1. Voimistuvat kylät maaseudun mahdollisuutena seminaari Seinäjoella

Transkriptio

1 KYLÄTERVEISET 1/ Voimistuvat kylät maaseudun mahdollisuutena seminaari Seinäjoella Voimistuvat kylät maaseudun mahdollisuutena -seminaarin teemoina ovat kylien, kuntien ja seurakuntien yhteistyö, maaseudun palvelut, nuoret ja nuoret aikuiset kylätoiminnassa sekä kylien varainhankinta. Lisäksi lauantain vaalipaneelissa laitetaan tiukoille eteläpohjalaiset kansanedustajaehdokkaat maaseudun tulevaisuuden kysymyksissä. Seminaarin kohderyhmänä ovat kylätoimijat ja kyläläiset, kuntien ja seurakuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, maaseudulla toimivien eri yhdistysten edustajat, ELY:n ja maakuntaliiton edustajat, paikalliskehittäjät sekä alueen asukkaat. Seminaaripaikalla on esillä päivien ajan hanketori, jossa voit tutustua meneillään oleviin kehittämishankkeisiin. Tilaisuudessa on maksuttomat kahvitarjoilut ja omakustanteinen lounas n. 7 euroa. Mikäli et pääse paikalle molempiin päiviin, voit tulla mukaan vain toiseksi päiväksi. Järjestelyjen takia tarvitsemme ehdottomasti tiedot tulijoista etukäteen - joten ilmoittaudu mennessä Ohjelma: Perjantai (pj. Asko Peltola) 9.00 Kahvi 9.30 Avaus (maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto) 9.40 Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa (45 min + 10 min keskustelu) Pääsihteeri Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Miten paikallinen ääni kuuluu kunnassa? (keskustellen) Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto Kokemuksia läheltä: Ilmajoen kylien ja kunnan yhteistyöryhmä. Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, Ilmajoen kunta Kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Seinäjoen asukaslautakunnista. Yhteyspääll. Antti-Kustaa Rankonen, Seinäjoen kaupunki Lounas (tiedotustilaisuus) Kyläkoulut keskustelun keskipisteessä Kouluverkkosuunnittelu ja kyläverkoston kehittäminen. Suunnittelija, FT Sami Tantarimäki, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Pienten koulujen pedagogiikka. Sivistysjohtaja, KT Taina Peltonen, Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustelu Kahvi Maaseudun palvelusopimus käytäntöön. Projektipäällikkö Heli Siirilä, Vaasan yliopisto Keskustelu Palveluasiamies kylien käytössä. Palveluasiamies Seppo Laitila, Liiveri ry Nuorten työllistämisellä potkua kylien palvelujen järjestämiseen. Projektiohjaaja Anna Granlund, E-P:n 4H-piiri Keskustelu Päivä päättyy

2 LAUANTAI (pj. Sinikka Koivumäki) 9.15 Päivän avaus 9.20 Kylätoiminnan kasvava vastuu. Tiedottaja Pirja Peltomäki, Suomen Kylätoiminta 9.50 Näkökulmia kylätoiminnan vahvistamiseen Kylätalo kylän palvelukeskukseksi. xx, Kokkolan Sokojan Päiväkoti- ja kylätaloyhdistys ry Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä. Johtava kappalainen Markku Ylinen, Peräseinäjoen kappeliseurakunta Käytännön vinkkejä varainhankintaan. Toiminnanjohtaja Sirkka Suomäki, Hankasalmen 4H-yhdistys Keskustelu Lounas Nuoret ja nuoret aikuiset kylätoiminnassa Miten nuoret saadaan mukaan kylätoimintaan? Puheenjohtaja Tuija Takamäki, Ahonkylän kyläyhdistys Nuorena perheenä kylällä - tärpit ja kompastuskivat. Niina Laitio, Eteläpohjalaiset Kylät ry, Alavuden Sydänmaan kyläyhdistys ry Keskustelu Eduskuntavaalipaneeli: Kauas palvelut karkaavat - vai karkaavatko? Pj. Järviradion toimittaja Miten tästä jatketaan - Yhteenveto päivien sisällöstä. Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, Liiveri ry Päätöskahvit 2. Yhdistysten koulutustarpeet -kysely Edellisten kyläterveisten liitteenä oli yhdistysten koulutustarpeet kysely. Kiinnostusta ja tarvetta koulutusten järjestämiselle tuntui kovasti olevan ja kaikki listalla olleet vaihtoehdot saivat ääniä. Koulutusta toivottiin järjestettävän mieluiten joko tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, syys- ja/tai lokakuussa ja mieluiten arki-iltana km etäisyydellä kodista. Viikonloppukoulutuksiin oltiin valmiita lähtemään km päähän kodista. Tulosten perusteella pyritään nyt järjestämään toivottua koulutusta jo kevään ja syksyn aikana ja niitä jatketaan myös ensi vuonna. Koulutus- ja tapahtumatoiveita otetaan jatkuvasti vastaan ja jos kiinnostusta ja tarvetta on, voimme järjestää räätälöityä koulutusta, tapahtumia ja te toja vaikka vain yhdelle kylälle tai yhdistykselle. Kysy näistä lisää kyläasiamieheltä! Alla eniten ääniä saaneet koulutukset sekä prosenttiosuudet annetuista äänistä. Pisteet laskettiin koulutuksille, joita pidettiin melko tärkeinä tai tärkeinä. yli 65 % vastaajista piti koulutusta tärkeänä tai melko tärkeänä: Toiminnan rahoittaminen (varainhankinnan vaihtoehdot, arpajaislaki, rahankeräys, hankerahoitus ja sen hakeminen) Yhdistysaktiivien jaksaminen (ihmisen henkiset voimavarat ja niistä huolehtiminen) yli 55 % Ensiaputaidot Yhdistystoiminnan lakisääteiset oikeudet, vastuut ja velvoitteet (yhdistyslaki, yhdistysrekisteri, kirjanpitolaki ja -asetus, henkilörekisterilaki, hallituksen jäsenten oikeudet ja velvoitteet, yhdistyksen perustaminen, säännöt) Yhteistyöllä enemmän (yhteistyön vaihtoehdot, organisointi, mahdolliset yhteistyötahot, konkreettinen yhteistyöprojekti) yli 40 % Projektin tai tapahtuman toteutus (elinkaari ja vaiheet, turvallisuussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, viralliset ilmoitukset)

