Alankomaat. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alankomaat. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Alankomaat Marraskuu 2010

2 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 5 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 7 Talous... 7 Makrotalous... 7 BKT... 7 Inflaatio... 8 Vaihtotase... 8 Talouspolitiikka... 8 Työvoima... 9 Ulkomaankauppa... 9 Kokonaiskauppa... 9 Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Linkkejä... 15

3 3 (15) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2, josta 59 % maatalousmaata ja 10 % metsää Luonnonvarat: Maakaasu, öljy Rajanaapurit: Belgia (450 km yhteistä rajaa), Saksa (577 km) Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin ja UTC + 2 kesäisin (UTC= koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 16,78 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: pääkaupunki Amsterdam ( asukasta varsinaisella kaupunkialueella), Rotterdam ( ), hallinnollinen pääkaupunki Haag ( ), Utrecht ( ) ja Eindhoven ( ). Etniset ryhmät: hollantilaisia 80,7 prosenttia, muista EU-maista 5 prosenttia, indonesialaisia 2,4 prosenttia, turkkilaisia 2,2 prosenttia, surinamilaisia 2 prosenttia, marokkolaisia 2 prosenttia ja muita 5,6 prosenttia (2008) Viralliset kielet: hollanti (nederlands) ja friisi Uskonnot: uskontokuntiin kuulumattomia 42 prosenttia, roomalaiskatolilaisia 30, protestantteja 20, muslimeja 5,8 ja muita 2,2 prosenttia (2006). Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 31; Amsterdam 20, Rotterdam 10, Haag 70 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz

4 4 (15) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 44,27 prosenttia (2008) Matkapuhelintiheys: 124,8 prosenttia vuonna (2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 86,55 (2008) Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 34,13 (2008); laajakaista 35,14. Tieverkosto: km (2008), km moottoritietä. Rautatieverkosto: 2896 km (2009), joista 2064 km sähköistetty. Lentokenttiä: 20 (2010). Amsterdamin Schipholin lentokenttä on Euroopan neljänneksi suurin. Suurimmat satamat: Rotterdamissa, Amsterdamissa ja Ijmuidenissa. Rotterdamin satama on Euroopan suurin. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Het Koninkrijk der Nederlanden (Nederland), Alankomaiden kuningaskunta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtion päämies: Kuningatar Beatrix (vuodesta 1980) Hallituspuolueet: virkaatekevä hallitus; Kristillisdemokraattinen allianssi (CDA) ja protestanttinen uskonnollinen puolue ChristenUnie. Pääministeri: Mark Rutte (VVD) Parlamentti: Kaksikamarinen Staten General. Alueparlamenttien jäsenet valitsevat kansallisen parlamentin ensimmäisen kamarin 75 jäsentä. Toisen kamarin 150 jäsentä valitaan suorissa, yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa neljäksi vuodeksi. Ensimmäinen kamari voi vain hyväksyä tai hylätä lakiesityksiä. Se ei voi tehdä aloitteita tai muutoksia toisen kamarin tavoin. Seuraavat parlamenttivaalit: alahuoneen vaalit viimeistään kesäkuussa 2015 Alue- ja paikallishallinto: 12 maakuntaa (provincie), 548 kuntaa Kansallispäivä: Kuningattaren päivä (Koninginnedag) Alankomaat itsenäistyi vuonna 1579 Espanjasta ja sai nykyiset rajansa vuonna 1830, kun Etelä-Alankomaat eli nykyinen Belgia erosi omaksi valtiokseen. Vuosina Alankomaat oli Saksan miehittämä. Toiseen maailmansotaan asti Alankomaat oli merkittävä siirtomaavalta, mutta vuoden 1945 jälkeen lähes kaikki siirtomaat itsenäistyivät (Suriname vasta 1975). Alankomaat liittyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön vuonna 1951 ja Euroopan talousyhteisöön vuonna 1957 ensimmäisten joukossa. Vuonna 1960 se muodosti Belgian ja Luxemburgin kanssa Beneluxtalousunionin. Alankomaat liittyi vuoden 1999 alussa EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Eurosta tuli käteisvaluutta vuoden 2002 alussa. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä. Valuuttakurssi: 1 EUR = 1,39 USD (2009). EIU:n arvio 2010 on 1 EUR = 1,29 USD.

5 5 (15) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 573,2 miljardia EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 592,0 miljardia EUR. BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on EUR. Verotus: ylin yhtiötuloverokanta 25,5 %, yleinen arvonlisäverokanta 19 % v Tärkeimmät teollisuustuotteet: kemialliset aineet ja tuotteet, elintarvikkeet, kone- ja metalliteollisuuden tuotteet, sähkökoneet ja -laitteet, öljy sekä mikroelektroniikka. Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet, polttoaineet, elintarvikkeet sekä valmistetut tavarat. Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä valmistavarat. Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Kiina. Ulkomaiset suorat sijoitukset Alankomaihin: 23 miljardia EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 25,7 miljardia EUR. Suomalaiset suorat sijoitukset Alankomaihin: 374 miljoonaa euroa (nettopääomavirta) vuonna Suorien sijoitusten kanta oli 17 miljardia euroa. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Alankomaat on sijaluvulla 6 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Alankomaat on sijaluvulla 10 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Alankomaiden sijaluku on 12 (58 tutkitun maan joukossa). Naapurimaihin verrattaessa Alankomaat on kaikissa vertailuissa selvästi Belgian yläpuolella, ja myös Saksa jää jonkun verran Alankomaiden taakse IMD:n ja TI:n indekseissä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Haagin-vientikeskuksen päällikkö Patrick Wiersman arvioita Alankomaista: Positiivisia piirteitä Alankomaat on Euroopan suosituimpia ulkomaisten investointien kohdemaita. Maa on lisäksi monelle japanilaiselle ja amerikkalaiselle yhtiölle Euroopan koemarkkina-alue tai Euroopan alueellisen pääkonttorin ja jakelukeskuksen sijaintipaikka. Alankomaiden liiketoimintaympäristö kuuluu monen tutkimuslaitoksen mielestä maailman parhaimpiin. Hallitus on pyrkinyt minimoimaan investointeja koskevan sääntelyn ja häiritsemään yrittämistä muutenkin mahdollisimman vähän. (Ympäristömääräykset ovat tosin tiukat). Bruttokansantuote henkeä kohti on maailman korkeimpia. Työvoima on hyvin koulutettua ja kielitaitoista. Tuottavuus on korkea.

6 6 (15) Negatiivisia piirteitä Lainsäädäntö suojelee työntekijää erittäin hyvin, joten esimerkiksi irtisanominen voi olla todella hankalaa ja tulee kalliiksi yritykselle. Työvoimakustannukset ovat melko korkeat. Ympäristömääräykset ovat erittäin tiukat. Väestön keski-ikä on korkea. Naisten ja ulkomaalaisten työvoimaan osallistumisaste on alhainen. Maastamuuttoaste on korkea. Energia on kansainvälisesti kallista. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikenne (palveluiden ja laitteiden kysyntä kasvaa nopeasti). Logistiikka (koko tarjontaketjun hallintaan liittyvät palvelut ja laitteet mm. lastaukseen, varastointiin ja mittaukseen liittyvät palvelut ja laitteet). Energiateknologia (hollantilaiset ovat energiamarkkinoiden vapauttamisen kärkijoukossa). Ympäristöteknologia (saastumisen mittaamiseen ja ehkäisemiseen liittyvä teknologia, puhdistus- ja jätehuoltoteknologia sekä kierrätys). Hyvinvointiteknologia. Hyvinvointi on alue, johon hollantilaiset panostavat selvästi keskieurooppalaista tasoa enemmän. Alankomaissa on kaksi miljoonaa yli 65- vuotiasta, ja heistä vain 3 prosenttia elää pelkällä kansaneläkkeellä. Kyseinen kuluttajasegmentti kasvaa hyvää vauhtia, ja sen ostovoima on merkittävä. Hollantilaiset panostavat erityisesti vanhusten terveydenhuoltoon ja mahdollisimman pitkään itsenäiseen asumiseen. Koulutuspalvelut. Life style -tuotteet (muotoilu, vapaa-aika, niche-markkinat vaatetuksessa ja elintarviketeollisuudessa). Myös elektroniikkasektori on kasvussa. Suomalaisilla on mahdollisuus löytää tuotteilleen jälleenmyyntikanavia, mutta myös kumppaneita, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi OEM-yhteisyrityksen puitteissa tapahtuvasta tuotekehityksestä. Myynti ja markkinointi Markkinointikanavat Alankomaissa näkyy globaali trendi suorien markkinointikanavien korvaantumisesta epäsuorilla. Yksittäisen yrityksen kohdalla oikean markkinointikanavan valitseminen riippuu monesta tekijästä. Parhaiten kullekin yritykselle sopiva markkinointikanava suunnitellaan yrityksen omien tavoitteiden ja asiakassegmenttien osto- ja käyttötottumusten pohjalta. Yrityksen on tarjottava sitä, mitä asiakas on valmistautunut ostamaan, eikä vain sitä mitä yritys itse haluaa myydä. n Alankomaiden vientikeskus auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään yllä olevan periaatteen mukaisesti. Lisätietoja:

7 7 (15) Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Alankomaat erinomaisen maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Alankomaihin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Alankomaiden kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut (ennuste) a 2011e BKT BKT, muutos (%) 2,0 3,4 3,9 1,9-3,9 1,7 1,0 Yksityinen kulutus, muutos 1,0-0,3 1,8 1,1-2,5-0,3 1,0 (%) Investoinnit kiinteään 3,7 7,5 5,5 5,1-12,7-3,3 2,3 omaisuuteen, muutos (%) Kuluttajahinnat, muutos (%) 1,7 1,2 1,6 2,5 1,2 1,1 1,0 Työttömyysaste (%) 6,5 5,5 4,5 3,8 4,8 5,5 5,2 Valuuttakurssi: 1 EUR / USD 1,25 1,26 1,37 1,47 1,39 1,29 1,19 EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste) Viime vuonna Alankomaiden bruttokansantuote oli käyvin markkinahinnoin 572 miljardia euroa. Tänä vuonna EIU ennustaa sen nousevan 591 miljardiin euroon. Maa on vauras.

8 8 (15) Vuosina maan taloudessa meni hyvin ja vuonna 2007 BKT kasvoi 3,5 prosenttia. Vielä vuonna 2008 talous kasvoi 1,9 prosenttia. Viime vuonna BKT pieneni 3,9 prosenttia ja tälle vuodelle EIU arvioi kasvuksi vain 1,7 prosenttia. Ensi vuodelle se ennustaa vaatimatonta 1,0 prosenttia. Alankomaiden BKT:n rakenne 2010 (arvio) Teollisuus (sis. rakentaminen) 24% Maatalous 3% Palvelut 73% Inflaatio Lähde: EIU 10/2010. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi viime vuosikymmenen alussa muun muassa arvonlisäja ympäristöverojen korotusten sekä elintarvikkeista erityisesti lihan kallistumisen myötä. Tämän jälkeen inflaatio jälleen hidastui. Korkeimmillaan hintojen nousu oli vuonna 2008 kun saavutettiin 2,5 prosentin taso. Vuonna 2009 kuluttajahintojen nousu oli 1,2 prosenttia, ja EIU:n arvio tälle vuodelle on 1,1 prosenttia. Ensi vuodelle EIU ennustaa 1,0 prosentin inflaatiota. Vaihtotase Alankomaiden vaihtotase on ollut useana vuonna selvästi ylijäämäinen. Kauppatase, palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat olleet ylijäämäisiä. Alijäämäinen on vain tulonsiirtojen tase, joka kärsii EU:lle maksettavista suurista tulonsiirroista. Vuonna 2009 vaihtotaseen ylijäämää kertyi 28,5 miljardia euroa (5,0 prosenttia BKT:sta). EIU:n arvio tälle vuodelle on 36,2 miljardia euroa (6,1 prosenttia) ja ennuste ensi vuodelle 35,4 miljardia euroa (5,8 prosenttia). Talouspolitiikka Alankomaiden koalitiohallitus tuki vuosina taloutta 17,5 miljardin euron elvytyspaketilla (noin 1,5 prosenttia BKT:sta). Siihen on sisältynyt kuuden miljardin euron veroelvytys, 1,5 miljardia euroa maakunnille ja kunnille sekä kymmenen miljardia euroa työllisyyttä parantaviin toimiin. Julkisen kulutuksen osuus BKT:sta on noussut ja on tänä vuonna arviolta 52,3 prosenttia (51,6 prosenttia 2009). Valtion budjetti oli viime vuonna alijäämäinen 5,3 prosenttia (0,7 prosenttia ylijäämäinen

9 9 (15) 2008). Alijäämän arvioidaan syvenevän tänä vuonna 5,7 prosenttiin. Viimeistään ensi vuonna hallituksen odotetaan ryhtyvän toimiin alijäämän pienentämiseksi. Julkisen velan osuus BKT:sta jatkaa nousuaan tänä vuonna: EIU:n arvio on 64,6 prosenttia, ja ennuste ensi vuodelle 67,5 prosenttia (2007 luku oli 45,5 prosenttia). Julkisen kulutuksen kasvattamisella valtio on pyrkinyt tukemaan työmarkkinoita ja rakennusalaa, edistämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Työttömyyden noustessa valtio on keskittynyt erityisesti nuorten koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksien parantamiseen, panostaen erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Valtio on tukenut myös maan rahoituslaitoksia. Ulkomaankaupan edistämiseksi on valtio laajentanut yritysten käytettävissä olevia vientitakauksia. Työvoima Työvoimaan kuuluu tänä vuonna arviolta 7,9 milj. henkeä (kasvua vuositasolla 0,2 prosenttia). Työttömyysaste oli viime vuonna 4,8 prosenttia. EIU:n arvio kuluvalle vuodelle on 5,5 prosenttia sekä ennuste ensi vuodelle 5,2 prosenttia. Alankomaiden työvoima on korkeasti koulutettua, ammattitaitoista ja hyvin kielitaitoista. Hollantilaiset yritykset käyttävät paljon vuokratyövoimaa, jota saadaan myös ulkomailta. Välitystoimistoja on paljon. Ulkomaalaisten ei tarvitse välttämättä osata paikallista kieltä, koska monikansallisissa yhtiöissä sisäinen kieli on usein englanti. Alankomaiden työmarkkinat ovat kuulut joustavuudestaan. Lähes 40 prosenttia työpaikoista on osa-aikaisia. Naisista jopa kaksi kolmesta työskentelee osaaikaisessa työsuhteessa. Vain neljännes työvoimasta kuuluu ammattiliittoihin. Lakkoja on vähän, ja työmarkkinasuhteet ovat yleensä hyvät. Kaikkien yli 100 henkeä työllistävien yritysten on perustettava erityinen työpaikkaneuvosto työntekijöiden ja työnantajan välisen yhteistyön turvaamiseksi. Palkat sovitaan yleensä kollektiivisesti. Ammattiliittojen tekemät sopimukset koskevat noin 75 prosenttia työntekijöistä. Työviikon pituus on tavallisesti 37 tai 36 tuntia. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Alankomaiden tavarakauppa e (arvio), miljardia euroa a 2011e Vienti 278,7 312,6 340,8 364,4 303,1 349,8 359,1 Tuonti 239,6 272,9 297,1 324,4 267,6 316,6 328,4 Kauppatase 39,1 39,7 43,7 40,0 35,5 33,2 30,7

10 10 (15) Lähde: De Nederlandsche Bank, Statistics Netherlands & EIU 10/2010 (a=arvio) Ulkomaankaupan rakenne Alankomaiden kauppatase on ollut pitkään ylijäämäinen (viimeisin alijäämä kirjattiin 1970-luvun lopussa). Ylijäämän syitä ovat suuret panostukset vientiin, suhdanneherkkien tuotteiden pieni osuus viennissä ja maakaasuomavaraisuus. Kilpailukykyä ja vientiä on lisännyt erityisesti maassa harjoitettu maltillinen hinta- ja palkkapolitiikka. Tänä vuonna niin vienti kuin tuonti ovat EIU:n arvion mukaan noin kymmenen prosenttia viimevuotista korkeammalla tasolla. Kauppataseen ylijäämä säilyy tänä ja ensi vuonna lähellä 30 miljardin euron tasoa. Alankomaiden viennin rakenne vuonna 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 28,5% Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 19,3% Elintarvikkeet ja elävät eläimet 13,0% Polttoaineet, voiteluaineet 12,2% Valmistetut tavarat 9,8% Muut 17,2% Lähde: The Economist Intelligence Unit 10/2010. Alankomaiden vienti koostuu pääasiassa (1) koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, (2) kemikaaleista ja kemiallisista tuotteista sekä (3) elintarvikkeista ja eläimistä. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden osuus viennistä on talouden kehitystasoon nähden korkea. Alankomaiden tuonnin rakenne vuonna 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 30,1% Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 16,5% Polttoaineet, voiteluaineet 15,6% Valmistetut tavarat 12,3% Elintarvikkeet ja elävät eläimet 9,3% Muut 16,2% Lähde: The Economist Intelligence Unit 10/2010. Alankomaiden kolme tärkeintä tuontituoteryhmää vuonna 2009 olivat (1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, (2) kemikaalit ja kemialliset tuotteet sekä (3) poltto- ja voiteluaineet. Tärkeimmät kauppakumppanit Vienti Saksa on jo pitkään muodostanut Alankomaiden tärkeimmän vientimarkkina-alueen. Vuonna 2009 Saksan osuus Alankomaiden viennistä oli 29,5 prosenttia. Muut merkittävimmät vientimarkkinat olivat Belgiassa (14,4 prosenttia), Ranskassa (10,7

11 Milj. euroa Alankomaiden 11 (15) prosenttia ja Isossa-Britanniassa (9,4 prosenttia). EU-maiden osuus oli noin 80 prosenttia. Tuonti Saksa on kärjessä myös Alankomaiden tuontitilastoissa. Vuonna 2009 Saksan osuus tuonnista oli 20,1 prosenttia. Sitä seurasivat tilastoissa Kiina (13,5 prosenttia), Belgia (10,1 prosenttia), Yhdysvallat (9,2 prosenttia) ja Iso-Britannia (6,6 prosenttia). EUmaiden osuus oli noin 55 prosenttia eli merkittävästi vientiä alhaisempi. Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Alankomaiden välinen tavarakauppa Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: Tullihallitus Suomen Alankomaiden-kauppa vuonna 2009 ja tammi-elokuussa 2010 Vienti, milj. Osuus % Muutos % Tuonti, milj. Osuus % Muutos % Tase milj , , I-VIII , , Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Alankomaat kuuluvat Suomen kymmenen suurimman kauppakumppanin joukkoon ja kauppa on ollut tasaisessa kasvussa parin viime vuoden notkahdusta lukuunottamatta. Vuoden 2010 tammi-elokuussa sekä vienti että tuonti ovat jälleen olleet selvästi kasvu-uralla.

12 12 (15) Suomen vienti Suomen Alankomaiden-viennin rakenne 2009 Paperi, pahvi ja puutavara 9,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 24,7 % Rauta, teräs ja värimetallit 39,8 % Muut tavarat 8,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 8,7 % Öljytuotteet 8,3 % Suomen 10 tärkeintä vientituotetta vuonna 2009 SITC-nimike Milj. Osuus Muutos % % 1 67 rauta ja teräs , sähkökoneet ja laitteet , muut metallit , kemialliset aineet ja tuottteet 231 8, , 335 öljytuotteet 219 8, teollisuuden koneet ja laitteet; 185 7,0-22 voimakoneet ja moottorit 7 64 paperi ja pahvi 157 5, puutuotteet 43 1, puutavara ja korkki 36 1, paperimassa 25 1, tärkeintä yhteensä Koko vienti Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) 2010.

13 13 (15) Suomen tuonti Suomen Alankomaiden-tuonnin rakenne 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 17,2 % Muut tavarat 20,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 25,6 % Elintarvikkeet yms. 13,2 % Öljytuotteet 4,0 % Malmit, metallit, metalliromut ja - tuotteet 19,2 % Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna 2009 Ulkomaiset investoinnit SITC-nimike Milj. Osuus Muutos % % 1 5 kemialliset aineet ja tuotteet , koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , malmit ja metalliromu , elintarvikkeet ja rehuaineet , metallit ja metallituotteet 80 4, , 335 öljytuotteet 80 4, kukat, siemenet, sipulit yms 65 3, , 84, 85 tekstiilituotteet, vaatteet, jalkineet 44 2, paperi ja pahvi 43 2, turkisnahat, raa at 27 1, tärkeintä yhteensä ,3-17 Koko tuonti Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Alankomaat on merkittävä ulkomaisten sijoitusten vastaanottaja ja monille yrityksille sillanpääasema muihin Euroopan maihin. Vuoden 2009 lopussa oli ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa 470,9 miljardia euroa. Tälle vuodelle EIU:n arvio on 533,2 miljardia euroa. Eniten maahan ovat viime vuosina sijoittaneet yhdysvaltalaiset, brittiläiset, belgialaiset ja espanjalaiset liike-elämän toimijat. Viime vuonna maahan tehtiin suoria sijoituksia 22,9 miljardin euron arvosta ja tälle vuodelle EIU arvioi tasoksi noin 25,7 miljardia euroa. Alankomaissa toimii tuhansia ulkomaisia yrityksiä

14 14 (15) Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta toimialoittain v lopussa Sektori tai toimiala Milj. Teollisuus yhteensä Kaivosteollisuus, öljy ja kemikaalit Metallit sekä sähkötekniikka Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Muu teollisuus Palvelut yhteensä Kauppa Liikenne, varastointi ja viestintä Pankki- ja vakuutustoiminta Muut palvelut Sijoituskanta yhteensä Lähde: De Nederlandsche Bank 10/2010. Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa oli 16,7 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2009 aikana pääomaa siirtyi Suomesta Alankomaihin nettomääräisesti 374 miljoonan euron arvosta. Suomalaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa kasvoi 17,1 miljardiin euroon vuoden 2009 lopussa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Alankomaihin tehtyjen bruttoinvestointien arvo oli vuonna 2007 vuositasolla 425 miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksiä oli maassa tuolloin 151, niiden liikevaihto 4,8 miljardia euroa ja työntekijöiden määrä lähes Väestö on korkeasti koulutettua, kielitaitoista ja ennakkoluulotonta. Työntekoa ja rahan ansaitsemista arvostetaan, mutta rahalla pröystäilyä paheksutaan. Liike-elämässä hollantilaiset ovat täsmällisiä ja pedantteja. Liikeneuvotteluun on tultava hyvin valmistautuneena. On osattava asiansa ja tarjottava paljon tietoa vastapuolelle. Hollantilaiset ovat tiukkoja ja asiallisia neuvottelijoita. Ajankäytössä arvostetaan tehokkuutta ja tarkkuutta; etenkin tavarantoimituksissa kannattaa noudattaa täsmällisyyttä. Kauppakielet ovat englanti ja saksa, joita puhutaan maassa laajalti ja hyvin. Vieraan ei odoteta osaavan hollantia.

15 15 (15) Hollantilaiset eivät ole niin jäykän muodollisia kuin esim. saksalaiset. Sinutteluun siirrytään usein varsin pian. Työpaikoillakin on kevyt hierarkia. Johtajat kommunikoivat alaistensa kanssa suhteellisen paljon. Alankomaiden kulttuuri muistuttaa paljon Tanskan, Norjan ja Ruotsin kulttuureita. Hollantilaisten kanssa ei kannata keskustella toisen maailmansodan aikaisesta saksalaismiehityksestä tai maan huumetilanteesta. Ulkomaalaiset käyttävät usein Alankomaista nimeä Hollanti, joka on oikeastaan vain maakunta. Nimen käyttö on peräisin maakunnan vahvasta taloudellisesta ja poliittisesta asemasta ja 1600-luvuilla. Linkkejä Uutissivustoja Tilastovirasto Valtion talouspolitiikan analyysitoimisto Keskuspankki Suomalais-hollantilainen kauppakilta Hallituksen verkkosivut Kansainvälisen liiketoiminnan ja yhteistyön virasto Kauppakamari Talousministeriö Valtiovarainministeriö Ulkomaisten sijoitusten virasto Parlamentti n Alankomaiden-vientikeskuksen yhteystiedot West & South Europe, Finland Trade Center Groot Hertoginnelaan EG THE HAGUE, THE NETHERLANDS Puhelin Faksi: netherlands(a)finpro.fi Vientikeskuksen päällikkö Patrick Wiersma, sähköposti

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2004 2014 (1-7) 5 000 Milj. e 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2005 2015 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2004-2014 (1-8) 8 000 Milj. e 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa v. 2003-2013(1-9) 2500 Milj. e 2000 1500 1000 500 0 2003

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 22-211(1-1) 2 Milj. e 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 211 (1-1) (1-1) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.212

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2003-2013 (1-7) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2003 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 1995-2004(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2004 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot