Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry Pyörönkaari 19, 2. krs Kuopio

Transkriptio

1 0

2 1 Yleistä Yhdistyksen sääntöjen mukaisena tarkoituksena on aktivoida kotipaikkansa asukkaita toimimaan viihtyisän asumisen, monipuolisten palvelujen sekä terveellisen ympäristön puolesta ja edistää alueellista asukastoimintaa. Yhdistys toimii Petosen vapaaajan tiloissa yhtenä päivittäistä toimintaa järjestävistä yhteisöistä. Muita toimijoita ovat nuorisotyö, Setlementti Puijolan asukastupa sekä Kuopion kaupungin iltapäiväkerho. Hallinto Yhdistyksen toimintaa johti ja ohjasi johtokunta, joka voimaantulleiden uusien sääntöjen mukaan muuttui hallitukseksi. Hallitukseen kuuluivat Riitta Katajamäki, puheenjohtaja, Pekka Hämäläinen, varapuheenjohtaja, Marja-Leena Tiusanen, taloudenhoitaja, Pasi Louhelainen, sihteeri, Pekka Puurunen, Anne Ruotsalainen ja Juhani Lumpeinen hallituksen jäseninä. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa: 13.1., 22.2., 22.3., 3.5., 22.8., 4.10., 1.11., ja Kevätkokous pidettiin ja syyskokous Vuosikokouksissa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat. Työllistäminen Hallitus seurasi kokouksissaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan suunnitelmanmukaisuutta sekä taloutta. Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry työllisti vuonna 2011 yhteensä 20 henkeä, joista palkkatuella seitsemän, työelämävalmennuksessa kahdeksan, kuntouttavassa työtoiminnassa neljä ja yksi opiskelijaharjoittelija. Hallinnon ja Petosen lehden tehtäviin: Pasi Louhelainen (koordinaattori), Karri Auer, Kalle Lillinen, Marja Miettinen (toimittaja alkaen), Teppo Uotinen (toimittaja asti), Tomi Knuutinen, Mirka Laitinen, Tarja Lankinen, Jani Tossavainen, Anssi Keinänen, Helena Sarén. Kahvion tehtäviin: Juha-Pekka Timonen, Yismashwa Tekiemariam, Tiina Mölkänen, Riina Kaisanlahti, Niina Airaksinen, Maiju Kunranta, Tiina Pitkänen, Tiina Ikäheimonen, Jouko Miettinen. Varsinainen toiminta Yhdistyksen toimintavuosi oli poikkeuksellisen vilkas. Normaalien vuosittaisten kevät- ja joulutapahtumien lisäksi järjestimme vaalipaneelin ja asumisseminaarin, mahdollistimme liikunta- ja pelivuoroja, lauantaitanssit ja askartelukerhon Pinarilla. Talvilomaviikolle Pinarilaisten kanssa suunniteltu luistelutapahtuma jouduttiin perumaan, kun lämmin sää pehmitti jään. Järjestimme kansanedustajaehdokkaille vaalipaneelin Pinarin kahviossa. Asukasyhdistyksen paneeliin kutsuttiin kaikki eduskuntavaaleihin ehdokkaita asettaneet puolueet myös pienimmät. Paneeliin osallistuivat Sari Raassina, Kokoomus; Mia Hahtala, SDP; Aki Järvinen, Muutos 2011; Paula Mehto, Vasemmistoliitto; Antero Peiponen, Keskusta, Wäinö Pietikäinen, Suomen Työväenpuolue; Martti Pohjolainen, Itsenäisyyspuolue ja Anne Ruuskanen, Suomen kommunistinen puolue.

3 2 Tiedonhaluista yleisöä oli paikalla runsaat kaksikymmentä henkilöä. Yleisöä kiinnostivat eniten ehdokkaiden näkemykset perusturvan parantamisesta ja työllisyyden hoitamisesta. Kesätapahtuma oli tänä vuonna yhteinen Niiralan Kulman asukastoimijoiden kanssa kun olimme Pinarin nuorisotyön, evl. seurakunnan ja Petosen asukastuvan kanssa mukana Nikun Naapuripäivän toteutuksessa. Päivän ohjelmaa ja tarjontaa oli kolmessa paikassa; torilla asukkaiden kirpputori, makkarapiste ja musiikkilava, jossa paikalliset bändit Vihreäpartainen mies ja Mäyräkoira esiintyivät. Seurakuntatalolla oli soppatykki, josta sai hernekeittoa ja Pinarin kahviossa tarjottiin kahvia ja vohveleita. Kaikki tarjoilu oli asukkaille ilmaista. Kustannuksiin saatiin Nikun maksaman osuuden lisäksi kaupunginavustusta. Kävijöiden määrää oli tapahtuman laajuuden vuoksi vaikea laskea, mutta arvioiden mukaan useita satoja ihmisiä osallistui Naapuripäivän tapahtumiin. Tapahtuma oli varsin onnistunut ja mukava alkusysäys Nikun asukastoimijoiden ja asukasyhdistyksen yhteistyölle.

4 3 Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen aloitteesta pidettiin Pinarin kahviossa asumisseminaari Pelottaako Petosella?, jossa asukkaiden lisäksi pitivät puheenvuoron kaupungin kansalaistoiminnan yksikön, nuorisotyön, kaavoituksen, poliisin ja Niiralan Kulma Oy:n edustajat. Puheiden ja keskustelujen jälkeen jakauduttiin työryhmiin työstämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia keskusteluissa esiin nousseiden teemojen pohjalta. Loppupäätelmänä todettiin, että Petosella ei pelota, asuinalue koettiin mainettaan paremmaksi, viihtyisäksi ja turvalliseksikin. Huolenaiheina kirjattiin ilkivalta ja Pyörönkaaren liian suuret ajonopeudet, josta johtuen erityisesti lasten ja ikäihmisten on turvatonta ylittää katua. Perustettiin työryhmä, joka otti vastuulleen hidastustöyssyjen saamiseksi kansalaisadressin toteuttamisen. Seminaarin muut tuotokset löytyvät yhdistyksen netti-sivuilta Asukasyhdistys osallistui Kuopio juhlii tapahtumaan tarjoamalla ilmaista tietokoneiden huoltoa Perinteinen joulutapahtuma järjestettiin entiseen malliin Pinarilla. Mukana tapahtuman toteutuksessa olivat Petosen asukastupa,pinarin nuorisotyö, Eläkkeensaajat ja vapaaehtoistoimijat. Kävijöitä riitti tasaisesti koko tapahtuman ajan. Ohjelmassa oli käsityöntaitajien tuotteiden myyntiä, arpajaiset, lapsille poniajelua, askartelua & ongintaa ja tietysti joulupukki. Makkaranmyyjillä ei oikein riittänyt asiakkaita, mutta yhdistyksen tarjoamaa ilmaista joulupuuroa kävi nauttimassa yli 300 henkilöä. Yhdistyksen info-pisteessä kerättiin töyssyadressiin nimiä ja nimiehdotuksia yhdistetylle Kallaveden ja Pyörön koululle. Vapaaehtoistoimintana asukasyhdistys mahdollisti Pinarin tiloissa: Äijäsählyn (su klo 16-17), tanssit joka toinen lauantai ( ) sekä 2 biljardivuoroa (ma , to 12-14). Toiminnoista vastasivat vapaaehtoiset vetäjät ja syntyneistä tiedottamis- ja muista kustannuksista vastasi yhdistys.

5 Varainhankinta 4 Kahviotoiminta Pinarin kahvion toinen toimintavuosi oli edellistä vilkkaampi, lounaspäiviä lisättiin kahdesta neljään ja kehittymiskykyisen henkilöstön ansiosta mm. tilausruokailujen ja leivonnaisten määrä kasvoi. Kahviossa työllistettiin keskimäärin neljä henkilöä palkkatuella ja työelämänvalmennukseen. Kahvion toiminnasta on sopimus Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen palvelualueen Nuorisopalvelujen kanssa. Tiloista ei makseta vuokraa, sillä ne ovat yhteiskäytössä nuorisotyön kerhotoimintojen kanssa. Julkaisutoiminta/Petosen lehti Petosen lehti ilmestyi 22. toimintavuotenaan kymmenen kertaa. Lehden toimintaa ohjasi koordinaattorin apuna työryhmä, joka ideoi ja suunnitteli yhdessä mm. teemoja ja juttuaiheita. Ilmoitusmyynnistä vastasi edelleen Pekka Hämäläinen ja palkkatuella työllistettynä toimittajana oli Teppo Uotinen ja alkaen Marja Miettinen. Lehden taitto hoidettiin omana työnä, painosta vastasi edelleen Lehtisepät Oy ja jakelusta Suora Lähetys Oy. Loppuvuonna kilpailutettiin paino ja jakelu, joka ei tuonut muutosta aiempaan vaan entiset kumppanit jatkavat tulevanakin vuonna. Talous Yhdistyksen talous pysyi suhteellisen vakaana koko vuoden ajan. Lehden puskurirahasto hiipui hieman johtuen siitä, että koordinaattorin palkkakustannusten omavastuuosuus kasvoi palkkatuen puolittumisen vuoksi. Kahviotoiminta tuotti hieman lehteä enemmän varoja toimintaan, lehden ilmoitusmyynti oli edellisvuotta pienempi, koska julkaisimme yhden lehden vähemmän. Yhdistyksen kokonaistuotot lukuun ottamatta työllistämistukia olivat ,53 ja kokonaiskulut lukuun ottamatta työllistettyjen palkkauskustannuksia ,51. Työllistämistuet olivat yhteensä ,51. Kirjanpito osoittaa ylijäämää 1 322,02. Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen aiottiin hakea TE-ministeriön työllisyyspoliittista projektitukea, mutta uusia hankehakemuksia ei otettu syksyllä 2011 lainkaan vastaan. Tulevana toimintavuonna selvitetään RAY:n projektirahoitusmahdollisuudet. Yhteenveto Yhdistyksen laaja-alainen alueellinen verkostotyö ja yhteistyö uusien kumppaneiden Niiralan Kulman asukastoimijat, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys kanssa oli aiempia vuosia tiiviimpää. Asukasyhdistyksen rooli alueen kehittämisen koordinoijana ja veturina vahvistui ja saimme hyvää palautetta toiminnastamme. Uusia avauksia tehtiin mm. vapaaehtoistoiminnan muodossa, kaksi uutta toimintomuotoa aloitettiin syksyllä. Pientä huolenaihetta aiheuttaa edelleen se, että rahoitus ei riitä vakituisen, toiminnasta vastaavan henkilön palkkaukseen. Seuraavasta vuodesta vielä selvitään, mutta jatkossa on välttämätöntä saada lisärahoitusta siihen ja toiminnan kehittämiseen. Yhdistyksessä ollaan kuitenkin toiveikkaita tulevaisuuden suhteen yhteistyöllä ja vahvalla tahdolla saadaan paljon aikaan, vaikka suuria taloudellisia resursseja ei olisikaan.