Koneistaja, Leppävaara

Transkriptio

1 Koneistaja, Leppävaara Kaikki valmistustekniikan koululutusohjelmassa opiskelevat ensimmäisenä vuonna asennuksen ja automaation, koneistuksen sekä levytöiden ja hitsauksen perustöitä. Perusteiden jälkeen koneenasentajat opiskelevat tutkintonimikkeen mukaisesti koneenasennusta. Omniassa on mahdollista suunnata osaamistaan pienkoneiden korjaukseen tai moottoripyörän huoltoon. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ja tutkinto rakennetaan joustavasti jokaiselle opiskelijalle sopivaksi Koneistajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. TOP-jaksolle ( lukuvuonna ) tullessaan opiskelija osaa: 1. Koneistuksen perustyöt: Osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan käyttäen kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Esimerkiksi: Osanäyttö 1: Kappaleen valmistaminen työpiirustuksen mukaan sorvaamalla lieriöpinnat, jyrsimällä tasopinnat sekä poraamalla ja kierteittämällä reiät. Osanäyttö 2: Työpiirustuksen laatiminen käsin piirtämällä ja CAD-ohjelman avulla. 2. Asennuksen ja automaation perustyöt: Osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja kokoonpanee osa- ja koonpanopiirustuksen perusteella pyörivän liikkeen koneenosat ja tehonsiirrossa käytettävät komponentit toimivaksi kokonaisuudeksi, lukee kytkentäkaavioita sekä varmistaa tarkoituksenmukaisen suojamaadoituksen ja sähkölaitteen jännitteettömyyden sekä rakentaa yksinkertaisen pneumatiikkakytkennän kytkentäkaavion perusteella. 3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt: Opiskelija tekee työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CADohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Opiskelijalla on tulityökortti ja työturvallisuuskortti sekä tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiaputaito. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa yksinkertaisen ohutlevykokonaisuuden siihen liittyvine peruslevytöineen ja polttoleikkauksineen, levyjen liittäminen eri menetelmillä, hitsaaminen kaasu-, puikko- ja MAG -hitsausprosesseilla, ohutlevytyökokonaisuuden työpiirustusten laatiminen käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla ja kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset.

2 Levyseppä-hitsaaja, Leppävaara Ensimmäisenä vuonna kaikki opiskelevat asennuksen ja automaation, koneistuksen sekä levytöiden ja hitsauksen perustöitä. Perusteiden jälkeen levyseppähitsaajat opiskelevat levy- ja hitsaustöitä sekä manuaalisten että tietokoneohjattujen koneiden käyttöä. Opintoihin kuuluu olennaisena osana tietokoneavusteinen suunnittelu. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja tutkinto rakennetaan joustavasti kullekin opiskelijalle sopivaksi. Työssäoppiminen (TOP) Levyseppä-hitsaajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotodistuksen arvosanat pohjautuvat pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin. Näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, oppilaitoksessa tai työssäoppimisen yhteydessä, miten hyvin hän osaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko opiskeluajalle. Arvioinnissa painottuu osaamisen arviointi yhdessä työelämän edustajien kanssa. Ensimmäiselle TOP-jaksolle ( lukuvuonna ) tullessaan opiskelija osaa: 1. Koneistuksen perustyöt Opiskelija osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan käyttäen kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Esim. osanäyttö 1: kappaleen valmistaminen työpiirustuksen mukaan sorvaamalla lieriöpinnat, jyrsimällä tasopinnat sekä poraamalla ja kierteittämällä reiät ja osanäyttö 2: työpiirustuksen laatiminen käsin piirtämällä ja CADohjelman avulla. 2. Asennuksen ja automaation perustyöt Opiskelija osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja kokoonpanee osa- ja kokoonpanopiirustuksen perusteella pyörivän liikkeen koneenosat ja tehonsiirrossa käytettävät komponentit toimivaksi kokonaisuudeksi, lukee kytkentäkaavioita sekä varmistaa tarkoituksenmukaisen suojamaadoituksen ja sähkölaitteen jännitteettömyyden sekä rakentaa yksinkertaisen pneumatiikkakytkennän kytkentäkaavion perusteella. 3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Opiskelija osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Opiskelijalla on tulityökortti ja työturvallisuuskortti sekä tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiaputaito.

