Katsaus toimintavuoteen 2013

Transkriptio

1 Akavan Erityisalojen toimintakertomus

2 Sisällys Katsaus toimintavuoteen Yksityissektorin edunvalvonta... 4 Kuntasektorin edunvalvonta... 5 Valtiosektorin edunvalvonta... 7 Korkeakoulusektorin edunvalvonta... 8 Kirkon sektorin edunvalvonta... 8 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta... 9 Yksilöedunvalvonta... 9 Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Koulutuspolitiikka Jäsenkunta Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Opiskelijatoiminta Aluetoiminta Koulutustoiminta Jäsenedut Tutkimustoiminta Viestintä ja markkinointi Hallinto Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstö Jäsenyhdistykset Huomionosoitukset Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat Edustukset Tilinpäätös

3 Katsaus toimintavuoteen 2013 Akavan Erityisalojen edunvalvonnan osalta merkittävimpiä asioita vuonna 2013 oli kattava työmarkkinaratkaisu, ns. Työllisyys- ja kasvusopimus, jota neuvoteltiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Neuvotteluja käytiin jo keväällä 2013, mutta ratkaisu syntyi lopulta vasta syksyllä. Sopimuksessa painotettiin kustannuskilpailukyky- ja työllisyysnäkökulmia, mistä johtuen sopimuskorotusten taso oli aiempaa matalampi. Toimintavuonna 2013 arvioitiin Akavan Erityisalojen strategia ja tältä pohjalta uudistettiin liittostrategia ja strategiset tavoitteet. Liiton toiminnoissa kehitettiin erityisesti palveluosaamista ja sähköisiä palveluita sekä operatiivista esimiestyötä toimiston uuden johtamisjärjestelmän kautta. Toimintavuoden uutuus oli lähes osallistujaa kerännyt Lintsipäivä-jäsentapahtuma. Akavan Erityisalat oli myös vuonna 2013 Akavan kasvavia liittoja. Akavan 35 jäsenliiton joukossa Akavan Erityisalat on kokonaisjäsenmäärältään kuudenneksi suurin ja maksavien osalta viidenneksi suurin. Vuoden 2013 aikana jäsenpitoon ja jäsenkasvuun kiinnitettiin huomiota. Kasvu jatkui kohtalaisesti ja myös liiton talous pysyi hyvässä kunnossa. Salla Luomanmäki Toiminnanjohtaja 3

4 Yksityissektorin edunvalvonta Yksityissektorilla työskenteli vuoden 2013 lopussa jäsentä. Jäseniä työskentelee kymmenillä eri toimialoilla eri työehtosopimusten piirissä. Merkittävä osa jäsenkunnasta on ilman työehtosopimusten suojaa. Akavan Erityisaloissa yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, joka kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi neuvottelukunta teki töitä työseminaarissa. Neuvottelukunta toimi ennen muuta liiton yksityissektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena oli monimuotoisen yksityissektorin kentän edunvalvonta ja yhteisten toimenpiteiden löytäminen sekä työehtosopimusten ulkopuolelle jäävän jäsenistön aseman vahvistaminen. Viittomakielialan Osuuskunta Vialle solmittiin kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat työehtosopimukset ajalle VIPARO Viittomakieliset Palvelut Arolle solmittiin kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus ajalla ja tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus ajalla Liiton yksityisiä museoita koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta jatkettiin osana Työllisyys- ja kasvusopimusta samalla, kun työehtosopimukseen onnistuttiin neuvottelemaan myös parannuksia kaudelle Työnantajille ja jäsenistölle vietiin läpi museoiden työaikamuutosta ja museoalalle tehtiin ensimmäistä kertaa oma työehtosopimustyötä pohjustava palkkatutkimus. AV-käännösalalla Akavan Erityisalat jatkoi yhdessä Suomen Journalistiliiton kanssa ja alan työnantajien kanssa neuvotteluja av-käännösalan jäsenistön saamiseksi työehtosopimuksen piiriin. Edunvalvontatyössä hyödynnettiin yksityisen sektorin työmarkkinatutkimusta Marraskuussa toteutettiin osana YTN-tutkimusta seuraava työmarkkinatutkimus, jossa painotettiin työaikoihin ja yksilöllisiin joustoihin, etätyöhön, perhevapailta paluuseen sekä työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä palkkauksen ja työsuhteen ehtojen lisäksi. Yksityissektorin jäsenistöä kokoava Inspiraatiopäivä järjestettiin toukokuussa otsikolla Vain (työ)elämää! Tapahtumassa paneuduttiin työn imuun, monipaikkaiseen työhön ja kukoistaviin työyhteisöihin. Akavan Erityisalat järjesti luottamusmiehilleen ja muille henkilöstöedustajilleen oman luottamusmiesseminaarin palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta työnantajasuhteissa. Liiton museoalan luottamusmiehille pidettiin lisäksi oma seminaarinsa työehtosopimuskysymyksistä. Liiton henkilöstöedustajat osallistuivat täydentävään YTN:n ja JUKOn luottamusmieskoulutukseen. Liiton luottamusmiehille ja luottamushenkilöstölle pidettiin myös työmarkkinaseminaari teemalla Akavan edunvalvontatyö, Post-nokialainen Suomi, rytmitalous ja paremman työn reseptit. SOPU-hanke Erityisesti sopimuksettomien tai muiden työehtosopimusten piirissä olevan jäsenistön edunvalvonnan tehostamiseen ja kehittämiseen tähtäävä SOPU-hanke työryhmineen jatkoi työtään. SOPU-hanke toteutti edelleen matalan kynnyksen toimintamallia Kysy työstä ja vei sisältöjä koulutukseen, aluetoimintaan ja sosiaaliseen mediaan. Liitto avasikin ensimmäisenä ammattiliittona työelämäkysymyksiä käsittelevän, kaikille avoimen keskustelupalstan sosiaaliseen mediaan. Tämä Suomi24-palsta toteutettiin osana koko liiton edunvalvontatyötä. Palsta suunnattiin työttömyysuhan alaisille. Toisena teemana oli harmaa ylityö. 4

5 YTN-toiminta Akavan Erityisalat jatkoi toimintaansa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton resursseja kohdennettiin liiton jäsenkunnan kannalta keskeisille aloille kuten järjestösektorille ja kaupan alalle. Liiton asiamies toimi vastuullisena asiamiehenä järjestösektorilla ja liiton lakimies neuvotteli YTN:lle käännösalan sopimuksia. Liiton toiminnanjohtaja ja asiamies osallistuivat myös YTN:n hallitustyöskentelyyn ja liiton asiamiehet toimivat YTN:n neuvottelijoina, kouluttajina ja kummiasiamiehinä YTN-yritysyhdistyksille. YTN:n järjestösektorilla aloitettiin valtakunnallisen alakohtaisen ylioppilaskuntien työehtosopimuksen jalkautus sekä valvottiin opiskelijajärjestöjen työehtosopimuksia. Syyskauden neuvottelukierros Työllisyys- ja kasvusopimukseksi vietiin osaksi sektorin työehtosopimusratkaisuja. Sosiaalialan järjestöjen osalta jatkettiin työtä YTN:n mukaan saamiseksi alan neuvottelupöytään. Yksittäisten työnantajien kanssa neuvoteltiin työehtokysymyksistä. Suuri osa YTN-jäsenliittojen jäsenistä työskentelee järjestöissä, joissa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Työtä yleissopimuksen aikaansaamiseksi järjestöissä työskenteleville jatkettiin edelleen yhteistyössä PALTAn kanssa toimintavuonna Sektorin jäsentiedotus hoidettiin Extra-tiedottein ja verkkosivuston välityksellä. Kaupan alalla YTN:n pyrkimykset edistää sopimustoimintaa kilpistyivät edelleen työnantajan vastustukseen ja alan heikkoon painostusvalmiuteen. Kaupan alalla toteutettiin omia kenttätilaisuuksia ja ala oli näkyvästi esillä YTN:n 8 tuntia työaikakampanjassa. Kuntasektorin edunvalvonta Kuntasektorilla työskenteli vuoden 2013 lopussa jäsentä. Jäsenet ovat pääosin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta, joka kokoontui kahdeksan kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnan painopisteinä olivat uuden neuvottelukunnan perehdyttäminen, sopimusneuvottelujen tavoitteet, kuntien henkilöstömenojen leikkaukset, luottamusmiestoiminta ja järjestövalmius. Neuvottelukunta osallistui Rauman ja Lappeenrannan työmarkkinaseminaareihin. Neuvottelukunta kuuli kokouksissaan asiantuntijoina Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n järjestöpäällikkö Simo Kekkiä ajankohtaisesta neuvottelutilanteesta, Akavan asiantuntija Kristiina Kokkoa Akavan kuntarakennelakia koskevasta lausunnosta ja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö Päivi Laajalaa ministeriön kuntauudistusta koskevista näkemyksestä. Toimintavuonna toteutettiin kuntasektorin sähköinen uutiskirje, joka lähetettiin kuntasektorin jäsenille Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES sopimusaika oli Vuonna 2013 palkankorotukset olivat lukien 1,46 prosentin yleiskorotus ja paikallisesti käytettävä järjestelyerä 0,6 prosenttia palkkasummasta. Sopimusneuvottelut Toimintavuotta hallitsivat sopimusneuvottelut ja niiden aikainen käynnistyminen. Kuntasektorin neuvottelut keskitetyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen soveltamiseksi alkoivat syyskuun alussa. Kun kuntapöydässä oli päästy 5

6 ratkaisuun 20 euron korotuksen kustannusvaikutuksesta, neuvotteluja käytiin vuosilomalain muutoskustannuksista, kriisilausekkeesta ja nuorisotakuun toteuttamisesta kuntasektorilla. KVTES sopimuksessa on kaksi jaksoa, joista ensimmäisen jakson Vuoden 2015 korotuksessa neuvotellaan mennessä. Jälkimmäisen jakson toteutuminen ja palkankorotukset neuvotellaan kesällä Uudelle sopimuskaudelle asetettiin työryhmät kehittämään palkkahinnoittelua ja työaikamääräyksiä. Neuvottelutiedotus JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedotus hoidettiin Akavan Erityisalojen viestinnässä. JUKOn kunta-alalla oli neuvottelujen aikana syys-lokakuussa 13 tiedotetta. Keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisen jälkeen liiton jäsenille toimitettiin sektorikohtaiset selvitykset sähköisellä jäsenkirjeellä. Myös Kuntatiimi 4/ tiedotteessa selvitettiin uuden sopimuksen sisältöä. Liiton verkkosivuilla oli ajantasainen sektorikohtainen neuvottelutiedotus. Kuntien henkilöstömenojen leikkaukset Kuntasektorin toimintaa leimasivat kuntien talouden heikkenemisestä johtuvat henkilöstömenojen leikkaukset. Jäseniä myös lomautettiin. Syyskuusta lähtien kymmenkunta kuntaa ilmoitti henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista. Liitto järjesti jäsentilaisuudet yt-menettelyistä Kouvolassa 23.9., Salossa ja Jyväskylässä Tilaisuuksissa oli paikalla 45 jäsentä. Tilaisuuksien yhteydessä liitto sai myös lehtijutut paikalliseen päälehteen Kouvolan Sanomiin 24.9., Salon Seudun Sanomiin ja Keskisuomalaiseen Kuntasektorin taustaryhmä Kuntasektorin asiamiehen ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitten muodostamassa kuntasektorin taustaryhmässä valmisteltiin vuoden aikana neuvottelutavoitteita KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden 1 (hallinto) ja 2 (sivistystoimi) kehittämiseksi. Luottamusmiesjärjestelmä Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEAn, VAKAVAn ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteistyönä. Koulutuksien teemoina olivat uuteen sopimukseen liittyvä tiedotus ja luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen. Liitto järjesti luottamusmiehilleen myös oman luottamusmiesseminaarin akavalaisesta asiantuntija- ja esimiestyöstä. Liitto tapasi JUKOn johtoa aiheena JUKON luottamusmiestoiminnan kehittäminen. Järjestövalmiustyö Akavan Erityisalojen kuntasektorin järjestövalmiutta kehitettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten ja muiden akavalaisten liittojen kanssa. JUKO järjesti kaksi koulutustilaisuutta 20 suuren kaupungin järjestövalmiusorganisaatioille ja Liiton jäseniä oli 15 paikallisessa ryhmässä. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEAn kuntaryhmällä oli vuoden 2012 aikana 10 kokousta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies toimi JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana. 6

7 Kuntasektorin asiamies oli JUKOn kunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, KVTES-jaoston varapuheenjohtaja ja jäsen kuntasektorin järjestövalmiustyöryhmässä, KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat neuvottelukierrokselle valmistautuminen ja sopimusneuvottelut, JUKOn edustaman jäsenkunnan asema kuntien säästötoimissa ja järjestövalmiuden kehittäminen. Jäsenviestintää hoidettiin muun muassa 12 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella. Kuntatiimissä käsiteltiin sekä KVTES- että Teknisen sopimuksen kysymyksiä. Liiton edustaja toimi Kuntatiimin vastaavana toimittajana ja tiedote toimitettiin Akavan Erityisaloissa. Vuonna 2013 Kuntatiimi ilmestyi neljä kertaa ja se ilmestyi myös ruotsinkielisenä Kommunteamet-tiedotteena. Valtiosektorin edunvalvonta Valtiosektorilla työskenteli vuoden 2013 lopussa jäsentä. Jäsenet ovat valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä hallinnonala- ja virastokohtaisten virka- ja työehtosopimusten piirissä. Akavan Erityisaloissa valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtion neuvottelukunta, joka piti toimintavuoden aikana kahdeksan kokousta ja seminaarin. Neuvottelukunta seurasi valtion muutostilanteita erityisesti henkilöstön aseman ja etujen näkökulmasta sekä osallistui virastojen virkaehtosopimusneuvottelujen edistämiseen ja luottamusmiesten tukemiseen sekä jäsentilaisuuksien järjestämiseen. Neuvottelukunnan seminaarissa keskityttiin neuvottelukuntatyön kehittämiseen mm oman viestinnän osalta sekä yhteistyön lisäämiseen liiton hallituksen, muiden neuvottelukuntien ja JUKOn kanssa. Seminaarissa kartoitettiin liiton valtion neuvottelukunnan edustavuus eri hallinnonaloilla. Syksyllä 2013 toteutettiin seuraavaa työmarkkinatutkimusta koskeva kysely, jossa painopisteenä oli palkkausta ja työehtoja koskevien kysymysten lisäksi työhyvinvointi. Tulokset julkistetaan keväällä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Neuvottelukunta päätti että kevään 2014 aikana järjestetään jäsentilaisuus valtiosektorin jäsenille. Sopimusneuvottelut Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa Toimintavuonna 2014 yleiskorotus toteutetaan 1.8. lukien ja sen suuruus on 20 euroa/kk ja yleiskorotuksella, joka on 0.3 prosenttia. Järjestövalmius Sopimustoimintaan liittyvää järjestövalmiustyötä jatkettiin JUKOn valtiosektorilla. Liiton edustajat olivat mukana valtion keskuslakkotoimikunnassa ja muissa valmisteluryhmissä. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Liitto osallistui JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn valtiosektorin asiamiehet kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään ajankohtaisia valtion muutostilanteita ja neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita. 7

8 JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 10 kertaa käsittelemään valtion muutoshankkeita, uudistettuja palkkausjärjestelmiä, seuraavan kauden neuvottelutavoitteita ja pääsopijoiden keskustason työryhmien tilanteita. Liiton valtiosektorin asiamies toimi JUKOn valtion neuvottelukunnassa. Lisäksi asiamies toimii JUKOn edustajana sopimustoiminnassa niissä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä ja yhtenä JUKOn neuvottelijana AVIen ves-neuvotteluissa. Toimintavuotta leimasivat edelleen useat valtion muutoshankkeet, kuten keskushallinnon uudistaminen, valtion tuottavuus- ja tuloksellisuushanke sekä sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen. Jäsenille tiedotettiin valtiosektorin edunvalvonnasta akavalaisten liittojen yhteisellä Keppi ja porkkana - tiedotteella, joka ilmestyi toimintavuonna neljästi. Korkeakoulusektorin edunvalvonta Yliopistoissa työskenteli vuoden 2013 lopussa jäsentä ja ammattikorkeakouluissa 525. Jäsenet työskentelevät yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä sekä ammattikorkeakouluissa kunnan ja valtion virkaehtosopimusten, palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen sekä yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä. Akavan Erityisalojen korkeakoulujaoston nimi muuttui korkeakoulutoimikunnaksi ja toimielin huolehti toimintavuonna korkeakoulujen edunvalvonnasta. Korkeakoulutoimikunta kokoontui kaksi kertaa toimien ennen muuta liiton korkeakoulusektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena olivat voimakkaassa murroksessa oleva korkeakoulusektori varsinkin ammattikorkeakouluissa, mutta myös yliopistoissa, rahoituskysymykset ja henkilöstövähennykset. Osana edunvalvontaa seurattiin vuoden 2012 työmarkkinatutkimusta ja marraskuussa toteutettiin ammattikorkeakoulusektorille uusi työmarkkinatutkimus. Määräaikaisuus- ja palkkauskysymysten lisäksi sektorilla painotettiin kysymyksiä liittyen lakiuudistukseen, tasa-arvoon sekä työssä jaksamiseen. Liitto osallistui yliopistoneuvottelukuntatyöhön Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa, joka edustaa akavalaisia yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat osallistuu JUKOn työskentelyyn osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. Jäsenille yliopistokentän muutoksista viestittiin liittojen yhteisellä Yliote-tiedotteella, joka ilmestyi toimintavuonna kolmesti. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin myös liiton sähköisellä uutiskirjeellä ja Yhteenveto-lehdessä. Ammattikorkeakoulupuolella Akavan Erityisalat osallistui Akavan AMK-ryhmätyöskentelyyn ja muun muassa AMKrehtoreiden Arene-yhteistyöhön. Akavan Erityisalat osallistui ammattikorkeakoulujen työehtosopimustoimintaan kunnan ja valtion virkaehtosopimusten lisäksi muun muassa palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen puitteissa, missä JUKO on yksi sopimusosapuolista. Kirkon sektorin edunvalvonta Seurakunnissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 173 jäsentä. Kaikki jäsenet olivat kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä työskenteli eniten seurakuntien viestinnän ja hallinnon tehtävissä. Jäsenten yhteydenotot liittoon koskivat pääasiassa kirkon palkkausjärjestelmän soveltamiseen liittyviä 8

9 kysymyksiä. Liitto osallistui yhdessä Viesti ry:n kanssa Kirkon viestintäalan seminaarin näyttelyyn yhteisellä ständillä Kirkon sektorilla hyväksyttiin 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen virka- ja työehtosopimus. Palkkoja korotetaan lukien 20 euron yleiskorotuksella lukien ja alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,3 prosenttia. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta Pää- tai sivutoimisina ammatinharjoittajina tai yrittäjinä työskenteleviä jäseniä oli vuoden 2013 lopussa 921. Liiton ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Toimintavuoden aikana osallistuttiin TEK:n järjestämään tilaisuuteen, jossa koski akavalaisten liittojen välistä yhteistyötä yrittäjyyden edistämiseksi. Yhteistyössä akavalaisten liittojen kanssa järjestettiin koulutustilaisuus yrittäjyyttä suunnitteleville Helsingissä. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta: Ammatinharjoittajan verotus, Helsingissä, Yrittäjän sopimukset ja yrittäjän riskien hallinta, Jyväskylässä ja Neuvottelu- ja yhteistyötaidot, Helsingissä. Lisäksi jäsenille järjestettiin Akavan Erityisalojen toimistossa koulutus hankintalaista Koulutuksiin osallistui yhteensä 111 jäsentä. Toimikunnan oma koulutustoiminta aiheesta Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä jatkui. Kohderyhmänä olivat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutus järjestettiin kaikille jäsenille Oulussa ja Joensuussa, TAKUn, MAL:n ja Viesti ry:n jäsenille Jyväskylässä, KAJ:n jäsenille Helsingissä ja Toimintaterapeuttiliiton ja Suuhygienistiliiton jäsenille Helsingissä. Koulutuksiin osallistui yhteensä 119 jäsentä. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnattu liikunnallinen jäsen- ja verkostoitumistilaisuus oli Espoossa Kokoushotelli Siikarannassa Osallistujia oli 19. Toimintavuoden aikana haettiin ja saatiin päätös liiton neljännestä ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnatusta ASLAK-kuntouksesta, joka tullaan järjestämään Siuntiossa Avire Oy:ssä. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnassa oli toimintavuoden aikana keskeisesti esillä palvelusetelijärjestelmä. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa hoidettiin myös toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa (EPO) ja Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmässä. Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan ja Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän kautta osallistuttiin Akavan elinkeinopoliittisen ohjelman laatimiseen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnasta vastaa toimikunnan sihteeri. Yksilöedunvalvonnassa olivat keskeisesti esillä kilpailutuksiin sekä sopimusten laatimiseen ja tulkintaan liittyvät asiat. Yksilöedunvalvonta Jäsenyhdistysten jäsenet ottivat yhteyttä yksilöedunvalvontakysymyksissä Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiehiin sekä palkkaneuvontaan ennen muuta sähköpostitse ja puhelimitse. Jäsenistö tarvitsee oikeudellista apua tyypillisesti työsuhteen aloittamiseen ja päättämiseen liittyvissä kysymyksissä varsinkin yksityisellä sektorilla. 9

10 Julkisella sektorilla painottuvat nimitys-, palkkaus- ja toimenkuvamuutoskysymykset. Järjestösektorin jäseniä askarruttavat paljon työnantajan toimivaltakysymykset ja -rajat. Kaikilla sektoreilla jäsenet ottivat yhteyttä myös työaika-, perhevapaa- ja työsuojelullisissa kysymyksissä. Jäsenistöstä monet työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa, pätkätöissä, freelancereina ja yrittäjinä. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnassa olivat keskeisesti esillä kilpailutukset, alihankintasopimuksiin sisältyvät kilpailukiellot sekä toimeksiantosopimusten laatimiseen ja tulkintaan liittyvät asiat. Toimintavuoden maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa seurattiin tehostetusti, miten paljon ja millaisia kysymyksiä jäseniltä tulee liiton yksilöedunvalvontaan. Yhteydenotot tilastoitiin myös jäsenyhdistyksittäin. Seurannan avulla kehitetään osaltaan edunvalvonnan palveluosaamista. Jäsenistölle tarjottiin myös yksilöllistä tilastollista palkkaneuvontaa, joka perustuu liiton ja jäsenyhdistysten tekemiin palkkatutkimuksiin ja -suosituksiin. Jäsenistö on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa Erkossa, joka palveli jäseniä työttömyyskassan etuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta Akavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan mutta myös Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. Vaikutuskanavia ovat tarvittaessa myös eri yhteistyöjärjestöt. Suoraan itsenäisenä järjestönä Akavan Erityisalat toimii Suomen julkisen alan ammattijärjestöjen EU-järjestössä FIPSU ry:ssä. Siellä liitolla oli toimintavuonna edustus järjestön hallituksessa, jossa edustajana oli toiminnanjohtaja, ja sihteeristössä, jossa edustajana oli kuntasektorin asiamies. Toimintavuonna FIPSU koordinoi Vesi on perusoikeus! -kampanjan, jolla kerättiin vaadittavat suomalaisten allekirjoitukset ensimmäisen EUkansalaisaloitteen taakse. Akavan Erityisalat oli vuonna 2013 jäsen lisäksi seuraavissa: NOFS (Norden Offentliganställdas Fackliga Samorganisation), EPSU (European Federation of Public Service Union) ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Akavan Erityisalat osallistui Akavan kautta yhteiskunnalliseen edunvalvonnan kannanottoihin ja vaikuttamiseen mm. antamalla kannanotot ja liiton kommentit tammikuussa 2013 Suomen työn linja -asiakirjaan ja helmikuussa Akavan veropoliittisen asiakirjaan sekä elinkeinopoliittisen asiakirjaan. Syyspuolella tärkeä akavalainen edunvalvonnan asiakirja oli rakenneuudistusohjelma. Syksyllä valmistui myös Akavan terveyspoliittinen ohjelma, joka valmisteltiin Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa toimikunnassa ja julkaistiin otsikolla Kohti kestävää terveydenhuoltoa. Akava päivitti toimintavuonna myös kulttuuripoliittisen ohjelmansa, johon sisältyy mm. luovien alojen työllistymiseen ja yrittäjyyteen sekä immateriaalioikeuksiin liittyviä kannanottoja. Talouspolitiikan merkittävimpiä tapahtumia vuoden 2013 aikana oli kattava keskitetty työmarkkinaratkaisu, ns. Työllisyys- ja kasvusopimus, johon vaikutettiin Akavassa toimielimissä ja neuvottelujärjestöjen kautta. Neuvotteluja käytiin jo keväällä 2013 ennen kehysriihtä, mutta siinä vaiheessa ratkaisua ei syntynyt. Neuvottelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta käynnistyivät uudestaan syksyllä ja ne päättyivät ratkaisuun elokuun lopussa. 10

11 Tämän jälkeen alkoivat ratkaisua koskevat sopimusalakohtaiset neuvottelut, ja lopulta sopimus syntyi lokakuussa. Palkankorotuksiltaan erittäin maltillisessa Työllisyys- ja kasvusopimuksessa painotettiin kustannuskilpailukyky- ja työllisyysnäkökulmia. Akavan Erityisalat lähti keväällä ainoana ammattiliittona mukaan Hankenin, Ekvalita Ab:n ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun vetämään Naisurat-hankkeeseen, joka on osa maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on naisten urakehityksen ja tasaarvoisemman työelämän edistäminen sekä uuden tutkimustiedon tuottaminen. Hankkeen painopiste on konkreettisessa johtamisen käytäntöjen kehittämisessä. Liiton lakimiehet osallistuivat Akavan edustajina työelämän sääntelyhankkeen alaiseen osa-aikatyöryhmään sekä ns. 0-työryhmään, joissa kartoitettiin nykylainsäädännön epäkohtia jäsenkunnan näkökulmasta. Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikassa Akavan Erityisalat edusti liiton jäsenryhmiä Akavan eri toimielimissä ja hankkeissa. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla oli edustus. Akavan Erityisalojen edustaja osallistui myös Akavan ammattikorkeakoulu- ja yliopistoryhmien toimintaan. Ammattikorkeakoulupuolella vuonna 2013 ajankohtaista olivat rahoitusta, rakenteita ja lainsäädäntöä koskevat muutokset, joihin Akavan Erityisalat vaikutti pääosin Akavan kautta. Akavan Erityisalat osallistui Akavan muiden ammattikorkeakoulusektoria edustavien liittojen kanssa ammattikorkeakouluvaikuttamiseen ja yhteistyöhön ammattikorkeakoulurehtorien Arene-verkoston kanssa esimeriksi AMK-päivillä Turussa. Samaten yliopistopuolella osallistuttiin koulutuspolitiikkaan Akavan ja yliopistorehtorien Unifi-yhteistyön kautta. Korkeakouluille muita yhteisiä teemoja olivat Akavan kanssa luodut korkeakouluharjoittelusuositukset, opiskelijavalintauudistus, täydennyskoulutuksen muutokset ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman koulutuspoliittiset kysymykset. Näihin pyrittiin vaikuttamaan Akavan lisäksi myös sidosryhmien kuten Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton kanssa. Liitto otti vuonna 2013 jäsenyhdistysten kanssa kantaa muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkamääriin. Ammattikorkeakoulujen uudistuksissa toimintaterapeuttien, restonomien ja luovien alojen aloituspaikkojen liiallista vähentämistä vastustettiin. Useimmissa yliopistoissa alojemme aloituspaikkojen lisäämistä ei puolestaan kannatettu ilman työelämän tarpeen todentamista. Ammattikorkeakouluissa otettiin Suomen Restonomit SURE ry:n kanssa kantaa restonomien aloituspaikkamäärien leikkauksiin ja tämän jälkeen tutkintosisältöjen epätarkoituksenmukaiseen liittämiseen tradenomi-nimikkeen alle. Jäsenkunta Akavan Erityisalojen jäsenistön ikärakennetta voidaan kokonaisuutena pitää erittäin hyvänä. Ikärakenteessa oli huomattavia eroja jäsenyhdistysten välillä. Kokonaisjäsenkunnasta miesten keski-ikä (44) oli naisia (41) korkeampi. Sopimussektoreista kunnan ja valtion palveluksessa työskentelevät olivat keskimäärin yksityissektorin palveluksessa olevia iäkkäämpiä. 11

12 Ikäjakauma % Naisten osuus jäsenkunnasta oli vuoden lopussa 83,23 % (82,91 % vuonna 2012). Miesten suhteellinen osuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun, mikä selittyy osaltaan liittyvien jäsenten sukupuolijakaumalla ja miesten keskimääräistä hieman korkeammasta ikärakenteesta seuraavalla eläköitymiskehityksellä. Jäsenistöstä 50,03 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen (48,59 % vuonna 2012). Alempi korkeakoulututkinto oli 36,15 prosentilla (26,29 % vuonna 2012) jäsenkunnasta. Yliopistotutkinnoista humanistiset alat olivat erittäin vahvasti edustettuja. Toinen merkittävä ryhmä yliopistotukinnoissa olivat kasvatustieteilijät. Ammattikorkeakoulututkinnoista yleisimpiä yksittäisiä tutkintonimikkeitä olivat toimintaterapeutin, tradenomi HSO:n, yhteisöpedagogin, kulttuurituottajan, suuhygienistin ja restonomin tutkinnot. Työnantajasektorit % Edunvalvonnallisesti jäsenistö jakautui siten, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn piiriin sijoittui 44 % (vuonna 2012 oli 45 %) ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n ja liittojen omien sopimusten piiriin 53 % (vuonna 2012 oli 53 %) jäsenistöstä. Yleisin yksittäinen sopimusala oli kunnan yleinen virka- ja työehtosopimus, jonka piirissä työskenteli jäsentä (6 246 vuonna 2012). Työttömien suhteellinen osuus koko jäsenkunnasta nousi hieman toimintavuoden aikana ollen vuoden 12

13 lopussa 5,10 % (4,11 % vuoden 2012 lopussa). Työttömien suhteellinen osuus oli korkeimmillaan elokuussa ollen silloin 6 % (vuonna 2012 elokuussa 5 %). Maantieteellisesti jäsenistö painottui vahvasti erityisesti Uudellemaalle ja sen lisäksi suurien maakuntayliopistojen läheisyyteen. Loput jäsenkuntaa jakautui suhteellisen tasaisesti valtakunnan alueelle. Ulkomailla työskenteli toimintavuoden lopussa 101 jäsentä (97 vuoden 2012 lopussa). Maantieteellinen jakauma Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen Samaan suuntaan menevä kokonaisuus (liitto ja jäsenjärjestöt) on pohja sille, että uudessa strategiassa on mahdollista onnistua ja päämäärä mahdollista saavuttaa asetettujen tavoitteiden kautta. Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten yhteistoimintaa vahvistamaan on laadittu vuonna 2010 Yhteistoiminnan periaatteet -asiakirja, jossa on sovittu työnjaosta ja osallistumistavoista strategisissa prosesseissa. Asiakirjan päivitysprosessin valmistelut aloitettiin loppuvuonna 2013 ja varsinainen päivitys tehdään keväällä Vuonna 2013 erityistä huomiota kiinnitettiin mm. jäsenpitoon uudistamalla Akavan Erityisalojen jäsensivusto ja ns. sähköinen asiointi. Uudistus otettiin hyvin vastaan ja jäsenpalaute on ollut positiivista. Uudistuksen yhteydessä tarkennettiin mm. koulutuksien ja tapahtumien pelisäännöt ja ne myös viestittiin avoimesti jäsenille. Uudistuksen myötä havaittiin, että ns. no-show määrä on laskenut selvästi. Vuoden suurin jäsentapahtuma oli Helsingissä järjestetty Lintsipäivä. Tapahtumaan jäsenet saivat tuoda perheenjäseniä, ystäviä ja kollegoita. Lintsipäivän aikana Linnanmäki oli yksityiskäytössä aamupäivän ajan. Osallistujia oli lähes 5700 ja tapahtumasta kerätty palaute lähes pelkästään positiivista. Palaute käytiin läpi myös Linnanmäen kanssa ja järjestettävässä Lintsipäivässä huomioidaan saatu palaute. Vuonna 2013 koulutettiin jäsensihteereitä toistensa tehtäviin. Työnkierrosta saadaan uusia ideoita ja myös tärkeää taustatukea poissaolojen varalta. Kattavaan ja asiantuntevaan palveluun kiinnitettiin huomiota myös jäsenkuntaa palvelevan Erko-työttömyyskassan osalta. Akavan Erityisalojen jäsensihteerit kävivät myös perehdyttämässä Erko-kassaa yhteisiin prosesseihin. Erko-kassan hallituksessa on Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa. He ovat edelleen kehittämässä kassan palveluita ja kehittämistyön tärkeä pohja on Akavan 13

14 Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimuksen kassaa koskevat jäsenpalautteet sekä jäsenpalaute, jota kerätään jäseniltä muissa yhteyksissä. Järjestöorganisaation kehittämistä jatkettiin yhteistoiminta-asiakirjan hengessä ja tuomalla sovittuja pelisääntöjä käytännön tasolle yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenyhdistykset järjestivät keskinäisiä tapaamisia puheenjohtajatasolla. Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä kehitettiin aloittamalla sisäisen uutiskirjeen jakelu. Sisäinen uutiskirje lähetetään sähköpostilla Akavan Erityisalojen luottamushallinnolle, henkilöstölle, jäsenyhdistyksille ja alueyhdyshenkilöille. Uutiskirjeessä tiedotetaan Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta ajankohtaiskatsauksin. Yhtenä tavoitteena oli keskittää viestintää yhteen uutiskirjeeseen ja näin vähentää yksittäisten sähköpostien määrää. Tässä myös onnistuttiin. Uutiskirje lähetettiin joka kuukauden viimeinen keskiviikko lukuun ottamatta heinäkuuta. Vuodelle 2013 tehtiin vuosikello, jolla aikataulutettiin keskeiset toiminnot ja tapahtumat. Vuosikellossa tuotiin esille muun muassa hallituksen ja eri toimikuntien kokoukset, yhdistyspalaverit ja -seminaarit sekä liittokokoukset (keväällä yksipäiväinen, syyspuolella kaksipäiväinen sisältäen työmarkkinaseminaarin). Perehdytyksen vahvistamiseen otettiin vuonna 2013 käyttöön uusi käytäntö, Akavan Erityisalat tutuksi tapahtuma. Alun perin tapahtuma suunniteltiin järjestettäväksi kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa syyskaudella, mutta osanottajamäärä ei ollut riittävä kuin ensimmäisessä laajennetussa, koko päivän tapahtumassa. Perehtymistilaisuuden tavoitteena on informoida osallistujat Akavan Erityisalat organisaatiosta, toimintatavoista ja kuluvan vuoden keskeisistä hankkeista erityisesti edunvalvonnan ja myös järjestötyön osalta. Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Akavan Erityisalat vastaa jäsenrekisterin ylläpidosta. Vuoden 2013 aikana uudistettiin jäsensivuston sähköinen asiointi ja otettiin käyttöön Digian LEX-tuote. Tuote piti ottaa käyttöön vuoden alussa, mutta Digian uuden LEXversion myötä jouduttiin tekemään uudelleen määrittelyjä ja uudistus otettiin käyttöön joulukuussa. Samassa yhteydessä rakennettiin ja julkaistiin kokonaan uudet jäsensivut. Palvelutoimittaja Digian kanssa käytiin säännöllisiä kvartaalipalavereja, jossa Akavan Erityisalat esitti huolensa mm. palvelutoimittajan hitaaseen palveluun ja Lyyti-rekisterin kankeuteen. Vuonna 2013 aloitettiin jäsenrekisteritoimittajien kartoitus ja työtä jatketaan vuonna Monet akavalaiset järjestöt ovat vaihtamassa jäsenrekisteriä ja palvelutoimittajaa ja näitä projekteja seurataan tarkasti (mm. OAJ, UIL). Akava palkkasi vuoden 2013 aikana palvelupäällikön, jonka yhtenä tehtävänä on miettiä mahdollisia yhteisakavalaisia sopimuksia. Yhtenä yhteistyömuotona on mietitty jäsenrekisterisopimuksia. Akavan Erityisalat toimittaa kuukausittain intranetiin tilastotietoja jäsenyhdistysten ja eri edunvalvontasektoreiden jäsenmääristä. Kuukausiraportit sisältävät mm. jäsenet työnantajasektorin mukaan, jäsenten kokonaismäärän jäsenyhdistyksittäin, jäsenyyslajin mukaan ja alueittain, maksavat jäsenet ja maksuvapautetut jäsenet sekä tiedot liittyneistä ja eronneista jäsenistä eroamisen syyn ja jäsenlajin mukaan luokiteltuina ja opiskelijatilastot. Akavan Erityisalat tilastoi puolivuosittain tiedot jäsenten jäsenmääristä alueittain ja erikseen jäsenten jäsenmäärät ammateittain, tutkinnoittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan, valmistuneiden opiskelijoiden jäsenmäärät oppilaitoksittain ja pääaineittain/tutkinnoittain. Tämän lisäksi tilastoidaan puolivuosittain 14

15 jäsenmäärät yksityissektorin työsuhteen aseman ja toimialan mukaan ja valtiosektorin osalta jäsen määrät hallinnonaloittain ja virastoittain. Kuukausittain seurataan myös eronneiden opiskelijajäsenten ja yrittäjien lukumääriä. Jäsenrekisteritiedon luokittelua ja ryhmittelyä kehitetään edelleen. Kehittämistyön perustana on hallittavan tiedon edunvalvonnallinen hyödynnettävyys eri sopimussektoreilla ja -aloilla sekä ammatillisessa edunvalvonnassa. Toimintavuonna erityisenä kehittämiskohteena oli työnantajien tietojen oikeellisuus. valmistuneiden opiskelijoiden jäsenmäärät oppilaitoksittain ja pääaineittain/tutkinnoittain. Tämän lisäksi tilastoidaan puolivuosittain jäsenmäärät yksityissektorin työsuhteen aseman ja toimialan mukaan ja valtiosektorin osalta jäsen määrät hallinnonaloittain ja virastoittain. Akavan Erityisaloille hankittu Digian BI-järjestelmästä luovuttiin vuoden lopussa, sillä siitä ei saatu sitä hyötyä mitä tilastoinnissa olisi tarvittu. Esimerkiksi kuukausitilastoinnissa tuotetta ei voinut käyttää ilman huomattavia lisäinvestointeja. Tuotteesta luovuttiin myös todennäköisen jäsenrekisterivaihdon takia. Opiskelijatoiminta Akavan Erityisalojen opiskelijatoimintaa koordinoi opiskelija-asiamies. Vuoden 2013 aikana opiskelijaverkosto aloitti toimintansa entisen opiskelijatoimikunnan sijaan. Opiskelijaverkosto kokoontui vuoden aikana teemoitettuihin seminaareihin viisi kertaa, joista yksi oli kahden päivän mittainen. Uudistus pyrki lisäämään opiskelijatoiminnan vaikuttavuutta Akavan Erityisalojen edunvalvontatyössä ja suuntaamaan käytettävissä olevia resursseja konkreettisemmin suoraan opiskelijoiden hyväksi tehtävään työhön. Akavan ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa, jossa Akavan Erityisaloja edustivat opiskelijaverkoston jäsen ja opiskelija-asiamies. Lisäksi opiskelija-asiamies teki yhteistyötä Akavan kanssa osallistumalla Akavalaisten opiskelijavastaavien verkostoon. Opiskelijat maksoivat jäsenmaksua vuoden 2013 alusta kaikesta palkkatulosta. Akavan kevätkiertueella Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen oli esillä 8 paikkakunnalla ja syksyllä Akava Camp -kiertueella 12 eri paikkakunnalla. Muita luentoja ja infotilaisuuksia järjestettiin pyynnön ja tarpeen mukaan yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen, korkeakoulujen tai ainejärjestöjen kanssa. Korkeakouluvierailuja varten luotiin myös AivanErityinen-konsepti, jota pilotoitiin muun muassa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kolme opiskelijamarkkinoijaa osallistui Akavan kiertueille sekä Akavan Erityisalojen tapahtumiin. Akavan Erityisalat osallistui myös eri koulutus- ja opiskelijamessuille yksin ja myös yhdessä Akavan kanssa. Akavan Erityisalat järjesti lisäksi marraskuussa HumanistiURA-tapahtuman Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Tapahtumaan osallistui pääasiassa opiskelijoita. Opiskelevia jäseniä kannustettiin palvelujen hyödyntämiseen esimerkiksi tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista opiskelijoiden sähköisessä uutiskirjeessä, joka ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Kesätyö- ja työharjoitteluopas sekä Reilun työn pelisäännöt -opas uudistettiin vuoden aikana. Opiskelijatapahtuma järjestettiin tammikuussa Helsingissä. Tapahtuma tarjosi opiskelijoille tilaisuuden kartuttaa tietoa työnhaun nykytrendeistä sekä kuulla liiton uraohjauksesta. Syksyn opiskelijatapahtuma järjestettiin marraskuussa Jyväskylässä työnhaun nykytrendit -teemalla kuten toimintavuoden alussa. 15

16 Aluetoiminta Aluetoimintaa ohjattiin vahvemmin edunvalvonnalliseen suuntaan lisäämällä koulutuksellisia tilaisuuksia ja tiivistämällä luottamusmiesverkostokontakteja. Aluetoiminnan tarkoituksena on edelleenkin tuottaa jäsenkunnalle laadukkaita ja monipuolisia jäsentilaisuuksia ympäri Suomen, mutta pääpaino tilaisuuksissa oli edunvalvonnallisissa ja työelämän ajankohtaisissa teemoissa. Alueilla järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin kutsuttiin ajoittain jäsenten lisäksi myös potentiaalisia uusia jäseniä ja Akavan Erityisalojen tunnettuutta ja näkyvyyttä lisättiin mm. osallistumalla toiminta-alueen eri tapahtumiin. Vuonna 2013 toimintaa jatkettiin kaikilla 14 alueella. Aluesihteeri-nimike muutettiin alueyhdyshenkilöksi ja samalla päivitettiin alueyhdyshenkilön käsikirja. Suurin muutos tehtiin tapahtumiin ilmoittautumisessa ja palautteen keräämisessä. Aluetoiminnan yhtenäistämiseksi myös kaikkiin aluetapahtumiin ilmoittauduttiin uuden jäsensivuston kautta. Myös palautteet kerättiin keskitetysti Akavan Erityisalojen Pasilan toimistolta. Alueyhdyshenkilöille tehtiin lomake, minkä avulla tapahtuman yksityiskohdista ilmoitetaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti järjestöassistentille ja aluevastaavalle. Uusi käytäntö otettiin positiivisesti vastaan. Alueilla toimintaa organisoivat edelleen jäsenistöstä koostuvat alueryhmät. Alun perin alueryhmille oli suunniteltu vastuualueita niin, että alueyhdyshenkilön lisäksi ryhmässä olisi edunvalvontavastaava, kulttuuri- ja virkistysvastaava, viestintä- ja markkinointivastaava, jäsenpito- ja hankintavastaava, akavalaisen alueverkoston vastaava, opiskelijavastaava ja puheenjohtaja. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toteutunut kaikilla alueilla mm. pienen ryhmäkoon takia. Alueryhmäseminaari järjestettiin Tallinnassa. Sinne kutsuttiin joka alueryhmästä viisi jäsentä. Alueyhdyshenkilöiden seminaari järjestettiin Tukholmassa. Akavan Erityisalat sai edustukset Akavan alueverkoston aluejohtoryhmiin seuraavasti: Akavan alueverkostojen aluejohtoryhmät Varsinais-Suomi: Risto Tolonen (SPECIA) Häme: Merja Isotalo (TAKU) Kaakkois-Suomi: Päivi Hännikäinen (SPECIA) Pohjois-Karjala: Aino Harinen (SPECIA) Keski-Suomi: Jorma Rihto (TAKU) Pohjois-Pohjanmaa: Merja Niemelä (SPECIA) Kainuu: Esko Pääskylä (SPECIA) Yhteistyötä Akavan alueverkoston kanssa tiivistetään edelleen vuoden 2014 aikana. Koulutustoiminta Akavan Erityisalat järjesti vuonna 2013 ympäri Suomea 48 yleistä jäsenkoulutustilaisuutta. Jäsenkoulutusten tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän työelämän kehittämiseen ja ne toteutetaan strategian, jäsenten ja jäsenyhdistysten koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutus- ja aluetoimintaa yhdistettiin toisiaan täydentäviksi, jolloin jäsenkoulutusten määrä valtakunnallisesti parani. Kouluttamisessa hyödynnettiin Akavan Erityisalojen toimiston asiantuntemusta käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Koulutukset olivat jäsenille pääsääntöisesti maksuttomia. 16

17 Vuoden 2013 koulutusten teemat painottuivat työelämän ajankohtaisiin aiheisiin: työnhaun nykytrendeihin, työssä jaksamiseen, projektiosaamiseen, esimiestyöhön ja ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin teemoihin. Liiton lakimiehet kouluttivat iltakoulutuksina palkkaneuvotteluista, työsopimuksen teosta sekä erilaisista työntekomuodoista. Lisäksi iltakoulutuksia toteutettiin mm. Kouluttajan ABC innostavaa oppimista sekä Osaaminen näkyväksi. Lauantaikoulutuksessa aiheena oli Viekö projekti sinua vai sinä projektia. Koulutuksiin ilmoittautumisessa tehtiin muutoksia uuden jäsensivuston myötä. Myös pelisäännöt uudistettiin ja tiedotettiin avoimesti jäsenille. Koulutuksista tiedotettiin Yhteenveto-lehdessä, nettisivuilla, sähköisissä uutiskirjeissä, erityistilanteissa henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa ja nettisivuilla sekä Akava-yhteisössä ja YTN:ssä. Koulutustoimintaa kehitettiin aktiivisesti saatujen palautteiden, jäsenyhdistysten tarpeiden ja jäsenkyselyjen pohjalta. Jäsenedut Jäsenyyteen liittyvien ostoetujen kokoaminen on keskitetty akavalaiseen jäsenedut.fi -palveluun, jota Akavan Erityisalat tukee markkinoimalla palvelua. Ostoetujen hankinnan keskittäminen on vapauttanut resursseja kehittää ydintehtävää tukevia jäsenetuja kuten maksuttomia koulutuksia, vakuutusetuja, urapalveluita sekä perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Jäsenetujen kehittämisessä on edelleen huomioitu jäsenyyden elinkaari, erilaiset elämäntilanteet ja niiden aiheuttamat palvelutarpeet, eri jäsenryhmät sekä jäsenpito ja liiton arvot. Myös jäsenyyden harkinta- ja alkuvaiheen lähestymistapoja kehitetään uuden jäsenen kannalta markkinoinnillisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Urapalvelut Akavan Erityisalojen urapalvelut ulkoistettiin kolmeksi vuodeksi UpPartnersille (ent. CareerStorm). Ulkoistuksen myötä palvelua voidaan tarjota tasapuolisesti ympäri Suomea. Sopimuksen yhteydessä varmistettiin, että urapalveluaikoja on jatkossa varattavissa tasaisesti ympäri vuoden. Jokaisesta uraneuvonnasta lähetetään jäsenelle palautelomake. Palautelomakkeeseen tehtiin Akavan Erityisalojen pyynnöstä muutos ja jatkossa tilastot saadaan jäsenyhdistyskohtaisesti. Saatu jäsenpalaute on ollut erittäin positiivista ja palautteiden keskiarvo on ollut 4,6 (asteikko 1-5 josta paras 5). Urapalvelu perustuu henkilökohtaisen, asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen jäsenille. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä uratavoitteiden laatimisessa. Uravalmennus tapahtuu puhelimitse. Uravalmennuspalveluja tuettiin myös erilaisin koulutuksin eri käyttäjäryhmille. Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimukset Marraskuussa 2013 tehtiin yksityis-, valtio- ja korkeakoulusektoreiden työmarkkinatutkimuskyselyt. Vuoden 2012 tutkimuksen tuloksia esiteltiin kevätliittokokouksen yhteydessä. 17

18 Työmarkkinatutkimusten tuloksia hyödynnettiin sopimusedunvalvonnassa ja yksilöedunvalvonnassa, ammatillisessa edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, palkkaneuvonnassa, koulutustoiminnassa ja viestinnässä. Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tulokset olivat mukana YTN-liittojen yhteisessä YTN-datassa, jonka tuloksia käytetään eri sopimusalojen edunvalvonnassa. Akavan Erityisalat teki YTN:lle aloitteen tutkimuksen tekemisestä joka toinen vuosi. Muu tutkimustoiminta Vuonna 2013 tehtiin selvitys Akavan Erityisalojen tutkimustoiminnasta. Sen perusteella päätettiin tutkimustoiminnan resursoinnista. Jatkossa tutkimustoimintaa koordinoidaan tehokkaammin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Sopimusneuvotteluita varten tehtiin sektorikohtaisiin tavoitteisiin liittyviä kyselyitä. Omien koulutusalojen korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista koskevia tutkimuksia toteutettiin tarpeen mukaan ammattiryhmä- tai koulutusalakohtaisia selvityksiä. Näistä esimerkkinä laaja tutkimus, joka tehtiin HumanistiUra-tapahtumaa varten. Vuoden aikana kokeiltiin uusia tutkijayhteistyökumppaneita. Kokemuksia hyödynnetään tulevien tutkimusten tilaamisessa. Viestintä ja markkinointi Toimintavuonna akavalaisia työmarkkinoita leimasivat työsuhteiden epävarmuus, huoli työhyvinvoinnista sekä neuvottelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. Nämä teemat olivat keskeisiä myös Akavan Erityisalojen viestinnässä. Työehtosopimusviestintä tiivistyi erityisesti syyspuolella. Viestinnän kanavista vuonna 2013 kehitettiin etenkin verkkoviestintää. Verkkoviestintä, lehti ja jäsentiedotteet Akavan Erityisalojen verkkosivusto avautui heti vuoden 2013 alussa ilmeeltään, toiminnoiltaan ja osin sisällöiltään uusiutuneena. Mittavassa uudistuksessa vaihtuivat myös verkkotoimittaja ja julkaisualusta. Syksyllä verkkouudistus eteni kirjautumisen takana olevaan jäsensivustoon ja sähköisen asiointiin, jotka avautuivat täysin uusittuina marraskuussa. Myös sisäisen viestinnän intranetiä kehitettiin voimakkaasti. Nämä muutokset kehityshaasteineen ja uusine työkaluineen leimasivat Akavan Erityisalojen viestintää koko toimintavuoden. Sosiaalisen median puolella liitto otti käyttöön Facebook-sivun rinnalle LinkedInin ja Twitterin. Kysy työstä - konseptia kokeiltiin helmi-toukokuussa laajasti suomi24.fi-kanavalla, jossa liiton asiantuntijat vastasivat viitenä päivänä viikossa mm. työttömyyttä ja harmaata ylityötä koskeviin kysymyksiin. Hanke päättyi Helsingissä järjestettyyn Some Awards -verkostoitumistapahtumaan, jossa Akavan Erityisalat toimi yhtenä kumppaneista. Suomi24-palstaa koskeva sosiaalisen median pilottihanke oli ammattijärjestökentässä ainutlaatuinen ja sai myönteistä huomiota. Kokeilua ei kuitenkaan jatkettu enää syksyllä, koska hyötyjen arvioitiin jäävän panostukseen nähden vähäisiksi. Akavan Erityisalojen jäsenlehti Yhteenveto ilmestyi neljä kertaa 52-sivuisena. Teemoja olivat mm. järjestötyö ja jäsenpalvelut, työhyvinvointi sekä sopimusedunvalvonta. Liiton jäsenkoulutukset julkistettiin kesä- ja joulunumeroissa. Loppuvuonna alettiin valmistella uudistusta, jonka myötä Yhteenveto-lehdessä voitaisiin jakaa jäsenyhdistyksittäin räätälöityjä sisältöjä. 18

19 Sähköinen uutiskirje uusiutui myös osana verkkouudistusta. Kirje ilmestyi kuukausittain heinäkuuta lukuun ottamatta ja siitä räätälöitiin edelleen joka alueelle oma versionsa. Opiskelijoille ilmestyi neljä omaa uutiskirjettä, joista tehtiin myös englanninkieliset versiot. Kesällä tuotettiin sopimusalakohtaiset sähköiset uutiskirjeet, joissa esiteltiin sopimustilannetta ja kullakin sektorilla aloittaneet toimielimet. Suuri osa sopimusaloittaisesta viestinnästä hoidettiin edelleen yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kentässä Akavan Erityisalojen vastuulla oli järjestösektorin viestintä ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa toimimme kuntasektorin viestintätukena. Kuntasektorin jäsenille tiedotettiin lisäksi akavalaisten yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella, valtiosektorin jäsenille Keppi ja porkkana -tiedotteella ja yliopistosektorin jäsenille Yliote-tiedotteella. Näistä Kuntatiimi toimitettiin Akavan Erityisaloissa, ja se ilmestyi myös ruotsiksi. Tapahtumat ja ulkoinen viestintä Akavan Erityisalojen tapahtumien painopiste oli toimintavuonna jäsentilaisuuksissa, joista suurimmat olivat huhtikuun Inspiraatiopäivä, elokuun Lintsipäivä sekä marraskuun HumanistiURA-tapahtuma. Humanistitapahtumaa hyödynnettiin myös edunvalvonnallisesti ja sen yhteydessä julkistettiin humanistien työllistymistä koskeva laaja jäsentutkimus. Toukokuussa liitto osallistui yhdessä Käännösalan asiantuntijat KAJ:n ja Suomen Viittomakielen Tulkkien kanssa Maailma kylässä -festivaaleille teemalla Oikeus omaan kieleen. Ständi toteutettiin SASKin Decent Work -teltassa. Toukokuussa Akavan Erityisalat oli toteuttamassa JUKOn edustajana sosiaali- ja terveysministeriön sektoritutkimuslaitosten leikkauksiin liittyvää mielenilmausta Helsingissä. Kirjastoalan järjestöjen Minerva-ryhmässä toteutettiin markkinointia kirjastopalvelujen puolesta Kirjastopäivillä sekä suorapostituksena kuntiin. Syksyllä edunvalvonta toteutti jäsentilaisuudet kolmessa yt-menettelyn aloittaneessa kunnassa, ja tilaisuuksien yhteyteen järjestettiin mediatapaamiset, joiden myötä yt-tilanteelle saatiin myös julkisuutta. Toimintavuonna tuotettiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kaksi uutta ammattiesittelyjulkaisua, toinen Aito HSO:ille ja toinen Suomen Restonomit SURElle. Markkinointi ja jäsenhankinta Liiton jäsensuosittelukonseptia (member get member) uusittiin. Uudistettu kampanja lanseerattiin koko jäsenistölle suunnatulla suorapostituksella. Toimintavuoden aikana kampanja tuotti 289 uutta jäsentä (251 vuonna 2012). Printtimediassa jatkettiin yhteistyötä Suomen Kuvalehden kanssa. Myös hakusanamarkkinointia jatkettiin. Opiskelijapuolen syksyllä entisestään kiristyneeseen jäsenkilpailutilanteeseen kehitettiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa Aivan Erityinen -luennot esitteineen. Konseptissa pyrittiin yhdistämään puhuttelevalla tavalla jäsenyhdistysten ammatillinen ja liiton yleisempi työmarkkinaviesti. Syksyn aikana Aivan Erityinen -tilaisuus toteutettiin eri ammattikorkeakouluissa ja tapahtumissa 14 kertaa ja tuloksena oli yhteensä 156 uutta jäsentä. Muu viestintä Akavan Erityisalojen viestintä avusti toimintavuoden aikana useita jäsenyhdistyksiään viestinnällisesti. Liiton viestinnästä osallistuttiin myös akavalaisten tiedottajien yhteistyöverkostojen toimintaan. 19

20 Toimintavuonna käynnistettiin viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen pohjaksi tutkimus, jossa selvitettiin jäsenten, jäsenyhdistysten ja akavalaisten yhteistyökumppaneiden käsityksiä liiton viestinnästä ja markkinoinnista. Selvityksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja sen tulokset valmistuvat keväällä 2014 uusiutuvan viestintä- ja markkinointistrategian pohjaksi. Vuoden 2013 kannanottoja ja tiedotteita Humanistit työllistyvät monipuolisesti koulutukseen kaivataan työelämälähtöisyyttä Yksityisen museoalan työehtosopimuksesta neuvottelutulos Kirjasto- ja kulttuuripalvelut turvattava kunnan säästöpaineissa Hallitus vaarantaa sosiaali- ja terveydenhuollon, työelämän sekä säteilyturvallisuuden asiantuntemuksen Ylioppilaskuntien uraa uurtaneet työehtoneuvottelijat palkittiin Johtaminen työhyvinvoinnin ykkösasia 8.3. Vaadimme vanhempainkustannusten tasaamista! 7.2. Akavan Erityisalat avasi Suomi24-palstan työttömyysuhan alaisille Av-kääntäjiltä vetoomus tv-kanaville Hallinto Toimintavuonna Akavan Erityisalojen sääntömääräinen kevätliittokokous ja sitä edeltävä aamupäivän seminaari järjestettiin huhtikuuta Helsingissä. Sen puheenjohtajana toimi Antti Rahkola. Syysliittokokous ja sitä edeltävä päivän seminaari järjestettiin marraskuuta Espoossa. Sääntömääräisen syysliittokokouksen puheenjohtajana toimi Pirita Linnavuori-Hakanen. Liiton hallituksen kokouksia oli kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Tolonen ja varapuheenjohtajina Maarit Helén (1. vpj), Mari Lankinen (2. vpj) ja Marina Paulaharju (3. vpj). Hallituksen muina jäseninä toimivat Merja Herranen, Kristina Holmberg, Tuula Laitinen, Riitta Lautamäki, Sirpa Lotsari, Mika Pietilä ja Anita Tuohino. Hallituksen esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Työvaliokunnan kokouksia oli yksitoista. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Risto Tolonen sekä varapuheenjohtajat Maarit Helén, Mari Lankinen ja Marina Paulaharju. Työvaliokunnan esittelijä oli toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Vuoden 2013 aikana uudistettiin ja päivitettiin Akavan Erityisalojen liittostrategia. Liittostrategian päivittäminen käynnistyi kevättalvella. Aiemman liittostrategian toteutumista arvioitiin vuoden 2013 aikana kyselyllä, johon vastasivat liiton hallitus, jäsenyhdistykset ja liiton toimiston henkilökunta. Strategia arvioitiin tavoitteiden saavuttamisen suhteen kohtuullisen onnistuneeksi. Visio ja strategiset painopistealueet koettiin sisällöllisesti onnistuneiksi. Tämä strategiaa arvioiva kysely oli pohjatyötä valmistauduttaessa uuden liittostrategian työstämiseen. Strategiaprosessissa työskentelytapa oli laajasti osallistava ja prosessina avoin. Hallitus osallistui aktiivisesti strategian työstämiseen tukenaan työvaliokunta, liiton toimisto ja jäsenyhdistykset. Uusi liittostrategia hyväksyttiin syysliittokokouksessa