Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY OMAISOIVA -JOENSUUNSEUTU Hallituksen esitys Kevätkokouksen vahvistus O,

2 Sisältö YLEISTÄ... 3 TOIMISTO... 3 TOIMINTA... 4 YHDISTYS VAIKUTTAJANA JA EDUNVALVOJANA... 9 MUU YHTEISTYÖ... 9 TIEDOTTAMINEN TALOUS LAHJOITUKSET LOPUKSI OMAISOIVA -TOIMINTA OMAISOIVA JOENSUUNSEUTU TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSET TOIMINNAN TAVOITTEET OMAISOIVA JOENSUUNSEUTU TOIMINNAN TULOKSIA MUU TOIMINTA OPPILAITOSYHTEISTYÖ TIEDOTTAMINEN TOIMINTAAN OSALLISTUNEET KESKEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT OMAISOIVA TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI HAASTEITA JA KEHITETTÄVÄÄ... 26

3 YLEISTÄ Yhdistys perustettiin Yhdistyksen kotipaikka on Joensuu. Kulunut vuosi oli yhdistyksen 16. toimintavuosi. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia omaishoitajien sekä ikääntyneiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää heidän palveluitaan ja tukitoimiaan toiminta-alueella. Toiminta-alueena on Joensuu ja lähikunnat Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Toimintavuoden päättyessä yhdistyksen jäsenmäärä oli 315, mikä merkitsi 21 jäsenen lisäystä. Yhdistyksen toiminta ei rajoitu ainoastaan virallistetun omaishoitaja-statuksen omaaviin, vaan se haluaa olla tukemassa kaikkia omaishoitajatilanteessa olevia. Kannatusjäsenenä on aiemmin ollut Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry. Uudeksi kannatusjäseneksi on liittynyt vuoden 2014 aikana Pohjois-Karjalan Napakka Osuuskunta. Yhdistyksen valtakunnallinen kattojärjestö on Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry, jolla on eri puolilla Suomea 70 paikallisyhdistystä. Edunvalvonta on yhdistyksen ja valtakunnallisen Liiton keskeinen toimintamuoto. Valtakunnallisten linjausten lisäksi paikallistasolla seurataan aktiivisesti kunnallista päätöksentekoa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. Yhdistys toimintamuodoista on tärkeällä tilalla vertaistuen järjestäminen erilaisissa muodoissaan. TOIMISTO Toimisto oli avoinna ma ja ti klo 9-14 ja työntekijät olivat tavoitettavissa myös maakunnassa sopimuksen mukaan. TOIMITILAT JA HENKILÖSTÖ Yhteinen Polku-hanke ( ) sai virallisesti toimintansa päätökseen helmikuussa Omaishoitajat ja Läheiset Liiton ja Raha-automaattiyhdistyksen yhdessä suunnitteleman OmaisOiva- toiminnan rahoitus paikallisyhdistyksille oli haettavana edellisenä vuona. Yhdistyksen hakemukseen tuli myönteinen päätös helmikuussa Myönnetyn rahoituksen turvin palkattiin Yhteinen Polku-hankkeen aikaisista työntekijöistä toiminnanjohtajaksi Seija Ollaranta ja omaistoiminnanohjaajaksi Merja Tanskanen. Samoin pystyttiin vuokraamaan Joensuun seudun Invalidit ry:ltä työtilat kahta työntekijää varten edelleen Vessel keskuksesta, Koulukatu 24 B 23. 3

4 HALLINTO Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin ja syyskokous , sekä ylimääräinen syyskokous Kevätkokoukseen osallistui 10 yhdistyksen jäsentä ja sihteerinä toiminut OmaisOivan toiminnanjohtaja. Syyskokoukseen osallistui 15 jäsentä ja sihteerinä toiminut OmaisOivan toiminnanjohtaja. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti vuoden 2015 alusta johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi 8 jäsentä aiemman 10 sijaan. Yhdistyksen uudet säännöt hyväksyttiin johtokunnan esityksen pohjalta syyskokouksessa ja ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen Uusien sääntöjen hyväksymisen jälkeen johtokunta-nimikkeen sijaan käytetään nimitystä hallitus. Johtokunnan kokoonpano vuonna 2014: Eeva Anttonen Matti Makkonen Seija Lihavainen puheenjohtaja varapuheenjohtaja taloudenhoitaja -muut jäsenet: Suoma Heiskanen Maire Hiltunen Terttu Ikonen Jouko Nousiainen Jorma Pesonen Jorma Reijonen Aila Rajasalo Anja Räty Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa: 8.1., 11.2., 4.3., 2.4., 7.5., 12.8., 9.9., 7.10., ja Johtokunnan sihteerinä toimi OmaisOivan toiminnanjohtaja Seija Ollaranta. TOIMINTA Yhdistyksen varsinainen toiminta on pääsääntöisesti koostunut Raha-automaattiyhdistyksen tukemista toiminnoista, eri yhteistyötahojen kanssa järjestetyistä jäsenille kohdistetuista ohjelmista sekä säännöllisesti kokoontuvista ryhmistä, erilaisista tilaisuuksista ja retkistä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja yhdistyksen hallinnoima viisivuotinen Yhteinen Polkuprojekti ( ) päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta saatettiin loppuun vuoden 2014 alussa. Helmikuussa 2014 saatiin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myönteiselle ak -avustuspäätökselle, joka mahdollisti Liiton ja paikallisyhdistysten yhteisen OmaisOiva -toiminnan yhdistyksemme alueella. Yhteinen Polku-hankkeen kolmesta työntekijästä voitiin uuden kohdennetun avustuksen turvin palkata kaksi työntekijää OmaisOiva-toimintaan. (OmaisOiva -toiminnasta oma erillinen kertomus) Syksyllä 2013 käynnistetty OmaisKunto (tunnetaan sittemmin nimellä OmaisVoima) -toiminta jatkui kautta vuoden yhdistyksemme, Joensuun kaupungin ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Karelia-amk:n oppimis- ja palveluympäristö Voimalan opiskelijat järjestivät hyvinvointia ja terveyttä edistävää ryhmätoimintaa sekä omaishoitajille että omaishoidettaville. Vaikeimmin hoidettaville järjestettiin ohjelmaa kotiin. Opiskelijat edustivat sosiaali- ja terveysalan ja musiikin opiskelijoita. 4

5 Toiminta sai omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa keskuudessa erinomaisen vastaanoton. Toiminnan on suunniteltu jatkuvan myös seuraavana vuonna. Ensisijaisesti se kohdennettiin niille, jotka syksyllä 2013 olivat ilmoittaneet osallistumishalukkuutensa, mutta eivät mahtuneet syksyn 2013 ryhmiin. Toimintaa suunnittelevissa kokouksissa yhdistyksen edustajina kuluneen vuoden aikana olivat Eeva Anttonen ja syyskaudelta 2014 alkaen lisäksi OmaisOivan omaistoiminnanohjaaja Merja Tanskanen. Lisäksi opiskelijat suorittivat opinnäytetöihinsä liittyvää työharjoittelua muutamissa omaishoitoperheissä ja mahdollistivat näin omaishoitajille apua arkeen ja oman ajan saamiseen. TYÖRYHMÄT Yhdistyksellä oli kaksi (2) työryhmää: Virkistystyöryhmään kuuluivat Jorma Pesonen, Anja Räty ja Matti Makkonen kokoonkutsujana. Hän toimi myös yhdistyksen tekemistä retkistä vastaavana henkilönä. Jäseniltojen ohjelman suunnittelun ja jäsenhankinnan työryhmään kuuluivat Suoma Heiskanen, Maire Hiltunen ja Aila Rajasalo. LIIIKUNTARYHMÄT Kuntosaliryhmä Mäntypihan palvelukodissa kokoontui tiistaisin Anja Rädyn johdolla - kevätkaudella 15 kertaa, kävijöitä 141 henkeä eli keskimäärin 9 henkilöä/ kerta - syyskaudella 12 kertaa, kävijöitä 113 henkeä eli keskimäärin 9 henkilöä /kerta. Omaishoitajien omatoiminen kuntoryhmä Suvituulen palvelukodissa kokoontui keskiviikkoisin. Vastuuhenkilönä toimi Lempi Erttola. Osallistujia oli keskimäärin 5 henkilöä/kerta. Tämän ryhmän toimintaa vaikeutti kuntoiluvälineiden puute. Keilaajat kokoontuivat Keilahalli Cosmicissa - kevätkaudella 10 kertaa, kävijöitä 68, keskimäärin 7 henkilöä/kerta - syyskaudella 7 kertaa, kävijöitä 42, keskimäärin 7 henkilöä/ kerta. Vastuuhenkilönä toimi Jorma Pesonen. Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry:n (JoenVoli) IKIOMA - hankkeen järjestämässä IKIOMA - liikuntaryhmässä tarjoutui mahdollisuus liikunnan harjoitteluun niin omaishoitajalle kuin hoidettavalle. Liikuntaa sovellettiin pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttäviä huomioiden. Ohjaajana toimi Terttu-Liisa Tahvanainen. Kokoontuminen oli Louhelan tuvalla, Joensuussa. Laadukkaasti vedetty ryhmä kärsi valitettavasti koko vuoden osanottajapulasta. 5

6 JÄSENTAPAHTUMAT Vesselissä torstaisin klo Seija Ollaranta kertoi yhdistyksen uudesta OmaisOiva-toiminnasta. Merja Tanskanen esitteli voimauttavan valokuvauksen menetelmää. Mukana 9 henkilöä Oriflame -tuotteiden esittely. Mukana 11 henkilöä Yhteislaulutilaisuus. Laulattajana Antti Päivänurmi ja Erkki Hellström, harmonikka. Mukana 20 henkilöä Taiteista tunteisiin -taidepolku, Joensuun taidemuseolla. Mukana 10 henkilöä Kesän muistoissavesselissä. Mukana 12 henkilöä Vieraana Suvi Jolkkonen P-K:n Syöpäyhdistyksestä kertomassa saattohoitoon liittyvästä tukihenkilötoiminnasta. Mukana 5 henkilöä Pikkujoulu. Mukana 19 henkilöä. RETKET JA MUUT TAPAHTUMAT Kylpylä- ja teatteriretki Spa Hotel Casinolle Savonlinnaan. Osallistujia Tutustuminen sanomalehti Karjalaisen toimitiloihin ja toimitukseen. Osallistujia Aivopäivä Jns:n ortodoksisessa seurakuntasalissa aiheena Taide kuuluu kaikille yhteistyössä P-K:n Dementiayhdistyksen kanssa. Tapahtuma houkutteli mukaan 175 osallistujaa Teatteriesitys Hiliman päivät Rantakylän auditoriossa. Esityksen tarjosi Lions Club Kanteletar. Osallistujia Tutustuminen Joensuun Kriisikeskukseen. Osallistujia Kukanpäivän kävely yhteistyössä P-K:n Dementiayhdistyksen ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa ja OK opintokeskuksen kanssa, 75 sallistujaa Kevätjuhla Vaiviossa Joensuun, Rantakylän ja Pielisensuun seurakuntiin kuuluville omaishoitajille. Osallistujia n Teatteriesitys Rikkaan rakkaus Utran uudessa teatterissa. Osallistujia Pyöräretki Utran saareen. Osallistujia Opastettu kävelykierros Joensuun hautausmaalla. Osallistujia Virkistys- ja koulutustilaisuus johtokunnan jäsenille ja työntekijöille Joensuun srk:n 6

7 kesäkodilla Männikköniemessä. Osallistujia Opastettu tutustuminen Pyhän Nikolauksen kirkkoon (ort.) Joensuussa Päivän kestänyt bussiretki Mikkelin Tertin kartanoon ja Varkauden mekaanisen musiikin näyttelyyn. Osallistujia Kylpyläretki Nurmeksen Bomballe. Osallistujia Operet Cabaret-revyy Joensuun teatterissa. Osallistujia 31. TOIMINTA-ALUEEN SEURAKUNTIEN JA MUIDEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JÄRJESTÄMÄ TOIMINTA Omaishoitajien avoin vertaisryhmä Joensuun seurakunnan järjestämänä kokoontui Vesselissä torstaisin sekä kevät- että syyskaudella neljä (4) kertaa diakonissa Riitta Lukkarisen ohjaamana. Yhteisten kokoontumisten lisäksi tarjottiin mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun tai ohjaajan kotikäyntiin. Omaishoitajien avoin vertaisryhmä Pielisensuun seurakunnan järjestämänä kokoontui Suvituulen palvelukeskuksen Kuntokertussa keskiviikkoisin sekä kevät- että syyskaudella neljä (4) kertaa. Ohjaajana toimi diakonissa Maritta Rautiainen. Yhteisten kokoontumisten lisäksi tarjottiin mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun tai ohjaajan kotikäyntiin. Enolaisilla omaishoitajilla oli vapaasti käytettävä kuntosalivuoro Seniorisalilla Enon terveyskeskuksessa tiistaisin sekä kevät- että syyskaudella. Ilomantsilaisten omaishoitajien kerho kokoontui Iljalassa kerran kuussa keskiviikkoisin. Omaishoitajien syysretki tehtiin marjastuksen ja sienestyksen merkeissä. Kontiolahden omaishoitajien vertaisryhmä kokoontui seurakuntatalolla kevään ja syksyn aikana perjantaisin yhteensä 10 kertaa. Kontiolahtelaisten omaishoitajien virkistyspäivä pidettiin Hirvirannassa toukokuussa ja laivaretki Höytiäiselle heinäkuussa. Polvijärven omaishoitajien ja läheisten kerho kokoontui srk -talolla torstaisin yhteensä viisi (5) kertaa kevätkaudella ja kolme (3) kertaa syyskaudella. Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietettiin teemana PIDETÄÄN PUOLTA, PIDETÄÄN HUOLTA. YHDISTYKSEN/OMAISOIVAN JÄRJESTÄMÄT TILAISUUDET klo 10 vietettiin Omaishoitajien kirkkopyhää Pielisensuun kirkossa viikkoa valtakunnallista kirkkopyhää aikaisemmin kirkon varaustilanteesta johtuen. Tekstinlukijoina olivat Anja Räty ja Jorma Pesonen. Seurakunnan tarjoamien kirkkokahvien vapaaehtoinen kahviraha käytettiin omaishoitajien työn tukemiseen. 7

8 Pidämme puolta pidämme huolta seminaari järjestettiin Omaishoitajien valtakunnallisen viikon yleisötilaisuutena Joensuussa. Puheenvuorojen käyttäjät: Vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas ja johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Rautiainen aiheena Omaishoito Joensuun kaupungissa sekä - Opastava- hankkeen projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen aiheena Omaishoitajat palveluiden kehittäjinä - kokemuksia palveluiden asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Läsnä 64 kuulijaa. EDUSTUKSET JA OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖJEN YM. TILAISUUKSIIN OmaisOiva-toiminnan tueksi perustettiin ryhmä, johon kuuluivat johtokunnasta vaihtuva, jokaista kertaa varten erikseen valittu jäsen sekä ulkopuolisina Inka Turunen, Jaana Tanskanen, Sari Lehikoinen, Raija Nousiainen ja Raisa Lammi. Verkostoryhmän jäsenenä oli Eeva Anttonen ja varajäsenenä Maire Hiltunen. Yhdistyksen toimintaa esiteltiin OmaisOivan järjestämissä Ovet- koulutustilaisuuksissa Anja Rädyn toimesta. Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen päätöksellä valittiin Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) Omais- ja mielenterveysjärjestöjen varsinaiseksi jäseneksi v Maire Kivimäki. Anja Räty edusti yhdistystä Kotikartano-yhdistys ry:n hallituksessa varajäsenenä osallistuen kevätkokoukseen ja syyskokoukseen Anja Räty valittiin kokouksessa Kotikartanoyhdistyksen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi, osallistuen kokouksiin ja tapahtumiin yhteensä 7/11kertaa. Matti Makkonen osallistui: Matkailuinfotilaisuus Joensuussa. Aiheena lähiseudun matkailukohteet ja kylpyläretket. Järjestäjänä Karelia Expert Matkailu-, virkistys- ja tiedotustilaisuus Kiteellä ja Imatralla. Järjestäjänä Matkatoimisto Pohjolan Matkat, Imatran ja Kiteen kaupungit Matkailuinfo-tilaisuus Joensuussa. Aiheena lähimatkailu ja kylpyläretket Itä- Suomessa, sekä Tallinnan kylpylät. Järjestäjinä Matkatoimisto Pohjolan Matkat ja Tallink Oy Sokos-hotellin järjestämä info-tilaisuus Joensuussa. Aiheet: Tutustuminen hotelliin, majoitusvaihtoehdot Sokos-hotelleissa kotimaassa sekä kylpylä- ja ryhmäpaketit Tallinnassa. 8

9 Eeva Anttonen osallistui: Vuonna 2012 perustetun Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä (IMMO)- hankkeen ohjausryhmän kokouksiin vuoden 2014 aikana kaksi (2) kertaa. Hanke päättyi Yhdistyksen edustajana ESR- rahoitteisen Liikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänäprojektin ohjausryhmään. Projekti alkoi ja päättyy Kokouksia oli vuoden 2014 aikana kolme (3) Yhdistyksen edustajana Kontiolahden seurakunnan järjestämään paneelikeskusteluun, joka aiheena oli Omaishoitajuus Helsingissä järjestettyyn kansainväliseen omaishoitoa käsittelevään konferenssiin. Mukana myös Seija Ollaranta Kuopiossa järjestettyyn OmaisAvain-kokoukseen. Mukana myös Merja Tanskanen OivaAvain- koulutukseen Joensuussa. Aiheena Lapsiperheet ja nuoret omaishoitajat. Jorma Reijonen osallistui: 7.5. Kansalaistoimintalähtöisen kaupunkikehittämisen lähtölaukaustilaisuuteen (KaKe) OmaisOivan tukiryhmän kokoukseen. YHDISTYS VAIKUTTAJANA JA EDUNVALVOJANA Vastattiin Liiton ja eri tahojen lähettämiin kyselyihin. Lähetettiin 9.9. kannanotto Joensuun kaupungille koskien omaishoitoa varten varattavan määrärahan suuruutta vuoden 2015 talousarviossa. MUU YHTEISTYÖ Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti muiden järjestöjen, seurakuntien, yksityisten palveluyritysten ja monien muiden tahojen kanssa. Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n (POKALI) kanssa yhteistyössä järjestetty Ikäihmisten terveyspäivä keräsi kuten aiemminkin Joensuun Areenalle noin 1500 osanottajaa. Yhdistyksellä oli tapahtumassa edellisvuoden tapaan oma esittelypöytä ja menestyksekäs pelipiste. Seuraavat liikkeet tukivat yhdistyksen toimintaa myöntämällä alennuksia tuotteista ja palveluista yhdistyksen jäsenkortilla: o o o o o o Eco Beauty Fysikaalinen Hoitolaitos FYSIOMENT FysioBalance Joensuun Neurofysio Oy Joen kenkä Joensuun Kuvanmaailma Oy 9

10 o o o o o o o Kekäle Oy Kukka ja hautauspalvelu Eronen Kukkakauppa Leinikki Kuosikulma Kultasepänliike Ilmakangas Parturi-Kampaamo Barbero Paremman Olon Palvelut Aino Konstig - Talouskonsultaatio ja kirjanpito ostettiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseltä. Yhteistyö toimi hyvin. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n ja Avain-apteekkiketjuun kuuluvien apteekkien yhteistyö jatkui. Avain-apteekeissa on tarjolla tuotteita, joiden katteesta osa tulee omaishoitajien hyväksi. Avain-apteekkeja Pohjois-Karjalassa on kaksi (2), Niinivaaran Apteekki ja Ilomantsin Apteekki. Niinivaaran apteekki on lahjoittanut Omaishoitajien asialla kasseja noin 40 kpl. TIEDOTTAMINEN Yhdistyksen tiedot päivitettiin Joensuunseudun vertaistoiminnan oppaaseen, joka jakoi tietoa lähes sadan paikallisen toimijan tarjoamista vertaistuen ja vertaistoiminnan mahdollisuuksista. Tiedot saatavissa Jelli- järjestötietopalvelun nettisivuilta Yhdistyksen uusituille kotisivuille pääsee osoitteesta Yhdistyksen monipuolisista palveluista ja toiminnoista kertovia esitteitä jaettiin runsaasti eri pisteisiin, mm. palvelutaloihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin, kansalaistalon yhteispalvelupisteeseen, järjestöihin, jne. Esitteiden laatua ja ajankohtaisuutta on voitu parantaa tuntuvasti OmaisOiva- toiminnan tuoman synergiaedun kautta. Tiedonvälittäjinä toimivat myös eri oppilaitokset, samoin omaishoitajaryhmät kaikissa toimintaalueen kunnissa. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin laaja-alaisesti yhdessä OmaisOiva-toiminnan kanssa kaksi (2) kertaa vuodessa ilmestyneen jäsenkirjeen kautta. Se jaettiin jäsenille ja muille asianosaisille paperiversiona ja halukkaille e-kirjeenä. Valtakunnallinen tiedottaminen tapahtui neljä (4) kertaa vuodessa ilmestyvän LÄHELLÄ- lehden sekä Palveluoppaiden välityksellä. Liitto lähetti jäsenille myös julkaisun Omaishoitajien lomat ja kuntoutuskurssit 2014 ja Yhdistystiedotteen 6 kertaa vuodessa sekä paperi- että nettiversiona. Yhdistys välitti tietoa jäsenkunnalle Karelia AMK:n ja Joensuun kaupungin osittain toteuttamasta kansainvälisestä tutkimus- ja kehitysprojektista Life 2.0, jossa pyritään lisäämään ikäihmisten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja hyvän ikäasumisen mahdollisuuksia uutta teknologiaa soveltavalla palvelulla. Projekti päättyi kevättalvella

11 TALOUS Yhdistyksen talous perustui pääsääntöisesti jäsenmaksuihin. Kokonaisjäsenmaksu kuluneena toimintavuonna oli /jäsen, josta yhdistykselle Liiton kautta palautui /jäsen. Jäseniä oli vuoden lopussa 315. LAHJOITUKSET Joensuun Zonta-kerho lahjoitti Loppiaiskonserttinsa tuotosta 1200 yhdistyksen virkistystoimintaan. Lahjoitusvarat käytettiin kahteen kohteeseen: Utran uuden teatterin esittämään Rikkaan Rakkaus -näytelmän esitykseen, matkoihin ja väliaikakahveihin sekä järjestetyn Operet Cabaret-revyy - esityksen lippuihin. Joensuun Lions Clubit lahjoittivat 300, joka käytettiin em. Operet Cabaret-revyy - esityksen yhteydessä tarjottuihin kahveihin sekä Vesselissä järjestetyn joulujuhlan tarjoiluun. Niinivaaran Avainapteekki lahjoitti jouluksi 100,00 yhdistyksen virkistystoimintaan harkinnan mukaan käytettäväksi. Lisäksi Joensuun kaupunki myönsi järjestöavustuksena Se käytettiin: kylpylä- ja teatteriretkeen Spa Hotel Casinolle Savonlinnaan. Osallistujia 51. Mikkelin Tertin kartanoon ja Varkauden Mekaanisen musiikin museoon tehtyyn retkeen sisältäen ruokailun ja matkakulut. Osallistujia 32. Iltakellot-säätiö myönsi hakemuksen mukaisesti yhdistykselle 2500 palliatiivisessa / saattohoitovaiheessa olevien omaishoitajien /omaishoitoperheiden taide-elämyksen järjestämiseen käytettäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Yhdistyksen talouden tukemiseksi järjestettiin entiseen tapaan erilaisten tapahtumien yhteydessä arpajaisia. LOPUKSI Kiitämme Raha-automaattiyhdistys ry:tä, Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:tä, Joensuun kaupunkia, Kareli-AMK:a, kaikkia yhteistyökumppaneita ja järjestöjä, yksittäisiä lahjoittajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, kaikkia omaishoitajia ja kaikkia niitä, jotka monin tavoin osallistuivat toimintaamme auttaen ja tukien meitä vuoden 2014 aikana. Tälläkin rintamalla Yhteistyössä on voimaa! JOENSUUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY/hallitus OMAISOIVA -TOIMINTA OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -Liitto ry:n ja sen paikallisyhdistysten yhteinen, omaishoitajille suunnattuja jaksamista tukevia toimintoja kehittävä ja juurruttava toimintamuoto. 11

12 TAUSTAA Omaishoitajien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä tukeminen on välttämätöntä, jotta voidaan ylläpitää omaishoitajien jaksamista sekä edistää heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnassa osallisena ja osallistujana. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN TOIMINTA OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKENA Omaishoitajat tarvitsevat jaksamisensa tueksi tiedollista, taidollista ja vertaisten tarjoamaa tukea. Omaishoidon sitovuuden takia tämän tuen tulee olla saatavilla omaishoitoperheiden läheltä. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) vuosille määritellään strategiset linjaukset ja toimenpiteet, joiden tavoitteena on omaishoitajien aseman vahvistaminen sekä yhdenvertaisuuden ja jaksamisen tukeminen. Neuvonta, koulutus, valmennus, vertaistuki, virkistys ja vapaaehtoistyö on ohjelmassa määritelty järjestöjen ja seurakuntien tehtäviksi niiltä osin, kuin ne eivät sisälly kunnan lakisääteisiin tehtäviin. KOHON:n työryhmän toimenpideohjelmassa järjestöjen tehtäväksi on mainittu mm. omaishoitajille annettava valmennus (esim. OVET) sekä omaishoitoa tukevien, kunnan palvelutarjontaa täydentävien palvelujen kehittäminen. Omaishoitajat ja läheiset Liitto ry ja sen paikallisyhdistykset tukevat toiminnallaan omaistaan hoitavia. Paikallisyhdistysten järjestölähtöisen auttamistyön pitkäjänteisyys ja kehittäminen vaatii resursseja ja jatkuvaluonteista rahoitusta. Liitto koordinoi ja tukee paikallisyhdistysten OmaisOiva toimintaa materiaalien, arvioinnin ja koulutusten avulla. OmaisOiva toimintaa ovat: Ovet valmennukset = 16 tunnin mittaisia valmennusryhmiä omaishoitajille OmaisOiva-vertaistoiminta = vertaisryhmiä ja vertaistukitoimintaa OmaisOiva-kahvilat = avoimia keskustelutilaisuuksia omaishoidosta kiinnostuneille OmaisOiva-kioskit = lyhyitä infotilaisuuksia omaishoitoon liittyen OmaisOiva-spesiaalit = alueen erityispiirteisiin ja tarpeisiin perustuva toimintaa OMAISOIVA JOENSUUNSEUTU Raha-automaattiyhdistys (RAY) on myöntänyt Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle kohdennetun avustuksen (-ak) OmaisOiva toimintaan ( /vuosi 2014 alkaen). Toiminnan kohderyhmänä ovat läheistään hoitavat omaiset erilaisissa omaishoidon taitekohdissa sekä omaishoidon parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat sekä seurakuntien ja yhdistysten toimijat. 12

13 RESURSSIT Toimintaan myönnetty RAY:n avustus käsittää kahden työntekijän palkat ja toiminnan kulut. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n johtokunta valitsi OmaisOivan työntekijät: Seija Ollaranta, toiminnanjohtaja ja Merja Tanskanen, omaistoiminnanohjaaja. Varsinainen OmaisOivatoiminta käynnistyi maaliskuussa Kopiointia varten hankittiin Toshiba monitoimilaite 36 kk:n leasing -sopimuksella Mikkelin Puhelin Yhdistyksen (MPY) kautta. Leasing-kuluja katetaan entiseen tapaan laskuttamalla kopioinnista toisia Vessel-toimijoita. Ryhmätoimintaan hankittiin järjestelmäkamera ja Nokia Lumia -tabletti. Työntekijöille uusittiin tietokoneet. Yhdistyksen paperiarkistoa siivottiin ja työhuoneita järjesteltiin uudelleen. Työntekijät olivat tavoitettavissa toimistolla (varmimmin) maanantaisin ja tiistaisin klo 9-14 ja muina päivinä sovitusti myös maakunnassa. Toiminnanjohtaja osallistui yhdistyksen johtokunnan kokouksiin OmaisOiva-asioiden esittelijänä ja sihteerinä (kokoukset lueteltu yhdistyksen toimintakertomuksessa). OmaisOiva Joensuunseutu sai oman tukiryhmän, jota edustavat: Raija Nousiainen (Joensuun kaupunki, vammaispalvelut), Sari Lehikoinen (Joensuun kaupungin vanhuspalvelut), Jaana Tanskanen (Polvijärven kunta, sosiaalipalvelut), Inka Turunen (Kontiolahden ev.lut. seurakunta) sekä Raisa Lammi (PKSSK:n Joensuun keskussairaala, sosiaalityö). Yhdistyksen edustaja on johtokunnan vaihtuva jäsen. Säästöpankki Optia (Joensuu) lahjoitti OmaisOivatoimintaan TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSET 2014 LIITON JÄRJESTÄMÄT KOULUTUSPÄIVÄT JA TYÖKOKOUKSET Työntekijät osallistuivat vuoden aikana Omaishoitajat ja läheiset Liiton järjestämiin OmaisOiva - tilaisuuksiin ja työkokouksiin (Oiva riihi, Oivaltava päivät, Ovet ohjaajatapaamiset). Lisäksi osallistuttiin Liitto ry:n ja paikallisyhdistysten yhteisille neuvottelupäiville (Seinäjoki ). ULKOPUOLISET KOULUTUKSET JA TYÖNOHJAUS Johdatus dialogiseen ohjaukseen seminaari,toimijuuden tuki hanke (14.3. Joensuu, Merja) Mind fullnes, P-K:n Kesäyliopisto (27.3. Joensuu, Merja ja Seija) Ohjaustilanteet organisaatiossa, Toimijuuden tuki hanke (4.4. Joensuu, Seija) Yksilöohjauksen Työkalupakki, Psykologinen Instituutti (25.4. Kouvola, Merja ja Seija) Dialoginen ohjaus asiakastyössä koulutus (6 op), Toimijuuden tuki hanke (Joensuu / 2015, Merja). 13

14 Istumatanssi iäkkäiden iloksi Senioritanssi ( Joensuu, Merja) Kansainvälinen omaishoidon konferenssi (6.6 Helsinki, Seija) Sosiaalishaptinen kommunikaatio hahmottamisen apuna (14.8. Joensuu, Merja ja Seija) Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAMK-monimuotokoulutus 90 op, alkaen, Karelia AMK, Seija) Taiteesta tunteisiin polku koulutus, Vapaaehtoiset II, P-K:n Muisti ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena P-K ry:n kumppanuushanke ( Seija) Loppuvuodesta alkanut työnohjaus verkossa (ementorointi) Liiton ja paikallisyhdistysten työsuhteessa oleville hanketyöntekijöille (kestää vuoden 2015 puolelle saakka). Yksilötyönohjaus, Psykoterapiapalvelut Maija Myller (Seija) TOIMINNAN TAVOITTEET Päätavoitteena on turvata alueen omaishoitoperheille mahdollisuus saada ammatillista järjestölähtöistä tukea ja ohjausta omaishoidon erilaisissa taitekohdissa (jatkuvuus) Osatavoitteet: 1. omaishoitajilla/omaishoitoperheillä on enemmän osallistumismahdollisuuksia heidän voimavarojaan tukevaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen tarvelähtöistä toimintaa eri paikkakunnilla: vertaisryhmiä, valmennusta, kahvila- ja kioskitoimintaa, koulutusta, tapahtumia 2. omaisyhteistyön kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa osaamista kehitetään ja jaetaan yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja oppilaitosten sekä seurakuntien ja eri potilas- ja vammais- sekä omaisyhdistysten toimijoiden kanssa resurssien lisäämiseksi 3. vapaaehtoistoiminnan kehittäminen niin, että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ja tukea tarvitsevat omaishoitajat kohtaavat vapaaehtoistoimijoiden kokemus käyttöön (lisäresurssi) OMAISOIVA JOENSUUNSEUTU TOIMINNAN TULOKSIA OVET OMAISHOITAJAVALMENNUS OVET -valmennusta järjestettiin toiminta-alueella kolmessa kunnassa. Yhteensä ryhmissä oli 19 kävijää, joista miehiä neljä. Valmennettavat olivat iältään vuotiaita. Ovet-toiminnan koordinoinnista, hakuilmoituksista ja yhteistyöpalavereista vastasi toiminnanjohtaja. 14

15 Lieksan OVET -valmennus ( ) järjestettiin neljänä keskiviikkona (klo 12-15) Lieksan ev. lut. seurakunta talolla. Tila-, kahvitus- ja ohjelmajärjestelyistä sekä -kuluista vastasi Lieksan omaishoitajayhdistys. Toimintaan osallistui joka kerta kahdeksan omaishoitajaa, kahdeksan hoidettavaa ja kolme Lieksan omaishoitajayhdistyksen vapaaehtoista. Joka kerralla pidettiin hoidettaville ja hoitajille ensin 1,5 tunnin yhteinen osuus, jossa kuultiin paikallisista omaishoidon palveluista. Tämän jälkeen Lieksan yhdistyksen vapaaehtoiset järjestivät hoidettavien ohjelman, hoitajien osallistuessa OVET valmennukseen (OmaisOivan työntekijän ohjaamana). Valmennus sai paljon kiitosta osallistuneilta, myös vuosikymmeniä omaishoitajina toimineilta omaisilta. Erityisesti hyväksi koettiin mahdollisuus keskustella vapaasti vastuusta ja huolesta omaishoitajien omassa porukassa. Omien voimavarojen tarkasteleminen koettiin tärkeäksi. Viimeisellä kerralla omaishoitajat toivat esille tarpeensa jatkaa omalla porukalla ohjattua toimintaa kerran kuukaudessa. Seurantatapaaminen sovittiin tammikuulle Joensuussa OVET-valmennus ( ) järjestettiin Vesselissä viitenä tiistaina (klo 12-15). Yhteensä osallistujia oli yhdeksän, joista miehiä yksi. Valmennettavat olivat hyvin erilaisissa omaishoidon tilanteissa. Yksi osallistuneista oli yhteistyökumppani, P-K:n Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja. Valmennuksen järjestämisestä vastasivat OmaisOivan työntekijät. Joensuun kaupungin asiantuntijat kertoivat sosiaalipalveluista, hoito- ja hoivatyöstä ja avustamisesta. Kontiolahdessa OVET-valmennus ( ) järjestettiin viitenä torstaina (klo 12-15) Kontiolahden ev. lut. seurakuntatalolla. Osallistujia oli viisi, joista miehiä yksi. Ovet ohjaajina toimivat Kontiolahden ev. lut. srk:n diakonityöntekijä ja P-K:n AVH yhdistyksen vapaaehtoinen. Muut yhteistyökumppanit ja asiantuntijat olivat Joensuun kaupungin sosiaalipalveluohjaaja ja fysioterapeutti sekä omaishoitajayhdistyksen vapaaehtoinen OVET ohjaaja. OmaisOivasta korvattiin kahvituskulut ja ohjaajien kilometrikorvaukset. Polvijärvelle syksylle suunniteltu OVET valmennus ei toteutunut pienen hakijamäärän takia (kolme hakemusta). Osa näistäkin hakeneista oli osallistunut yhdistyksen aiemman hankkeen järjestämiin ryhmiin. OMAISOIVA RYHMÄT OmaisOiva ryhmiin kuuluvat ohjatut toiminnalliset ja keskusteluryhmät, joissa ohjaajana on joko omaistoiminnan työntekijä tai vapaaehtoinen. Eri ryhmät tarvitsevat toimiakseen erilaista ammatillista tukea, toisille ryhmille tuki on kokoontumistila, kahvitus tai satunnainen ohjattu ohjelma tai selkeä jatkuva toiminnan ohjaaminen. Tavoitteena on, että ryhmätoimintaan on helppo osallistua ja, että osallistujat tuntevat kuuluvansa joukkoon. Vuoden aikana tarjolla oli seitsemän (7) erilaista ryhmää, joissa yhteensä 60 erillistä kävijää. Kokoontumiskertoja ryhmissä oli yhteensä

16 Polvijärven omaishoitajien Vertaisryhmä (R1) jatkoi toimintaansa ja vetovuoroja jaettiin Polvijärven seurakunnan diakonissan kanssa. Ryhmä kokoontui kevään aikana viisi (5) kertaa ja syksyllä neljä (4) kertaa. Ryhmässä oli mukana 12 naisomaishoitajaa. ViRe ryhmä (R2), aiemmin Vessel jumpan nimellä toiminut omaishoitajien liikuntaryhmä jatkoi liikunnallista vertaistoimintaansa omaistoiminnan ohjaajan vetämänä. Ryhmä kokoontui tiistaisin klo 10 11, keväällä 10 kertaa ja syksyllä 12 kertaa. Kävijämäärät vaihtelivat 5-10 henkilöön. Lasketut käyntimäärät olivat keväällä 85 ja syksyllä 79 (yhteensä 164 käyntikertaa ajalla ). Jumpassa hyödynnettiin valmiiksi ohjattuja (youtube) jumppavideoita ja rentoutumisohjelmia. Asiakaspalautteiden mukaan toimintaan oli helppo osallistua myös heikkokuntoisemmankin. Uuttakin opittiin, kuten asiakkaiden palautteet kertovat: Liikunnan tarpeellisuuden, säännöllisyyden Rentoutus ja uusia liikkeitä Liikunnan tärkeyden Albumiryhmä (R3) aloitettiin uutena toimintana Joensuussa. Pitkäkestoinen, voimauttavan valokuvauksen menetelmään perustuva ohjattu vertaisryhmä mahdollisti omaishoitajien voimaantumisen oman elämänkuvien tarkastelun kautta. Ryhmässä aloitti 12 henkilöä, joista miehiä yksi. Ryhmän lopetti kesken kolme omien henkilökohtaisten syiden takia. Ryhmäläiset olivat iältään vuotiaita. Ryhmä kokoontui 7 kertaa vuoden aikana. Vanha sanonta, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa pitää edelleen paikkaansa kuten ryhmäläisten palautteet kertovat: Aikaisemmin en ehkä ole nähnyt valokuvia niin syvällisesti, enkä kaikkea sitä kertomusta johon kuvaa voi käyttää, omat kuvat ymmärtää mutta toisten kuvien katsominen on ehkä auennut uudella tavalla, ryhmän ihmiset tulleet jopa läheisiksi. Hankala kertoa, mennyttä aikaa ja entisiä elämän tilanteista. Kuvan voiman, jossa saa itsensä nähdyksi ja läheisten sekä tärkeitten ihmisten kanssa. Avoin lähestyminen kuvien kautta perhesuhteissa. Lapsuuteni ja nuoruuteni (kysymys: mitä kuvien avulla löysit?) Pitkäkestoinen ryhmätoiminta koettiin myös turvalliseksi: Oi, ryhmässä olo on ollut niin kiehtovaa, etten ole halunnut jättää yhtäkään kertaa väliin = helppo itkeä ja nauraa = helppo olla avoin. 16

17 Kyllä olen kokenut, koska kaikki ryhmäläiset olen aistinut samanhenkiseksi. Ja ryhmän alussa oli niin tärkeät säännöt. Kaikki ryhmäläiset ovat valokuvauksen harrastajia. Tunnen vertaisuutta. Mitä useammin olemme kokoontuneet sitä turvallisemmalta on tuntunt. Varsinaista kehitettävää ryhmäläiset eivät osanneet mainita mikä johtuu ehkä kuvan voimallisuuden hämmästyksestä: En tiedä, olen hämmästynyt joka kerta uusista tehtävistä: ai tuommoistakin asiaa voi kuvalla käsitellä. Kyynelryhmä Vapaaehtoisen ohjaama vertaisryhmä kokoontui Vesselissä keväällä ja syksyllä, yhteensä 8 kertaa. Kävijöitä oli 5-6 / kerta, joista miehiä yksi. Yhteensä käyntejä kertyi 30. Alun perin surutyötä tehnyt ryhmä on voimaannuttanut jäseniään ja he ovat suuntautuneet elämässä eteenpäin (työntekijän havainto). Läheisensä menettäneiden ryhmä Läheisensä menettäneiden ryhmä ( ) kokoontui syksyn aikana kuusi kertaa Vesselissä. Ryhmäohjaajina toimivat omaistoiminnanohjaaja ja Joensuun ev. lut. Rantakylän seurakunnan diakoni. Ryhmäläiset keskustelivat aktiivisesti suruun liittyvien kysymysten äärellä. Miten oma suru muutti muotoaan läheisen kuoleman lähestyessä? Hoidinko oikein? Kuinka vaikea on luopua/järjestää läheisen tavaroita? Ryhmäläiset kokivat hyvänä ja eteenpäin vievänä sen voiman, joka tuli ajatusten ja tunteiden sanoittamisesta kuolemaan sekä suruun liittyvistä asioista. Seurantakäynti sovittiin tammikuulle Miesomaishoitajien tapaamisia järjestettiin Vesselissä kolmesti: yksi keväällä (8.4) Ukon päivän tapahtumana ja kaksi tapaamista syksyllä. Juha Timoskainen (liiton koulutussuunnittelija) oli mukana (8.10.) kertomassa erilaisista äijätoiminnan mahdollisuuksista ja fysioterapeutti suoritti puristusvoiman mittausta ja ohjelmassa oli kevään suunnittelua. Molemmissa tapaamisissa oli neljä miesomaishoitajaa. Miehet miettivät, millä saisivat miesomaishoitajat osallistumaan ja päättivät, että jokainen tuo yhden miesomaishoitajan mukanaan uusiin tapaamisiin. Kerran kuukaudessa Vesselissä järjestetty Keskusteluryhmä raskaassa elämäntilanteessa oleville omaishoitajille ajalla ei saavuttanut kävijöitä. Kenties ryhmän nimi ei houkutellut tai juuri raskaassa elämäntilanteessa olevien on vaikea päästä lähtemään kotoa sijaisjärjestelyjen takia. Mahdollisuutta keskusteluun tarjotaan jatkossakin ja ryhmän nimi muutetaan omaisten keskusteluryhmäksi. 17

18 OMAISOIVA -KIOSKIT Toimintavuoden aikana pidetyt kahdeksan infokioskia tavoittivat yhteensä noin 135 henkilöä (miehiä noin 30). Infokioskeista ei kerätty virallisia OmaisOiva palautteita (Liiton kyselylomake oli vielä työn alla) mutta ammattilaisille tehtiin omia kyselyjä lähinnä lisätiedon tarpeesta toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Infokioskit on jaoteltu kahteen ryhmään kohderyhmän perusteella. Ammattilaisille suunnatut tilaisuudet ovat koulutuksellisia, mikä huomioitiin RAY:n tuloksellisuusja vaikuttavuusselvityksessä. Infot sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja -opiskelijoille sekä yhteistyökumppaneille 5.3. Omaishoitajan hyvinvointiympyrän käytön perehdytys yhteistyökumppaneille, Kiteen kaupungin omaishoidon työntekijä, Kontiolahden ev. lut. srk:n ja Polvijärven ev. lut. srk:n työntekijä Kumppanuudella yhteinen päämäärä - Kotihoidon jäsenilta Joensuussa (Super). Aiheena omaisyhteistyö, paikalla 48 henk Omaishoidon monet kasvot omaishoitajat arjen auttajina luento (PKKY; P-K:n Ammattiopisto). Paikalla 32 lähihoitajaopiskelijaa (nuorisopuoli ) ja 2 opettajaa OmaisOiva -toiminnan esittely, omaishoitajuuden tunnistaminen. Paikalla PKSSK:n keskussairaalan Syöpätukiverkoston 12 jäsentä Omaishoidon monet kasvot luento omaishoidosta. PKKY, P-K:n Aikuisopisto, Vanhustyön erikoisopinnot. Paikalla 9 opiskelijaa ja 2 opettajaa, lisäksi jaettiin materiaalit 30 poissaolijalle Omaishoidon infokioski Itä-Suomen Lääkärikeskuksen (ITE) työterveyshuollon ammattilaisille, Joensuu. Paikalla oli 7 työterveyshoitajaa, vastaava työterveyshoitaja ja työterveyssihteeri. Tilaisuudessa kerrottiin ja jaettiin esitteet omaishoitajayhdistyksen ja OmaisOivan toiminnoista sekä materiaalia omaishoitajien tunnistamiseen. Yleisötapahtumat Iloinen ikääntyminen - Parempi arki tapahtuma Joensuun Enon torilla tarjosi tietoa OmaisOivan vapaaehtois- ja vertaisryhmätoiminnoista. Toiminnasta kiinnostuneita kävijöitä päivän aikana oli Osallistu! Vaikuta! -tapahtuma Joensuun pääkirjastolla. Infossa esiteltiin vapaaehtoistoimintaa ja järjestettiin Minäkö omaishoitaja? testejä. Infossamme kävi noin 10 henkilöä. OMAISOIVA KAHVILAT Matalankynnyksen Omaiskahvilatoimintaa käynnisteltiin keväällä Joensuussa ja syksyn aikana viidellä toiminta-alueen paikkakunnalla: Ilomantsissa, Juuassa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä. Yhteensä pidettiin vuoden aikana 16 kahvilaa, joissa erillisiä kävijöitä 83, yhteensä 116 käyntikertaa. Useimmissa kahviloissa teemoina olivat toiminnan esittely ja hyvinvoinnin tekijät. Kahvilat olivat avoinna kaksi tuntia kerrallaan, kuukaudessa keskimäärin yhteensä kuusi tuntia. Kevään ensimmäinen Joensuun Omaiskahvila oli Koivupihan vuorohoito-osaston omaisille ja 18

19 henkilöstölle. Koivupihan tilaisuudessa (6.5.) osallistujia oli 11, joista yhdeksän omaisia (64-85 vuotiaita) ja kaksi työntekijää. OmaisOiva toiminnan esittelyn lomassa tehtiin omaisille pienimuotoinen kysely vuorohoidon aikaisen ryhmätoiminnan tarpeesta ja sen teemoista. Kiinnostavaksi teemoiksi nousi oma hyvinvointi ja muutostilanteisiin liittyvät tunteet. Kiinnostusta uudelle ryhmälle ei kuitenkaan ilmennyt. Työntekijät ilmaisivat kiinnostusta työntekijöiden ja vuorohoidon omaisten kohtaamiseen liittyvien aiheiden käsittelyyn. Teemoista päätettiin järjestää työpaja Koivupihassa syksyllä. Kevään toinen Omaiskahvila järjestettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin vammaispalvelujen kanssa erityislasten äitien ryhmälle. Joensuun Perheentalolla (12.5.) kahvilassa oli viisi äitiä ja heidän ohjaajansa. Äideillä täytätettiin omaishoitajan hyvinvointiympyrä ja palautelomake, jossa kysyttiin heidän toiveitaan OmaisOiva-toiminnalle. Lähes kaikissa palautteissa nousi esiin toive jonkin perheelle yhteisen virkistystapahtuman järjestämisestä. Toive otettiin huomioon P-K:n ADHD ja Aksoni ry:n ja omaishoitajayhdistyksen kanssa yhdessä järjestettävässä kylpyläretkessä (v. 2015), johon haettiin Ekbergin säätiön avustusta. Juuan kahvila (16.9.) järjestettiin Ellinkulmassa yhdessä Juuan omaishoitajayhdistyksen kanssa. Kahvilassa esiteltiin Taiteesta tunteisiin -reissupolku. Kävijöitä tapahtumassa oli 24, miehiä 5. Yhteistyöllä tuettiin Juuan omaishoitajayhdistyksen vapaaehtoistoimintaa, ns. kummitoimintaa. Vastaavaa kahvilatoimintaa suunniteltiin seuraavan vuoden keväälle. Polvijärvellä Omaiskahvilat (K1) järjestettiin yhteistyössä SPR:n Polvijärven osaston vapaehtoisten kanssa, paikka Ystäväntupa. Kahvilat olivat auki viitenä tiistaina (2.9., 30.9., , ja 9.12.) klo Kävijämäärät vaihtelivat 5-7 henkilön välillä. Syksyn aikaan kahvilassa kirjattiin yhteensä 28 käyntiä. Polvijärven kahvilassa esittelyn pitivät myös Spesio avustamispalveluistaan ja Avida kommunikaatiokeskus tulkkauspalveluistaan sekä kunnan sosiaalityöntekijä sosiaalipalveluista. Vaikka kahvilatoiminta järjestettiin iltaisin, emme saavuttaneet toimintamme kannalta tärkeää kohderyhmää eli työikäisiä. Pääosin kahvilaan tulivat ne iäkkäämmät omaishoitajat, jotka käyvät jo vertaisryhmässä. Polvijärven kahvilatoiminta laitettiin OmaisOivan osalta jäihin, SPR:n osalta toiminta jatkuu. Ilomantsissa Omaiskahvilat (K2) järjestettiin yhteistyössä Joensuun Parkinson yhdistyksen vapaaehtoisten kanssa Ilomantsin ev. lut. seurakunnan tiloissa keskiviikkoisin (24.9., ja ) klo Kävijämäärät olivat 8, 10 ja 18. Miehiä kävijöistä oli 4. Yhteensä kirjattiin 36 käyntiä. Seurakunnan työntekijä oli mukana yhdellä kerralla. Yhdellä kerralla esitettiin Taiteesta tunteisiin -reissupolku. Liperissä Omaiskahvilat (K3) järjestettiin yhteistyössä Liperin kunnan kanssa, paikka Liperin kirjasto, Keskustie 12. Kahvilat olivat auki torstaisin (11.9., 9.10., ja ) klo Kävijämäärät vaihtelivat 2-5 henkilön välillä, miehiä 1. Yhteensä kirjattiin 14 käyntiä. Outokummun Omaiskahvila järjestettiin yhteistyössä Joensuun Parkinson yhdistyksen kanssa perjantaina (klo 13-15). Paikka oli kaupungin virastotalon kahvila. Kävijöitä oli kaksi. Kahvilatoiminnalle ei tällä kertaa Outokummussa näyttäisi olevan tarvetta. OMAISOIVA SPESIAALIT Aikaisemmin Verkostoryhmänä tunnettu eri potilas- ja vammaisyhdistysten vapaaehtoisten muodostama yhteistyöverkosto nimettiin Omaisverkostoryhmäksi. Sen toiminnan tavoitteena on yhdistysten välisen yhteistyön kehittäminen, voimavarojen yhdistäminen sekä 19

20 omaishoitoperheiden tunnistamisen ja tukemisen edistäminen eri potilas- ja vammaisyhdistyksissä. Omaisverkostoryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Verkoston tapaamisessa 9.4. oli paikalla yhdeksän jäsentä, kuudesta eri yhdistyksestä ja kaksi sosiaali-/kuntoutustyön ammattilaista P-K:n keskussairaalasta. Esille nousi tarve omaisen tietopaketista (infokansio), jonka ammattilainen voisi jättää kotikäynneillä omaisille. Infokansio sisältää tietoa omaishoitajuudesta, valmennuksesta, vertaistuesta ja omaishoitoyhdistyksen yhteystietoja. Kysyntää näille materiaaleille on tullut myös kotihoidon puolelta. Materiaalia kehitetään edelleen. Infokansiot luovutettiin käyttöön 2.9. seuraavassa Omaisverkostoryhmän tapaamisessa. Tällöin paikalla oli 12 osallistujaa, 10 henkilöä seitsemästä eri yhdistyksestä ja samat sosiaali- /kuntoutustyön ammattilaiset keskussairaalasta. Vuoden viimeisessä tapaamisessa (pikkujoulussa) oli paikalla 12 verkoston jäsentä. Ohjelmassa oli keilaamista Keilahalli Cosmicissa sekä jouluruoka Vesselissä. MUU TOIMINTA YKSILÖASIAKKAIDEN JA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN YHTEYDENOTOT Puhelimitse ja toimistolla tapahtuneita yksilöasiakkaiden ohjauksia arvioidaan olevan yhteensä reilu 200 kpl, joista toimistolla noin 50 kpl. Kohderyhmään kuuluvien yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjä yhteydenottoja arvioidaan olleen vähän alle 400 kpl. Näistä oli sähköposteja noin 300 kpl, puhelinpalavereita noin 40 kpl ja kasvokkain toteutuneita yhteistyöpalavereita noin 30 kpl. OMAISYHTEISTYÖPAJAT Omaishoitoperheen ja työntekijän kohtaamisen haasteet lyhytaikaishoidossa omaisyhteistyön työpaja Joensuun Koivupihassa (3h) yhteistyössä Omaisena edelleen ry:n kanssa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä seitsemän (7) vuorohoito-osaston työntekijää: neljä (4) Joensuun Koivupihasta ja kolme (3) Enon Hopearannasta. Palautteiden mukaan mielenkiintoisimmat aiheet olivat erilaiset näkökulmat hoitopaikan, omaishoitajien ja hoidettavien välillä sekä omat ja jaetut kokemukset. Kehitettäväksi asiaksi koettiin omaisten huomioiminen erilaisissa muutostilanteissa. Lähes puolet osallistuneista oli kiinnostunut muistisairaiden omaishoitoon ja vuorohoitoon liittyvästä lisäkoulutuksesta. Palautteiden yhteenveto toimitettiin ko. vuorohoitoyksiköiden esimiehille ja työpajaan osallistuneille. VIERAILUT YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN RYHMISSÄ Oivatoiminnasta tehtiin vierailuja P-K:n AVH:n yhdistyksen ryhmissä kaksi kertaa. Kotikartanolla ohjattiin (29.9.) omaisia tarkastelemaan omia voimavarojaan hyvinvointiympyrän avulla. AVH:n sairastaneille ja heidän omaisille esiteltiin voimauttavan valokuvan vaikutusta (4.11.) Sepänpihan kerhossa. Tapahtumissa oli yhteensä 13 henkilöä. OmaisOivaa ja Taiteesta tunteisiin reissupolkua esiteltiin Liperin kunnan Ylämyllyn päivätoiminnan kerhossa. Paikalla oli 13 henkilöä. 20

21 OMAISOIVA VAPAAEHTOISTOIMINTA OmaisOivaan haettiin vapaaehtoistoimijoita kahviloiden toimintaan, vertaisryhmien ohjaajaksi ja omaishoitajien tueksi sekä tapahtumien järjestämiseen. Kotikartanoyhdistyksen järjestämä ja yhdistyksen kanssa yhteistyössä suunniteltu tukihenkilökoulutus poiki yhden tukihenkilön. Jäsenkirjeessä 1/2014 pyydettiin omaishoitajia kertomaan tukihenkilötarpeestaan mutta yhtään yhteydenottoa ei tullut. Varsinaista tarvetta tukihenkilötoiminnalle ei siis ilmennyt. Entisille ja uusille vapaaehtoistoimijoille järjestettiin tutustumispäivä Vesselissä. Paikalla oli kahdeksan vapaaehtoistoimijaa, joista uusia kaksi. Vapaaehtoistoiminta oli esillä Avoimet ovet teemalla Vesselissä. Paikalle tuli kolme tuttua vapaaehtoista. OmaisOivan vapaaehtoistoimintaa on kehitettävä tarpeen mukaan, esimerkiksi toiminallisten ryhmien parissa. Uusia ideoita ja toimijoita kaivataan. OPPILAITOSYHTEISTYÖ Oppilaitos- ja opiskelijayhteistyö jatkui Karelia AMK:n Voimalan kanssa. Omaistoiminnan ohjaaja osallistui yhteistyöpalavereihin ja välitti omaishoitoperheitä opiskelijoiden järjestämiin OmaisVoima ryhmiin. Lisäksi aloitettiin Voimalan kanssa suunnittelu omaishoitajien jaksamista tukevan vertaisryhmän tai useamman erilaisen teemapäivän järjestämiseksi. Pilotointi aloitetaan 2015 keväällä, jolloin järjestetään neljä eri teemapäivää fysioterapeutti-, musiikki-, sosionomi- ja sairaan-/terveydenhoitaja opiskelijoiden kanssa. PKKY:n ammattiopiston kanssa suunniteltiin pidettäväksi nuorisokoulutuksen lähihoitajaopiskelijoille (mielenterveys, päihde, vanhustyö ym.) yhteinen info syksyisin ennen harjoittelujakson alkamista koululla. TIEDOTTAMINEN Toiminnasta tiedottamiseen ja näkyvyyteen panostettiin uusimalla sähköiset www sivut uudessa osoitteessa: Sivut toimivat kokonaisvaltaisena yhdistyksen sekä OmaisOiva toiminnan tiedottamiskanavana (tapahtumat, uutiset ja jäsenkirje). Uuteen kotisivuun on linkitetty sähköisesti täytettävä/lähetettävä OVET-valmennushakulomake sekä palaute/yhteydenottolomake. Sivujen päivittämisestä vastaavat työntekijät. Joensuun kaupungin www -sivuilla Omaishoito kohdassa on linkki yhdistyksen sivulle (Ovet valmennus). OmaisOiva toiminnasta tiedotettiin kevään aikana entisiä ja uusia yhteistyötahoja (kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset, muut järjestöt) sähköisesti erillisellä tiedotteella ja painetulla esitteellä. Sanomalehti Karjalainen julkaisi lyhyen lehdistötiedotteen toiminnan alkaessa huhtikuussa. Karjalaisen levikki on yli , lukijoita on OVET -valmennusten hakuajoista tiedotettiin myös Omaishoitajat ja läheiset Liitto ry:n www -sivuilla. OmaisOivan tapahtumista tiedotettiin jäsenkirjeen ja www sivujen lisäksi joka kuukauden 1. sunnuntaina Karjalan Heilin järjestöpalstalla (levikki on kappaletta), ja tarpeen mukaan erillisillä maksullisilla lehti-ilmoituksilla Karjalaisessa (Ovet valmennus 8/14) tai maksuttomalla Menovinkit palstalla, jos tapahtuma soveltui lehden asettamiin ilmoituskategorioihin. Liperin OmaisOiva-kahvila toiminnasta ilmoitettiin syksyllä jaetussa Oppia ikä kaikki-vihkosessa, 21

22 joka on Liperin sivistysosaston esite toimintakaudelle Polvijärven ja Outokummun Omaiskahviloista ilmoitettiin Outokummun Sanomat lehden maksuttomalla järjestöpalstalla kuukausittain. Joensuun ev. lut. seurakuntien julkaisemassa Kirkkotie lehdessä oli ilmoitukset Kontiolahden srk:n järjestämistä omaishoitajien ryhmistä ja tapahtumista. Ilomantsin kahvilatoiminnasta ilmoitettiin Pogostan Sanomissa. Lehden levikki 5435 kpl, levikkialue Ilomantsi, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara. Valtakunnallisella omaishoitajaviikolla 48. Joensuun seudun Vaarakirjaston toiminta-alueen kaikkiin (19 kpl) kirjastoihin saatiin esille omaishoitoon liittyvää kirjallisuutta. Näihin toimipaikkoihin toimitettiin OmaisOivan/yhdistyksen esitteitä, yht. noin 800 kpl. OmaisOivan tiedottamisessa hyödynnettiin myös seuraavissa oppaissa: Vertaistoiminnan opas Koonti paikallisista koulu-yhdistys -yhteistyön mahdollisuuksista. Lukuvuosi Koonti: Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry/mari Kirjavainen MEDIAOSUMAT Outokummun Seutu Omaishoitajille ohjausta ja tukea omaiskahvilatoiminnan käynnistyminen Polvijärvellä. Lehden levikki 4600 kpl. Outokummun Seutu Vertaisen tukea parempaa ei olekaan juttu käsitteli vertaistuen merkitystä omaishoitajille. Lehti haastatteli Omaiskahvilatoiminnasta omaistoiminnanohjaajaa Polvijärven kahvilassa. Lehden levikki 4600kpl. Vaarojen sanomat Toiminnanjohtajan haastattelu Omaiskahvilatoiminnasta Juuan Ellinkulmassa. Lehden levikki 3658 kpl. Yle Pohjois-Karjalan radio. Toiminnanjohtajan suora haastattelu omaistoiminnasta kuultiin 8.4. miesten päivän tapahtuman yhteydessä ja toinen (nauhoitettu) Omaishoitoviikolla. Jälkimmäinen juttu oli nähtävissä myös Yle P-K:n nettiradiossa Uudistetuilla verkkosivuilla välisenä aikana yksittäisten kävijöiden määrä oli 457 ja kävijöiden kokonaismäärä 726. (lähde: Google Analytics ). MATERIAALIT OmaisOivalle tehtiin oma esite, jota jaettiin eri tilaisuuksissa ja toimipaikoissa. Omainen, avustatko tai hoivaatko läheistäsi varhaiset merkit -esitettä päivitettiin Ideamainos/ Grano mainostoimistossa, ja tehtiin 500 kpl:n tilaus. Myös Omainen -folderi uudistettiin ulkoasultaan (tilaus 500 kpl) ja se soveltuu infokansioksi niin ryhmille kuin terveydenhuollon toimijoille kotikäyntejä ja koulutuksia varten. Yhdistyksen ja OmaisOivan yhteinen roll up teetätettiin uuteen konseptiin sopivaksi. Omainen julisteita tehtiin kolme erilaista (mainostoimistossa), ja niitä toimitettiin yhteistyökumppanien kautta seurakuntaan, keskussairaalaan ja kirjastoihin. 22

23 SEMINAARIT JA TAPAHTUMAT Perinteinen, suosittu Aivopäivä järjestettiin yhteistyössä neurologisten yhdistysten kanssa Joensuun ort. srk- keskuksella. Tilaisuuteen osallistui noin 175 henkilöä. Kulttuuri kuuluu kaikille - tapahtumassa esiintyi taitelija Anna-Liisa Alangon kuoro. Omaiset mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistyksen ja P-K:n Muistiyhdistyksen kumppanuushanke esitteli Taiteesta tunteisiin polkua, jonka jälkeen johdateltiin yleisöä reissupolulle. Päivään osallistui yhteensä 175 henkilöä. Päivästä aiheutuneet kulut jaettiin P-K:n Muisti yhdistyksen kanssa. Kukanpäivän kävely järjestettiin yhteistyössä P-K:n Muisti ry:n, Omaiset mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistyksen ja OK opintokeskuksen kanssa. Keskustasta alkanut kävely päättyi tapahtumaan Linnunniemen osaamiskartanolle, jossa oli erilaisia esittelyjä ja kahvitarjoilu, noin 70 henkilöä. Omaisverkostoryhmän yhdistysten yhteinen Luontopäivä 7.6. oli virkistystapahtuma Kotikartanolla. Omaisoiva maksoi tarjoilut, Kotikartanon työntekijä toimi ohjaajana ja järjestäjänä. Päivän ohjelmassa oli leikkimielisiä tietokilpailuja. Omaisverkostoryhmän yhdistyksien Omaishoitajatjäseniä perheineen 26 henk. Mukana olleiden suullisen palautteen perusteella päivä oli onnistunut ja uusintaa suunnitellaan seuraavalle vuodelle. Pidämme puolta pidämme huolta seminaari oli suunnattu sekä omaishoitajille että ammattilaisille. Tapahtuma kokosi 64 henkilöä. Tilaisuudessa Joensuun kaupungin sosiaalipalvelujen ja hoivatyön vastaavat työntekijät kertoivat hoito- ja hoivapalvelujen kyselyn tuloksia palveluiden laadusta. Asiantuntijoilta myös kysyttiin etukäteen omaisilta kerätyt kysymykset omaishoidon arkeen liittyvistä pulmatilanteista ja samoja kysymyksiä hyödynnettiin Siun sote hankkeen tekemään Asukkaiden marraskuun kyselyyn 1. Liiton Opastava hankkeen luennon aiheena oli omaishoitajat palveluiden suunnittelijoina. Seminaarissa järjestettiin lopuksi työpaja, jossa neljässä pienryhmässä pohdittiin osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia omaisten ja järjestön näkökulmasta. Tapahtuma toteutettiin yhdessä Omaiset Mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjala ry:n kanssa. TOIMINTAAN OSALLISTUNEET KESKEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Joensuun, Ilomantsin, Polvijärven ja Kontiolahden ev. lut. seurakunnat, Lieksan omaishoitajayhdistys, Juuan omaishoitajayhdistys, SPR:n Savo-Karjalan Piiri, Polvijärven osasto, Kotikartanoyhdistys, PKKY:n sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, Karelia AMK, PKSSK:n keskussairaala, Joensuun kaupunki ja lähikunnat, Joensuun ortodoksinen seurakunta, OP Pohjola Vakuutuspalvelut, P-K:n Sosiaaliturvayhdistys (tiedottaminen), Napakka hoito- ja hoivapalvelut (ostetut sijaisjärjestelyt), P-K:n Muisti yhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistys ry, Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry (JoenVoli), Omaisena edelleen ry, P-K:n Syöpäyhdistys, 1 Asukkaiden marraskuu - asukkaat mukaan palvelujen arvioimiseen ja kehittämiseen Asukkaiden marraskuun (2014) aikana kuultiin Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan asukkaita siitä, millaisiksi he arvioivat nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut: mikä palveluissa toimii ja mikä ei. Kerättyä tietoa käytetään sote-hankkeen jatkosuunnittelussa, kun palveluja uudistetaan. (lähde: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys) 23

24 Joensuun Vaarakirjastot. Yhteensä toimintavuonna yhteistyönkumppaneita (eri tahoa) oli n kpl. Aktiiviset Omaisverkostoryhmän yhdistykset: P-K:n AVH yhdistys, Joensuun Parkinson yhdistys ry, P-K:n ADHD-ja Aksoni yhdistys ry, P-K:n Neuro yhdistys, Joensuun Reuma yhdistys, Joensuun Seudun Invalidi yhdistys ry, Kotikartanoyhdistys ry (7 kpl). Toiminnanjohtaja toimi yhdistyksen edustajana Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n OmaisOivan tukiryhmässä (12.6., ja ). Parhaimmillaan yhteistyö on osaamisen jakamista ja yhdessä oppimista, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Paikallisesti osaamista jaettiin mm. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen työntekijän osallistuessa Ovet-omaishoitajavalmennukseen ja Rantakylän ev. lut. seurakunnan diakonin kanssa (läheisensä menettäneiden ryhmä). Muita yhteistyömuotoja ovat tapahtumien järjestämisyhteistyö, muu asiantuntijaosaamisen vaihto, ohjausryhmäjäsenyys, taloudellinen yhteistyö, tilojen käyttö korvauksetta, asiakkaiden ohjaus ja viestinnällinen yhteistyö. OMAISOIVA TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI OmaisOiva-toimintaa seurattiin ja arvioitiin sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti. Omaishoitajat ja läheiset Liiton kanssa laaditut kahvila-, kioski-, ryhmä- ja Ovet palautelomakkeet valmistuivat vasta loppuvuodesta, joten suurin osa palautteista kerättiin itse tehdyillä kyselyillä. Ovet- valmennusten kyselyissä käytettiin vanhaa Ovet -palautelomaketta, joka poikkesi uudesta jonkin verran. Vuoden lopussa valmistui Liiton kehittämä Webropol -kyselytutkimussovellus, jonka avulla arviointiin liittyvät lomake- ja kyselytiedot saatiin raporttimuotoon arvioinnin ja seurannan sekä OmaisOiva-toiminnan kehittämisen tueksi. Kerättyjä lomaketietoja syötettiin annettujen syöttölinkkien avulla sovellukseen (OivaVerkko). Reaaliaikaista raporttia pystytään seuraamaan Liitosta saatujen raporttilinkkien kautta. Valmiit toimintamuotokohtaiset raportit toimitetaan yhdistyksiin Liiton toimesta aina puolivuosittain arviointi- ja seurantasuunnitelman mukaisesti. Liitto toteutti myös OmaisOiva-toimintaa koskevan vuosikyselyn (Yhdistyskysely), jonka raportti liitteenä (liite 1). Lisäksi Liitolta saatiin Excel-pohjainen työkalu määrällisten arviointitietojen keräämiseen, jota sovelsimme omaan tiedon keruuseen tapahtumista ja ryhmistä. Omina indikaattoreina toimi kirjanpito yhteistyökumppaneiden yhteydenpidosta. Toiminnanjohtaja tiedotti johtokuntaa OmaisOivan asioista säännöllisesti johtokunnan kokouksissa. OmaisOivalle perustettiin oma paikallinen tukiryhmä, jonka tehtävä on seurata ja arvioida toimintaa säännöllisesti. Tukiryhmän ensimmäisessä kokouksessa ( ) perehdyttiin OmaisOiva toimintasuunnitelmaan. Paikallisesti OmaisOivaa arvioitiin yhdistyksen johtokunnan, toimintoihin osallistujien ja sidosryhmien toimesta suunnitelman mukaisesti. Työntekijät suorittavat omatoimisesti itsearviointia sekä vertaisarviointia keskustellen muiden OmaisOiva -yhdistysten toimijoiden kanssa. Työntekijöiden resurssien jakaminen monen eri paikkakunnan kesken on mahdollistunut yhteistyökumppaneiden myötä. Rakentava yhteistyö on alkanut yhteisestä suunnittelusta ja siihen on kuulunut matkan varrella yhteistä arviointia. Seurakuntien ja kuntien yhteistyökumppaneilta kerätyn palautteen mukaan ryhmä- ja kahvilatoimintojen järjestäminen yhdessä on toimivaa ja järkevää niin resurssien kuin osaamisen 24

25 jakamisen ja toiminnan kehittämisen kannalta. Toiminnan sisältöjen suunnittelemista yhdessä on pidetty tärkeänä työn kehittämisenä. Vaikutukset näkyvät omaishoitajien saamina hyötyinä, kun eri ammattilaiset tuovat oman erityisosaamisensa ryhmään. Liperin kahvilatoiminnan järjestäminen kunnan kirjastossa on tuonut hyvää palautetta myös kirjaston työntekijöiltä. Toiminnasta tiedottaminen on ollut myös tehokkaampaa, kun useampi taho on voinut välittää tietoa oman toiminnan ohessa. Eri yhdistysten omaisyhteistyön keskeisimpiä tuloksia on vertaisryhmätoimintojen säilyminen esimerkiksi Ilomantsissa. OmaisOivan työntekijän ohjauksellinen tuki mahdollistaa toiminnan säilymisen ja kehittämisen ohjaajapulasta kärsivien kerhojen kohdalla. Tällä on vaikutusta omaishoitoperheiden mahdollisuuteen osallistua jaksamista tukevaan toimintaan. OmaisOiva on lisännyt yhteistyökumppaneiden tietämystä omaisten kohtaamisessa ja ohjaamisessa Yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden mukaan omaishoitotilanteen tunnistamiseen ja tukemiseen liittyvästä materiaalista on ollut hyötyä niin yksityisen kuin julkisen puolen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, seurakuntien työntekijöille sekä yhdistystoimijoille. Omaishoitoosaamisen kehittäminen ja yhteistyön toimivuus koetaan hyvänä asiana. Vaikutukset näkyvät ehkä viiveellä siinä, että asiakkaita ohjataan useammin toimintamme piiriin. Kehittämistoiveeksi mainitaan tarve omaisyhteistyölle mielenterveysomaisten kanssa. Alustavia suunnitelmia on tehty Ovet valmennusten järjestämisestä mt-omaisille. Ryhmä- ja kahvilatoimintaa on kehitetty asiakaslähtöisesti kyselemällä toiveita sekä yhteistyökumppaneilta että asiakkailta. Joensuun Parkinson yhdistyksen palautteen mukaan Omaiskahvilatoiminta on mahdollistanut Parkinson kerhon toiminnan säilymisen Ilomantsissa. Asiakaspalautteiden mukaan toiminnan sisältöön on oltu tyytyväisiä. Jatkossa asiakkaat voisivat olla vielä enemmän mukana suunnittelemassa sisältöjä. R1-, R2- ja R3 -ryhmien palautteista koottu palkkidiagrammi 1 kertoo, että Oiva -ryhmiin osallistuminen koettiin helpoksi. Palkkidiagrammi 1 (Oiva -ryhmäläisten kokemukset toimintaan osallistumisen helppoudesta). OVET valmennusryhmien palautteiden (19 kpl) mukaan valmennus koettiin elämään uusia ovia avaavaksi. Valmennukseen osallistuneista 14/19 oli epävirallisia omaishoitajia ja muutama vasta hyvin varhaisessa omaishoitotilanteen vaiheessa. Valmennuksen aikana useat epäviralliset omaishoitajat tunnistautuivat omaishoitajaksi ja rohkaistuivat hakemaan virallista omaishoidontukea. Lähes kaikissa palautteissa ilmeni, että valmennus vastasi odotuksia, antoi paljon uutta tietoa, vertaistukea sekä voimia. "Olen tyytyväinen, että päätin lähteä koulutukseen (Ovet-valmennus) ja sain paljon tietoja omaishoidon asioista." 25

26 Palkkidiagrammi 3 kuvaa valmennettavien kokemuksia OVET-valmennuksesta saamaansa hyötyyn. Vastaajat ovat kolmesta eri valmennusryhmästä, yhteensä oli 19 vastaajaa. Toiminnasta tuli hyvä mieli -kohtaan ei ole vastattu, koska ko. kysymystä ei ollut vanhassa kyselylomakkeessa. Palkkidiagrammi 3 (valmennettavien kokemukset OVET-valmennuksesta saamaansa hyötyyn). HAASTEITA JA KEHITETTÄVÄÄ Haasteita on ollut vapaaehtoistoiminnan ja miesomaishoitajien toiminnan kehittämisessä. Jälkimmäiseen on saatu ideointiapua Liiton koulutussuunnittelija Juha Timoskaiselta. Osallistujat ovat itse ideoineet toimintaa ja miettineet kuinka miesomaishoitajia saisi toimintaan mukaan. Miesten määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen oli tarkoitus aloittaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoisia haettiin sekä omaishoitajien tukihenkilöiksi että yleisesti vapaaehtoistoimintaan. Kotikartanon järjestämän tukihenkilökoulutuksen jälkeen ilmoittautui yksi tukihenkilö. Yhtään yhteydenottoa ei kuitenkaan tukihenkilön tarpeesta saatu. Vuoden aikana pohdimme, että onko meillä tarvetta omalle tukihenkilötoiminnalle vai hyödynnämmekö jo alueella olemassa olevia resursseja, kuten Syöpäyhdistyksen tuki- ja saattotukihenkilötoimintaa. Monet omaishoitoperheet ovat saattohoitovaiheessa. Vapaaehtoistoimintaa ei ole kuitenkaan järkevää kehittää ihan itsekseen, sillä alueella on lukuisia järjestöjä tekemässä samaa työtä. Joensuun kaupungin ja P-K:n Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä vapaaehtoisten löytämiseksi. Rekrytointia on suoritettu yleisötapahtumissa ja järjestetty avoimien ovien päivä. Kaupungin rekrytoimat vapaaehtoiset on tarkoitettu pääosin yksinäisten ikäihmisten tueksi. Omaishoitajat kaipaavat enemmän kotiinsa sijaista, joka mahdollistaisi lyhyen irtaantumisen sitovasta hoitotyöstä. OmaisOivassa on hyviä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia myös kahvila- ja ryhmätoiminnassa, joihin saatiinkin kaksi uutta vapaaehtoista. Ovet ohjaajiksi koulutetut vapaaehtoiset ovat myös olleet toiminnassa mukana vaihtelevasti. Pitkien välimatkojen takia Liperin kahvilatoiminnan sijaintia on pohdittava, että toiminta palvelisi tasapuolisesti kolmen eri taajaman (Ylämylly, Liperi ja Viinijärvi) omaishoitajia. 26