayhteydet. Edellistä väitettä tukevat varsinkin suurnopeusraiteiden mittavat kustannukset. Ne ovat yleensä noin 12,5 25 milj. euroa kilometriltä silloin, kun reitille osuvat maanmuodot ja - rakenne ovat sopivia. Suomessa maasto mitä luultavimmin ei ole niin helppoa, mikä nostaisi kulut vielä korkeammiksi. Näin ollen useimmille suomalaisille kaupunkikeskuksille nopeiden junayhteyksien kehittäminen ei ole käyttökelpoinen vaihtoehto näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Lentoliikenne on infrastruktuurikustannuksiltaan ylivoimainen vaihtoehto erityisesti pienempien keskusten kuljetustarpeiden tyydyttämiseen. Professori Jorma Mäntysen arvion mukaan Suomessa on käytössä noin 70 km kaupallista kiitorataa. Raiteita sen sijaan on km ja teitä km. Lentokentät tukevat monia eri käyttötarkoituksia ja niillä on monitahoista taloudellista potentiaalia. Lentokenttien panos-tuotos-suhde voi olla huomattavasti suurempi kuin muilla liikennöintimuodoilla. Suurnopeusraiteiden ja kiskokaluston ylläpito on kallista varsinkin kiitoratoihin ja nykyaikaisiin lentokoneisiin verrattuna. On myös näyttöä siitä, että rautateiden ympäristöystävällisyyttä on ylikorostettu 4. Junien energiankäyttö kasvaa niiden nopeuden kasvattamisen myötä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa uutta suurnopeusraidetta HS2 (ja samalla siirtymistä ilmasta raiteille) ei enää perustella ympäristösyillä vaan kuljetuskapasiteetilla. Hyvänä esimerkkinä on myös vuoden 2008 tutkimus 5 Newquayn lentokentästä, josta on juuri neljän tunnin matka Lontooseen. Lentoliikenteessä matkalla Newquaysta Cornwalliin yhden matkustajan kilometrikohtaiset päästöt olivat vain hivenen suuremmat kuin autoillessa tai rautateillä. Poikkeuksena ovat energiatehokkailla autoilla matkustavat perheet. 14. Kansallisten voimavarojen kannalta pienten lentoasemien ja tehokkaiden lentoreittien ylläpito on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin rautateiden rakentaminen, kun halutaan yhdistää Savonlinnan (seutukunnan ja vaikutusalueen väkiluku n ) kaltaisia, neljän tunnin ajomatkan päässä olevia kaupunkeja Helsinkiin. 4 ERAA 2012: Air and Rail Setting the Record Straight. 5 Newquay Cornwall Airport 2008: A Comparative Analysis of the Climate Change Impacts of Alternative Transport Modes to Cornwall.

6 6(11) Savonlinnan lentoliikenteen merkitys Baltic Bird-projektissa on tehty analyysi Helsingin-Varkauden-Savonlinnan lentoreitin matkustajapotentiaalista ja todettu, että reitin potentiaali optimoiduilla aikatauluilla on matkustajaa vuodessa. Tämä merkitsee, että reitin kehittämiselle on perusteet ja matkustajamäärien kasvattaminen on mahdollista. Alueellisten taloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella Savonlinna lentoaseman toiminnalla on Savonlinnalle 2-3 miljoonan euron suora vaikutus. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset muodostuvat lentoyhteyden yritystoiminnalle saavutettavuuden muodossa tarjoamista mahdollisuuksista ja tehokkuushyödyistä erityisesti työajan säästöinä. Etelä-Savon kauppakamarin kyselyn ja yrityshaastattelujen perusteella Savonlinnassa on yrityksiä, joiden kilpailukyky merkittävästi heikkenee ja toimintaedellytykset vaarantuvat. Lentoliikenteen loppumisen on arvioitu johtavan työpaikkojen menetyksiin. Hankkeessa hyödynnetyssä taloudellisten vaikutusten laskentamallissa on arvioitu potentiaalisia hyötyjä optimoidun lentoyhteyden osalta sekä vaihtoehtoisena skenaariona lentoliikenteen loppumisen ja lentokentän sulkemisen taloudellisia vaikutuksia. Suorien ja välillisten aluetalousvaikutusten lisäksi Savonlinnan lentokentän sulkemisella olisi ratkaiseva merkitys tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien rajaamisen kautta. Rakennemuutospaineissa Savonlinnan on määrätietoisesti panostanut matkailun kehittämiseen tulevaisuuden kansainvälisenä matkakohteena. Matkakohteena Savonlinnan potentiaalinen saavutettavuus heikkenee oleellisesti, mikäli lentokenttä ei ole käytettävissä. Vertailuanalyysi 15. On luonnollista, että Finavian kaltainen, eurooppalaisessa kilpailuympäristössä toimiva ilmailuyritys arvioi toimintaansa taloudellisilla suoritusmittareilla, joita ovat: matkustajamäärien kehitys matkustajakohtainen tuotto matkustajakohtaiset subventiokulut lentokenttien brutto- ja nettokulut (eli pakollinen ristiintukeminen) tulevat pääomakulut sijoitetun pääoman tuotto. 16. Finavia on valtion omistama yhtiö, joten valtion omistajana pitää arvioida sen merkitystä ja toimintaa myös ottaen huomioon: Finavian lentokenttien ratkaisevan vaikutuksen liikkuvuuteen, elinkeinoelämän kehitysedellytyksiin ja matkailuun sekä näiden kautta toteutuvaan taloudelliseen tuottoon vaihtoehtoisen infrastruktuurin rakentamisen hinnan verrattuna Finavian liikennöintipalveluihin lentokenttien sulkemisen tai jäädyttämisen peruuttamattomat kulut ja niiden suorat sekä epäsuorat taloudelliset vaikutukset.

7 7(11) 17. Etenkään valtion omistuksessa olevan lentokenttien ylläpitäjän ei tulisi tehdä näin merkittäviä päätöksiä pelkästään kapea-alaisten talouslukemien perusteella. Finavia argumentoi, että sen alueelliset lentoasemat kuluttavat ristiintukemisen muodossa resursseja, jotka se voisi investoida kaupallista potentiaalia omaaviin lentoasemiin. Jos Helsinki-Vantaan kehittämiselle on kestävät kaupalliset perusteet, panostuksia tulee hakea ensisijaisesti kaupalliselta sektorilta ja julkisen sektorin on keskityttävä enemmän tarkastelemaan valtakunnan kokonaisetua. Nyt esitetyt valinnat perustuvat enemmänkin lyhyen tähtäimen tappioiden eliminoimiseen ja maantieteeseen kuin tarpeeseen kehittää tehokkuutta ja optimoida verkoston kannattavuutta kokonaisuutena. Julkisia palveluja tuottavan ja julkisesti omistetun yhtiön toiminnan mittarina ei voi olla pelkästään liiketaloudellinen voitto vaan sitä on arvioitava myös julkisten panosten tuoman kokonaishyödyn ja taloudellisten heijastusvaikutusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että a) on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti tehtyjen ratkaisujen paikalliset ja alueelliset taloudelliset vaikutukset b) tätä tehtäessä on hyödynnettävä asian luonteen vaatimalla tavalla monimuuttujaisia ja useiden rinnakkaisten tavoitteiden tasapainottamiseen tähtääviä optimointiprosesseja (pareto optimization) päätösten valmistelussa. c) Suomen kansallisen intressin näkökulmasta Helsinki-Vantaa ja valtakunnallisen lentoasemaverkon kehittäminen eivät voi olla vaihtoehtoja, vaan koko verkoston ja kunkin lentoaseman strategisen kehittämisen mahdollisuudet on otettava huomioon. 18. EU:ssa on tehty useita eri suuntiin meneviä linjauksia pienten lentokenttien kehittämisen ja ylläpitämisen suhteen. Iso-Britanniassa pienten lentokenttien toimintaa on pyritty kaupallistamaan. Ruotsissa pienet lentokentät on pyritty siirtämään maakuntien hallintaan. Toistaiseksi ei tiedetä, voidaan esimerkiksi Ruotsin ratkaisuilla lisätä turvata lentokenttien toiminta ja lisätä toiminnan tehokkuutta siten, että se palvelee kansallista etua alueiden elinvoiman ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Koska lentokenttien yhteiskunnalliset hyödyt monen lentokentän osalta todennäköisesti ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden ylläpidosta syntyvät Finavian liiketoiminnalliset tappiot tulisi ilmailustrategian ensisijaisena tavoitteena olla Suomen toteutetun lentoasemaverkostoperiaatteen mukaisen toimintamallin optimointi ja toiminnan tehostaminen sekä vaikutusten arviointi. Osana optimointia ja verkostoperiaatteen rinnalla tulee arvioida kunkin lentoaseman kohdalla mahdollisuudet yhteistyössä paikallisten sidosryhmien ja liike-elämän kanssa lisätä tulovirtoja erilaisista liitännäistoiminnoista, kehittää kiinteistösektoria ja vahvistaa yleensä paikallista ilmailun ja lentoliikenteen tunnettuutta ja merkitystä. 19. Näkemyksemme mukaan Finaviasta on tehtävä analyysi, jossa sitä ja lentoasemaverkoston toimintaa verrataan useisiin muihin lentokenttäyhtiöihin ja lentokenttiin EU:n reuna-alueilla. Näin syntyy arvio sen toiminnan tehokkuudesta ja siitä, onko se kaupallisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman innovatiivinen. Suomella on EU:n hyväksynnällä oikeus järjestää ilmailun palvelut lentoasemilla verkostoperiaatteen mukaisesti siten, että toteutetaan lentoasemien ristisubventiota. Tämä linjaukset ovat perustuneet näkemykseen Suomen kansallisen edun kannalta oleellisen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymistä tukevan kotimaan

8 8(11) lentoliikenteen ylläpitämisen tarpeellisuudesta. Sitä ennen ei voi määrittää, onko nykyinen ristiintukeminen tarpeellista saati perusteltua laajempien taloudellisten etujen kannalta. Lentoasema verkoston purkaminen ja mahdollisesti jopa verkostoperiaatteesta ja ristiintukemisesta luopuminen olisi lyhytnäköistä. Yhteenveto 20. Tässä muistiossa on pyritty tarkastelemaan Suomen lentoliikennettä ja lentoasemaverkostoa sekä erityistapauksena Savonlinnan lentoaseman merkitystä laajemmassa kansainvälisessä perspektiivissä. Yhteenvetona havainnoista voidaan todeta: alueiden tavoitteleman kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta hyvät yhteydet pääkaupungin kautta kansainvälisiiin keskuksiin ovat välttämättömiä Maakuntakenttien ja jopa pienten lentoasemien välilliset ja katalysoivat vaikutukset aluetalouteen ovat erittäin merkittäviä katalyyttisten vaikutusten näkökulmasta monien saavutettavuudeltaan heikkojen alueiden näkökulmasta elintärkeää Lentoasemaverkkoa koskevien poliittisten linjausten ja ratkaisujen tulee toiminnan kannattavuuden ja taloudellisen tehokkuuden tavoittelun ohella perustua kansallisen edun näkökulmasta tehtyyn tarkasteluun lentoliikenteen aluetaloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Saavutettavuuden turvaaminen lentoliikennettä ylläpitämällä on suuressa ja harvaanasutussa maassa usein kustannustehokkain vaihtoehto ja voi olla myös ympäristövaikutusten osalta kilpailukykyinen, jos se vähentää pitkien maakuljetusten osuutta ja yksityisautoilua. Lentoliikenteen tulee olla kuljetusvaihtoehtona myös keskuksissa, jotka ovat 4-8 tunnin maaliikenneyhteyksien päässä Helsingistä. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää tarkastella paitsi yhteyksiä pääkaupunkiin, myös kansainvälisiä jatkoliikenneyhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

9 9(11) Liite A: Kuinka lentoyhteydet vaikuttavat alueellisiin talouksiin? i. Arviot lentokenttien taloudellisista vaikutuksista rajataan usein kapeasti, ja ne käsittelevät vain kenttien suoria, epäsuoria ja aktivoivia vaikutuksia, esimerkiksi työpaikkoja, yleistä arvonlisäystä ja matkailukulutusta. Niitä on helppo mitata, ja ne ovat varsin kouriintuntuvia mittareita. Pienessä mittakaavassa ne voivat olla toki tärkeitä, mutta yksin ne eivät muodosta vielä kokonaisuutta. On yhä enemmän ja vankempaa näyttöä siitä, että lentoliikenneyhteydet eivät edistä talouskasvua pelkästään lentokenttien lähialueilla, vaan niiden seurannaisvaikutukset ulottuvat myös alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Tämä on yksi pääteemoista siinä perusteellisessa analyysissä, jota on tehty Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydyn lentoliikenteen kehittämistä koskevan keskustelun tueksi. Tätä työtä voi soveltaa laajemminkin, ja seuraavassa on siitä yhteenveto. ii. lentoyhteyksien seurannaisvaikutuksena muiden elinkeinojen tuottavuus ja kilpailukyky paranee pääasiassa kolmella tavalla: Mahdollistaa voimavaroja siirtymisen tuottavampaan käyttöön, mikä puolestaan vahvistaa kansainvälistä kauppaa ja palveluliiketoimintaa sekä lisää matkailua. Lentoliikenteeseen panostamisen hyöty riippuu saavutettavasta tuottavuuden lisäyksestä sitä hyödyntävillä talouselämän sektoreilla ja matkailun arvonlisäyksestä. 6 Lisää pääomien siirtymistä alueille. Parempi saavutettavuus lisää ulkomaisia ja kotimaisia investointeja. Pääomaintensiteetin kasvu parantaa työn tuottavuutta ja kilpailukykyä. Syntyy innovaatiotoimintaa. Saavutettavuus parantaa osaamisen siirtoa ja hyödyntämistä sijoituksina uuteen ja kehittyneeseen teknologiaan. Osaamisen siirto ja uusien markkinoiden avautuminen luovat uusia työtapoja, menetelmiä ja liiketoimintasuhteita, joiden avulla kilpailukyky ja tehokkuus paranee ja hyödynnetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. iii. Lentoliikenteen hyödyt eivät rajoitu ilmailusektorin luomaan työllisyyteen ja arvonlisäykseen. Lentoliikenne ja ilmailusektori heijastusvaikutuksenaan edistää talouskasvua lisäämällä koko talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Saavutettavuus ei yksinään synnytä talouskasvua ja kilpailukykyä, mutta lentoyhteydet ovat taloudellisen kehityksen välttämätön edellytys. Saavutettavuuden parantaminen auttaa hyödyntämään laajemmin työvoimaa, taitoja ja pääomaa, tekee kaupasta ja palveluliiketoiminnasta siirrosta tehokasta, mahdollistamalla kaukaisten markkinoiden tavoittamisen ja kannustaa sekä koti- että ulkomaisia yrityksiä sijoittamiseen 7. iv. Konkreettisia esimerkkejä hyvän saavutettavuuden mahdollistamasta pitkälle erikoistuneesta globaalista liiketoiminnasta löytyy Yhdistyneen kuningaskunnan reuna-alueilla Skotlannin 6 Voimavarojen siirto vientisektoreille voi nostaa keskimääräistä tuottavuutta, mutta se saattaa toisaalta nostaa vaihtokurssia. Siten se ehkä saattaa muut sektorit huonompaan asemaan, vaikka se halventaa tuontia ja nostaa käytettävissä olevia kansallisia tuloja. 7 Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Tilaustyö liikenneministeriölle.

10 10(11) Ylämailla. Siellä keskeinen kysymys on lentoyhteyden säilyttäminen Invernessiin. Paikallisen talouden tukipilari viskiteollisuus on hyvin kansainvälistä ja vientiin keskittynyttä eikä pystyisi toimimaan ilman lentoyhteyksiä. Sama koskee energiasektoria Aberdeenissa sekä matkailua Cornwallissa ja Länsi-Irlannissa. v. Lentoyhteyksien positiivisesta vaikutuksesta talouteen on nykyisin olemassa runsaasti kirjallisuutta 8. Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneministeriön Oxeralta tilaaman selvityksen mukaan kulkuyhteyksien pääedut koskettavat matkaajia, alueellista kilpailukykyä ja kokonaistaloudellisia hyötyjä 9. Kuljetuspalveluiden käyttäjät hyötyvät enemmän laajasta tai laadukkaasta kohdevalikoimasta kuin lentokentästä, jonka yhteydet ovat heikommat. Hyvät lentoyhteydet lisäävät lentokenttää ympäröivän alueen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. vi. Lentokenttien laajempiin taloushyötyihin lukeutuvat yritysten laajentuneet toiminta- ja markkinaalueen myötä syntyvät klusteroitumisvaikutukset (agglomeration benefits), mahdollisuus saada laajemmista työmarkkinoista ja vapaasta kilpailusta saatavat hyödyt panostusten tehokkaamman kohdentumisen myötä. Esimerkiksi pääsy laajemmille kansainvälisille tuotemarkkinoille voi lisätä yrityksen tuottoa ja työvoiman tarvetta, mikä näkyy lopulta työvoimamarkkinoilla. Paremmat liikenneyhteydet voivat myös lisätä kilpailua tuotteiden ja erityisesti palvelujen markkinoilla ja parantaa tuottavuutta. Kilpailun kasvu voi syntyä esimerkiksi markkinoiden maantieteellisen koon kasvusta. Näiden väittämien todenperäisyyttä tukevat tutkimuksissa todennetut empiiriset kokemukset. vii. Oxford Economics Forecastingin tutkimuksessa osoitettiin, että hyvät lentoyhteydet tukevat talouskasvua parantamalla tuottavuutta, houkuttelemalla sijoituksia ja lisäämällä innovaatiotoimintaa 10. Sen mukaan 11 : Kehitys muissa kuin ilmailusektorin yrityksissä syntyy pääasiassa kahdenlaisten vaikutusten kautta. Ensinnäkin ulkomaiset markkinat tulevat kotimaisten yritysten ulottuville, ja ulkomainen kilpailu kotimarkkinoilla kiihtyy. Toiseksi sijoituspääoman ja työvoiman liikkuvuus maiden välillä helpottuu. viii. Kansainvälisen ilmailuliiton IATA:n tilaamassa tutkimuksessa InterVISTAS-konsultointitoimisto katsoi asiaa laajemmasta, kansainvälisestä näkökulmasta. Sen mukaan 10 % lisäys liikenneyhteyksissä kasvatti työn tuottavuutta 0,07 % 12. Myös useissa muissa tutkimuksissa on todettu, että parempi saavutettavuus parantaa tuottavuutta aluetaloudessa. ix. On ratkaisevan tärkeää, että tämä korkeampi tuottavuus voi kasvattaa myös bruttokansantuotetta. On todistettu, että viimeisen vuosikymmenen aikana ilmailupalvelujen laajenemisesta seuranneet sijoitukset ja tuottavuus ovat kasvattaneet Euroopan BKT:ta 4 % Oxera 2010: Ibid. 9 Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Tilaustyö liikenneministeriölle. 10 IATA 2006: Airline Network Benefits. Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n taloustiedote nro 3. Oxford Economic Forecasting. 11 IATA 2006: Airline Network Benefits. Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n taloustiedote nro 3. Oxera 2010: Understanding the theory of international connectivity. Oxford Economics 2011: Economic benefits from Air Transport in the UK (sivu 9). 12 IATA 2007: Aviation Economic Benefits. IATA:n taloustiedote nro 8. InterVISTAS. 13 ATAG 2009: The economic and social benefits of air transport Oxford Economics.

11 11(11) Käänteisesti tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että saavutettavuuden heikkeneminen johtaa taloudellisen aktiviteetin ja tuottavuuden heikentymiseen. x. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain julkaistu ilmailun kehysstrategia 14 tekee aiheesta hyvän yhteenvedon (kohta 1.39): Erinomainen liikkuvuus auttaa ylläpitämään maassamme erikoistuneita ja korkean lisäarvon toimialaryppäitä. Niihin lukeutuu huippuosaamista vaativia rahoitus-, laki- ja tietotekniikka-alan konsulttitoimistoja, jotka ovat käymässä yhä kansainvälisemmiksi. xi. Kehysstrategiassa todetaan myös näin: ilmailupalveluita käyttävät useat eri toimialat, kuten kemia, öljy, teollinen tuotanto, rakentaminen, vähittäismyynti, koulutus, terveydenhoito, viestintä, vapaa-aika, ateriapalvelut ja kuljettaminen. Lentoliikenne mahdollistaa matkat asiakkaiden luo, kaukaisten toimipaikkojen ja paikallistoimistojen hallinnan sekä kaupankäynnin resursseilla ja tuotteilla. Lisäksi lentoyhteydet mahdollistavat monikansallisten ja ulkomaisten yritysten yhteydenpidon pääkonttoreihin ja yhteistyökumppaneihin ja siten toiminnan alueella. xii. Tämän vuoksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa lentokeskustelun keskiössä ovat lentoyhteydet maan reuna-alueilta Lontooseen ja sieltä edelleen moniin maailman kohteisiin etenkin Heathrow n lentokentän kautta. Lisähuomiota tälle on tuonut lentoyhtiö Flyben (Finnairin kumppanuusyhtiö) hiljattainen päätös myydä Gatwickin lentokentän lähtö- ja laskeutumisaikansa EasyJetille. Yhdistyneen kuningaskunnan aluepolitiikka ja kokemus tarjoavat selvästi Suomen hallinnolle arvokkaita vertailukohtia. xiii. Ison Britannian ilmailuvirasto (CAA) suositteli valtiolle strategialinjauksia 1516, ennen varsinaisten ilmailupolitiikan työstämistä vuonna Niissä todetaan suoraan kauempana Lontoosta sijaitsevien alueiden ja kaupunkien tarvitsevan hyvän saavutettavuuden pääkaupungin lentokentälle ja sitä kautta muualle maailmaan. xiv. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on asettanut etusijalle talouden tasapainottamisen, yksityisten sijoitusten kannustamisen ja liikenne- ja liiketoimintasuhteiden vahvistamisen erityisesti kasvaviin talouksiin ja viennin kasvattamisen. Eräiden alueellisten lentokenttien yhteydet jäävät huonoiksi, koska linkki maan tärkeimmälle keskuslentokentälle puuttuu. Näin siitäkin huolimatta, että niillä on reittejä esimerkiksi Amsterdamin lentokentälle. Monet mahdollisista asiakkaista kulkevat maayhteyksiä käyttäen Lontooseen tarvitsemiensa lentoyhteyksien äärelle. Tämä on peruste, jonka vuoksi siviili-ilmailuviranomaiset luokittelivat lentoyhteydet Lontooseen ja sen lentokentille kansallisesti merkittäväksi asiaksi. 14 HMG 2013: Ibid. 15 CAA 2011: Insight Note 1 - Aviation Policy for the Consumer. 16 CAA 2011: Insight Note 3 - Aviation Policy for the Future.

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Edunvalvontapäällikkö Koskela:

Edunvalvontapäällikkö Koskela: LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys Savonlinnassa. Etelä-Savon kauppakamari Savolinnan kauppakamariosasto 6.11.2013

Lentoliikenteen merkitys Savonlinnassa. Etelä-Savon kauppakamari Savolinnan kauppakamariosasto 6.11.2013 Lentoliikenteen merkitys Savonlinnassa Etelä-Savon kauppakamari Savolinnan kauppakamariosasto 6.11.2013 Savonlinna - Helsinki By car334 km 4-4,5 hours By plain50 min. Parikkala By train4,5 hours St. Petersburg

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2015

Osavuosikatsaus Q1 2015 Osavuosikatsaus Q1 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Unclassified Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot