SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS"

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Hoitaa tiettyjen alojen standardisointia toimialayhteisönä. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta. VUOSIKERTOMUS 2013

2 AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Valtionrahoitus 19 % Omarahoitus 9 % YTL 14 % 2009 RTT 7 % Muut 10 % Myyntitulot 62 % MUUT 8 % 2013 METSTA 41 % Julkaisujen myyntitulot milj. euroa toiminnan rahoitus 2013 Vuosittain vahvistettujen SFS-standardien määrä JULKAISTUJEN STANDARDIEN SIVUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN ALOITTAIN Standardeja vahvistettiin 12 % enemmän kuin v Standardeja käännettiin edellisvuotta vähemmän johtuen pitkälti sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Euroopan komission käännösrahoituksen pienenemisestä. Huolimatta suuresta kasvusta vahvistusmäärässä standardien ja käsikirjojen myyntituotot kasvoivat vain vähän. Sähköalan standardien (CENELEC) metatiedot tuotiin Finstatietokantaan ja järjestelmä tukee jatkossa myös sähköalan standardien valmistelua Suomessa. Verkkokaupan ja ONLINE palvelun uudistamisen määrittelytyö saatiin valmiiksi ja tavoitteena on ottaa uusi palvelu käyttöön alkuvuonna Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin, edelleen rajoittamalla hakijoiden joukko SFS:n toimialayhteisöihin. Kahdeksalle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta mm. ajankohtaisille aloille suunnatuille seminaareille sekä standardien käyttöä oppilaitoksissa edistäville hankkeille. ISO on ottanut käyttöön XML (Extended Markup Language) pohjaisen julkaisuteknologian ja CEN seuraa muutaman vuoden viiveellä perässä. XML tarjoaa kehittyneen rakenteisuuden ansiosta mahdollisuuden tuoda standardit käyttäjien ulottuville mitä erilaisimmilla päätelaitteilla ja mahdollisesti myös lisätoiminnoin rikastettuna. SFS:ssä on varauduttu XML-kauteen valmistelemalla julkaisuprosessin muutoksia sekä tekemällä muiden standardisoimisjärjestöjen kanssa tuotekehitysyhteistyötä. ISO käynnisti vuoden aikana 14 komiteaa uusille standardisointialueille. Kansainvälisellä tasolla standardisointityö alkoi mm. bioteknologian, työterveyden ja työturvallisuuden sekä puupohjaisten tuotteiden hankinnan alkuperäketjun aloilla. CENin hallintomallin uudistaminen hyväksyttiin kesän ja syksyn yleiskokouksissa. Pieniä jäsenvaltioita edustavien kansallisten standardisointijärjestöjen asema heikkeni, kun hallitustyöskentelyyn osallistumista rajoitettiin. SFS ei tullut valituksi omasta C-ryhmästään. CENin jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön käyttöönotto eteni. Vuonna 2012 auditoitiin SFS:n ja sen toimialayhteisöjen toiminta. Vuonna 2013 päivitettiin sekä SFS:n että toimialayhteisöjen ohjeistusta ja menettelytapoja vuoden 2014 vertaisarviointia ennakoiden. EU:n standardisointiasetus astui voimaan vuoden 2013 alusta. SFS ja toimialayhteisöt ovat käyneet läpi uusia vaatimuksia standardisointiorganisaatioille liittyen mm. työohjelmien ja kansallisen standardisointityön avoimuuteen sekä pk-yritysten aktivointiin. Komissio on käynnistänyt riippumattoman arvioinnin eurooppalaisesta standardisoinnista ja raportoi asetuksen toimeenpanosta jo vuoden 2015 loppuun mennessä. SESKO 14 % SFS 16 % EU:n rakennustuoteasetus herätti keskustelua standardisoinnista ja standardien saatavuudesta. Eduskunnan oikeusasiamies esitti selvityspyynnön asetuksessa viitattujen harmonisoitujen standardien maksullisuudesta ja saatavuudesta Suomen kansalliskielillä. Asia on edennyt Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi eikä tätä kirjoitettaessa vielä ole tietoa mahdollisista jatkotoimista Voimassa olevien SFS-standardien määrä Taloudellisesti vuosi 2013 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Toiminnan alijäämä oli sekä budjetoitua että edellisvuotta pienempi, positiivisina tekijöinä jo mainittu standardien myynnin kasvu sekä SFS:n toimitalon vuokrausasteen nousu. Budjetoitua pienempään alijäämään vaikutti myös toiminnan kulujen jääminen budjetoitua pienemmiksi, merkittävänä osasyynä myyntijärjestelmähankkeen siirtyminen vuoden 2014 puolelle. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä valtionavustus standardisointiin on kolmen viime vuoden aikana pienentynyt yhteensä 30 %. Syksyn tulosohjausneuvotteluissa sovittiin, että rahoituksen pienennyttyä tulee joiltakin osin tarkastella SFS:lle tulossopimuksessa osoitettuja tehtäviä. Sijoitusomaisuuden tuotto oli hyvä ja riitti sekä kattamaan toiminnan alijäämän että asetetun tavoitteen mukaisesti säilyttämään omaisuuden reaaliarvon Henkilöstö Pekka Järvinen

3 Sisällys: Toimitusjohtajan katsaus... 2 Standardisointi... 4 StandardisointiTYÖ... 6 Julkaisut ja palvelut... 8 Tiedotus... 9 Kansainvälinen yhteistyö Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Organisaatio ja hallinto Tietoja LIITON KOMITEoiden JA SEURANTARYHMien työstä liiton jäsenet, TOIMIALAYHTEISÖT ja lautakunnat SFS 90 v SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3

4 STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kuluttajia. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset ovat kiistattomia, mutta niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat mm. maan kansainvälinen kilpailukyky, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat asiat sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen. Tavoitteena on teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen laajalla konsensuksella. Elinkeinoelämälle tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi kansainvälisten standardien merkitys globaaleille markkinoille, standardien asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä sekä mahdollisuus käyttää niitä liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa useita eri tapoja. Jos pelkkä valmiiden standardien seuranta ei riitä, vaan niiden sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisensa. Vähemmän resursseja vaativaa, ja usein riittävää, on liittyminen kotimaiseen toimialayhteisön tai SFS:n seurantaryhmään. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Yhteiskunnan esteettömyys on standardisoinnissa uusi asia. Esteettömyyden parantamistoimenpiteissä tulee kuitenkin huomioida turvallisuusnäkökohdat. Käytössä olevien hissien suunnittelun ja rakentamisen turvallisuutta käsittelevän standardin SFS-EN 81 osa 82 antaa ohjeita käytössä olevien hissien esteettömyyden parantamiseksi henkilöille mukaan lukien vammaiset henkilöt. Standardisointi on paljolti näkymättömänä olevien perusasioiden yhtenäistämistä; miten näyte tulee ottaa, jotta tuloksia voidaan verrata keskenään tai miten työntekijöitä turvaavien koneiden suojukset tulee asentaa. Tällaiset standardit ovat jo pitkälti yhtenäistetty Euroopan ja muun maailman välillä. Teräksen ja terästuotteiden standardi SFS-EN ISO 377 käsittelee näytteenottoa sekä näyte- ja koekappaleiden valmistusta aineenkoetusta varten. Standardi SFS-EN ISO käsittelee suojusten kytkentää koneen toimintaan. Rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi on EU:n jäsenvaltioiden yhteinen tavoite. Komitean CEN/TC 350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin ja ympäristöselosteiden laadinnan standardit ovat SFS-EN ja SFS-EN Näitä standardeja hyödynnetään vapaaehtoisissa mutta jo käytännöiksikin vakiintuneissa rakennustason ympäristösuoritustason arviointiohjelmissa ja luokitusjärjestelmissä. On odotettavissa, että tulevaisuudessa näihin standardeihin viitataan myös rakennustuotteiden CE-merkinnässä ilmoitettavien ympäristövaikutustietojen osalta. Standardisoimisliiton SI-opas metrin, kilon sekä muiden SI-järjestelmän yksiköiden käytöstä on ehtinyt jo 40 vuoden ikään. Oppaasta on ilmestynyt täysin uusittu kuudes painos. Oppaan uusiminen tuli aiheelliseksi, koska kansainväliset standardisoimisjärjestöt ISO ja IEC ovat julkaisseet SI-järjestelmää käsittelevät standardinsa yhteisessä ISO/IEC standardisarjassa. Oppaan laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Opas esittelee tärkeimmät eri aloilla käytettävät suureet. Se pyrkii kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulujen ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Opas antaa kirjoitusohjeita suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätavoista ja käytöstä suomenkielisissä esityksissä. Linja-autopalot ovat Suomessa yleisiä. Moottoritilan palo on tyypillisin linja-autopalo. Näitä pyritään vähentämään uudella standardilla SFS Standardi käsittelee linja-autojen automaattisten sammutusjärjestelmien suunnittelua, asennusta ja huoltoa. Kiinteän automaattisen sammutusjärjestelmän tarkoituksena on palon syttyessä havaita palo, varoittaa ympäristöä ja sammuttaa tulipalo linja-auton moottoritilassa. Suomessa moottoritila on linja-autoissa yleensä takana. Tällöin kuljettajan on vaikeaa havaita paloa tarpeeksi nopeasti ilman hälytintä. Sammutusjärjestelmissä pitääkin olla vähintään yksi vilkkuvaa valoa tuottava hälytin ja katkovaa ääntä tuottava hälytin. Se tulee sijoittaa siten, että kuljettaja havaitsee hälytyksen ajaessaan. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien vaatimuksia käsittelevä standardi SFS-ISO/IEC sopii kaikenkokoisten yritysten käyttöön tietojen suojaamiseksi jatkuvasti kasvavilta tietoturvariskeiltä. Nykyisellään standardi soveltuu entistä paremmin yhteen muiden ylimmän tason hallintajärjestelmästandardien kanssa. Tietoturvastandardiin tehdyillä muutoksilla varmistetaan standardin ajanmukaisuus sen kyky vastata identiteettivarkauksien, langattomien laitteiden ja muihin verkon haavoittuvuuksien aiheuttamiin uhkiin. Standardi SFS-ISO/IEC sisältää kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyneen näkemyksen henkilötietojen suojaamisesta ja siihen liittyvistä seikoista. Aiheen tekee ajankohtaiseksi henkilötietojen lisääntynyt kaupallinen käyttö ja arvo. Tämän lisäksi myös erilaisten tietojärjestelmien laajentamisen ja yhdistämisen yhteydessä joudutaan pohtimaan yksityisyyden suojaan liittyviä seikkoja sekä ottamaan huomioon asiaan kuuluvat lait. Erityisesti arkaluonteiset henkilötiedot, kuten potilastiedot, edellyttävät tietojen huolellista käsittelyä. Standardi sisältää keskeisen terminologian ja viitekehyksen, jonka avulla tietosuojatoimijat pystyvät kartoittamaan yksityisyyden suojaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja ehkäisemään henkilötietojen väärinkäyttöä. 4 VUOSIKERTOMUS 2013

5 STANDARDISOINTI Standardissa SFS-ISO esitetään ohjeistusta asiakastyytyväisyyteen liittyvien menettelyohjeiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen. Sitä voidaan soveltaa tuotekohtaisiin menettelyohjeisiin, jotka sisältävät organisaation asiakkaille antamia tuotteen ominaisuuksia sekä organisaation toimintaa koskevia lupauksia. Standardi on tarkoitettu kaikkien organisaatioiden käyttöön niiden tyypistä, koosta tai tuotteesta riippumatta. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluu standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen, erityisesti ottaen huomioon sekä vuoden 2013 alussa voimaan astuneen eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevien kriteerien vaatimukset. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esim. laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää yhteiskunnan ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. Käännössivumäärä oli vuonna 2013 hieman edellisen vuoden tasoa alempana. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. Kansallista standardisointiprosessia hallinnoidaan FINSTA-tietojärjestelmän avulla (SFS, CEN ja ISO). Vuoden 2013 alussa sähköalan eurooppalainen standardisointiprosessi (CENELEC) lisättiin FINSTA-järjestelmään. Vuoden 2013 standardisoinnin kansallisen FORUM-vuositapahtuman teemana oli Johtamisen standardit yrityksen kehittämisen työkalut. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Tapahtumassa tarkasteltiin johtamisjärjestelmien standardeja ja standardisointia erityisesti liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. FORUM 2013 keräsi yli 300 osallistujaa Finlandia-talolle. OPPILAITOSYHTEISTYÖ SFSedu Vuoden 2013 aikana jatkettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi. Oppilaitossivusto (www.sfsedu.fi) uudistettiin ja sinne tuotettiin uutta opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi julkaistiin edelleen uusia oppilaitoskäyttöön tarkoitettuja SFS-käsikirjoja. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2013 vahvistettiin SFS-standardia (1 595 vuonna 2012). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli ( vuonna 2012). Vuoden lopussa oli voimassa SFS-standardia ( vuonna 2012). Vuoden 2013 aikana julkaistiin 36 SFS-käsikirjaa (50 vuonna 2012). 400 Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin vuonna 2013 Muut 12 % SESKO 7 % RTT 13 % METSTA 39 % 50 SFS 14 % YTL 15 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä toimialayhteisöittäin vuonna MUUT 8 % RTT 7 % YTL 14 % METSTA 41 % SESKO 14 % SFS 16 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5

6 STANDARDISOINTITYÖ Toimialayhteisöjen standardisointityö Kemesta ry aloitti toimintansa , kun Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Väriteollisuusyhdistys ry perustivat yhteisen standardisointiorganisaation. Samalla Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimialayhteisövastuut siirrettiin Kemesta ry:lle. Kemesta ry:llä on vastuullaan 21 CEN:n ja 18 ISO:n teknistä komiteaa, joita hoitaa 11 aktiivista kansallista standardisointikomiteaa. Kemesta ry:n vastuulla olevat tekniset komiteat ovat julkaisseet yhteensä noin EN ja ISO standardia, joista 175 EN ja 58 ISO standardia vuonna Lisäksi Kemesta ry:llä on yksi kiinteiden biopolttoaineiden CEN:n ja yksi ISO:n työryhmän puheenjohtajuus ja sihteeriys. Kemesta ry:n toimialayhteisövastuulle siirtyy YTL:ltä alkaen kumialan standardisointi. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun infrarakentamisen standardisoinnista sisältäen seitsemän CENin teknistä komiteaa ja yhden ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. Eurokoodien uudistaminen on ollut käynnissä viime vuonna kokonaisuudessaan voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus velvoittaa rakennustuotteiden valmistajia CE-merkitsemään tuotteensa. Velvollisuus koskee suurinta osaa rakennustuotteista. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yhdeksänhenkinen yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Vuoden 2013 lopussa vastuualueeseen kuuluvia eurooppalaisia standardeja oli voimassa yli kappaletta, joista yli 60 % liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METS- TAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Vuonna 2013 METSTAn standardeista eniten ostettuja olivat teräsrakenteiden CE-merkintään (SFS-EN 1090), hitsauksen laadunhallintaan (SFS-käsikirja 66) sekä kylmälaitteiden turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät standardit (SFS-käsikirja 65). MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Uutena alueena on mukaan tullut elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen vaatimukset ja testit. MTT Vakolalla oli vastuullaan yksi CENin työryhmän sihteeristö ja yksi ISOn alakomitean sihteeristö. CENissä on valmisteltu mm. puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, mm. metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska metsäkoneiden kysyntä tulee kasvamaan mm. kasvavan bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän takia. Uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Muoviteollisuus ry on muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, joka on yrityksien ja eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti mukana kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisointityössä. Vuonna 2013 Muoviteollisuus ry:n standardisointitoiminta keskittyi muoviputkien, lujitemuovi- ja kestomuovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:llä on vastuullaan 31 CENin teknistä komiteaa, kuusi eurokoodialakomiteaa ja 13 ISOn teknistä komiteaa. Keskeisenä tehtävänä on ollut rakennustuotedirektiivin korvaavan rakennustuoteasetuksen käyttöönoton valmisteluun osallistuminen. Asetus astui valmistajia koskien voimaan Tällöin CE-merkinnästä tuli pakollinen noin 80 % rakennustuotteista eli harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. RTT pitää yllä kaiken olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävästä sivustosta Eurokoodi Help Desk ja ajan tasaista tietoa rakennustuotteiden CEmerkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista (432 kpl) ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävästä hen Helpdesk -sivustosta. SESKO ry vastaa sähköteknisestä standardisoinnista Suomessa ja edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisoimisjärjestössä. Suomalaiset osallistuivat 2013 erittäin aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Suomi on P-jäsenenä 143 ja O-jäsenenä 31 IEC-komiteassa. SESKOn vastuualueella on 14 IEC-komitean ja työryhmän sihteeristöä sekä 7 puheenjohtajuutta. Vuoden 2013 lopussa SESKOlla oli 46 kansallista SK-komiteaa ja noin 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 488 asiantuntijajäsentä. SFS vahvisti 589 sähköteknisen alan standardia. Suomeksi julkaistiin 18 standardia ja 5 käsikirjaa. Standardeja ja käsikirjoja ilmestyi suomeksi mm. seuraavilta alueilta: sähköinen talotekniikka, EMC, automaation tietoturvallisuus, kiinteät polttokennojärjestelmät, sähköasennusten ja sähkölaitteiden turvallisuuteen liittyvät peruskäsitteet, riskien hallinta ja arviointimenetelmät, hälytysjärjestelmät ja sähköiset turvajärjestelmät, valosähköisten järjestelmien invertterit ja suorituskyvyn valvonta, maallikoiden, ammattilaisten ja erityiskäyttöjen pienjännitekeskukset, asennuspitoliittimet, kotitalouden sähkölaitteet, toimistotilojen yleiskaapelointijärjestelmät sekä teollisuuden tietoliikenneverkot. 6 VUOSIKERTOMUS 2013

7 STANDARDISOINTITYÖ Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista. CENissä ja ISOssa laaditaan veden ja maan analytiikkaa varten biologisia, kemiallisia ja mikrobiologisia menetelmästandardeja sekä terminologiaa, näytteenottoa ja laadunvarmistusta koskevia standardeja. Uusi ISOn tekninen komitea lietteen talteenotosta, kierrätyksestä ja käsittelystä sekä loppusijoituksesta aloitti työnsä vuoden alusta. Kansalliselle lausuntokierrokselle lähetettiin runsaat 140 ehdotusta, joiden valmistelusta vastaavat SYKEn asettamat viisi kansallista standardisoinnin seurantaryhmää. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka- alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. Lainsäädäntöä tukevien standardien osuus on toimialalla merkittävä, sillä suurin osa suojavaatteiden ja jalkojen suojainten standardeista toteuttaa uuden lähestymistavan direktiiviä henkilönsuojaimista käytäntöön. Näistä eräs tärkeimmistä, SFS-EN 471 korvautui vuonna 2013 valmistuneella kansainvälisellä standardilla SFS-EN ISO Erittäin näkyvä varoitusvaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset. Suomen asiantuntemus työssä on ollut ratkaisevaa, sillä tuotteen valmistusta on Suomessa ja standardia käytetään hyvin monenlaisissa näkyvyyttä vaativissa töissä, lähinnä tietöissä ja liikenteen yhteydessä sekä teollisuudessa. Suomen käyttöolosuhteet ovat haasteellisia ja edellyttävät tuotteelta ns. monisuojaavuutta. Näkyvyyden lisäksi saatetaan vaatia suojausta kuumalta, tulelta, staattiselta sähköltä, kylmältä ja sateelta. EU-komission mandaatilla laadittuun standardiin SFS-EN Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset julkaistiin vuonna 2013 sitä täydentävä opas CEN/TR Tekstiilit. Lastenvaatteiden turvallisuus. Käyttöohjeita standardille EN 14682:2007. Opas auttaa standardin käyttäjää usein esitetyissä kysymyksissä kuvin ja selityksin. Yhteensä toimialalta valmistui 32 standardia sekä neljä teknistä raporttia tai spesifikaatiota. Viestintävirasto vastaa telealan standardisoinnista ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) järjesti vuonna 2013 Genevessä pidetyn World Telecom Policy Forumin, jossa mm. pohdittiin ITU:n roolia internetin hallinnossa. Viestintävirasto, liikenne- ja viestintäministeriö ja ulkoasiainministeriä osallistuivat WTPF-kokoukseen. Yleinen Teollisuusliitto vastasi ajoneuvojen, terveydenhuollon ja laboratorioalan laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden, rakennuslasin ja kumiteollisuuden standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:llä on vastuullaan 51 CENin ja 30 ISOn teknistä komiteaa. Urheilu- ja vapaa-ajan alueelta aloitti komitean CEN/TC 136 työryhmä Parkour, jonka sihteeristötehtävät tulivat YTL:n hoidettavaksi. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 137 standardia. Merkittävimpiä näistä ovat terveydenhuoltopalvelujen laadunhallintajärjestelmiä koskeva ja lääketieteellisten laboratorioiden laatua ja pätevyyttä koskevat standardit. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli perinteisesti kiskoliikenteestä, telematiikasta, terveydenhuoltoalalta ja urheilu- ja vapaa-ajan alueelta. Suomenkielisiä standardeja toimitettiin julkaistavaksi 33 kpl, mm. terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä jätteiden analysointia koskevia sekä ajo-neuvoja ja logistiikkaa käsitteleviä. Puhtaasti kansallinen standardi julkaistiin linja-autojen moottoritilan sammutusjärjestelmistä. Öljyalan Keskusliitto ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Kemesta ry:n kanssa. ÖKL:n vastuulla on 32 CENin teknistä komiteaa ja 8 ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteita sekä biomassojen kestävyyskriteereitä käsittelevien komiteoiden työskentelyssä. Molempien teknisten komiteoiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/ EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotteiden standardivalmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden bio-osuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. Suomalaisen teollisuuden tavoitteena on olla kansainvälisillä markkinoilla edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden valmistajana, käyttäjänä sekä siihen liittyvän teknologian huippuosaajana. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ SFS vastaa horisontaalisesta toimialarajat ylittävien aihealueiden standardisoinnista sekä niistä aihealueista, jotka eivät kuulu toimialayhteisöjen toimialaan. SFS vastaa 72 CENin teknisestä komiteasta ja 89 ISOn teknisestä komiteasta. Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna kahdeksan standardisointikomiteaa ja 26 seurantaryhmää, joista 11 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat vastaavat mittayksiköihin, laadunhallintaan, toimistoalan asiakirjoihin, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, ympäristöasioiden hallintaan ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Uusia seurantaryhmiä perustetaan vuosittain, vuoden 2013 aikana perustettiin kulttuuriperinnön vaalimista, henkilöjohtamista (HRM), finanssialaa ja datakeskusten resurssitehokkuutta koskevat uudet seurantaryhmät. Lisätietoja liiton komiteoista ja seurantaryhmistä on vuosikertomuksen lopussa. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7

8 julkaisut ja palvelut Standardit Standardisoimisliitto markkinoi ja myy kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO-standardeja. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja teknisiä spesifikaatioita. Standardisoimisliitto välittää asiakkaalleen myös ulkomaisia julkaisuja. Tällaisia ovat eri maiden kansalliset standardit kuten esimerkiksi DIN, SS, BS, GOST ja JIS, toimialastandardit esimerkiksi ASME ja ASTM sekä käsikirjat ja luettelot. Uusia standardeja markkinoitiin 2013 pääasiassa painettuna ja sähköisenä suoramarkkinointina sekä ammattilehdissä ja SFS-tiedotus-lehdessä. Lisäksi julkaisuja markkinoitiin muun muassa Googlessa. SFS-käsikirjat Standardien lisäksi Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja, jotka ovat yleensä tietyn aihealueen standardikokoelmia. Mukaan liitetään tarvittaessa muuta materiaalia kuten lainsäädäntöä. Vuonna 2013 julkaistiin 36 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa ja 8 oppilaitoskäsikirjaa. Vuonna 2013 valmisteltiin käsikirjastrategiaa, joka linjaa käsikirjojen hinnoittelua ja kustantamista tulevaisuudessa. Verkkokauppa ja ONLINE- palvelu SFS-verkkokaupasta voi ladata SFS- ja ISO-standardeja omalle koneelle. Verkkokauppaa voi käyttää myös tuotteiden tilauskanavana. Monet asiakkaat käyttävät standardeja SFS ONLINE-palvelussa. Tällöin asiakkaan valitsemien aiheen mukaisten ICSryhmien standardit ovat käytettävissä SFS:n ONLINE-palvelussa ja SFS vastaa kokoelman ylläpidosta. Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. 8 VUOSIKERTOMUS 2013

9 julkaisut ja palvelut Kirjasto Verkkokaupan ja ONLINE-palvelun kokonaisvaltainen uudistamisprojekti on parhaillaan käynnissä. Palvelujen määrittely saatiin päätökseen loppuvuodesta Tavoitteena on ottaa käyttöön uudet palvelut alkuvuodesta Standardisoimisliiton kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Siellä voi tutustua suomalaisiin kansallisiin standardeihin, kansainvälisiin standardeihin, useiden maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. Tietopalvelu Tietopalvelu tarjoaa monipuolisen joukon palveluita. Tietopalvelusta voi esimerkiksi tarkistaa standardien voimassaolon tai tekeillä olevien standardialoitteiden työvaiheen. Laajat standardiselvitykset toteutetaan maksullisena palveluna. Tietopalvelu tarjoaa erilaisia seurantapalveluja: SFS-update seuraa, että asiakkaan käytössä olevat suomalaiset ja ulkomaalaiset standardit ovat ajan tasalla, Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro seuraa CENin jäsenmaissa tekeillä olevia kansallisia standardeja ja Direktiivipalvelu seuraa, mitä EU-lainsäädännössä tapahtuu. WTO-tiedotuskeskus WTO-tiedotuskeskuksen tominta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksiin, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus). Tiedotuskeskuksesta saa tietoa WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaalaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi tiedotuskeskus tiedottaa asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus-lehdessä. Toimintakertomusvuonna WTOnotifikaatioita lähetettiin hieman yli ja kyselyjä tuli vajaa 30. TIEDOTUS SFS-tiedotus on Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti. Siinä tiedotetaan kaikista uusista SFS-standardeista. Lehdessä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä sekä liiton toiminnasta. Lehti seuraa kansainvälisten ja eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen toimintaa. Siinä käsitellään standardisointiin liittyviä EU:n säädöksiä ja niiden voimaansaattamista Suomessa. SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2013 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, standardien käyttöä yrityksissä ja rakennusalan standardeja. SFS:n omien www-sivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja standardisoinnista sekä SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Standardisoinnin yleisuutiskirjeellä oli vuoden lopussa 680 tilaajaa. Vuonna 2013 ryhdyttiin julkaisemaan johtamisen standardien uutiskirjettä sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardien uutiskirjettä. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita sekä kuvia ja järjestettiin julkistamistilaisuuksia. Talouselämä-lehden välissä julkaistiin liite Kasvua standardeilla. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9

10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2013 lopussa 33 jäsentä Julkaisuja vuoden 2013 lopussa Vuoden 2013 aikana uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, joissa työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian (FYROM) ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. CENin jäsenyys velvoittaa kaikkia jäsenmaita vahvistamaan julkaistut eurooppalaiset standardit kansallisina standardeina, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Palveluja koskeva ensimmäinen ohjelmointimandaatti annettiin vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana perustettiin 10 uutta teknistä komiteaa. Yhteistyö kansainvälisen standardisoinnin kanssa jatkuu tiiviinä. Vuoden 2013 alusta astui voimaan standardisointia koskeva eurooppalainen asetus. Asetuksessa on jäsenjärjestöjen keskeisiin toimintatapoihin ja periaatteisiin kohdistuvia vaatimuksia, erityisesti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen. Tähän osin liittyen kaikki CENin jäsenjärjestöt ovat suorittaneet toimintansa itsearvioinnin, minkä perusteella ei SFS:ssä eikä sen toimialayhteisöissä havaittu poikkeamia kriteeristön vaatimuksiin verrattaessa. CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELEC-työryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. CENissä on käytössä sekä henkilönhallintajärjestelmä (CEN Global Directory), jolla hallinnoidaan komiteoiden ja työryhmien jäsentietoja, että työdokumenttien kansallista jakelua tukeva NTC-palvelu. Nämä ovat laajassa käytössä toimialayhteisöissä ja mahdollistavat tehokkaan kansallisen seurantaja vaikuttamistoiminnan. SFS osallistui CENin hallituksen, teknisen valiokunnan, tiedotusryhmän, tietotekniikan hyväksikäyttöä ohjaavan työryhmän, ympäristöryhmän sekä standardien myyntiä käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Suomi on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2013 lopussa 164 jäsentä Julkaisuja vuoden 2013 lopussa Vuonna 2013 uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, 508 alakomiteaa ja työryhmää SFS on ISOn jäsen ISOn edellisvuonna hyväksytyt uudet säännöt astuivat voimaan vuoden 2013 alusta. Sääntöuudistuksen näkyvimpiä muutoksia olivat ISOn puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikauden piteneminen kahdesta kolmeen vuoteen ja Vice-President (Finance):n tehtävän perustaminen. Merkittävä askel ISOssa on ollut koko standardikannan muuntaminen XML-pohjaiseksi. Tämä työ saatettiin loppuun vuoden 2013 aikana. XML-formaatti antaa mahdollisuuden julkaista standardeja erityyppisinä lopputuotteina, paitsi paperilla ja pdf-muodossa, myös luettavaksi mobiililaitteilla ja avaten myös mahdollisuuden kehittää uudenlaisia tuotteita. ISO otti käyttöön myös Online Browsing platformin, jonka avulla ISO-standardien osittainen esikatselu on mahdollista ennen ostopäätöksen tekemistä. IT-hallintaa ja tietotekniikan hyödyntämistä ISOn työssä koordinoi ITAG-ryhmä (IT Advisory Group), jonka puheenjohtajana toimii SFS:n toimitusjohtaja. ISO on lähivuosina panostanut standardisointiprosessin tehostamiseen monin tavoin. Prosessiin kuuluvia kommentti- ja lausuntoaikoja on lyhennetty ja osittain poistettu, olennaisesti vaarantamatta standardien laadintaan kuuluvaa konsensusperiaatetta. Erittäin merkittävää on ollut komiteatyöhön liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen. Kaikki työssä mukana olevat, myös kansallisten komiteoiden jäsenet, voivat hyödyntää ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NTC-palvelua (National Technical Committee) ja henkilönhallintajärjestelmää (ISO Global Directory), jotka Suomessakin on otettu käyttöön lähes täysimittaisesti koko toimialayhteisökentässä. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja, mutta uudet alueet, kuten johtamisjärjestelmiin sekä ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aiheet nousevat yhä tärkeämmiksi. Uusia teknisiä komiteoita perustettiin vuoden 2013 aikana 14, ja ne käsittelevät mm. bioteknologiaa, metsäperäisten tuotteiden alkuperää, kestävää hankintaa, johdon konsulttipalveluita ja hienokuplateknologiaa. Merkittävää oli työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmien standardisointikomitean perustaminen, josta keskustelu ISOssa oli alkanut jo 1990-luvulla. Suomen ulkoasianministeriö on myöntänyt varoja ISOlle kaksivuotiseen, vuonna 2013 alkaneeseen projektiin, jonka tavoitteena on kansallisen standardisointi-infrastruktuurin kehittäminen eräissä Afrikan maissa. Projekti liittyy UM:n Aid for Trade ohjelmaan. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta. Suomella on kolmen alakomitean sihteeristö uusimpana alakomitea ISO/TC 46/SC 4 Technical interoperability. 10 VUOSIKERTOMUS 2013

11 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITU:n jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. Valtaosa SFS-standardeista on nykyisin yhdenmukaisia maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten standardien kanssa. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFSstandardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä EN ISO/IEC, EN ISO SFS Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11

12 Hallituksen toimintakertomus ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (12 kpl). Hallitus vahvisti Standardisointilautakunnan jäsentahot ja kokoonpanon toimikaudelle TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin 1793 uutta SFS-standardia, joka on 12,4 % enemmän kuin vuonna (1 595 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 257 kpl (318 kpl v. 2012). Sivumäärällä mitattuna tuli koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi sivua, mikä on hieman alle edellisvuoden ( s. v. 2012) Vuosittain vahvistettujen ja suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2013 projektirahoitusta haettiin 12 projektille (11 v. 2012), joista 8 projektille (9 v. 2012) projektirahoitusta myönnettiin yhteensä 103 k (133 k v. 2012). TALOUS Vuoden 2013 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen tyydyttäväksi. Toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi johtuen kasvaneista myyntituotoista sekä osin budjetoitua alemmista kustannuksista. Vuoden aikana edelleen vallinneesta epävarmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1060 k. Liikevaihto oli k, joka on 1,4 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Toiminnan muut tuotot alenivat 1,8 % (2 268 k vs k v. 2012). Kokonaistuotot olivat k eli 0,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna (7 180 k v. 2012). Valtionrahoituksen määrä pieneni 11,8 % ja oli k. Valtionrahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 19,0 % (21.0 % v. 2012). Toiminnan rahoitus 2013 Muut 10 % Omarahoitus 9 % Myyntitulot 62 % Vahvistettujen standardien määrä kasvoi. Suomeksi käännettyjen standardien määrä sen sijaan laski edellisvuoteen verrattuna. Valtionrahoitus 19 % Voimassa olevien SFS-standardien määrä Valtionrahoitus kohdistui edellisten vuosien tavoin pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyissä tulosohjausneuvotteluissa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtionrahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa kpl ( v. 2012) 12 VUOSIKERTOMUS 2013

13 Hallituksen toimintakertomus Toiminnan kokonaiskulut laskivat 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat myynnin kasvusta ja rakenteesta johtuen 4,9 % 2099 k :on. Henkilöstökulut pienenivät 1,4 % k :on. Toiminnan muut kulut laskivat 6,1 %:lla k :on. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (840 k, +/-0 %), toimialayhteisöavustukset (500 k, -16,7 %), kansainvälinen toiminta (309 k, -2,3 %), tietohallintokulut (434 k, +/- 0 %) sekä konttori- ja hallintokulut (406 k, +8,5 %). Vuoden 2013 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 680 k (918 k v. 2012). Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä k (+2724 k v. 2012). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui k (1 806 k ylijäämä v. 2012). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 2,1 % (3,7 % v. 2012). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,7 % (97,2 % v. 2012). Hallituksen asettama työryhmä Rahoituksen kehitystrendit ja haasteet kävi läpi liiton tärkeimpien tulovirtojen lähiaikojen näkymiä. Työryhmä totesi nykyisen rahoitusmallin perustelluksi. Tulovirtojen kehitystä seurataan ja mahdolliset muutokset tuodaan hallituksen tietoon. HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 49 (51 v ja 50 v. 2011). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli k (2 198 v ja k v. 2011). Hallituksen asettama työryhmä Kannustepalkkion kehittäminen perehtyi liiton palkkiojärjestelmään ja suositti järjestelmän yksinkertaistamista ja kaikille yhteisen tavoitteen käyttöönottoa. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja sen vaikutus eri alojen arvoketjuihin, nopea teknologian kehittyminen sekä pitkään jatkunut huono taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Kiihtyvä toimintaympäristön sähköistyminen vaatii panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Nämä muutostarpeet pyritään ennakoimaan ja huomioimaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Euroopan unionin pitkään valmisteltu standardisointiasetus astui voimaan Sen liitolle ja toimialayhteisöille asettamia uusia vaatimuksia koskien mm. raportointia ja työohjelmien avoimuutta on vuoden aikana käsitelty ja valmiudet niihin vastaamiseksi on luotu. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä ja on esiin toistuvasti nousevista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n taloudellinen asema on perustaltaan vahva ja mahdollistaa myös jatkossa panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Takana seisomassa vasemmalta Ilkka Niemelä ja Pekka Hurskainen. Edessä istumassa vasemmalta Ari Kiviniitty, Helena Vänskä, puheenjohtaja Timo Leppä ja Mikko Huuskonen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Paavo Tammisto ja Ari Tiukkanen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13

14 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,77 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta , ,00 Standardisointituotot , ,98 Jäsenmaksut , ,00 Muut tuotot , , , ,85 Tuotot yhteensä , ,62 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet , ,94 Varaston lisäys/vähennys , , , ,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,70 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , , , ,93 Poistot Poistot ,13 Toiminnan muut kulut , ,00 Toiminnan alijäämä , ,74 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista , ,28 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,35 Muut tuotot 1 772, ,58 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista , ,44 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista , ,60 Korkokulut , , , ,97 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja , ,23 Tilikauden ylijäämä , ,23 14 VUOSIKERTOMUS 2013

15 Ta se VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,42 Muut saamiset , , , ,42 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 3 292, ,00 Ulkomaiset julkaisut 2 866, , , ,43 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä , ,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Siirtosaamiset , , , ,64 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,86 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma , ,97 Toimintarahasto , ,97 Tilikauden ylijäämä , , , ,17 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat , ,50 Siirtovelat , ,43 Muut lyhytaikaiset velat , , , , , ,86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä. 25. päivänä maaliskuuta 2014 Timo Leppä (puheenjohtaja), Mikko Huuskonen (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Ari Tiukkanen (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Paavo Tammisto (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2014 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Heidi Vierros KHT, Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 26. maaliskuuta 2014 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT Jukka Rajala KHT Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Standardisoimisliiton toimistosta (Malminkatu 34, Helsinki) 16 VUOSIKERTOMUS 2013

17 ORGANISAATIO JA HALLINTO TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HALLINTO SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin varmistaa standardien saatavuus käyttäjille markkinoida ja myydä standardeja ja niihin liittyviä tuotteita ja palveluita SFS:n toiminta-ajatus tämän tehtävän hoitamiseksi on: SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS edistää standardien käyttöä SFS:n visio on: Suomessa on tehokas ja yhdenmukaisesti toimiva standardisointijärjestelmä. Olennaiset tahot osallistuvat standardisointiin ja hyödyntävät standardeja. Suomi on aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS toimii merkittävänä teknisen yhteistyön foorumina omilla vastuualueillaan. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Liiton hallitukseen kuuluivat Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry (puheenjohtaja) Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, TEM (varapuheenjohtaja) Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen, Metsä Wood Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry LIITON TOIMISTO Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 12 toimialayhteisöä. Keskusjärjestönä liitto luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin tehtävänä on varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä edistää standardien käyttöä. Tiedottaminen on tärkeä osa liiton tehtäväkenttää. Ajankohtaisen tiedon jakaminen elinkeinoelämälle ja viranomaisille varmistaa, että myös suomalaiset toimijat voivat hyödyntää standardisointia ja hyötyä standardien käytöstä. Liitto toimii myös teknisestä työstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Tämä ylläpitää liiton omaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet katetaan. HENKILÖSTÖ Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Edellä kuvattuja toimintoja hoitamassa liiton toimistossa työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 49 henkilöä, joista 70 % oli naisia ja 30 % miehiä. Henkilöstön kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kielikoulutukseen ja työyhteisökoulutukseen liittyviä tilaisuuksia sekä lisäksi panostettiin osastojen tarpeiden mukaisesti erilaisiin kursseihin ja koulutustilaisuuksiin. Standardisointi Tekninen koordinointi, standardisointilautakunta ja standardien laadinta Antti Karppinen, Susanna Vahtila (IT-standardisointi) Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Henkilöstön määrä keskimäärin Julkaisutoimi Susanna Vahtila Tiedotus Jyrki Alanko Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 17

18 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-Standardisoinnin tekniset komiteat TK 102 Mittayksikkökomitea Toimiala: ISO/TC 12 Puheenjohtaja: tutkija Sari Saxholm, Mittatekniikan keskus TK 105 Laadunhallintakomitea Toimiala: ISO/TC 69, ISO/TC 176 Puheenjohtaja: Leena Saulo, Neste Oil Oyj TK 106 Asiakirjaviestintäkomitea Toimiala: ISO/TC 154 Puheenjohtaja: Taina Karhu, FCG Oy TK 108 Palotekninen komitea Toimiala: ISO/TC 21, CEN/TC 70, CEN/TC 72, CEN/TC 191, CEN/TC 192 TK 110 Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitea Toimiala: CEN/TC 52, CEN/TC 252, ISO/TC 181 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Anna Pukander, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TK 111 Pakkauskomitea Toimiala: CEN/TC 261, ISO/TC 122 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry TK 113 Ympäristöasioiden hallinta -komitea Toimiala: ISO/TC 207 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tiina Pajula, VTT TK 115 Tietohuoltokomitea Toimiala: ISO/TC 46 Puheenjohtaja: kehittämisjohtaja (tietotekniikka) Juha Hakala, Kansalliskirjasto SFS-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 201 Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä standardisointi Toimiala: CEN/CENELEC/TC 1, ISO/CASCO SR 202 Ympäristöalan horisontaalistandardisointi Toimiala: CEN/TC 400 Puheenjohtaja: teknillinen johtaja Antti Karppinen, SFS SR 203 Maanparannusaineet ja kasvualustat Toimiala: CEN/TC 223 Puheenjohtaja: jaostopäällikkö Liisa Maunuksela, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 204 Tutkimus, tuotekehitys ja standardisointi Toimiala: CEN-CENELEC/STAIR, CEN/TC 389, ISO/TC 279 Puheenjohtaja: tekninen johtaja Matti Lanu, VTT Expert Services Oy SR 206 Projektinhallinta Toimiala: ISO/TC 258 Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Jouko Vaskimo, Aalto PRO SR 209 Elintarvikeanalytiikka Toimiala: CEN/TC 275,CEN/TC 302, CEN/TC 307, CEN/TC 327, CEN/TC 338, ISO/TC 34/SC 9, ISO/TC 34/SC 12 Puheenjohtaja: osastonjohtaja Kimmo Peltonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 210 Standardisoinnin kuluttajanäkökulmaa käsittelevä seurantaryhmä Toimiala: ISO/COPOLCO ja muut kuluttaja-asiat Puheenjohtaja: johtaja Johan Sipinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto SR 211 Yhteiskunnan turvallisuus Toimiala: CEN/TC 391, ISO/TC 223 Puheenjohtaja: johtaja Pertti Woitsch, Temet Oy SR 212 Omaisuudenhallinta Toimiala: ISO/PC 251 Puheenjohtaja: Kari Komonen, Promaint 18 VUOSIKERTOMUS 2013

19 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ IT-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 213 Riskienhallinta Toimiala: ISO/TC 262 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Lassi Väisänen, Suomen Riskienhallintayhdistys ry SR 214 Vastuullinen ja jäljitettävä kaakao Toimiala: CEN/PC 415 Puheenjohtaja: elintarvikeasiantuntija Mari Jääskeläinen, Elintarviketeollisuusliitto SR 215 Ilmanlaatu Toimiala: CEN/TC 264, ISO/TC 146 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT SR 216 Kulttuuriperinnön vaaliminen Toimiala: CEN/TC 346 Puheenjohtaja: johtaja Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiö SR 217 Henkilöstöjohtaminen (HRM) Toimiala: ISO/TC 260 Puheenjohtaja: Matti Vähäkuopus, HENRY ry SR 218 Finanssiala Toimiala: ISO/TC 68 Liiketoiminnan kehityspäällikkö Petri Aalto, OP-Palvelut Oy SR 301 Terveydenhuollon tietotekniikka Toimiala: CEN/TC 251, ISO/TC 215 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, STM SR 302 Biometriikka Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 37 Puheenjohtaja: suunnittelujohtaja Markku Metsämäki, Guiart SR 303 Kortit ja tunnistaminen Toimiala: CEN/TC 224, ISO/IEC JTC 1/SC 17 Puheenjohtaja: Technology Fellow Rune Lindholm, Nokia Oyj SR 304 Paikkatieto Toimiala: ISO/TC 211, CEN/TC 287 Puheenjohtaja: johtava asiantuntija Jari Reini, Maanmittauslaitos SR 305 Opetusteknologia Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 36, CEN/TC 353 Puheenjohtaja: projektipäällikkö Antti Mäki, CSC Tieteen Tietotekniikan keskus SR 306 Dokumenttiformaatit Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 34 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Tommi Karttaavi, Kuntaliitto SR 307 Tietoturvatekniikat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 27 Puheenjohtaja: tietoturvatutkimuksen koordinaattori Reijo Savola, VTT SR 308 IT-hallintatavat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 40 Puheenjohtaja: erikoistutkija Tomi Dahlberg, Turun yliopisto SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu Toimiala: CEN/TC 225, ISO/IEC/JTC 1/SC 31 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jukka Voutilainen, Voyantic Oy SR 310 Verkkosovellukset Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 38 Puheenjohtaja: Lead Enterprise Architect Tuomas Nurmela, Tieto Oyj SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset ISO/IEC/JTC 1/SC 39 Puheenjohtaja: senior consultant Pekka Järveläinen, Wakaru Oy SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 19

20 JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT ja lautakunnat Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen, laajasti toimialaansa edustava yhteisö tai säätiö, jolle standardisoinnilla on merkitystä, sekä Suomen valtio, jota edustavat eri ministeriöt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia elimiä, jotka laativat SFS-standardeja Standardisoimisliiton kanssa sovitulla tavalla. Kemesta ry Liikennevirasto MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen ympäristökeskus Viestintävirasto Yleinen Teollisuusliitto ry Öljyalan Keskusliitto ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljyalan Keskusliitto ry 20 VUOSIKERTOMUS 2013

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 50 A 6 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tdmd tasekirja on siiilytettiivti

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 1W KPMG Oy Ab Keskustori 1 A 2 krs 60100 SEINÄJOKI Puhelin 020 760 3000 Faksi 020 760 3070 www.kpmg.f1 TILINTARKASTUSKERTOMUS Elite Yhteisöpalvelut Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Elite

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry 1 / 9 TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 9 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase... 3

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

LIONS PIIRI MD A

LIONS PIIRI MD A Liite 1: LIONS PIIRI MD 107 - A T I L I N P Ä Ä T Ö S T I L I K A U D E L T A 01.07.2014-30.06.2015 T U L O L A S K E L M A 01.07.2014-30.06.2015 01.07.2013-30.06.2014 VARSINAINEN TOIMINTA PIIRIHALLITUS

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Eurokoodi 2012 seminaari Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin OJ:ssa 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

METSTAn strategia

METSTAn strategia METSTAn strategia 2013-2015 VISIO METSTA ON TUNNETTU TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN STANDARDIEN VASTUUTAHONA. STANDARDIT LUOVAT SELKEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA SEKÄ OVAT OSA YHTEISKUNTAA JA SEN TOIMINTOJA. 2 Strategiset

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Sisällys TULOSLASKELMA... 1 TASE... 2 LIITETIEDOT... 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 6 TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA... 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 7

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry 1 / 11 TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry Y-tunnus: 01.05.2013-30.04.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.4.2024 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.05.2013-30.04.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä 31.12.2024 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

SUOMEN SAHATEOLLISUUSMIESTEN YHDISTYS RY Y-tunnus: TASEKIRJA

SUOMEN SAHATEOLLISUUSMIESTEN YHDISTYS RY Y-tunnus: TASEKIRJA Y-tunnus:0217058-0 1.1.-31.12.2015 TASEKIRJA Y-tunnus: 02{ 7058-0 Ti I i n päätös 1.1.201 5-31.1 2.201 5 Sisällysluettelo Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TOIMINTAKERTOMUS 2015

LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TOIMINTAKERTOMUS 2015 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TOIMINTAKERTOMUS 2015 KPMG Oy Ab Lrnrlankatu 26 C 20lOO TUEKU Puhelrn 02O 760 3000 Faksr 020 760 3061 TILINTARKASTUSKERTOMUS Liedon

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTO

KANSAN SIVISTYSRAHASTO Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6 00530 HELSINKI Y-tunnus 0213501-3 KANSAN SIVISTYSRAHASTO TILINPÄÄTÖS 31.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3-5 Kirjanpitokirjat,

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN 1(9) Pörssitiedote 14.3.2006 klo 9.00 SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN Suomen Helasto -konserni julkaisee ensimmäisen EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry TASEKIRJA

Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry TASEKIRJA Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry TASEKIRJA 1.1. 31.12.2012 II Sisällysluettelo Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012... 1 Toiminnan tarkoitus..... 1 Yleistä..... 1 Hallitustyöskentely vuonna 2012... 1

Lisätiedot