Heli Lukkari. OPINNOT VAUHTIIN Orientaatio Tampereen teknillisellä yliopistolla

Transkriptio

1 Heli Lukkari OPINNOT VAUHTIIN Orientaatio Tampereen teknillisellä yliopistolla marraskuu 2013

2 Sisällysluettelo 1 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Tampereen teknillinen yliopisto Orientaatioviikko Opiskelijatutorointi KEHITTÄMISHANKKEEN TEORIATAUSTA Integroituminen yliopistoon Motivaation merkitys Opiskelukykyä vahvistavat tekijät AIEMMAT TUTKIMUKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskysymykset Menetelmälliset ratkaisut Fuksi- ja tutorkyselyt Kehittämistyö verkostoissa TULOKSET Uusi orientaatioviikon ohjelma POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1

3 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijä Lukkari, Heli Työn nimi Opinnot vauhtiin! Orientaatio Tampereen teknillisellä yliopistolla Koulutusohjelma Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus (60 op) Työn laji Kehittämishanke (10 op) Aika marraskuu 2013 Sivumäärä 27s. + 3 liites. Tiivistelmä Opintojen sujuva aloitus on yliopistoissa erityisen tärkeää. Onnistunut aloitus määrittelee pitkälti opintojen edistymistä myös tulevina vuosina. Aloituksen onnistumisessa oleellista on ennen kaikkea tehokas integroituminen sekä opiskeluyhteisöön että yliopistoon. Opintojen edistyminen on tiukentuvien rahoitusmallien ja opintoaikojen suhteen sekä Tampereen teknilliselle yliopistolle että yksittäiselle opiskelijalle jatkossa enenevässä määrin elinehto. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, millainen orientaatioviikko tukee parhaiten yliopistoopintoihin integroitumista ja opintojen sujuvaa aloitusta ja miten opiskelijatutorointi voidaan toteuttaa tukemaan muuta orientaatioviikon ohjelmaa. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimuksen lähtökohdat määrittyivät syksyn 2012 fuksi- ja tutorkyselyiden tuloksien sekä ohjausverkostoissa toimivien asiantuntijoiden aikaisempien kokemusten perusteella. Kehittämistyö eteni erilaisissa verkostotapaamisissa tutkijan ideoidessa ja koordinoidessa työn etenemistä. Kehittämistyön tuloksena toteutettiin orientaatioviikon ohjelma, jossa oli selkeät teemapäivät. Kaikki ylimääräinen karsittiin pois. Päivittäisten yhteisten tilaisuuksien jälkeen opiskelijoilla jatkui teemaan tutustuminen opiskelijatutoreiden kanssa. Tuloksena oli toimintamalli, jota voidaan jatkossakin toteuttaa ja edelleen kehittää. Avainsanat Orientaatio, tutorointi, opintojen alkuvaihe, opintoihin integroituminen 2

4 1 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Opintojen sujuva aloitus on yliopistoissa erityisen tärkeää. Ensimmäisen vuoden opintojen sujuminen määrittelee pitkälti myös opintojen edistymistä seuraavina vuosina (Rantanen 2010). Opintojen edistyminen on opiskelijoille tärkeää jo pelkästään opintojen rahoituksellisista syistä. Opintotukea saa vain, jos opinnot edistyvät keskimäärin 5 op/tukikuukausi. Opiskelijoilla ei myöskään ole ikuisesti opintoaikaa. Opintoaikatavoite on asetettu opiskelijoille viiteen vuoteen, vaikkakin seitsemän vuotta on mahdollista opiskella läsnäolevana ennen lisäaikatarvetta. Opintojen sujuva aloitus ja edistyminen eivät ole kuitenkaan ainoastaan opiskelijoiden etu, vaan yliopiston rahoitus on vuosi vuodelta kiristynyt opiskelijoiden opintojen edistymiseen liittyen. Nykyään yksi yliopistojen rahoitusindikaattoreista on yli 55 op lukuvuoden aikana suorittaneiden opiskelijoiden määrä (OKM 2012). Opintojen aloitukseen ja edistymiseen liittyvä problematiikka on erityisen ajankohtaista Tampereen teknillisellä yliopistolla, kun tutkintouudistus toteutetaan Tutkintouudistus aiheuttaa muutoksia ja haasteita myös ohjauksellisiin toimintoihin heti syksystä Laitosten opetus mietitään osin uusiksi tulevien tutkintouudistusten takia. Ohjausrutiineihin ja totuttuihin toimintoihin täytyy tehdä muutoksia ja ne pitää suunnitella osin uudelleen. Heti opintojen alussa, etenkin orientaatioviikko ja opiskelijatutorointi ovat tärkeässä asemassa mahdollistamassa opintojen sujuvan aloituksen. Kehittämishankkeen tavoitteena on suunnitella ja koordinoida orientaatioviikon ohjelma niin, että fuksien syksyn 2013 opintojen aloitus uudessa tutkintorakenteessa olisi mahdollisimman sujuva. Tarkoituksena on mahdollistaa uusien opiskelijoiden tehokas tutustuminen toisiin aloittaviin opiskelijoihin ja opiskeluympäristöön sekä tarjota opiskelijoille ne tiedot, jotka ovat oleellisia opintojen aloituksen kannalta. On tärkeää miettiä, mitä tiedollista perehdytystä tutoreiden vastuulle voi jättää ja mitä asioita on hyvä kertoa orientaatioviikon yhteisissä infotilaisuuksissa. Opintojen aloitukseen liittyvää teemaa tarkastellaan yliopisto-opiskeluihin integroitumisen ja opintoihin ja opiskeluympäristöön samaistumisen kautta. Pohditaan, miten integroitu- 3

5 minen voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin, opiskelijan motivaatiota ja opiskelukykyä tukien. Kehittämistyön pohjalla on myös syksyn 2012 fuksi- ja tutorkyselyiden tulokset sekä Tampereen teknillisen yliopiston ohjausverkostoissa toteutettava suunnittelu- ja kehittämistyö. 1.2 Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto on noin opiskelijan laaja-alainen teknillinen korkeakoulu. Kuten muissakin teknillisissä yliopistoissa, teknillistieteellisen alan opinnot rakentuvat siten, että ensimmäisten vuosien aikana opiskellaan paljon matemaattisluonnontieteellisiä perusopintoja, jotka antavat pohjan ammatillisille opinnoille. Vasta myöhemmässä vaiheessa opintoja painopiste on enemmän käytännön sovelluksissa. Opiskelijat kokevat tämän rakenteen monesti raskaaksi, koska matemaattisten aineiden hyödyllisyyttä tuleville opinnoille ei nähdä selvästi vielä opintojen alussa. Tämä saattaa vaikuttaa opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja omaan tieteenalaan kiinnittymiseen. Yliopisto-opiskelussa on nykyään myös aikarajat. Enää vuoden 2005 jälkeen ei ole voinut suunnitella opintojaan turhan väljästi. Tavoitetahti yliopisto-opinnoille on viisi vuotta. Yliopistolain (558/2009, 42 ) mukaan yliopistojen tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Opiskelijoiden tulisi siirtyä työelämään nykyistä nopeammin. (OPM 2007, 28). Opintoaika on rajallinen ja opinnot tulisi saada sujuvasti käyntiin heti alkumetreistä lähtien. Teknillisen yliopiston tutkintouudistus toteutetaan syksystä 2013 alkaen. Tutkintouudistuksessa viidestä tiedekunnasta muodostetaan neljä ja hakukohteet vähenevät yhdellä. Suurin muutos tutkintouudistuksesta on uusille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa entistä laajemmissa tekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmissa. Myös laitoksia yhdistetään ja opintoja uudistetaan. Uudistus aiheuttaa muutostarpeita sekä orientaatioviikon ohjelmaan että opiskelijatutoreiden koulutukseen. 4

6 1.3 Orientaatioviikko Sekä orientaatioviikko että opiskelijatutorointi ovat olleet TTY:llä hyvin suunniteltuja ja koordinoituja jo aiemmin, mutta nyt niitä täytyy tarkastella muutosten valossa uudelleen. Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat elokuun lopussa orientaatioviikolla. Orientaatioviikko on muodostunut alkuviikon infoista ja tutorryhmien toiminnasta. Viikon lopussa opiskelijoilla on alkanut Tietotekniikan perusteet -opintojakso, jonka luennoilla on käyty läpi myös opiskelujen alkuun kuuluvia asioita, mm. tietojärjestelmien käyttöä, tietoturvaasioita jne. Viikko on ollut vuosia samankaltainen. Nyt viikkoon tulee muutostarpeita muuttuvien opetussisältöjen takia: Tietotekniikan perusteet -opintojakso poistuu ja monet perustiedot, jotka ovat aiemmin sisältyneet kyseiseen opintojaksoon ja jotka on käyty läpi jo orientaatioviikolla, jäävät pois opetusohjelmasta. Orientaatioviikon ohjelma täytyy miettiä uusiksi ja keskittyä etenkin siihen, mitä asioita viikolle sisällytetään, miten ne järjestetään ja kuka niiden toteutuksesta vastaa. Orientaatioviikon toteutuksessa tulee pyrkiä mahdollistamaan opiskelijoiden tehokas integroituminen yliopistoon ja antaa mahdollisimman motivoiva, opiskelukykyä tukeva aloitus opiskeluun. 1.4 Opiskelijatutorointi Tampereen teknillisellä yliopistolla on kehitetty opiskelijatutorointia vuodesta 2005 lähtien. Silloin opiskelijatutoroinnille luotiin nykyiset käytännöt. Opiskelijatutortoimintaa koordinoidaan Opiskelijapalveluista. Käytännössä työ kuuluu opinto-ohjaajalle. Tutortoiminnan järjestelyissä ovat mukana myös tutkinto-ohjelmien opintosuunnittelijat ja opintoneuvojat, ylioppilaskunta ja YTHS. Opiskelijapalveluiden koordinointivastuun lisäksi, opinto-ohjaaja kouluttaa opintopsykologin ja YTHS:n psykologin kanssa tutoreita. Tutkinto-ohjelmien ohjaushenkilökunta vastaa omien tutoreidensa valinnasta, infoamisesta ja kouluttamisesta. Ylioppilaskunnalla on vastuu tutorhaun käynnistämisestä ja mainostamisesta sekä myös koulutustapahtumien järjestämisestä. Tutortoiminta on koordinoitua ja toimivaa Tampereen teknillisellä yliopistolla. Uusien opiskelijoiden auttaminen opiskeluyhteisöön integroitumisessa on toteutunut tutortoiminnassa hyvin. Yleisenä haasteena tutortoiminnalla on viime vuosina ollut toiminnan painot- 5

7 taminen entistä enemmän opiskelujen aloittamista tukevaksi ja opiskeluun motivoivaksi. Tähän on yritetty vaikuttaa koulutuksella ja asenteen muutoksella. Tutkintouudistus tuo tutoreiden koulutukseen vielä lisähaasteen. Koulutus täytyy miettiä tarkkaan, koska keväällä 2013 valittavat tutorit ovat tulleet itse erilaiseen tutkintoon sisään kuin syksyllä 2013 aloittavat fuksit. Tutoreiden täytyy kuitenkin sisäistää hyvin muuttuneet käytännöt, ettei väärää tietoa pääse leviämään fukseille. Hyvin valmistautuneet tutorit voivat auttaa uusia opiskelijoita pääsemään motivoituneesti opintojen alkuun. 2. KEHITTÄMISHANKKEEN TEORIATAUSTA Opintojen aloitus yliopistossa on tutkitusti yksi opintopolun kriittisimpiä hetkiä. Ensimmäisen vuoden opintojen edistyminen esimerkiksi määrittelee pitkälti tulevienkin vuosien opintojen sujumisen. Ensimmäisenä vuonna myös kiinnitytään yliopistoon ja siellä oleviin ihmisiin. Ensimmäisen vuoden kokemukset opiskelusta ja kontakteista tiedeyhteisöön vaikuttavat koko opiskeluprosessin kulkuun. (Tinto 2006.) Ryhmäytymisen epäonnistuminen tai se, ettei löydä yliopistosta itselleen sopivaa viiteryhmää, heikentää opintojen edistymistä ja motivaatiota. Orientaatiolla ja opiskelijatutoroinnilla onkin suuri merkitys opintojen alussa. Opiskelijatutorointi on yksi avain yliopistoon integroitumisessa ja ryhmäytymisen tukemisessa. Seuraavassa tarkastellaan, mitä opintoihin integroituminen ja samaistuminen tarkoittavat, mistä motivaatio opintoihin kumpuaa ja miten nämä seikat vaikuttavat opiskelukykyyn. 2.1 Integroituminen yliopistoon Lähteenojan tutkimuksessa (2010) käsitellään uusien opiskelijoiden integroitumista yliopistoon. Integroitumisella tarkoitetaan kyseisessä tutkimuksessa sellaista sosiaalista ja akateemista vuorovaikutusta, joka tukee opiskelijoiden koulutustavoitteita ja opintoihin sitoutumista. Keskeisenä tekijänä integroitumiselle on juurikin sosiaalinen integroituminen. Etenkin muut opiskelijat ja heiltä saatu tuki on noussut merkittäväksi tekijäksi integroitumisessa. Muut opiskelijat on jopa koettu merkittävimpänä ohjauksen antajina etenkin opintojen alkupuolella. (Lähteenoja 2010, 74). 6

8 Lähteenojan mukaan ihmisillä on tarve samaistua ja kuulua johonkin. Samaistumisella Lähteenoja tarkoittaa sitä, kuinka ihminen yhdistää itseensä toisen henkilön tai ryhmän ominaisuuksia. Opiskelijoiden tapauksessa voidaan ajatella, että opiskelijat samaistuvat mm. ainejärjestöönsä, tiedeyhteisöönsä ja muihin saman alan opiskelijoihin. Samaistuminen vaatii kuitenkin usein hiljaisen tiedon omaksumista. Uusien opiskelijoiden on tarkoitus oppia, mikä auttaa suunnistamaan akateemisessa maailmassa. (Lähteenoja 2010, ). Uuden opiskelijan suurin huoli on ensin yleensä sosiaalinen integroituminen, sitä enemmän mitä nuorempi opiskelija on. Kun huoli sosiaalisesta integroitumisesta on vähentynyt, opiskelijalla on energiaa ja halua osallistua aktiivisesti opintoihin. Tämä taas vahvistaa sitoutumista ja halua valmistua. Puutteellinen integroituminen voi siis haitata selvästi opintojen sujumista ja edistymistä. (Tinto 2002). Lähteenoja miettiikin, mitä jos kiinnostuksestaan epävarma opiskelija kohtaa yliopistossa virastomaisen tunnelman ja etäiset opettajat ja toisistaan irralliset kurssit ilman aktiivista vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on kuitenkin päätekijä opiskelijoiden integroitumisessa. Jos opiskelijalta puuttuu esimerkiksi vuorovaikutus opettajien kanssa, tulee helposti tunne, että kukaan ei lopulta odota opiskelijalta mitään. Opettaja-opiskelija vuorovaikutuksella on suuri vaikutus opiskeluihin sitoutumiseen, opiskelun jatkamiseen, arvosanoihin ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Yliopistojen tulisikin Lähteenojan mukaan ensimmäiseksi tiedostaa, että jopa pienet kohtaamiset edistävät opiskelijan integroitumista ja sitä kautta oppimista ja kehittymistä. (Lähteenoja 2010, ). 2.2 Motivaation merkitys Erkkilän ja Koivukankaan tutkimuksessa, Opintojen merkitys ja onnistumismahdollisuudet - niistäkö on teekkarin motivaatio tehty? (2010) käsitellään motivaation merkitystä opintojen sujuvuuteen liittyen. Tutkimuksessa nähdään motivaatio ennen kaikkea johonkin tiettyyn tilanteeseen liittyvänä ihmisen psyykkisenä tilana, joka vaikuttaa ihmisen vireystasoon ja siihen, mihin mielenkiinto milloinkin suuntautuu. Motivaation ajatellaan olevan siis ihmisen oma tuotos. Täten itseä koskevat käsitykset ja kokemukset kytkeytyvät automaattisesti motivaatioon (Erkkilä & Koivukangas 2010, 16, 21). 7

9 Opintojen aloitukseen liittyen Erkkilän ja Koivukankaan tutkimuksesta on poimittu sellaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, joita voisi heti opintojen alussa tukea. Motivaation synnyttäminen ja ylläpitäminen ovat kuitenkin tehokkaan oppimisen edellytys. Ensimmäisenä vaikuttavana tekijänä on opiskelun arvon ymmärtäminen ja omiin taitoihin luottaminen: Kun opiskelija ymmärtää opiskelun arvon itselleen ja kokee, että voi suoriutua tehtävästä menestyksekkäästi, hän on valmis sitoutumaan ja panostamaan opiskeluun. Toisena vaikuttavana tekijänä on opiskelun kokeminen merkitykselliseksi. Opiskelu koetaan merkityksellisenä, jos opiskelija pitää opittavaa sisältöä itselleen tärkeänä ja oppimista arvokkaana. Sen lisäksi on tärkeää, että opiskelija uskoo itse omiin kykyihinsä ja onnistumiseensa. (Erkkilä & Koivukangas 2010, 20-21). 2.3 Opiskelukykyä vahvistavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL on määritellyt opiskelijan opiskelukyvystä mallin (Kuva1.), jonka avulla voidaan tarkastella kaikkia opiskelijoiden opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Mallia on jalkautettu korkeakouluihin kahden viime vuoden aikana ahkerasti. Opiskelukykymallista tulee ilmi, että koko oppimisympäristön ja -yhteisön merkitys opiskelijan jaksamiselle ja opintojen edistymiselle on merkittävä. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukyky rakentuu opiskelijan voimavarojen lisäksi opiskeluympäristöstä, opiskelutaidoista ja opetustoiminnasta. (THL, 2013). 8

10 Kuva 1. Opiskelukykymalli (Kunttu 2005) Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen terveys Käyttäytyminen Opiskelutaidot Opiskeluorientaatio Opiskelutekniikka Oppimistyylit ja -tavat Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisukyvyt Sosiaaliset taidot Opintosuunnitelman teko Ajankäytön suunnittelu Opiskelukyky Opiskelu-ympäristö Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Oppilaitosten opiskeluyhteisöt Opiskelijoiden omat yhteisöt Opetustoiminta Opetus ja ohjaus Pedagoginen osaaminen Tutorointi Opiskelukykymalli on toiminnallinen. Siinä on määritelty monipuolisesti kaikki neljä eri osa-aluetta, joilla on vaikutusta opiskelukykyyn. Jokaisen osa-alueen kohdalla on vielä lueteltu tekijöitä, jotka kyseiseen osa-alueeseen vaikuttavat. Kuten kuviosta voi huomata, kaikkiin osa-alueisiin voidaan vaikuttaa yliopistoissa opetuksen ja toiminnan kehittämisellä. Vuorovaikutuksellisella opiskeluyhteisöllä voi olla suuri vaikutus niin koulutusalan kiinnostavuuteen kuin motivaatioonkin. Monet opiskelukykyä vahvistavat tekijät liittyvät suoraan oppilaitoksen arkeen, kuten erilaisten opiskelutaitojen vahvistaminen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki ja opiskelua tukevat palvelut. (THL 2013). Kuten edellä on selvinnyt, onnistuneella integraatiolla ei ole vain ratkaisevaa merkitystä opiskelujen sujuvaan aloitukseen, vaan sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset opintojen sujuvuuteen pitkälle jatkossakin. Kun opiskelija tutustuu ja samaistuu heti opintojen alussa muun muassa opiskelukavereihinsa ja opiskeluympäristöönsä hyvin, on hänellä energiaa ja halua opiskeluunkin. Kun opiskeluun on halua ja se tuntuu merkitykselliseltä, myös motivaatio vahvistuu. Vahvistuva motivaatio edistää opintojen sujuvuutta ja opintojen 9

11 edistyminen taas vahvistaa edelleen motivaatiota ja käsitystä itsestään oppijana. Positiivinen sykli on kehittynyt. Opiskelukykymallista näkyy, että onnistuneella integraatiolla ja motivaation vahvistamisella voidaan vaikuttaa jo heti opintojen alussa moneen opiskelukykyä vahvistavaan tekijään: Omiin voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä opiskelijaidentiteetin vahvistuminen, sosiaalisten suhteiden luominen ja usko itseen oppijana ovat avainasemassa heti orientaatioviikolta lähtien. Opiskeluympäristön suhteen tutustuminen laajasti opiskeluympäristöön, opiskelupaikkakuntaan ja omaan opiskeluyhteisöön on vahvasti opiskelijatutoreiden mahdollistamaa. Opiskelutaitojen suhteen on tärkeää, että heti orientaatioviikosta lähtien tietyt opiskeluun liittyvät tiedot ja ohjaustahot ovat selvillä ja että opintosuunnitelmaa tehdään heti opintojen alusta lähtien. Opiskelukykyyn vaikuttaa myös opetustoiminta. Opiskelijoiden on hyvä olla tietoisia opetustoimintaan liittyvistä faktoista ja heitä tulee rohkaista aktiiviseen ohjaustahojen käyttämiseen. Näihin asioihin tulee kiinnittää huomiota orientaatioviikkoa ja opiskelijatutortoimintaa suunniteltaessa. 3. AIEMMAT TUTKIMUKSET Tampereen teknillisellä yliopistolla on tehty tuore tutkimus ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksista ja odotuksista yliopisto-opiskelusta (Pajarre, 2012). Pajarre analysoi tutkimuksessaan vuosina opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden esseitä (n=600). Opiskelijat ovat kirjoittaneet esseet osana yliopisto-opintoihin johdattelevaa opintojaksoa. Esseistä kävi ilmi, että ison osan mielestä muutos lukio-opiskelusta yliopisto-opiskeluun on suuri. Vastuu omista opinnoista yllättää ja opiskelutaidot koetaan monesti puutteellisiksi. Vaikeana pidetään myös sitä, että lukiossa parhaimmistoon kuuluminen ja helposti tenteistä selviäminen ei enää toteudukaan yliopistossa. Voi olla vaikeaa totutella ajatukseen olla keskiverto-opiskelija ja joutuvansa tekemään tosissaan töitä selvitäkseen sellaisista aineista, jotka ennen ovat tuntuneet helpoilta, kuten fysiikka ja matematiikka. Työn tekemisessä opintojen eteen todettiin parhaimpana apuna ryhmässä asioiden pohtiminen ja työstäminen. (Pajarre 2012, 8-9). 10

12 Uudet opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa esseiden kirjoitusvaiheessa koulutusohjelmissa. Esseistä selvisi, että käsitys oman koulutusohjelman tyypillisestä opiskelijasta muodostuu nopeasti. Käsitys taas vaikuttaa selkeästi uusien opiskelijoiden näkemykseen itsestään opiskelijana ja myös motivaatioon opintoja kohtaan, hyvässä ja pahassa. Motivoituneet opiskelijatoverit toimivat hyvänä esimerkkinä opinnoille kun taas epämotivoituneet saattavat heikentää intoa luennoille osallistumiseen ja harjoitusten tekemiseen. Motivaatiota heikentävänä tekijänä huomattiin myös se, että monet opiskelijat eivät olleet hahmottaneet, mitä opinnot tulevat pitämään sisällään. Opintojen ja tulevien työtehtävien mahdollisuudet olivat monelle epäselviä opiskelupaikan valintavaiheessa, eikä tilanne selvinnyt monelle vielä opintojen ensimmäisten kuukausienkaan aikana. (Pajarre 2012, 12). Pajarteen (2012) tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opintojen aloituksessa on tärkeää luoda positiivinen ja todenmukainen mielikuva opiskelun eteen vaadittavasta työstä sekä opiskelualasta. On hyvä kertoa lukio- ja yliopisto-opintojen eroista ja opiskelutaitojen kehittämisestä ja niiden merkityksestä motivaatioon ja opintojen sujumiseen jo opintojen alussa. Opintojen tulisi heti alusta asti tukea opiskelutaitojen kehittymistä, oppimaan oppimista ja pienryhmissä opiskelua itsenäisellä opiskeluajallakin. Tutoreilla on tärkeä rooli esikuvina ja asenteiden eteenpäin viejinä. Myös tutoreiden tehtävät ryhmäyttämisen ja opiskelukäytäntöihin tutustuttamisen suhteen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jo orientaatioviikolla voidaan vaikuttaa positiivisen ja todenmukaisen mielikuvan luomiseen Tampereen teknillisestä yliopistosta opiskelupaikkana. Orientaatioviikolla on myös hyvä kertoa opiskelukäytännöistä ja yliopisto- ja lukio-opiskelun eroista. 4. KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuskysymykset Kehittämishankkeen tavoitteena oli hakea vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten opintojen aloitus toteutetaan Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2013? a. Millainen orientaatioviikko tukee parhaiten opintojen sujuvaa aloitusta? b. Miten opiskelijatutorointi toteutetaan tukien muuta ohjelmaa orientaatioviikolla? 11

13 4.2 Menetelmälliset ratkaisut Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus sopi kehittämistyöhön, koska työssä pyrittiin kehittämään yliopiston toimintatapoja. Myös tutkijan osallistuminen toimintaan ja mukanaolo organisaation arkipäivässä oli toimintatutkimuksessa tärkeää. Kehittämistyö toimi toimintatutkimuksen tavoin kehittämisprojektina, jossa tutkitaan olemassa olevaa toimintaa, suunnitellaan ja kokeillaan uusia toimintatapoja. Tutkijan oli tarkoitus käynnistää muutos ja tarttua yhdessä kollegoiden kanssa asioihin, jotta niitä voitiin kehittää paremmiksi. Toimintatutkimuksessa myös tutkijan oma kokemus oli osa tutkimusaineistoa. (Heikkinen 2007, 16-20). Toimintatutkimus oli tässäkin työssä osaltaan tavallista toiminnan kehittämistä, sitä mitä asiantuntijatyössä tehtäisiin jatkuvasti. Toimintatutkimus onkin kuten itsereflektiivinen kehä, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleensuunnittelu seuraavat toisiaan. Toimintatutkimuksen sykli alkoi jo edellisten toimintojen arvioinnilla ja jatkui suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen muodostaen uuden toimintatavan. Toteutusta havainnoitiin ja reflektoitiin käytännön aikana ja sen päätyttyä ja kokemusten perusteella suunnitellaan entistä parempi uusi toimintatapa. (Heikkinen 2007, 35). Tampereen teknillisellä yliopistolla kaikki laadunvarmistukseen liittyvä toiminta perustuu edellä mainitun kaltaiseen itsereflektiiviseen kehään, PDCA-malliin (Kuva 2.) Mallissa edetään syklinomaisesti suunnittelun(p), toteuttamisen(d), arvioinnin(c) ja kehittämisen(a) ympyrässä. Tavoitteena on jatkuva kehittyminen, jolloin laadunvarmistuskin perustuu jatkuvaan suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen vuorotteluun. (TTY 2013, 6). Kuva 2. PDCA-malli Suunnittele Kehitä Toteuta Arvioi 12

14 Toimintatutkimus hahmotettiin tässä työssä enemmän juuri toimintatutkimuksen syklin kautta kuin perinteisen tutkimusprosessin eri vaiheiden kautta. Syklin vaiheet tulivat eteen moneen kertaan. (Heikkinen, 2007, 78). Kehittämistehtävässä oli tarkoituksena toimintatutkimukselle ominaisesti kartoittaa ensin nykytilanne ja selvittää muutenkin tehtävään vaikuttavia lähtökohtia. Näiden perusteella ideoitiin opintojen aloitukseen toimintamalli, missä huomioitiin opintojen aloitus orientaatioviikolla niin kaikille yhteisen ohjelman kuin opiskelijatutoroinninkin näkökulmasta. Tavoitteena oli toteuttaa malli, joka jatkuisi toimivana vuosittain Tampereen teknillisellä yliopistolla. Toimintatutkimuksessa ja tässä kehittämistehtävässä oli tyypillistä, että kehittämisen pohjana käytettiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa (Heikkinen 2007, 37). Työn määrällinen aineisto pohjautui vuosittain Tampereen teknillisellä yliopistolla toteutettaviin fuksi- ja tutorkyselyihin, joissa sekä fuksit että heitä tutoroineet tutorit arvioivat opintojen aloitusta ja siihen liittyvää tutortoimintaa. Fuksi- ja tutorkyselyt toteutettiin marras- ja joulukuun vaihteessa. Kyselyiden avoimista vastauksista saatiin myös laadullista aineistoa. Loppusyksystä 2012 tavattiin erilaisissa kokoonpanoissa ohjausverkostoon kuuluvien kesken ja aloitettiin toimintojen ideointi muun muassa kyselyistä saatujen palautteiden perusteella. Keväällä 2013 ideointi jatkui ja myös suunnitelmat alkoivat konkretisoitua. Kevään ja kesän aikana suunnitelmat viimeisteltiin ja muun muassa tutoreiden koulutukset toteutettiin. Syksyllä 2013 elokuun lopussa saapuivat uudet fuksit, jotka osallistuivat orientaatioviikkoon ja tutorryhmien toimintaan. 4.3 Fuksi- ja tutorkyselyt Fuksi- ja tutorkyselyt ovat vuosittain toteutettavia kyselyitä Tampereen teknillisellä yliopistolla. Kyselyt toimivat jatkuvan kehittämistyön pohjana. Tässä luvussa on käsitelty ensin fuksikyselyn määrällisiä tietoja ja sen jälkeen fuksikyselyn avoimista vastauksista on esitetty lyhyt koonti niiltä osin kuin se tämän kehittämistyön kannalta on oleellista. Tutorkyselyssä esiin tulleet tiedot on esitetty fuksikyselyn jälkeen samalla periaatteella. Fuksikysely toteutettiin 2012 vuoden syksyllä opintonsa aloittaneille fukseille marraskuussa Fuksikyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Fuksikyselyyn vastanneita oli 13

15 326, mikä oli hieman yli 30% opintonsa aloittaneiden määrästä. Naisia oli vastanneista 31%, mikä oli suurin piirtein sama suhdeluku kuin hyväksyttyjen määrässäkin oli naisia. Pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto oli 91%, ammattikorkeakoulututkinto 6%, ammatillinen tutkinto 1% ja alempi korkeakoulututkinto 1%. Tuloksista selvisi, että 91% fukseista oli sitä mieltä, että orientaatioviikko oli ollut hyödyllinen. 94% fukseista ilmoitti, että heille oli nimetty tutori. 92% prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että oman tutorryhmän koko oli sopiva ja 85% vastaajista ilmoitti osallistuneensa tutoreiden järjestämiin tapaamisiin aktiivisesti. Käytännössä orientaatioviikon ohjelmaa osallistuivat kaikki, jotka pääsivät aloittamaan opinnot heti elokuun puolen välin jälkeen. Myös kaikille fukseille oli nimetty tutori, jos fuksi oli vain ollut paikalla ryhmien muodostamishetkellä. Osa fukseista aloitti opintonsa myöhemmin, eikä siksi osallistunut orientaatioviikon ohjelmaan, eikä mennyt enää mukaan tutortoimintaan, vaikka se olisi ollut mahdollista myöhemminkin. Fukseja pyydettiin myös arvioimaan kuvioissa 1. ja 2. esitettyjä väittämiä tutortoiminnasta ja opintojen aloituksesta omien kokemustensa mukaisesti. Vastausasteikko oli seuraava: täysin eri mieltä, osittain eri mieltä, osittain samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Kuvio 1. Arvioita tutortoiminnasta ja opintojen aloituksesta 14

16 Kuvio 2. Arvioita opintojen aloituksesta Kuvioiden 1. ja 2. perusteella fuksit olivat pääosin tyytyväisiä opintojen aloitukseen liittyviin toimintoihin. Myös TTY:llä viihtyvien osuus oli 95%. Opintoihin liittyvän ohjauksen osalta riittävästi ohjausta koki saaneensa noin 84 %. Ne osa-alueet, joissa voisi olla eniten kehittämisen varaa, näyttivät olleen alkoholittomien tapahtumien järjestäminen sekä fuksien tutustuttaminen laajemmin toisiinsa eri tutorryhmien välillä. Muihin opiskelijoihin, kampukseen ja lähiympäristöön tutustuttaminen hyvin vaikutti varmasti myös mielekkään vapaa-ajan toiminnan löytämiseen, jossa olisi myös vielä parantamisen varaa. Ohjauspalveluiden esittelyä ja opinnoista kertomista voisi myös aina tehostaa ja selkeyttää. Kun fukseilta kysyttiin, onko opintojen aloitukseen tarpeellisia tietoja ja asioita käsitelty riittävästi tutorryhmässä tai muissa infoissa (kuvio 3.), fuksit vastasivat seuraavasti: 15

17 Kuvio 3. Opintojen aloitukseen liittyvien asioiden riittävä käsittely Osa opintoasioista käsiteltiin perusteellisesti, kuten POP (opiskelijoiden intra) ja kursseille/tenttiin ilmoittautumisasiat. Sen sijaan yleisistä opiskeluasioista, kuten tutkinnon rakenteesta, opintoajasta ja opinto-opasasioista, reilu 10% vastaajista olisi toivonut enemmän tietoa. Palvelut, kuten opintoneuvonta, opintotuki, kirjasto ja ylioppilaskunta, olivat jääneet noin 15% liian vähälle huomiolle. HOPS-asioita käsiteltiin enemmän myöhemmin opinnoissa, joten oli ymmärrettävää, että kaikki eivät kokeneet saaneensa vielä tarpeeksi tietoa HOPSista opintojen aloitusvaiheessa. Vaikka kaikkia edellä mainittuja asioita käytiin läpi orientaatioviikolla ja suurin osa tutoreista oli niistä kertonut, olivat jotkut asiat jääneet kuitenkin alun informaatiotulvassa joillekin liian vähäiselle käsittelylle. Alun orientaatiolla oli myös merkitystä opiskelijoiden käsitykseen itsestään oppijoina ja opiskelijoina. Kun fukseilta kysyttiin heidän ajatuksiaan siitä, uskoivatko he pystyvänsä opiskelemaan kuluvana lukuvuonna opintotuen vaatiman opintopistemäärän (5op/tukikk), 85% vastaajista uskoi saavuttavansa tuon määrän opintoja (Kuvio 4.). Todellisuudessa vuosittain lähes 50% aloittavista opiskelijoista ei saavuta vähintään 45 opintopisteen lukuvuosittaista opiskelutahtia (Rantanen 2009). 16

18 Kuvio 4. Uskotko saavuttavasi opintotuen vaatiman opintopistemäärän? Kun tarkasteltiin fuksikyselyn avoimia vastauksia, esiin nousi vielä muutama huomioitava asia. Vaikka orientaatioviikon ohjelmaan ja tutorointiin oltiin monin tavoin tyytyväisiä, oli kuitenkin muutamia asioita, joihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota. Orientaatioviikolla luentosalissa pidetyt tilaisuudet saivat osin palautetta siitä, että tietotulva oli valtava ja etenkin tietotekniikan perusteiden alkaminen jo orientaatioviikolla ahdisti. Yliopisto-opintoihin tutustumista ja konkreettista esittelyä kaivattiin enemmän. Toivottiin myös, että ensimmäinen viikko ei olisi täysin täynnä ohjelmaa, koska muutkin elämänjärjestelyt vaativat vielä aikansa. Osa fukseista olisi toivonut tutoroinnilta enemmän etukäteistietoa tapahtumista, teemapäiviä ja enemmän alkoholitonta vapaa-ajan toimintaa. Toivottiin myös, että tutorointi olisi jatkunut tiiviimpänä myös orientaatioviikon jälkeen. Tutoroinnin sisällöksi toivottiin myös vielä tiiviimpää tutustumista kampukseen, muihin ryhmäläisiin tutorryhmien välillä sekä opintoihin ja opiskeluasioihin. Tutorkysely toteutettiin marraskuussa Kyselyyn vastasivat kaikki syksyn 2012 fukseja tutoroineet opiskelijat. Opiskelijatutoreita oli 159. Suurin osa opiskelijatutoreista (90%) oli tutorina ensimmäistä kertaa. 92% veti tutorryhmää tutorparin kanssa. Suurimmalla osalla (57%) tutoreista oli ollut 4 7 erikseen järjestettyä tapaamista fuksiryhmänsä kanssa. 23% oli järjestänyt 8 12 tapaamista. 17

19 Tutorit olivat pääosin erittäin tyytyväisiä tiedotukseen, saamaansa koulutukseen ja jaettuun tukimateriaaliin (Kuvio 5.). Kuvio 5. Tutoreiden tyytyväisyys koulutuksiin ja materiaaliin Tutoreiden vastaukset tutorryhmässä käsitellyistä asioista ( Kuvio 6. ja Kuvio 7.) olivat pitkälti linjassa fuksien vastauksiin tutorryhmässä ja muissa infoissa käsiteltyjen asioiden kanssa. Kuvio 6. Tutoreiden käsittelemät asiat fuksien kanssa 18

20 Kuvio 7. Tutoreiden käsittelemät asiat fuksien kanssa Kaikki tutorit kokivat esitelleensä POPia ja kertoneensa ilmoittautumisasioista. Palveluista kirjasto ja ylioppilaskunta olivat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkintoon liittyvistä asioista, kuten tutkinnon rakenteesta ja opintoajasta, oli osa jättänyt myös kertomatta. Myöskään opiskeluun liittyviä asioita eivät kaikki tutorit olleet käyneet fuksiensa kanssa läpi. Tutoreiden tehtävänä ei ollut kertoa fukseille HOPSista tarkemmin, joten se jäi vastauksissakin heikoimmin käsitellyksi asiaksi. Avoimissa vastauksissa tutoreilla tuli esiin vielä lisäksi, että olemassa oleviin koulutuksiin oli oltu pääosin tyytyväisiä. Eniten kehittämisehdotuksia tuli tutoreiden yhteistyöhön rohkaisemiseen myös yli tiedekuntarajojen. Tutorit toivoivat myös yhteistä tutoreiden tapaamista syksylle, jossa voisi keskustella meneillään olevasta tutoroinnista. Vaikka tutoreilla oli koulutuksia ja tutorit saivat materiaalia niistä asioista, joista fukseille olisi hyvä kertoa, monet toivovat sen lisäksi vielä aikataulua siitä, mitä milloinkin olisi hyvä kertoa. 4.4 Kehittämistyö verkostoissa Kyselyiden tulokset ja toimijoiden aikaisemmat kokemukset toimivat pohjana sekä orientaatioviikon ohjelman suunnittelussa että tutortoiminnan kokonaissuunnittelussa. Seuraavassa on käsitelty muutamia ohjaustoimijoiden ideointitapaamisia ja tuotu esiin niitä asioita, jotka olivat olennaisia tämän kehittämistyön kannalta. 19

21 Opintoneuvojien ja suunnittelijoiden kokous Opinto-ohjaajan koordinoimissa säännöllisissä tapaamisissa tutkinto-ohjelmien opintoneuvojien ja suunnittelijoiden kanssa oli helppo käydä ajankohtaisia kehittämisasioita läpi. Kyseisessä kokouksessa otettiin orientaatioviikon ohjelma jo alustavasti pohdittavaksi. Rakenteelliset muutokset oli hyvä miettiä hyvissä ajoin, koska orientaatioviikon ohjelmaa oli toteuttamassa moni ihminen. Kokouksessa pohdittiin pienissä työryhmissä orientaatioviikkoa. Mietittiin, mitä nykyisessä viikossa oli hyvää, mitä pitäisi muuttaa ja miten muutokset vaikuttaisivat orientaatioviikon ratkaisuihin. Päädyttiin alustavasti siihen, että ainakin ensimmäisen päivän tervetulotilaisuudet olivat olleet toimivia ja oikeana ajankohtana. Myös TTY:n eri palveluiden esittely lyhyin infoiskuin oli ollut selkeän napakka kokonaisuus. Tietotekniikan perusteiden aiempi sisältö purettiin aihealueiksi ja mietittiin, mitkä asioista olivat sellaisia, joista olisi hyvä kertoa opiskelijoille jo ensimmäisellä viikolla. Mietittiin samalla, oliko osa sisällöstä sellaista, joka voitaisiin siirtää suoraan uusille opiskelijoille järjestettäviin johdatus yliopisto-opintoihin -opintojaksoihin. Tutoroinnin suunnittelukokous Tutoroinnin ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Mukana kokouksessa olivat tutkinto-ohjelmista opintosuunnittelijat sekä ylioppilaskunnasta tutorvastaavat. Tässä vaiheessa fuksi- ja tutorkyselyiden tulokset eivät olleet vielä saatavilla, mutta suunnittelu oli kuitenkin hyvä jo aloittaa, jotta mahdollisten uusien ideoiden toteuttamiselle olisi aikaa. Tarkoitus oli käsitellä tutkintouudistuksen vaikutusta tutoroinnin koordinointiin ja tutorkoulutuksiin. Aikaisen ajankohdan ansiosta oli mahdollista huomioida myös muut kehittämisideat. Kokouksessa sovittiin yleisistä käytännöistä liittyen tutkintouudistukseen. Sovittiin myös, että otetaan tutkintouudistusasia jokaiseen tutorkoulutukseen, joka tutoreille seuraavan kevään aikana järjestetään. Sen lisäksi tutkinto-ohjelmat päättivät pitää vielä erillisiä infoja asiasta. Tutoreille jaettavaa materiaalia päätettiin kehittää myös niin, että tutorit saisivat yhden tutoroppaan kahden asemasta. Tutkinto-ohjelmakohtainen ja ylioppilaskunnan osuus päätettiin yhdistää yhteiseksi oppaaksi. 20

22 Tutoroinnin suunnittelukokous Tutoroinnin toisessa suunnittelukokouksessa olivat paikalla Opiskelijapalveluista opintoohjaaja ja opintopsykologi, tutkinto-ohjelmista opintosuunnittelijat, opintoneuvojat, ylioppilaskunnan edustajat sekä YTHS:n edustaja. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä fuksi- ja tutorkyselyistä saatua palautetta. Palautteen ja aikaisemman kokemuksen perusteella oli tarkoitus sopia tutoroinnin kokonaiskoordinoinnista, koulutuksista ja muusta toteutuksesta. Kokouksen päätteeksi sovittiin, että tutoroinnin toteutusvastuut säilyvät entisellään, koska ne olivat olleet toimivat. Sovittiin myös kevään 2013 aikataulut ja toteutustavat liittyen tutorhakuun, valintaan, erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Yleisenä teemana tapahtumiin ja koulutuksiin päätettiin tutkintouudistuksen lisäksi ottaa opiskeluasiat. Tutoreille päätettiin korostaa sitä, että fuksit tarvitsevat tietoa yliopisto-opiskelusta, positiivista esimerkkiä opiskelijana olemisesta sekä rohkaisua esimerkiksi pienryhmissä opiskeluun. Opintoneuvojien ja suunnittelijoiden kokous Tässä kokouksessa käsiteltiin orientaatioviikon osalta lähinnä tervetulotilaisuuksien ja kampuksen palveluiden infoiskupäivän ulkopuolelle jääviä osa-alueita. Minkälaisia kokonaisuuksia ne muodostaisivat? Milloin asioista olisi järkevintä kertoa ja kuinka paljon? Kuka eri osa-alueista oli vastuussa ja kuka niistä luennoisi? Päädyttiin jo aika selkeisiin kokonaisuuksiin niin, että pidettäisiin tervetulo- ja infoiskupäivien lisäksi kaikille yhteistä ohjelmaa vain kahtena muuna orientaatioviikon päivänä. Toisena keskityttäisiin opiskeluasioihin ja opiskelijoiden intran eli POPin esittelyyn ja toisena tietoteknisten asioiden esittelyyn niiltä osin, kun se orientaatioviikolla olisi tarpeellista. Soviittiin, että infojen ja luentojen sisällön suunnittelu jatkuisi tilaisuudesta vastaavien kanssa opinto-ohjaajan koordinoimana. Päädyttiin myös siihen, että perjantai pidettäisiin vapaana yhteisestä ohjelmasta. Pidettiin myös tärkeänä, että tutoreiden toiminta tukisi kaikille yhteisten infojen ja luentojen teemaa. Päätettiin kiinnittää orientaatioviikon aikatauluun päivittäin myös teeman mukaisesti tutoreille tehtäviä. Esimerkiksi päivänä jolloin fukseille kerrottaisiin yhteisesti opiskeluasioista ja esiteltäisiin POPia luentosalissa, tutoreiden tehtävänä olisi käydä PO- 21

23 Pia vielä fuksien kanssa läpi pienryhmissä ja huolehtia samalla, että fuksit ilmoittautuisivat ensimmäisen periodin opintojaksoille. Tietoa ja turvaa -luentojen suunnittelu Suunnittelutapaamisessa olivat mukana kyseisen luennon tulevat luennoitsijat. Puhuttiin tietotekniikan perusteet -opintojakson aiemmista orientaatioviikon sisällöistä ja päätettiin aiempien ideointien perusteella pitäytyä suppeassa toteutuksessa. Orientaatioviikolla asiaa ei olisi tarpeen lähestyä niin syvällisesti kuin mitä aiempaan opintojaksototeutukseen oli kuulunut. Käytiin läpi vielä tarkemmin, mitä asioita luentoon olisi hyvä sisällyttää ja millaisella aikataululla. Päädyttiin kahteen eri teemaan ja luennoitsijaan. Pitäydyttiin myös jo aiemmissa kokouksissa ideoituun Tietoa ja turvaa -nimeen. Luennoitsijat pääsivät kokouksen jälkeen aloittamaan luentojen ideoinnin ja valmistelun. Opiskelu on POP -luentojen suunnittelu Tapasimme potentiaalisten luennoitsijoiden kanssa ja ideoimme luennon sisältöä aiempien suunnitelmien pohjalta tarkemmin. Tapaamisessa jaoimme myös vastuut luentojen pitämisestä ja aikataulutuksesta. Tapaamisessa saimme kaikki ne opiskelu- ja POP-asiat ylös, joista ajattelimme, että olisi hyvä kertoa fukseille. Tapaamisen jälkeen luennoitsijat jatkoivat luennon valmisteluita lopulliseen muotoonsa. 5. TULOKSET Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, millainen orientaatioviikko tukee parhaiten opintojen sujuvaa aloitusta ja miten opiskelijatutorointi toteutetaan tukien muuta orientaatioviikon ohjelmaa. Fuksi- ja tutorkyselyiden ja kokemusten pohjalta sekä erilaisten kokoonpanojen tapaamisten, ideoinnin ja kehittämistyön kautta päädyttiin lopulta uudenlaiseen orientaatioviikon ohjelmaan (LIITE 1), jossa on huomioitu myös opiskelijatutorointi. 5.1 Uusi orientaatioviikon ohjelma Aikaisemmassa orientaatioviikossa oli hyvää rehtorien ja tutkinto-ohjelmien järjestämät tervetulotilaisuudet. Nykyisessä mallissa päätettiin pitää fuksien ensimmäinen päivä pitkälti edellisen vuoden kaltaisena. Fuksien saapuessa Tampereen teknilliselle yliopistolle ensimmäistä kertaa, heitä oli Festian isossa salissa vastassa rehtorin ja tiedekunnan dekaa- 22

24 ni. Rehtorin tehtävänä oli onnittelujen lisäksi kertoa hieman teknillisestä yliopistosta, Tampereesta ja DI-/Arkkitehtitutkinnon arvosta. Dekaani sen sijaan kertoi yliopistossa opiskelusta ja esimerkiksi alansa mielenkiintoisista tutkimusalueista. Tervetulotilaisuuden jälkeen fuksit ohjattiin tutoreiden avustamana oman tutkinto-ohjelman/opintosuunnan tervetulotilaisuuteen. Tässä tervetulotilaisuudessa fuksit näkivät jo oman opintosuuntansa opintosuunnittelijan ja opintoneuvojan. Fuksit myös jaettiin pienempiin tutorryhmiin. Tervetulotilaisuuden jälkeen fuksit jatkoivat päivää omien tutoreidensa kanssa. Tutoreita oli ohjeistettu ensimmäisenä päivänä tutustuttamaan fukseja toisiinsa ja esittelemään kampukselta tärkeimpiä paikkoja. Orientaatioviikon toisena päivänä fuksien päivä päätettiin aloittaa opiskeluasioista kertomisella. Opiskeluasiat olivat ajankohtaisia jo näin aikaisin, koska viimeinen ilmoittautumispäivä ensimmäisen periodin opintojaksoille päättyi orientaatioviikon torstaina. Opiskeluasioista kerrottiin ne asiat, jotka olivat tärkeitä opintojen aloittamisen kannalta: opintojen suunnittelu, opintojaksoille ja tenttiin ilmoittautuminen, opintoaika ja opintoneuvontatahojen esittely. Opintoasioista kerrottaessa näytettiin samalla POPista, mistä tieto löytyy ja miten asiat hoidetaan POPissa, kuten esimerkiksi ilmoittautuminen. Tutoreita ohjeistettiin keskittymään tiistaina mallilukujärjestyksiin ja fuksien ohjaamiseen opintojaksoilmoittautumisasioissa POPissa. Orientaatioviikon keskiviikkona fuksien yhteinen tilaisuus oli alle tunnin mittainen yliopiston kampuksen eri palveluiden esittäytymistilaisuus. Tilaisuudessa olivat esillä ylioppilaskunta, Juvenes, liikuntapalvelut, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, opintotuki, seurakunta, kirjasto ja kielikeskus. Kaikilla osallistujilla oli viisi minuuttia aikaa esitellä oman palvelun tärkeimmät asiat. Tarkoituksena oli, että opiskelijoille jäisi mielikuva eri palveluista, joita TTY:n kampusalueella on tarjolla. Palveluista ei kannattanut kuitenkaan kertoa laajemmin, koska tilaisuudesta olisi tullut helposti liian raskas. Tutoreiden tehtävänä oli tilaisuuden jälkeen kierrättää fukseja esiteltyjen palveluiden luona, jolloin fukseilla oli vielä mahdollisuus kysyä lisätietoa asioista. Tarkoituksena oli, että palveluita olisi jatkossa helpompi käyttää, kun niiden luona oli konkreettisesti jo käyty. Torstaina orientaatioviikolla oli vuorossa Tietoa ja turvaa -luento. Luennoilla käytiin läpi muun muassa tietoturvaan ja Tampereen teknillisen yliopiston tietojärjestelmien ja intra-tunnusten käyttöön liittyviä asioita. Tietoa oli tarjolla myös tietokoneluokkien toimin- 23

25 nasta ja tulostusmahdollisuuksista. Tavoitteena oli, että asioista kerrottiin tässä vaiheessa vielä hyvin yksinkertaisesti. Tutoreiden oli tarkoitus luennon jälkeen käydä fuksien kanssa tutustumassa tietokoneluokkiin, esitellä sähköpostia ja opastaa fukseja liittymään hyödyllisille sähköpostilistoille. Perjantai oli jätetty luennoista vapaaksi päiväksi. Tutoritkin saivat miettiä päivälle sellaista ohjelmaa, joka sopi parhaiten tarpeisiin omassa fuksiryhmässä. Tutoreilla oli suunnitelmien tekemisen avuksi tutoropas, jossa oli tarkkaan käyty läpi kaikki tutorin tehtäviin kuuluvat asiat. Oppaassa oli myös lueteltu asiat, joista fukseille oli hyvä kertoa heti ensimmäisen viikon aikana. Tutoreille oli jaettu myös pienryhmäohjaajan opas, josta tutorit saivat vinkkejä ryhmän muodostamiseen ja tutustuttamiseen liittyvissä asioissa. Orientaatioviikko pyrittiin suunnittelemaan kokonaisuutena sellaiseksi, että se tukisi parhaiten opintojen sujuvaa aloitusta. Perusperiaatteina olivat päiväkohtaiset selkeät tavoitteet. Päiväkohtaisesti keskityttiin vain yhteen pääteemaan, josta kerrottiin ensin yleisesti ja jonka jälkeen tutorit vielä jatkoivat kerrottujen asioiden konkretisoimista. Kaikessa yritettiin pitää viesti selkeänä, innostavana ja rohkaisevana. Kun koulutetuilla tutoreillakin oli vielä tiedossa tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi, sujuva opintojen aloitus mahdollistui toivottavasti suurimmalle osalle fukseista. Palautetta tavoitteiden saavuttamisesta saadaan joulukuun alussa, kun tämän lukuvuoden fuksi- ja tutorkyselyihin saadaan vastauksia. 6. POHDINTA Kehittämistehtävän tavoitteena oli toteuttaa uusille opiskelijoille orientaatioviikon ohjelma, joka tukisi opintoihin integroitumista ja kokonaisvaltaista opintojen sujuvaa aloitusta. Kehittämistyön pohjalla olivat yliopistoon integroitumista, motivaatiota ja opiskelukykyä käsittelevät teoriat. Myös fuksi- ja tutorkyselyiden tulokset sekä aiemmat kokemukset suuntasivat kehittämistyötä. Tavoitteena oli kehittää orientaatioviikosta sellainen toimintamalli, mitä jatkossakin voitaisiin toteuttaa. Motivaatiota, integraatiota ja opiskelukykyä pyrittiin vahvistamaan heti opintojen alussa orientaatiolla. Yliopistoon integroitumisen suhteen tärkeintä aivan opintojen aloitusvai- 24

26 heessa oli muihin opiskelijoihin tutustuminen ja ryhmäytyminen. Orientaatioviikolla yliopistoon integroitumista mahdollistettiin tehokkaasti opiskelijatutoroinnin avulla. Tutoreita oli koulutettu nimenomaan uusien opiskelijoiden kohtaamiseen ja ryhmäyttämiseen. Toinen integroitumiseen vaikuttava tekijä, ympäristöön tutustuminen, oli hoidettu myös monipuolisesti orientaatioviikolla. Opiskelijoille suunnattuja palveluita ja ohjaustahoja esiteltiin niin yhteisissä tilaisuuksissa luentosalissa kuin tutoreidenkin toimesta. Samaistuminen yliopistoon ja tekniikan/arkkitehtuurin opiskelijaksi oli orientaatioviikon pääteema. Yleinen ilmapiiri pyrittiin pitämään selkeän viestinnän, loogisen ohjelman ja suhteellisen lyhyiden yhteisten tilaisuuksien avulla kannustavana ja rentona. Opiskelijaidentiteetin vahvistuminen, sosiaalisten suhteiden luominen ja usko itseen oppijana olivat asioita, joita pystyi huomioimaan jo heti orientaatioviikon ohjelmasta lähtien niin sisällön kuin ilmapiirinkin puolesta. Orientaatioviikon ohjelman suunnittelussa oli huomioitu myös aiemman vuoden kokemuksia. Kokemuksista saatiin laajasti tietoa niin fuksi- ja tutorkyselyistä kuin aiemmin mukana olleilta asiantuntijoiltakin, joiden kanssa kehittämistyötä toteutettiin. Orientaatioviikon ja siihen sisältyvän tutoroinnin kehittämistyössä pystyttiin keskittymään heti kehittämiseen, koska perusasiat olivat jo valmiiksi kunnossa. Työ oli selkeästi koordinoitua eri toimijoiden kesken ja mukana kehittämistyössä oli ihmisiä, joilla oli monen vuoden kokemus sekä orientaatioviikon että tutoroinnin järjestelyistä. Tampereen teknillisellä yliopistolla oli myös totuttu toimimaan PDCA-mallin mukaisesti myös eri toimintojen kehittämisen suhteen. Vaikka kehittämistyö oli ollut säännöllistä, oli hyvä tuulettaa hieman totuttuja kuvioita ja laittaa vanhat ohjelmat uusiksi tutkintouudistuksen inspiroimana. Niin taustateoria kuin käytännön pohdintatyö ryhmissä auttoivat hahmottamaan orientaatioviikon osalta sen oleellisen, minkä pohjalle kokonaisuus oli hyvä rakentaa. Monet fuksi- ja tutorkyselyissä esille tulleet kehittämistoiveet pystyttiin jo toteuttamaan. Ideointipalavereissa päästiin hedelmällisiin keskusteluihin eri ratkaisumalleista ja myös yhteisymmärrykseen toteuttamismahdollisuuksista. Syksyn 2013 toteutuksesta saadaan jälleen palautetta fuksi- ja tutorkyselyiden muodossa joulukuussa Toimintojen kehittämistyö jatkuu niiden pohjalta jälleen vuoden vaihteessa ja ensi keväänä. Toimintatutkimukselle ominainen itsereflektiivinen kehä jatkaa pyörimistään. 25

27 LÄHTEET Erkkilä, M Strategisesti suorittaen? Teknillistieteellisen alan opiskelijoiden kandidaattivaiheen opintojen eteneminen, opiskeluorientaatiot ja opiskelukokemukset uudessa kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 2/2009. Erkkilä, M Tuleeko tekniikan kandidaatteja kolmen vuoden putkesta? Lukuvuonna aloittaneiden tekniikan ylioppilaiden opintopolut, läsnäolotiedot sekä opintojen eteneminen ja opiskelukokemukset tekniikan kandidaatin tutkinnossa. Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2010. Erkkilä, M. & Koivukangas, P Opintojen merkitys ja onnistumismahdollisuudet - niistäkö on teekkarin motivaatio tehty? Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 2/2010. Heikkinen, H., Rovio E. & Syrjälä L. (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Vantaa: Dark Oy. Kunttu, K Opiskelukykymalli. Kärkkäinen, J Raportti uudessa tutkintorakenteessa opiskelevien ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden opintojen etenemisestä TTY:llä. Yliopistopalvelut. Lukkari, H. & Poikus, A Ohjaus TTY:llä. Katsaus TTY:n opintojen ohjauksen nykytilaan ja ehdotuksia tulevaan. Tampereen teknillinen yliopisto. Lähteenoja, S Uusien opiskelijoiden integroituminen yliopistoon. Sosiaalipsykologinen näkökulma. Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 23. Helsingin yliopisto. OKM Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä 182/2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. OPM Koulutus- ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. 26

28 Pajarre, E Minä DI-opiskelijana - Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia yliopisto-opiskelusta. Teknillisen yliopiston julkaisuja. Rantanen, E. & Liski, E Valmiiksi tavoiteajassa? Teknillistieteellisen alan opiskelijoiden opintojen eteneminen ja opiskelukokemukset tekniikan kandidaatin tutkinnossa. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 3/2009. THL, > aiheet > tietopaketit > opiskelijoiden hyvinvointi, terveys sekä opiskelukyky TTY Laatukäsikirja. Tampereen teknillinen yliopisto: Hämeen kirjapaino. Yliopistolaki 558/

29 LIITE 1. Orientaatioviikko 2013 Maanantai Uusien opiskelijoiden vastaanottotilaisuudet Festian iso sali Ryhmä A (B + S + TL + TI + Y) klo Ryhmä B (AU + K + M) klo Ryhmä C (A + R + TJ + TU) klo Opintosuuntien tervetulotilaisuudet klo Biotekniikka (B) Festian pieni sali 1 Sähkötekniikka (S) TB104 Teknis-luonnontieteellinen (TL) S2 Tietotekniikka (TI) TB103 Ympäristö- ja energiatekniikka (Y) Festian pieni sali 2 klo Automaatiotekniikka (AU) S1 Konetekniikka (K) K1704 Materiaalitekniikka (M) K1702 klo Arkkitehtuuri (A) RO105 Rakennustekniikka (R) RG202 Tietojohtaminen (TJ) K1703 Tuotantotalous (TU) K1703 Tutorryhmiin jakaudutaan heti ensimmäisenä päivänä tervetulotilaisuuksissa. Tervetulotilaisuuden jälkeen tutorryhmissä mm. tutustutaan ryhmäläisiin ja ohjelma jatkuu tutoreiden opastuksella iltaan asti. 28