3 Matkailuvirkailija Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut matkailuvirkailija osaa toimia matkailun neuvonta- ja myynti-tehtävissä valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa matkailun myynti- ja neuvontapalveluorganisaatioissa. Matkailuvirkailijan toimintaympäristö voi olla matkailutai matka-toimisto, hotellin vastaanotto ja myyntipalvelu, matkailukeskus, keskusvaraamo, liikenneyhtiön myyntipalvelu ja terminaali tai muun matkailuyrityksen tai -organisaation myynti- ja neuvontapiste, jossa asiakkaille tarjotaan matkailun neuvontaa ja/tai myydään matkailupalveluita oheispalveluineen. Ylioppilaspohjaisten opiskelijoiden tutkintoon sisältyvät muuten samat tutkinnon osat kuin peruskoulupohjaisen opiskelijan lukiopolussa, mutta yhden ammatillisen valinnaisen tutkinnon osan lisäksi myös ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ns. yhteiset aineet) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat luetaan hyväksi lukio-opinnoista. Ylioppilas suorittaa tutkinnon kahdessa vuodessa. Matkailuvirkailijan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa oppilaitoksessa on käyty läpi: Orientaatio matkailualalle ja matkailualalla toimimisen ja asiakaspalvelun perusteet; opiskelija toimii matkailuympäristön ja tehtävien asiakaspalvelutilanteissa; hän ottaa vastaan asiakkaan ja selvittää asiakkaiden tarpeita ja toiveita, palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita matkailuyrityksen liikeideaa tai toimintatapaa noudattaen, hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa, tekee yhteistyötä matkailualan yritysten ja organisaatioiden kanssa, tuntee Suomen matkailualueiden kulttuuriset ja luonnon vetovoimatekijät, osaa esitellä paikalliset matkailualan tuotteet ja palvelut sekä paikalliset matkailuyritykset ja organisaatiot. Hän käyttää yleisempiä toimistoteknisiä ohjelmia, laitteita ja varausjärjestelmiä. Opiskelijalla on hygieniapassi sekä EA1 vastaavat ensiaputaidot. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla asiakaspalvelutilanteissa (opastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, kulttuuritapahtumissa ja -opastuksissa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluissa, myynti- tai neuvontapalveluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan tekemällä yhteistyötä matkailualan palvelutuottajien, yritysten tai sidosryhmien kanssa. Hän osoittaa mahdollisuuksien mukaan kielitaitonsa aidossa asiakaspalvelutilanteessa.. Tullessaan toiselle TOP-jaksolle opiskelija osaa edellisten lisäksi: Kunnostaa ja huoltaa majoitus- ja asiakastiloja, hoitaa varausjärjestelyjä, vastaanottaa ja majoittaa asiakkaita,valmistaa aamiaisia, laittaa niitä tarjolle tai pakkaa ja kuljettaa asiakkaille,perii maksuja tai välittää tietoja laskutusta varten sekä esittelee, suosittelee ja neuvoo matkailupalvelujen suunnittelussa, valintojen tekemisessä ja ostamisessa. Hän hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa, tekee yhteistyötä matkailupalvelujen tuottajien kanssa ja hankkii asiakkaan tarvitsemaa tietoa matkailuyrityksessä tai organisaatiossa olevia tietojärjestelmiä hyödyntäen. Hän tulkitsee ja välittää tietoa (kohdemaiden matkailulliset piirteet, ulkomaisten matkakohteiden sijainti, luonne ja palvelut) asiakkaalle sopivassa muodossa ja osallistuu tarvittavien neuvonta- tai informaatiomateriaalien tekemiseen.

4 Media-assistentti Työelämässä käytettyjä alan assistenttitason ammattinimikkeitä ovat kamera-assistentti, ääniassistentti, valoassistentti, fotoassistentti ja AD-assistentti. Laaja valinnaisten opintojen osuus mahdollistaa erilaisten suuntautumisvaihtoehtojen toteuttamisen seutukunnan työelämätarpeiden mukaisesti. Media-assistentti taitaa verkkopalvelut, graafisen suunnittelun ja muut sähköisen viestinnän tehtävät. Ammattilaiselle ovat tuttuja viestintätuotteet www-sivuista ja valokuvista vuorovaikutteisiin sähköisiin palveluihin, peleihin sekä radio- ja tv-tuotantoihin. Media-assistentin opinnot on valikoitu siten, että tulevien ammattilaisten osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin. Koulutus painottuu verkkoviestintään ja graafiseen suunnitteluun sähköisessä viestinnässä. Myös videotuotanto painottuu sähköisiin medioihin Koulutus sijoittuu ArtOmniaan, joka edustaa Omnian ammattiopistossa kulttuurialoja. Opiskelu ArtOmniassa on hyvin käytännönläheisiä. Atk-luokat ovat opiskelijoiden työsaleja, joissa vietetään pitkiäkin päiviä. Ensimmäisen vuoden aikana opiskellaan audiovisuaalisen tuotannon perusasioita: kuvankäsittelyä, äänituotantoa, videotuotantoa ja graafista suunnittelua. Kun perusteet on otettu haltuun, opinnot suoritetaan projekteissa, jolloin tulee tutuksi monipuolinen tuotantoprosessi kokonaisuudessaan: suunnittelu, toteuttaminen, tuottaminen ja markkinointi. Projektit suunnitellaan ja toteutetaan saatujen toimeksiantojen perusteella. Perinteisesti opiskelijat ovat toteuttaneet esimerkiksi ammattiopiston yhteishakukampanjan. Opiskelijat pyörittävät omaa mainostoimistoa, joten erilaiset työtehtävät mainostoimiston arjessa tulevat tutuiksi. Työssäoppiminen (TOP) Mediaassistentti on opiskelujen loppuvaiheessa noin 20 viikkoa työssäoppimassa alan yrityksessä. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen TOP-jaksoa opiskelija hallitsee audiovisuaalisen, graafisen ja verkkopalveluiden tuotannon perusteet: hän osaa tietokoneen peruskäytön (Apple, IOS ja Windows), kuvaa järjestelmäkameralla ja ammattitason videokameralla, tallentaa esitykset ja kuvat oikeisiin tallennus- ja jakeluformaatteihin sekä tuntee tekijänoikeudet ja käsittelee kuvia kuvankäsittelyohjelmalla ja taittaa painotuotteita. Hän hallitsee verkkosivujen perusrakenteen editorilla HTMLja CSS-kuvauskieltä käyttäen, pystyttää verkkopalvelimen ja asentaa sinne verkkosivuston sekä projisointi ja äänentoistojärjestelmän turvallisuusohjeita noudattaen. Opiskelija suunnittelee layoutin printille tai verkkotuotteelle, pystyy käyttämään typografiaa ja väriopin sommittelua visuaalisen tuotteen suunnittelussa, tuntee ja osaa käyttää yleisimpiä sisällönhallintajärjestelmiä, optimoi sivustojen hakukonenäkyvyyttä sekä käsittelee ja optimoi kuva-, teksti-, video- ja äänimateriaalia verkkoon soveltuvaksi. Työssäoppimiseen sisältyy ammattiosaamisen näyttö Ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen arvosanat pohjautuvat pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, oppilaitoksessa tai työssäoppimisen yhteydessä, miten hyvin hän osaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko opiskeluajalle. Näyttöjen myötä opiskelijan arvioinnissa painottuu osaamisen arviointi yhteistyössä työelämän osallistujien kanssa. Ammattiosaamisen näyttö voi olla valmis painotuote, multimediatuote tai siihen liittyvä moduuli, verkkosivusto, kirjallinen raportti ja digitaalisen mediatuotteen työprosessin dokumentointi ja raportointi.

5 Putkiasentaja Putkiasentajan osaamisen perusta muodostuu putkiasennuksen perustaidoista eli lämmitys-, vesi- ja viemäriputkistojen asennuksesta sekä putkistojen hitsauksesta. Omniassa tarjotaan lisäksi opintoja lvikorjausrakentamisessa, lv-järjestelmien huollossa sekä palonsammutusjärjestelmien asennuksessa. Putkiasentajat opiskelevat pääosin työsaleissa käytännön töitä tehden. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa joustavat opinnot, jolloin esimerkiksi työssäoppimisen osuutta voidaan lisätä. Opiskelijat suorittavat opiskelun aikana tulityökortin ja työturvallisuuskortin. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kilpailutoimintaan ja putkiasentajat ovatkin menestyneet hyvin ammattitaitoa mittaavissa kilpailuissa. Putkiasentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa ( lukuvuonna ) oppilaitoksessa on käyty läpi: 1. Lämmitysjärjestelmien asennus Opiskelija osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia, käyttää turvallisesti käsityökaluja ja työvälineitä, tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset lämmitysjärjestelmiin liittyvät asennustyöt, arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta sekä järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia (hybridijärjestelmät), tehdä putkiasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä, toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa, arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ja raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Opiskelijalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä perustaidot ensiavun antamisesta ja henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus. Ammattiosaamisen näyttö on esimerkiksi lämmityspatterin, kytkentäjohtojen ja linjasäätöventtiilien asennus ja kytkentä runkojohtoihin. Lisäksi hän tekee esisäätöarvojen asetuksen, verkoston täytön, mittauksen sekä tasapainotuksen. 2. Putkistojen hitsaus Opiskelija osaa hitsaustekniikan perusteet, kaari-, kaasu- ja putkistojen hitsauksen. Hän tekee LV-asennusten putkihitsauksessa hyväksyttäviä asentohitsaussaumoja kaasu- ja kaarihitsauksella (TIG-hitsaus tai puikkohitsaus) ja arvioi putkeen tehtyjen hitsausliitosten laatua. 3. Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus Opiskelija tekee putkiasentajan ammatinkuvaan kuuluvia avustavia töitä kuten kupari- ja komposiittiputkien puristusliitoksen ja kupari- ja muoviputkien puserrusliitoksen. Hän osaa käyttää kupari- ja komposiittiputkien taivutustyökaluja ja kannakoida putkistoja ja laitteita. Hän ymmärtää LVI numerojärjestelmän ja tulkitsee suunnitelmapiirustuksia (RakMK osa D4 LVI-piirrosmerkit). Opiskelija tekee piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmiin liittyvät asennustyöt (RakMK osa D1 Kiinteistöjen

6 Rakennuspeltiseppä Rakennuspeltisepän osaamisalan valinneet opiskelevat oppilaitoksessa kaksi vuotta ja kolmas vuosi suoritetaan oppisopimuksella työpaikalla aidossa työympäristössä. Rakennuspeltiasennuksen osaamisalan suorittanut rakennuspeltiseppä osaa tehdä rakennusten ulkovaippaan liittyviä ohutlevytöitä piirustusten ja asennusohjeiden mukaisesti. Hän osaa ohutlevytöiden lisäksi asentaa rakennukseen liittyvät julkisivujen ohutlevyosat sekä tehdä kattojen huopa-, tiili- ja profiilielementtien asennukset sekä saumakaton peltityöt. He osaavat käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät materiaalit kohteen mukaan. Sekä tekninen eristäjä että rakennuspeltiseppä kohtaavat työssään yhä useammin asiakkaita ja he tekevät paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten he osaavat toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot. Rakennuspeltiseppä osaa / oppilaitoksessa on käyty läpi seuraavat ennen oppisopimusjakson (kolmas vuosi) alkua: Ohutlevytyöt Huopa-, tiili- ja profiilikattojen peltityöt LVI-korjausrakentaminen Telinerakentaminen Talotekninen eristys Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus Kolmantena oppisopimusvuotena on tavoitteena oppia Saumakattojen peltityöt Oppimisen tavoitteena on toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa, mitoittaa, valmistaa ja asentaa katteita sileästä ohutlevystä, käyttää saumaukseen tarkoitettuja tiivistysaineita, tehdä hakasaumoja sekä yksin- että kaksinkertaisina, tehdä kattoläpiviennit, asentaa erityyppiset sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet, tehdä vinokartioputken levityspiirustuksen, suunnitella oman työnsä piirustusten avulla, tehdä työkohteen järjestelyitä, työkohteen viimeistelytöitä ja oman työn arvioinnin, käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja kuten kulmahiomakonetta, nakertajaa ja katkaisulaitetta, valita ja käyttää tuotteiden kiinnitystyössä erityyppisiä laitteita ja asennustyövälineitä tuotteen ja alustan mukaan, ottaa työssään huomioon materiaalien ominaisuudet asennuksissa. Julkisivuverhousten asennus Oppimisen tavoitteena on toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa, mitoittaa, valmistaa ja asentaa ohutlevystä rakennuspeltilistat ja suojapellitykset, mitoittaa ja asentaa profiilipellit pysty- ja vaakasuuntaisesti sekä hallitsee erityyppisten runko- ja pintakasettien valmistus-, asennus-, tiivistys- ja kiinnitystyöt, suunnitella oman työnsä piirustusten avulla, tehdä työkohteen järjestelyitä, työkohteen viimeistelytöitä ja oman työn arvioinnin, käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja kuten kulmahiomakonetta, nakertajaa ja katkaisulaitetta, valita ja käyttää tuotteiden kiinnitystyössä erityyppisiä laitteita ja asennustyövälineitä tuotteen ja alustan mukaan sekä ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet asennuksissa. Vapaasti valittavat opintojen osat voi olla Talotekniset järjestelmät; opiskelijan tavoitteena on oppia asentamaan pientalon ilmanvaihtojärjestelmä, jäteveden pienpumppaamo ja painevesilaitteisto. Vapaasti valittavan voi vaihtaa työpaikalle sopivampaan kokonaisuuteen.

7 Sähköasentaja, Leppävaara / Kirkkonummi Sähköasentajat opiskelevat sähkö- ja automaatiotekniikan perusteet ja asennuksia. Opintoihin sisältyy ammatillisia opintoja ja työssäoppimista. Ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen arvosanat pohjautuvat pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, oppilaitoksessa tai työssäoppimisen yhteydessä, miten hyvin hän osaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko opiskeluajalle. Näyttöjen myötä opiskelijan arvioinnissa painottuu osaamisen arviointi yhteistyössä työelämän osallistujien kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa ( ja lukuvuonna ) oppilaitoksessa on käyty läpi: 1. Sähkötekniikan perusteet: sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. Opiskelijaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta, liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen. Hän mittaa ja arvioi analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyviä signaaleja normaaleilla mittalaitteilla. 2. Vaihtosähkötekniikka ja elektroniikka: opiskelija käyttää oskilloskooppia ja tuntee erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan, esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden toimintaan ja laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita. 3. Sähköasennustekniikka: opiskelija osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä ja dokumentoinnin. Hän käyttää SSTL: n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä, osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin, asentaa johtoteihin kaapelit ja sähkökalusteet ja valitsee sopivat sähköasennusmateriaalit. Hän lukee sähköalan piirustuksia, korjaustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen, hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustuksiin. Hän tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten, sähköturvallisuusviranomaisen ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS vaatimukset ja käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti. 4. Asennus- ja materiaalitekniikka: opiskelija osaa valita, käyttää ja huoltaa työkalunsa, käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, liittää kappaleita toisiinsa hitsaamalla, ruuviliitoksilla tai liimaamalla, tulkitsee ja piirtää käsin ja tietokoneella suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen. Hänellä on vaadittavat taidot tulityökurssin, työturvallisuuskurssin ja Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen suorittamiseen Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja automaatioasennustyömaalla esimerkiksi MMJ-kaapeleilla tehtävä pintaasennustyö, jota täydennetään seuraavilla lisätöillä: liitostekniikka, ohjaustekniikka, asennustekniikka. 5. Kiinteistöjen sähköasennustekniset työt: opiskelija asentaa, kiinnittää ja

8 Verkkokauppa merkonomi Merkonomi-opiskelijan sähköisen kaupankäynnin verkkokaupan osion työssäoppimisjakso Työssäoppiminen (TOP) on tavoitteellinen ja ohjattu opiskelumenetelmä, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla, käytännön työtehtävissä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Oppilaitoksessa on ennen työssäoppimisjaksoa opiskeltu verkkokaupan perusteita, seurattu kilpailutilannetta ja alan trendejä. Opiskelija ymmärtää imagon ja verkkobrändin käsitteenä, osaa hyödyntää medioita, seuraa alan trendejä, keskustelufoorumeja sekä palvelee asiakkaita verkkokaupassa, hän hoitaa myös maksuihin ja toimituksiin liittyvät jälkitoimet ottaen huomioon kuluttajansuojalain, sen säädökset ja suositukset sekä henkilötietolain, tietosuojan, tietoturvan ja rekisteriselosteet Hän tuntee eri maksujärjestelmät ja niihin liittyvät riskit sekä maksuihin liittyvät jälkitoimenpiteet. Työssäoppimisjakson tavoitteena on työskennellä sähköisen kaupankäynnin tehtävissä käyttäen työympäristönsä keskeisiä välineitä, tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja palvellen asiakkaita käyttäen verkkokauppaohjelmia, ylläpitämällä tuotetarjontaa sekä markkinoida tuotteita. Työssäoppimiseen sisältyy ammattiosaamisen näyttö ja opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä työssäoppimisen yhteydessä, miten hyvin hän osaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko opiskeluajalle. Näyttöjen myötä opiskelijan Verkkokaupan työssäoppimisjakson ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa sekä kielitaitonsa työskentelemällä sähköisen kaupankäynnin tehtävissä käyttäen työympäristönsä keskeisiä välineitä, tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja. Oppilaitoksessa on ennen sähköisen kaupankäynnin verkkokaupan osiota käyty läpi asiakaspalvelun ja kaupan palvelun ja myynnin perusteet, joten työssäoppija osaa toimia erilaisissa asiakaspalvelun, myynnin ja markkinointiviestinnän tehtävissä. Hän osaa luoda, ylläpitää ja kehittää asiakassuhteita, myydä asiakkaan tarpeita vastaavia ratkaisuja kannattavasti sekä palvella erilaisia asiakkaita. Hän osaa käyttää omassa työssään organisaationsa kilpailukeinoja esimerkiksi toteuttaessaan markkinointiviestintää.

9 Ajoneuvoasentaja Kaikki autoalan opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuonna huolto- ja korjaustöitä. Yhteisissä perusopinnoissa opitaan auton rakenne ja järjestelmien toimintaa, asiakaspalvelua, sähkötekniikkaa, huoltotöitä sekä alan säädöksiä ja rekisteriasioita. Tämän perustan päälle ajoneuvoasentajat opiskelevat auton tai moottoripyörän huoltamista sekä auton korjaamista. Omniassa voi opiskella myös esimerkiksi auton turvavarustetöitä, sähköjärjestelmiä sekä lisävarustetöitä. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja suurin osa opeista hankitaan tekemällä oikeita töitä. Suomenojan toimipisteessä toimii harjoituskorjaamo, johon asiakkaat tuovat korjattavaksi autojaan. Työssäoppiminen (TOP) Ajoneuvoasentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä; jakson pituus sovitaan, yleensä noin 8 10 viikkoa. TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ensimmäinen noin 12 viikon työssäoppimisjakso, Auton tai moottoripyörän huoltaminen, on yleensä toisen opiskeluvuoden syksyllä. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelija osaa auton ja moottoripyörän huollon, auton sähkövarusteiden mittauksen ja korjauksen perusteet. Hän tuntee auton rakenteen, autoalan lainsäädännön, erilaisten materiaalien ominaisuudet sekä niiden työstämisen ja hallitsee hitsaustöiden sekä moottorin ja voimansiirron korjaamisen perusteet. (Osa opiskelijoista ja osa lukuvuonna ) Toinen työssäoppimisjakso, Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus, on kolmantena opiskeluvuonna ja ennen sitä on oppilaitoksessa edellisten lisäksi käyty läpi ajoneuvon alustan ja hallintarakenteen diagnosointi sekä ohjauskulmien mittaus sekä turvatekniikan perusteet. ( lukuvuonna ) Kolmas työssäoppimisjakso, Valinnainen ammatillinen, on myös kolmantena opiskeluvuonna ja ennen sitä on oppilaitoksessa edellisten lisäksi käyty läpi ajoneuvon lataus- ja käynnistysjärjestelmä, moottoriohjauksen sekä mukavuusjärjestelmän diagnosointi ja korjaus. ( lukuvuonna ) Työssäoppimiseen sisältyy ammattiosaamisen näyttö Ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen arvosanat pohjautuvat pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, oppilaitoksessa tai työssäoppimisen yhteydessä, miten hyvin hän osaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko opiskeluajalle. Näyttöjen myötä opiskelijan arvioinnissa painottuu osaamisen arviointi yhteistyössä työelämän osallistujien kanssa. Ammattiosaamisen näyttö voi olla esimerkiksi auton tai moottoripyörän huoltaminen: asiakaspalvelutilanteeseen valmistautuminen, työn vastaanotto huollossa tarvittavien materiaalien, työvälineiden sekä työkohtaisten ohjeiden haku, moottorin jakopään huolto-osien vaihto, jarrujen huolto-osien uusinta, työn viimeistely ja luovutus asiakkaalle auton korjaaminen: asiakaspalvelutilanteen hoitaminen, katsastustarkastus, nestejarrujen korjaus, moottorin ulkopuolinenkunnon ja korjaustarpeen määrittäminen, sähköinen vianhaku, korjaamokirjallisuuden hyväksikäyttö, työn luovutus asiakkaalle ja työpisteen siivous sähkövarusteiden mittaus ja korjaus: asiakaspalvelutilanteen hoitaminen, lataus- ja käynnistysjärjestelmän vianhaku yleismittaria käyttäen, vian korjaaminen ja työn luovutus asiakkaalle

10 Autokorinkorjaaja Kaikki autoalan opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuonna huolto- ja korjaustöitä. Yhteisissä perusopinnoissa opitaan auton rakenne ja järjestelmien toimintaa, asiakaspalvelua, sähkötekniikkaa, huoltotöitä sekä alan säädöksiä ja rekisteriasioita. Tämän perustan päälle autokorinkorjaajat opiskelevat pintavauriotöitä sekä mittaus- ja korivauriotöitä. Autokorinkorjaajan koulutus on hyvin monipuolinen, sillä heidän on työssään tunnettava myös auton muuta tekniikkaa, kuten mekaanisia osia ja elektroniikkaa. Kun autokorinkorjaaja purkaa auton korjausta varten ja kokoaa sen, hän tarvitsee asennusteknisiä taitoja. Hitsaukset, liitokset, ohutlevytyöt ja metallien liimaus tulevat autokorinkorjaajalle tutuksi. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja suurin osa opeista hankitaan tekemällä oikeita töitä. Suomenojan toimipisteessä toimii harjoituskorjaamo, johon asiakkaat tuovat korjattavaksi autojaan. Työssäoppiminen (TOP) Autokorinkorjaajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Työssäoppimiseen sisältyy ammattiosaamisen näyttö Ensimmäiselle TOP-jaksolle, Pintavauriotyöt, ( lukuvuonna ) tullessaan opiskelija osaa: 1. Palvella ja neuvoa asiakasta auton teknisissä ongelmissa, huoltaa auton korin tunnistaen esiin tulevat korroosioneston puutteet, tarkistaa auton pyörät ja suorittaa auton tarkastuksen mekaanisella tasolla määräaikaiskatsastusta varten sekä korjaa tarkastus- ja huoltotöiden yhteydessä havaitsemiaan yksinkertaisia vikoja. Hän tekee jännitemittauksia, lukee yksinkertaisia auton sähkökaavioita, käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja ja noudattaa yrittäjyyden periaatteita huolto- ja korjaustöissä. Opiskelijalla on SFS pätevyys ja työturvallisuuskorttia ja EA1- koulutusta vastaavat tiedot. Ammattiosaamisen näyttö on asiakaspalvelutilanteen hoitaminen esimerkiksi määräaikaiskatsastus tarkastus, pienten vikojen korjaus, henkilöauton määräaikaiskatsastus. 2. Pintavauriotyöt; auton metallityöt ja pintaosien oikaisutyöt ja pohjustus: opiskelija tekee auton pintavaurioiden korjaussuunnitelman ja korjaa auton huomioiden automerkki- ja mallikohtaiset korjausohjeet sekä työmenetelmät, tekee pintavaurion oikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä huolehtii kohteen korroosionehkäisyn säilymisestä, vaihtaa korin pintaosia, liitoksia ja sovituksia (tuntee eri liitosmenetelmät (Mag-/Mig-hitsaus, kaarijuotto, vastushitsaus, niittaus/liimaus ja liimaus) sekä irrottaa, purkaa, kokoaa ja kiinnittää pintavauriotöissä osat ja kokonaisuudet siten, että ajoneuvo on liikenneturvallinen. 3. Turvajärjestelmän komponentit: opiskelija tuntee turvajärjestelmien tarkastustoimenpiteet ja menetelmät, toimii pyrotekniikkaa sisältävien laitteiden ohjeiden mukaan, erottaa aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden kohteet autoissa. Opiskelija määrittää tavallisimpien Ammattiosaa

11 Automaatioasentaja, Leppävaara Automaatioasentaja opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikan perusteet ja sähkö- ja automaatioasennuksia. Ensimmäisen vuoden aikana tutustutaan sähkön olemukseen. Työsaleissa harjoitellaan peruskytkentöjä, tutkitaan sähkön perusominaisuuksia ja käyttäytymistä sekä tutustutaan elektroniikkaan. Myös työturvallisuus on tärkeä osa alkuvaiheen opintoja. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tarjoaa joustavia mahdollisuuksia opiskelujen räätälöintiin; opiskelija voi erikoistua hyvinkin kapealle osaamisalueelle oman kiinnostuksensa mukaan. Automaatioasentaja voi jatkaa kouluttautumista automaatioinsinööriksi, joka on hyvin kysytty ammattilainen sekä kotimaassa että ulkomailla. Automaatioasentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa ( ja lukuvuonna ) oppilaitoksessa on käyty läpi: 1. Sähkötekniikan perusteet: sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. Opiskelijaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta, liittää ja irrottaa komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD - suojauksen. Hän mittaa ja arvioi analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyviä signaaleja normaaleilla mittalaitteilla. 2. Vaihtosähkötekniikka ja elektroniikka: opiskelija käyttää oskilloskooppia ja tuntee erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan, esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden toimintaan ja laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita. 3. Sähköasennustekniikka: opiskelija osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä ja dokumentoinnin. Hän käyttää SSTL: n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä, osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin, asentaa johtoteihin kaapelit ja sähkökalusteet ja valitsee sopivat sähköasennusmateriaalit. Hän lukee sähköalan piirustuksia, korjaustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen, hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustuksiin. Hän tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten, sähköturvallisuusviranomaisen ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset ja käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti. 4. Asennus- ja materiaalitekniikka: opiskelija osaa valita, käyttää ja huoltaa työkalunsa, käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, liittää kappaleita toisiinsa hitsaamalla, ruuviliitoksilla tai liimaamalla, tulkitsee ja piirtää käsin ja tietokoneella suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen. Hänellä on vaadittavat taidot tulityökurssin, työturvallisuuskurssin ja Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen suorittamiseen

12 Elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmasta voi valmistua ICT-asentajaksi tai elektroniikka-asentajaksi. Kaikki aloittavat opiskelun elektroniikan ja ICT:n perusteilla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat joko ICT-asentajan tai elektroniikka-asentajan opintosuuntauksen. Perusteiden jälkeen elektroniikka-asentajat opiskelevat ammattielektroniikkaa ja sulautettuja sovelluksia. Sulautetut sovellukset ovat ohjelmoitavaa elektroniikkaa, jota sisältävät hyvin monenlaiset laitteet, tyypillisenä esimerkkinä puhelimet. Projekteissa työskentely tulee opintojen kuluessa tutuksi. Valinnaisina opintoina tarjotaan sähköasennuksia sekä huoltopalveluita. Opinnot on räätälöity työelämän tarpeiden mukaan: osaamiselle on työelämässä kysyntää. Elektroniikka-asentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa ( lukuvuonna ) oppilaitoksessa on käyty läpi: 1. Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät Opiskelija osaa sähkö- ja asennustekniikan perusteet: sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet ja riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait. Hän tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja, tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista ja juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden. Opiskelija tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet, elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja ja rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden, mitata niistä virtoja ja jännitteitä, juottaa erilaisia komponentteja ja korjata juotoksia ESDsuojauksen vaatimukset huomioiden sekä osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden ja käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia). Opiskelija suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen, lukee sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita, käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja, valmistaa piirilevyn (PCB, Printed

13 ICT-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmasta valmistuu monipuolisia tietotekniikan asiantuntijoita, joilla on myös sähköteknistä osaamista. ICT terminä viittaa tieto- ja viestintäteknologiaan ja on lyhenne sanoista information and communications technology. ICT-asentaja hallitsee tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen liittyvä asennukset sekä käyttöönoton. ICTasentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ennen ensimmäistä TOP-jaksoa ( lukuvuonna ) oppilaitoksessa on käyty läpi: 1. Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät: Opiskelija osaa sähkö- ja asennustekniikan perusteet: sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet ja riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait. Hän tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja, tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista ja juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESDsuojauksen vaatimukset huomioiden. Opiskelija tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet, elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja ja rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden, mitata niistä virtoja ja jännitteitä, juottaa erilaisia komponentteja ja korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden sekä osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden ja käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia). Opiskelija suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen, lukee sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita, käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja, valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) sekä käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja. Hän tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa, asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet, kytkee tietokoneen verkkoon ja etsii verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja, dokumentoi työtehtäviään. Opiskelija suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A- kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä esimerkiksi rakentaa annettujen dokumenttien mukaisia elektroniikkalaitteita sekä suorittaa valaistus- ja pistorasia-asennuksia. 2. Tietokoneet ja asennukset: opiskelija tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessin sekä osaa käyttää sitä vianhaussa, mitoittaa, valitsee ja kokoaa annettujen kriteerien mukaiset

14 Kiinteistönhoitajan perustutkinto Kiinteistönhoidon osaamisalan suorittanut kiinteistönhoitaja tekee kiinteistöjen hoitosopimusten mukaisia kiinteistön huoltotöitä sekä teknisten järjestelmien hoitotöitä. Hänellä on asiakaslähtöinen palveluosaaminen sekä laaja-alainen käsitys kiinteistön elinkaareen vaikuttavista tekijöistä. Hän kykenee arvioimaan ovatko kiinteistön käyttöolosuhteet hoitosopimusten mukaiset. Hän osaa käyttää alan työvälineitä ja -koneita, oikeita työmenetelmiä ja valita kiinteistöhoitajan työssä käytettävät materiaalit kohteen mukaan. Kiinteistönhoitajalla voi olla erityisosaamista muun muassa ilmanvaihtokoneiden huollosta, kiinteistön toimintakunnon arvioinnista, kiinteistöautomaation käyttämisestä, rakennusteknisistä korjaustöistä, ulkoalueiden hoidosta, LV-järjestelmien huollosta, nuohouksesta ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksesta. Toimintaympäristönä ovat erilaiset kiinteistöt. Oman erityispiirteen toimintaympäristöön antavat tilojen käyttäjät, jotka ovat usein läsnä työn aikana. Kiinteistönhoitaja toimii tehtävissään asiakaslähtöisesti, vastuullisesti ja tuloksellisesti. Hän tekee palvelutehtäviä laadukkaasti ja lisää siten omalla toiminnallaan kiinteistöpalvelualan arvostusta. Kiinteistönhoitajan perustutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Aloittaessaan ensimmäisen työssäoppimisjakson opiskelija osaa suorittaa liputukset ja huolehtia lipusta osaa vaihtaa/kuitata sulakkeen, vikavirtasuojan varmistaa rakennetun piha-alueen toimintakunnon ja turvallisuuden suorittaa kiinteistön energian ja veden kulutuksen seurantaan liittyvät toimenpiteet kiinteistön ulkoalueiden puhtaanpitoon liittyvät tehtävät kiinteistön hoitosopimuksen mukaisella laatutasolla, huolehtia jätteiden säilytystilojen siisteydestä ja toimivuudesta huolehtia kiinteistön yleisten ja teknisten tilojen asiallisesta yleisilmeestä huolehtia kiinteistön nimitauluista ja opasteista tehdä valaistukseen liittyvät lamppujen vaihdot tehdä ovien ja ikkunoiden toimintaan liittyvät säädöt ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat arvioida omaa työsuoritustaan. Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassaolevat tulityö- ja työturvallisuuskortit. Ulkoalueiden hoito -työssäoppimisjakso ( lukuvuonna ) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla ulkoalueiden hoitotöihin asiakaskohteessa. Työtehtävät, joita tekemällä opiskelija osoittaa ammattitaitovaatimusten keskeisen osaamisen huolehtii ympärivuotisesta ulkoalueiden puhtaanapidosta tekee eri vuodenaikoina nurmikon ja istutusten hoitotyöt ottaa huomioon eri vuodenaikojen asettamat vaatimukset ulkoalueiden käytössä

15 Koneenasentaja, Leppävaara Kaikki valmistustekniikan koululutusohjelmassa opiskelevat ensimmäisenä vuonna asennuksen ja automaation, koneistuksen sekä levytöiden ja hitsauksen perustöitä. Perusteiden jälkeen koneenasentajat opiskelevat tutkintonimikkeen mukaisesti koneenasennusta. Omniassa on mahdollista suunnata osaamistaan pienkoneiden korjaukseen tai moottoripyörän huoltoon. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ja tutkinto rakennetaan joustavasti jokaiselle opiskelijalle sopivaksi Koneenasentajan tutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä ja TOP-jakso on yleensä oppilaitoksessa suoritetun teoriaosuuden jälkeen. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan ja siitä sovitaan erikseen työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Ensimmäiselle TOP-jaksolle ( lukuvuonna ) tullessaan opiskelija osaa: 1. Koneistuksen perustyöt: Osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan käyttäen kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Esimerkiksi osanäyttö 1: Kappaleen valmistaminen työpiirustuksen mukaan sorvaamalla lieriöpinnat, jyrsimällä tasopinnat sekä poraamalla ja kierteittämällä reiät ja osanäyttö 2: Työpiirustuksen laatiminen käsin piirtämällä ja CADohjelman avulla. 2. Asennuksen ja automaation perustyöt: Osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä Ammattiosaamisen näytössä tutkinnon osan suorittaja kokoonpanee osa- ja koonpanopiirustuksen perusteella pyörivän liikkeen koneenosat ja tehonsiirrossa käytettävät komponentit toimivaksi kokonaisuudeksi, lukee kytkentäkaavioita sekä varmistaa tarkoituksenmukaisen suojamaadoituksen ja sähkölaitteen jännitteettömyyden sekä rakentaa yksinkertaisen pneumatiikkakytkennän kytkentäkaavion perusteella. 3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt: Osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CADohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Opiskelijalla on tulityökortti ja työturvallisuuskortti sekä tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiaputaito. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa yksinkertaisen ohutlevykokonaisuuden siihen liittyvine peruslevytöineen ja