3 Vaikuttamisen kanavat (kunnallinen vaikuttaminen, piirijärjestöt, kansalliset organisaatiot) Ideasta palveluksi (idean tuotteistaminen ja markkinointi, kustannuslaskenta ja hinnoittelu, työnantajan velvoitteet, työturvallisuus ja työterveys, vakuutukset, kuluttajansuoja, kuitti, laskutus, arvonlisäverotus, kotitalousvähennys) Yhdistystoiminnan asiakirjat (asiakirjamallit, tekstinkäsittelyn taidot, sähköpostiviestinnän etiketti) Yhdistyksen taloushallinto (budjetointi, kirjanpito, tilinpäätös ja -tarkastus, kustannuslaskenta, verotus, palkanmaksu) Yhdistysviestintä (sisäinen ja ulkoinen viestintä, tiedotus, markkinointi, viestintäsuunnitelma, eri mediat viestintäkanavina, tietokone apuna viestinnässä) Tiedon hallinta ja toiminnan organisointi (jäsenrekisterin ylläpito, toimintasuunnitelma ja vuosikalenteri, hallinnolliset ohjeet ja taloussääntö, kokousasiakirjat organisaation muistina, hallituksen jäsenten roolit ja tiedonkulku, jaostot apuna töiden jakamisessa, toiminnan jatkuvuuden tukeminen) Yhdistyksen strateginen johtaminen (pitkän aikavälin toiminnan suunnittelu, riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen) Elintarviketoiminta (säännökset, luvat, elintarvikepassi, anniskelunvalvonta, ruokahuollon ja kanttiinin organisointi) Perinteet talteen (kulttuuriperinne ja sen kerääminen) Kyläjournalismi (kyläjulkaisun tuottaminen, journalistin etiikka, päätoimittajan rooli, taittaminen, sanavapaus ja yksityisyydensuoja, tekijänoikeudet, julkaisun jakelu, kuvien tuottaminen) Tietotekniikan perustaidot (tiedostojen hallinta, Internet, sähköposti, tekstinkäsittelyn perustaidot) 3. Kyläkööri kokoaa kuntakohtaisia esitteitä alueen kylistä Esitteiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi Suupohjan kuntien kyliä ja niiden palveluita ja saada yksien kansien väliin kylien tekemät kyläsuunnitelmien koosteet. Esitemallisen kyläsuunnitelman ideana on laatia helposti ja nopeasti tietopaketti kylästä ennen, nyt ja tulevaisuudessa lyhyin tekstein ja valokuvin. Kyläsuunnitelma on kooste kylän toiminnasta historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuuden kehittämisideoista, tarpeista ja toiveista. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma äänitorvi, joka kokoaa kylän kehittämistarpeet ja hankeideat esiteltäviksi esimerkiksi kuntien ja kaupunkien suuntaan. Esitteellä halutaan lisäksi madaltaa kynnystä kylien, eri yhdistysten, yritysten sekä viranomaisten ja päättäjien yhteistyölle. Suunnitelma on helppo päivittää vaikka vuosittain ja lopputulosta on mukava ja nopea lukea. Samoissa kansissa ja samalla tyylillä tehtyjen suunnitelmien etuna on myös, että eri kylien suunnitelmia /taulukoita voidaan vertailla toisiinsa ja koota teemallisia kokonaisuuksia toteutettavaksi vaikka koordinointihankkeina. Hyviä esitemalleja löytyy mm. Hämeestä: Lähetä kylästäsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin (erillinen kyselylomake myös liitteenä): 1. Kylän vapaamuotoinen kuvaus (yleistä kylästä, sijainnista jne.) 2. Lyhyesti alueen historiasta 3. Toimintaa (koska seura on perustettu, minkä tyyppistä toimintaa järjestetään jne.) 4. Nähtävää ja koettavaa (tähän kuvia ja tekstejä tapahtumista, nähtävyyksistä tms.)

4 5. Kyläsuunnitelmataulukkoon kehittämistarpeet (mitä kehittämistarpeita kylässänne on esim. palvelut ja elinkeinot, kyläläisten yhteistyö ja yhteiset kokoontumistilat, lapset ja nuoret, vanhukset, maisema ja luonto, kylän yhteinen ilme, tiedotus tms.) ja toimenpiteet (miten näihin kehittämistarpeisiin vastataan, mitä voimme/aioimme/mitä pitäisi tehdä). 6. SWOT-analyysi: hyvät puolet, harmit, haaveet, huolet (esim. mitä hyvää kylässä on, mitä huonoa, mitä haaveita, mitä toivotaan, mitä uhkia saattaa olla) Lisäksi joka kylästä tarvitaan myös kuvia (2-5 kpl) esimerkiksi kylän yhteisistä paikoista tai tapahtumista, kuvissa saa mielellään olla myös ihmisiä. Tekstit ja kuvat voi toimittaa Tuijalle joko sähköpostiin tai postitse. Myös paperikuvat käyvät, lähetän ne takaisin skannattuani ne esitteeseen. Suunnitelmia, tekstejä ja kuvia voi koota esim. kyläilloissa, kyläkyselyillä, kyläseuran kokouksissa tms. Voin myös tulla teidän kanssanne työstämään näitä esitteitä paikanpäälle kyläänne. Tarvittaessa voit vastata esitteen kysymyksiin myös puhelimitse. Ethän halua, että teidän kylänne jää pois oman kunnan esitteestä! Lähetä esittelyt ja valokuvat Tuijalle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä, Lisätiedot myös puh Uusi koordinointihanke suunnitteilla Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n ensimmäinen koordinointihanke ja sen alahankkeet alkavat olla siinä vaiheessa, että on tullut aika laittaa mietintämyssyt päähän ja keksiä uusi teema seuraavalle koordinointihankkeelle! Pyydämme teitä ideoimaan, jotta löytäisimme ne oikeat, akuutit kehittämistarpeet ja jotta osaamme käynnistää tarvittavat toimenpiteet! Jo esiinnousseita ideoita ovat olleet mm. nuorten harrastusmahdollisuuksia parantavat investoinnit, kylähistoriikit, kylien yhteiset jätevesisuunnitelmat. Muistin virkistyksesi, tässä muutama fakta koordinointihankkeesta: - Hankkeella voidaan toteuttaa yleishyödyllisiä kehittämishankkeita tai yleishyödyllisiä investointihankkeita sekä pienehköjä kehittämistoimenpiteitä - Alahankkeita voivat hakea yhdistykset, yhteisöt ja perustellusti yksityishenkilötkin - Hankkeen kokonaiskustannukset euroa - Hankkeissa voidaan tehdä talkootyötä - Hankkeiden tukitasot: o Yleishyödyllinen kehittämishanke 80% o Yleishyödyllinen investointihanke 60 % Laittakaa ehdotuksenne mennessä osoitteeseen anu.alkula@sky.suupohja.fi tai tuija.takamaki@sky.suupohja.fi. Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse joko Anulta puh tai Tuijalta

5 5. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä rahoitusta yhteisöinvestointeihin Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä on ollut pitkään keskeinen asema yleishyödyllisten investointihankkeiden valmistelussa ja käsittelyssä, vaikka ne pääosin rahoitetaankin ELYkeskusten kautta. Ely-keskusten tiukentuneet rahoituslinjaukset vuodelle 2011 näyttävät kuitenkin siltä, että nyt myös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on päättänyt alkaa rahoittaa yhteisöinvestointeja. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry rahoittaa yleishyödyllisiä investointeja jatkossa enintään 60%:lla. Tarkoituksena on, että investoinneista tulisi löytyä ajatusta toiminnan kehittämiseen tai uusien toimintojen käyttöönottoon. Yleishyödyllisenä investointihankkeena voidaan tukea esimerkiksi kyläyhteisön yhteisessä käytössä olevan rakennuksen ja rakennelman rakentamista, korjaamista tai käytön laajentamista uusille kohderyhmille tai mahdollistaen uusia toimintoja, harrastusmahdollisuuksia parantavia investointeja, nuorisoon kohdistuvia investointeja tms. Jos mielessäsi on joku idea, ota yhteyttä kyläasiamieheen, mietitään yhdessä idean jalostaminen hankkeeksi ja hankkeen rahoitusmahdollisuudet. 6. Eteläpohjalaiset kylät ry:n Tietoa ja taitoa maaseudun yhdistyksille hanke käynnistynyt Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla välisenä aikana. Hankkeessa järjestetään yhdistyksen tiedotusiltoja, joissa sisältönä mm. perustiedot yhdistyslaista ja asetuksista, toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen ja seuranta, säädökset kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, yhdistys työnantajana, yhdistysten kotisivujen toteuttaminen EPK:n palvelimelle. Lisätietoja hankevetäjä Miika Katajalta puh tai 7. Rahoitusta tarjolla kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun Suupohjan alueella! Useimmat keskustan ulkopuolisista asukkaista tuntevat vesiosuuskuntien toiminnan. Vesiosuuskunnat toimittavat keskustan ulkopuolella asuville vettä, jotta jokaisen ei tarvitsisi tuskailla oman kaivonsa kanssa. Jätevesien kanssa on aivan sama tilanne. Voimme toki itse järjestää jätevesiemme hoidon: tehdä suodatuskentän, hankkia panospuhdistamon tai umpisäiliön tai sitten järjestää kaksivesijärjestelmän ja kevyemmän harmaiden vesien puhdistusratkaisun.

6 Toisaalta kylälle voidaan perustaa myös yhteinen jätevesijärjestelmä, mikä on tänä päivänä suositeltavin vaihtoehto. Ja nyt yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluun on saatavilla myös rahoitusta! Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta on nyt tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoitusta myönnetään nimenomaan yhteisviemäröinnin suunnitteluun. Hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 %. Omarahoitusta tarvitaan 20 %, josta 75 % voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Hakuaika on jatkuva! Aloitetaan jätevesiasioiden järjestykseen laittaminen esimerkiksi järjestämällä kylälle maksuton jätevesi-ilta, jossa selvennämme jätevesiasetuksen muutoksia ja kerromme vaihtoehtoisista ratkaisuista. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä, niin laitetaan koko kylän jätevesiasiat kerralla kuntoon! Lisätietoja: Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju, , jouko.kortesharju@sky.suupohja.fi Tiedottaja Eeva-Kaisa Kivistö, , eeva-kaisa.kivisto@sky.suupohja.fi 8. Yleishyödyllisten yhdistysten verotus koulutus Kauhajoella PLU järjestää Kauhajoella klo koulutuksen yhdistysten verotuksesta. Koulutuksessa käydään läpi perusasioita yleishyödyllisten yhdistysten verotuksesta. Koulutus sopii kaikille yhdistyksille toimialasta riippumatta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 16.2 mennessä puh tai Lisätietoja myös PLU:n nettisivuilta: 9. Hyvin korjattuja seurantaloja palkitaan Seurantaloasiain neuvottelukunta jakaa Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisyydestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeanlaisilla korjausmenetelmillä hyvää makua noudattaen, ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen. Myös hyvin tehty osakorjaus tai hoidettu ympäristö voi olla palkitsemisen kohteena.

7 Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että seurantalon omistaa seurantalojen korjausavustuksiin oikeutettu yhteisö. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisötkin. Ehdotuksia otetaan vastaan saakka. Tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta > Seurantalot > Hyvän korjauksen palkinto. Seurantaloasiain neuvottelukunnan asettama palkintoraati arvioi esitykset ja neuvottelukunta päättää tunnustuspalkinnon myöntämisestä syyskokouksessaan. Palkintoja jaetaan vuosittain yksi, kunniamainintoja voidaan jakaa useampia. 10. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä, tulen mielelläni tutustumaan ja tapaamaan teitä vaikka kyläseuran kokouksiin tms. ja kertomaan mm. yhdistysasioista, ajankohtaisista kylä- ja hankeasioista, kylien aktivointikeinoista, nuorisotoiminnasta, ystävyyskylätoiminnasta, suunnitteilla olevista kylien esitteestä ja pelikorteista ja esimerkiksi oman kyläni Ahonkylän toiminnasta; kylämme valittiin marraskuussa vuoden 2010 eteläpohjalaiseksi kyläksi! Voin myös auttaa erilaisten tapahtumien ja toiminnan suunnittelussa ja järjestelyissä, kyläsuunnitelmien teossa ja päivityksissä, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nähdään! Tuija Takamäki Hankesuunnittelija, kyläasiamies gsm

8 Kyläsuunnitelmaa/esitettä varten lähetä kylästäsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kylä: Yhteyshenkilöt ja yhteystiedot: _ Kylän nettisivujen osoite, jos on: 1. Kylän vapaamuotoinen kuvaus (yleistä kylästä, sijainnista jne.) 2. Lyhyesti alueen historiasta 3. Toimintaa (koska seura on perustettu, minkä tyyppistä toimintaa järjestetään jne.) 4. Nähtävää ja koettavaa (tähän kuvia ja tekstejä tapahtumista, nähtävyyksistä tms.)

9 5. Kyläsuunnitelmataulukkoon kehittämistarpeet (mitä kehittämistarpeita kylässänne on) ja toimenpiteet (miten näihin kehittämistarpeisiin vastataan, mitä voimme/aioimme/mitä pitäisi tehdä): Tässä esimerkki taulukosta:

10 6. SWOT-analyysi: hyvät puolet, harmit, haaveet, huolet (esim. mitä hyvää kylässä on, mitä huonoa, mitä haaveita, mitä toivotaan, mitä uhkia saattaa olla) Hyvät puolet: Harmit: Haaveet: Huolet: Esimerkki: